Huhtikuuko kuukausista julmin

T.S. Elliotin runosta Autiomaa moni varmaan tuntee siteerauksen: huhtikuu on kuukausista julmin.

Huhtikuu on kuukausista julmin,
kasvattaa syreenejä kuolleesta maasta
sekoittaa muiston ja halun,
herättää kevätsateellaan tunnottomat juuret.
Talvi piti meidät lämpiminä
peittäen maan unohdukseen,
ruokkien vähäistä elämää nukuksissa.


Minulle huhtikuu on aina ollut heräämisen, kevään tulon ja onnen aikaa. Kihlauduin huhtikuussa, esikoinen syntyi huhtikuun alussa.Maan ja vesien vapautuminen talven kahleista on riemukasta, valo huumaa aistit.
Miksi moni kuitenkin huhtikuulla on onnettomin, ahdistunein,jopa itsemurhaan saakka?
Mitä ajatuksia teille tulee tästä runosta ?
526274
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 52

Vanhimmat

”Huhtikuu huuhteleepi lumen maasta, jään vedestä, ohrat aitan loukahasta”.
”Huhtikuun jäätä ja pikkulapsen persettä ei ole kumpaakaan uskomista”.
”Kevähinen kehno ilma hyvää ajatteleepi”.
”Puoli suksin, puoli venhein”.
”Sataen suvi tuleepi, vuoten vesi lankeaapi”.
Siinä on muutamia hauskoja sananparsia kevään kulusta läpi Suomen, Kusta Vilkuna kirjasta Vuotuinen ajantieto.

Kun jo tämä päättymässä oleva maaliskuu on ollut näin lämmin, niin on hyvä muistaa, että ns. vanha kansa ei pitänyt lainkaan kovin lämpimästä huhtikuusta.
Sitä kuvaavia sananparsia on kirjattu Vilkunan kirjaan seuraavasti; ” Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato”.
Lämmin ja aurinkoinen huhtikuu kostautui myöhäiskeväällä; ” Jos hatutta päin huhtikuussa halkoja hakataan, niin turkit päällä toukoja tehdään”.
Näin siis ennen vanhaan.
Nykyisin voi olla toisin, näinä kuulentojen, kännyköiden ja internetin aikaan. Vai voiko?
Niin ja alkaahan huhtikuu aprillipäivästä.
Huhtikuun 1. päivä on koko maailmassa pilanteon päivä.
Ei muuta, kun piloja keksimään lähipiirin hauskuuttamiseksi.

Äänestä
  • Suomalaisten kuukausien nimet perustuvat vanhaan maatalouskulttuuriin, ne ovat omaperäistä, vanhaa sanastoa . Huhta tarkoittaa kaskea. Kaskenpolttokulttuuri jätti meille omaleimaiset kaskimetsät.
    Minulle tulee mieleen tästä Seitsemän veljeksen lopusta katkelma, miten "niittujansa ja huhtiansa katselemassa käyskeli Eero...Sunnuntailaakeassa tuvassa istui emäntä nuori ja haasteli lapsellensa, joka hänen helmastansa katseli vastaan häntä kuin hehkuva aamu..." Tämän jälkeen seuraa Sydämeni laulu: "Tuonen lehto,öinen lehto,siell on hieno hietakehto, sinnepä lapseni saatan..."
    Suomalaisessa kansanperinteessä on surumielinen pohjavire. Elämä, jokapäiväisen leivän hankinta, oli raskasta karun ilmaston armoilla.Monessa kansan kehtolaulussa toivotaan lasta kuolemaan, että hän säästyisi elämän ankaruudelta.
    Ehkä me vielä kannamme sisällämme tuota perimää, vaikka ruuan puutetta kenenkään ei enää tarvinne kärsiä.

    Äänestä

  • millaisia aprillipiloja olette tehneet tai aiotte tehdä (sopiiko sellainen tällä iällä?)!Millaisten pilojen kohteena olette olleet?
    Meillä lapset kerran juksasivat liimaamalla rihmalankaa olohuoneen suuteen ikkunaan ja kertoivat potkaisseensa pallon siihen.Nauroivat, kun suutuin tosissani.Koulussa laitoin luokan ovelle lapun, että historian opettaja on sairas, tunti on peruttu. Sain jälki-istuntoa.

    Äänestä

  • Likka321 kirjoitti:

    millaisia aprillipiloja olette tehneet tai aiotte tehdä (sopiiko sellainen tällä iällä?)!Millaisten pilojen kohteena olette olleet?
    Meillä lapset kerran juksasivat liimaamalla rihmalankaa olohuoneen suuteen ikkunaan ja kertoivat potkaisseensa pallon siihen.Nauroivat, kun suutuin tosissani.Koulussa laitoin luokan ovelle lapun, että historian opettaja on sairas, tunti on peruttu. Sain jälki-istuntoa.

    Nyt ilmoittautumaan uuteen tv-ohjalmaan " Mnisterille morsian", jossa Matti Vanhanen ja Sauli Niinistö etsivät elämänkumppania. He ovat sanoneet, että kypsät naiset ovat heidän makuunsa, nuorten naisten petollisuudesta ovat saaneet tarpeekseen.

    Äänestä

  • kaikki 70+ .naiset! kirjoitti:

    Nyt ilmoittautumaan uuteen tv-ohjalmaan " Mnisterille morsian", jossa Matti Vanhanen ja Sauli Niinistö etsivät elämänkumppania. He ovat sanoneet, että kypsät naiset ovat heidän makuunsa, nuorten naisten petollisuudesta ovat saaneet tarpeekseen.

    Vanhasenkin olisi syytä tämä sanonta ottaa opiksi. Susankin löytyi sätistä, miksei uusi morsiankin...

    Äänestä

  • vara parempi kirjoitti:

    Vanhasenkin olisi syytä tämä sanonta ottaa opiksi. Susankin löytyi sätistä, miksei uusi morsiankin...

    on päättänyt kustantaa laajakaistayhteyden, koska mielenterveysmäärärahat ovat loppumassa.Perusteluna on, että sätissä löytää helposti vertaistukea.Taannehtivasti Kela ei korvaa.

    Äänestä

  • Kela kirjoitti:

    on päättänyt kustantaa laajakaistayhteyden, koska mielenterveysmäärärahat ovat loppumassa.Perusteluna on, että sätissä löytää helposti vertaistukea.Taannehtivasti Kela ei korvaa.

    Joo ja äkkiä kaikki Tornioon vesikelkat ja saavit mukana. Vielä ehtii saada Lapin Kultaa ilmaishanasta, ennen kuin kaikki ylijäämävarasto plörähtää Tornionjokeen. Mahtaa siellä olla hauskat pilkkikisat tänään!

    Äänestä

  • Hintriika1 kirjoitti:

    Joo ja äkkiä kaikki Tornioon vesikelkat ja saavit mukana. Vielä ehtii saada Lapin Kultaa ilmaishanasta, ennen kuin kaikki ylijäämävarasto plörähtää Tornionjokeen. Mahtaa siellä olla hauskat pilkkikisat tänään!

    Pilkkikisan osanottajia olikin kielletty juomasta avannosta, joten ei ne hauskat olekaan!

    Äänestä

Luin runon useaan kertaan ja ihmettelen;Miksi
runoilija väittää huhtikuuta julmaksi,,kun jo
seuraavassa säkeessä kertoo,miten luonto herää,
talven jälkeen unesta..Ehkä talvi on unitila ja
unta olisi ihana jatkaa,ehkä herääminen on rajua,
voimia kysyvää...Yksinäiset ihmiset,kokevat
yksinäisyytensä vielä suurempana keväällä ,kaikki
ne luonnontapahtumat ympärillä..linnut rakentavat
pesiään..nuoretparit liikkuvat käsikädessä ym.
Kirkas valo näyttää kotonakin pölyn ja ikkunoiden
harmauden..Monelle on liian tuskallista..
Mutta ,kirjoitan tähän Eeva-Liisa Mannerin
runon : "Kirkkaat aamut kohoavat"
Jokainen kevät nostaa silmiini kyyneleet ilosta,
koska tämä maa on niin kaunis.
Järvi on aina uusi ja erilainen,
rannoilta kahvinruskea,keskeltä kirkas.
Se näyttää virtaavan kuin joki,kadoksiin metsiin.
Lämpiminä aamuina sen kietoo sumu,
sinertävä kuin aamumaito,
sateella sen silkki on harmaa.
Kirkkaat aamut kohoavat,
päivä ja yö vaihtelevat,
sade ja kuulas ilma.
Vuodenaikojen lähtö ja paluu,
lintujen laulu,äänien häipyminen,
aamu ja ilta,kevät ja syksy
alati hämmästyttävät minua.

Äänestä
  • Sielu saa hyvää.

    Äänestä

  • Kiitos, Irkku,Eeva-Liisa Mannerin runosta. Hän on minunkin suosikkejani.
    Kunpa tänäkin aamuna kaikille meille aamu kirkkaana kohoaisi.

    Äänestä

Kevätkö julma?

Keväällähän luonto puhkeaa eloon ja mekin sen osana - ainakin nuoremmat.

Ainakin tilastollisesti on todettu, että ihmisiä kuolee eniten syksyllä ja keväällä. Keväälläkö enemmän?

Kait kevät rajjuudellaan rasittaa meitäkin ja syksyllä vaivutaan kuolon uneen muun luonnon mukana.

Äänestä

radissa soi juuri Lady huhtikuu, en tiedä sinun nimeäs, enkä tuu tietämään...lady huhtikuu...

Äänestä

minun ajatukseni

Äänestä

hieno ihminen olet.....likka

Äänestä

niin...ei sen enmpää

Äänestä

olen...niin samat aatokset

Äänestä
  • täyttää sivua tuolleen. Aika hankala lukea katkonaisia ajatuksia, kun konekin on hidas. Eikö malttais kirjoittaa samantien vähän enemmän kerralla. En kyllä ymmärtänytkään mitään, ei sen puoleen sussiunakkoon.......

    Äänestä

  • luMikko kirjoitti:

    täyttää sivua tuolleen. Aika hankala lukea katkonaisia ajatuksia, kun konekin on hidas. Eikö malttais kirjoittaa samantien vähän enemmän kerralla. En kyllä ymmärtänytkään mitään, ei sen puoleen sussiunakkoon.......

    ei susia piäkään ymmärtää.....ei itteesäkkään ymmärrä....hymiö....pieni hmmm...nauru

    Äänestä

  • runoista ja luonnosta nauttivia paljon täälläkin. Kaunista kevättä Sinulle!

    Äänestä

Nobelisti T.S Elliot on tunnetusti maalaillut huhtikuun melkoisen synkin värein.
Miksi moni on huhtikuulla onnettomin, ahdistunein jopa itsemurhaan saakka, kysyy Likka ketjun avausjutussaan.
Miksi huhtikuu on kuukausista julmin?

Siitepöly selittää kevään itsemurha-alttiutta.
Näin kertoo Uutispäivä Demari N:o 59 keskiviikkona 30.3.2005, sivu 19.
Lehti jatkaa:
Oulun yliopistossa oli osoitettu, että depressiolla ja siitepölyallergialla on yhteys.
Lehtikirjoituksen mukaan itsemurhia oli esiintynyt huhti- ja toukokuussa muita vuodenaikoja enemmän. Lehdessä haastateltu neurologi Markku Partinen mainitsi, että allergista tulehdusta torjuva elimistö tuottaa sytopiinejä, joiden lisääntyminen aivoissa vaikuttaa välittäjäainetoimintaan siten, että se masentaa mieltä ja saa aikaan mielialavaihteluja ja mielialan kontrollihäiriöitä, osittain aggressiivisuuttakin.

Älkäämme siis leimatko huhtikuuta syntipukiksi, sillä huhtikuulla on myös puolensa.
Ajateltakoon vaikkapa, luonnon hiljalleen tapahtuvaa heräämistä täällä pohjan perukoilla, auringon valon ja lämmön lisääntymisen ansiosta.
Ainakin tämän kirjoittaja nauttii täysin siemauksin keväästä ja nimenomaan huhtikuusta…onhan huhtikuu syntymäkuukauteni ja siksi tunnenkin syntyväni aina uudelleen juuri huhtikuussa.
Riemullista huhtikuuta!

Äänestä

KEVÄT TOISILLE ORASTAA ELÄMÄÄ,SAIRAILLE JA IÄKKÄILLE KÄY KUTSU TUON PUOLEISEEN.

Äänestä
  • Kyllä kevään valo paistaa sairaille ja vanhoillekin, vaikka verhojen raosta. Valo tuo hyvän mielen ja uskon tulevaan ja parempaan.
    En ole koskaan ollut runoilijan kanssa samaa mieltä. Missähän maisemassa hän huhtikuunsa on viettänyt?
    Kyllä iäkkäät ja sairaatkin tuntevat hyvää mieltä keväästä.
    Miksi eivät tuntisi.

    Äänestä

likka 321, mutta sanotaanhan naisesta, että hän on oikullinen kuin huhtikuun sää.

Äänestä

Kun saapuu huhtikuu , ja kukkiin peitty maa, on kauneimmillaan silloin Coimbra...
Portugalin huhtikuuhun mieli halaa!

Äänestä
  • yksi lempi-iskelmistäni samoin kuin Hernandon salaisuus, molemmat niin innostavia.

    Teini-ikäisenä joskus, kun huhtikuussa oli takatalven makua, tuli luettua myöskin
    Saima Harmajaa. Tässä hänen runonsa

    Huhtikuu

    On väsynyt ja harmaa maa.
    Ja märkää lunta putoaa.
    Ja yli meren aution
    soi tuulen laulu lohduton.
    On huhtikuu. On vaikein aika maan.
    Nyt kevät itkee luomistuskassaan.

    Oi, tiedänhän, se voittain taistelun
    taas nostaa valtikkansa lumotun.
    Ja kyyneleissään hymyy huhtikuu,
    -käy päivä esiin, multa kirkastuu,
    ja yli mullan kuultaa vihreys,
    soi ihmeellinen tuulen hengitys.
    Oi, tiedänhän, ei kevät hyljätä
    voi ketään, joll' on kevään ikävä.

    Ja kuitenkin: se säikkyvä,
    se uusi, hento elämä,
    se, joka puissa, mullassa
    nyt sykkii kohti valoa,
    ja jolle viima ulapan
    on niinkuin viesti kuoleman,
    se vieno, joka palelee
    ja värisee ja vapisee,
    -oi, jaksaako se yhä odottaa,
    siks' kunnes auringossa herää maa?

    Oi, tietääkö se kaikkein viluisin
    sen vapahtavan, minkä minäkin?
    Oi, tietääkö se arka, vaalea:
    ei kevään rakkaus voi sammua.
    Ei yhtään ikävöivää päällä maan
    voi kevät jättää,oi, ei milloinkaan!
    Ei ketään, joka kaipaa kylliksi,
    sen tiedän - enkö sitä tietäisi!
    _____________________________________________________

    Äänestä

  • Abril portuquês.....

    Um Sao Jose de azulejos
    Mais o sol da Primavera
    Uma promessa de beijos
    Dois bracos à minha espera...

    Anteksi portugalin kielen taitoiset,jos virheitä ja aksentit puuttuvat.Unohtunut portugalin kieli.
    Obrigada.

    Äänestä

  • UPDATE_7759675 kirjoitti:

    Abril portuquês.....

    Um Sao Jose de azulejos
    Mais o sol da Primavera
    Uma promessa de beijos
    Dois bracos à minha espera...

    Anteksi portugalin kielen taitoiset,jos virheitä ja aksentit puuttuvat.Unohtunut portugalin kieli.
    Obrigada.

    hän pois ei kaipaakaan,
    on Portugalin huhtikuu.
    Coimbra unelmoi
    sen kattoin yllä soi..
    Miten keväinen olo tästä laulusta tuleekaan! Laitoin Olavi Virran laulamana tämän soimaan , ja kyllä nyt kelpaisi tanssia tätä Portugalin huhtikuussa tai vaikka Suomen maaliskuun viimeisenä päivänä.

