Kestääkö

nykyään aika paljon käytetään jotain sinkkikadolta suojattua messinkiä, mahtaakohan se sitten olla oikeanlaista?

haponkestävästä sen venttiiliosan, miten mahtaa messinkinen läpivienti suhtautua siihen, eli tuleekohan siitä tavallaan anodi ???

jos pistää kirjoitti:

haponkestävästä sen venttiiliosan, miten mahtaa messinkinen läpivienti suhtautua siihen, eli tuleekohan siitä tavallaan anodi ???

mennä väittämään mitään. Venttilit ja niissä käytetyt lejeeringit ja koko paketin merivedenkesto ovat ammattimiehen asioita. Ainoa pätevä apu löytyy jostakin noita venttiilejä valmistavasta yrityksestä. Tai joku metallurgi voisi neuvoa. Yleisluonnontieteilijänä en omaa käytännnön tietoa moisista vaikeista asioista.

jos pistää kirjoitti:

haponkestävästä sen venttiiliosan, miten mahtaa messinkinen läpivienti suhtautua siihen, eli tuleekohan siitä tavallaan anodi ???

noissa kaikissa palloventtiileissä ruostumatonta tai haponkestävää vaikka runko on messinkiä.
Putkiliikkeessä sanoivat että kaikkien vähänkin laadukkaiden hanojen messinkiaines kestää varmuudella merivettä.
mene ja tiedä,toisaalta kun katselet esim. Maritim hanoja ja vertailet valmistajaa putkiliikehanoihin,samalta tuo näyttää.

jos pistää kirjoitti:

haponkestävästä sen venttiiliosan, miten mahtaa messinkinen läpivienti suhtautua siihen, eli tuleekohan siitä tavallaan anodi ???

...ihan tarkkaan galvaaninen sarja muistissa, mutta olen muistavinani haponkestävän ja messingin olevan suhteellisen lähellä toisiaan, ts. potentiaaliero on pienehkö. Toisin sanoen messinki tuossa yhdistelmässä kyllä on taipuvainen syöpymään, mutta hitaasti.

JRxxx kirjoitti:

...ihan tarkkaan galvaaninen sarja muistissa, mutta olen muistavinani haponkestävän ja messingin olevan suhteellisen lähellä toisiaan, ts. potentiaaliero on pienehkö. Toisin sanoen messinki tuossa yhdistelmässä kyllä on taipuvainen syöpymään, mutta hitaasti.

Lue lisää

Haponkestävä teräs sisältää rautaa, kromia ja jotain muutakin. Messinki sellaisenaan on alkuaine, mutta onko tuotteessa sitten käytetty jotain seosmetallia en tiedä. Kaikissa voi olla ongelmana pistekorroosia, jolloin metalliseoksen sisältämät metallit syöpyvät pistemäisesti pois, jolloin hanasta tulee niin hauras, että pienikin kopaus rikkoo sen runhon.

vedessä kirjoitti:

Haponkestävä teräs sisältää rautaa, kromia ja jotain muutakin. Messinki sellaisenaan on alkuaine, mutta onko tuotteessa sitten käytetty jotain seosmetallia en tiedä. Kaikissa voi olla ongelmana pistekorroosia, jolloin metalliseoksen sisältämät metallit syöpyvät pistemäisesti pois, jolloin hanasta tulee niin hauras, että pienikin kopaus rikkoo sen runhon.

Lue lisää

alkuaine, ei ainakaan vielä viimevuosikymmenien aikaisten luetteloiden mukaan, vaan kuparin ja sinkin seos metalli, ja messinkiä on hyvin monia eri laatuja seoksista riippuen.
Venekäytössä on yleensä ollut pronssia eikä messinkiä.

Veneen läpivienteihin ja niiden ventiileihin ei kannattaisi koskaan käyttää muuta kuin Hst materiaalia koska se kestää kemiallisesti parhaiten lähes mitä vain ja on mekaanisestikin hyvin kestävää.

Hintaero pronssisiin ja messinki osiin ei juuri ole venekäytössä merkitsevä koska niitä osia tarvitaan kuitenkin aika vähän.

Perämeren veneilijä kirjoitti:

alkuaine, ei ainakaan vielä viimevuosikymmenien aikaisten luetteloiden mukaan, vaan kuparin ja sinkin seos metalli, ja messinkiä on hyvin monia eri laatuja seoksista riippuen.
Venekäytössä on yleensä ollut pronssia eikä messinkiä.

Veneen läpivienteihin ja niiden ventiileihin ei kannattaisi koskaan käyttää muuta kuin Hst materiaalia koska se kestää kemiallisesti parhaiten lähes mitä vain ja on mekaanisestikin hyvin kestävää.

Hintaero pronssisiin ja messinki osiin ei juuri ole venekäytössä merkitsevä koska niitä osia tarvitaan kuitenkin aika vähän.

Lue lisää

Ensinnäkin Messinki ei tosiaankaan ole alkuaine !
RST tai haponkestäväkään sellainen ei ole varma valinta kun huomioidaan galvaaninen korroosio. Se että rst-materiaali sellaisenaan ei ruostu vedessä ei millään tavoin takaa materiaalin galvaanisen korroosion kestoa.
Viime aikoihin asti käytössä olleet Cu-orgaaniset myrkkymaalit esimerkiksi aiheuttivat runsaasti galvaanista korroosiota rst-osissa.
Mikäli veneessä on maasähkö ja esimerkiksi perävetolaite, miettisin kaksi kertaa ennekuin laitan rst-hanoja pohjaan. Elleivät hanat syövy, voi vetolaitteessa tai muualla syntyä ongelmia.
Jopa 2 eri laatua hst;tä aiheuttaa korroosiota. Minulla BENNET trimmien ruuvit olivat 3 kaudessa syöpyneet lähes poikki trimmilevyn saranan kohdalta ja vain siitä. Ruuvit olivat eri seosta kuin itse trimmilevyt ja niiden saranalevy. Nyt trimmeissä on suuret sinkkipalat ja korrosiota ei esiinny. Kylläkin kuluu 250 g sinkkiä/trimmilevy/kausi. Trimmit eivät ole metallisessa kontaktissa mihinkään.
Eli alkuperäiselle kysyjälle, kun tuo hana oli kestänyt vuosikymmeniä, yritä löytää uusi vastaava ja siinä on hanaa vuosiksi.
Kevytveneissä esiintyy paljon muovisia läpivientejä juuri syöpymisongelmien vuoksi. Sekin voisi olla vaihtoehto suurempaankin veneeseen.

pallot kirjoitti:

noissa kaikissa palloventtiileissä ruostumatonta tai haponkestävää vaikka runko on messinkiä.
Putkiliikkeessä sanoivat että kaikkien vähänkin laadukkaiden hanojen messinkiaines kestää varmuudella merivettä.
mene ja tiedä,toisaalta kun katselet esim. Maritim hanoja ja vertailet valmistajaa putkiliikehanoihin,samalta tuo näyttää.

Lue lisää

Voisi paljastaa, onko kyseessä sama vai eri tuote. Sen perusteella voisi myös löytyä lisätietoja valmistajan sivuilta. Numeron löytää (ehkä) tuotteesta, ainakin isommista.

Veneissä ei tulisi käyttää lainkaan messinkisiä osia, ei ainakaan merivesikäytössä. Ne ikivanhat ja edelleen hyväkuntoiset osat jotka näyttävät messingiltä eivät sitä ole, ne ovat pronssia. Pääsääntöisesti messinki on kuparin ja sinkin seos. Sinkki tuppaa uhrautumaan systeemissä ja metallista tulee hötöä joka häviää käsissä. Pronssi taas on kuparin ja tinan seos. Sitten on lukuisa joukko eri seoksia joita myydään milloin messinkinä ja milloin pronssina, joissa on kuparia, tina ja sinkkiä eri suhteissa toisiinsa nähden, kuten myös messingissä ja pronssissakin seokset vaihtelee. Näistä ei kaupassa ota erkkikään selvää, mutta hyvä pronssi on oikeasti todella hyvin merivettä kestävää ja kestää myös hapettomissa olosuhteissa jopa HST:tä paremmin. Ongelmana on nimenomaa sen oikean seoksen löytäminen.
Peruongelma syntyy siitä, että sinkki on halpaa, kupari kalliimpaa ja tina kaikkein kalleinta. Kun parhaaseen seokseen ei saisi laittaa sinkkiä ollenkaan syntyy kaupallinen kannattavuus ristiriita, varsinkin kun ulkonäkö ei kerro riittävästi.
En ole metallurgi ja tämäkin vain muistinvaraista, mahdollisesti virheellistäkin tietoa sisältävää.
Jos joku asiaa tuntevampi viitsii penkasta nettiä mitä sieltä löytyisi asian tiimoilta ja heittäisi sitten vaikka vähän linkkejä niin saataisiin oikeampaa ja tarkempaa tietoa.

Ykä kirjoitti:

Veneissä ei tulisi käyttää lainkaan messinkisiä osia, ei ainakaan merivesikäytössä. Ne ikivanhat ja edelleen hyväkuntoiset osat jotka näyttävät messingiltä eivät sitä ole, ne ovat pronssia. Pääsääntöisesti messinki on kuparin ja sinkin seos. Sinkki tuppaa uhrautumaan systeemissä ja metallista tulee hötöä joka häviää käsissä. Pronssi taas on kuparin ja tinan seos. Sitten on lukuisa joukko eri seoksia joita myydään milloin messinkinä ja milloin pronssina, joissa on kuparia, tina ja sinkkiä eri suhteissa toisiinsa nähden, kuten myös messingissä ja pronssissakin seokset vaihtelee. Näistä ei kaupassa ota erkkikään selvää, mutta hyvä pronssi on oikeasti todella hyvin merivettä kestävää ja kestää myös hapettomissa olosuhteissa jopa HST:tä paremmin. Ongelmana on nimenomaa sen oikean seoksen löytäminen.
Peruongelma syntyy siitä, että sinkki on halpaa, kupari kalliimpaa ja tina kaikkein kalleinta. Kun parhaaseen seokseen ei saisi laittaa sinkkiä ollenkaan syntyy kaupallinen kannattavuus ristiriita, varsinkin kun ulkonäkö ei kerro riittävästi.
En ole metallurgi ja tämäkin vain muistinvaraista, mahdollisesti virheellistäkin tietoa sisältävää.
Jos joku asiaa tuntevampi viitsii penkasta nettiä mitä sieltä löytyisi asian tiimoilta ja heittäisi sitten vaikka vähän linkkejä niin saataisiin oikeampaa ja tarkempaa tietoa.

Lue lisää

Noinhan se pääpiirteittäin menee.Messinkejä seostetaan lukuisiin tarpeisiin,niiden sinkki/kuparipitoisuus vaihtelee.Lisäaineina käytetään lyijyä,mangaania jne.
Pronsseja ovat tutumpien tinapronssien lisäksi myös alumiinipronssit.Laatuja on kymmeniä.
Palokalustojen liittimet,suihkuputket jne. ovat monesti punametallia.
Joidenkin pronssien ja punametallin erottaminen toisistaan on silmämääräisesti mahdotonta.Olen vaihtelevalla menestyksellä valanut kuparimetalleja neljättäkymmenettä vuotta,ja fiboja sattuu vieläkin.Silmämääräisesti uskon voivani erotella toisistaan n. 30 eri kuparimetallien seosta.En suosittele lajia ihan aloittelijalle ainakaan läpivientejä rakennettaessa.

Kaikilla kiinteillä alkuaineilla on ominaissähkönjohtavuutensa.Niiden avulla voidaan muodostaa galvaaninen pari.Tutuin lienee sinkin ja hiilen yhdistelmä,taskulampun patteri.
Hiilen ja sinkin ominaissähkönjohtavuudet ovat asteikolla kaukana toisistaan ja siten tähän tarkoitukseen sopivat.
Veneessä pyritään päinvastaiseen lopputulokseen,galvaanisen korroosion estoon.Se tapahtuu yhdistämällä johtimella eri metallit toisiinsa,maadoittamalla.Maadoitus päättyy suojasinkkiin.Epäjalompi metalli syöpyy aina ensin,tässä tapauksessa sinkki.
Sinkin syöpyminen on merkki systeemin toimimisesta,kone ja sen kansi,potkuri,tankki jne.eivät syövy.
Messingin sisältämä sinkki voi toimia anodina,uhrautujana ja vesi väliaineena.Metallista kosketusta ei välttämättä tarvita syöpymisen alkamiseksi.Loissähkö pahentaa tilannetta edelleen.
Ominaissähkönjohtavuudeltaan lähellä toisiaan olevat metallit reagoivat hitaammin.Veneilijän ei pidä näitä pohtia vaan suojata veneensä ja koneensa.
Koneen suojasinkit vaihdetaan,kun puolet itsekustakin on kulunut pois.Sinne mihin sinkkejä ei voida asentaa,vedetään piuhalla yhteys.Peräsimeen suojasinkki,kalarautaan toinen ja siitä piuha potkurinakselin laakeriin.Akselin ympärille klemmarisinkki,koneen rungosta piuha polttoainetankin kylkeen - siinähän se onkin peruskuvio.

Hitsaussaumat voivat suojaamattomissa veneissä olla kriittisimmät pisteet.Kukaan ei voi taata vaikkapa itsevalmisteiden hitsauksessa käytettyjen puikkojen laatua.
Suojasinkkien sinkin on oltava puhdasta.Epäpuhtaudet vähentävät tai estävät kokonaan niiden toiminnan.Tämä kannattaa pitää mielessä hankittaessa halpatuontianodeja tai valettaessa niitä itse romusinkistä.Sulatusastiasta irtoavat epäpuhtaudet voivat pienissä valumäärissä olla prosentuaalisesti suuria eikä niitä ilman analysaattoreita havaita.Paitsi sitten,kun se alkaa maksaa.

Tämä on kouluja käymättömän miehen tapa ja selostus siitä.En laita hanttiin,jos joku tietää asian paremmin.
Periaate on kuitenkin se,että suojasinkkejä on oltava ja niillä yhteys suojattavaan kohteeseen.
Minun on helppo sanoa,minulla on ns. sponsori raaka-aineeseen ja tekovehkeet talon puolesta.
Mutta vaikka anodit maksavatkin,tehtävä homma on.Muuten toimitaan kuin mies,joka osti miljoonan mersuunsa pinnatut renkaat säästösyistä.