Työvoimapula kohta ratkaistu

Ärsyttää turhanpantit valittajat, jotka eivät tajua kuka ne riskit kantaa. Oletetaan, että työpaikka on jokin itsestäänselvyys ja yhteiskunnan/hyvän "haltijan" tai aina jonkun muun vaikka omalla kustannuksellaan tarjottava. Tosi rasittavaa.

ota omat. kirjoitti:

Ärsyttää turhanpantit valittajat, jotka eivät tajua kuka ne riskit kantaa. Oletetaan, että työpaikka on jokin itsestäänselvyys ja yhteiskunnan/hyvän "haltijan" tai aina jonkun muun vaikka omalla kustannuksellaan tarjottava. Tosi rasittavaa.

Lue lisää

mutta kun rahaa pitäisi saada jostain, että saisi maksettua opintolainat, asuminen, ruoka, vaatteet, lääkkeet etc. Mieluummin tienaisin niihin rahat palkkatyöllä kuin hakisin milloin mitäkin tukia. SIKSI haen töitä. Rahan takia, en siksi etten saisi aikaani kulumaan muuten.

Jos voittaisin vaikka lotossa päävoiton, en todellakaan olisi niin ilkeä ja rasittava että vaatisin ketään antamaan minulle töitä. Sehän nyt on ihan kamalan itsekästä ja röyhkeää käytöstä, hui hui.

tarvitsisi, kirjoitti:

mutta kun rahaa pitäisi saada jostain, että saisi maksettua opintolainat, asuminen, ruoka, vaatteet, lääkkeet etc. Mieluummin tienaisin niihin rahat palkkatyöllä kuin hakisin milloin mitäkin tukia. SIKSI haen töitä. Rahan takia, en siksi etten saisi aikaani kulumaan muuten.

Jos voittaisin vaikka lotossa päävoiton, en todellakaan olisi niin ilkeä ja rasittava että vaatisin ketään antamaan minulle töitä. Sehän nyt on ihan kamalan itsekästä ja röyhkeää käytöstä, hui hui.

Lue lisää

Pitäisi tieteellisesti selvittää sellaista ilmiötä, että kun työntekijät työaikana ovat hirveän väsyneitä ja loppuun kuluneita, mutta heti työajan jälkeen vapaa-ajalla/omissa hommissa he virkistyvät aivan huomaamatta niin, että jaksavat painaa hommia paljonkin ja vieläpä silloinkin jos ylityö jatkuisi vakinaisella työpaikalla, kun vain prosentit tulee. Tuntuu välillä siltä, että vakityöaikana nukutaan tai torkutaan unisaatavat, jotta sitten taas jaksetaan muuten.

Mikäs muuten estää itse yrittämästä, tai vaikka liittymästä johonkin työosuuskuntaan, tai siirtymästä jonkun elinkeinon pariin, siis työllistämästä itse itsensä?

ota omat. kirjoitti:

Ärsyttää turhanpantit valittajat, jotka eivät tajua kuka ne riskit kantaa. Oletetaan, että työpaikka on jokin itsestäänselvyys ja yhteiskunnan/hyvän "haltijan" tai aina jonkun muun vaikka omalla kustannuksellaan tarjottava. Tosi rasittavaa.

Lue lisää

riskejä kanna, nehän saavat veronmaksajien sponsoroimaa orjatyövoimaa ilmaiseksi satojen miljoonien veroeurojen edestä vuodessa. Loispummiyrittäjät olettavat, että ilmainen orja on itsestäänselvyys ja TYPin orjatyömafian lahjoittama, mutta ei koskaan omalla kustannuksella palkattava. Todella rasittavaa tuollainen idiotismi.

ota omat. kirjoitti:

Ärsyttää turhanpantit valittajat, jotka eivät tajua kuka ne riskit kantaa. Oletetaan, että työpaikka on jokin itsestäänselvyys ja yhteiskunnan/hyvän "haltijan" tai aina jonkun muun vaikka omalla kustannuksellaan tarjottava. Tosi rasittavaa.

Lue lisää

Suurista muuttoliikkeistä ongelmia sekä lähtömaille että vastaanottajille
Siirtolaisuus ei ole ratkaisu työvoimapulaan

Suomen väestökehityksestä puhutaan julkisuudessa jatkuvasti. Kansamme vanhenee ja syntyvyys laskee. Työikäinen väestönosa alkaa vuoden 2010 kieppeillä vähetä, jolloin työssäkäyvien rasitukset yhteiskunnan ylläpitämiseksi kasvavat merkittävästi.

Tilanne on sama koko läntisessä Euroopassa. Hedelmällisyysaste on useimmissa Euroopan maissa jopa Suomea alhaisempi ja keskimäärin naiset saavat EU-maissa vain 1,47 lasta.

Ratkaisuksi on tarjottu yleensä siirtolaisuutta. Suomessa maahanmuuttajia täytyisi oman syntyvyyden kehityksestä riippuen vastaanottaa vähintään 5 000 ihmisen vuosivauhtia, jotta väkiluku pysyisi ennallaan. Työvoiman kehityksen kannalta on pidetty suotuisana jopa 15 000 maahanmuuttajan vuosivauhtia. Kaikkiaan on puhuttu 300 000-500 000 siirtolaisen vastaanottamisesta, jotta talous ei kärsisi.

Mielenkiintoinen ja yllättävä vasta-argumentti aiheeseen tuli taannoin Paavo Väyrysen suusta, kun hän verkkolehti Apilan haastattelussa lausui epäilevänsä, ettei siirtolaisuus ole oikea ratkaisu Suomen talouden pelastamiseksi. Hän mainitsi siirtolaisuuden vain aiheuttavan toisia ongelmia niiden tilalle, jotka se ehkä ratkaisisi.

Väyrynen tuomittiin tuoreeltaan niin hallituskumppaneiden kuin median taholta. Kuten haastattelun synnyttämistä reaktioistakin näkee, siirtolaisuus on ollut kysymys, jonka puoltaminen on löytänyt maassamme laajan konsensuksen.

Kapitalistinen taloustieteilijä on siirtolaisuudesta yhtä innostunut kuin monikulttuurinen taiteilijakin. Viime vuosina on usein esitetty siirtolaisten vastaanottamista melkeinpä moraalisena itseisarvona, jonka varovainenkin epäileminen ilmeisesti on väärin.

Suomi on työvoimapulansa kanssa osa laajaa eurooppalaista kehitystä. Euroopan suurmaissa kuten Saksassa ja Ranskassa siirtolaisia onkin vastaanotettu jo miljoonittain. Mitä siis voidaan oppia jo saaduista kokemuksista, ja mitkä ovat massasiirtolaisuuden pitkän aikavälin seuraukset?

Osaamisen riistoa kehittyvistä maista

Jotta EU voisi ratkaista työvoimapulansa siirtolaisuudella, täytyisi siirtolaisten tietysti tulla EU:n ulkopuolelta, sillä muutenhan työvoimapulan ongelmaa vain kierrätettäisiin talousliiton sisällä. EU:n ulkopuolelta taas työntekijöitä saataneen houkuteltua lähinnä kehittyvistä maista, joiden palkkataso ei vielä vastaa täkäläistä.

Tällaisella siirtolaisuudella olisi kansainvälisesti vakavia vaikutuksia. Jos yritämme parhaamme mukaan ammentaa kehittyvistä maista pois kaikki huippuyksilöt tai edes jotain koulutusta saaneet, teemme mittaamattoman karhunpalveluksen näiden maiden tulevaisuudelle, sillä juuri tämä siirtolaisiksi himoittu työvoima olisi maansa ja kansansa vaurastumisen ja hyvinvoinnin selkäranka.

Varmaankin myös kehittyvissä maissa olisi käyttöä tutkijoille, koulutetuille sairaanhoitajille ja niin edelleen, solidaarisesti ajatellen jopa enemmän kuin täällä. Meidän sairaanhoitajapulamme varmaankin näyttää aika koomiselta afrikkalaisesta näkökulmasta katsottuna.

Siksi on erikoista, että jopa valtiovallan toimesta laskeskellaan tyytyväisyydellä, kuinka paljon säästöä syntyisi jokaisesta muualla koulunsa käyneestä siirtolaisesta, joka Suomeen saataisiin - siis säästöä jonkin kehitysmaan kustannuksella.

Henkisen pääoman menetys on kehittyville maille vähintään yhtä suuri tappio, kuin mahdollinen luonnonvarojen riistäminen. Parhaiden siirtolaisten haaliminen tekisi monin verroin tyhjäksi kaiken, mitä esimerkiksi vuosikymmenien kehitysapu on saattanut saada aikaan. Tämän muistaen tulisi niiden, jotka ovat huolissaan globaalin talouden epäreiluudesta, olla huolissaan myös valikoivasta siirtolaisuudesta.

Eikä siirtolaisuus silti tuo oikotietä onneen edes siirtolaisille itselleen. Vasta julkaistun Maailman terveysjärjestön raportin mukaan yli puolella maailman 200 miljoonasta siirtolaisesta on mielenterveydellisiä ongelmia, kuten masennusta. Jo yksistään tämän luulisi innokkaimmillekin siirtolaisuuden kannattajille kertovan, ettei siirtolaisuus mitenkään yksiselitteisesti ole ratkaisu sen enempää lähtevän yksilön, hänen kotimaansa kuin vastaanottajamaankaan vaikeuksiin.

Kulttuurien kohtaamiseen liittyy suuria vaikeuksia

Vaikka siirtolaisuudella haetaan vain myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, niin tietysti maahanmuutolla on myös kulttuurinen vaikutuksensa. Vähemmistöjä sinänsä ei ole syytä kammota. Suomessakin on jo ammoisista ajoista ollut vähemmistökulttuureja, kuten saamelaiset, romanit ja merkittävimpänä suomenruotsalaiset. Ne ovat pärjänneet vaihtelevasti valtaväestön seassa, joka sekään ei tietysti ole yhdestä muotista painettua.

Näitä vanhoja vähemmistöjämme, jotka tavallisesti osaavat maan tavat ja kielen, ei kuitenkaan voi rinnastaa uusiin tulokkaisiin. Vuodesta 1980 ulkomaalaisten määrä on Suomessa yli kymmenkertaistunut ja samalla on syntynyt mitä kirjavin vähemmistöjen joukko, joiden kotoutuminen on ollut heikkoa.

Euroopan suurmaista meillä on jo runsaasti esimerkkejä massoina tapahtuneen maahanmuuton seurauksista ja hyvin monelta osin ne valitettavasti ovat kielteisiä. Englannin terrori-iskut, Pariisin mellakat ja Saksan maahanmuuttajakouluissa tarvittavat turvamiehet kertovat kaikki siirtolaisuuden aiheuttamista valtavista yhteiskunnallisista ongelmista.

Erityisen vaikeaa eri yhteiskuntiin on ollut sulattaa muslimivähemmistöjä, joilla itsellään ei ole pienintäkään aikomusta sulautua. Päinvastoin monet ovat ottaneet julkilausutuksi tavoitteekseen tehdä Euroopastakin islaminuskoinen.

Hyökkäykset niin länsimaista sananvapautta kuin kulttuuria vastaan ovat muodostuneet jo rutiiniksi muun muassa erilaisten pilakuvaskandaalien myötä. Niin lähellä kuin Ruotsissa on vastikään taiteilija Lars Vilks joutunut pakenemaan muslimien tappouhkauksia poliisien suojelukseen.

Kulttuuri näyttääkin usein kulkevan etnisyyden mukana. Edellä mainitut romanien ja suomenruotsalaisten kulttuurit ovat Suomessa säilyneet koska heidän etniset ryhmänsä ovat aktiivisesti vastustaneet sulautumista valtaväestöön. Selvää tietysti onkin, että kulttuuri aina tarvitsee elääkseen ihmisiä - vielä enemmän kuin ihmiset kulttuuria.

Jos eurooppalaiset siis odottavat uusien tulokkaiden intomielisesti tarttuvan meidän arvoihimme ja kantavan eteenpäin juuri meidän kulttuuriamme, niin odotettavissa on pettymys.

Suomikaan ei ole poikkeus ja siksi kaavailtu puolen miljoonan pikainen lisäys maamme ulkomaalaisväestöön kuulostaa hurjalta. Se tulisi jättämään merkittävän jälkensä suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja koko suomalaisuuteen. Muutos tulisi olemaan erittäin vaikeasti hallittava ja varsin peruuttamaton. Siksi tuon muutoksen aloittamista tulisi harkita äärimmäisen tarkasti.

Etsiikö Eurooppa uutta "alaluokkaa"

Yleensä maahanmuuttajien enemmistö on kansainvälisesti päätynyt niihin töihin, joita vastaanottajamaassa pidetään vastenmielisinä tai "alaluokkaisina".

Suomenkin eliitin ajatuksena tuntuu olevan tuottaa maahamme uusi alaluokka köyhistä maista, joissa kouluttamatonta työvoimaa vielä riittää. Samaan aikaan Suomen syntyperäisestä väestöstä pyritään mahdollisimman monet saattamaan yliopistoon, koska korkeakoulutuksen kuitenkin nähdään olevan maamme taloudelle välttämättömyys.

Tämä ajattelu on itsetuhoista jos mikä. On ylipäänsä väärin arvottaa vähemmän koulutusta vaativat tehtävät millään tapaa vähemmän arvokkaiksi. Eikö kansakunnalle kuitenkin ole tärkeämpää, että esimerkiksi taloja osataan rakentaa, sairaita hoidetaan, siivouspalvelut toimivat ja maatalous tuottaa meille puhdasta ruokaa, kuin että yliopistoista pusketaan ulos työmarkkinoille sijoittumattomia maistereita tai loputtomia väitöskirjoja pölyttymään yliopistokirjastojen hyllyille?

Jos tarkastellaan mitkä toiminnot ja kyvyt ovat kansallisvaltiolle todellinen elinehto, niin ne ovat nimenomaan "alaluokkaiset" työt. Terve kansakunta siis tarvitsee terveen alaluokan, ja nimenomaan tähän kansanosaan perustuu todellinen hyvinvointi, eikä suinkaan visionääriseen eliittiin.

On myös ajateltava, mikä odottaa sen tien päässä, että Suomi tai koko Eurooppa hankkii massoittain siirtolaisia tekemään likaiset työt puolestaan. Kylmä tilastofakta on, että kaikilla muilla mantereilla väkiluku kaiken aikaa kasvaa, paitsi Euroopassa laskee. Vuoteen 2050 mennessä Afrikan väestö tulee olemaan kolminkertainen Euroopan väestöön nähden. Aasiassa jo yksin Kiinassa tai Intiassa tulee olemaan kaksinkertainen väestö koko Eurooppaan verrattuna.

Muiden alueiden liikakansoituksesta tulee siis riittämään yllin kyllin työikäistä väestöä, josta ammentaa meille siirtolaisia - teoriassa korvaamaan helposti vaikka koko Euroopan nykyinen asutus.

Kysymys onkin siitä, mitä haluamme. Kuinka tärkeää talouden mahdollinen tukeminen siirtolaisuudella on ja paljonko siirtolaisuuden ilmeiset haittavaikutukset niin lähtömaille kuin vastaanottajille painavat vaakakupissa?

Historiassa olemme nähneet kuinka esimerkiksi Australian ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat marginalisoituivat tyystin laajan maahanmuuton seurauksena. Näitä tapahtumia ei enää koskaan voida peruuttaa, joskin näiden alkuperäiskansojen jäänteitä voidaan yrittää suojella.

Lokakuun alussa julkistettu kansainvälinen gallup kertoi, että suurin osa maailman ihmisistä ei kannata kansallisten ongelmien ratkaisemista siirtolaisuudella. Voisiko jälleen kerran historiassa osoittautua, että kansan syvissä riveissä asuu suurempi viisaus kuin eliitissä?

Kansantalouden pelastaminen liian laajalla siirtolaisuudella voi merkitä kansalle samaa, kuin jos yksilö pelastaisi taloutensa tekemällä itsemurhan henkivakuutusrahat saadakseen.

Kirjoittaja on filosofian maisteri, joka toimii vapaana toimittajana.

Julkaistu 15.11.2007 1:30:43

http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2007-11-15,104:140:498560,1:0:0:0:0:0:

mitään... kirjoitti:

riskejä kanna, nehän saavat veronmaksajien sponsoroimaa orjatyövoimaa ilmaiseksi satojen miljoonien veroeurojen edestä vuodessa. Loispummiyrittäjät olettavat, että ilmainen orja on itsestäänselvyys ja TYPin orjatyömafian lahjoittama, mutta ei koskaan omalla kustannuksella palkattava. Todella rasittavaa tuollainen idiotismi.

Lue lisää

Eihän Suomessa orjia ole. Työvoiman palvelukeskukset ovat huonon työmarkkina-aseman omaavien ja työstä syrjäytyneitä auttavaa toimintaa. Tähän valtiovalta velvoittaa ja onpa vielä ihan lakisääteistä, onneksi sitä myös lisätään, kun on niin hyvät kokemukset.

Yksityisellä yrittäjällä on aina yrittäjäriski bisneksessään. Ei ole ilmaistyövoimaa muita kuin vapaaehtoistyöntekijät.

Näetkö muuten mafia harhanäkyjä kaikkialla ja joka päivä? Kokeileppa päästä terapiaan tai kuntouttavaan työtoimintaan.

he, ha, hi, hoo kirjoitti:

Eihän Suomessa orjia ole. Työvoiman palvelukeskukset ovat huonon työmarkkina-aseman omaavien ja työstä syrjäytyneitä auttavaa toimintaa. Tähän valtiovalta velvoittaa ja onpa vielä ihan lakisääteistä, onneksi sitä myös lisätään, kun on niin hyvät kokemukset.

Yksityisellä yrittäjällä on aina yrittäjäriski bisneksessään. Ei ole ilmaistyövoimaa muita kuin vapaaehtoistyöntekijät.

Näetkö muuten mafia harhanäkyjä kaikkialla ja joka päivä? Kokeileppa päästä terapiaan tai kuntouttavaan työtoimintaan.

Lue lisää

loppua vai mikä pelko on perseessä?

Mitä riskiä siinä on kun saa ilmaisen, veronmaksajien kustantaman orjan palkatun työntekijän sijaan?

Oletko loispummikonsulentti?

orjat... kirjoitti:

loppua vai mikä pelko on perseessä?

Mitä riskiä siinä on kun saa ilmaisen, veronmaksajien kustantaman orjan palkatun työntekijän sijaan?

Oletko loispummikonsulentti?

Lue lisää

Ei pidä maksaa verovaroista työttömyystukea, jos ei työ tai työllistymisen edistäminen sovi:

Lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000032137327

Työntekijästä on omat kulunsa. Jos nuo orja harhasi pahenee, niin hae jo ammattiauttajilta apua.

ei pelkoja kirjoitti:

Ei pidä maksaa verovaroista työttömyystukea, jos ei työ tai työllistymisen edistäminen sovi:

Lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000032137327

Työntekijästä on omat kulunsa. Jos nuo orja harhasi pahenee, niin hae jo ammattiauttajilta apua.

Lue lisää

rahoittaa loispummiyrittäjien ja loispummikonsulttien lumekoulutusta sehän selvä. Satoja miljoonia kuppaavat vuodessa orjatyöprojekteihinsa.

verovaroista... kirjoitti:

rahoittaa loispummiyrittäjien ja loispummikonsulttien lumekoulutusta sehän selvä. Satoja miljoonia kuppaavat vuodessa orjatyöprojekteihinsa.

"loispummiyrittäjien ja loispummikonsulttien lumekoulutusta sehän selvä. Satoja miljoonia kuppaavat vuodessa orjatyöprojekteihinsa."


Kannattaa kertoa terapiassa harhasi, kovin on ihmeellistä puppua!

Onneksi verovaroja menee jatkuvasti vain vähemmän työttömyyden hoitoon, kun työllisyys paranee vauhdilla ja jo on työvoimapulaa. On siis aika puuttua tiukasti työttömyyden rakenteelliseen kovaan ytimeen, että tarvittavaa työvoima saadaan käyttöön.

he, ha, hi, hoo kirjoitti:

Eihän Suomessa orjia ole. Työvoiman palvelukeskukset ovat huonon työmarkkina-aseman omaavien ja työstä syrjäytyneitä auttavaa toimintaa. Tähän valtiovalta velvoittaa ja onpa vielä ihan lakisääteistä, onneksi sitä myös lisätään, kun on niin hyvät kokemukset.

Yksityisellä yrittäjällä on aina yrittäjäriski bisneksessään. Ei ole ilmaistyövoimaa muita kuin vapaaehtoistyöntekijät.

Näetkö muuten mafia harhanäkyjä kaikkialla ja joka päivä? Kokeileppa päästä terapiaan tai kuntouttavaan työtoimintaan.

Lue lisää

ajan kuluksi, montako kertaa sä olet sanonut tällä palstalla: "Ei Suomessa ole orjia." Alkaisi varmaan tulla jo 10 000 kertaa täyteen?

Paraskin puhumaan muille terapian tarpeesta. Oletko koskaan jutellut omalle lanttumaakarillesi tuosta pakkomielteestä?

ei pelkoja kirjoitti:

Ei pidä maksaa verovaroista työttömyystukea, jos ei työ tai työllistymisen edistäminen sovi:

Lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000032137327

Työntekijästä on omat kulunsa. Jos nuo orja harhasi pahenee, niin hae jo ammattiauttajilta apua.

Lue lisää

se on "orjaharhasi", ei "orja harhasi". Ja mä kyllä tiedän erään jankuttajan, joka olisi ammattiauttajan tarpeessa. Kipeästi.

Työnteosta kuuluu maksaa palkkaa.

hämmästelen? kirjoitti:

"loispummiyrittäjien ja loispummikonsulttien lumekoulutusta sehän selvä. Satoja miljoonia kuppaavat vuodessa orjatyöprojekteihinsa."


Kannattaa kertoa terapiassa harhasi, kovin on ihmeellistä puppua!

Onneksi verovaroja menee jatkuvasti vain vähemmän työttömyyden hoitoon, kun työllisyys paranee vauhdilla ja jo on työvoimapulaa. On siis aika puuttua tiukasti työttömyyden rakenteelliseen kovaan ytimeen, että tarvittavaa työvoima saadaan käyttöön.

Lue lisää

tuo sun suosikki-ilmaisu, "on jo työvoimapulaa". Missä kohtaanto? Entä kapeikko?

Paraskin puhumaan muille terapian tarpeesta.

hämmästelen? kirjoitti:

"loispummiyrittäjien ja loispummikonsulttien lumekoulutusta sehän selvä. Satoja miljoonia kuppaavat vuodessa orjatyöprojekteihinsa."


Kannattaa kertoa terapiassa harhasi, kovin on ihmeellistä puppua!

Onneksi verovaroja menee jatkuvasti vain vähemmän työttömyyden hoitoon, kun työllisyys paranee vauhdilla ja jo on työvoimapulaa. On siis aika puuttua tiukasti työttömyyden rakenteelliseen kovaan ytimeen, että tarvittavaa työvoima saadaan käyttöön.

Lue lisää

>>>On siis aika puuttua tiukasti työttömyyden rakenteelliseen kovaan ytimeen, että tarvittavaa työvoima saadaan käyttöön.>>>>>

Tähän on helppo ratkaisu: Työnantaja alkaa maksamaan palkkaa työntekijälle!