Millaiset lähdetiedot sotajutuissanne on?

Joskus vähän ihmetyttää se varmuus, millä mielipiteitä muodostetaan ja missä kerrottuihin tietoihin ne mielipiteet sitten perustuu.
Tuossa on hyvä ketju esimerkkinä. Lopussa onkin sitten jo asiapitoisia lähteitä, joilla enimmät hörhöt voidaan hiljentää puolin ja toisin.

Noista kirjoista voi varmasti muodostaa jo jonkinlaisen mielöipiteen asiasta, vaikka mikään noista ei lioenben ehdoton totuus asiasta!

C. Leonhard Lundin, (Finland in the Second World Ear. Bllomington 1957.) Suomi toisessa maailmansodassa, suomennettu laitos

Hans Peter Krosby, Suomen valinta 1941. Helsinki 1967

Arvi Korhonen Barbarossa-suunnitelma ja Suomi
WSOY 1961


Teillä on HUONOT lähteet! Kertakaikkiaan surkeat!
Kirjoittanut: Kirjansa lukenut 23.2.2006 klo 00.39

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000014290362

Ostinpas divarista vitosella Hans Peter Krosbyn kirjan "Suomen valinta 1941, ilmestyi 1967, Kirjayhtymä.
Näyttää olleen jonkun Junnilan lahjakirja aiemmin...

Kirjassa on 411 sivua ja sivulta 239 alkaen sivulle 368 saakka kopioita alkuperäisestä kirjeenvaihdosta Suomen ja Saksan välillä, alkaen 4.6.1940 jatkuen 1.7.1941 saakka. Sekä kirjallisia lähdeviitteitä sivulta 369 sivulle 411 saakka. Tuon kirjan selattuani ja lueskeltuani sitä pari päivää, päästän aika pitkät naurut teidän jutuillenne! Kyse siis ei ole mistään Putkisesta tai yksiselitteisestä totuudesta, vaan kokonaiskuvasta, mitä oltiin suunnittelemassa ja tekemässä tuona aikana.
Nyt kaikki lukemaan tuo kirja ja sitten jatketaan samasta aiheesta.
Selasin nettiä tuolla tekijän nimellä ja tulipas monta juttua, tässä on yksi:


http://www.google.fi/search?hl=fi&q=hans peter krosby&btnG=Google-haku&meta=lr=lang_fi

Koiviston Manuhan se siinä on saanut ahaa elämyksen kirjan luettuaan!


Presidentti Mauno Koiviston puhe jatkosodan päättymisen 50-vuotisjuhlassa Helsingin jäähallissa 4.9.1994

http://www.presidentti.fi/fin/mk/puheet/940904.jatkosota.html

Tässä siitä pieni pätkä, lue itse linkistä loput.



"Minua on vaivannut se, että pitkään uskoin Suomen joutuneen ilman omaa syytä hyökkäyksen kohteeksi myös kesällä 1941. Viaton Suomi oli osa maailmankuvaani.

Hans Peter Krosbyn kirja "Suomen valinta 1941 ilmestyi 1967. Se oli minulle tuskaista luettavaa. Krosby osoitti saksalaisiin asiakirjoihin nojautuen, että Suomi oli asiallisesti sitoutunut liittymään Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan kesäkuussa 1941. Myöhemmät, erityisesti professori Jokipiin laajat tutkimukset ovat asiaa edelleen selventäneet.

Kirjansa lopussa Krosby toteaa: "Suomi ei olisi voinut pysyä syrjässä sodasta 1941. Suomen oli täytettävä sitoumuksensa Saksalle. Se maksoi raskaan hinnan kaatuneina ja aineellisena tuhona ennen kuin sen toinen yhteenotto Neuvostoliiton kanssa oli jälleen päättynyt tappioon. Mutta se selviytyi sodasta riippumattomuus koskemattomana. On epävarmaa, olisiko toisenlainen politiikka 1940-41 johtanut yhtä myönteiseen tulokseen."

Edelleen Krosby kirjoittaa: "Olisiko Suomi voinut valita toisen suunnan, jos sen olisi annettu vapaasti valita. Monet kirjoittajat ovat tarjonneet suomalaisille tässä kohdin neuvoja - sodan jälkeen. Muutamat ovat ehdottaneet, että suomalaisten olisi pitänyt jättää kohtalonsa liittoutuneiden huomaan ja odottaa suotuista ratkaisua sodan jälkeen sitten kun Saksa olisi voitettu. Toiset ovat sanoneet, että suomalaisten olisi pitänyt liittyä ruotsalaisten kanssa puolueettomuusliittoon. Ja eräät ovat suuressa viisaudessaan sanoneet, että suomalaisten olisi pitänyt ilmoittaa sekä Saksalle ja Neuvostoliitolle, että he olivat täysin puolueettomia ja vaatia heidän jättämistään rauhaan. Tekiväthän ruotsalaisetkin niin, eivätkä he sotkeutuneet sotaan.

