Mitkä syyt johtivat Brittiläisen teollisuuden romahdukseen sodanjälkeisinä vuosikymmeninä? Britanniahan oli kuitenkin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä maailman johtava laivanrakentaja, autoteollisuudella meni hyvin, ja kaikkihan tuntevat brittiläiset moottoripyörät.
Mikä ajoi kokonaisen maan konepajateollisuuden lähes täydelliseen katastrofiin? Samaan aikaan Saksa, Ranska ym. porskuttivat.
Jotain ympäripyöreää olen kuullut "vanhakantaisuudesta" ym., mutta en mitään läpileikkaavaa analyysiä joka kunnolla pureutuisi syihin jotka tämän perikadon aiheuttivat.
Mikä ajoi kokonaisen maan konepajateollisuuden lähes täydelliseen katastrofiin? Samaan aikaan Saksa, Ranska ym. porskuttivat.
Jotain ympäripyöreää olen kuullut "vanhakantaisuudesta" ym., mutta en mitään läpileikkaavaa analyysiä joka kunnolla pureutuisi syihin jotka tämän perikadon aiheuttivat.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Englantilaisten autojen, vielä 50-luvulla ja 60-luvun alussa aivan kelvollisen, maineen pilasi tuotteiden laadun romahtaminen aivan surkeaksi. Mikä taas suurimmaksi osaksi oli seurausta alan ammattiyhdistysten ylenmääräisestä 'riehumisesta', so. lakkoilua esiintyi lähes jatkuvasti.
lukeneeni aiheesta jostain. Työläiset sabotoivat tuotantoa kun eivät saaneet tiettyjä vaatimuksia läpi. Autot tehtiin tahallisesti huolimattomasti, joten ostajat menittivät lyhyessä ajassa luottamuksen yleisestikin Englannin teollisiin tuotteisiin. Loppu tulos oli teollisuuden alasajo kysynnän romahdettua sekä työntekijöiden täysin ylimitoitetut vaatimukset tutannon tehokkuuten nähden.
Brittien vanhanaikainen teollisuus säästyi sodan tuhoilta pienin vaurioin.Toiset rakensivat tuhoutuneiden tilalle uutta ja parempaa.Saksassa työttömyys piti palkat alhaisina .Uudenaikainen teollisuus ja halvat kulut,siinä on kilpailukykyä aivan tarpeeksi. Se oli aikansa Kiinailmiö.Sodan jälkeen teollisuus muuttui ylikansalliseksi,samaa tuotetta valmistettiin useassa maassa erityisesti autoja.Lakkoja on ollut jo pyramidien ajoista lähtien,pitäisikö aina tyytyä nöyrästi siihen mitä ylhäältä annetaan.
On toki ollut lakkoja, ja pitää ollakin, hyvän syyn takia. Mu-utta jos mennään lakkoon sen takia, että taukotilan kuumajuoma-automaatti on epäkunnosssa, kuten jollain BLMC:n tehtaalla tapahtuneen kerrotaan,,,,,. Se oli jossakin ihan varteenotettavassa julkaisussa ja samassa yhteydessä muuten mainittiin Suomeen tuodun Morris Marinan eripariset etujarrut: toisella puolella levy- ja toisella puolella rumpujarru. Ja jossain neliovisessa Marinassa oli kyllä kpl-määräisesti oikea määrä ovia. Toiselle puolelle tarkoitetut vaan olivat molemmat etuovia, eli yksi ovi oli nostettu takapenkille kun ei kai, ymmärrettävää tietysti, sopinut reikäänsä täysin tyydyttävästi. Eläköitynyt Morriksen maahantuojan palveluksessa ollut henkilö tämmöisiä jossakin autolehdessä muisteli.
Mutta olihan lakkoilua muuallakin, kuten Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Suomessa jne. eikä mitään täydellistä katastrofia näissä maissa päässyt tapahtumaan muutamaa isoa konkurssia lukuun ottamatta.
Mielestäni lakkoilu käy osasyystä mutta muitakin tekijöitä varmasti löytyy.
Mietin että mahtaisiko yhtenä syynä olla näivettynyt omistajakunta. Teollisessa vallankumouksessa rikastuneet patruunat olivat heittäneet lusikan nurkkaan, minkä jälkeen vallan otti seuraava sukupolvi joka oli ns. syntynyt kultalusikka suussa. He eivät välttämättä ymmärtäneet tekniikasta ja maailmantaloudesta yhtikäs mitään eikä heilla ollut sellaista ymmärtämystä eikä tervettä nöyryyttä mitä suuryrityksen pyörittäminen ja eteenpäin luotsaaminen vaati. Mitkähän tahot mahtoivat olla Britannian autoteollisuuden suurimpia omistajia? Se hukkainvestointien ja muun resurssien haaskaamisen määrä oli kerrassaan järjetön. Esimerkiksi joku British Leylandin hehtaarien kokoinen tehdashalli kaikkine laitteineen, joka ei oikeastaan koskaan lähtenyt toimimaan.
Ranskassa ja Italiassakin hölmöiltiin mutta ei siellä tapahtunut mitään vastaavan kokoluokan tuhoa.
Britannian autoteollisuuden yksi pääpaikoista oli Coventry joka kyllä oli sodassa pommitettu ihan tuusan nuuskaksi. Coventryssa oli sodan jälkeen ainakin Rootes-autojen päätehtaat ja taisi siella olla joitain muitakin autotehtaita. Aika lailla tyhjästä sielläkin oli varmasti lähdetty liikkeelle sodan jälkeen.
Samanlaista se lakkoilu oli täälläkin ja monessa muussakin paikassa 1970-luvulla. Pahimpana esimerkkinä Suomessa olivat ehkä telakat joissa oli käytössä termi "saunanlämmityslakko", joka tarkoitti sitä että perjantaina lähdettiin lakkoon että päästäisiin vähän aikaisemmin kotiin saunaa lämmittämään. No olihan 1980-luvun lopulla Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssi, mutta siinä vaikutti ehkä enemmän yrityksen kehno taloudenpito, eli myytiin liian halvalla.
Britannian teollisuuden lakkoilua on tarjottu usein ensimmäisenä kun on haettu syitä tuhoon, mutta mielestani se on liian helppo selitys. Esimerkiksi Saksassa ammattiliitoilla oli huomattavasti vahvempi asema kuin Britanniassa, eivätkä he silti maan teollisuutta nurin ajaneet.
Rautarouva Margaret Thacher pisti lopun lakkoilulle. Käänne oli hiilikaivostyöläisten lakko, joka taisi kestää kuukausia. Kun lakko päättyi, hiilikaivosten siihen saakka ammottavan nieluun kaadetut valtion tuet lopetettiin. Talouselämä alkoi vähitellen elää nykyajassa.
Siten Euroopan sairas mies, Englanti, alkoi toipua.
palkkataso oli jo huomattavasti Englantia parempi 70-luvun puolivälin paikkeilla. Kyllä se teollisuus tuotannon laatu romahti täysin 70-luvulle tultaessa. Kyllä ne Vauxhall Vivatkin tavallisia murheenkryynejä olivat. Britti autoja ostettiin vielä 70 vuonna paljon, mutta 80 vuonna niitä ei ostanut enää kukaan. Ainoa tehdas joka valmisti kohtalaisia autoja koko ajan oli Fordin Britannian tehtaat.
..olla oma tekemisensä tällä Brittiläisen imperiumin alasajolla myöskin. Britannian teollisuus sai halpaa raaka-ainetta laajasta siirtomaaketjusta jonne myös markkinoitiin valmiita teollisuustuotteita. Eli olisikohan ollut kyse jonkinlaisista suljetuista markkinoista joissa kilpailu ei oikein toiminut ns.terveellä tavalla eli tuotekehitys jäi sitten jälkeen muista.
Maailmansodan jälkeen Brittiläinen imperiumi alkoi hajota kiihtyvällä tahdilla ja tärkeimpänä Britannian vaurauden lähteenä toiminut Intia poistui Britannian suorasta vaikutuspiiristä.
Näillä voi olla oma osansa tässä romahduksessa.
On jotenkin loogista nähdä syy-yhteys niiden tekijöiden välillä, jotka kehittivät imperuimin hyvinvointia ja imperiumin hajotessa vastaavasti aiheuttivat taloudellista laskua.
Ainakin eräänä tekijänä.
..kyllä vahvasti tähän syy-yhteyteen omalta osaltaan.
1) "Voittosairaus". Britannia selvisi paljon ehjemmin nahoin 2MS:stä kuin Saksa ja muut Keski-Euroopan maat, ja sai teollisuutensa pyörät pyörimään. Uusinvestoinneille ei ollut tarvetta - eikä myöskään tuotekehittelylle. Samaa tuubaa tuotettiin vuodesta toiseen vanhoilla koneilla, vanhoilla prosesseilla ja vanhoila työmenetelmillä, kun taas ne maat, joiden teollisuus oli pommitettu tohjoksi, aloittivat "puhtaalta pöydältä". Voittosairaus sokaisi britit kuvittelemaan, että kaikki menee kuten ennenkin.
2) Konservatiivisuus. Britannia on hyvin luokkatietoinen ja konservatiivinen maa, ja siellä insinöörejä on aina pidetty toisen luokan kansalaisina - heidät on laskettu työväenluokkaan, ja heitä on pidetty lähinnä paljon lukeneina amisjätkinä. Britanniassa ei koskaan ole arvostettu insinöörejä - puhtaita luonnontieteitä kyllä, mutta niin Oxford kuin Cambridgekin ovat aina tuottaneet humanisteja ja klassisen sivistyksen omaavia ihmisiä - jotka eivät ole ymmärtäneet teknologiasta tuon taivaallista.
3) Tuumamitat. Tuumamitoitettu tavara menee huonosti kaupaksi metrisessä maailmassa. Tästä syystä esimerkiksi brittiautojen varaosat olivat todella tuskaa. USA:n autoteollisuus siirtyi metrisiin komponentteihin 1980-luvulla tästä syystä.
4) Suojatut markkinat. Briteillä oli oma imperiuminsa, jossa heillä oli suojatut sisämarkkinat. Ei ollut tarvetta kohdata ulkomaista kilpailua ja investoida tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Saksa ja Italia ajoivat ohi, ja loppuniitin antoi Japani.
5) Liiallinen korporativismi. Sodan jälkeen Labour oli hyvin vahvasti kommunistivaikutteinen, ja Britanniasta oltiin rakentamassa käytännössä korporatiivista valtiota. Palkat olivat liian korkeat työn tuottavuuteen nähden, AY-liike käytti valtaansa väärin sabotoidakseen työtä, poliitikot tekohengittivät elinkelvotonta ja vanhentunutta teollisuutta ja johto oli pihalla kuin lintulauta.
6) Väärät investoinnit ja väärä johtamistapa. Kun AY-liike kuristaa firmaa mafian tavoin, kun tuotantomenetelmät ja prosessit ovat sotaaedeltävältä ajalta, kun kapasiteetit ovat liian pieniä ja työn tuottavuus heikko, homman voi vielä pelastaa se, että firman johdossa on insinöörejä, jotka osaavat asiansa, ja talousihmisiä, joilla on realiteetit hallussa. Näin ei Britanniassa ollut. Insinöörien halveksinta johti siihen, että firmojen johtajat olivat pikemminkin poliitikkoja kuin talousihmisiä, ja tehtiin valtava määrä suureellisia hukkainvestointeja.
===
Olen itse tutustunut amerikkalaisen terästeollisuuden katastrofiin - miten siinä upposivat yksi toisensa jälkeen Bethlehem, Inland, J&L, Kaiser, LTV ja jäljelle jääneet, kuten US Steel, ovat supistaneet tuotantoaan rajusti. Se, mikä tapahtui Britannian konepajateollisuudessa, tapahtui vielä rajummin USA:n terästeollisuudessa. Ja jälleen samat oireet - suljetut markkinat, vanhentuneet ja tehottomat prosessit (Bethlehem teki terästä vuonna 1856 keksityllä Martin-prosessilla vielä 1995), johto joka oli täysin pihalla (kuviteltiin, että teräs menee kaupaksi kuten ennenkin ja että alumiini, muovi jne ovat pelkkää hörhellystä ja että bulkkituotteista tulee raha volyymin kautta), erikoistumattomuus, heikko laatu ja AY-liikkeen mafiamainen ote - torpedoivat amerikkalaisen teräksen.
Britit eivät pärjänneet saksalaisille teollisuudessa. He hävisivät talouskilpailun jo 1900-luvulle tultaessa. Siksi I maailmansota käytiin ja myös II msota, jossa britit kaavailivat Morgenthaun kanssa Ruhrin alueen tuhoamista.
..mieltä olet saksalaisesta sotateollisuudesta/sotatarviketuotannosta noin yleensä? Näyttäisi pikkasen siltä että Saksa ei ollut oikein valmis kuitenkaan sotaan silloin syksyllä -39 kun verrataan tarviketuotantoa muutamaa vuotta myöhäisempiin tuotantolukuihin.
"(Bethlehem teki terästä vuonna 1856 keksityllä Martin-prosessilla vielä 1995)"
Vaikea uskoa tuota todeksi. Ettet sekoittaisi valuprosessiin.
USA:n terästeollisuus ei ollut yksin lamassa. Euroopassa oli sama trendi eli teräksen kysynnän lasku.
Amerikkalainen auto oli iso ennen öljykriisiä. Pellit olivat niin paksut, että autojen päällä saattoi hyvin seisoa ilman lommoja. Öljykriisin jälkeen oli vähennettävä autojen painoa ja teräksen menekki laski. Samaan aikaan infrastruktuurin investoinnit laskivat, joten terästä tarvittiin vähemmän rakentamiseenkin.
Kun isot integroidut terästehtaat USA:ssa kävivät tappiolla tekivät uudet mini millsit voittoa sulattamalla romua. Yksi menestyksellinen oli Nucor.
Juuri tästä näkyy, että Saksa ei suunnitellut suurta sotaa.
Kyllä, niin uskomattomalta kuin se kuulostaa, Bethlehem teki terästä Siemens-Martin -prosessilla (englanniksi "open hearth process") vielä 1995. Kaikkialla Euroopassa oli siirrytty tehokkaampaan ja halvempaan LD-prosessiin jo 1950-60 -luvuilla. (Kiinassa viimeinen Martin-uuni ajettiin alas 2001; Ukrainassa sekä Bessemer- että Martin-prosessit ovat yhä käytössä.)
USA:n terästeollisuus kärsi täsmälleen samoista vaivoista kuin Britannian konepajateollisuuskin: vanhentuneet prosessit, laitteistot ja tuotantomenetelmät, pääpaino bulkkituotannolla ja volyymeillä erikoistumisen, laadun ja lisäarvon sijaan, täysin vihjeetön johto joka ei havainnut ajan merkkejä, täydellinen haluttomuus investoida mihinkään uuteen ja mafiamainen AY-liike.
Euroopassa terästeollisuus on samoin joutunut samanlaisten kilpailu- ja rationalisointipaineiden kohteeksi kuin USA:ssakin, mutta Euroopassa rakennemuutos ei ollut milloinkaan samanlainen katastrofi kuin USA:ssa. Euroopassa se merkitsi lähinnä kapasiteetin kasvattamista ja pienten yksiköiden alasajoa sekä yhtiökonsolidointeja: USA sensijaan menetti 95% koko uusterästuotantokapasiteetistaan. Kombinaattien sijaan USA:ssa paino tuli nyt teräksen tuonnille Euroopasta ja Kauko-Idästä, sekä kierrätyspohjaiselle sähköteräkselle (mainitsemasi Nucor esimerkkinä). Mutta nykyään on myös Nucor vaikeuksissa Kiinan teräsdumppauksen kanssa.
Olisiko brittiläinen konepajateollisuus voinut selviytyä?
Oma veikkaukseni on, että ei. Koko jutun olisi pitänyt lähteä täydellisestä yhteiskunnallisesta arvo- ja asennemuutoksesta - insinöörityön yhteiskunnallisen arvostuksen valtavasta kasvusta (vrt. insinöörityön arvostus Saksassa). Samoin brirtit eivät ymmärtäneet satsata erikoistumiseen ja lisäarvoon, vaan satsasivat bulkkituotantoon, jossa he joutuivat kohtaamaan armottoman kilpailun Kauko-Idän alhaisten työvoimakustannusten kanssa. Brittiläinen AY-liike oli kuin mafia - säälimätön ja vailla tolkkua. Brittifirmojen johtajat olivat Etonin, Harrown ja muiden eliittikoulujen kasvatteja, joilla ei ollut kosketusta ns. tosielämään. Kuristava ja ahdistava konservatiivisuus ja siitä seurannut riskinottohaluttomuus yhdessä innovatiivisuuden puutteen kanssa merkitsi lopullista naulaa brittiteollisuuden arkkuun.
Kyllä suunnitteli - mutta kärsimättömyydessään Hitler aloitti sen viisi vuotta liian aikaisin.
Suuramiraali Raederin mukaan Kriegsmarine olisi kyennyt operatiivisiin toimiin vasta 1944. Nyt koko Kriegsmarine tuhottiin käytännössä kokonaan Norjan operaatiossa ja vuoden 1941 jälkeen merisota oli hävitty lopullisesti. Tämän vuoksi Saksan laivaston pääpaino oli sukellusveneillä ja upotussodalla, jossa pääkohteena olivat siviilialukset ja sotalaivoja pyrittiin välttämään.
Voidaan kysyä, että miten olisi sodassa käynyt, jos Saksa olisi aloittanut sodan 1944. Vai olisiko Stalin kenties iskenytkin ensin? 1941 oli vain ajan kysymys, että kumpi hyökkää.
Mitä todisteita sinulla on siitä, ettteikö laivasto olisi myös tällöin vain puolustautunut? Ei Hitler nytkään mitään sotaa aloittanut.
Puutun keskusteluunne senverran, että kysyn: Mitähän todisteita, sellaisia ns. yleisesti hyväksytyistä lähteistä peräisin olevia, sinulla on sille väitteellesi, että Puola aloitti sotatoimet, tai edes provosoi Saksan sotaan. Puolan puolustuslaitos kun oli melkein samalla tasolla kuin Suomen silloin!
Mikä lähde sinulla on Puolan puolustusvoimista? 800 panssarivaunua ainakin kuuluu ollaan ja lentovoimiakin. Puola ainakin itse tuumasi pääsevänsä pian Berliiniin ja voittavansa sodan. Puola järjesti rajavälikohtauksia ja saartoi Danzigia, uhkasi viedä sinne joukkonsa, mobilisoi joukkojaan jo keväällä saartaen Danzigin lisäksi myös Itä-Preussin, uhosi sotaa lehdistössään, ampui lentokoneita, jotka lensivät Itä-Preussiin, alkoi lahdata saksalaisvähemmistöään kuljettamalla sitä keskitysleireille ym. Puola olikeskittänyt joukkojaan hyökkäysasemiin. Se ei halunnut neuvotella mistään. Ei edes keskustella. Kaiken tämän tuovat esiin rehelliset historioitsijat. Esim. Post, Scheil, Schultze-Rhonhoff, Magenheimer ym. ym.
tästä on epäilyksiä lähinnä vain uusnatsien kalloissa.
No, sota olisi tullut joka tapauksessa. Jollei Hitler, niin varmasti Stalin. Kyseessä oli kaksi militaristista, totalitaarista, aggressiivista ja maailmanvaltiuteen pyrkinyttä diktatuuria, jotka eivät epäröineet käyttää väkivaltaa tavoitteitteidensa ajamiseen. Oli lähinnä sattumaa, että sodan aloitti Hitler eikä Stalin.
Raeder todisti Nürnbergissä ja vältti hirsipuun. Samoin Dönitz puolustautui mainiosti, ja amiraali Nimitz totesi, että hän itse ei ollut Tyynellämerellä yhtään sen parempi. Siksi he selvisivät vankilalla.
Kriegsmarine selvisi sodasta muutamaa häpeätahraa lukuunottamatta kunnialla. Se oli alusta saakka tuomittu toivottomaan taisteluun itseään paljon vahvempaa vihollista vastaan, jolla oli tuhatvuotiset perinteet merisodasta ja siinä voittamisesta.
Laita edes yksi todiste maailmanvaltiuteen pyrkimisestä. USA siihen lähes avoimesti pyrki.
Minun lähdetietoni löytyvät mistä tahansa kirjastosta niiltä hyllyiltä joissa on 1900-luvun historiaa käsitteleviä teoksia historioitsijoilta kautta maailman. Joita pidetään yleisesti myös rehellisinä, käsittääkseni.
Tuollaista Sinun esittämääsi vaihtoehtohistoriaa on esiintuotu vasta nyttemmin, kun nuo ajat ovat jääneet tarpeeksi kauas ja ne eläneet alkavat olla kysymysten tavoittamattomissa.
Katsoisin Sinun esittämäsi historiantulkinnan olevan mielestäsi rehellistä, koska se sopii maailmankatsomukseesi ja ihanteisiisi(?). Aion toki tutustua mainitsemiesi henkilöiden tulkintoihin, jos vain teoksiaan käsiini saan kirjastosta. Palatkaamme asiaan sitten uudestaan. Kumma kyllä kaikki esittämäsi nimet vaikuttavat perinjuurin saksalaisilta.
Et sitten esittänyt lähdeviitteitä.
Todellisuudessa holokaustista puhutaan koko aijan enemmän ja hitleristä ja saksalaisista tehdään myyttistä pahaa nyt, kun ne ovat kuolleet, jotka elivät sen ajan. Myöskin vanhat lähteet jäävät kellareihin ja vain muutamat valitaan edustamaan aikaa. Saksalaistenkin "menneisyydenhallinta" on koko ajan tiukkapipoisempaa ja siionistien ote maasta tiukempi.
Sensuuri on toki höltynyt, koska netti tekee ihmeitä ja itäblokin saloja on paljasteltu. Todellisuudessa revisionistit ovat aina puhuneet asioista eri tavalla. Nyt heidän viestinsä tavoittaa useampia. Toisaalta salaisempiakin asiakirjoja paljastuu koko ajan. Tämä asioiden ilmeinen laita ja mitä ihmiset tuumasivat, jää pikemminkin koko ajan enemmän unholaan suurta mediaa seuraavan suuren yleisön päissä.
Kuinka erilailla Puolan kysymys sotien jälkeistä vyörytystä vasten näyttääkään, kun vain lukee Danzigin vapaakaupungin kansainliiton asettaman kuvernöörin muistelmat. Tai edes muutaman mielipiteen siitä. Lisäksi voi katsoa amerikkalisten matkustajien kommentteja dvd:ltä vuodelta 1934. Tai esim. selvitystä USA.n mediasta, joka Rooseveltin innostamana alkoi vasta 1939 tekemään Hitleristä maailmanvalloittajaa, kun media yleisesti oli pitänt Hitlerin projektia vain oikeutettuna: Saksa haki itselleen oikeutta sorron ja kyykytyksen jälkeen.
ja lukee Hitlerin kirjan "Taisteluni". Kaikki löytyy sieltä. Luin sen opuksen itse aikoinaan aliupseerikoulussa. Karmeaa tekstiä.
Myös Neuvostoliitto pyrki maailmanvaltiuteen - se pyrkimys löytyy jo Marxilta kirjattuna Kommunistiseen manifestiin.
Olet selkeästi perehtynyt asiaan ja tuo läpileikkaus oli mielestäni todella kattava.
Tuo insinööritieteiden vähäinen arvostus on muuten totta, sen näkee Britanniassa edelleenkin. Britit tuntuvat suhtautuvan koko romahdukseen vähän kuin kohtaloon, ikään kuin sille ei olisi ollut vaihtoehtoja. Aika monet ovat ihan oikeasti sitä mieltä että se oli jonkinlainen kasvuprosessi jonka kautta Britannia on siirynyt moderniksi palveluyhteiskunnaksi. Suuri osa briteistä ei edes tunnu kaipaavan maahansa konepajateollisuutta.
Konepajateollisuus ei ollut sen enempää eliitin kuin duunarienkaan mielestä mitenkään seksikäs ala ja työn arvostus näkyi lopputuloksessa.
Ammattiyhdistysliike oli vahva Saksassa ja Suomessa, mutta myös työn ja ammattitaidon arvostus oli korkealla. Ammattiylpeys esti työn sabotoinnin. Vaikka telakoillakin lakkoiltiin, laadusta ei tingitty.
EI OO OLLU MENESTYSTÄ
ESCORT MK1
GRANADA MK1
MALLIEN JÄLKEEN
Tähän johti Britannian luokkayhteiskunta.Työläisille ei maksettu tarpeeksi hyviä palkkoja,tähän on jo suurelta osin menty jo Suonessakin.
” Työläisille ei maksettu tarpeeksi hyviä palkkoja,tähän on jo suurelta osin menty jo Suonessakin.”
Kuka tai mikä määrittelee sen, koska palkka on ”kyllin hyvä”?
Täz
Willys oli hyvä auto.
Willy's olikin amerikkalainen
Englannissa tehdyt Fordin kuorma-autot Trader ja Bedford olivat legendaarisen hyviä ja suosittuja.
Olen istunut paljon "Petterin" lavalla talvipakkasella.