Luther-säätiö ei aio kieltää Ruotsissa Missionsprovinsissa vihittyjä pastoreita suorittamasta kasteita ja hyvä niin. Jos Luther-säätiö olisi taipunut piispojen edessä, se olisi ollut huono merkki. Toisaalta olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että Luther-säätiö saisi muodostaa oman kirkkokuntansa.
Piispojen tekemä päätös Missionsprovinsin pastoreiden suorittamista kasteista on suorastaan järkyttävä. Sen nyt vielä ymmärtäisi, jos Missionsprovinsin pastorin suorittama kaste ei liitä suoraan ev.lut. kansankirkon jäseneksi, mutta kun piispat ovat antaneet lausunnon, jonka mukaan Missionsprovinsin pastorin kastamaa lasta voisi myöhemminkään liittää kansankirkon jäseneksi. Sitä piispat eivät kuitenkaan sano tarvitaanko uusi kaste, jos Missionsprovinsin pastorin kastama lapsi halutaan myöhemmin liittää kansankirkkoon. Ilmeisesti uusi kaste kuitenkin vaaditaan, koska piispojen mielestä Missionsprovinsin pastorin suorittama kaste ei ole pätevä.
Piispat ovat siis ilmeisesti valmiita ryhtymään uudestikastajiksi. Kysymys kuuluukin nyt kuinka moni suostuu tähän ilveilyyn ja kastamaan lapsensa uudestaan saadakseen tämän kirkonkirjoihin. Minä en ainakaan siihen suostuisi, jos nyt saisin lapsen.
Piispojen julkilausuma Missionsprovinsin pastoreiden kasteista toimii samalla eräänlaisena kiristyskeinona niin, etteivät Luther-säätiön alaisiin jumalanpalvelusyhteisöihin kuuluvat vanhemmat enää uskaltaisi kastattaa lapsiaan Ruotsissa vihityillä pastoreilla. Useimmat kuitenkin haluavat lapsensa liitetyksi kansankirkon jäsenyyteen. Näin ollen vanhemmat joutuvat etsimään kastajaksi jonkun sellaisen, jolla on kansankirkon papin virkamiesoikeudet.
Uskon, että piispojen lausunto johtaa ennen pitkää Luther-säätiön eroamiseen omaksi kirkkokunnakseen. Muuta keinoa ei varmaan ole tämän umpikujan ratkaisemiseksi.
Piispojen tekemä päätös Missionsprovinsin pastoreiden suorittamista kasteista on suorastaan järkyttävä. Sen nyt vielä ymmärtäisi, jos Missionsprovinsin pastorin suorittama kaste ei liitä suoraan ev.lut. kansankirkon jäseneksi, mutta kun piispat ovat antaneet lausunnon, jonka mukaan Missionsprovinsin pastorin kastamaa lasta voisi myöhemminkään liittää kansankirkon jäseneksi. Sitä piispat eivät kuitenkaan sano tarvitaanko uusi kaste, jos Missionsprovinsin pastorin kastama lapsi halutaan myöhemmin liittää kansankirkkoon. Ilmeisesti uusi kaste kuitenkin vaaditaan, koska piispojen mielestä Missionsprovinsin pastorin suorittama kaste ei ole pätevä.
Piispat ovat siis ilmeisesti valmiita ryhtymään uudestikastajiksi. Kysymys kuuluukin nyt kuinka moni suostuu tähän ilveilyyn ja kastamaan lapsensa uudestaan saadakseen tämän kirkonkirjoihin. Minä en ainakaan siihen suostuisi, jos nyt saisin lapsen.
Piispojen julkilausuma Missionsprovinsin pastoreiden kasteista toimii samalla eräänlaisena kiristyskeinona niin, etteivät Luther-säätiön alaisiin jumalanpalvelusyhteisöihin kuuluvat vanhemmat enää uskaltaisi kastattaa lapsiaan Ruotsissa vihityillä pastoreilla. Useimmat kuitenkin haluavat lapsensa liitetyksi kansankirkon jäsenyyteen. Näin ollen vanhemmat joutuvat etsimään kastajaksi jonkun sellaisen, jolla on kansankirkon papin virkamiesoikeudet.
Uskon, että piispojen lausunto johtaa ennen pitkää Luther-säätiön eroamiseen omaksi kirkkokunnakseen. Muuta keinoa ei varmaan ole tämän umpikujan ratkaisemiseksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mihin ylipäänsä Luthersäätiö on kastanut lapsia?
Vastaus: väärään, sekaoppiseen ja luopuneeseen kirkkoon.
Minusta tuo toiminta on väärin!
raamatullisesta uskovien kasteesta.
Vauvakasteessa vauva kastetaan sen kirkon jäseneksi, joka kasteen suorittaa, ku-
ten piispa oikein sanoi. Uskon kansa sillä ei ole
mitään tekemistä.
Vauvalta kukaan ei kysy mitään!
Uskovien kasteessa kastetaan Jeesukseen Kristukseen.
Silloin ei kastajan ole niin väliä, kunhan vain on uskossa.
On uskovaisten vanhempien velvollisuus kastaa pienet lapset kolmiyhteisen Jumalan nimelle ja omistukseen. Koska usko on yksin Jumalan teko, niin ennenmuuta pienimmät lapset uskovat: Lapsihan ei vastusta, vaan Jeesuksen sanojen mukaan kaikkein pienimmät uskovat, kun Jeesus heissä vaikuttaa:
Matt.18:6. "Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen".
Sensijaan Raamattu opettaa yhtähyvin uskoontulevien kastetta:
apt.2:38. Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
V: kaste lupaa tässä synnintuntoisille (jae.37) synnit anteeksi ja Pyhän Hengen lahjan.
39. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
Aivan varmasti heillä oli sylissään myös pieniä lapsia, koska apostoli sanoo, kasteen lupauksen kuuluvan myös heidän lapsilleen. Näin hekin saavat kasteen lupauksessa synnit anteeksi ja Pyhän Hengen lahjan, niinkuin teksti selkeästi kertoo. Sana kasteessa siis, sana antaa mitä lupaakin:
kol.2:12. "ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista".
Kasteessa hengellisesti kuollut herää, ja siinä Jumala vaikuttaa myös uskon.
Parahin kasteentoistaja ja lapsikasteen kieltäjä, se henkesi ei oo tullut minulle mitään kertomaan, että pitäisi ottaa uusi kaste. Sen väite olisiki hyvin helppo kieltää, sillä pyhä Raamattu opettaa, että on Hengenluomaan yhteyteen vain yksi kaste (Ef.4). Toiseksi sanotaan, että kaste on liittona Jumalan puolelta aina voimassa (1.Piet.3:21).
2.Tim.2:12. "Jos kestämme lujina, saamme myös hallita hänen kanssaan. Jos kiellämme hänet, myös hän on kieltävä meidät.
13. Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää".
Jos sakramentti on toimitettu oikein ei lasta pidä kastaa uudelleen. Lapsi, jota ei kasteessa ole liitetty seurakunnan jäseneksi tulee liittää seurakunnan yhteyteen erillisessä hengellisessä toimituksessa jonka suorittaa kirkon virassa oleva pappi.