Jugoslavialaiset olivat myös tehneet niin. samoin tanskalaiset ja norjalaiset. Suomalaiset olivat erityisen hyvin selvillä, mitä tapahtui Jugoslavialle sen jälkeen. He muistivat myös Puolan ja kolmen Baltian valtion kohtalon." Näin Krosby vuonna 1967."

Ja toinenkin aika mielenkiintoinen juttu:

http://64.233.179.104/search?q=cache:hOpukB2Y2VAJ:www.sotasyyllisyys.fi/meinander.pdf hans peter krosby&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=10&lr=lang_fi
141079
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Vai on Mauno Koivisto sanonut: ""Minua on vaivannut se, että pitkään uskoin Suomen joutuneen ilman omaa syytä hyökkäyksen kohteeksi myös kesällä 1941." Olin juuri täyttänyt kuusi vuotta kun sota päättyi, enkä ole koskaan uskonut että Suomi joutui valmistautumattomana ja yllättäen jatkosotaan. Lapset ovat usein terävämpiä kuin aikuiset.

Tietenkin poliitikot vakuuttavat uskovansa propagandaan, mutta eihän meidän muiden tarvitse. Kun seurasi kirjoituksia ja kuunteli ihmisten puheita ja tutustui historiaan, pystyi koululaisena jo päättelemään niin paljon, ettei Krosbyn kirja mitenkään hätkähdyttänyt.

Sitten hylättin ns. ajopuuteoria, ja kuviteltiin että Suomi muka olisi vapaasti voinut valita osallistuako II maailmansotaan vai ei. Mikä maailman napa Suomen luultiin olleen silloin, kun koko Eurooppa oli sodassa mukana paitsi Espanja, Portugal, Irlanti ja Sveitsi. Suomea voitaisiin verrata Odysseuksen laivaan, jonka piti purjehtia Skyllan ja Kharybdiksen välistä. Se onnistui, vaikka tappioita kärsittiinkin.

En ole uskonut poliitikkojen tunnepitoisiin puheisiin ja tuskin he itsekään uskovat. Suomella on kuitenkin ollut hyvä herraonni sodan aikana. He petkuttivat saksalaisia oikeaan aikaan, ja teeskentelivät sen jälkeen ystävyyttä neuvostoliittolaisille, suvaitsevaisuutta muslimeille ja kiinnostusta maailmanparantamiseen. Tähän muumimaailmaan on nyt sitten tultu, ja hulluminkin olisi voinut käydä.

Äänestä
  • Erinomainen kirjoitus.
    Me "vanhat"ehkä katselemme tätä maailmaa vähän laajemmasta perspektiivitä, kuin "pystykorvan" tähtäimen läpi. Ainakin toivon niin.
    Sinun luetteloosi voidaan tietysti lisätä Ruotsi, maana joka säästyi sodasta.

    Äänestä

Minäkö tyhmä? Nyt en oikein ymmärrä, miksi tähän edelle on kopioitu nimimerkki: kirjansa lukenut, aiemmin esittämät lähdetiedot?
No, tulevatpahan varmasti esiin. Ei niissä kuitenkaan ole juuri mitään uutta,asiaan perehtyneille harrastajille.

Kuka se sanoikaan ja kenestä:" puhuu sillä varmuudella, jonka täydellinen asiantuntemattomuus antaa."

Äänestä
  • >>Kuka se sanoikaan ja kenestä:" puhuu sillä varmuudella, jonka täydellinen asiantuntemattomuus antaa."

    Äänestä

  • Rogi1 kirjoitti:

    >>Kuka se sanoikaan ja kenestä:" puhuu sillä varmuudella, jonka täydellinen asiantuntemattomuus antaa."

    Toivottavasti joku muistaa. Liittynee johonkin poliittiseen depattiin.

    Äänestä

Arvi Korhosen 'Barbarossa-suunnitelma ja Suomi' oli se teos jolla Ajopuu-teoriaa lanseerattiin viralliseksi historiaksi. Sen teorian upottamiseen tarvittiin sitten ulkomaisia tutkijoita kuten mainitut C. Leonhard Lundin ja Hans Peter Krosby, joiden esittämät perustelut oli Korhosen oppipoikienkin lopulta pakko niellä kun eivät muuhun tosiasioiden edessä pystyneet.

Kannattaa todellakin lukea nuo kaikki, mieluiten kirjoitusjärjestyksessä ;)

Äänestä
  • vihata Suomea sydämesi pohjasta.

    Äänestä

  • JSS kirjoitti:

    vihata Suomea sydämesi pohjasta.

    toiset vihaamaan itseäsi...........

    Äänestä

  • JSS kirjoitti:

    vihata Suomea sydämesi pohjasta.

    vetelit semmoisen johtopäätöksen?

    JSS:lle historia pitäisi vissiin kirjoittaa mukavammaksi väritettynä.

    Äänestä



Lueskelin Arvi Korhosen kirjaa illalla ja kyllä se Arvi kirjansa esipuheessa lyttäsi aika surutta tuon LEONARD Lundin kirjan aika perusteellisesti.

Tämä kädessäni oleva kirja on vuodelta 1960 oleva Gummeruksen kustantama suomennos tekijän tarkistamasta 1958 ilmestyneestä ruotsinkielisestä laitoksesta.

Äänestä

Tämä mainio kirja unohtui tuosta kolmikosta pois, eli tehdäänpäs siitä nelikko!

Earl F. Ziemke
Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945 WSOY

Amerikkalaisen tutkijan 1960 ilmestyneestä alkuperäisteoksesta, The German Northern Theater of Operation 1940-1945
Martti Santavuoren 1963 suomentama 438 sivuinen paketti asiaa.

Äänestä

http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=40807&p=11

Pitkästä aikaa katselin hyvin monipuolista kirjahyllyäni ja käteeni sattui *Charles Leonard Lundin* 1957 kirjoittama kirja *Suomi Toisessa Maailmansodassa*.
Alkuperäisteos ilmestyi 1957 nimellä *Finland in Second World War*.
Kirja on Gummeruksen kustantama ja 1960 *ruotsinkielisestä*, tekijän tarkistamasta 1958 ilmestyneestä tarkennetusta teoksesta suomennettu Jorma Aaltosen toimesta.
Erittäin mielenkiintoinen kirja, jossa on monipuoliset lähdeteokset ja tarkat lähdeviitteet, 457 sivua asiaa.
Mahtava lukupaketti Suomen sisä- ja ulkopolitiikasta ja ajasta ennen 1939 kriisiä, Talvisota ja Jatkosota.
Kirjan johdannossa kerrotaan miksi kirja tehtiin ja mihin se pyrkii. Johdannossa sanotaan mm. näin:
"Tässä käsitellyn kirjallisuuden valtaosa koostuu sellaisten henkilöiden muistelmista, joilla oli huomattava asema sodan aikana tai jotka tarkkailivat sitä läheltä. Sellaiset teokset antavat runsaasti tietoja ja ovat kiehtovia. Toisaalta on otettava huomioon, niin kuin *Ranke* kerran sanoi ja kuten jokainen älykäs henkilö tietää, mutta minkä muutamat
Mannerheimin muistelmien ylistäjät näyttävät unohtaneen: "*MUISTELMAT EIVÄT OLE HISTORIAA*".
Tässä tarkasteltavat henkilökohtaiset muistelmateokset eivät ole poikkeuksia. On totta, että ne ovat erittäin mielenkiintoisia, koska ne ovat ensi käden kokemuksia. Niillä on myös autenttinen kaiku. Mutta kun lukija alkaa vertailla yhden kirjoittajan muistelmia toisen tekemiin, hänet valtaa hämmennys. Ihmisen muisti on puutteellinen; inhimillinen turhamaisuus viettelee omaelämänkerran kirjoittajan muistamaan sitä, mikä lisää hänen arvonantoaan, mutta unohtamaan sellaisen, mikä sitä vähentää. Inhimillinen heikkous saattaa myös johtaa kirjoittajan tahalliseen tai tahattomaan väärennykseen."

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ihmetyttää joskus kirjoitti:

Joskus vähän ihmetyttää se varmuus, millä mielipiteitä muodostetaan ja missä kerrottuihin tietoihin ne mielipiteet sitten perustuu.
Tuossa on hyvä ketju esimerkkinä. Lopussa onkin sitten jo asiapitoisia lähteitä, joilla enimmät hörhöt voidaan hiljentää puolin ja toisin.

Noista kirjoista voi varmasti muodostaa jo jonkinlaisen mielöipiteen asiasta, vaikka mikään noista ei lioenben ehdoton totuus asiasta!

C. Leonhard Lundin, (Finland in the Second World Ear. Bllomington 1957.) Suomi toisessa maailmansodassa, suomennettu laitos

Hans Peter Krosby, Suomen valinta 1941. Helsinki 1967

Arvi Korhonen Barbarossa-suunnitelma ja Suomi
WSOY 1961


Teillä on HUONOT lähteet! Kertakaikkiaan surkeat!
Kirjoittanut: Kirjansa lukenut 23.2.2006 klo 00.39

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000014290362

Ostinpas divarista vitosella Hans Peter Krosbyn kirjan "Suomen valinta 1941, ilmestyi 1967, Kirjayhtymä.
Näyttää olleen jonkun Junnilan lahjakirja aiemmin...

Kirjassa on 411 sivua ja sivulta 239 alkaen sivulle 368 saakka kopioita alkuperäisestä kirjeenvaihdosta Suomen ja Saksan välillä, alkaen 4.6.1940 jatkuen 1.7.1941 saakka. Sekä kirjallisia lähdeviitteitä sivulta 369 sivulle 411 saakka. Tuon kirjan selattuani ja lueskeltuani sitä pari päivää, päästän aika pitkät naurut teidän jutuillenne! Kyse siis ei ole mistään Putkisesta tai yksiselitteisestä totuudesta, vaan kokonaiskuvasta, mitä oltiin suunnittelemassa ja tekemässä tuona aikana.
Nyt kaikki lukemaan tuo kirja ja sitten jatketaan samasta aiheesta.
Selasin nettiä tuolla tekijän nimellä ja tulipas monta juttua, tässä on yksi:


http://www.google.fi/search?hl=fi&q=hans peter krosby&btnG=Google-haku&meta=lr=lang_fi

Koiviston Manuhan se siinä on saanut ahaa elämyksen kirjan luettuaan!


Presidentti Mauno Koiviston puhe jatkosodan päättymisen 50-vuotisjuhlassa Helsingin jäähallissa 4.9.1994

http://www.presidentti.fi/fin/mk/puheet/940904.jatkosota.html

Tässä siitä pieni pätkä, lue itse linkistä loput.



"Minua on vaivannut se, että pitkään uskoin Suomen joutuneen ilman omaa syytä hyökkäyksen kohteeksi myös kesällä 1941. Viaton Suomi oli osa maailmankuvaani.

Hans Peter Krosbyn kirja "Suomen valinta 1941 ilmestyi 1967. Se oli minulle tuskaista luettavaa. Krosby osoitti saksalaisiin asiakirjoihin nojautuen, että Suomi oli asiallisesti sitoutunut liittymään Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan kesäkuussa 1941. Myöhemmät, erityisesti professori Jokipiin laajat tutkimukset ovat asiaa edelleen selventäneet.

Kirjansa lopussa Krosby toteaa: "Suomi ei olisi voinut pysyä syrjässä sodasta 1941. Suomen oli täytettävä sitoumuksensa Saksalle. Se maksoi raskaan hinnan kaatuneina ja aineellisena tuhona ennen kuin sen toinen yhteenotto Neuvostoliiton kanssa oli jälleen päättynyt tappioon. Mutta se selviytyi sodasta riippumattomuus koskemattomana. On epävarmaa, olisiko toisenlainen politiikka 1940-41 johtanut yhtä myönteiseen tulokseen."

Edelleen Krosby kirjoittaa: "Olisiko Suomi voinut valita toisen suunnan, jos sen olisi annettu vapaasti valita. Monet kirjoittajat ovat tarjonneet suomalaisille tässä kohdin neuvoja - sodan jälkeen. Muutamat ovat ehdottaneet, että suomalaisten olisi pitänyt jättää kohtalonsa liittoutuneiden huomaan ja odottaa suotuista ratkaisua sodan jälkeen sitten kun Saksa olisi voitettu. Toiset ovat sanoneet, että suomalaisten olisi pitänyt liittyä ruotsalaisten kanssa puolueettomuusliittoon. Ja eräät ovat suuressa viisaudessaan sanoneet, että suomalaisten olisi pitänyt ilmoittaa sekä Saksalle ja Neuvostoliitolle, että he olivat täysin puolueettomia ja vaatia heidän jättämistään rauhaan. Tekiväthän ruotsalaisetkin niin, eivätkä he sotkeutuneet sotaan.

Jugoslavialaiset olivat myös tehneet niin. samoin tanskalaiset ja norjalaiset. Suomalaiset olivat erityisen hyvin selvillä, mitä tapahtui Jugoslavialle sen jälkeen. He muistivat myös Puolan ja kolmen Baltian valtion kohtalon." Näin Krosby vuonna 1967."

Ja toinenkin aika mielenkiintoinen juttu:

http://64.233.179.104/search?q=cache:hOpukB2Y2VAJ:www.sotasyyllisyys.fi/meinander.pdf hans peter krosby&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=10&lr=lang_fi

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu