AMK on ammattikoulu!

enkä massapostita tätä viestiä yhtään mihinkään.
Totean vaan tosiasiat, niin jääkylmiä ne joillekin sitten saattaa ollakin.
Tarkoitus todellakin on viljellä kehittävää keskustelua: Miksi AMK-laiset luulee olevansa korkeakoulutettuja, koulutuksen perustavaa laatua olevista puutteista huolimatta?

Itse kouluja käynyt kirjoitti:

enkä massapostita tätä viestiä yhtään mihinkään.
Totean vaan tosiasiat, niin jääkylmiä ne joillekin sitten saattaa ollakin.
Tarkoitus todellakin on viljellä kehittävää keskustelua: Miksi AMK-laiset luulee olevansa korkeakoulutettuja, koulutuksen perustavaa laatua olevista puutteista huolimatta?

Lue lisää

Kun saisitkin edes ne tosiasiat todettua niin se olisi hyvä alku keskustelulle. Toinen hyvä keino herättää keskustelua on aloittaa se asiallisesti mutta mielenkiintoa herättävästi. Tarkoituksesi on ärsyttää ja ei vaadi edes 75 pisteen älykkyysosamäärää että sen tajuaisi.

Eiköhän tämä ollut tässä. Hyvää yötä ja näkemiin.

Erinomaista kirjoitti:

Kun saisitkin edes ne tosiasiat todettua niin se olisi hyvä alku keskustelulle. Toinen hyvä keino herättää keskustelua on aloittaa se asiallisesti mutta mielenkiintoa herättävästi. Tarkoituksesi on ärsyttää ja ei vaadi edes 75 pisteen älykkyysosamäärää että sen tajuaisi.

Eiköhän tämä ollut tässä. Hyvää yötä ja näkemiin.

Lue lisää

Saat itse selvittää mitä tilastoihin liittyvä seikka on pielessä sinun tekstissä.
Herätin keskustelua asiallisesti. En tarkoituksella ärsytä ketään. Se ei millään voi olla minun vika että yleensäkin ihmiset ärtyy kun niiltä vedetään jalat takaisin maanpinnalle leijumasta.

Itse kouluja käynyt kirjoitti:

enkä massapostita tätä viestiä yhtään mihinkään.
Totean vaan tosiasiat, niin jääkylmiä ne joillekin sitten saattaa ollakin.
Tarkoitus todellakin on viljellä kehittävää keskustelua: Miksi AMK-laiset luulee olevansa korkeakoulutettuja, koulutuksen perustavaa laatua olevista puutteista huolimatta?

Lue lisää

se sinulle kuuluu, mitä AMK:laiset ajattelevat koulutuksestaan ja koulutustasostaan!? Keskity omaan elämääsi ja anna muidenkin elää!!!

Itse kouluja käynyt kirjoitti:

Saat itse selvittää mitä tilastoihin liittyvä seikka on pielessä sinun tekstissä.
Herätin keskustelua asiallisesti. En tarkoituksella ärsytä ketään. Se ei millään voi olla minun vika että yleensäkin ihmiset ärtyy kun niiltä vedetään jalat takaisin maanpinnalle leijumasta.

Lue lisää

Se 70 % korkeakoulutusajatus on hylätty jo aikapäiviä sitten.


Asioiden selvittäminen vaatii hiukan kengännumeroa suurempaa älykkyysosamäärää, mutta kyllä sinäkin selviät siitä kunhan vain yrität ahkerasti!

Tsemppiä!

Juuri sinä kirjoitti:

Se 70 % korkeakoulutusajatus on hylätty jo aikapäiviä sitten.


Asioiden selvittäminen vaatii hiukan kengännumeroa suurempaa älykkyysosamäärää, mutta kyllä sinäkin selviät siitä kunhan vain yrität ahkerasti!

Tsemppiä!

Lue lisää

Korkeakoulutus 70 prosentille väestöstä on/oli Lipposen hallituksen ohjelmassa, eikä siitä ole luovuttu. Sama pätee edelleen.
Vaan sellaista se sitten on. Vaatimustaso ammattikorkeissa sen mukainen.

Itse kouluja käynyt kirjoitti:

Korkeakoulutus 70 prosentille väestöstä on/oli Lipposen hallituksen ohjelmassa, eikä siitä ole luovuttu. Sama pätee edelleen.
Vaan sellaista se sitten on. Vaatimustaso ammattikorkeissa sen mukainen.

Lue lisää

En nyt äkkiseltään löydä mainintaa korkeakoulutuksesta 70% väestöstä Lipposen hallitusohjelmista. Löytääkö niitä joku muu?

Lipponen 1
http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/hallitusohjelmat/vanhat/lipponen/Hallitusohjelma_-_Lipponen112834.jsp

ja Lipponen 2
http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/hallitusohjelmat/vanhat/lipponenII/fi.jsp

Juuri sinä kirjoitti:

Se 70 % korkeakoulutusajatus on hylätty jo aikapäiviä sitten.


Asioiden selvittäminen vaatii hiukan kengännumeroa suurempaa älykkyysosamäärää, mutta kyllä sinäkin selviät siitä kunhan vain yrität ahkerasti!

Tsemppiä!

Lue lisää

Et kyllä vastannut minulle, mutta saan kai silti kommentoida?
Keskustelupalstahan tämä on, vai kuinka?

"Se 70 % korkeakoulutusajatus on hylätty jo aikapäiviä sitten."

Niinkö todella?

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 täytti 19 vuotta kaikkiaan
61 717 kansalaista.

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=vaerak_tau_004_fi&ti=V%E4est%F6 i%E4n %281%2Dv%2E%29 ja sukupuolen mukaan alueittain 1980%2D2006&path=../Database/V%E4est%F6/V%E4est%F6rakenne/〈=3


Tämä ikäluokka (19-vuotiaat/2006) on tässä esimerkkinä siksi, että
1) tuoreimmat koulujen sisäänottotilastot ovat vuodelta 2006 ja
2) se vuosi, jona täytetään 19 on useimmilla sama vuosi jona kirjoitetaan
ylioppilaaksi ja haetaan (ensimmäistä kertaa) varsinaista opiskelupaikkaa.

Edelleen tilastokeskuksen mukaan aloitti yliopistoissa vuonna 2006
20 150 uutta opiskelijaa, joista suomalaisia n. 19 000...

http://www.stat.fi/til/yop/2006/yop_2006_2007-04-24_tie_001.html

...ja ammattikorkeakouluissa 36 276 uutta opiskelijaa, joista n. 35 000
suomalaisia.

http://www.stat.fi/til/akop/2006/akop_2006_2007-04-13_tie_001.html

Yhteensä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa aloitti siis viime
vuonna 56 426 uutta opiskelijaa, joista suomalaisia oli n. 54 000.
Ja ikäluokan kokohan oli n. 62 000.

Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa yhteensä aloitti siis 2006 sellainen määrä
suomalaisia, joka vastaa n. 87 % vuorossa olleesta 19-vuotiaiden ikäluokasta.
Ja luvustahan oli siis ulkomaalaisvahvistukset laskettu jo pois.

Vuosi 2006 oli tosin huono 19-vuotiaiden satovuosi (eli vanhemmat olivat
olleet harvinaisen haluttomia 19 vuotta 9 kuukautta aiemmin), keskimäärin
19-vuotiaiden ikäluokka on lähivuosina n. 65 000 nuppia. Siihenkin suhteutettuna
amk:uihin ja yliopistoihin viime vuonna sisään otettujen määrä vastaa yli 80%
ikäluokasta. Keskimääräistä hieman pienemmän ikäluokan vuonna 2006 opiskelun
aloittaneiden määrän ja isompien kokonaislukumäärän ristiinvertailu on tosin
tarpeetonta, eikä anna oikeaa kuvaakaan, sillä pienempi ikäluokka 2006 näkyi
myös amk:uun hakijoiden pienentyneenä määränä viime vuonna.


Se, että vuoden 2006 uusista ylioppilaista ei läheskään tuo osuus aloittanut
varsinaisia opintojaan vuonna 2006, ei vaikuta kokonaisuuteen. Kun vuosi
toisensa jälkeen otetaan sisään väkimäärä, joka vastaa yli 80 prosenttia
kulloisestakin ikäluokasta, pääsee vastaava osuus jokaisesta ikäluokasta
ennemmin tai myöhemmin sisään. Esim., jos tänä vuonna vain 40%
ikäluokasta (19-vuotiaista) saa jatkopaikan, otetaan loppuja 41-47:ää prosenttia
vastaava osuus sisään vanhemmista ikäluokista, jolloin niistä koulutukseen päässeiden
osuus vastaavasti nousee - ja seuraavina vuosina otetaan taas sisään mm. tämän
vuoden ikäluokan rannalle jääneitä, jolloin tämän vuoden ikäluokasta sisään
päässeiden osuus nousee, jne., jne.

Jos ajatus 70%:n ikäluokista korkeakouluttamisesta tosiaan on hylätty,
niin noita sisäänottomääriä vasten tarkasteltuna se voi tarkoittaa ainoastaan
sitä, että ajatus amk:jen laskemisesta korkeakouluiksi on hyllytetty.
Yliopistojen ja amk:jen yhteenlaskettu sisäänotto kun on edelleen sillä tasolla,
että niihin pääsee yhtensä se 70% nuoremmista ikäluokista ja sen päälle
täydennyksenä vielä toistakymmentä prosenttia pienempien sisäänottomäärien
aikuisista vanhemmistakin ikäluokista.

Aloittaja on siinä kyllä ihan oikeassa, että koko ajatus tuommoisen osuuden
väestöstä korkeakouluttamisesta on utopistinen, koska suomalaiset eivät ole
mikään koko muusta ihmiskunnasta erottuva ja erityislahjakas "valittu kansa".
Ei meistä sen kummemmin kuin muistakaan kansoista edes niukka enemmistö -
70%:sta nyt puhumattakaan - kykene aidosti korkeakoulutasoiseen opiskeluun.

Sinä taas olet SIKÄLI oikeassa, että ajatus 70%:n väestöstä korkeakouluttamisesta
on hylätty ajat sitten - joskaan EI viralliselta taholta muuten kuin Vanhasen suulla
vasta muutama kuukausi sitten - sillä joitain helpoimmin höynäytettäviä amk-
opiskelijaparkoja lukuun ottamatta kukaan ei ole koskaan vakavissaan uskonutkaan
amk:n olevan mikään oikea korkeakoulu. Paljossa muussa oletkin sitten hakoteillä.

Omaan loppukaneettiisi viitaten: sinulla taitaa olla iso jalka, kun et ole tullut
ottaneeksi selvää asiasta josta puhut?
Tai sitten sinulla on tavallinen jalka mutta... :)

Otitko oikein selvää? :) kirjoitti:

Et kyllä vastannut minulle, mutta saan kai silti kommentoida?
Keskustelupalstahan tämä on, vai kuinka?

"Se 70 % korkeakoulutusajatus on hylätty jo aikapäiviä sitten."

Niinkö todella?

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 täytti 19 vuotta kaikkiaan
61 717 kansalaista.

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=vaerak_tau_004_fi&ti=V%E4est%F6 i%E4n %281%2Dv%2E%29 ja sukupuolen mukaan alueittain 1980%2D2006&path=../Database/V%E4est%F6/V%E4est%F6rakenne/〈=3


Tämä ikäluokka (19-vuotiaat/2006) on tässä esimerkkinä siksi, että
1) tuoreimmat koulujen sisäänottotilastot ovat vuodelta 2006 ja
2) se vuosi, jona täytetään 19 on useimmilla sama vuosi jona kirjoitetaan
ylioppilaaksi ja haetaan (ensimmäistä kertaa) varsinaista opiskelupaikkaa.

Edelleen tilastokeskuksen mukaan aloitti yliopistoissa vuonna 2006
20 150 uutta opiskelijaa, joista suomalaisia n. 19 000...

http://www.stat.fi/til/yop/2006/yop_2006_2007-04-24_tie_001.html

...ja ammattikorkeakouluissa 36 276 uutta opiskelijaa, joista n. 35 000
suomalaisia.

http://www.stat.fi/til/akop/2006/akop_2006_2007-04-13_tie_001.html

Yhteensä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa aloitti siis viime
vuonna 56 426 uutta opiskelijaa, joista suomalaisia oli n. 54 000.
Ja ikäluokan kokohan oli n. 62 000.

Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa yhteensä aloitti siis 2006 sellainen määrä
suomalaisia, joka vastaa n. 87 % vuorossa olleesta 19-vuotiaiden ikäluokasta.
Ja luvustahan oli siis ulkomaalaisvahvistukset laskettu jo pois.

Vuosi 2006 oli tosin huono 19-vuotiaiden satovuosi (eli vanhemmat olivat
olleet harvinaisen haluttomia 19 vuotta 9 kuukautta aiemmin), keskimäärin
19-vuotiaiden ikäluokka on lähivuosina n. 65 000 nuppia. Siihenkin suhteutettuna
amk:uihin ja yliopistoihin viime vuonna sisään otettujen määrä vastaa yli 80%
ikäluokasta. Keskimääräistä hieman pienemmän ikäluokan vuonna 2006 opiskelun
aloittaneiden määrän ja isompien kokonaislukumäärän ristiinvertailu on tosin
tarpeetonta, eikä anna oikeaa kuvaakaan, sillä pienempi ikäluokka 2006 näkyi
myös amk:uun hakijoiden pienentyneenä määränä viime vuonna.


Se, että vuoden 2006 uusista ylioppilaista ei läheskään tuo osuus aloittanut
varsinaisia opintojaan vuonna 2006, ei vaikuta kokonaisuuteen. Kun vuosi
toisensa jälkeen otetaan sisään väkimäärä, joka vastaa yli 80 prosenttia
kulloisestakin ikäluokasta, pääsee vastaava osuus jokaisesta ikäluokasta
ennemmin tai myöhemmin sisään. Esim., jos tänä vuonna vain 40%
ikäluokasta (19-vuotiaista) saa jatkopaikan, otetaan loppuja 41-47:ää prosenttia
vastaava osuus sisään vanhemmista ikäluokista, jolloin niistä koulutukseen päässeiden
osuus vastaavasti nousee - ja seuraavina vuosina otetaan taas sisään mm. tämän
vuoden ikäluokan rannalle jääneitä, jolloin tämän vuoden ikäluokasta sisään
päässeiden osuus nousee, jne., jne.

Jos ajatus 70%:n ikäluokista korkeakouluttamisesta tosiaan on hylätty,
niin noita sisäänottomääriä vasten tarkasteltuna se voi tarkoittaa ainoastaan
sitä, että ajatus amk:jen laskemisesta korkeakouluiksi on hyllytetty.
Yliopistojen ja amk:jen yhteenlaskettu sisäänotto kun on edelleen sillä tasolla,
että niihin pääsee yhtensä se 70% nuoremmista ikäluokista ja sen päälle
täydennyksenä vielä toistakymmentä prosenttia pienempien sisäänottomäärien
aikuisista vanhemmistakin ikäluokista.

Aloittaja on siinä kyllä ihan oikeassa, että koko ajatus tuommoisen osuuden
väestöstä korkeakouluttamisesta on utopistinen, koska suomalaiset eivät ole
mikään koko muusta ihmiskunnasta erottuva ja erityislahjakas "valittu kansa".
Ei meistä sen kummemmin kuin muistakaan kansoista edes niukka enemmistö -
70%:sta nyt puhumattakaan - kykene aidosti korkeakoulutasoiseen opiskeluun.

Sinä taas olet SIKÄLI oikeassa, että ajatus 70%:n väestöstä korkeakouluttamisesta
on hylätty ajat sitten - joskaan EI viralliselta taholta muuten kuin Vanhasen suulla
vasta muutama kuukausi sitten - sillä joitain helpoimmin höynäytettäviä amk-
opiskelijaparkoja lukuun ottamatta kukaan ei ole koskaan vakavissaan uskonutkaan
amk:n olevan mikään oikea korkeakoulu. Paljossa muussa oletkin sitten hakoteillä.

Omaan loppukaneettiisi viitaten: sinulla taitaa olla iso jalka, kun et ole tullut
ottaneeksi selvää asiasta josta puhut?
Tai sitten sinulla on tavallinen jalka mutta... :)

Lue lisää

Kokeile päättää että puhutko tässä väestön korkeakouluttamisesta vai uusien opiskelijoiden lukumäärästä.

eräs vinkki. kirjoitti:

Kokeile päättää että puhutko tässä väestön korkeakouluttamisesta vai uusien opiskelijoiden lukumäärästä.

Kokeilepa sinä pohtia olisiko väestön korkeakouluttamisella ja korkeakoulujen (tai sellaisina esiintyvien) opiskelijamäärillä jotain yhteyttä. :)

Vaikea rasti? kirjoitti:

Kokeilepa sinä pohtia olisiko väestön korkeakouluttamisella ja korkeakoulujen (tai sellaisina esiintyvien) opiskelijamäärillä jotain yhteyttä. :)

Edellisessä viestissäsi puhuit aloittavien opiskelijoiden määristä, nyt aloit puhumaan taas opiskelijamääristä yleensä.

Vähän tarkkuutta.

Ja pari faktaa:

Ammattikorkeakouluopiskelijoista noin 9% ja yliopisto-opiskelijoista noin 5% keskeyttää opintonsa vuosittain, jatkamatta opiskelujaan missään.

Keskeyttäneiden määrät ovat varsinkin ammattikorkeiden tekniikan alalla suuret, jopa 50%. Ja käsittääkseni yliopistoissa myös monilla aloilla (matematiikka, fysiikka) keskeyttäneitä on aika runsaasti. Suurin osa heistä kuitenkin jatkaa opiskeluja jossain muualla, todennäköisesti jossain (ammatti)korkeakoulussa. Joten yksi tyyppi voi hyvinkin olla tilastoissa aloittava opiskelija tänä vuonna, että ensi vuonna, sekä ehkä sitäkin seuraavana vuonna...

Ammattikorkeat että opetusministeriö tietävät kyllä että aloituspaikkoja on siunaantunut tietyille aloille aivan liikaa (useastakin eri syystä), koska kaikkia paikkoja ei edes saada täytettyä. Suunnitelmissa onkin, että amk-opetus loppuisi eri yksikköjä ja toimipisteitä vähentämällä kokonaan 16 eri paikkakunnalta vuoteen 2009 mennessä. Tämä vähentäisi aloituspaikkojen määrää merkittävästi.

Joten harkitseppa vielä kerran, että oletko puhumassa väestön korkeakouluttamisesta (ja tällä tarkoitan sitä että koulutus suoritetaan loppuun asti) vai uusien opiskelijoiden määristä. Niillä kun on vissi ero.

eräs vinkki. kirjoitti:

Edellisessä viestissäsi puhuit aloittavien opiskelijoiden määristä, nyt aloit puhumaan taas opiskelijamääristä yleensä.

Vähän tarkkuutta.

Ja pari faktaa:

Ammattikorkeakouluopiskelijoista noin 9% ja yliopisto-opiskelijoista noin 5% keskeyttää opintonsa vuosittain, jatkamatta opiskelujaan missään.

Keskeyttäneiden määrät ovat varsinkin ammattikorkeiden tekniikan alalla suuret, jopa 50%. Ja käsittääkseni yliopistoissa myös monilla aloilla (matematiikka, fysiikka) keskeyttäneitä on aika runsaasti. Suurin osa heistä kuitenkin jatkaa opiskeluja jossain muualla, todennäköisesti jossain (ammatti)korkeakoulussa. Joten yksi tyyppi voi hyvinkin olla tilastoissa aloittava opiskelija tänä vuonna, että ensi vuonna, sekä ehkä sitäkin seuraavana vuonna...

Ammattikorkeat että opetusministeriö tietävät kyllä että aloituspaikkoja on siunaantunut tietyille aloille aivan liikaa (useastakin eri syystä), koska kaikkia paikkoja ei edes saada täytettyä. Suunnitelmissa onkin, että amk-opetus loppuisi eri yksikköjä ja toimipisteitä vähentämällä kokonaan 16 eri paikkakunnalta vuoteen 2009 mennessä. Tämä vähentäisi aloituspaikkojen määrää merkittävästi.

Joten harkitseppa vielä kerran, että oletko puhumassa väestön korkeakouluttamisesta (ja tällä tarkoitan sitä että koulutus suoritetaan loppuun asti) vai uusien opiskelijoiden määristä. Niillä kun on vissi ero.

Lue lisää

...tekisit ITSELLESI eräitä käsitteitä selväksi, sinä kun tunnut olevan pahan kerran sekaisin. Mutta jatka toki! Krooninen lillukanvarsiin sotkeutumisesi on riemukasta luettavaa, vaikka itse kai uskot terävääkin kritiikkiä ladanneesi kehiin. :)

"Edellisessä viestissäsi puhuit aloittavien opiskelijoiden määristä, nyt aloit puhumaan taas opiskelijamääristä yleensä."

Niilläkö ei mielestäsi ole mitään yhteyttä? :D

Vähän käsitteiden selvennystä - ne kun tuntuvat olevan sinulle kovin hämäriä:

Tässä on puhuttu väestön koulutusTAVOITTEESTA ja sen utopistisuudesta. Joku (sinäkö?) väitti myös, että se kuuluisa ja täysin epärealistinen 70%:n väestöstä korkeakoulutustavoite on hylätty jo aikaa, vaikka siihen ei ole muuta virallista kantaa otettu kuin pm. Vanhanen puheessaan taannoin esittämä. Käsitteiden selvennystä sinulle: TAVOITE ja TOTEUTUMA ovat kaksi eri asiaa. Opiskelijoiden sisäänottomäärät on mitoitettu TAVOITTEIDEN mukaan. Todella valmistuneiden määrä on TOTEUTUMA. Ja, kuten totesitkin, toteutuma ei vastaa tavoitetta. Se, että toteutuma ei vastaa tavoitetta, osoittaa, että tavoite on epärealistinen. Ja juuri sitähän minä olen koettanut sinulle koko ajan selittää...

Koko sekava höpinäsi keskeyttäneiden määristä ja niiden vaikutuksista oli surkuhupaisaa räpellystä. Positiivista oli toki se, että osoitit edes pyrkimystä analyyttiseen ajatteluun - vaikka rahkeesi eivät siihen aidosti riittäneetkään. Erityisen huvittavaksi kompastelusi ajattelun vaikeassa maailmassa teki se, että vaikka tuomitsit aloittavien opiskelijoiden määrien käytön laskelmia vääristävänä, et kuitenkaan itse osannut verrata nykyisten ikäluokkien kokoa tutkinnon todella suorittavien määriin - vaikka edellä oli annettu valmiiksi linkitkin tarvittaville tilastokeskuksen sivuille. :)

Ikäluokkien koko on n. 65 000 nuppia/vuosi, ja tutkintoja suoritetaan amk:issa ja yliopistoissa yhteensä n. 50 000/vuosi. Eli tutkinnon suorittaa noin 77% ikäluokista (miinus ne harvat jakseliaat, jotka suorittavat kaksi tutkintoa).

http://www.stat.fi/til/opiskt/2006/opiskt_2006_2007-01-19_tie_001.html

Suomalaiset eivät edelleenkään ole mikään erityislahjakkuus kansakuntien joukossa, "valittu kansa", josta edes puolet kykenisi suorittamaan aidosti korkeakoulutasoisen tutkinnon - saati että siihen kykenisi tuommoinen osuus. Siitähän tässä on puhe ollut, vaikka olet ilmeisen tehokkaasti onnistunut hukkaamaan jyvän itseltäsi.

"[Sekä?] Ammattikorkeat että opetusministeriö tietävät kyllä että aloituspaikkoja on siunaantunut tietyille aloille aivan liikaa (useastakin eri syystä), koska kaikkia paikkoja ei edes saada täytettyä."

Ja opetusministeriö pyrkii niitä paikkoja vähentämäänkin. AMK:t taas eivät muuta voi kuin mukautua ja totella rahahanoja vartioivaa opetusministeriötä, vaikka AMK:t rahanahneuksissaan pitäisivätkin jokaikisen aloituspaikkansa jos yksin saisivat päättää. Kun puhutaan TAVOITTEIDEN REALISTISUUDESTA - josta, muistutan, minä olen tähän asti puhunut - vahvistaa kommenttisi näkemyksiäni. Aidosti korkeakoulutasoista koulutusta ei voida järjestää periaatteella, että paikkoja on enemmän kuin hakijoita, jolloin jokainen hakupaperit täyttävä pääsee sisään. Jokaisella nimensä kirjoittamaan kykenevällä ei ole valmiuksia suoriutua aidosti korkeakoulutasoisesta tutkinnosta.

"Joten harkitseppa vielä kerran, että oletko puhumassa väestön korkeakouluttamisesta (ja tällä tarkoitan sitä että koulutus suoritetaan loppuun asti) vai uusien opiskelijoiden määristä. Niillä kun on vissi ero."

Minä olen puhunut koko ajan siitä, että väestön korkeakoulutustavoitteet ovat epärealistiset, ja mahdottomuutensa takia niitä on yritetty toteuttaa näennäisesti amk-koulutuksella, jonka "korkeakoulutaso" on pelkkää silmänlumetta ja tahroja paperilla. Ja tuon jankuttamasi uudet opiskelijat/tutkinnon suorittaneet -näkökohdanahan käsittelinkin jo ylempänä: akateemisen tai AMK-tutkinnon suorittaneita (eli koulutuksen loppuun suorittaneita, kuten sinä asian muotoilit) on n. 77% ikäluokista. Olisit toki voinut tarkistaa asian itsekin - jos olisit osannut.

Toistan: minä olen puhunut koko ajan siitä, että väestön korkeakoulutustavoitteet ovat epärealistiset, ja mahdottomuutensa takia niitä on yritetty toteuttaa näennäisesti amk-koulutuksella, jonka "korkeakoulutaso" on pelkkää silmänlumetta ja sanahelinää. Toivottavasti sinä tiedät edes itse mistä SINÄ olet yrittänyt puhua. :)

Pelastit päiväni :) kirjoitti:

...tekisit ITSELLESI eräitä käsitteitä selväksi, sinä kun tunnut olevan pahan kerran sekaisin. Mutta jatka toki! Krooninen lillukanvarsiin sotkeutumisesi on riemukasta luettavaa, vaikka itse kai uskot terävääkin kritiikkiä ladanneesi kehiin. :)

"Edellisessä viestissäsi puhuit aloittavien opiskelijoiden määristä, nyt aloit puhumaan taas opiskelijamääristä yleensä."

Niilläkö ei mielestäsi ole mitään yhteyttä? :D

Vähän käsitteiden selvennystä - ne kun tuntuvat olevan sinulle kovin hämäriä:

Tässä on puhuttu väestön koulutusTAVOITTEESTA ja sen utopistisuudesta. Joku (sinäkö?) väitti myös, että se kuuluisa ja täysin epärealistinen 70%:n väestöstä korkeakoulutustavoite on hylätty jo aikaa, vaikka siihen ei ole muuta virallista kantaa otettu kuin pm. Vanhanen puheessaan taannoin esittämä. Käsitteiden selvennystä sinulle: TAVOITE ja TOTEUTUMA ovat kaksi eri asiaa. Opiskelijoiden sisäänottomäärät on mitoitettu TAVOITTEIDEN mukaan. Todella valmistuneiden määrä on TOTEUTUMA. Ja, kuten totesitkin, toteutuma ei vastaa tavoitetta. Se, että toteutuma ei vastaa tavoitetta, osoittaa, että tavoite on epärealistinen. Ja juuri sitähän minä olen koettanut sinulle koko ajan selittää...

Koko sekava höpinäsi keskeyttäneiden määristä ja niiden vaikutuksista oli surkuhupaisaa räpellystä. Positiivista oli toki se, että osoitit edes pyrkimystä analyyttiseen ajatteluun - vaikka rahkeesi eivät siihen aidosti riittäneetkään. Erityisen huvittavaksi kompastelusi ajattelun vaikeassa maailmassa teki se, että vaikka tuomitsit aloittavien opiskelijoiden määrien käytön laskelmia vääristävänä, et kuitenkaan itse osannut verrata nykyisten ikäluokkien kokoa tutkinnon todella suorittavien määriin - vaikka edellä oli annettu valmiiksi linkitkin tarvittaville tilastokeskuksen sivuille. :)

Ikäluokkien koko on n. 65 000 nuppia/vuosi, ja tutkintoja suoritetaan amk:issa ja yliopistoissa yhteensä n. 50 000/vuosi. Eli tutkinnon suorittaa noin 77% ikäluokista (miinus ne harvat jakseliaat, jotka suorittavat kaksi tutkintoa).

http://www.stat.fi/til/opiskt/2006/opiskt_2006_2007-01-19_tie_001.html

Suomalaiset eivät edelleenkään ole mikään erityislahjakkuus kansakuntien joukossa, "valittu kansa", josta edes puolet kykenisi suorittamaan aidosti korkeakoulutasoisen tutkinnon - saati että siihen kykenisi tuommoinen osuus. Siitähän tässä on puhe ollut, vaikka olet ilmeisen tehokkaasti onnistunut hukkaamaan jyvän itseltäsi.

"[Sekä?] Ammattikorkeat että opetusministeriö tietävät kyllä että aloituspaikkoja on siunaantunut tietyille aloille aivan liikaa (useastakin eri syystä), koska kaikkia paikkoja ei edes saada täytettyä."

Ja opetusministeriö pyrkii niitä paikkoja vähentämäänkin. AMK:t taas eivät muuta voi kuin mukautua ja totella rahahanoja vartioivaa opetusministeriötä, vaikka AMK:t rahanahneuksissaan pitäisivätkin jokaikisen aloituspaikkansa jos yksin saisivat päättää. Kun puhutaan TAVOITTEIDEN REALISTISUUDESTA - josta, muistutan, minä olen tähän asti puhunut - vahvistaa kommenttisi näkemyksiäni. Aidosti korkeakoulutasoista koulutusta ei voida järjestää periaatteella, että paikkoja on enemmän kuin hakijoita, jolloin jokainen hakupaperit täyttävä pääsee sisään. Jokaisella nimensä kirjoittamaan kykenevällä ei ole valmiuksia suoriutua aidosti korkeakoulutasoisesta tutkinnosta.

"Joten harkitseppa vielä kerran, että oletko puhumassa väestön korkeakouluttamisesta (ja tällä tarkoitan sitä että koulutus suoritetaan loppuun asti) vai uusien opiskelijoiden määristä. Niillä kun on vissi ero."

Minä olen puhunut koko ajan siitä, että väestön korkeakoulutustavoitteet ovat epärealistiset, ja mahdottomuutensa takia niitä on yritetty toteuttaa näennäisesti amk-koulutuksella, jonka "korkeakoulutaso" on pelkkää silmänlumetta ja tahroja paperilla. Ja tuon jankuttamasi uudet opiskelijat/tutkinnon suorittaneet -näkökohdanahan käsittelinkin jo ylempänä: akateemisen tai AMK-tutkinnon suorittaneita (eli koulutuksen loppuun suorittaneita, kuten sinä asian muotoilit) on n. 77% ikäluokista. Olisit toki voinut tarkistaa asian itsekin - jos olisit osannut.

Toistan: minä olen puhunut koko ajan siitä, että väestön korkeakoulutustavoitteet ovat epärealistiset, ja mahdottomuutensa takia niitä on yritetty toteuttaa näennäisesti amk-koulutuksella, jonka "korkeakoulutaso" on pelkkää silmänlumetta ja sanahelinää. Toivottavasti sinä tiedät edes itse mistä SINÄ olet yrittänyt puhua. :)

Lue lisää

Linkkiisi viitaten:
Suoritetut tutkinnot 2005
amk 21397
y-opisto 19176
yht 40573

"Ikäluokkien koko on n. 65 000 nuppia/vuosi"

(40573/65000)100=62%

Näin siis kirjoittajan logiikkaa käyttäen. Tosiasiallisestihan prosentti / ikäluokka on huomattavasti pienempi. Sitä tosin on tässä turha lähteä edes suomentamaan...

buah kirjoitti:

Linkkiisi viitaten:
Suoritetut tutkinnot 2005
amk 21397
y-opisto 19176
yht 40573

"Ikäluokkien koko on n. 65 000 nuppia/vuosi"

(40573/65000)100=62%

Näin siis kirjoittajan logiikkaa käyttäen. Tosiasiallisestihan prosentti / ikäluokka on huomattavasti pienempi. Sitä tosin on tässä turha lähteä edes suomentamaan...

Lue lisää

Sitäkö yrität sanoa, että suomalaiset ovat poikkeuksena muusta ihmiskunnasta niin superlahjakasta kansaa, että yli 60 prosenttia (edelleen enemmistö) kykenee suorittamaan aidosti korkeakoulutasoisen tutkinnon - vaikka 70 prosenttia ei siihen kykenisikään?

Entäpä todistaako viimeisin räpellyksesi, että korkeakoulutasoista, mukamas peräti "University"-tasoista, koulutusta annetaan ja sen tasoisia tutkintoja voi suorittaa kouluissa, joihin pääsee sisään kuka vain koska oppilaspaikkoja on enemmän kuin hakijoita - ja joista on pakko päästää läpi kuka vain, jotta nämä perähikiän amk:t saisivat rahoitusta?

Et ole todistanut muuta kuin sen, että et kykene hahmottamaan asian ydintä. Olet tainnut hukata jyvän lopullisesti. Tai sitten jotain muuta. :)

eräs vinkki. kirjoitti:

Edellisessä viestissäsi puhuit aloittavien opiskelijoiden määristä, nyt aloit puhumaan taas opiskelijamääristä yleensä.

Vähän tarkkuutta.

Ja pari faktaa:

Ammattikorkeakouluopiskelijoista noin 9% ja yliopisto-opiskelijoista noin 5% keskeyttää opintonsa vuosittain, jatkamatta opiskelujaan missään.

Keskeyttäneiden määrät ovat varsinkin ammattikorkeiden tekniikan alalla suuret, jopa 50%. Ja käsittääkseni yliopistoissa myös monilla aloilla (matematiikka, fysiikka) keskeyttäneitä on aika runsaasti. Suurin osa heistä kuitenkin jatkaa opiskeluja jossain muualla, todennäköisesti jossain (ammatti)korkeakoulussa. Joten yksi tyyppi voi hyvinkin olla tilastoissa aloittava opiskelija tänä vuonna, että ensi vuonna, sekä ehkä sitäkin seuraavana vuonna...

Ammattikorkeat että opetusministeriö tietävät kyllä että aloituspaikkoja on siunaantunut tietyille aloille aivan liikaa (useastakin eri syystä), koska kaikkia paikkoja ei edes saada täytettyä. Suunnitelmissa onkin, että amk-opetus loppuisi eri yksikköjä ja toimipisteitä vähentämällä kokonaan 16 eri paikkakunnalta vuoteen 2009 mennessä. Tämä vähentäisi aloituspaikkojen määrää merkittävästi.

Joten harkitseppa vielä kerran, että oletko puhumassa väestön korkeakouluttamisesta (ja tällä tarkoitan sitä että koulutus suoritetaan loppuun asti) vai uusien opiskelijoiden määristä. Niillä kun on vissi ero.

Lue lisää

"Keskeyttäneiden määrät ovat varsinkin ammattikorkeiden tekniikan alalla suuret, jopa 50%."

Olisikos heittää jotakin lähdettä MuTusi tueksi? Mihin perustat väitteesi, että tekniikan alan amk-koulutuksen keskeyttää 50% aloittaneista?

Aikamoista verovaroista nipistettyjen opetusmäärärahojen haaskausta pitää amk:issa opetuskapasiteettia yllä ja maksaa opintotukea tuhansille "opiskelijoille", jotka vain tappavat pari vuotta aikaansa amk:ssa sen sijaan, että menisivät töihin ja tuottaisivat niitä verovaroja. Ei ole ihme, että tuommoista tyhjäkäyntiä ja tuhlausta harjoittavalla amk-järjestelmällä ei ole resursseja tarjota kunnon opetusta niille, jotka oikeasti haluaisivat suorittaa tutkinnon. Eikä ole ihme sekään, ettei opintotukea ole ollut varaa nostaa 15 vuoteen, jos sitä on maksettu tuollaiselle joukolle muka-opiskelijoita. Nekin opintotukeen suunnatut rahat olisi voitu jakaa oikeasti opiskelevien kesken, jos amk:t harjoittaisivat edes jonkinlaista valikointia sisäänotossaan. Näin siis JOS puheesi 50% keskeytysmääristä amk:jen tekniikan aloilla pitävät paikkansa...

Pelastit päiväni :) kirjoitti:

...tekisit ITSELLESI eräitä käsitteitä selväksi, sinä kun tunnut olevan pahan kerran sekaisin. Mutta jatka toki! Krooninen lillukanvarsiin sotkeutumisesi on riemukasta luettavaa, vaikka itse kai uskot terävääkin kritiikkiä ladanneesi kehiin. :)

"Edellisessä viestissäsi puhuit aloittavien opiskelijoiden määristä, nyt aloit puhumaan taas opiskelijamääristä yleensä."

Niilläkö ei mielestäsi ole mitään yhteyttä? :D

Vähän käsitteiden selvennystä - ne kun tuntuvat olevan sinulle kovin hämäriä:

Tässä on puhuttu väestön koulutusTAVOITTEESTA ja sen utopistisuudesta. Joku (sinäkö?) väitti myös, että se kuuluisa ja täysin epärealistinen 70%:n väestöstä korkeakoulutustavoite on hylätty jo aikaa, vaikka siihen ei ole muuta virallista kantaa otettu kuin pm. Vanhanen puheessaan taannoin esittämä. Käsitteiden selvennystä sinulle: TAVOITE ja TOTEUTUMA ovat kaksi eri asiaa. Opiskelijoiden sisäänottomäärät on mitoitettu TAVOITTEIDEN mukaan. Todella valmistuneiden määrä on TOTEUTUMA. Ja, kuten totesitkin, toteutuma ei vastaa tavoitetta. Se, että toteutuma ei vastaa tavoitetta, osoittaa, että tavoite on epärealistinen. Ja juuri sitähän minä olen koettanut sinulle koko ajan selittää...

Koko sekava höpinäsi keskeyttäneiden määristä ja niiden vaikutuksista oli surkuhupaisaa räpellystä. Positiivista oli toki se, että osoitit edes pyrkimystä analyyttiseen ajatteluun - vaikka rahkeesi eivät siihen aidosti riittäneetkään. Erityisen huvittavaksi kompastelusi ajattelun vaikeassa maailmassa teki se, että vaikka tuomitsit aloittavien opiskelijoiden määrien käytön laskelmia vääristävänä, et kuitenkaan itse osannut verrata nykyisten ikäluokkien kokoa tutkinnon todella suorittavien määriin - vaikka edellä oli annettu valmiiksi linkitkin tarvittaville tilastokeskuksen sivuille. :)

Ikäluokkien koko on n. 65 000 nuppia/vuosi, ja tutkintoja suoritetaan amk:issa ja yliopistoissa yhteensä n. 50 000/vuosi. Eli tutkinnon suorittaa noin 77% ikäluokista (miinus ne harvat jakseliaat, jotka suorittavat kaksi tutkintoa).

http://www.stat.fi/til/opiskt/2006/opiskt_2006_2007-01-19_tie_001.html

Suomalaiset eivät edelleenkään ole mikään erityislahjakkuus kansakuntien joukossa, "valittu kansa", josta edes puolet kykenisi suorittamaan aidosti korkeakoulutasoisen tutkinnon - saati että siihen kykenisi tuommoinen osuus. Siitähän tässä on puhe ollut, vaikka olet ilmeisen tehokkaasti onnistunut hukkaamaan jyvän itseltäsi.

"[Sekä?] Ammattikorkeat että opetusministeriö tietävät kyllä että aloituspaikkoja on siunaantunut tietyille aloille aivan liikaa (useastakin eri syystä), koska kaikkia paikkoja ei edes saada täytettyä."

Ja opetusministeriö pyrkii niitä paikkoja vähentämäänkin. AMK:t taas eivät muuta voi kuin mukautua ja totella rahahanoja vartioivaa opetusministeriötä, vaikka AMK:t rahanahneuksissaan pitäisivätkin jokaikisen aloituspaikkansa jos yksin saisivat päättää. Kun puhutaan TAVOITTEIDEN REALISTISUUDESTA - josta, muistutan, minä olen tähän asti puhunut - vahvistaa kommenttisi näkemyksiäni. Aidosti korkeakoulutasoista koulutusta ei voida järjestää periaatteella, että paikkoja on enemmän kuin hakijoita, jolloin jokainen hakupaperit täyttävä pääsee sisään. Jokaisella nimensä kirjoittamaan kykenevällä ei ole valmiuksia suoriutua aidosti korkeakoulutasoisesta tutkinnosta.

"Joten harkitseppa vielä kerran, että oletko puhumassa väestön korkeakouluttamisesta (ja tällä tarkoitan sitä että koulutus suoritetaan loppuun asti) vai uusien opiskelijoiden määristä. Niillä kun on vissi ero."

Minä olen puhunut koko ajan siitä, että väestön korkeakoulutustavoitteet ovat epärealistiset, ja mahdottomuutensa takia niitä on yritetty toteuttaa näennäisesti amk-koulutuksella, jonka "korkeakoulutaso" on pelkkää silmänlumetta ja tahroja paperilla. Ja tuon jankuttamasi uudet opiskelijat/tutkinnon suorittaneet -näkökohdanahan käsittelinkin jo ylempänä: akateemisen tai AMK-tutkinnon suorittaneita (eli koulutuksen loppuun suorittaneita, kuten sinä asian muotoilit) on n. 77% ikäluokista. Olisit toki voinut tarkistaa asian itsekin - jos olisit osannut.

Toistan: minä olen puhunut koko ajan siitä, että väestön korkeakoulutustavoitteet ovat epärealistiset, ja mahdottomuutensa takia niitä on yritetty toteuttaa näennäisesti amk-koulutuksella, jonka "korkeakoulutaso" on pelkkää silmänlumetta ja sanahelinää. Toivottavasti sinä tiedät edes itse mistä SINÄ olet yrittänyt puhua. :)

Lue lisää

"TAVOITE ja TOTEUTUMA ovat kaksi eri asiaa. Opiskelijoiden sisäänottomäärät on mitoitettu TAVOITTEIDEN mukaan. Todella valmistuneiden määrä on TOTEUTUMA. Ja, kuten totesitkin, toteutuma ei vastaa tavoitetta. Se, että toteutuma ei vastaa tavoitetta, osoittaa, että tavoite on epärealistinen. Ja juuri sitähän minä olen koettanut sinulle koko ajan selittää..."

Oletko kuullut ns. pakkohausta tai tempputyöllistämisestä? Tavoite nimenomaan on toteutunut; tarjota (ammatti)korkeakoulutus n. 70% ikäluokasta. Tarkoitus ei ole missään vaiheessa ollut, että nämä kaikki valmistuisivat.


"Ikäluokkien koko on n. 65 000 nuppia/vuosi, ja tutkintoja suoritetaan amk:issa ja yliopistoissa yhteensä n. 50 000/vuosi. Eli tutkinnon suorittaa noin 77% ikäluokista (miinus ne harvat jakseliaat, jotka suorittavat kaksi tutkintoa)."

Kokeileppa ensinnäkin lukea se taulukko tarkemmin. Ja tiedätkö, onko siinä otettu huomioon kandin, lisurin ja tohtorin tutkinnon suorittaneet, sekä ylempi amk? Tässäkin listassa voi olla tuplana useampi tyyppi.

Ja harvat jakseliaat eivät ole niin hirveän harvoja, kun esim. ins -> DI muuntokoulutus on melko suosittu.


"Ja opetusministeriö pyrkii niitä paikkoja vähentämäänkin. AMK:t taas eivät muuta voi kuin mukautua ja totella rahahanoja vartioivaa opetusministeriötä, vaikka AMK:t rahanahneuksissaan pitäisivätkin jokaikisen aloituspaikkansa jos yksin saisivat päättää."

Tietääkseni, nimenomaan ammattikorkeakoulut tekivät ehdotuksen yksikköjen ja aloituspaikkojen karsimisesta. En tiedä sitten tuliko ensin pyyntö tästä opetusministeriöltä, mutta aika rankalla kädellä ovat amk:tkin niitä aloituspaikkoja valmiit vähentämään.


"Aidosti korkeakoulutasoista koulutusta ei voida järjestää periaatteella, että paikkoja on enemmän kuin hakijoita, jolloin jokainen hakupaperit täyttävä pääsee sisään. Jokaisella nimensä kirjoittamaan kykenevällä ei ole valmiuksia suoriutua aidosti korkeakoulutasoisesta tutkinnosta."

No tässähän olet aivan oikeassa. Osaksi siksihän näitä keskeyttäneitäkin on niin jumalattomasti. Onneksi suunta on muuttumassa.

Eiköhän tämä riitä. Tarkoituksenasi ei kuitenkaan ole muutakuin provosoida ja vittuilla, kuten edellisestä viestistäsi voi hyvin päätellä. En jaksa tuollaiseen mollaamiseen ja lapsellisuuteen lähteä mukaan. Toivottavasti löydät tulevat hupisi joltain muulta kuin tältä palstalta.

buah kirjoitti:

"Keskeyttäneiden määrät ovat varsinkin ammattikorkeiden tekniikan alalla suuret, jopa 50%."

Olisikos heittää jotakin lähdettä MuTusi tueksi? Mihin perustat väitteesi, että tekniikan alan amk-koulutuksen keskeyttää 50% aloittaneista?

Aikamoista verovaroista nipistettyjen opetusmäärärahojen haaskausta pitää amk:issa opetuskapasiteettia yllä ja maksaa opintotukea tuhansille "opiskelijoille", jotka vain tappavat pari vuotta aikaansa amk:ssa sen sijaan, että menisivät töihin ja tuottaisivat niitä verovaroja. Ei ole ihme, että tuommoista tyhjäkäyntiä ja tuhlausta harjoittavalla amk-järjestelmällä ei ole resursseja tarjota kunnon opetusta niille, jotka oikeasti haluaisivat suorittaa tutkinnon. Eikä ole ihme sekään, ettei opintotukea ole ollut varaa nostaa 15 vuoteen, jos sitä on maksettu tuollaiselle joukolle muka-opiskelijoita. Nekin opintotukeen suunnatut rahat olisi voitu jakaa oikeasti opiskelevien kesken, jos amk:t harjoittaisivat edes jonkinlaista valikointia sisäänotossaan. Näin siis JOS puheesi 50% keskeytysmääristä amk:jen tekniikan aloilla pitävät paikkansa...

Lue lisää

"Aloituspaikkojen lisääminen insinöörikoulutuksessa on ollut ehkä suurin ongelma insinöörikoulutuksen tulevaisuuden kannalta. Kasvu jatkui 90 -luvun ajan ja vuonna 2002 aloituspaikkoja oli jo liki 11.000. Vuoteen 2005 mennessä ylitäyttö ammattikorkeakouluissa lakkasi, ja aloituspaikkamäärät laskivat noin 10 000 aloituspaikan tietämille. Huolimatta aloituspaikkojen kovasta kasvusta on valmistuneiden määrä vain noin 4000-5000. Keskeyttäneiden määrä on siis huikea."

Näin sanoo siis insinööriliitto. Jotain tilastoja voi googlella etsiä jos on aikaa paremmin.

Omasta mielestänikin, täysin typerää, onhan opiskelijajärjestöt ja insinööriliitto ym. puhuneet jo vuosia että aloituspaikkoja pitäisi saada pienemmiksi.

Opintotuesta sen verran, että suurinosa kuitenkin keskeyttäneistä jatkaa opiskeluja jossain muualla, ja opintotukea on mahdollisuus saada vain rajattu määrä.

sadfasdfasdasfd kirjoitti:

"Aloituspaikkojen lisääminen insinöörikoulutuksessa on ollut ehkä suurin ongelma insinöörikoulutuksen tulevaisuuden kannalta. Kasvu jatkui 90 -luvun ajan ja vuonna 2002 aloituspaikkoja oli jo liki 11.000. Vuoteen 2005 mennessä ylitäyttö ammattikorkeakouluissa lakkasi, ja aloituspaikkamäärät laskivat noin 10 000 aloituspaikan tietämille. Huolimatta aloituspaikkojen kovasta kasvusta on valmistuneiden määrä vain noin 4000-5000. Keskeyttäneiden määrä on siis huikea."

Näin sanoo siis insinööriliitto. Jotain tilastoja voi googlella etsiä jos on aikaa paremmin.

Omasta mielestänikin, täysin typerää, onhan opiskelijajärjestöt ja insinööriliitto ym. puhuneet jo vuosia että aloituspaikkoja pitäisi saada pienemmiksi.

Opintotuesta sen verran, että suurinosa kuitenkin keskeyttäneistä jatkaa opiskeluja jossain muualla, ja opintotukea on mahdollisuus saada vain rajattu määrä.

Lue lisää

"Opintotuesta sen verran, että suurinosa kuitenkin keskeyttäneistä jatkaa opiskeluja jossain muualla, ja opintotukea on mahdollisuus saada vain rajattu määrä."

Eli sinun mielestäsi julkisia varoja EI haaskata, jos tuhannet ihmiset notkuvat vuoden-kaksi-kolme koulussa jota eivät kuitenkaan käy loppuun. Niinkö? "Ei", vaikka he saavat sen ajan opintotukea, ja "ei" vaikka heidänkin opettamiseensa on palkattu väkeä - pakkohan amk:jen on varautua edes jotenkin opettamaan niitä jotka ovat sisään ottaneet, vai kuinka? Vai tarkoitatko, että amk:uihin otetaan sisään väkeä, jota ei ole edes tarkoitus opettaa "kun ne kumminkin lopettavat kesken". Vai tarkoitatko, että käyttämätön/turhaan annettu opetus ei maksa kellekään mitään, ja kuukausipalkkaa nauttivat opettajat muu henkilökunta saavat palkkaa vain läsnäolleiden/todella jotain oppineiden määrän perusteella?

Jos opintotuki kumminkin riittää tutkinnon suorittamiseen jossain muualla keskeytyksen jälkeen, niin loogisesti ottaenhan se olisi riittänyt tutkinnon suorittamiseen myös ilman niitä keskeytystä edeltäviä yhtä-kahta-kolmea turhaan notkuttua vuotta - eihän niistä ylimääräistä tukiaikaa saa. Tukea saa rajallisen määrän, mutta tiedät varmasti hyvin, että tutkintoa varten myönnettävän tuen laskukaava on "tutkinnon tavoiteaika 10 kuukautta". Tavoiteajassa on mukana myös työharjoitteluun varatut kuukaudet, joten jos onnistuu saamaan palkallisen työharjoittelupaikan, ei tarvitse edes kaikkia tavoiteajan mukaisia tukia.

Siis: ensiksi aloittamansa tutkinnon tavoiteajassa suorittava opiskelija ei käytä kaikkia sallttuja tukikuukausia - hän käyttää tukea 10 kuukautta vähemmän kuin haahuilija, joka notkuu ensin tappamassa aikaa jossakin koulutusohjelmassa, jonka keskeyttää, ja käyttää sitten seuraavissa opinnoissaan tukensa viimeistä kuukautta myöten. Näin siis jos suoraviivaisesti opiskellut suorittaa harjoittelunsa palkattomana ja nostaa opintotukea senkin ajan - jos hän saa palkkaa harjoittelustaan, ero on vielä suurempi. Ja toisinpäin: JOS ajantappaja koskaan edes suorittaa sen "jonkin muun" tutkinnon (kuten sinä väität - lähde?), hän käyttää tukea vähintään 10 kuukautta enemmän kuin sellainen, joka suorittaa ensiksi aloittamansa tutkinnon tavoiteajassa loppuun.

Notkuttujen vuosien aikana maksettu tuki nostaa siis maksetun tuen kokonaismäärää, ja on turhaa tukea, joka olisi voitu käyttää paremmin eli tosissaan opiskelevien tukien nostoon, jos sitä ei olisi tarvinnut maksaa ajan tappajille joiden olisi pitänyt olla töissä (tai edes kortistossa) eikä kuormittamassa opetussektoria ja haaskaamassa opintotukimäärärahoja.

eräs vinkki. kirjoitti:

"TAVOITE ja TOTEUTUMA ovat kaksi eri asiaa. Opiskelijoiden sisäänottomäärät on mitoitettu TAVOITTEIDEN mukaan. Todella valmistuneiden määrä on TOTEUTUMA. Ja, kuten totesitkin, toteutuma ei vastaa tavoitetta. Se, että toteutuma ei vastaa tavoitetta, osoittaa, että tavoite on epärealistinen. Ja juuri sitähän minä olen koettanut sinulle koko ajan selittää..."

Oletko kuullut ns. pakkohausta tai tempputyöllistämisestä? Tavoite nimenomaan on toteutunut; tarjota (ammatti)korkeakoulutus n. 70% ikäluokasta. Tarkoitus ei ole missään vaiheessa ollut, että nämä kaikki valmistuisivat.


"Ikäluokkien koko on n. 65 000 nuppia/vuosi, ja tutkintoja suoritetaan amk:issa ja yliopistoissa yhteensä n. 50 000/vuosi. Eli tutkinnon suorittaa noin 77% ikäluokista (miinus ne harvat jakseliaat, jotka suorittavat kaksi tutkintoa)."

Kokeileppa ensinnäkin lukea se taulukko tarkemmin. Ja tiedätkö, onko siinä otettu huomioon kandin, lisurin ja tohtorin tutkinnon suorittaneet, sekä ylempi amk? Tässäkin listassa voi olla tuplana useampi tyyppi.

Ja harvat jakseliaat eivät ole niin hirveän harvoja, kun esim. ins -> DI muuntokoulutus on melko suosittu.


"Ja opetusministeriö pyrkii niitä paikkoja vähentämäänkin. AMK:t taas eivät muuta voi kuin mukautua ja totella rahahanoja vartioivaa opetusministeriötä, vaikka AMK:t rahanahneuksissaan pitäisivätkin jokaikisen aloituspaikkansa jos yksin saisivat päättää."

Tietääkseni, nimenomaan ammattikorkeakoulut tekivät ehdotuksen yksikköjen ja aloituspaikkojen karsimisesta. En tiedä sitten tuliko ensin pyyntö tästä opetusministeriöltä, mutta aika rankalla kädellä ovat amk:tkin niitä aloituspaikkoja valmiit vähentämään.


"Aidosti korkeakoulutasoista koulutusta ei voida järjestää periaatteella, että paikkoja on enemmän kuin hakijoita, jolloin jokainen hakupaperit täyttävä pääsee sisään. Jokaisella nimensä kirjoittamaan kykenevällä ei ole valmiuksia suoriutua aidosti korkeakoulutasoisesta tutkinnosta."

No tässähän olet aivan oikeassa. Osaksi siksihän näitä keskeyttäneitäkin on niin jumalattomasti. Onneksi suunta on muuttumassa.

Eiköhän tämä riitä. Tarkoituksenasi ei kuitenkaan ole muutakuin provosoida ja vittuilla, kuten edellisestä viestistäsi voi hyvin päätellä. En jaksa tuollaiseen mollaamiseen ja lapsellisuuteen lähteä mukaan. Toivottavasti löydät tulevat hupisi joltain muulta kuin tältä palstalta.

Lue lisää

"Tarkoituksenasi ei kuitenkaan ole muutakuin provosoida ja vittuilla,---"

Ei suinkaan. Tarkoituksenani ei ole v**tuilla. Tarkoitukseni on saada sinut ymmärtämään, että aloittaja on aivan oikeassa todetessaan, että 1) ajatus korkeakouluttaa 70% väestöstä on utopistinen, olipa kyseessä mikä kansakunta hyvänsä, ja 2) koska tuohon tavoitteeseen on Suomessa pyritty muuttamalla joukko opistoja silmänlumeeksi "korkeakouluiksi", eivät nämä kulissi"korkeakoulut" vastaa tasoltaan mitään todellisia korkeakouluja - saatikka että olisivat "Universityjä".

Totuus voi joskus tehdä kipeää, ja silloin sen sanojan puhe voi tuntua v**tuilulta - sitä kuitenkaan olematta. On inhimillistä kokea sinun todellisuutesi perustuksia järkyttävä viesti vastenmieliseksi tai hyökkääväksi, mutta on ihan eri asia onko se oikeasti sitä. Nytkin kyse on vain siitä, että sinä koet uhkaksi totuuden, jota koetat torjua - ja siksi koet totuuden sanojan vihamieliseksi, vaikka hän ei sitä ole.

On inhimillistä, että uskot mieluummin omaa egoasi pönkittävää kuvitelmaa koulutuksestasi korkeakoulutuksena kuin tosiasoita. Ei se kuitenkaan tee tosiasoiden ääneen sanomista v**tuiluksi.

Nyssä vasta äläkä päästit! kirjoitti:

"Opintotuesta sen verran, että suurinosa kuitenkin keskeyttäneistä jatkaa opiskeluja jossain muualla, ja opintotukea on mahdollisuus saada vain rajattu määrä."

Eli sinun mielestäsi julkisia varoja EI haaskata, jos tuhannet ihmiset notkuvat vuoden-kaksi-kolme koulussa jota eivät kuitenkaan käy loppuun. Niinkö? "Ei", vaikka he saavat sen ajan opintotukea, ja "ei" vaikka heidänkin opettamiseensa on palkattu väkeä - pakkohan amk:jen on varautua edes jotenkin opettamaan niitä jotka ovat sisään ottaneet, vai kuinka? Vai tarkoitatko, että amk:uihin otetaan sisään väkeä, jota ei ole edes tarkoitus opettaa "kun ne kumminkin lopettavat kesken". Vai tarkoitatko, että käyttämätön/turhaan annettu opetus ei maksa kellekään mitään, ja kuukausipalkkaa nauttivat opettajat muu henkilökunta saavat palkkaa vain läsnäolleiden/todella jotain oppineiden määrän perusteella?

Jos opintotuki kumminkin riittää tutkinnon suorittamiseen jossain muualla keskeytyksen jälkeen, niin loogisesti ottaenhan se olisi riittänyt tutkinnon suorittamiseen myös ilman niitä keskeytystä edeltäviä yhtä-kahta-kolmea turhaan notkuttua vuotta - eihän niistä ylimääräistä tukiaikaa saa. Tukea saa rajallisen määrän, mutta tiedät varmasti hyvin, että tutkintoa varten myönnettävän tuen laskukaava on "tutkinnon tavoiteaika 10 kuukautta". Tavoiteajassa on mukana myös työharjoitteluun varatut kuukaudet, joten jos onnistuu saamaan palkallisen työharjoittelupaikan, ei tarvitse edes kaikkia tavoiteajan mukaisia tukia.

Siis: ensiksi aloittamansa tutkinnon tavoiteajassa suorittava opiskelija ei käytä kaikkia sallttuja tukikuukausia - hän käyttää tukea 10 kuukautta vähemmän kuin haahuilija, joka notkuu ensin tappamassa aikaa jossakin koulutusohjelmassa, jonka keskeyttää, ja käyttää sitten seuraavissa opinnoissaan tukensa viimeistä kuukautta myöten. Näin siis jos suoraviivaisesti opiskellut suorittaa harjoittelunsa palkattomana ja nostaa opintotukea senkin ajan - jos hän saa palkkaa harjoittelustaan, ero on vielä suurempi. Ja toisinpäin: JOS ajantappaja koskaan edes suorittaa sen "jonkin muun" tutkinnon (kuten sinä väität - lähde?), hän käyttää tukea vähintään 10 kuukautta enemmän kuin sellainen, joka suorittaa ensiksi aloittamansa tutkinnon tavoiteajassa loppuun.

Notkuttujen vuosien aikana maksettu tuki nostaa siis maksetun tuen kokonaismäärää, ja on turhaa tukea, joka olisi voitu käyttää paremmin eli tosissaan opiskelevien tukien nostoon, jos sitä ei olisi tarvinnut maksaa ajan tappajille joiden olisi pitänyt olla töissä (tai edes kortistossa) eikä kuormittamassa opetussektoria ja haaskaamassa opintotukimäärärahoja.

Lue lisää

Mainitsin vain siitä opintotuesta, että sitä ei kuitenkaan saa kuin maksimissaan tietyn määrän (eli yht. max. 70kk korkeakouluopiskeluja varten). Ja jos jollain notkujalla ei ole tarkoituskaan suorittaa opintojaan, niin opintotuki voidaan häneltä periä takaisin.

Ihan täyttä asiaahan puhut, enkä ole kanssasi missään kohdin erimieltä. Paitsi toki siinä tulevassa opinahjossa voi saada hyväksiluettua niitä opintoja mitä suoritti siinä aikaisemmassa. Ja kaikilla ei riitä opintotuki suorittamaan sen keskenjääneen tutkinnon lisäksi uutta tutkintoa kokonaan (vaikka suorittavatkin sen tavoiteajassa), itsekkin tunnen pari tällaista tyyppiä. Ja osa heistä ei ole "notkunut" missään, vaan opiskelleet ihan kunnolla muiden mukana mutta huomanneet että "tämä ei olekkaan oikea ala minulle", ja hakeneet sitten toiseen oppilaitokseen opiskelemaan.


"JOS ajantappaja koskaan edes suorittaa sen "jonkin muun" tutkinnon (kuten sinä väität - lähde?)"

Nyt en täysin ymmärrä että mikä lähde sinulle pitäisi etsiä? En usko että on tehty tutkimusta siitä, että kuinka moni on aloittanut jonkun korkeakoulututkinnon, lopettaa sen kesken ja menee sitten suorittamaan jotain toista korkeakoulututkintoa, jonka suorittaa loppuun.

ja aina niin kirjoitti:

"Tarkoituksenasi ei kuitenkaan ole muutakuin provosoida ja vittuilla,---"

Ei suinkaan. Tarkoituksenani ei ole v**tuilla. Tarkoitukseni on saada sinut ymmärtämään, että aloittaja on aivan oikeassa todetessaan, että 1) ajatus korkeakouluttaa 70% väestöstä on utopistinen, olipa kyseessä mikä kansakunta hyvänsä, ja 2) koska tuohon tavoitteeseen on Suomessa pyritty muuttamalla joukko opistoja silmänlumeeksi "korkeakouluiksi", eivät nämä kulissi"korkeakoulut" vastaa tasoltaan mitään todellisia korkeakouluja - saatikka että olisivat "Universityjä".

Totuus voi joskus tehdä kipeää, ja silloin sen sanojan puhe voi tuntua v**tuilulta - sitä kuitenkaan olematta. On inhimillistä kokea sinun todellisuutesi perustuksia järkyttävä viesti vastenmieliseksi tai hyökkääväksi, mutta on ihan eri asia onko se oikeasti sitä. Nytkin kyse on vain siitä, että sinä koet uhkaksi totuuden, jota koetat torjua - ja siksi koet totuuden sanojan vihamieliseksi, vaikka hän ei sitä ole.

On inhimillistä, että uskot mieluummin omaa egoasi pönkittävää kuvitelmaa koulutuksestasi korkeakoulutuksena kuin tosiasoita. Ei se kuitenkaan tee tosiasoiden ääneen sanomista v**tuiluksi.

Lue lisää

Tosiasiat tosiasioina ja vittuilut vittuiluna. Tämähän olisi ollut vallan mukava keskustelu jos ne vittuilut ja provosoimiset olisi jätetty pois heti alkuunsa. Jos toista osapuolta lähtee mollaamaan heti ensimmäisessä viestissä, niin se ei todellakaan ole kovin hyvä aloitus asialliselle keskustelulle. Ja jos pyrkii asialliseen keskusteluun, niin ei myöskään provosoidu vaikka joku heittäisikin jotain typerää kommenttia älykkyydestä ja kengännumeroista...

Niin ja olenko väittänyt että olen ammattikorkeassa opiskeleva, sinne hakeva taikka sieltä valmistunut?

Niiiiiin? :) kirjoitti:

Sitäkö yrität sanoa, että suomalaiset ovat poikkeuksena muusta ihmiskunnasta niin superlahjakasta kansaa, että yli 60 prosenttia (edelleen enemmistö) kykenee suorittamaan aidosti korkeakoulutasoisen tutkinnon - vaikka 70 prosenttia ei siihen kykenisikään?

Entäpä todistaako viimeisin räpellyksesi, että korkeakoulutasoista, mukamas peräti "University"-tasoista, koulutusta annetaan ja sen tasoisia tutkintoja voi suorittaa kouluissa, joihin pääsee sisään kuka vain koska oppilaspaikkoja on enemmän kuin hakijoita - ja joista on pakko päästää läpi kuka vain, jotta nämä perähikiän amk:t saisivat rahoitusta?

Et ole todistanut muuta kuin sen, että et kykene hahmottamaan asian ydintä. Olet tainnut hukata jyvän lopullisesti. Tai sitten jotain muuta. :)

Lue lisää

Suomalaiset koululaisethan ovat Pisa -tutkimusten mukaan maailman parhaita, kiitos suomalaisen koulutusjärjestelmän(eikä niinkään geeniperimän). Kyllä siis on eväät hyvät korkeakouluttaa iso osa väestöstä.

Ja kyllähän nämä university of applied sciencestä saadut paperit kelpaavat ulkomaan korkeakouluihin (kelpasivat jo ennen nimen muutosta), missä akateemisen arvonimensä voi korottaa maisteriksi vuoden lisäopinnoilla.

On kyllä tosiasia, että 70 % korkeakouluttaminen tarkoittaa sitä, että korkeakouluun täytyy päästä sisään noin älykkyydellä 75 - 85. Muuten tavoite korkeakoulutusmääristä ei toteudu. Koska väestön "älykkäämmästä" puoliskosta kaikki eivät hakeudu korkeakouluihin, on totuus vielä surkeampi.

Tuolla älykkyydellä täytyy myös pystyä valmistumaan, joten opetuksen taso ja vaatimukset on mitoitettava sen mukaisesti.

Mitähän sekoilet?
Uusi opetusministeri on ihan pelle eikä VARSINKAAN opiskeluittensa tai minkään papereittensa perusteella tehtävään jotenkin erityisen sopiva.

Sanoitpa naulan kantaan:

"Suomi tarvitsee niin mestareita kuin maistereita. Työnjako on kuitenkin pidettävä selkeänä, muuten kokonaisuuskaan ei toimi."

Maisterit eivät kuvittele olevansa mestareita (suorittavan tason töissä), mutta amk:eissa luodaan opiskelijoiden houkuttelemiseksi valheellista kuvaa, että mestarit olisivat MYÖS maistereita - vaikka koulutus on puolet lyhyempi. Tästä ei seuraa muuta kuin saatananmoinen sekasotku, kyräilyä työpaikoilla, suuria utopioita ja todellisuuden valjettua katkeria mestareita. Ja ihmisluonnon tuntien mestarit ovat sitten mieluummin katkeria maistereille - jotka muka vievät "mestari-maistereille" kuuluvat työpaikat - sen sijaan, että mestarit tunnustaisivat edes itselleen, että ovat antaneet viilata itseään pahan kerran linssiin ja suuttuisivat heille valheita syöttäneelle amk:lle. Ja siitä katkeruudesta seuraa lisää kyräilyä työpaikoilla.

Molempia tarvitaan, maistereita ja mestareita, ehdottomasti. Ja väyläkin molemmille urille on selvä niille jotka eivät anna sumuttaa itseään.

On edesvastuutonta AMK-opettajilta luoda turhia unelmia lähes puolelle ikäluokista vain, jotta nämä ammkeihin suojatöihin päässeet virkaheitot hyväkkäät voisivat edes jotenkin perustella tittelinkipeää esiintymistään ulkomaalaisille "professor"-tittelillä (englanniksi, hehän eivät voi tasavallan virallisilla kielillä, suomeksi tai ruotsiksi, sitä tehdä). SE, että joku joka ei ole pärjännyt sen paremmin tieteentekijänä akateemisella uralla kuin käytännön työelämässäkään, alkaa - amk-opettajaksi ryhtymällä työttömyyden vältettyään - tituulerata itseään "pfofessor"iksi ja uskotella opettavansa oikein "Universityssä", on lähinnä surkuhupaisaa. SE, että tuommoiset iskostavat opiskelijoiden päähän katteettomia käsityksiä koulutuksen tasosta ja suuriin pettymyksiin johtavia utopioita opiskelijoiden uramahdollisuuksista - vain omaa egoaan pönkittääkseen - on vastuutonta.

Juuri näin kirjoitti:

Sanoitpa naulan kantaan:

"Suomi tarvitsee niin mestareita kuin maistereita. Työnjako on kuitenkin pidettävä selkeänä, muuten kokonaisuuskaan ei toimi."

Maisterit eivät kuvittele olevansa mestareita (suorittavan tason töissä), mutta amk:eissa luodaan opiskelijoiden houkuttelemiseksi valheellista kuvaa, että mestarit olisivat MYÖS maistereita - vaikka koulutus on puolet lyhyempi. Tästä ei seuraa muuta kuin saatananmoinen sekasotku, kyräilyä työpaikoilla, suuria utopioita ja todellisuuden valjettua katkeria mestareita. Ja ihmisluonnon tuntien mestarit ovat sitten mieluummin katkeria maistereille - jotka muka vievät "mestari-maistereille" kuuluvat työpaikat - sen sijaan, että mestarit tunnustaisivat edes itselleen, että ovat antaneet viilata itseään pahan kerran linssiin ja suuttuisivat heille valheita syöttäneelle amk:lle. Ja siitä katkeruudesta seuraa lisää kyräilyä työpaikoilla.

Molempia tarvitaan, maistereita ja mestareita, ehdottomasti. Ja väyläkin molemmille urille on selvä niille jotka eivät anna sumuttaa itseään.

On edesvastuutonta AMK-opettajilta luoda turhia unelmia lähes puolelle ikäluokista vain, jotta nämä ammkeihin suojatöihin päässeet virkaheitot hyväkkäät voisivat edes jotenkin perustella tittelinkipeää esiintymistään ulkomaalaisille "professor"-tittelillä (englanniksi, hehän eivät voi tasavallan virallisilla kielillä, suomeksi tai ruotsiksi, sitä tehdä). SE, että joku joka ei ole pärjännyt sen paremmin tieteentekijänä akateemisella uralla kuin käytännön työelämässäkään, alkaa - amk-opettajaksi ryhtymällä työttömyyden vältettyään - tituulerata itseään "pfofessor"iksi ja uskotella opettavansa oikein "Universityssä", on lähinnä surkuhupaisaa. SE, että tuommoiset iskostavat opiskelijoiden päähän katteettomia käsityksiä koulutuksen tasosta ja suuriin pettymyksiin johtavia utopioita opiskelijoiden uramahdollisuuksista - vain omaa egoaan pönkittääkseen - on vastuutonta.

Lue lisää

Jep, tehdään samoin kuin ulkomailla: esim. terveyden- ja sairaanhoitajien sekä agrologien opinnot YLIOPISTO POHJAISIKSI! Vittuako niitä AMK-tutkintoina täällä meillä pidetään?

näinjuuri kirjoitti:

Jep, tehdään samoin kuin ulkomailla: esim. terveyden- ja sairaanhoitajien sekä agrologien opinnot YLIOPISTO POHJAISIKSI! Vittuako niitä AMK-tutkintoina täällä meillä pidetään?

Lue lisää

Sairaanhoitajien koulutus on suht samanlainen ja samantasoinen Euroopassa/EU-maissa. Toki muualla se suoritetaan oppilaitoksissa, joiden nimi on "university". University kun tarkoittaa yleisesti korkeakoulua, vaikka suomennettuna se yleensä tarkoittaa tiedeyliopistoja. Osaksi tämänkin takia ammattikorkeidenkin englanninnimi muutettiin muotoon university of... , eli ei suinkaan sen takia että yritettäisiin astua tahalleen suomalaisten tiedeyliopistojen varpaille.

"Niin, eihän kai kukaan ole väittänytkään, että amk -tutkinnot vastasivat akateemisia tutkintoja."

Kyllä muuten on, monikin. Eikä pelkästään väittänyt niitä vastaaviksi vaan suorastaan väittänyt, että amk-tutkinnot OVAT akateemisia tutkintoja. Esimerkki: Vähän väliä kuulee, niin täällä kuin livenäkin, jonkin amk-opiskelijan - jostain käsittämättömästä syystä muuten varsin usein tulevan tradenomin - väittävän tulevaa tutkintoaan "alemmaksi korkeakoulututkinnoksi". Amk:ssahan ei sellaista voi suorittaa, vaan ainoastaan akateemisissa opinahjoissa. Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja voi suorittaa vain yliopistoissa ja niitä vastaavissa tiede- ja taidekorkeakouluissa. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa vain ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

Ja ennen kuin tästä rupeaa joku asiaatuntematon mutta tittelinkipeä wabbane taas vänkäämään - vain todistaen väitteeni oikeaksi ja sinun väitteesi vääräksi - pistän pari lähdettä joista asioiden oikean laidan voi tarkistaa:

Opetusministeriö: Suomen koulutusjärjestelmässä suoritettavat tutkinnot ja opinnot.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae /tutkinnot_ja_opinnot/?lang=fi

Valtioneuvoston asetus 426/2005, 5 § Alemmat korkeakoulututkinnot:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050426

Tuon asetuksen 5§ sisältää täydellisen listan alemmiksi korkeakoulututkinnoiksi luettavista tutkinnoista. Jos tutkinto ei ole listalla, se EI ole alempi korkeakoulututkinto. Listalla ei ole yhtäkään amk-tutkintoa. Piste.

Esimerkki 2):

Tässä samassa säikeessä joku valopää vaatii agrologi- ja sairaanhoitajakoulutusta siirrettäväksi yliopistoon. Kuitenkin yliopistossa ON jo vastaavien alojen koulutusohjelmat:

# Hoitotyön johtamisen ja hoitotyön opettamisen koulutusohjelmat, joista valmistuu terveystieteiden kandidaatteja (TtK) ja terveystieteiden maistereita (TtM), ja

# Maa- ja metsataloustieteen koulutusohjelmia maisteriohjelma, josta valmistuu maa- ja metsätieteiden kandidaatteja (MMK) ja maa- ja metsätieteiden maistereita (MMM, oikeuttaa käyttämään agroNOMIn arvonimeä).

Jos kerran yliopistoissa on jo sekä ylempiä että alempia korkeakoulututkintoja tuottavat saman alan koulutusohjelmat, niin mitä pitäisi päätellä vaatimuksesta siirtää näiden alojen AMK-koulutus yliopistoihin? Ilmeisesti kirjoittaja rinnastaa näiden alojen amk-tutkinnot yliopistotutkintoihin ja amk-koulutuksen akateemiseen. Vai tarkoittaako hän, että yliopistoihin pitäisi perustaa KOLME eritasoista saman alan tutkintoa, esim. agrologi, kandi ja maisteri (agronomi), eikä jättää amk:hon yhtään - tuskin kai sentään, eihän siinä mitään järkeä olisi. Vaikea tuosta muuta on päätellä kuin että joko kirjoittaja ei tiedä mitään aiheesta josta puhuu, tai sitten hän tosiaan rinnastaa noiden alojen amk-koulutuksen yliopistoissa nykyisin annettavaan. Jälkimmäinen vaihtoehto on sinänsä hassu, koska esim. hoitotieteen koulutusohjelmiin vaaditaan pakollisena pohjavaatimuksena alan amk-tutkinto ja määrävuodet työkokemusta, muuten ei voi edes hakea suorittamaan sitä mukamas samantasoista kandin tutkintoa...

Niin että väärässä olet. Kyllä on väittänyt, ja väittää varmaan jatkossakin.

näinjuuri kirjoitti:

Jep, tehdään samoin kuin ulkomailla: esim. terveyden- ja sairaanhoitajien sekä agrologien opinnot YLIOPISTO POHJAISIKSI! Vittuako niitä AMK-tutkintoina täällä meillä pidetään?

Lue lisää

Provoiletko, vai etkö sinä tosiaan tiedä, että Suomen yliopistoissa ON JO noiden alojen koulutusohjelmat - ja on ollut jo pitkään?


#Yliopistoissa on hoitoalalle valmistavia hoitotyön johtamisen ja hoitotyön opettamisen koulutusohjelmia, joista valmistuu terveystieteiden kandidaatteja (TtK) ja terveystieteiden maistereita (TtM). Ihanko sinä tosissasi meinaat, että yliopistoihin perustettaisiin sinun mieliksesi kolmiportainen tutkintojärjestelmä hoitoalaa varten, ja amk-pohjaista koulutusta ei alalle jätettäisi lainkaan?

Muutenkin tuo "sairaanhoitajakoulutus yliopistoihin"-mankuminen on aikansa elänyttä, ja menettänyt Suomessa jo aikaa alkuperäisen tarkoituksensa. Sen alkuperäinen tarkoitus oli edistää tasa-arvoa avaamalla naisillekin tie yliopistoihin. Koska vielä 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussakin oli osassa länsimaitakin sairaanhoitajan ammatti 1) jo ennestään korkein kouluttamismahdollisuus naisille ja 2) ala, jolle miehet eivät hakeutuneet (miehet kouluttautuivat siihen aikaan lääkäreiksi, joka taas ei useissa maissa ollut naisille sallittua), pidettiin sairaanhoitajien koulutuksen siirtämistä yliopistoihin luontevana keinona saada tasa-arvon parantamiseksi ujutettua naisten kenkä yliopistojen ovenrakoon. Patriarkaalisemmissa - ehkä voisi sanoa suoraan, että sovinistisemissa - maissa sairaanhoitajakoulutus sitten siirrettiinkiin yliopistoihin - juuri tasa-arvon edistämiseksi. Sen sijaan meillä perinteisesti tasa-arvoisessa Pohjolassa, missä naiset saivat äänioikeudenkin ensimmäisenä Euroopassa ja toisena maailmassa, valittiin vielä tasa-arvoisempi tie: yliopistojen KAIKKI opetusohjelmat avattiin myös naisille, ja yliopistoihin oikeasti kuulumaton suorittavan tason hoitotyötä tekevien sairaanhoitajien koulutus jätettiin akatemian ovien ulkopuolelle.

MISSÄÄN niistäkään maista, missä "sairaanhoitajakoulutus" annetaan yliopistoissa, eivät ne alimman tason perseenpesijät ja kuumeenmittaajat ole akateemisesti koulutettuja - siihen kun ei kannata kouluttaa vuosikausia yliopistossa - vaikka johtotason hoitajat ovat. Ja kuten sanottu, hoitotyön johtamista on Suomessakin opetettu yliopistoissa jo pitkään. Ja vielä: meillä naisetkin ovat jo pitkään voineet halutessaan hakeutua yliopistoihin lukemaan mitä vain siellä opetettavaa alaa. Täällä ei siis pitäisi olla mitään syytä jatkaa toista sataa vuotta vanhaa ja jo lähtökohtansa kadottanutta kitinää sairaanhoitajakoulutuksen siirtämisestä yliopistoihin, koska täällä naiset ovat jo pitkään päässeet yliopistoon lukemaan mitä vain sinne OIKEASTI kuuluvaa alaa. Tämä lienee jäänyt ei-akateemisuuttaan kitiseviltä katkerilta sisarhentovalkoisilta huomaamatta ammattia ja koulutuspaikkaa valitessa...

---

Toisesta älynväläyksestäsi, "agrologi-koulutus yliopistoihin":

# Helsingin ja Joensuun yliopistoissa on Maa- ja metsataloustieteen koulutusohjelmat, joista valmistuu maa- ja metsätieteiden kandidaatteja (MMK) ja maa- ja metsätieteiden maistereita (MMM, oikeuttaa käyttämään agroNOMIn arvonimeä).

Miksi sinä haluaisit opistotutkinnosta amk-tutkinnoksi vaihtuneen agrologi-tutkinnonkin akatemisoimista? Yritätkö sinä tässäkin ajaa sellaista tutkintojärjestelmää, jossa yliopistoissa tuotettaisiin kolmea saman alan eri tutkintoa, eikä amk:ssa olisi alan koulutusta lainkaan - vai mitä sinä oikein hourit?

Avaahan silmäsi ja korvasi kirjoitti:

"Niin, eihän kai kukaan ole väittänytkään, että amk -tutkinnot vastasivat akateemisia tutkintoja."

Kyllä muuten on, monikin. Eikä pelkästään väittänyt niitä vastaaviksi vaan suorastaan väittänyt, että amk-tutkinnot OVAT akateemisia tutkintoja. Esimerkki: Vähän väliä kuulee, niin täällä kuin livenäkin, jonkin amk-opiskelijan - jostain käsittämättömästä syystä muuten varsin usein tulevan tradenomin - väittävän tulevaa tutkintoaan "alemmaksi korkeakoulututkinnoksi". Amk:ssahan ei sellaista voi suorittaa, vaan ainoastaan akateemisissa opinahjoissa. Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja voi suorittaa vain yliopistoissa ja niitä vastaavissa tiede- ja taidekorkeakouluissa. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa vain ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

Ja ennen kuin tästä rupeaa joku asiaatuntematon mutta tittelinkipeä wabbane taas vänkäämään - vain todistaen väitteeni oikeaksi ja sinun väitteesi vääräksi - pistän pari lähdettä joista asioiden oikean laidan voi tarkistaa:

Opetusministeriö: Suomen koulutusjärjestelmässä suoritettavat tutkinnot ja opinnot.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae /tutkinnot_ja_opinnot/?lang=fi

Valtioneuvoston asetus 426/2005, 5 § Alemmat korkeakoulututkinnot:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050426

Tuon asetuksen 5§ sisältää täydellisen listan alemmiksi korkeakoulututkinnoiksi luettavista tutkinnoista. Jos tutkinto ei ole listalla, se EI ole alempi korkeakoulututkinto. Listalla ei ole yhtäkään amk-tutkintoa. Piste.

Esimerkki 2):

Tässä samassa säikeessä joku valopää vaatii agrologi- ja sairaanhoitajakoulutusta siirrettäväksi yliopistoon. Kuitenkin yliopistossa ON jo vastaavien alojen koulutusohjelmat:

# Hoitotyön johtamisen ja hoitotyön opettamisen koulutusohjelmat, joista valmistuu terveystieteiden kandidaatteja (TtK) ja terveystieteiden maistereita (TtM), ja

# Maa- ja metsataloustieteen koulutusohjelmia maisteriohjelma, josta valmistuu maa- ja metsätieteiden kandidaatteja (MMK) ja maa- ja metsätieteiden maistereita (MMM, oikeuttaa käyttämään agroNOMIn arvonimeä).

Jos kerran yliopistoissa on jo sekä ylempiä että alempia korkeakoulututkintoja tuottavat saman alan koulutusohjelmat, niin mitä pitäisi päätellä vaatimuksesta siirtää näiden alojen AMK-koulutus yliopistoihin? Ilmeisesti kirjoittaja rinnastaa näiden alojen amk-tutkinnot yliopistotutkintoihin ja amk-koulutuksen akateemiseen. Vai tarkoittaako hän, että yliopistoihin pitäisi perustaa KOLME eritasoista saman alan tutkintoa, esim. agrologi, kandi ja maisteri (agronomi), eikä jättää amk:hon yhtään - tuskin kai sentään, eihän siinä mitään järkeä olisi. Vaikea tuosta muuta on päätellä kuin että joko kirjoittaja ei tiedä mitään aiheesta josta puhuu, tai sitten hän tosiaan rinnastaa noiden alojen amk-koulutuksen yliopistoissa nykyisin annettavaan. Jälkimmäinen vaihtoehto on sinänsä hassu, koska esim. hoitotieteen koulutusohjelmiin vaaditaan pakollisena pohjavaatimuksena alan amk-tutkinto ja määrävuodet työkokemusta, muuten ei voi edes hakea suorittamaan sitä mukamas samantasoista kandin tutkintoa...

Niin että väärässä olet. Kyllä on väittänyt, ja väittää varmaan jatkossakin.

Lue lisää

Way to go man!

Liiketaloutta amk:ssa 3 vuotta takana ja täytyy kyllä sanoa, että tää koulutuksen taso on aikamoista diibadaabaa... Semmosta huppelpuppelia...

Juuri näin kirjoitti:

Sanoitpa naulan kantaan:

"Suomi tarvitsee niin mestareita kuin maistereita. Työnjako on kuitenkin pidettävä selkeänä, muuten kokonaisuuskaan ei toimi."

Maisterit eivät kuvittele olevansa mestareita (suorittavan tason töissä), mutta amk:eissa luodaan opiskelijoiden houkuttelemiseksi valheellista kuvaa, että mestarit olisivat MYÖS maistereita - vaikka koulutus on puolet lyhyempi. Tästä ei seuraa muuta kuin saatananmoinen sekasotku, kyräilyä työpaikoilla, suuria utopioita ja todellisuuden valjettua katkeria mestareita. Ja ihmisluonnon tuntien mestarit ovat sitten mieluummin katkeria maistereille - jotka muka vievät "mestari-maistereille" kuuluvat työpaikat - sen sijaan, että mestarit tunnustaisivat edes itselleen, että ovat antaneet viilata itseään pahan kerran linssiin ja suuttuisivat heille valheita syöttäneelle amk:lle. Ja siitä katkeruudesta seuraa lisää kyräilyä työpaikoilla.

Molempia tarvitaan, maistereita ja mestareita, ehdottomasti. Ja väyläkin molemmille urille on selvä niille jotka eivät anna sumuttaa itseään.

On edesvastuutonta AMK-opettajilta luoda turhia unelmia lähes puolelle ikäluokista vain, jotta nämä ammkeihin suojatöihin päässeet virkaheitot hyväkkäät voisivat edes jotenkin perustella tittelinkipeää esiintymistään ulkomaalaisille "professor"-tittelillä (englanniksi, hehän eivät voi tasavallan virallisilla kielillä, suomeksi tai ruotsiksi, sitä tehdä). SE, että joku joka ei ole pärjännyt sen paremmin tieteentekijänä akateemisella uralla kuin käytännön työelämässäkään, alkaa - amk-opettajaksi ryhtymällä työttömyyden vältettyään - tituulerata itseään "pfofessor"iksi ja uskotella opettavansa oikein "Universityssä", on lähinnä surkuhupaisaa. SE, että tuommoiset iskostavat opiskelijoiden päähän katteettomia käsityksiä koulutuksen tasosta ja suuriin pettymyksiin johtavia utopioita opiskelijoiden uramahdollisuuksista - vain omaa egoaan pönkittääkseen - on vastuutonta.

Lue lisää

Kyllä täällä laitoksellakin (mat.-luonnont.) opettajat paskaa puhuvat. Surullista on, että monet opiskelujaan aloittavista ottavat propagandan suoraan sisään sen enempää sitä pureskelematta.

Meille vain taivas on rajana! Kunhan niitä töitä ensin saisi......... Ai niin. Eihän niitä töitä ole!

T: Viittä vaille maisteri

Mister Tally Man kirjoitti:

Way to go man!

Liiketaloutta amk:ssa 3 vuotta takana ja täytyy kyllä sanoa, että tää koulutuksen taso on aikamoista diibadaabaa... Semmosta huppelpuppelia...

Sama homma yliopiston puolella.

Kyllä nämä kauppa"tieteet" ovat aika moista huppelipuppelia.

Saas nähdä, tuleeko valmistumisen jälkeen töitä.

YO vm-2003 kirjoitti:

Sama homma yliopiston puolella.

Kyllä nämä kauppa"tieteet" ovat aika moista huppelipuppelia.

Saas nähdä, tuleeko valmistumisen jälkeen töitä.

Aivan niin, "tieteet".

Mua on alkanu koko kaupanala jo oksettaa ja eihän se kaupanteko oikeestaan muuta ookaan kuin laillistettua rosvousta. Töitä (ainakaan mun kukkarolle sopivia) tuskin kovinkaan helpolla löytää. Ei muutaku liukuhihnalle vaan tienaamaan... Eihän täällä koulussa ainakaan mitään käytännön taitoja opi....

tuli tuossa opiskeltua 7 vuotta turhaan. En saanut töitä ja nyt olen siwan kassalla etsiessäni parempaa. Samassa ajassa olisin voinut lukea itseni noin neljä kertaa vaikkapa merkonomiksi.

Filosofian maisteri kirjoitti:

tuli tuossa opiskeltua 7 vuotta turhaan. En saanut töitä ja nyt olen siwan kassalla etsiessäni parempaa. Samassa ajassa olisin voinut lukea itseni noin neljä kertaa vaikkapa merkonomiksi.

Lue lisää

Mikä muuten oli pääaineesi..?

Filosofian maisteri kirjoitti:

tuli tuossa opiskeltua 7 vuotta turhaan. En saanut töitä ja nyt olen siwan kassalla etsiessäni parempaa. Samassa ajassa olisin voinut lukea itseni noin neljä kertaa vaikkapa merkonomiksi.

Lue lisää

...amiskapelle, joka yrittää esiintyä akateemisena. Eikö siellä AMK:ssa tosiaan muuta opeteta kuin esiintymään jonakin mitä ei oikeasti ole? :D

Ei jaksa enää edes naurattaa kirjoitti:

...amiskapelle, joka yrittää esiintyä akateemisena. Eikö siellä AMK:ssa tosiaan muuta opeteta kuin esiintymään jonakin mitä ei oikeasti ole? :D

minuakaan. Kuusi vuotta opiskelua ja taskussa maisterin paperit - kolme vuotta olen etsinyt koulutustani vastaavaa työtä turhaan! Tämä on nykypäivää tässä maistereiden luvatussa maassa. Enkä todellakaan ole ainoa! Arvaa harmittaako???

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut:

1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;


löytyy Finlex:stä

haettaessa töitä kirjoitti:

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut:

1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;


löytyy Finlex:stä

Lue lisää

Kaikille löytyy paikkansa. Ammattikorkeakoulu valmistaa käytännönpuolen hommiin, korkeakoulu taasen tieteelliseen työhön.

Ei kaikille riitä paikkoja korkeakoulussa, mutta ammattikorkeakouluista löytyy kyllä mielekkäitä linjoja.

niin olen todellakin katkera. Kuusi vuotta turhaa opiskelua, koska koulutusta vasttavaa työtä ei kertakaikkiaan löydy - kokemuskaan ei täten pääse karttumaan...