Vetyautot

On, sanotaan nyt vaikka tällä vuosituhannella, räjähtänyt? paronetti tuc.

Vetyautoa kirjoitti:

On, sanotaan nyt vaikka tällä vuosituhannella, räjähtänyt? paronetti tuc.

Mutta kun se vedyn kuljettaminen ja käsittely on niin pirun riskaapelia puuhaa koko logistiikkaketjun ajan ja taitaa kovassa kolarissa säiliökin mahdollisesti räjähtää...

Sähköauto on paljon turvallisempi ja tällä hetkellä edullisempi ratkaisu. Vetyautot tulevat sitten kun tulevat, ehkä 10-20 vuoden päästä ensimmäiset järkevän hintaisina. Sähköauto olisi kuitenkin käyttökelpoinen jo nyt. Olen ajanutkin vanhaa elcattia, eikä sekään kaupungissa mikään huono ollut, vaikka kiihtyvyys oli "rauhallisenpuoleinen"... Uudet sähköautot ovat jo paljon parempia ja pysyvät täysin normaalin liikenteen vauhdissa Suomen nopeusrajoituksilla.

"Tuulivoima ei sovellu kaukolämmön tuottamiseen. Sähkön muuttaminen lämmöksi on järkyttävää jalostetun energian tuhlausta. "

Sähkön käyttö lämmitykseen on tuhlausta, mutta virtauskoneiden ( vesiturbiini, tuuliturbiini ) tuottama sähkö ei perustu termodynamiikkaan, eikä siinä tapahdu samanlaista energianhukkaa, kuin lauhdevoimaloissa. Hyötysuhde on huomattavasti korkeampi, eikä se tuulen tai veden virtauksen sisältämä energia, jota ei saatu kerättyä talteen, ole mennyt oikeastaan hukkaan, koska tuulen tai vesivirran aikaansaaminen ei ole syönyt resursseja: tuuli puhaltelee ja joet virtaavat riippuumatta siitä onko paikalla tuuli- tai vesiturbiineja.

Lisäksi kaukolämmöllä ymmärretään lämmön toimittamista kuluttajille, ei sähkön.

Roottorin ( esim. tuuliturbiinissa se iso potkuri ) akselille talteen saatu teho taasen muuttuu noin 90% hyötysuhteella sähköksi ( mekaaniset häviöt noin 5%, generaattori ja invertteri toiset noin 5% ).

Mutta kuten tuli sanottua, sähkö on sen verran korkealuokkaista ja pitkälle jalostettua energiaa, että sen käyttö lämmitykseen on tuhlausta.

Tämä on oma näkemykseni, muilla on varmasti eriäviä mielipiteitä. Sähkölämmitys on myös:
- helposti säädettävää, kuten sähkölaitteet tapaavat olla
- ei aiheuta lisäneliöiden rakentamisen tarvetta pannuhuoneen ja/tai polttoainevaraston muodossa
- helppokäyttöinen, pitkäikäinen, lähes äänetön ( termarin napsuminen kai ainoa ääni ) ja kuluttajan päässä saasteeton.
- pienimmät pääomakustannukset rakennusvaiheessa.

Vedyn varastointi on jossain määrin ongelmallista, vetymolekyyli on niin pieni, että se tulee jossain määrin läpi jopa terässäiliöstä. Onhan vety räjähdysherkkää, mutta ei se bensakaan kovin turvallista ole.

http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id62665.html

kuin bensiini. kirjoitti:

http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id62665.html

Ehkä samaa luokkaa kuin bensiini kaasuna, mutta bensiini nesteenä ei ole läheskään yhtä räjähdysherkkää logistisesti kuin vety. Lisäksi vety karkaa useimpien materiaalien läpi.

"Kehitystyössä on vielä paljon tekemistä. Polttokennojen hinta on saatava halvemmaksi, vetysäiliöitä on kehitettävä, tankkausväli on saatava suuremmaksi ja lopulta vielä rakennettava uudenlainen tankkausasemien verkosto."

Siinä sinun linkistäsi, räjähdysherkkyydestä siinä ei puhuttu.

Vedyn turvallisuusohje:

http://www.ttl.fi/internet/ova/vety.html

"Vety on erittäin helposti syttyvä kaasu. Vedyn ja ilman seoksen sytyttämiseen riittää 0,02 mJ:n energia. Puristetun vedyn vuoto voi muodostaa niin paljon staattista varausta, että vuoto syttyy näennäisesti itsestään. Myös muuten muodostunut staattinen varaus, kipinät, kuumat pinnat ja liekit sytyttävät vedyn helposti. Ruosteinen pinta voi sytyttää vedyn huomattavasti itsesyttymislämpötilaa alemmassa lämpötilassa. Hienojakoinen platina ja jotkut muut metallit sytyttävät vedyn.

Vuotava vety kohoaa ylöspäin ja muodostaa syttyvän seoksen suljetun tilan yläosaan. Vuoto aiheuttaa räjähdysvaaran sisätiloissa. Tulipalon kuumentama kaasusäiliö voi repeytyä, minkä jälkeen vapautunut vety palaa räjähdyksenomaisesti."

kaan, se on varmaa.

Pitihän akuilla kulkevat sähköautotkin tulla massamarkkinoille jo 1980-luvulla, vaan mites kävi.

Mutta Wankel-moottori olisi suuri apu, se säästää polttoainetta.

Palpatine kirjoitti:

"Tuulivoima ei sovellu kaukolämmön tuottamiseen. Sähkön muuttaminen lämmöksi on järkyttävää jalostetun energian tuhlausta. "

Sähkön käyttö lämmitykseen on tuhlausta, mutta virtauskoneiden ( vesiturbiini, tuuliturbiini ) tuottama sähkö ei perustu termodynamiikkaan, eikä siinä tapahdu samanlaista energianhukkaa, kuin lauhdevoimaloissa. Hyötysuhde on huomattavasti korkeampi, eikä se tuulen tai veden virtauksen sisältämä energia, jota ei saatu kerättyä talteen, ole mennyt oikeastaan hukkaan, koska tuulen tai vesivirran aikaansaaminen ei ole syönyt resursseja: tuuli puhaltelee ja joet virtaavat riippuumatta siitä onko paikalla tuuli- tai vesiturbiineja.

Lisäksi kaukolämmöllä ymmärretään lämmön toimittamista kuluttajille, ei sähkön.

Roottorin ( esim. tuuliturbiinissa se iso potkuri ) akselille talteen saatu teho taasen muuttuu noin 90% hyötysuhteella sähköksi ( mekaaniset häviöt noin 5%, generaattori ja invertteri toiset noin 5% ).

Mutta kuten tuli sanottua, sähkö on sen verran korkealuokkaista ja pitkälle jalostettua energiaa, että sen käyttö lämmitykseen on tuhlausta.

Tämä on oma näkemykseni, muilla on varmasti eriäviä mielipiteitä. Sähkölämmitys on myös:
- helposti säädettävää, kuten sähkölaitteet tapaavat olla
- ei aiheuta lisäneliöiden rakentamisen tarvetta pannuhuoneen ja/tai polttoainevaraston muodossa
- helppokäyttöinen, pitkäikäinen, lähes äänetön ( termarin napsuminen kai ainoa ääni ) ja kuluttajan päässä saasteeton.
- pienimmät pääomakustannukset rakennusvaiheessa.

Vedyn varastointi on jossain määrin ongelmallista, vetymolekyyli on niin pieni, että se tulee jossain määrin läpi jopa terässäiliöstä. Onhan vety räjähdysherkkää, mutta ei se bensakaan kovin turvallista ole.

Lue lisää

***Roottorin ( esim. tuuliturbiinissa se iso potkuri ) akselille talteen saatu teho taasen muuttuu noin 90% hyötysuhteella sähköksi ( mekaaniset häviöt noin 5%, generaattori ja invertteri toiset noin 5% )***

Hyötysuhteilla ei ole paljoa merkitystä koska tuulen voimakkuus ei ole vakio. Tuulivoimaloista saadaan sähköä ulos vuositasolla keskimäärin n. 20 % teholla. Eli 3 MW tuulimylly vastaa n. 500 kW turbogeneraattoria, esim. ydinvoimalassa tai kaupungin kaukolämpövoimalassa. Että se siitä.

Ja kun välillä ei tuule ollenkaan on oltava 100 %varavoimaa. Siis Suomen pitäisi rakentaa nykyisen systeemin tilalle kaksinkertainen sähkötuotantokapasiteetti.

Älkää naurattako, ei me sentään niin rikas maa olla !!!

kaivataan kirjoitti:

***Roottorin ( esim. tuuliturbiinissa se iso potkuri ) akselille talteen saatu teho taasen muuttuu noin 90% hyötysuhteella sähköksi ( mekaaniset häviöt noin 5%, generaattori ja invertteri toiset noin 5% )***

Hyötysuhteilla ei ole paljoa merkitystä koska tuulen voimakkuus ei ole vakio. Tuulivoimaloista saadaan sähköä ulos vuositasolla keskimäärin n. 20 % teholla. Eli 3 MW tuulimylly vastaa n. 500 kW turbogeneraattoria, esim. ydinvoimalassa tai kaupungin kaukolämpövoimalassa. Että se siitä.

Ja kun välillä ei tuule ollenkaan on oltava 100 %varavoimaa. Siis Suomen pitäisi rakentaa nykyisen systeemin tilalle kaksinkertainen sähkötuotantokapasiteetti.

Älkää naurattako, ei me sentään niin rikas maa olla !!!

Lue lisää

>>>Eli 3 MW tuulimylly vastaa n. 500 kW turbogeneraattoria,

roskaa kirjoitatte kaikki.
Ottakaa asioista selvä ennenkuin tulette tänne tuputtamaan oman mielikuvituksenne tuotteita.

sitroen. kirjoitti:

roskaa kirjoitatte kaikki.
Ottakaa asioista selvä ennenkuin tulette tänne tuputtamaan oman mielikuvituksenne tuotteita.

Täältä löytyy. Koska vety on varastoitavissa, sen tuotantoon sopii hyvin sääriippuvaiset tuotantotavat, tuuli-, ja aurinkovoima. Hyvinkin pienet yksiköt tulevat myöhemmin käyttöön. Tuulivoima on kallis mauste valtakunnan verkossa.
http://www.yle.fi/pallohallussa/arkistot/160303.html

Sanoppppas sinä se.