AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Yksi perillinen (ja leski)

Yksi perillinen (ja leski)

12 Vastausta 4 199 Lukukertaa
Kun palstalla näkyy olevan myös täysin ummikkoja perintöasioissa, niin kerrottakoon miten toimitaan kuolinpesässä, jossa ei ole kuin yksi perillinen ja mahdollisesti ehkä leski.

Perinnönjakoa ei tehdä silloin, kun perillisasemassa on vain yksi henkilö. Näin siksi, että mitään JAETTAVAA ei ole. Lesken ja ainoan perillisen välillä ei myöskään ole tarpeellista yleensä tehdä mitään ositusta.

Vainajan omaisuus (jäämistö) siirtyy suoraan perillisen omistukseen.

Leski jää asumaan jakamattomuussuojansa nojalla asuntoon, jonka vainaja on omistanut tai jonka puolisot ovat yhdessä omistaneet. Asunto voi olla ollut puolisoiden yhteisessä käytössä tai se voi olla muutoin lesken kodiksi sopiva. Jos kuolinpesään sattuisi kuulumaan useita asuntoja, leski sa valita, mihin niistä jää asumaan (jos se on kodiksi hänelle sopiva). Asumisoikeus on elinikäinen, mutta leski ei voi siirtää sitä toiseen asuntoon, jos haluaisi muuttaa uuteen. Yhdessä leski ja perillinen voivat kuitenkin toisin asian sopia. Verottaja määrää perilliselle asunnon myynnin vuoksi lisää perintöveroa sen määrän, minkä hän on hyötynyt siitä, että vero on aluna alkaen määrätty lesken hallintaoikeuden pääomitetun arvon mukaan alempana.

pikku tarkistus

//Lesken ja ainoan perillisen välillä ei myöskään ole tarpeellista yleensä tehdä mitään ositusta.

Vainajan omaisuus (jäämistö) siirtyy suoraan perillisen omistukseen.//

Vainajan jäämistö muodostuu vasta osituksessa. Vainajan omaisuus siis ei siirry "suoraan" perillisen omistukseen. Ositukseen asti se on jakamattoman kuolinpesän omistuksessa, jonka osakkaita ovat leski ja perillinen. Osituksessa omistusoikeus jäämistöön siirtyy perilliselle.

Ositus siis ei yleensä kerrotussa tilanteessa ole välttämätön (tai edes tarpeen), mutta jos perillinen jostain syystä haluaa perintönsä omistukseensa jo lesken eläessä, ositus on tehtävä. Leskellä on joka tapauksessa tuomari Koskisen mainitsema hallinnan suoja.

Ositusta ei tarvita, jos puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

hallintaoikeuden siirto

Pääsääntöisesti hallintaoikeuden siirto tehdään (ja onnistuu) toiseen asuntoon esim. silloin kun leski ja alaikäinen lapsi vaihtavat asuntoa (melko tyypillinen tilanne)......

Maistraatti saattaa vaatia osituksen tekemistä alaikäisen puolesta silloin kun halutaan esim. maksaa asuntolainaosuuksia pois.

Vielä kysyisin?

Selvisikin jo paljon, mutta vielä kysyisin seuraavaa.. äitini haluaa todennäköisesti jäädä asumaan heidän yhteiseen asuntoonsa eliniäkseen. Jos hän pättää pitää pesän jakamattomana mitä oikeuksia minulla ainoana rintaperillisenä on? Voinko vaatia tasinkoa, vaikka äitini asuisikin asunnossa? Haluisin saada oman osuuteni isäni perinnöstä. Voiko äitini käyttää omaa mielivaltaansa, vaikka ensimmäisen parenteelin mukaan rintaperillinen perii isänsä kuolinpesän jäämistön? Miten tasinko tehdään? Mielestäni olisi kohtuullista saada oma osuuteni äitini jäädessä asumaan vanhaan asuntoonsa. Isälläni on täysin velaton kuolinpesä. Miten isäni pankkitalletusten kanssa? Meneekö ne puoliksi, vai pitääkö siitä maksaa suoraan perintöverot? Nämä perunkirjoitusasiat eivät ole niitä helpoimpia asioita. On niin paljon asioita joista olisi hyvä tietää etukäteen.

on ne vastaukset

Tasinko liittyy omaisuuden ositukseen, eli jos lesken omaisuus on osituksessa pienempi kuin ensin kuolleen, niin hän saa tasinkoa (josta ei mene perintöveroa, kyse kun ei ole perinnöstä). PErijänä sinä et voi vaatia tasinkoa.

Pesän jakamisesta: jos äitisi ei halua pesää jakoon, niin voit hakea pesänjakajaa käräjäoikeudelta. Se ei tosin poista äitisi elinikäistä hallintaoikeutta asuntoon. Eli: sinä perit oman osuutesi (= isäsi omaisuuden). Äidillesi jää hänen oma osuutensa + hänellä on elinikäinen hallintaoikeus vanhempiesi yhteiseen asuntoon (ja siellä olevaan tavanomaiseen asuinirtaimistoon). Eli jos perinnönjaossa sinä perit vanhempiesi yhdessä käyttämän asunnon, niin se siirtyy sinun omistukseesi (mutta äidilläsi on elinikäinen hallintaoikeus). Saat siis oman osuutesi jo nyt (mutta et saa sitä asunnon osalta kokonaan hallintaasi). Jos asunto jää kokonaan sinun omistuukseesi, niin voit tietysti myydä sen (mutta ostajan täytyy hyväksyä äitisi elinikäinen hallintaoikeus, mikä saattaa alentaa ostointoa).

paljon kiitoksia!

Nyt selvisi asioita paljon! kiitos siitä.. on mun hyvä tietää ennen perunkirjoituksia mistä siellä puhutaan ja mitä mikin tarkoittaa. Yritin lukea muutamaa kirjaakin, mutta ne oli kyllä sellaista "sillisalaattia" joista tavallinen kuolevainen ei ymmärrä mitään.. Nyt sitten näkee paljonko "läpätään" perintöveroa. Isän koko kuolinpesän arvo n: 350.000. On noi perintöverotkin ihan syvältä.. Isä elinaikanaan teki työtä yrittäjänä vuosikaudet pitkää päivää. Luulisi kerran maksetun olevan jo kerran maksettua.. Ruotsissa on hyvä käytäntö joka pitäisi tulla suomeenkin..

Mutta

Isäsi ei maksa perintöveroa omasta omaisuudestaan (jonka hän on hankkinut työllä josta on maksanut verot). Sinä maksat perintöveroa perinnöstä, jota saat (ja jonka eteen et ole tehnyt työtä). Mikä on ongelma? Sanotko verottajalle myös palkastasi, että epäreilua verottaa palkkatulosta, kun työnantajasi on siitä rahasta, josta sinulle palkan maksaa, verot jo kertaalleen maksanut?

Kolikolla on kaksi puolta!

En tarkoittanut aivan tuota, vaan lähinnä sitä, että yleisesti ottaen suomessa on perintöverotus aivan liian kova. Olen usean kanssa puhunut tästä ja ovat olleet aivan samaa mieltä kanssani. Ruotsissa on poistettu perintövero kokonaan. Kyllähän sitä täälläkin yritettiin, mutta muutamat nimeltä mainitsemattomat Arkadianmäen herrat olivat toistamieltä. Faija sanoi eläessään, että on se syvältä, kun ensin on niskalimassa raatanut vuodet ja sitten perintövero on iso lohkaisu jäämistöstä, mutta näin on ja minkäs teet..

Juuri sitä

"En tarkoittanut aivan tuota..."

Mitä sitten tarkoitat. Jauhat vain yhtenään tuota samaa:

"...kun ensin on niskalimassa raatanut vuodet ja sitten perintövero on iso lohkaisu jäämistöstä..."

Perintövero on SAAJAN VERO. Ei saaja ole raatanut siitä mitään. Perintövero sitä paitsi on melko lievä.

Vai ...

Noh, minä ainakin olen eri mieltä. Mutta kuten sanoit, poliittinen päätöshän se on. Ja ihan hyvä sellainen. Perintövero ei edes ole mitenkään erityisen kohtuuton. Esimerkiksi sinä maksat isältäsi perimästäsi omaisuudesta enintään 16 prosenttia, mitä alentaa vielä se, että ilmeisesti äidilläsi tulee olemaan hallintaoikeus osaan perinnöstäsi.

kohtuuton

On se esimerkiksi silloin kohtuuton kun veroa maksetaan omaisuudesta jota ei voida edes realisoida (lesken hallintaoikeus). Muutoinkin tämä perintöverotus Suomessa tavanomaisen omaisuuden kohdalla on aika omintakainen ja kummallinen muinaisjäänne menneisyydestä.
Kysyisin, voiko asunto-osakkeesta saada sen arvoa vastaavan summan rahana.
Kysymys on lakiosuudesta,joka on evätty testamentilla,mutta vaadittu maksettavaksi.Tilillä on kyllä rahat sen maksamiseksi.
Lakiosa voidaan perilliselle suorittaa, jos perittävän jäämistössä (kun ositus on toimitettu) on sellaisia varoja, joihin lesken lakiin perustuva elinaikainen hallintaoikeus ei kohdistu. Jos siis jäämistössä on rahavaroja, ne voidaan käyttää lakiosan suorittamiseen. Jolleivät rahavarat lakiosaa kokonaan kata, loppuosan osalta voidaan perustaa yhteisomistussuhde asuntoon.

Lakiosalaskelmassa asunto otetaan huomioon käyvästä arvosta ilman hallinnan tuomaa rasitetta.

kirjoitti nix_nax, ent. yx tavallinen
 /   /  /  / Yksi perillinen (ja leski)

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta