AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

maatila

24 Vastausta 4 702 Lukukertaa
kertokaa äkkiä mitä tehdä, että välttyisin
luovutuspakosta pakkohintaan PK 25 vuoksi, kun
yksi osakkaista suunnittelee jo pitkään vuokratun maatilan kaappaamista lapselleen maanviljelyn varjolla.
Onko mitään keinoa välttyä pakkomyynnistä ja saada edes pieni tontti syntymäkodista?

Perintökaaren

on Suomen eduskunnan säätämää lainsäädäntöä. Sitä on pakko noudattaa. Kuitenkin tilan elinkelpoisuuden tulee täyttyä ja jatkajan tulee olla edellytykset täyttävä kuolinpesän osakas. Lausunnon näistä antaa viranomainen eli maaseutuvirasto (MAVI). Perintökaaren 25-luku ei välttämättä estä sitä, että muu osakas saisi perintöosuuteensa sisällytetyksi tontin suuruisen maa-alueen. Perinnönsaajan tulee muuten saada vähintään puolet siitä perinnön arvosta minkä hän saisi kun maatilan arvo lasketaan käyvän arvon mukaan. Siis niin sanotun lakiosan.

onko

se, mikä tuli verovirastosta perunkirjoituksen seurauksena vai joku muu, sillä sehän on mielettäman alhainen, jos joudun ostamaan tontin "vapailta" markkinoilta.

Myynti-/ostohinta on n. käypäarvo

Lain mukaan myös perukirjan arvojen tulisi olla käypiä arvoja ja viimeistään perintöveroarvon tulisi olla kuolinhetken käypäarvo.
Kuten mainitsit, niin on yleistä, että kiinteistöjen ja etenkin sellaisten metsälöiden, joista ei ole ajantasaista metsäsuunnitelmaa, perukirjan arvoina on ja ne kelpaa sellaisenaan myös verottajalle huomattavan alhaisina.

Maatilan

Perintökaari 25-luku
"Jos soveliaalle tilanpidonjatkajalle annetaan 1 b §:n mukaisesti maatila, tila tai tilanosa, eivätkä osakkaat sovi sen muusta arvosta, on arvona pidettävä sen [tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 124–128 §:n] nojalla laskettua arvoa kerrottuna luvulla 1,2, kun maatalousmaan verotusarvo on laskettu mukaan 3,75-kertaisena."

Metsän arvo, siis se millä hinnalla tilanpidon jatkaja voi sen saada, lasketaan tässä perintökaaren tapauksessa seuraavasti:

-todetaan verottajan julkaisema kunnan keskimääräinen metsän vuotuinen tuotto hehtaaria kohti, esimerkiksi 107€/ha
-metsän verotusarvo on tuotto kerrottuna kymmenellä
-kerrotaan perintökaaren tarkoittamalla luvulla 1,2
-kerrotaan metsän pinta-alalla esimerkiksi 30ha

laskentaesimerkin mukainen metsän arvo on

1,2 x 10 x 107€/ha x 30ha = 38520€

Pellon arvo saadaan siten, että verottajalta tai veroilmoituksesta todetaan pellon verotusarvo ja arvo kerrotaan luvulla 3,75 ja vielä tuolla luvulla 1,2.

Muu tilan omaisuus esimerkiksi rakennusten arvo todetaan myös verotuksesta ja kerrotaan luvulla 1,2

Edellä todetulla tavalla laskettua omaisuutta voidaan sisällyttää tilanjatkajan perintöosuuteen vain sen verran kuin hänen osuutensa olisi käyvän arvon mukaan lasketusta maatilan arvosta. Loppuosa arvosta tulee jaettavaksi muille osakkaille. Jatkaja joutuu siis rahalla maksamaan erotuksen toisille osakkaille.

Esimerkiksi.

-osakkaita 3
-tilan käypä arvo 150 000€, josta luovutuksensaajan osuus 50 000€
-tilan luovutusarvo 70 000€
Luovuttaja joutuu maksamaan kahdelle muulle osakkaalle 10 000€ kummallekin

Muiden osakkaiden tulee vielä saada se osuus perinnöstä, mikä vastaa niin sanottua lakiosaa. Lakiosa lasketaan kaikesta perinnöstä ja käypien arvojen mukaan. Myös mahdollinen tontti, jonka muu osakas voi saada, lasketaan paikkakunnan käyvän arvon mukaan.

Esimerkiksi
-osakkaita 3
-koko perinnön arvo on 210 000€
-lakiosa 1/3 x 210 000 x 1/2 = 35 000

Muu osakas oli aikaisemmin saanut 10 000€. Muuta kuin maatilan arvoa oli siis 60 000€, josta kukin osakas, myös tilanjatkajakin siis saa oman osuutensa 20 000€. Yhteensä tulee siis 30 000€. Tilanjatkaja joutuu siis vielä maksamaan rahana muille osakkaille 5000€.
Jos joku muu osakas kuin tilanjatkaja saa esimerkiksi tontin perinnöksi, niin se lasketaan hänen lakiosaansa täyttämään käyttäen tontin käypää arvoa. Jos tontin arvo olisi 5000€ niin tälle tontin saajalle ei enää tulisi tuota lisäkorvausta.

Meniköhän laskut oikein. Toimitus on joka tapauksessa hyvin monimutkainen ja vaatii ammattihenkilön toimittaman perinnönjaon.

Laskennallisen arvon ja käyvän arvon vahvistaa viranomainen, TE-keskus ja maaseutuvirasto. Mitkään aliarvostetut hinnat ei silloin tule kysymykseen.

Tilatukioikeuksilla ei ole mitään tekemistä perinnönjaon kanssa muuten kuin siten, että ne voidaan ottaa huomioon perinnön arvoa laskettaessa.

laskinnallinen arvo

huomattavasti alhaisempi, jos 150 OOO€:sta
saa vain 10 000€. Ymmärsinkö oikein ?

Laskennallinen arvo

Se on lain tarkoituskin. Jokainen tapaus on yksilöllinen. Tässä eräs todellinen tapaus.

-Perijänä maanviljelijä, jolla jo entuudestaan on elinkelpoinen maatila.
-perittävänä maatila jossa on metsää 32,9ha, ei muuta maatilaomaisuutta.
-metsän laskennallinen arvo 1,2 x 10 x 107,27€/ha x 32,9ha = 42350,20€
-metsän käypä arvo on metsänhoitoyhdistyksen verottajalle antaman laskelman mukaan 105882€

-käyvästä arvosta lasketaan se osa, joka tulisi tilanjatkajalle. Ylimenevän määrän joutuu tilanjatkaja rahana korvaamaan muille osakkaille. Jos tilanjatkajan osuus olisi ½, niin ei maksua hänelle tulisi ollenkaan, jos 1/3 niin maksua tulee 42350,20€ - (1/3 x 105882€) = 7056,20€, jos 1/4 niin 42350.20€ - (1/4 x 105882€) = 15879,70€ .

Lakiosa lasketaan sitten kaiken perinnön mukaan.

Neuvottele sovinnollisena

Kysymyksesi on ilmeisen vaikea, kun vastaajia ei ole ilmaantunut. Maatilojen säilyttämiseksi elinkelpoisina on 25 luku tarpeellinen, vaikka se saattaa kaupunkilaisempia osakkaita syrjiä.
Mikäli tila on elinkelpoinen ja tämä yksi osakas on osaava viljelijä ja saisi siitä pääasiallisen elantonsa, sekä sitoutuu viljelijäksi noin kymmeneksi vuodeksi, niin hänellä on edellytys saada tila jakamattomana omistukseensa. Hän voi luopua aikaisemminkin viljelystä ja vastaavat edellytykset omaavana hänen lapsensa voi jatkaa viljelyä joutumatta korvaamaan saamaansa etua muille osakkaille jne.
Käytännön tilanteet ovat tilakohtaisia, mutta tilan elinkelpoisuutta vaarantamattomia tontteja voi pesänjakaja osoittaa toisille osakkaille.
Riitelemällä ehkä saadulla tontilla tuskin kukaan viihtyy, joten otsikoimani mukaisesti suosittelen ensin etenemään sovinnollisesti.
Mikäli 25 luvun edellytyksiä ei todella ole osakkaalla tai hänen lapsensa perheellä, niin selvitä asiantuntijalta oikeutesi saada maata.

maatila

Ensimmäiseksi: Selvittäkää TE-keskuksesta onko maatila elinkeino kelpoinen ja saako siihen sukupolven vaihdoksen. Eli jos TE-keskuksesta tulee paperi, ettei ole, niin silloin menee myyntiin vieraalle. Koska ei saa lainoja eikä ole kannattava jatkaa.

Toisekseen: Onko tällä osakkaalla tai hänen lapsillaan maatila alan koulutusta? Jos ei ole, niin ei onnistu kaappaaminen, koska jatkajalla täytyy olla koulutus alalle!

Kolmanneksi: Onko tilan peltojen tukioikeus siirtynyt vuokraajalle? Eli onko ollut vieraalle vuokrattuna? Jos on ja pellon tukioikeudet ovat siirtyneet vieraalle, niin pellolla ei ole paljon arvoa enää. Koska tukioikeudet pitää anoa valtiolta tai ostaa ulkopuoliselta uudelleen. Vuokraaja vie mukanaan tai myy teille täydestä hinnasta tukioikeudet.

Neljänneksi: Tilasta pitää tehdä todellinen hinta arvio. Se voi tehdä metsän ammattilaiset metsän osalta ja muun osalta maantalous ammattilaiset. Myyntihinta on oltava noin 75% tilan todellisesta arvosta, jottei mene lahjaveroa ostajalta.

maat

serkulla. olen valmis myymään maanviljelijälle, sellaiselle, joka todella elää maanviljelystä, mutta tietty suurin piirtein normaaliin hintaan, niin, että itse saa jotakin ostettua tilalle.

Sukupolvenvaihdos ei ,perittäessä ,ainakaan verotoimiston mukaan tullut kysymykseen, koska maat ovat vuokralla.
Pitääkö perillistenkin ostaa tukioikeudet? Luulin, että ne palautuvat valtiolta tässä tapauksessa (PK 25)

eivät palaannu

hän voi ne myydä kelle vaan, joka tarjoaa niistä paremman hinnan kuin te. Ei ne palaudu valtiolle vasta kun viiden vuoden päästä, jos serkullasi ei ole uutta peltoa vuokrapeltojen tilalle, jos on niin hän siirtää ne sinne. Hänen ei ole pakko myydä niitä ja todennäköisesti pitää itsellään.Ota maataloussihteeriltä selvää asiasta.

Teinä muina hakisin käräjäoikeudesta pesänjakajan, joka myy koko tilan ja jakaa rahat teidän perillisten kesken, silloin yksi ei voi kaapata koko tilaa itselleen. Et kertonut mitään tästä kaappaajasta, eli onko hänellä maatalouskoulutus tai hänen lapsillaan?

lapsensa saattaa hankkia maatalousalan

ammatinvalinta edessä. Kannattaako tila myydä nyt heti käräjäoikeuden avulla, kun pelloillakaan ei ole arvoa. Menetänkö enemmän myymällä muutaman vuoden kuluttua jos kaappaaja täyttää ehdot ja lunastaa? APUA

ei teidä muiden

että ehkä joskus saa maatalouskoulutuksen itselleen lapset, (kestää 3-4 vuotta)ja samalla tilan arvo laskee koko ajan, jos sitä ei hoideta.

Ota selvää maataloussihteeriltä teidän peltojen kohtalo ensin.

Pellolla on arvoa, jos se sijaitsee sellaisella alueella jossa on kova kysyntä pellosta! Mutta tuet nostaisivat vielä pellon arvoa.

hankinko

jos emme pysty keskustelemaan ?
Mikä on ensimmäinen toimenpide ?

ensin

onko pellot menettäneet tukioikeuden serkullesi maataloussihteeriltä.

Toisekseen: varaa aika kunnalliselta asianajalta ja ota kaikki tilan paperit mukaan sinne, voit ottaa jonkun muun tilan perijöistä mukaan myös. Keskustelette asianajajan kanssa miten teidän kannattaa toimia.

Sen pohjalta teette jatkotoimenpiteet.

Lapsi ei ole

tässä tapauksessa. Jos lapsen isä luopuu perinnöstään lastensa hyväksi niin heistä tulee perillisiä. Silloin lapsi on myös perillinen, joka voi tulla luovutuksen saajaksi. Jos tämä lapsi hakee ja pääsee maatalouden ammatilliseen koulutukseen niin voi olla, että hän jo silloin täyttää perintökaaren ammatilliset vaatimukset. Perinnönjakoa voi myös moittia ja siitä voi valittaa. Aikaa kuluu silloin jopa vuosia ja perillisen ammattikoulutus lisääntyy. Jatkajan kelpoisuuden päättää viranomainen, TE-keskus ja maaseutuvirasto

isä otti jo

ja on kuolinpesän osakas ja toisen vanhempani tuleva perillinen, jos kaikki kulkee normaalisti.
Voihan testamentilla kai lisätä lapsenlapsen perilliseksi, ilman että isä luopuu osastaan. Kaikki on kai mahdollista.
Täytyy alkaa tutkia käypää arvoa, jotta jotakin saisi meikäläinenkin. Olisinpa syntynyt minkä tahansa muun ammatinharjoittajan perheeseen!

koulutus

Nykyään TE-keskukset ovat ottaneet tiukan kannan koulutukseen, se pitää olla suoritettu ennen kuin tilaa voi jatkaa. Moni on tehnyt sellaisen tempun, että on aloittanut koulun mutta kun on saanut tilan nimiin on lopettanut sen kesken!

Toinen asia, TE-keskuksilta on tullut uudet määräykset minkä kokoinen tila katsotaan elinkeino kelpoiseksi, jos tilan koko jää alle tämän rajan, niin tila ei ole elinkeino kelpoinen. Silloin kannattaa myydä pois, koska jatkaja ei saa mitään lainoja tai avustuksia tilalle, lisäksi tuo että pellot ovat todennäköisesti menettäneet tukioikeudet serkullesi, tekee sen että tilan arvo laskee ja pankki ei annan lainaa.

ymmärtääkseni

koulutusvaatimus + melko lyhyt sitoutuminen tilanpitoon sallii tietynlaisen "keinottelun" perinnöillä
Meidän tapauksessa poika ei ole nukkunut yhtakään yötä tilalla isovanhempiensa kanssa, kaupunkilaislapsi, mutta ahnetta sorttia
Siksi tuntuu niin ikävältä.

Testamentti lapsenlapselle

Isovanhemmat tai toinen heistä voivat ohittaa omat lapsensa ja testamentata omaisuuttaan lapsenlapsileen. Tällöin rintaperilliset saavat tekemällä lakiosavaatimuksen puolet siitä, mitä olisivat saaneet ilman testamenttia.
Sukupolvenvaihdon yksityiskohdistakin olet saanut asiantuntevia vastauksia hiukan sekavalta tuntuvaan pesänne tilanteeseen. Vaikuttaa siltä, että vitkuttelu pelaa sinua vastaan, joten mene ensitilassa edellä neuvottujen asiantuntijoiden puheille ja vaadi perinnönjakoa, sekä hae itse käräjäoikeudelta pesänselvittäjä/-jakaja.
Maksat aluksi itse hakemuksen, mutta kaikki muut jakokulut menevät pesästä ennen perinnönjakoa ja ehkä saat hakemuskulutkin takaisin.

antaako

maatilan kuolinpesän selvityksessäkin lausunnon? Siis tyyliin, ei voi saada kiinteää omaisuutta tai arvoa, koska parin vuoden päästä saattaa olla jatkaja. Olen sidottu maatalouspolitiikkaan.

Perintökaari

8 § (13.4.2007/432)

Ennen lopullista perinnönjakoa, jossa sovelletaan tämän luvun säännöksiä, pesänjakajan on tarvittaessa tai kuolinpesän osakkaan vaatimuksesta hankittava työvoima- ja elinkeinokeskukselta, jonka alueella jäämistöön kokonaan tai osaksi kuuluvan maatilan talouskeskus sijaitsee, lausunto siitä:

1) onko jäämistöön kuuluva maatila sellainen, että sen viljelijä ja hänen perheenjäsenensä voivat saada siitä pääasiallisen toimeentulonsa taikka muodostavatko jäämistöön kuuluvat tilat tai tilanosat joko yksinään tai yhdessä soveliaan tilanpidonjatkajan ja hänen puolisonsa omistamien tilojen tai tilanosien kanssa, 1 b §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa eloonjääneelle puolisolle kuuluva osa mukaan luettuna, sellaisen maatilataloudellisen kokonaisuuden, josta sen viljelijä ja hänen perheenjäsenensä voivat saada pääasiallisen toimeentulonsa;

2) onko sillä, joka haluaa jäämistöön kuuluvan maatilan, tilan tai tilanosan tämän luvun mukaisesti perintöosaansa, riittävät ammatilliset edellytykset maatalouselinkeinon harjoittamiseen;

3) kenellä useasta soveliaasta tilanpidonjatkajasta, jotka haluavat jäämistöön kuuluvan maatilan, tilan tai tilanosan tämän luvun mukaisesti perintöosaansa, on parhaat ammatilliset edellytykset kysymykseen tulevan maatalouselinkeinon harjoittamiseen;

4) voidaanko maatilasta jaon yhteydessä luovuttaa alueita muille osakkaille, kun otetaan huomioon 4 §:n säännökset; sekä

5) mikä on jäämistöön kuuluvan maatilan, tilan tai tilanosan käypä arvo ja 2 §:n mukainen laskelmallinen arvo.

Jos osakas ei hyväksy työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausuntoa, hän voi kuukauden kuluessa siitä, kun hän todistettavasti sai tiedon tästä lausunnosta, pyytää 1 momentissa mainituista seikoista Maaseutuviraston lausunnon. Maaseutuviraston tulee lähettää lausuntonsa lausunnon pyytäjälle ja pesänjakajalle.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja Maaseutuviraston on annettava tässä pykälässä tarkoitettu lausuntonsa kiireellisenä.

Kuinka niin

Onko jotain omaisuutta jo jaettu eli annettu perinnönjaolla tai osaperinnönjaolla osakkaille. Ymmärsin, että nyt oli tehty vasta perukirja ja kuolinpesä oli muodostunut. Kuolinpesän osakas ei omista vielä mitään perinnöstä vaan omistaja on kuolinpesä. Perijä voi luopua perintöosuudestaan niin kauan kuin hän ei ole mitenkään ottanut perintöä vastaan. Siis mitään omaisuutta ei ole siirtynyt hänen yksityiseen itsenäiseen omistukseen.

2 a § (15.6.2007/710)

Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti. Luopumisen sitovuudesta perillisen ja testamentinsaajan velkojiin säädetään konkurssilaissa (120/2004) ja ulosottokaaressa (705/2007).

kiitos

olemme siis kuolinpesä, jota hallitsee leski.
Saanko nähdä veroilmoituset ?

PK25

Meillä juonii käräjäoikeudelta haettu pesänjakaja.
On jo vaatinut Te-keskukselta lausunnon yhden osakkaan pyynnöstä. Lausunnossa ei ollut mitään muuta kuin että lausuntoa ei voida antaa.Osakas valitti Maviin, jossa myöskään ei annettu lausuntoa.
Mavin akka antoi pesänjakajalle ohjeita ja nyt pesänjakaja on käynnistämässä uutta kierrosta tämän yhden osakkaan puoltamiseksi ja hakee uutta lausuntoa Te-keskukselta ja se varmaan menee edelleen Mavin akalle. Ensimmäinen lausuntokierros kesti 16 kk. Perinnönjako venyy tässä perikunnassa, jossa kaikki osakkaat ovat samanarvoisia. Maatila ei ole edes toimiva. Ollut kuolleessa tilassa jo 30 vuotta.
Jokin oikeus pitäisi tulla tähän sutkauslakiin, että siitä ei tulis lakimiesten rahastuskenttää.
Osakas, joka on vaatijana, ei ymmärrä, että vaatimuksissa pitää osoittaa muutakin kuin se, että kaikki kuuluu ilman muuta hänelle, kun on munat jalkojen välissä.

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta