Satakunnan maakuntalaulu

Aika ylevää kun kattelee porukan nykymeininkiä...

On kuule laulettu erinäisiä kertoja kesäiltoina saunan jälkeen (mahdollisesti on vielä Karhu-oluttakin nautittu).

Minäkin ihastuin tuohon lauluun ja aina sitä myös laulelen, kun autolla ajelen: "Kauas, missä katse kantaa yli peltojen..." Hyvän merenpohjamaan pellot suovat sokerijuurikasta ja kauniisti ovat suorina perunapeltojen sarat, kun niiden ohi ajelee. Presidentinvaalien alla, ensimmäisen "vihreän tuulen" osuessa silmääni kakkostien varressa, tunsin todella olevani suomalainen! Tuli nostalginen olo jostain lapsuudesta, kun ekalla luokalla lauloimme kirkkaasti ja kovaa "tuhanten rantain partahilla, heräjä armas synnyinmaa..." Miten paljon laulut voivatkaan tuoda mieleen ajatuksia tästä maasta ja sen kansasta.

että joku vielä kiinnostuu maakunnasta maakuntalaulun kautta. Niitähän ei kaiketi enää juuri koulussa opeteta? Muuten, mainitsemasi säkeistöt ovat yleisesti lauletut, mutta itseasiassa laulu kokonasena on pitempi.
Kiinnostuneille tiedoksi, sen on kirjoittanut Aino Voipio, huittislainen opettaja katsellessaan Huittisten vainoita ja kiemurtelevaa Kokemäenjokea alhaalla Vesiniinyt aukeilla ylhäältä Ripovuoren kalliolta nähtynä. Laulun on taas säveltänyt Rauman seminaarin musiikinopettaja Axel Törnudd, joka on toki säveltänyt muutakin.

Kun ajaa elokuisena iltana kakkostietä välin Porista Huittisiin (Punkalaidunhan on sitten jo nykyään niin trendikästä Pirkanmaata), ilta-aurinko paistaa takalasista ja kaste nousee maasta, musiikkina vaikka hiljainen jazz niin väkisin tulee mieleen sanat "Kauas missä katse kantaa yli peltojen". Minä olen satakuntalaisuudestani ylpeä. Pori on mainettaan paljon parempi kaupunki, tuntuu että itse porilaiset moittivat eniten omaa kaupunkiaan. Mielestäni Satakunta on Suomen Skåne, Pori on yhtäkuin Ystad. Vain Kurt Wallander puuttuu.
Vielä tuosta 3. säkeistöstä, kuinka oikeaan Aino V. ennakoikaan aikanaan EU:n aiheuttamia muutoksia maataloudelle!

Laitan sinulle lisää Satakunnan laulun säkeitä. Omassa Olavi Pesosen laulukirjassa:

Säe 2
Virtaa läpi vainioiden
Kokemäen vuo.
Suurten selkäin korpisoiden
mailta tullen tuo
koskin kuohuu, tulvoaapi
kansan mieltä kasvattaapi,
uutta voimaa luo.

Säe 4
Vielä Satakunnan mailla
miehet vakaiset
tuntee esi-isäin lailla
luonnon luottehet,
hallan soista karkoitellen,
rauhan töihin taltutellen
kosket kuohuiset.

Edellä on viimeinen säkeistö kirjasta. Sen sijaan sieltä puuttuu kokonaan sinun kirjoittamasi viimeinen säe, joka on kyllä minullekin tuttu.

Nyt mietin onko se lainkaa Aino Voipion kirjoittama. Kirjassani olevat säkeistöt välittävät minulle kuvaa yksinomaan rauhaa rakastavasta kansanosasta.
Onko uhka, sorto ja karhun kämmenellä lyöminen syntynyt lauluun myöhemmin? Tietääkö kukaan?

Kyllä täällä sitä yhä lauletaan! Alkuperäisessä Aino Voipion sanoittamassa laulussa on kuusi säkeistöä. En ala niitä tähän kirjoittamaan, mutta haeppa googlen avulla, niin löydät koko komeuden - ja vähän lisätietoa.