    Äänestä

  • 50-luvun suosikki-iskelmä Olavi Virran laulamana. En tiennytkään, että se iskelmä on alkuperältään portugalilainen fado. Satuin nimittäin 80-luvulla kuulemaan sen Madeiralla ravintolassa, jossa esiintyi kaksi miestä laulaen ja säestäen lauluaan kahdeksankielisillä kitaroilla. Hieman erilaisella poljennolla se siellä soi.

    Äänestä

  • UPDATE_7530175 kirjoitti:

    yksi lempi-iskelmistäni samoin kuin Hernandon salaisuus, molemmat niin innostavia.

    Teini-ikäisenä joskus, kun huhtikuussa oli takatalven makua, tuli luettua myöskin
    Saima Harmajaa. Tässä hänen runonsa

    Huhtikuu

    On väsynyt ja harmaa maa.
    Ja märkää lunta putoaa.
    Ja yli meren aution
    soi tuulen laulu lohduton.
    On huhtikuu. On vaikein aika maan.
    Nyt kevät itkee luomistuskassaan.

    Oi, tiedänhän, se voittain taistelun
    taas nostaa valtikkansa lumotun.
    Ja kyyneleissään hymyy huhtikuu,
    -käy päivä esiin, multa kirkastuu,
    ja yli mullan kuultaa vihreys,
    soi ihmeellinen tuulen hengitys.
    Oi, tiedänhän, ei kevät hyljätä
    voi ketään, joll' on kevään ikävä.

    Ja kuitenkin: se säikkyvä,
    se uusi, hento elämä,
    se, joka puissa, mullassa
    nyt sykkii kohti valoa,
    ja jolle viima ulapan
    on niinkuin viesti kuoleman,
    se vieno, joka palelee
    ja värisee ja vapisee,
    -oi, jaksaako se yhä odottaa,
    siks' kunnes auringossa herää maa?

    Oi, tietääkö se kaikkein viluisin
    sen vapahtavan, minkä minäkin?
    Oi, tietääkö se arka, vaalea:
    ei kevään rakkaus voi sammua.
    Ei yhtään ikävöivää päällä maan
    voi kevät jättää,oi, ei milloinkaan!
    Ei ketään, joka kaipaa kylliksi,
    sen tiedän - enkö sitä tietäisi!
    _____________________________________________________

    Nuorena tuberkuloosiin kuolleen Saima Harmajan runoihin moni teini-ikäinen peilasi elämän kipeyden ja täyttymysten aavistelua.Hyvin tunnettu on tämä runo:

    Ihanat vaaleat pilvet
    liukuvat taivaalla,
    hiljaa ja lumoavasti
    laulaa ulappa.
    Aaltojen hyväilystä
    hiekka on väsynyt.
    Tulisit aivan hiljaa,
    tulisit juuri nyt.

    Äänestä

  • katicat kirjoitti:

    50-luvun suosikki-iskelmä Olavi Virran laulamana. En tiennytkään, että se iskelmä on alkuperältään portugalilainen fado. Satuin nimittäin 80-luvulla kuulemaan sen Madeiralla ravintolassa, jossa esiintyi kaksi miestä laulaen ja säestäen lauluaan kahdeksankielisillä kitaroilla. Hieman erilaisella poljennolla se siellä soi.

    Ei olekaan Portugalin huhtikuu Coimbran fadoa, vaikka Fadon ikoni Amália Rodriques sen laulaa nimellä Coimbra. Coimbran fadoa lauloivat ennen perinteisesti vain miehet. On myös Lissabonin fado...Casa do fados.

    Äänestä

Toinen huhtikuun laulu nuoruudesta oli April love, taisi olla suomeksi Rakkautta huhtikuussa. Oliko se joku elokuvasävelmä?

Mieleeni on jäänyt joitakin nostalgisia teini-iän muistoja siitä laulusta. Ne muistot ovat tästä kaupungista, mutta muistojen pojat makaavat kaikki jo mullan alla! Traagista.

Äänestä

April Rose on vaalean punertava ihastuttava rhododendronlajike, kukkii kylläkin kesäkuussa Suomessa.

Äänestä
  • The Royal Botanic Gardens Kew, Lontoossa,
    siellä jo varhain keväällä rhododenroneitten ja azaleiojen kukkameri, unohtumattoman kaunista! :)

    Etelä-Haagassa on myös puisto, jossa nämä kevätkesällä kukkivat.

    Äänestä

  • UPDATE_7530175 kirjoitti:

    The Royal Botanic Gardens Kew, Lontoossa,
    siellä jo varhain keväällä rhododenroneitten ja azaleiojen kukkameri, unohtumattoman kaunista! :)

    Etelä-Haagassa on myös puisto, jossa nämä kevätkesällä kukkivat.

    Turun lähistöllä Piikkiössä on Yltöisten arboretun, jossa on upea alppiruusumetsä. Aluetta on kasvatettu kolmekymmentä vuotta, ja siellä on 2000 alppiruusupensasta. Komeimmat ovat nelimetrisiä.

    Kesäkuun puolessa välissä alue on kukkeimmillaan. Kannattaa käydä. Kirjoitukseni on sivujuonne otsikon aiheeseen, mutta sallinette.

    Äänestä

  • katicat kirjoitti:

    Turun lähistöllä Piikkiössä on Yltöisten arboretun, jossa on upea alppiruusumetsä. Aluetta on kasvatettu kolmekymmentä vuotta, ja siellä on 2000 alppiruusupensasta. Komeimmat ovat nelimetrisiä.

    Kesäkuun puolessa välissä alue on kukkeimmillaan. Kannattaa käydä. Kirjoitukseni on sivujuonne otsikon aiheeseen, mutta sallinette.

    Kasveistahan sopii keskustella aina. Minäkin koluan mielelläni puutarhoja,puistoja, kasvitieteellisiä museoita ja arboretumeita, viimeksi kävin Karjalohjan Tammistossa. .Kiitos Satu ja Katicat vihjeistä.
    Itsekin kasvattelen minikokoista arboretumia puutarhassani: tuijia, tuivioita, katajia , marjakuusia, pieniä havukasveja. Nyt kun ne ovat hieman kasvaneet, olen aikeissa hankkia rhodoja niiden suojiin.
    Elimäellä on A.F.Tigerstedtin v.1902 perustama 120 hehtaarin puistoalue, Mustila. Siellä kasvaa n. 100 havupuulajia ja 130 lehtipuulajia sekä pensaita, perennoja ja köynnöksiä eri puolilta maailmaa. Osa on sellaisia, joiden ei uskota menestyvän Suomessa.Douglaskuuset ovat jo 40 m korkeita. Ennen juhannusta siellä kukkivat sadat alppiruusut. Siellä on myös taimitarha.Suosittelen retkikohteeksi!

    Äänestä

jonka Likka mainitsit, on maailmanlaajuisesti tunnettu ja Englannissa keskeinen kirjallinen hahmo.
Hän käytti luonnollista puhekieltä, 'tunnepitoisia ajatuksia' sisältäviä säkeitä, jotka eivät ole jättäneet lukijoitaan kylmäksi. Vaikka hän syntyi Amerikassa St.Louisissa, on hän englantilaista sukua. Uskoisin monen suomalaisenkin runoilijan saaneen hänen runoudestaan vaikutteita.

Äänestä
  • T.S. Eliotin "Neljä kvartettoa" ilmestyy keväällä Juho Silvon uutena suomennoksena.
    Ensimmäinen, Burnt Norton, alkaa säkeillä:
    Läsnäoleva aika ja mennyt aika
    ovat kenties läsnä tulevassa ajassa,
    ja tuleva aika sisältyy menneeseen aikaan.
    Jos kaikki aika on ikuisesti läsnäolevaa
    ajalle ei ole lunastusta.

    Äänestä

taitaa ola takatalvi tulossa, ei pidä nuolasta ennenkuin tipahtaa!

