>>Päiväkirja valottaa myös sen paljon huomiota
herättäneen puheen taustaa, minkä keskustalainen kansanedustaja, entinen sisäministeri Eino Uusitalo eduskuntaryhmänsä nimissä piti
vieraille puolueen NKP:lle tarjoamille päivällisillä syksyllä 1974. Hän ehdotti siinä, että välirauhansopimuksen päivää 19.9. vietettäisiin toisena itsenäisyyspäivänä. Puheen oli kirjoittanut Keskustapuolueen Nuorten liiton tiedottaja Sauli Pyyluoma. Se herätti jyrkän vastustuksen, kun juuri tuo päivänä maan tulevaisuus oli koettu erittäin epävarmaksi.
UKK sai puheesta tietää vasta kun se oli jo
pidetty. Ilmeni että se oli näytetty ennakkoon
Ahti Karjalaiselle, joka oli sen hyväksynyt.
Kekkonen piti heti puhetta huonona ja vaati
Karjalaista ottamaan julkisesti vastuun.
Karjalainen kuitenkin ensin kielsi sitä lainkaan nähneensä, vaikka hän Uusitalon mukaan oli pyytänyt pitämään sen juuri sellaisenaan. Ahti joutui sitten perääntymään.
herättäneen puheen taustaa, minkä keskustalainen kansanedustaja, entinen sisäministeri Eino Uusitalo eduskuntaryhmänsä nimissä piti
vieraille puolueen NKP:lle tarjoamille päivällisillä syksyllä 1974. Hän ehdotti siinä, että välirauhansopimuksen päivää 19.9. vietettäisiin toisena itsenäisyyspäivänä. Puheen oli kirjoittanut Keskustapuolueen Nuorten liiton tiedottaja Sauli Pyyluoma. Se herätti jyrkän vastustuksen, kun juuri tuo päivänä maan tulevaisuus oli koettu erittäin epävarmaksi.
UKK sai puheesta tietää vasta kun se oli jo
pidetty. Ilmeni että se oli näytetty ennakkoon
Ahti Karjalaiselle, joka oli sen hyväksynyt.
Kekkonen piti heti puhetta huonona ja vaati
Karjalaista ottamaan julkisesti vastuun.
Karjalainen kuitenkin ensin kielsi sitä lainkaan nähneensä, vaikka hän Uusitalon mukaan oli pyytänyt pitämään sen juuri sellaisenaan. Ahti joutui sitten perääntymään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuo Uusitalon keksintö itsenäistyyspäivästä oli samaa luokkaa kuin Lepikon torpan mullan vieminen lahjaksi Kremliin.
Mielenkiintoisempi oli 16.5.1918 kun valkoiset marssivat Saksan armeijan reunustamia katuja Helsinkiin. Venäjän kenraaliluutnantti hallituksen kenraaliksi ylentämänä ja mukana myös "ruotsalainen prikaati". Ilmeisin perustein Mannerheim poistui maasta ja Suomihan liittyi pian Saksan vasalliksi senaatin antamin valtuuksin. Eduskunnan äänestyspäätös 6.12.1917 oli paperilta maistuva hajuton ja väritön tapaus ja vielä ikävään aikaankin tehty. Sen pitäminen itsenäisyyspäivänä lienee poliittinen ratkaisu ja perustelut tuntemattomat. 16.5. olisi keväinen valoisa aika itsenäisyyteen, itse puoltaisin kylläkin Suuriruhtinas Aleksanterin antamaa julistusta millä Suomi otettiin kansakuntien joukkoon ja antoihan hän meille myös valtiopäivät ja kielen (teoriassa) pohjaksi kehitykselle.