Miksi ydinvoimaa vastustetaan?

on mielipide.

Koska sinä opit erottamaan faktat mielipiteistä?

UPDATE_5836427 kirjoitti:

"Väite ilman todistusta
Minna 23.2.2005 klo 10.19

on mielipide.
"

Aika usien noin on.

mitä kohtaa tarkoitit vai halusitko vain osoittaa olevasi eri mieltä? sana on vapaa, anna tulla

Perustelisitko väitteet.


Yksityiskohtaiset perustelut kielteiselle ydinvoimakannalle.

Ydinvoima lisää ympäristöongelmia
Ydinvoima ei edistä kestävää ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Uuden sähköntuotantokapasiteetin kannattavuuden kannalta on ratkaisevaa, kuinka suurta sähkönkulutuksen kasvun ennakoidaan olevan. Kestävällä ilmastopolitiikalla kannustetaan toteuttamaan usein taloudellisesti kannattavia sähkönsäästöinvestointeja niin teollisuudessa kuin kotitalouksissakin. Lisäydinvoiman rakentaminen puolestaan lisää sähköntuotantoa ja -kulutusta.

Hallituksen ilmastostrategiassa Suomen sähkönkulutuksen kasvu on yliarvioitu. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Suomen kansallista ilmastostrategiaa varten laatiman taustatyön mukaan metsäteollisuuden kannattavien ja kohtuullisten lisäkustannusten tehostustoimilla voidaan sähkön säästöä lisätä reilusti yli puolella siihen nähden mitä Suomen nykyinen ilmastostrategia esittää.(KTM 2001) Antamassaan mietinnössä hallituksen ilmastostrategiasta eduskunnan Ympäristövaliokunta vaatikin "energian säästön esitettyä voimakkaampien käyttöönottomahdollisuuksien selvittämistä."

Ydinvoima ei ole ympäristöystävällistä. Suomalainen ydinvoima saastuttaa jatkuvasti Venäjän ja Australian uraanikaivoksilla. Lisäksi kukaan ei voi nykytietämyksellä taata, etteivät ydinjätteet tule rasittamaan Suomen tulevia sukupolvia. Paitsi suoria vaikutuksia suomalaisella ydinvoimalla on myös heijastusvaikutuksia. Päätös lisätä ydinvoimaa ainoana länsimaana näyttäisi huonoa esimerkkiä kehitysmaille ja siirtymätalouden maille ilmastonmuutoksen torjumisessa. Länsimaisena teollisuusmaana Suomen on oltava kehittämässä kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutokseen, energiateknologioita, joita voidaan ottaa käyttöön koko maailmassa.

Ydinvoiman lisärakentaminen johtaisi kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun. Kansallisen ilmastostrategian taustalaskelmissa todetaan, että tämän vuosikymmenen yhteenlasketut päästöt olisivat ydinvoimavaihtoehdossa suuremmat kuin maakaasuun perustuvassa vaihtoehdossa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on lausunnossaan Kauppa- ja teollisuusministeriölle todennut, että myös eräiden muiden ympäristövaikutusten kannalta ydinvoimavaihtoehto on huonompi: muun muassa happamoittava kuormitus on ydinvoimavaihtoehdossa korkeampi.

Muut vaihtoehdot työllistävät enemmän kuin ydinvoima
Ydinvoima ei edistä kestävää työllisyyspolitiikkaa. Uusiutuvien energialähteiden on todettu työllistävän moninkertaisesti ydinvoimaan verrattuna.(KTM 1999, EU Commission 1998) Lisäksi kotimaisiin energialähteisiin investoiminen maksaa itsensä takaisin paitsi työllisyytenä myös vientituloina. Eduskunnan Työ- ja tasa-arvovaliokunta toteaa lausunnossaan hallituksen ilmastostrategiasta: "Kun Suomessa on runsaasti uuden energiateknologian osaamista, voivat työllistämismahdollisuudet tällä sektorilla olla huomattavat. Ilmastostrategian vaikutuksia energiateknologian vientimahdollisuuksiin ei hallituksen ilmastostrategian laskelmissa ja selvityksissä ole kuitenkaan otettu huomioon. Valiokunta pitää ilmastostrategian työllisyysvaikutusten selvittämistä puutteellisena ja katsoo, että työllisyysvaikutusten kattavaan ja monipuoliseen selvittämiseen olisi tullut kiinnittää enemmän huomiota strategiaa laadittaessa."

Teollisuuden kannattavuus ei riipu halvasta ydinsähköstä. Energiaintensiivisen metsäteollisuuden kustannuksista vain 7 % aiheutuu energiasta. Jos kaikki ilmastostrategian pessimistisimmätkin oletukset sähköntuonnin loppumisesta, uusiutuvien energialähteiden korkeasta hinnasta, sähkönkulutuksen kasvusta ja sähköverojen korotuksista toteutuisivat olisi teollisuuden sähkön hinta vuonna 2010 noin vuoden 1997 tasolla.

Ydinvoiman kustannuksia aliarvioidaan
Kansainvälisten tutkimusten mukaan ydinvoima Suomessa ei ole halpa tapa tuottaa sähköä. Ydinvoimayhtiö TVO:n periaatepäätöshakemuksessa ja julkisuudessa esittelemä hintatutkimus on voimakkaassa ristiriidassa kansainvälisten kustannusarvioiden ja esimerkiksi OECD:n tutkimusten kanssa. (Rissanen & Tarjanne 1999 ja OECD 1998) Kun uuden ydinreaktorin tuottaman sähkön hinta olisi OECD:n mukaan Suomessa lähes 18,7 p/kWh olisi se TVO:n mukaan kolmanneksen alhaisempi. Iso-Britannian ydinvoimayhtiö British Energy ilmoitti marraskuussa, että uusi ydinsähkö ei ole Iso-Britanniassa kilpailukykyistä vaan maksaisi ilman valtion tukia, 21 p/kWh. (Reuters 14.11.2001)

Ydinjätteiden kustannukset aliarvioitu Suomessa. Eräs syy ydinvoiman alhaiseen kustannusarvioon on, että Suomessa arviot ydinjätetutkimuksen ja ydinvoimaloiden purkamisen kustannuksista ovat kansainvälisiin verrattuna hyvin alhaiset. Nykyisellään ydinjätekustannukset lisäävät ydinsähkön hintaa noin 1 p/kWh. Kuitenkin pelkkä ydinjätteiden hautaaminen maksaa nykyisen arvion mukaan yli 6 mrd markkaa, eli koko ydinjäterahaston summan.(VTT 1999) Lisäksi Säteilyturvakeskus ilmoitti 28.9.2001, että ydinjätteen turvallisuustutkimusta ei saada valmiiksi arvioidussa aikataulussa vuoteen 2010 mennessä. (STUK 2001) Näin myös ydinjätteen 2 mrd markan tutkimus ja viranomaiskulut kasvavat, mitä ei ole otettu huomioon kustannuksissa.

Ydinreaktorien purkamisen kustannukset arvioitu yli puolet kansainvälisiä arvioita alhaisimmiksi. Neljän reaktorin purkamiselle on budjetoitu 2,3 mrd markkaa. (0,89 milj mk/MW) (VTT 1999). On huomattava, että jo toteutetut reaktorien purkamishankkeet ovat maksaneet noin 8,5 milj mk / MW - 28 milj mk/MW. Näin toteutettujen purkuhankkeiden perusteella Suomen neljän reaktorin purkaminen maksaisi 22 mrd -72 mrd mk. (Wise 1998)

Ydinvoima saa valtiolta vuosittain 50 miljoonaa markkaa epäsuoraa tukea. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ydinvoimalaitosten käytöstä aiheutuu valtiolle noin 50 miljoonan markan vuosittaiset menot.(KTM 2000) Kymmenen vuoden aikana tämä tuki 500 Mmk vastaa suuruusluokaltaan summaa, joka Electrowatt-Ekonon mukaan tarvittaisiin investointitukena Suomen tuulivoimatavoitteen 500 MW rakentamiseen. (Electrowatt-Ekono 2001)

Ydinvoima on aina turvallisuusriski. Marraskuussa YK:n alainen Kansainvälinen atomienergiajärjestö varoitti voimakkaasti ydinturvallisuuden puutteista ja kehotti maailman valtioita sijoittamaan miljoonia dollareita lisää ydinlaitosten turvallisuuteen. Tämä merkitsisi samalla ydinvoiman kustannusten jyrkkää nousua. (IAEA 2001)

UPDATE_5836427 kirjoitti:

"
...
Ydinvoiman hyvät puolet ovat melko ilmeisiä. Normaalisti toimiva voimala ei päästä ympäristöönsä mitään saasteita, energia on hinnaltaan kilpailukykyistä, sitä voidaan tuottaa niin paljon kuin tarvitaan, polttoaine on halpaa ja käyttökatkokset ovat suhteellisen harvinaisia.

Huonot puolet taas ovat sitäkin pahempia. Vaikka vakava ydinvoimalaonnettomuus on äärimmäisen epätodennäköinen (ainakin Lännessä käytettävissä painevesireaktoreissa), onnettomuuden aiheuttamat tuhot olisivat hirveät. Ydinreaktio on periaatteeltaan keinotekoisesti hallittu ydinräjähdys: vaikka hallintajärjestelmät ovat kuinka hyviä, on aina teoreettinen mahdollisuus siihen, että reaktio pääsee käsistä, reaktoriydin sulaa ja ilmakehään sekä pohjavesiin pääsee suuria määriä radioaktiivisia aineita.

Varsinaista onnettomuutta suurempi riski onkin terrorismi – on epätodennäköistä, että voimala sulaa itsestään, mutta joku voi sellaisen räjäyttää. Lisäksi ”terroristivaltiot” voivat käyttää ydinreaktoreita tuottamaan ydinpommiin soveltuvaa plutoniumia.

Pahin ydinvoiman huonoista puolista on kuitenkin ydinjäte. Maailmalla on tällä hetkellä 100.000 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta. Kymmenen vuoden kuluessa määrä kaksinkertaistuu. Sen ”jäähtyminen” kestää 10.000–100.000 vuotta. Siihen asti se pitäisi pitää valvonnassa – jälleen kerran ei ainoastaan onnettomuuksien varalta vaan myös terrorismin. Ydinjätteestä 2000 tonnia on plutoniumia, jota voi käyttää ydinpommin valmistamiseen – joskaan tällaisesta ”siviiliplutoniumista” tehty pommi ei ole yhtä käyttövarma kuin sotilasvastineensa. Siviilipommin rakentanut terroristi saati sitten uhri tuskin kuitenkaan välittää, oliko pommi viiden vai 15 kilotonnin tehoinen. Lisäksi harva onnettomuus on ajatuksenakaan yhtä kelju kuin esimerkiksi ydinjätettä kuljettavan laivan haaksirikkoutuminen lähellä asuttuja rannikoita.
...
"
http://www.helsinki.fi/jarj/polho/p1/ydinvoi.htm

"
...
Ydinvoiman hyvät puolet ovat melko ilmeisiä. Normaalisti toimiva voimala ei päästä ympäristöönsä mitään saasteita, energia on hinnaltaan kilpailukykyistä, sitä voidaan tuottaa niin paljon kuin tarvitaan, polttoaine on halpaa ja käyttökatkokset ovat suhteellisen harvinaisia."
Aivan, tästä on yli 11000 käyttövuoden kokemus.

"Huonot puolet taas ovat sitäkin pahempia. Vaikka vakava ydinvoimalaonnettomuus on äärimmäisen epätodennäköinen (ainakin Lännessä käytettävissä painevesireaktoreissa), onnettomuuden aiheuttamat tuhot olisivat hirveät. Ydinreaktio on periaatteeltaan keinotekoisesti hallittu ydinräjähdys: vaikka hallintajärjestelmät ovat kuinka hyviä, on aina teoreettinen mahdollisuus siihen, että reaktio pääsee käsistä, reaktoriydin sulaa ja ilmakehään sekä pohjavesiin pääsee suuria määriä radioaktiivisia aineita."
Esimerkiksi yhdysvalloissa TMI onnettomuudessa tapahtui reaktorille melkein pahin mahdollinen, siltikään ympäristöön ei päässyt merkittäviä määriä säteileviä aineita(ei harmia ympäristölle).
On todella epätodennäköstä että länsimainen kevytvesireaktori lähtee käsistä. Oletetaan että reaktorin sulaminen saataisiin tapahtumaan, niin se ei siltikään tarkoita automaattisesti, että: "ilmakehään sekä pohjavesiin pääsee suuria määriä radioaktiivisia aineita." Kuten yllä olevasta esimerkistäni voi havaita.

"Varsinaista onnettomuutta suurempi riski onkin terrorismi – on epätodennäköistä, että voimala sulaa itsestään, mutta joku voi sellaisen räjäyttää. Lisäksi ”terroristivaltiot” voivat käyttää ydinreaktoreita tuottamaan ydinpommiin soveltuvaa plutoniumia."
Paljon helpompiakin kohteita on kuin ydinvoimalan vakava vaurioittaminen. Ydinreaktori ei kuitenkaan tule räjähtämään ydinpommin lailla ja merkittävän tuhovaikutuksen saaminen on varsin haastavaa.
Ydinpommi kehitettiin ennen ydinvoiman rauhanomaista käyttöä sähköntuotantoon. Kevytvesireaktoreissa et pahemmin ydinpommeihin suoraan sopivaa materiaalia tuota. Jos ydinpommi todella halutaan tehdä ja resursseja siihen on, niin sitä ei estä sähköntuotantoon tarkoitettujen reaktoreiden puuttuminen.

"Pahin ydinvoiman huonoista puolista on kuitenkin ydinjäte. Maailmalla on tällä hetkellä 100.000 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta. Kymmenen vuoden kuluessa määrä kaksinkertaistuu. Sen ”jäähtyminen” kestää 10.000–100.000 vuotta. Siihen asti se pitäisi pitää valvonnassa"
Tästä on väännetty jo useasti kättä tällä palstalla. Asiantuntijoiden mielestä Suomen loppusijoitus suunnitelma on varsin pätevä, toisten mielestä taas ydinjätteellä on maagisia voimia ja se tunkeutuu pinnalle varmasti mistä tahansa, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä.

" – jälleen kerran ei ainoastaan onnettomuuksien varalta vaan myös terrorismin. Ydinjätteestä 2000 tonnia on plutoniumia, jota voi käyttää ydinpommin valmistamiseen – joskaan tällaisesta ”siviiliplutoniumista” tehty pommi ei ole yhtä käyttövarma kuin sotilasvastineensa. Siviilipommin rakentanut terroristi saati sitten uhri tuskin kuitenkaan välittää, oliko pommi viiden vai 15 kilotonnin tehoinen."
Edelleen ydinpommin valmistaminen on monimutkaista ja se ei synny vain ottamalla loviisan jätteistä tennispallon kokoista palaa. Ja säköntuotanto voimaloiden puuttuminen ei kuitenkaan estä edelleenkään pommin valmistamista, mikäli sitä haluavalla taholla on riittävät resurssit.

"Lisäksi harva onnettomuus on ajatuksenakaan yhtä kelju kuin esimerkiksi ydinjätettä kuljettavan laivan haaksirikkoutuminen lähellä asuttuja rannikoita."
Montako uhria jo miljoonia kilometrejä kuljetettu ydinjäte on vaatinut? Pystyn kuvittelemaan paljon keljumman skenaarion, jossa vihreiden suosima hiilivoima tappaa vuosittain satojatuhansia ihmisiä.

UPDATE_5836427 kirjoitti:

"
...
Ydinvoiman hyvät puolet ovat melko ilmeisiä. Normaalisti toimiva voimala ei päästä ympäristöönsä mitään saasteita, energia on hinnaltaan kilpailukykyistä, sitä voidaan tuottaa niin paljon kuin tarvitaan, polttoaine on halpaa ja käyttökatkokset ovat suhteellisen harvinaisia.

Huonot puolet taas ovat sitäkin pahempia. Vaikka vakava ydinvoimalaonnettomuus on äärimmäisen epätodennäköinen (ainakin Lännessä käytettävissä painevesireaktoreissa), onnettomuuden aiheuttamat tuhot olisivat hirveät. Ydinreaktio on periaatteeltaan keinotekoisesti hallittu ydinräjähdys: vaikka hallintajärjestelmät ovat kuinka hyviä, on aina teoreettinen mahdollisuus siihen, että reaktio pääsee käsistä, reaktoriydin sulaa ja ilmakehään sekä pohjavesiin pääsee suuria määriä radioaktiivisia aineita.

Varsinaista onnettomuutta suurempi riski onkin terrorismi – on epätodennäköistä, että voimala sulaa itsestään, mutta joku voi sellaisen räjäyttää. Lisäksi ”terroristivaltiot” voivat käyttää ydinreaktoreita tuottamaan ydinpommiin soveltuvaa plutoniumia.

Pahin ydinvoiman huonoista puolista on kuitenkin ydinjäte. Maailmalla on tällä hetkellä 100.000 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta. Kymmenen vuoden kuluessa määrä kaksinkertaistuu. Sen ”jäähtyminen” kestää 10.000–100.000 vuotta. Siihen asti se pitäisi pitää valvonnassa – jälleen kerran ei ainoastaan onnettomuuksien varalta vaan myös terrorismin. Ydinjätteestä 2000 tonnia on plutoniumia, jota voi käyttää ydinpommin valmistamiseen – joskaan tällaisesta ”siviiliplutoniumista” tehty pommi ei ole yhtä käyttövarma kuin sotilasvastineensa. Siviilipommin rakentanut terroristi saati sitten uhri tuskin kuitenkaan välittää, oliko pommi viiden vai 15 kilotonnin tehoinen. Lisäksi harva onnettomuus on ajatuksenakaan yhtä kelju kuin esimerkiksi ydinjätettä kuljettavan laivan haaksirikkoutuminen lähellä asuttuja rannikoita.
...
"
http://www.helsinki.fi/jarj/polho/p1/ydinvoi.htm

"Huonot puolet taas ovat sitäkin pahempia. Vaikka vakava ydinvoimalaonnettomuus on äärimmäisen epätodennäköinen (ainakin Lännessä käytettävissä painevesireaktoreissa), onnettomuuden aiheuttamat tuhot olisivat hirveät."

Jep, näin on. Johan se nähtiin kun se TMI-2 posahti... Montakos siinä kuolikaan?

"Kaukana ei ehkä ole päivä, jolloin maailman ydinenergiajärjestö IAEA rupeaa itse vastustamaan ydinvoimaa. Viitteitä saa tämmösistä uutisista:"

Mutta aivan toisenlaisen kuvan saa kun katsoo IAEA:n verkkosivuilla olevaa juttua "Atomienergia ja ympäristö"

http://www.iaea.org/Publications/Factsheets/English/environment.html

Siellä sanotaan että ilman ydinvoimaloita olisi viimevuonna tuotettu 1600000000 tonnia hiilidioksidia enemmän...

atomivoimaloista