Äänestä
  • Eilen illansuukävelylläni kuulin peipposen laulua. Siihen jäin hetkeksi koivun alle liverrystään ihastuneena kuuntelemaan. "Puolikuuta peipposesta..." Olisiko noin? Kunhan rassu selviäisi seuraavista pakkasöistä.

    Äänestä

  • ihastunut inkeri kirjoitti:

    Eilen illansuukävelylläni kuulin peipposen laulua. Siihen jäin hetkeksi koivun alle liverrystään ihastuneena kuuntelemaan. "Puolikuuta peipposesta..." Olisiko noin? Kunhan rassu selviäisi seuraavista pakkasöistä.

    onkos joku jo leivosen laulua kuullut tai niitten nähnyt ilmassa leikkiä lyövän?

    Äänestä

  • kiurusta kesään kirjoitti:

    onkos joku jo leivosen laulua kuullut tai niitten nähnyt ilmassa leikkiä lyövän?

    vasta on!

    Äänestä

  • leivoset ilmassa kirjoitti:

    vasta on!

    Muuttolinnut ovat ainakin pari viikkoa normaaliaikataulusta edellä, ja takatalvihan tässä on nyt aluillaan.Täällä etelässäkin oli nyt aamulla 5 pakkasastetta ja kylmä tuuli.
    Peipposen ja punarinnan näin hiljattain. Toivottavasti paljastuneesta maasta jotain ravintoa löytyy ja jos aurinko paistaa, lämpiää ainakin päivällä, joten hyönteisiäkin voi olla liikkeellä.Laitoin vielä lintulaudalle murskattuja maapähkinöitä, ja ainakin harakat ovat niistä mielissään.

    Äänestä

Aloitin tästä samasta aiheesta jo kirjoitusta ja törmäsin tähän, kun tuota T.S. Eliotin runoa etsin. Kolme vuotta sitten tällaisia ajatuksia.
Tästähän on hyvä jatkaa. Tuosta runosta on muuten paljonkin erilaisia suomennoksia.

Äänestä
  • tämä mielestäni!

    Äänestä

  • <>¨<> kirjoitti:

    tämä mielestäni!

    Tässä runossa E i n o L e i n o tavoittaa mielestäni kaihon sisimmän olemuksen.

    Hiljaa

    Hiljaa kätesi ojensit,
    otit sen pois vieläkin hiljaisempaa.
    Ylt'ympäri puut ne helisi
    ja kuurassa kimmelsi luminen maa,
    ma kuulin askeleet eroovat,
    näin varren vienon, mi vieri pois,
    ja yksin yössä ma seisoin,-oli,
    kuin jotakin kaunista kadonnut ois.

    Ma seisoin ja mietin ja muistelin,
    mikä olitkaan, runo kaunis sa,
    jok' äsken soit mun mielessäin
    ja jok' olit vallan jo valmiina.
    Yhä tuota ma turhaan tuumailen,
    mikä poissa on, se jääpi pois.
    Mut mielein tuntuu niin tyhjältä,
    kuin jotakin kaunista kadonnut ois.

    Äänestä

  • tätä kevään aihetta jättää, voihan tässä haastella kevään tulosta ja vaikutuksista muutoinkin.
    Koivun mahla on varmasti monellekin "maalaisihmiselle" tuttu juttu. Kattelin tuolta tietoja mahlasta, kun en sen kummemmin ollut ennen ajatellut, mitä kaikkea mahla sisältää ja mihin sitä voi käyttää.
    Ollaan toki aikoinaan juoksutettu koivun runkoon poratusta reiästä mahlaa monena monituisena keväänä, yleensä huhtikuussa.
    Itsekukin voi vilkaista mahlasta tietoja, sen verran vain, että vuorokaudessa pienempi koivu tuottaa noin viisi litraa mahlaa, isompi tietysti huiomattavasti enemmän. Mahla säilyy jääkaapissa 2-5 vuorokautta, voihan sitä pakastaakin.
    Tiesittekö muuten, että koivun latinalainen nimi Betula on luultavasti lähtöisin hepreankielisestä sanasta, merkitsee neitsyt. Koivuhan monesti yhdistetään naisellisuuteen ja viattomuuteen, itsekin puhun aina koivurouvista.
    Kävinpä jo maljakkoon lehteytymään koivunoksia ja pajunkissojakin palmusunnuntaiksi.

    Äänestä

  • susmor kirjoitti:

    tätä kevään aihetta jättää, voihan tässä haastella kevään tulosta ja vaikutuksista muutoinkin.
    Koivun mahla on varmasti monellekin "maalaisihmiselle" tuttu juttu. Kattelin tuolta tietoja mahlasta, kun en sen kummemmin ollut ennen ajatellut, mitä kaikkea mahla sisältää ja mihin sitä voi käyttää.
    Ollaan toki aikoinaan juoksutettu koivun runkoon poratusta reiästä mahlaa monena monituisena keväänä, yleensä huhtikuussa.
    Itsekukin voi vilkaista mahlasta tietoja, sen verran vain, että vuorokaudessa pienempi koivu tuottaa noin viisi litraa mahlaa, isompi tietysti huiomattavasti enemmän. Mahla säilyy jääkaapissa 2-5 vuorokautta, voihan sitä pakastaakin.
    Tiesittekö muuten, että koivun latinalainen nimi Betula on luultavasti lähtöisin hepreankielisestä sanasta, merkitsee neitsyt. Koivuhan monesti yhdistetään naisellisuuteen ja viattomuuteen, itsekin puhun aina koivurouvista.
    Kävinpä jo maljakkoon lehteytymään koivunoksia ja pajunkissojakin palmusunnuntaiksi.

    lukea vielä vuosien kuluttuakin,onhan aihe ikuinen.

    Mieleeni tulee Mika Waltarin näytelmä Huhtikuutulee (1953) .

    Äänestä

Ramona-nikille ja muille kiitokseni ihanasta ketjusta !
Vielä pari vuotta sitten täällä saatiin kirjoittaa melkeinpä
ilman häiriköitä, ilman henkilöihin menoa.
Tätä sanoisin keskusteluksi.

Äänestä

Huomaan ettei Ruune enää kirjoittanut juuri mitään kolme vuotta sitten eikä enää nyttenkään.

Äänestä

Minä olen nauttinut tämän ketjun lukemisesta, olen iloinen että se on palstalle nostettu, sekin kun on täällä mahdollista.

Kolme vuotta sitten saimme rauhassa kirjoitella ajatuksiamme,
ja saimme nauttia runoilista, joista pidämme yhteisesti.

Joku sähläri tässäkin ketjussa jo silloinkin näyttää olleen,
mutta ne olen hypännyt yli.

Äänestä
  • Minunkin mielestä aihe on klassinen ja esilläoleva vuosista ja vuosikymmenistä huolimatta. Runoilija T.S Eliot runosarjassaan Autiomaa on googlen mukaan kirjoittanut tuon "julmuus-sloganin".
    Huhtikuu voi joillekin merkitä pahinta aikaa vuodesta, minulle tietysti tammikuu pimeimpänä ja tunnetusti kylmänä kuukautena.Kun valo vyöryy ylitsemme ovista, ikkunoista ja taivaankannelta, kylmyyttä voi torjua lisävaatetuksella.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Likka321 kirjoitti:

T.S. Elliotin runosta Autiomaa moni varmaan tuntee siteerauksen: huhtikuu on kuukausista julmin.

Huhtikuu on kuukausista julmin,
kasvattaa syreenejä kuolleesta maasta
sekoittaa muiston ja halun,
herättää kevätsateellaan tunnottomat juuret.
Talvi piti meidät lämpiminä
peittäen maan unohdukseen,
ruokkien vähäistä elämää nukuksissa.


Minulle huhtikuu on aina ollut heräämisen, kevään tulon ja onnen aikaa. Kihlauduin huhtikuussa, esikoinen syntyi huhtikuun alussa.Maan ja vesien vapautuminen talven kahleista on riemukasta, valo huumaa aistit.
Miksi moni kuitenkin huhtikuulla on onnettomin, ahdistunein,jopa itsemurhaan saakka?
Mitä ajatuksia teille tulee tästä runosta ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu