Voiko sinkitys loppua?

Yleensa sita on pellilla vain hyvin ohuy kerros ja esim. kiveniskuille alttiina olevissa kohdissa pelti voi ruostua. Kaytannossa tarkoittayleensa sita, etta (molemmin puolin) sinkitty pelti ei ala yleensa tuostua sisapuolelta, vaan ulkopuolelta, jos jostain ruostuu. Esim laivoissahan on isot kontit sinkkia, joka kuluu pikku hiljaa epajalompana pois estaen teraksen ruostumista. Uudet kontit lisaillaan sitten aina tietyn ajan kuluttua. Autoissa sinnki pellin paalla kuluu myos pikkuhiljaa pois jos esim. maalipinnassa on reika. Kylla se sinkki suojaa silti siita naarmun kohdaltakin, mutta ei sekaan ihmeisiin pysty. Kylla se varmasti ainakin estaa/hidastaa ruosteen etenemista maalin alla tai alle. Ne sinkkikerrokset on kuitenkin yleensa autoissa suhteellisen ohuita.

Pellin päällä on sinkkiä ohut kerros (n. 8-12 mikronia.)

Jos naarmu 'yltää' sinkityksen alle niin peltihän ruostuu, ei se sinkki sille mitään voi.

Kyllä se pätee sinkittyihinkin autoihin että maalipinnan vauriot pitää korjata samantien pois. Sinkki on hyvä suoja ruostetta vastaan, mutta samalla tavalla se kuluu kuin maalikin.

sinkitys ei kaiketi suojaa yhtään sen paremmin kuin galvanointikaan. Molemmat ovat teräksen päällystysmenetelmiä. Ratkaisevaa on kalvon paksuus ja sitähän vag ei ainoana autotehtaana kertonut autolehtien tiedustellessa asiaa muutama vuosi sitten.
TM:ssä oli hyvä artikkeli asiasta.

Sillä sinä olet vuosien saatossa hangannut sitä oksidikerrosta pois pestessäsi autoasi. Itseasiassahan sinkki toimii niin että se pyrkii oksitoituessaan suojaamaan metallin ja tämä eräänlainen "laastari" peittää sitten tiettyyn rajaan asti peltiin asti ulottuvat naarmut.
Nyt on tuo suojalaastari kulunut jo niin ohueksi että se ei kykene enää peittämään metallipintaa ja nyt oksitoituu teräs.

..suojatessaan paljasta rautapintaa naarmussa, ja kun aikansa on kulunut, niin loppuu. Silloin näkyvä ruostuminen alkaa (yksinkertaistaen, mutta tekemättä totuudelle väkivaltaa).
Paras paikkamaalata naarmut heti kun ne huomaa.

Galvanointi=sähkösinkitys joka voidaan tehdä esim. upottamalla. Varsinaisessa upotussinkityksessä ei sitten käytetä sähköä laisinkaan vaan kappale kastetaan happokäsittelyn(peittauksen) jälkeen kuumaan sinkkiin. Autotehtaat käyttävät ensimmäista tapaa jolloin paksuudet ovat aina alle sadasosamillin kun taas esim. peräkärrynvalmistajat käyttävät jälkimmäistä jonka paksuudet voivat olla paikoitellen jopa puolen millin luokkaa ja jälki myös sen mukainen. Mikäli galvanoinnin jälkeen kappaletta ei maalata voidaan se vielä keltapassivoida joka sitten vielä suojaa sinkitystä ja antaa kellertävän värin.
Sinkitys ei kulu mikäli se ei joudu tekemisiin hapen kanssa, mutta esim. kiveniskemissä pelti alkaa ruostua, tosin paljon myöhemmin kuin ilman sinkitystä. Näiden veneenpohjaan tarkoitetuista sinkkianodeista ei käytännössä ole hyötyä vaikka teoriassa sen kyllä pitäisikin toimia.
Audeissa olen huomannut myös sellaista ongelmaa että ruostumisen sijaan maali tahtoo irrota sinkkipinnasta isoina laikkuina nutta se onkin jo eri juttu...