Kun bensahintoja vaan nousee olen ajatellut hankkia puoliplaanavan veneen. Nykyinen avo-alumiinivene toimii kuitenkin hyvin, mutta kun ajotunteja on reilusti yli 60 per kausi niin alkaa bensalasku olla suuri. Ajatus että välirahalla saisi isompi asuttava ja taloudellisen vene viehättää. Kuitenkin olen kuullut kauhutarinoita lasikuituveneistä jossa kosteus rungossa on ollut hälyttävä ja kauhutarinoita lasikuiturutosta. Siksi olen ollut alumiinisten veneiden kannattaja. Kuitenkin raha ei riittää alumiinisen matkaveneen ostoon.
Kysymys siis kuuluu, kuinka tavallinen lasikuiturutto on ja kuka on joutunut sen uhriiksi? Onko kukaan mittanut rungon kosteus oston yhteyydessä? Onko uppoumaveneissä tiettyä kohta joka kannattaa tarkistaa kunnolla juuri lasikuituruton takia?
Uusi lasikuituvene voidaan suojata epoxilla ja tietenkin myös vanha, mutta jos rungossa jo paholainen piilee, niin ehkäisytoimet eivät varmasti tehoa?!
Ruotsissa Vi Båtägare-lehdessä on yleensä katsastusmiehen juttuja vanhoista veneestä. Yli puolet lasikuituveneiden kosteus% rungossa on liian korkea. Ja kun kysymys on vanhempi vene, niin asia ei paranee. Kun sellaista lukee niin tulee helposti sellainen kysymys että kannattaako tällainen ostos jos se tietää vaan työtä ja harmia? Toisaalta, suurin osa huviveneistä on lasikuidusta tehty ja onhan alumiinissa omat ongelmansa myös, mutta mutta....
Lasikuiturutto
12
10807
Vastaukset
- JRxxx
...matkaveneistä, niin ihan numeroiden (venekannan kasvu vs. uusmyynti) perusteella rohkenen väittää, että lähes kaikki ikinä Suomeen myydyt lujitemuoviset matkaveneet ovat yhä ajossa. Lasikuiturutosta on pidetty ilmeisestikin enemmän ääntä kuin on ollut evidenssiä. Kosteusmittauksetkin ovat vähän hankala asia, koska ne vaativat tosissaan osaamista ja ammattitaitoa jo itsessään, saati sitten johtopäätösten teossa.
Perussääntönä on tietysti, että tutki ne kohdat, joihin kohdistuu erityisesti rasituksia tai joiden pettäminen voi olla erityisen tuhoisaa. Läpiviennit, köliraudan kiinnitykset, vesiraja, rungon ja kannen sauma jne. - kuriin
Harvassa veneessä lasikuiturutto on päässyt niin pitkälle että se olisi aiheuttanut suoranaisia ongelmia, eli pehmeätä lasikuitua.
Toi mittaaminen ei ole ihan yksinkertainen asia, mitataanko keväällä tai syksyllä. Jos on kuparipohjainen pohjamaali niin mittaus ei onnistu lainkaan.
Lyhyesti voi kuitenkin todeta että vanhan veneen ostaessa kannataa koputtaa pohjaa ja jos löytyy pehmeitä paikkoja niin jätä ostamatta. Silmämääräisesti voit katsoa löytyykö ruton alkua (näkyy syksyllä, mutta ei enää keväällä).
Varaudu joka tapauksessa puhdistamaan pohja vanhoista maaleista puhtaaksi ja primerikerroksen uusimiseen mikäli edellinen omistaja ei pysty kertomaan mikä primeri ja paljonko on laitettu.
Yleisesti voi kuitenkin todeta että yhtä paljon ongelmia on käytänössä ollut alumiiniveneiden pistekorroosiollla kuin lasikuituveneiden ruttoissa. Eli ei laskikuituveneitä tarvi erityisesti karttaa.
Todettakoon vielä että yleensä kun veneen koko kasvaa niin kustannuksetkin kasvavat, eli nykyinen avoveneesi on todennäköisesti halvempi vuosikuluiltaan kuin puoliplaanaava asuttava vaikkakin polttoainetta menisi hieman vähemmän. - rutto?
Harva edes tunnistaa lasikuituruttoa vaikka kovin niistä aina puhuvat.
Itse olen nähnyt yhden veneen missä saattoi olla kyse lasikuiturutosta, ainakin rakkuloista puristettaessa jotakin nestettä niistä tuli.
Mutta monta pohjaa olen nähnyt mitä ollaan väitetty lasikuiturutoksi mutta ne ovat kyllä olleet ihan tavallisia vaurioita lasikuidussa josta on kosteus päässyt läpi.
Itselläni vene joka on ollut edellisen omistajan mukaan 8 vuotta vedessä 12kk vuodessa (Floridassa) eikä siinä ole nähtävissä mitään vaurioita vaikka venettä ei ole kuulema erityisesti hoidettukaan.- kuriin.
Itse nähnyt ruttoa ja korjannutkin muutamista veneistä. Eli ei se mikään tavattomuus ole mikäli kyseessä on hieman vanhemmat veneet.
- muistetaan,
mistä ja miten rutto esiintyy, niin veneen histo-
riasta voidaan päätellä, saako mahdollisesti rut-
toisen veneen käsiinsä.
Rutto ei johdu suoranaisesti rakenteeseen päässestä kosteudesta, vaan sen suolapidoisuudes-ta. Sen, minkä käsittelemätön vene kesällä
kastuu, talvitelakointi kuivaa. Rutto johtuu
suolapitoisuuden tasoittumisesta rungossa.
Kun käsittelemätön vene kastetaan riitävän
monta kertaa, 10-15 kesää, sen runkoon jää
suolaa, kun vesi haihtuu talvella.
Kun tälläinen suolattu vene sitten pannaan
veteen, niin syntyy osmoottinen paine, kun
suolapitoisuus pyrkii tasoittumaan rakenteen
sisältä ulkopuolelle veteen.
Meidän murtovesissä tämä ilmiö ei ole kovin
suuri ja vie ne 10-15 vuotta, ennenkuin
vauriot näkyvät, eli pinta irtoaa.
Sisävesillä olleen paatin voi huoletta ostaa
ja käsitellä sen huolella, ennenkuin heitää
mereen.- Ruots
Maailman tiedemiehet on puhunut kuinka maailma syntyi ja ihmiset tuli vedestä....ja ihmiset vielä uskovat??? Täällä voi todenäköisesti tehdä sama!? Älä pelkä "ruttoa" kuin yleensä on tekiän tekovirhe joka ilmestyy 1-15 vuoden kuluttua...
Jos lasikutuvene olis yhtä ruma kuin alumiinivene ei varmasti olis myytty yhtä!(mieti tämä ennen buster klupi iskee!)
Ja ABS-muovi joka halkee,vaikea tai mahdoton korjata ja ominaisuudet huonot....niitä voi myydä jopa 100 viikossa???
Älä pelkää lasikuitua! Sitä voi korjata, ominaisuudet merkkien mukana ja vielä edulliset... - Alumiini
Jaa, kiva kun aihe on herättänyt keskustelua! Kuitenkin niin se on juuri sisävesien veneet jotka kuuluvat riskiryhmään saada lasikuiturutto koska suolamolekyyli ei pääsee laminaattin sisään. Puhdas vesi liuottaa vesiliuotteiset aineet polyesterissa. Polyestermuovi kasvaa tämän vuoksi kokossa ja murtolujuus heikenee. Kun vesi tulee lasikuitumattoon tai kuituun niin siellä on vielä enemmän vesilukeneviä ainetta. Kuitu jatkaa veden imemistä mutta vesiliuos ei pääsee pois johtuen että vesiluoksen molekyyli rakenne on liian suuri. Kun polyesteri on imenyt tarpeeksi vettä paine kasvaa niin suureksi että se puhkeaa = rakkuloita/ tai että laminaatti repeää. Eli lyhyesti tästä lasikuiturutto muodostuu. Näköjään suomessa ei puhutaan yhtä usein tästä ilmiöstä kuin ruotsissa.
- pois
Alumiini kirjoitti:
Jaa, kiva kun aihe on herättänyt keskustelua! Kuitenkin niin se on juuri sisävesien veneet jotka kuuluvat riskiryhmään saada lasikuiturutto koska suolamolekyyli ei pääsee laminaattin sisään. Puhdas vesi liuottaa vesiliuotteiset aineet polyesterissa. Polyestermuovi kasvaa tämän vuoksi kokossa ja murtolujuus heikenee. Kun vesi tulee lasikuitumattoon tai kuituun niin siellä on vielä enemmän vesilukeneviä ainetta. Kuitu jatkaa veden imemistä mutta vesiliuos ei pääsee pois johtuen että vesiluoksen molekyyli rakenne on liian suuri. Kun polyesteri on imenyt tarpeeksi vettä paine kasvaa niin suureksi että se puhkeaa = rakkuloita/ tai että laminaatti repeää. Eli lyhyesti tästä lasikuiturutto muodostuu. Näköjään suomessa ei puhutaan yhtä usein tästä ilmiöstä kuin ruotsissa.
vaan, että rutto johtuu vain ja ainoastaan
osmoottisesta paineesta suolapitoisuuden
tasoittuessa.
Makeassa vedessä uitetuissa veneissä ei koskaan
ole tavattu lasikuituruttoa. Jos gealcout niistä
irtoaa, niin se on tekovika ja kuplii vaikka
vene ei ole edes vedessä ollutkaan.
Mistä se suolamolekyyli sinne cealcoutin alle
menee sisävesissä. Meidän rannikkovedetkin
sisältävät vain noin promillen verran suolaa
ja jokisuistoissa vielä vähemmän. Että oikeinhan
se meni.
Nyt painun pehkuihin enkä kinaa aiheesta enempää,
kun et tunnu tietävän, tai hahua ymmärtää asian
oikeata laitaa. - kuriin.. .
pois kirjoitti:
vaan, että rutto johtuu vain ja ainoastaan
osmoottisesta paineesta suolapitoisuuden
tasoittuessa.
Makeassa vedessä uitetuissa veneissä ei koskaan
ole tavattu lasikuituruttoa. Jos gealcout niistä
irtoaa, niin se on tekovika ja kuplii vaikka
vene ei ole edes vedessä ollutkaan.
Mistä se suolamolekyyli sinne cealcoutin alle
menee sisävesissä. Meidän rannikkovedetkin
sisältävät vain noin promillen verran suolaa
ja jokisuistoissa vielä vähemmän. Että oikeinhan
se meni.
Nyt painun pehkuihin enkä kinaa aiheesta enempää,
kun et tunnu tietävän, tai hahua ymmärtää asian
oikeata laitaa.Valitettavasti olet väärässä. Jos ruotsenkieli taituu niin tässä esim: http://www.epotex.se/page/140/151/15
Lyhyesti sanottuna. Mitä vähemmän suolapitoinen vesi sen isompi riski. Itse olen nähnyt ja korjannut veneen joka on pääasiallisesti ollut makeassa vedessä. Samoin olen korjannut venettä joka on ollut suolaisessa vedessä.
Ajoissa kun korjaa niin homma ei ole kauhean vaikeatakaan.
Yleisesti sanottuna, hyvin hoidettuna lasikuitu on yksi parhaimpia veneenrakennusmateriaaleja. - Alumiini
kuriin.. . kirjoitti:
Valitettavasti olet väärässä. Jos ruotsenkieli taituu niin tässä esim: http://www.epotex.se/page/140/151/15
Lyhyesti sanottuna. Mitä vähemmän suolapitoinen vesi sen isompi riski. Itse olen nähnyt ja korjannut veneen joka on pääasiallisesti ollut makeassa vedessä. Samoin olen korjannut venettä joka on ollut suolaisessa vedessä.
Ajoissa kun korjaa niin homma ei ole kauhean vaikeatakaan.
Yleisesti sanottuna, hyvin hoidettuna lasikuitu on yksi parhaimpia veneenrakennusmateriaaleja.Kiitos!! Näin se kyllä menee. Se on totta että paljon riippuu miten hyvin vene on laminoitu. Yleensä käsin laminoitu veneet kokevat pienempi riski kokea ruttoa. Periaatteessa kun uuden lasikuituveneen ostaa niin pitäisi heti vetää epoxia pohjan alle niin että se saisi suoja heti. Vanhemissa veneissä kannattaa myös suojata rutosta vaikka se on työlästä.
Kuten sanoin aiemmin niin suomessa ei puhutaan yhtä paljon lasikuiturutosta kuin ruotsissa. Siinä lasikuiturutto on aika yleinen vika vanhemmissa veneissä. Onko heillä sitten enemmmän tietoja vai onko heidän veneitä huonompia?!
Kuitenkin, jos hankin isomman veneen niin kokonaiskustannukset tietenkin vähän nousee mutta polttoainekustannukset laskee. Ja onhan asuttava vene aina asuttava vene ja avo vene avo vene. - kuriin.....
Alumiini kirjoitti:
Kiitos!! Näin se kyllä menee. Se on totta että paljon riippuu miten hyvin vene on laminoitu. Yleensä käsin laminoitu veneet kokevat pienempi riski kokea ruttoa. Periaatteessa kun uuden lasikuituveneen ostaa niin pitäisi heti vetää epoxia pohjan alle niin että se saisi suoja heti. Vanhemissa veneissä kannattaa myös suojata rutosta vaikka se on työlästä.
Kuten sanoin aiemmin niin suomessa ei puhutaan yhtä paljon lasikuiturutosta kuin ruotsissa. Siinä lasikuiturutto on aika yleinen vika vanhemmissa veneissä. Onko heillä sitten enemmmän tietoja vai onko heidän veneitä huonompia?!
Kuitenkin, jos hankin isomman veneen niin kokonaiskustannukset tietenkin vähän nousee mutta polttoainekustannukset laskee. Ja onhan asuttava vene aina asuttava vene ja avo vene avo vene.Ruotsissa pidetään veneet, myöskin vanhat, paremmassa kunnossa kuin suomessa. Ruotsin veneilykulttuuri siis ei vielä ole yhtä paljon osta uusi heti kun huoltoa tarvitaan. Heillä on myöskin suhteessa ollut arvokkaampia veneitä silloin >10v. sitten joten ne kannataa edelleen pitää kunnossa. Suomessa yleiset "soutuveneet" ei siten kannata korjata...
Sinällään niin noi ruttotapaukset harvoin ovat niin pahoja että vaatisivat toimenpiteitä heti, ruotsissa on siis valloillaan erittäin valistunutta veneilykansaa ja he ryhtyvät toimenpiteisiin ruton kanssa meitä herkemmin.
Ja näihän se on, uuteen veneen kannataa vetää epoxikerrokset heti. Useimmat kuitenkin näin tekevät, mutta vetävät hieman liian ohkasen kerroksen. Toisaalta ongelma yleensä siirtyy seuraaville omistajille ajan myötä kun alkuperäinen ostaja vaihtaa veneen kuitenkin.
Asuttava on tosiaan asuttava ja eri käyttötarkoitukseen kuin avovene. Eli suosittelisin jos vaan rahkeet riittää että pidät sen avoveneen vaikka hankit asuttavan veneen. - JRxxx
...vähän väärin tuo kuvauksesi, vaikka jossain määrin jäljillä oletkin. Osmoosi on ilmiö, jossa väkevämpi neste imee vettä miedommasta nesteestä jonkin aineen lävitse. "Suolapitoisuuden tasoittuminen" siis ei tapahdu niin, että suola pyrkisi ulos vaan vesi pyrkii sisään.
Veneestä kyseenollen siis vesi imeytyy lujitemuovin sisään ympäriltä. Tämä efekti on nimenomaan sitä vahvempi, mitä miedompaa on neste ulkopuolella, eli todennäköisemmin osmoosi iskee järvillä ajettuun epoksikäsittelemättömään veneeseen. Se nestettä väkevöittävä osa kun ei välttämättä ole merisuolaa, vaan yhtä hyvin jokseenkin mitä tahansa kemikaalia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kela tukee virallisesti Pride-liikettä
Iso kiitos Kansaneläkelaitokselle tuen osoittamisesta myös vähemmistöille. Näin toimii vastuullinen valtiollinen koko k353767Jorma Lind kuollut
Ylen uutisankkurina 40 vuotta toiminut Jorma Lind on kuollut 85-vuotiaana. https://yle.fi/a/74-20230265 ARVl on näet501687- 731369
Mahdatko ymmärtää sitä
Mä en selviä jollei me jutella kunnolla. Tarvitsen sua siihen. Etkä sä voi sitä tietää kun en ole ilmaissut mutta olen751201Hitaille omat kassat
Kassoilla hidastelevat ärsyttävät. Menee heti loppupäivä pilalle, kun kauppareissu kestää hidastelijoiden takia. Näille1721057Ensimmäisenä Helluntaina ei uudelleen kastettu KETÄÄN!
Raamattu kertoo, että Helluntaina kastettiin. Mutta vaikka Raamattu ei erikseen kerro tiedän VARMASTI Ettei6911051- 84925
Olisit ollut niin
Minunlaiseni. Ehkä se on helmpompi kun emme kohtaa. Kipeältä se tuntui ettet valinnut minua40829Mitä yhteistä sinulla
on kaivattusi kanssa? Sama musiikkimaku, tai huumorintaju, tai ehkä työpaikka? Vai ettekö tunne vielä niin hyvin?49781- 39750