Minusta on itsestään selvää, että nyt on aika saada vihdoinkin suomalainen piispa! Kaikissa muissa Pohjoismaissa kotimainen piispa on jo ollut ja/tai sitten sellainen on tällä hetkellä. Meillä on lisäksi kaksi hyvää ehdokasta, joiden nimien mainitsemista en pidä asiallisena.
Arvostan heistä kumpaakin. He kummatkin ovat hyviä saarnamiehiä ja loistavia liturgeja. He ovat kummatkin älykkäitä ja sosiaalisia. Eroja tosin on - onneksi. Seuraavassa minusta hieman leikkimielisesti kummatkin plussat ja miinukset - kaikella kunnioituksella:
Vanhempi
pitkä ja monipuolinen seurakuntakokemus
paljon kokemuksia ekumeniasta
toiminut Suomessa koko ajan
tuntee hyvin seurakuntalaiset
- ei ylempiä opintoja, vaan perusopinnot
- tavallinen ja hieman ujo olemus
Nuorempi
korkeat opinnot ja tohtorin arvo
kansainvälinen kokemus ja diplomaatin tausta
Vatikaanin luottamus
erinomainen kielitaito ja edustuskelpoisuus
- ei paljon seurakuntakokemusta
- mahdollisesti ei ottaisi piispanvirkaa vastaan
Tämä vertailu on tehty hyvässä hengessä ja menemättä henk.kohtaisuuksiin. Toivon, että muut seuraisivat samaa periaatetta ja mahdollisesti toisivat esille muitakin ehdokkaita - mieluiten nimeltä mainitsematta.
Suomalainen piispa nyt!
278
17828
Vastaukset
- näkyvä ongelma
Tuo aloitusviesti summasi aika hyvin asian: Toinen ehdokkaista ei periaatteessa ole pätevä, ja toinen tuskin ottaisi tehtävää vastaan, vaikka tarjottaisiinkin.
Siispä.. jospa käyttäisimme energiamme rukoilemiseen sen puolesta, että saamme tänne sen piispan, jonka Jumala meidän näkee tarvitsevan. Muulla ei ole väliä.- vanhempi hiippakuntalainen
Olet ihan oikeassa: rukoillaan, että saadaan sellainen piispa, kuin Jumala hyvyydessään ja viisaudessaan meille tarkoittaa.
Asiasta kuitenkin keskustellaan, missä kaksi katolilaista toisensa kohtaa. Se on kai ihan luonnollista, että tulevan piispan henkilöllisyys on kiinnostava asia, ja hyvistä ehdokkaista on jokaisella ajatuksia. Tämä on ihan mukava keskustelunavaus.
Itselläni pyörii noiden avaajan pohdintojen lisäksi mielessäni kaksi pappia. Pidän tärkeänä, että tuleva piispa olisi jo valmiiksi aika hyvin perillä suomalaisesta katolisuudesta, ekumeenisesta tilanteesta, kulttuuristamme ja yhteiskunnastamme.
Toinen ajattelemani pappi on dominikaani. Toinen on scj-pappi, joka ei ole nyt Suomessa mutta on ollut täällä pitkään kirkkoherrana. Molemmat ovat asiallisia, viisaita ja sivistyneitä pappeja, ja kumpikaan ei ole piispa Wróbelin aikana ollut liian lähellä kaikkia juonitteluja, kiistoja ja valtapeliä. - olemassa..
vanhempi hiippakuntalainen kirjoitti:
Olet ihan oikeassa: rukoillaan, että saadaan sellainen piispa, kuin Jumala hyvyydessään ja viisaudessaan meille tarkoittaa.
Asiasta kuitenkin keskustellaan, missä kaksi katolilaista toisensa kohtaa. Se on kai ihan luonnollista, että tulevan piispan henkilöllisyys on kiinnostava asia, ja hyvistä ehdokkaista on jokaisella ajatuksia. Tämä on ihan mukava keskustelunavaus.
Itselläni pyörii noiden avaajan pohdintojen lisäksi mielessäni kaksi pappia. Pidän tärkeänä, että tuleva piispa olisi jo valmiiksi aika hyvin perillä suomalaisesta katolisuudesta, ekumeenisesta tilanteesta, kulttuuristamme ja yhteiskunnastamme.
Toinen ajattelemani pappi on dominikaani. Toinen on scj-pappi, joka ei ole nyt Suomessa mutta on ollut täällä pitkään kirkkoherrana. Molemmat ovat asiallisia, viisaita ja sivistyneitä pappeja, ja kumpikaan ei ole piispa Wróbelin aikana ollut liian lähellä kaikkia juonitteluja, kiistoja ja valtapeliä.suurikin vaara, että jollette rukoile, niin saatte jonkun muun piispan, kuin mitä Jumala on teille tarkoittunut?
Mutta onhan varmaankin hauskaa manipuloida yliluonnollisia voimia ja neuvoa niitä toteuttamaan tarkoituksensa, jolleivat ne muuten älyäisi sitä tehdä. - toinen vanhempi
vanhempi hiippakuntalainen kirjoitti:
Olet ihan oikeassa: rukoillaan, että saadaan sellainen piispa, kuin Jumala hyvyydessään ja viisaudessaan meille tarkoittaa.
Asiasta kuitenkin keskustellaan, missä kaksi katolilaista toisensa kohtaa. Se on kai ihan luonnollista, että tulevan piispan henkilöllisyys on kiinnostava asia, ja hyvistä ehdokkaista on jokaisella ajatuksia. Tämä on ihan mukava keskustelunavaus.
Itselläni pyörii noiden avaajan pohdintojen lisäksi mielessäni kaksi pappia. Pidän tärkeänä, että tuleva piispa olisi jo valmiiksi aika hyvin perillä suomalaisesta katolisuudesta, ekumeenisesta tilanteesta, kulttuuristamme ja yhteiskunnastamme.
Toinen ajattelemani pappi on dominikaani. Toinen on scj-pappi, joka ei ole nyt Suomessa mutta on ollut täällä pitkään kirkkoherrana. Molemmat ovat asiallisia, viisaita ja sivistyneitä pappeja, ja kumpikaan ei ole piispa Wróbelin aikana ollut liian lähellä kaikkia juonitteluja, kiistoja ja valtapeliä.Ukrainassa oleva pappi ole käytettävissä eikä tule valituksi, Suomessa vuosia työskennellyttä suomenkielen taitoista, Varsovassa tällä hetkellä hallintotehtävissä toimivaa ja sitä ennen Roomassa työskennellyttä pappia.
Tosiasiassa luotan Pyhän hengen toimintaan tässäkin asiassa ja me saamme sen piispan, jonka Jumala on tarkoittanut meille. - aktiivikatolilainen
Mistä on peräisin ja mihin perustuu tuo spekulointi siitä, ettei "nuorempi" ottaisi piispan tehtävää vastaan? Kyllä se hänellekin merkitsisi ylennystä, koska hän ei (ainakaan vielä toistaiseksi) ole piispa.
- aktiivikatolilainen
"Siispä.. jospa käyttäisimme energiamme rukoilemiseen sen puolesta, että saamme tänne sen piispan, jonka Jumala meidän näkee tarvitsevan. Muulla ei ole väliä."
Kun tuota lukee, eipä taida millään ole väliä. Tuon saman "logiikan" mukaan Józef Wróbel oli sellainen piispa, jonka Jumala näki meidän tarvitsevan. Rohkenen olla jyrkästi eri mieltä. - rupisammakko
aktiivikatolilainen kirjoitti:
Mistä on peräisin ja mihin perustuu tuo spekulointi siitä, ettei "nuorempi" ottaisi piispan tehtävää vastaan? Kyllä se hänellekin merkitsisi ylennystä, koska hän ei (ainakaan vielä toistaiseksi) ole piispa.
Suomessa piispaksi pääseminen merkitsee helposti suomalaiselle työtä täällä kuolemaan saakka. Diplomaattina urakehitys voi olla aika tavalla toista luokkaa. Kuka haluaa olla uransa huipulla noin nuorena?
Vaikka ei pohtisi urakehitystä laisinkaan, voi miettiä, millaisen työkentän hiippakuntamme antaa. Haluaisitko itse tänne piispaksi? Jos siihen ei satu tuntemaan erityistä kutsumusta ja on jo valmiiksi ulkomailla kiinnostavissa tehtävissä, vastaus lienee melko selvä.
Toki kukaan meistä ei voi varmasti tietää, etteikö kyseinen pappi koe kutsumuksekseen joskus tulla Suomeen piispaksi. Koska tässä siis vaihdetaan mielipiteitä, eikä tietoja, sanoisin, että ei koe, vaan toivoo uransa jatkuvan loogisesti eteenpäin sillä tiellä, jolla nyt on. - Jupiter
rupisammakko kirjoitti:
Suomessa piispaksi pääseminen merkitsee helposti suomalaiselle työtä täällä kuolemaan saakka. Diplomaattina urakehitys voi olla aika tavalla toista luokkaa. Kuka haluaa olla uransa huipulla noin nuorena?
Vaikka ei pohtisi urakehitystä laisinkaan, voi miettiä, millaisen työkentän hiippakuntamme antaa. Haluaisitko itse tänne piispaksi? Jos siihen ei satu tuntemaan erityistä kutsumusta ja on jo valmiiksi ulkomailla kiinnostavissa tehtävissä, vastaus lienee melko selvä.
Toki kukaan meistä ei voi varmasti tietää, etteikö kyseinen pappi koe kutsumuksekseen joskus tulla Suomeen piispaksi. Koska tässä siis vaihdetaan mielipiteitä, eikä tietoja, sanoisin, että ei koe, vaan toivoo uransa jatkuvan loogisesti eteenpäin sillä tiellä, jolla nyt on.Toisaalta kaikki on mahdollista ja kyseinen lahjakas pappi voidaan määrätä piispaksi tänne esim. pariksikymmeneksi vuodeksi ja (jos täällä tulokset ovat hyviä) sen jälkeen kardinaaliksi Vatikaaniin.
- minä4
aktiivikatolilainen kirjoitti:
"Siispä.. jospa käyttäisimme energiamme rukoilemiseen sen puolesta, että saamme tänne sen piispan, jonka Jumala meidän näkee tarvitsevan. Muulla ei ole väliä."
Kun tuota lukee, eipä taida millään ole väliä. Tuon saman "logiikan" mukaan Józef Wróbel oli sellainen piispa, jonka Jumala näki meidän tarvitsevan. Rohkenen olla jyrkästi eri mieltä.miellytä, tarkoittaako se, ettei hän ole Jumalan tahtoma piispa meille? Tästä logiikasta seuraa: a) ne, jotka 'tykkäävät' piispasta, ovat sitä mieltä, että piispa on Jumalan tahtoma ja meille lähettämä b) ne, joiden mielestä piispa on 'p---a', eivät pidä häntä Jumalan meille lähettämänä.
Molemmat vaihtoehdot eivät voi olla totta. Jompi kumpi on totta tai ei kumpikaan. Sitten voisi kokeilla em. premissien negaatioita tai ottaa 3:s vaihtoehto, eli ne, joilla ei ole erityistä kannanottoa piispasta (hyvä, huono).
Johtopäätös: oma mieltymys/mielipide ei todista mitään (onko jokin asia Jumalan tahto vai ei). - voi sen nähdä näinkin
aktiivikatolilainen kirjoitti:
"Siispä.. jospa käyttäisimme energiamme rukoilemiseen sen puolesta, että saamme tänne sen piispan, jonka Jumala meidän näkee tarvitsevan. Muulla ei ole väliä."
Kun tuota lukee, eipä taida millään ole väliä. Tuon saman "logiikan" mukaan Józef Wróbel oli sellainen piispa, jonka Jumala näki meidän tarvitsevan. Rohkenen olla jyrkästi eri mieltä.Ei Jumalan tarkoituksia aina näe heti.
Kenties koettu välivaihe oli kaikkine hankauksineen piispa Verschurenin pitkän ja hyvän kauden jälkeen tarpeellinen, jotta voitaisiin edetä johonkin uuteen. Ehkä aika ja mielialat eivät olleet kypsät sille uudella tavalla hienolle piispalle, joka meille seuraavaksi tulee, ennen kuin niin papisto kuin maallikot olivat oppineet jotakin kantapään kautta. - epäilevä Tuomas
minä4 kirjoitti:
miellytä, tarkoittaako se, ettei hän ole Jumalan tahtoma piispa meille? Tästä logiikasta seuraa: a) ne, jotka 'tykkäävät' piispasta, ovat sitä mieltä, että piispa on Jumalan tahtoma ja meille lähettämä b) ne, joiden mielestä piispa on 'p---a', eivät pidä häntä Jumalan meille lähettämänä.
Molemmat vaihtoehdot eivät voi olla totta. Jompi kumpi on totta tai ei kumpikaan. Sitten voisi kokeilla em. premissien negaatioita tai ottaa 3:s vaihtoehto, eli ne, joilla ei ole erityistä kannanottoa piispasta (hyvä, huono).
Johtopäätös: oma mieltymys/mielipide ei todista mitään (onko jokin asia Jumalan tahto vai ei).Kirkko ei toteuta aina ja kaikkialla Jumalan tahtoa eikä se ole erehtymätön kaikissa (hallinnollisissa) päätöksissään. Mutta voidaan varmuudella sanoa, että Jumala salli sen, että meille lähetettiin edellisellä kerralla piispaksi Józef Wróbel.
- Turun srk:n jäsen
toinen vanhempi kirjoitti:
Ukrainassa oleva pappi ole käytettävissä eikä tule valituksi, Suomessa vuosia työskennellyttä suomenkielen taitoista, Varsovassa tällä hetkellä hallintotehtävissä toimivaa ja sitä ennen Roomassa työskennellyttä pappia.
Tosiasiassa luotan Pyhän hengen toimintaan tässäkin asiassa ja me saamme sen piispan, jonka Jumala on tarkoittanut meille.Johan on kumma miten joillakuilla aika kaunistaa muistot! Kyseinen puolalaispappi on Suomen kansalaisuudestaan huolimatta luonteeltaan ja toimintatavoiltaan erittäin puolalainen. Hän ei kyennyt johtamaan edes seurakuntaa, joten ei hänestä ole hiippakunnan piispaksi. Ei millään pahalla, mutta ihan kenestä tahansa ei ole eikä edes tarvitse olla piispaksi.
- minä4
epäilevä Tuomas kirjoitti:
Kirkko ei toteuta aina ja kaikkialla Jumalan tahtoa eikä se ole erehtymätön kaikissa (hallinnollisissa) päätöksissään. Mutta voidaan varmuudella sanoa, että Jumala salli sen, että meille lähetettiin edellisellä kerralla piispaksi Józef Wróbel.
karkeana nyrkkisääntönä sanoa, että kaikki, mitä Jumala ei varsinaisesti tahdo, Hän sallii. Eli ei estä (mutta varmasti lieventää vieläkin pahempaa tapahtumasta).
Isä ja äitikään eivät tahdo moniakaan asioita tapahtuvaksi lapsilleen tai eivät tahdo, että lapsi tekee väärin, vahingollista jne., mutta he eivät voi elää lapsen puolesta tai riistää lapsen omaa tahtoa eikä lukita häntä kaappiin. Hekin "sallivat".
Varmaa on, että Jumala ei tahdo syntiä.
Siinä on jo paljon ohjenuoraa meille... Mitä on synti? Mistä me voimme tietää oikean ja väärän jne.? Monia kysymyksiä nousee ja ihmisillä on erilaisia vastauksia. Me kristityt nojaamme raamatun sanaan ja katolilaisina kristittyinä sanan lisäksi kirkon opetusvirkaan. - toinen vanhempi
Turun srk:n jäsen kirjoitti:
Johan on kumma miten joillakuilla aika kaunistaa muistot! Kyseinen puolalaispappi on Suomen kansalaisuudestaan huolimatta luonteeltaan ja toimintatavoiltaan erittäin puolalainen. Hän ei kyennyt johtamaan edes seurakuntaa, joten ei hänestä ole hiippakunnan piispaksi. Ei millään pahalla, mutta ihan kenestä tahansa ei ole eikä edes tarvitse olla piispaksi.
luovun hyvissä ajoin yhdestä ehdokkaastani siis siitä, joka on Varsovassa. Ykkösehdokkaani on Ukrainassa ja kakkosehdokkaani Hgissä.
Odotellaan, toivottavasti emme pitkään. - minä4
Jupiter kirjoitti:
Toisaalta kaikki on mahdollista ja kyseinen lahjakas pappi voidaan määrätä piispaksi tänne esim. pariksikymmeneksi vuodeksi ja (jos täällä tulokset ovat hyviä) sen jälkeen kardinaaliksi Vatikaaniin.
voi hyvinkin suostua ja olen ajatellut jo monta vuotta, että joskus hänestä tulee kardinaali. Ilman piispuutta se ei ole mahdollista.
Viisas pappi ei montaa kertaa sano paaville "ei". Papithan ovat sitoutuneet Kirkon palvelukseen, joten ovat tietoisia alusta alkaen kaiken olevan mahdollista. - minä4
minä4 kirjoitti:
voi hyvinkin suostua ja olen ajatellut jo monta vuotta, että joskus hänestä tulee kardinaali. Ilman piispuutta se ei ole mahdollista.
Viisas pappi ei montaa kertaa sano paaville "ei". Papithan ovat sitoutuneet Kirkon palvelukseen, joten ovat tietoisia alusta alkaen kaiken olevan mahdollista.Ukrainassa asuvaa. Jotenkin on semmoinen "tuntuma". Toinen vaihtoehto on Helsingissä asuva suomalainen.
- Marialainen
minä4 kirjoitti:
karkeana nyrkkisääntönä sanoa, että kaikki, mitä Jumala ei varsinaisesti tahdo, Hän sallii. Eli ei estä (mutta varmasti lieventää vieläkin pahempaa tapahtumasta).
Isä ja äitikään eivät tahdo moniakaan asioita tapahtuvaksi lapsilleen tai eivät tahdo, että lapsi tekee väärin, vahingollista jne., mutta he eivät voi elää lapsen puolesta tai riistää lapsen omaa tahtoa eikä lukita häntä kaappiin. Hekin "sallivat".
Varmaa on, että Jumala ei tahdo syntiä.
Siinä on jo paljon ohjenuoraa meille... Mitä on synti? Mistä me voimme tietää oikean ja väärän jne.? Monia kysymyksiä nousee ja ihmisillä on erilaisia vastauksia. Me kristityt nojaamme raamatun sanaan ja katolilaisina kristittyinä sanan lisäksi kirkon opetusvirkaan."Voidaan ehkä karkeana nyrkkisääntönä sanoa, että kaikki, mitä Jumala ei varsinaisesti tahdo, Hän sallii. Eli ei estä..."
Olen tuosta eri mieltä. Raamatussa on monta eri kohtaa, joissa Jumala muuttaa suunnitelmiaan joko sen takia, että ihmiset rukoilevat paljon tai sitten sen takia, että hän itse päättää toisin. Kuten huomaamme, Jumalan tahto/sallimus ovat vaikeita asioita. - Marialainen
minä4 kirjoitti:
Ukrainassa asuvaa. Jotenkin on semmoinen "tuntuma". Toinen vaihtoehto on Helsingissä asuva suomalainen.
Mutu-tuntumalla minun arvioni on sama, vaikka minulle kelpaavat kummatkin. Jos Vatikaani olisi pitänyt vanhempaa piispaehdokkaana, toki hänet olisi valittu jo kahdeksan vuotta sitten. Lisäksi nuorempi lienee tunnetuin (tai peräti ainoa tunnettu?) pohjoismaalainen pappi koko Vatikaanissa.
- Toinen näkökulma
Turun srk:n jäsen kirjoitti:
Johan on kumma miten joillakuilla aika kaunistaa muistot! Kyseinen puolalaispappi on Suomen kansalaisuudestaan huolimatta luonteeltaan ja toimintatavoiltaan erittäin puolalainen. Hän ei kyennyt johtamaan edes seurakuntaa, joten ei hänestä ole hiippakunnan piispaksi. Ei millään pahalla, mutta ihan kenestä tahansa ei ole eikä edes tarvitse olla piispaksi.
Tuntuu kummalliselta, että Turun srk:n jäsen esittää nyt toistamiseen näkemyksenään, ettei kyseinen pappi muka osannut olla kirkkoherra. Erityisen sopimattomalta ja rumalta se tuntuu, kun hän esittää ilkeämielisen väitteensä nimimerkin takaa.
Onhan täällä nimimerkit mollanneet piispa Wróbelia vuosien ajan, mutta piispa W. oli sentään virassa ja aiheutti monelle erinäistä ongelmaa. Ei hänenkään nimetöntä murjomistaan silti ole voinut pitää hyvänä käytöksenä.
Turun srk:n jäsen mustamaalaa pappia, joka ensin Tampereen ja sitten Turun kirkkoherrana toimiessaan oli erittäin suosittu ja pidetty. Hän oli puolalaisista scj-papeista Suomessa ensimmäinen, ja hän sopeutui suomalaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon erittäin hyvin, tullen suomalaisten ja hollantilaisten pappien kanssa ja hollantilaissyntyisen suomalaisen piispan kanssa toimeen ilman kitkaa. Suomen kielen hän opetteli nopeasti ja hallitsi sen ainakin jo Turun kirkkoherrana ollessaan mielestäni paremmin kuin kukaan puolalaisista seuraajistaan. Ruotsia hän opetteli ainakin seurakunnan arjen tarpeisiin.
Tästä papista ei kellään tuttavallani (ja tunnen ison joukon seurakuntalaisia) ole pahaa sanottavaa. Hän hoiti kirkkoherran tehtävää arvokkaasti ja tunnollisesti ja tasapuolisesti kaikkia huomioiden. Oliko Turun srk:n jäsen tämän papin läksiäisissä, kun hän siirtyi veljeskuntansa keskushallintoon Roomaan? Nuo läksiäiset olivat tunnelmaltaan kauniit, lämpimät ja haikeat. Tästä papista todella pidettiin Turussa. Kukaan hänen puolalaisista seuraajistaan ei minun mielestäni ole yltänyt kirkkoherran toimessa hänen veroisekseen.
Minun tarkoitukseni ei ole nostaa tätä pappia suomalaisten piispaehdokkaiden edelle, mutta kyllä hän olisi oikein hyvä, pastoraalinen ja kykenevä ihminen tehtävään. Varmasti hän on kirkkoherrakautensa jälkeen saanut vielä erinomaista kokemusta hallintotehtävistä Roomassa ja Varsovassa.
Turun srk:n jäsenen myrkylliset kommentit jääkööt tässä keskustelussa omaan arvoonsa, niiden syyt lienevät kovin henkilökohtaisella tasolla ja ainakin minulle käsittämättömät. - Turun srk:n jäsen
Toinen näkökulma kirjoitti:
Tuntuu kummalliselta, että Turun srk:n jäsen esittää nyt toistamiseen näkemyksenään, ettei kyseinen pappi muka osannut olla kirkkoherra. Erityisen sopimattomalta ja rumalta se tuntuu, kun hän esittää ilkeämielisen väitteensä nimimerkin takaa.
Onhan täällä nimimerkit mollanneet piispa Wróbelia vuosien ajan, mutta piispa W. oli sentään virassa ja aiheutti monelle erinäistä ongelmaa. Ei hänenkään nimetöntä murjomistaan silti ole voinut pitää hyvänä käytöksenä.
Turun srk:n jäsen mustamaalaa pappia, joka ensin Tampereen ja sitten Turun kirkkoherrana toimiessaan oli erittäin suosittu ja pidetty. Hän oli puolalaisista scj-papeista Suomessa ensimmäinen, ja hän sopeutui suomalaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon erittäin hyvin, tullen suomalaisten ja hollantilaisten pappien kanssa ja hollantilaissyntyisen suomalaisen piispan kanssa toimeen ilman kitkaa. Suomen kielen hän opetteli nopeasti ja hallitsi sen ainakin jo Turun kirkkoherrana ollessaan mielestäni paremmin kuin kukaan puolalaisista seuraajistaan. Ruotsia hän opetteli ainakin seurakunnan arjen tarpeisiin.
Tästä papista ei kellään tuttavallani (ja tunnen ison joukon seurakuntalaisia) ole pahaa sanottavaa. Hän hoiti kirkkoherran tehtävää arvokkaasti ja tunnollisesti ja tasapuolisesti kaikkia huomioiden. Oliko Turun srk:n jäsen tämän papin läksiäisissä, kun hän siirtyi veljeskuntansa keskushallintoon Roomaan? Nuo läksiäiset olivat tunnelmaltaan kauniit, lämpimät ja haikeat. Tästä papista todella pidettiin Turussa. Kukaan hänen puolalaisista seuraajistaan ei minun mielestäni ole yltänyt kirkkoherran toimessa hänen veroisekseen.
Minun tarkoitukseni ei ole nostaa tätä pappia suomalaisten piispaehdokkaiden edelle, mutta kyllä hän olisi oikein hyvä, pastoraalinen ja kykenevä ihminen tehtävään. Varmasti hän on kirkkoherrakautensa jälkeen saanut vielä erinomaista kokemusta hallintotehtävistä Roomassa ja Varsovassa.
Turun srk:n jäsenen myrkylliset kommentit jääkööt tässä keskustelussa omaan arvoonsa, niiden syyt lienevät kovin henkilökohtaisella tasolla ja ainakin minulle käsittämättömät.Nyt minun täytyy pyytää anteeksi, sillä ehkäpä laitoin sanani väärin tai ainakin liian jyrkästi. Kyseinen puolalaispappi ei suinkaan ollut mikään surkimus kirkkoherrana, mutta silti hänen aikanaan oli paljonkin toivottavaa. Itse pidin enemmän ajasta, jolloin täällä vaikuttivat hollantilaiset. Ero hollantilaisten ja kyseisen ensimmäisen puolalaisen kirkkoherran välillä oli merkittävä - hollantilaisten eduksi.
Silti minulla ei ole mitään kyseistä puolalaista ex-kirkkoherraa vastaan. En kuitenkaan pidä häntä piispa-aineksena. Ihan jokaisesta ei ole eikä edes tarvitse olla piispaksi. Riittää, että pyrimme ensisijaisesti olemaan hyviä ihmisiä ja kristittyjä. - toinen näkökulma
Turun srk:n jäsen kirjoitti:
Nyt minun täytyy pyytää anteeksi, sillä ehkäpä laitoin sanani väärin tai ainakin liian jyrkästi. Kyseinen puolalaispappi ei suinkaan ollut mikään surkimus kirkkoherrana, mutta silti hänen aikanaan oli paljonkin toivottavaa. Itse pidin enemmän ajasta, jolloin täällä vaikuttivat hollantilaiset. Ero hollantilaisten ja kyseisen ensimmäisen puolalaisen kirkkoherran välillä oli merkittävä - hollantilaisten eduksi.
Silti minulla ei ole mitään kyseistä puolalaista ex-kirkkoherraa vastaan. En kuitenkaan pidä häntä piispa-aineksena. Ihan jokaisesta ei ole eikä edes tarvitse olla piispaksi. Riittää, että pyrimme ensisijaisesti olemaan hyviä ihmisiä ja kristittyjä.Anteeksipyyntösi hyväksytty ja näkemyksesi nyt paremmin ymmärretty.
Hollantilaiset papit Turussa olivat kyllä hienoja järjestään, niin pitkälle kuin muistini kantaa. He elivät todella seurakunnalleen, eikä hallinnollisia ongelmia tainnut pahemmin näkyä. Tosin seurakuntakin oli paljon pienempi ja homogeenisempi tuolloin.
Elossa heistä on vielä kaksi, mutta ikää lienee kummallakin jo liian paljon piispuutta ajatellen. - hienoa
toinen näkökulma kirjoitti:
Anteeksipyyntösi hyväksytty ja näkemyksesi nyt paremmin ymmärretty.
Hollantilaiset papit Turussa olivat kyllä hienoja järjestään, niin pitkälle kuin muistini kantaa. He elivät todella seurakunnalleen, eikä hallinnollisia ongelmia tainnut pahemmin näkyä. Tosin seurakuntakin oli paljon pienempi ja homogeenisempi tuolloin.
Elossa heistä on vielä kaksi, mutta ikää lienee kummallakin jo liian paljon piispuutta ajatellen.Jos olisi hienoa saada suomalainen piispa, olisiko se mikään todellinen ja oikeudenmukainen perustelu.
Toki suomenkielen taidosta on melkoisesti apua.
Käytettiinkö piispan apuna ainakin aluksi tulkkia. - toinen turkulainen
Turun srk:n jäsen kirjoitti:
Johan on kumma miten joillakuilla aika kaunistaa muistot! Kyseinen puolalaispappi on Suomen kansalaisuudestaan huolimatta luonteeltaan ja toimintatavoiltaan erittäin puolalainen. Hän ei kyennyt johtamaan edes seurakuntaa, joten ei hänestä ole hiippakunnan piispaksi. Ei millään pahalla, mutta ihan kenestä tahansa ei ole eikä edes tarvitse olla piispaksi.
On viime aikoina tullut seuratuksi palstaa harvakseltaan, niin että reaktioni kirjoitukseesi tulee melkein kuukauden viiveellä. Olen kuitenkin niin ihmeissäni mielipiteestäsi, että reagoiminen tuntuu perustellulta.
Oma arvioni kyseisestä Turun kirkkoherrasta oli hyvin myönteinen, ja uskoisin useimpien seurakuntalaisten arvostaneen häntä suuresti, sen mukaan mitä minun korviini kantautui.
Mielestäni puheena olevan kirkkoherran asenne oli se, että Suomessa toimitaan suomalaisten tapojen ja perinteiden mukaan; mitään erityisen puolalaista en hänen toimintatavoissaan huomannut.
Seurakunnan erilaiset ryhmät otettiin tasapuolisesti huomioon, ja kirkkoherra etsi kontakteja myös harvoin kirkossa käyviin seurakuntalaisiin. Ekumeeniset suhteet muihin paikallisiin kirkkoherroihin olivat hyvät ja elävät. Kirkkomme oli joka sunnuntai kauniisti koristeltu tuorein kukin, ja ylipäätään seurakunnan toiminta maallikon näkökulmasta oli täsmällisesti ja huolellisesti suunniteltua ja toteutettua.
Seurakuntaneuvoston roolia hän kirkkoherrana terävöitti, jotta maallikoiden ääni pääsisi kuulumaan enemmän myös seurakunnan hallinnossa. Entisen rupattelupiirin sijaan seurakuntaneuvostosta tuli todellinen neuvoa-antava elin, jossa jokaisella jäsenellä oli oma vastuualueensa. Yksi jäsenistä seurasi katekeesia, sen sujuvuutta ja mahdollisia ongelmia, toinen seurakunnan karitatiivista työtä, kolmas tiedotusta ja seurakuntalehteä jne.
Kirkkoherrana tämä puheena oleva pappi osoitti siis mielestäni, että paitsi sielunhoito myös seurakunnan hallinto oli pätevissä käsissä. - Turun srk:n jäsen
toinen turkulainen kirjoitti:
On viime aikoina tullut seuratuksi palstaa harvakseltaan, niin että reaktioni kirjoitukseesi tulee melkein kuukauden viiveellä. Olen kuitenkin niin ihmeissäni mielipiteestäsi, että reagoiminen tuntuu perustellulta.
Oma arvioni kyseisestä Turun kirkkoherrasta oli hyvin myönteinen, ja uskoisin useimpien seurakuntalaisten arvostaneen häntä suuresti, sen mukaan mitä minun korviini kantautui.
Mielestäni puheena olevan kirkkoherran asenne oli se, että Suomessa toimitaan suomalaisten tapojen ja perinteiden mukaan; mitään erityisen puolalaista en hänen toimintatavoissaan huomannut.
Seurakunnan erilaiset ryhmät otettiin tasapuolisesti huomioon, ja kirkkoherra etsi kontakteja myös harvoin kirkossa käyviin seurakuntalaisiin. Ekumeeniset suhteet muihin paikallisiin kirkkoherroihin olivat hyvät ja elävät. Kirkkomme oli joka sunnuntai kauniisti koristeltu tuorein kukin, ja ylipäätään seurakunnan toiminta maallikon näkökulmasta oli täsmällisesti ja huolellisesti suunniteltua ja toteutettua.
Seurakuntaneuvoston roolia hän kirkkoherrana terävöitti, jotta maallikoiden ääni pääsisi kuulumaan enemmän myös seurakunnan hallinnossa. Entisen rupattelupiirin sijaan seurakuntaneuvostosta tuli todellinen neuvoa-antava elin, jossa jokaisella jäsenellä oli oma vastuualueensa. Yksi jäsenistä seurasi katekeesia, sen sujuvuutta ja mahdollisia ongelmia, toinen seurakunnan karitatiivista työtä, kolmas tiedotusta ja seurakuntalehteä jne.
Kirkkoherrana tämä puheena oleva pappi osoitti siis mielestäni, että paitsi sielunhoito myös seurakunnan hallinto oli pätevissä käsissä.Mitäpä tuohon muuta sanomaan kuin että aika kaunistaa muistot.
Ei silti. Ei minullakaan ole läheskään niin paljon hampaankolossa häntä kohtaan kuin nykyistä (katastrofaalista) kirkkoherraamme kohtaan.
Minusta ensiksi mainittu puolalaispappi oli jopa ihan hyvä kirkkoherrana. Piispaksi hänestä ei silti ole. Se lieneekin tämän keskustelun aihe. Minulla on oikeus mielipiteeseeni ja aion siinä pysyä.
- Jupiter
Meidän perheessämme toivotaan ja rukoillaan suomalaista piispaa. Taas kerranko kielitaidoton ja kulttuuriamme tuntematon ulkomaalainen? Ei kiitos! Nyt on suomalaisen vuoro.
Ongelmana on vain se, että hyvistä ehdokkaista toinen suomalainen on MELKEIN liian vanha (60 ) ja toinen MELKEIN liian nuori (n. 40). Tuo "melkein" voi taas kerran koitua meidän kohtalokseksemme - ja kirkkomme häviöksi.
Mutta Jumala tekee ihmeitä. Toivottavasti Hän tekisi niin tällä kerralla ja saisimme kotimaisen piispan, joka osaa kumpaakin kotimaista kieltämme sujuvasti, kuten kummatkin em. ehdokkaista.- ulkopuolisena
Täysin ulkopuolisen - mutta en mitenkään tietämättömänä - järkeilen taas piispanne nimitysasiaa.
Vatikaanin on saatava Suomeen vakaasti kehittyvä "tukikohta", se on selvästi Vatikaanin tavoite, mutta sielläkin on pidetty lähes mahdottomana saada hyvää jalansijaa näin totaalisesti protestanttisen yhtenäiskulttuurin maassa.
Jos Suomeen nimitetään piispa, joka ei tunne paikallista kulttuuria eikä osaa kieltä, kukaan ei ole täällä tyytyväinen, vaikka piispa olisikin periaatteessa erinomaisen hyvä ja tiukka katolilainen.
Piispan virka on niin näkyvä, että myös viranhaltijan on oltava koko yhteiskunnassa hyväksytty, silloin roomalaiskatolinen kirkko voi saada näkyvyyttä myös mediassa.
Suomeen on aivan turha lähettää puolalaista, ukrainalaista, valkovenäläistä, bayerilaista, itävaltalaista tai irlantilaista piispaa. He eivät täällä tule menestymään, eikä se ole mitenkään kirkon etu.
Tavoitteet saavutetaan nimittämällä vain suomalainen tai pohjoismainen piispa. Olisi täysin järjetöntä olla käyttämättä hyvää tilaisuutta maassa, jonka protestanttinen väestö on tyytymätön luterilaiseen lahkoonsa ja haluaa jättää sen opillisen sisällöttömyyden takia. - toinen vanhempi
ulkopuolisena kirjoitti:
Täysin ulkopuolisen - mutta en mitenkään tietämättömänä - järkeilen taas piispanne nimitysasiaa.
Vatikaanin on saatava Suomeen vakaasti kehittyvä "tukikohta", se on selvästi Vatikaanin tavoite, mutta sielläkin on pidetty lähes mahdottomana saada hyvää jalansijaa näin totaalisesti protestanttisen yhtenäiskulttuurin maassa.
Jos Suomeen nimitetään piispa, joka ei tunne paikallista kulttuuria eikä osaa kieltä, kukaan ei ole täällä tyytyväinen, vaikka piispa olisikin periaatteessa erinomaisen hyvä ja tiukka katolilainen.
Piispan virka on niin näkyvä, että myös viranhaltijan on oltava koko yhteiskunnassa hyväksytty, silloin roomalaiskatolinen kirkko voi saada näkyvyyttä myös mediassa.
Suomeen on aivan turha lähettää puolalaista, ukrainalaista, valkovenäläistä, bayerilaista, itävaltalaista tai irlantilaista piispaa. He eivät täällä tule menestymään, eikä se ole mitenkään kirkon etu.
Tavoitteet saavutetaan nimittämällä vain suomalainen tai pohjoismainen piispa. Olisi täysin järjetöntä olla käyttämättä hyvää tilaisuutta maassa, jonka protestanttinen väestö on tyytymätön luterilaiseen lahkoonsa ja haluaa jättää sen opillisen sisällöttömyyden takia.Ei täällä kukaan olekaan kirjoittanut kannattavansa ukrainalaista pappia piispaksi. Huomaa ettet tiedä meidän asioista mitään.
Ukrainassa nyt sattuu olemaan suomalainen pappi työskentelemässä korkeassa virassa. Hän on ensimmäinen pohjoismainen pappi kautta aikojen, jota pyydettiin muutama vuosi sitten opiskelemaan Vatikaanin diplomaattiakatemiaan, joten hänellä on "loistava tulevaisuus" edessään jossain päin maailmaa. - nyt sinullekin ;)
toinen vanhempi kirjoitti:
Ei täällä kukaan olekaan kirjoittanut kannattavansa ukrainalaista pappia piispaksi. Huomaa ettet tiedä meidän asioista mitään.
Ukrainassa nyt sattuu olemaan suomalainen pappi työskentelemässä korkeassa virassa. Hän on ensimmäinen pohjoismainen pappi kautta aikojen, jota pyydettiin muutama vuosi sitten opiskelemaan Vatikaanin diplomaattiakatemiaan, joten hänellä on "loistava tulevaisuus" edessään jossain päin maailmaa.Eihän tässä ole ollut kysymys tästä Ukrainassa työskentelevästä suomalaisesta katolilaisesta papista, hän jatkakoon siellä kansainvälistä uraansa onnellisena.
Koska teillä näyttää olevan siellä enemmänkin aika yksinkertaisia mutta silti sangen aktiivisia seurakuntalaisia, tarkennan vielä varmuuden vuoksi edelleenkin täysin ulkopuolisena, ettei Suomeen pitäisi saada myöskään liettualainen piispa, sillä en todellakaan tarkoittanut pohjoismaisella ketään liettualaista. - ihmisenä täytyy
nyt sinullekin ;) kirjoitti:
Eihän tässä ole ollut kysymys tästä Ukrainassa työskentelevästä suomalaisesta katolilaisesta papista, hän jatkakoon siellä kansainvälistä uraansa onnellisena.
Koska teillä näyttää olevan siellä enemmänkin aika yksinkertaisia mutta silti sangen aktiivisia seurakuntalaisia, tarkennan vielä varmuuden vuoksi edelleenkin täysin ulkopuolisena, ettei Suomeen pitäisi saada myöskään liettualainen piispa, sillä en todellakaan tarkoittanut pohjoismaisella ketään liettualaista.on ehkä parempi karttaa meitä yksinkertaisia katolilaisia, kuitenkin roikut palstallamme pähkäilemässä kuka on seuraava piispamme. Se ei muuten lainkaan kuulu sinulle eikä muille kirkkosi jäsenille kuka meitä katolilaisia tulevaisuudessa paimentaa.
- Dzeims
ulkopuolisena kirjoitti:
Täysin ulkopuolisen - mutta en mitenkään tietämättömänä - järkeilen taas piispanne nimitysasiaa.
Vatikaanin on saatava Suomeen vakaasti kehittyvä "tukikohta", se on selvästi Vatikaanin tavoite, mutta sielläkin on pidetty lähes mahdottomana saada hyvää jalansijaa näin totaalisesti protestanttisen yhtenäiskulttuurin maassa.
Jos Suomeen nimitetään piispa, joka ei tunne paikallista kulttuuria eikä osaa kieltä, kukaan ei ole täällä tyytyväinen, vaikka piispa olisikin periaatteessa erinomaisen hyvä ja tiukka katolilainen.
Piispan virka on niin näkyvä, että myös viranhaltijan on oltava koko yhteiskunnassa hyväksytty, silloin roomalaiskatolinen kirkko voi saada näkyvyyttä myös mediassa.
Suomeen on aivan turha lähettää puolalaista, ukrainalaista, valkovenäläistä, bayerilaista, itävaltalaista tai irlantilaista piispaa. He eivät täällä tule menestymään, eikä se ole mitenkään kirkon etu.
Tavoitteet saavutetaan nimittämällä vain suomalainen tai pohjoismainen piispa. Olisi täysin järjetöntä olla käyttämättä hyvää tilaisuutta maassa, jonka protestanttinen väestö on tyytymätön luterilaiseen lahkoonsa ja haluaa jättää sen opillisen sisällöttömyyden takia.Protestanttisen yhtenäiskulttuuriin!!!!????
ööö...ei...
- messuvieras
mahtavat suhtautua vanhaan messuun?
- tavis vasemmalta
Pahoin pelkään, että noista mainitusta kahdesta suomalaisesta ainakin se "nuorempi" suhtautuisi vanhaan messuun liian sallivasti, kun kerran BXVI on sen hyväksynyt. Hän voisi jopa piispana toimittaa sellaisen, mitä taas en voi millään kuvitella "vanhemmasta".
- eilisen teeren poika
tavis vasemmalta kirjoitti:
Pahoin pelkään, että noista mainitusta kahdesta suomalaisesta ainakin se "nuorempi" suhtautuisi vanhaan messuun liian sallivasti, kun kerran BXVI on sen hyväksynyt. Hän voisi jopa piispana toimittaa sellaisen, mitä taas en voi millään kuvitella "vanhemmasta".
Miksi pelkäät? Miten sinua haittaisi, jos kyseinen "nuorempi" suhtautuisi vanhaan messuun sallivasti?
- tavis vasemmalta
eilisen teeren poika kirjoitti:
Miksi pelkäät? Miten sinua haittaisi, jos kyseinen "nuorempi" suhtautuisi vanhaan messuun sallivasti?
En pelkää mitään, mutta vastustan vanhojen messujen järjestämistä tässä hiippakunnassa typeränä museaalisena puuhasteluna, jolla ei ole mitään tekemistä aidon hengellisyyden kanssa.
- hyvin menee
tavis vasemmalta kirjoitti:
En pelkää mitään, mutta vastustan vanhojen messujen järjestämistä tässä hiippakunnassa typeränä museaalisena puuhasteluna, jolla ei ole mitään tekemistä aidon hengellisyyden kanssa.
sinä sitten teet ikkunoita ihmisten sydämiin?
parempi varmaa elää, ja antaa muidenkin elää - Ihmettelen minäkinä
tavis vasemmalta kirjoitti:
En pelkää mitään, mutta vastustan vanhojen messujen järjestämistä tässä hiippakunnassa typeränä museaalisena puuhasteluna, jolla ei ole mitään tekemistä aidon hengellisyyden kanssa.
Miten messu, oli se sitten vanhan tai uuden, milanolaisen tai vaikka mozarabialaisen riituksen mukaan vietetty, voi koskaan olla typerää puuhastelua? Siinä Golgatha tulee uudelleen läsnäolevaksi ja Jeesuksin uhri samoin. Siitä on typerä puuhastelu kaukana.
Ainoastaan täydellisen paatunut ihminen voi puhua messusta tuolla tavoin. Messu kuin messu, mitä useampi sitä parempi. Vinkkinä: nyt olisi hyvä aika buukata messu-intentoita, kun ihmiset ovat lomilla. - tavis vasemmalta
Ihmettelen minäkinä kirjoitti:
Miten messu, oli se sitten vanhan tai uuden, milanolaisen tai vaikka mozarabialaisen riituksen mukaan vietetty, voi koskaan olla typerää puuhastelua? Siinä Golgatha tulee uudelleen läsnäolevaksi ja Jeesuksin uhri samoin. Siitä on typerä puuhastelu kaukana.
Ainoastaan täydellisen paatunut ihminen voi puhua messusta tuolla tavoin. Messu kuin messu, mitä useampi sitä parempi. Vinkkinä: nyt olisi hyvä aika buukata messu-intentoita, kun ihmiset ovat lomilla.Jos nyt pysytään piispa-asiassa, minun toiveeni on, että saisimme suomalaisen piispan. Nuoremman ehdokkaan osalta ainoana muttana voi minusta olla liian myönteinen suhtautuminen vanhan messun toimittamiseen. Vanhemman osalta sellaista vaaraa tuskin on.
- Ihmettelen minäkin
tavis vasemmalta kirjoitti:
Jos nyt pysytään piispa-asiassa, minun toiveeni on, että saisimme suomalaisen piispan. Nuoremman ehdokkaan osalta ainoana muttana voi minusta olla liian myönteinen suhtautuminen vanhan messun toimittamiseen. Vanhemman osalta sellaista vaaraa tuskin on.
Jos tuollaisia sammakoita päästelee suustaan, niin ei paljon kiinnosta mitä sanomista k.o. henk. on seuraavasta piispasta.
- ei vastakääntynyt , eikä nuori
tavis vasemmalta kirjoitti:
Jos nyt pysytään piispa-asiassa, minun toiveeni on, että saisimme suomalaisen piispan. Nuoremman ehdokkaan osalta ainoana muttana voi minusta olla liian myönteinen suhtautuminen vanhan messun toimittamiseen. Vanhemman osalta sellaista vaaraa tuskin on.
se sinulle kuuluu, vietetäänkö Suomessa vanhaa messua vai ei. Ei sinun sinne tarvitse tulla. Eikä niitä vietetä esim. päämessun tai normaalien ilta-/aamumessujen aikana.
Minä ainakin olen osallistunut ja tulen jatkossakin osallistumaan vanhaan messuun. Minusta on aivan sama mitä sinä tai jotkut muut hiippakuntalaiset ajattelevat vanhasta messusta ja siitä kuka niihin osallistuu tai on osallistumatta. - tavis vasemmalta
ei vastakääntynyt , eikä nuori kirjoitti:
se sinulle kuuluu, vietetäänkö Suomessa vanhaa messua vai ei. Ei sinun sinne tarvitse tulla. Eikä niitä vietetä esim. päämessun tai normaalien ilta-/aamumessujen aikana.
Minä ainakin olen osallistunut ja tulen jatkossakin osallistumaan vanhaan messuun. Minusta on aivan sama mitä sinä tai jotkut muut hiippakuntalaiset ajattelevat vanhasta messusta ja siitä kuka niihin osallistuu tai on osallistumatta."Minusta on aivan sama mitä sinä tai jotkut muut hiippakuntalaiset ajattelevat vanhasta messusta ja siitä kuka niihin osallistuu tai on osallistumatta."
Olennaista onkin mitä seuraava piispa ajattelee vanhasta messusta ja siitä kuka niihin osallistuu tai on osallistumatta. - ei vastakääntynyt, eikä nuori
tavis vasemmalta kirjoitti:
En pelkää mitään, mutta vastustan vanhojen messujen järjestämistä tässä hiippakunnassa typeränä museaalisena puuhasteluna, jolla ei ole mitään tekemistä aidon hengellisyyden kanssa.
ehkä kuitenkin sinulle olisi parempi että käyttäisit vastustamiseen tuhlaamasi energiasi johonkin hyödyllisempään, esim. syventääksesi "aitoa hengellisyyttäsi", mitä sillä aidolla hengellisyydellä sitten tarkoitatkaan.
- tavis vasemmalta
ei vastakääntynyt, eikä nuori kirjoitti:
ehkä kuitenkin sinulle olisi parempi että käyttäisit vastustamiseen tuhlaamasi energiasi johonkin hyödyllisempään, esim. syventääksesi "aitoa hengellisyyttäsi", mitä sillä aidolla hengellisyydellä sitten tarkoitatkaan.
Tuolla vanhaa messua tuputtavalla 10-20 tuoreen käännynnäisen ryhmällä taitaa olla pientä pelkoa siitä, että seuraava piispa tulee ihan oikeasti laittamaan stopin moiselle puuhastelulle. Meillä muilla pelättävää ei ole. Meidän täytyy vain odottaa.
- lue se motu
tavis vasemmalta kirjoitti:
"Minusta on aivan sama mitä sinä tai jotkut muut hiippakuntalaiset ajattelevat vanhasta messusta ja siitä kuka niihin osallistuu tai on osallistumatta."
Olennaista onkin mitä seuraava piispa ajattelee vanhasta messusta ja siitä kuka niihin osallistuu tai on osallistumatta.Tästä oli keskustelua jo aiemmassa ketjussa. Oletan siis, että "Tavis", kuten kyseisen ketjun aloittaja, ei suostu lukemaan motu propriota aiheesta.
Ennen motu propriota virallinen opetus oli, että piispan tulisi olla antelias niitä kohtaan, jotka toivovat kyseistä messua. Motu proprio muutti tämän ja nykyisin messua pyydetään paikalliselta kirkkoherralta ilman, että piispalle tarvitsee asiasta sanoa mitään. Ainut mahdollisuus piispalle -uudella tai kenelle tahansa- kieltää vanha messu Suomessa on se, että ei anna lupaa vieraileville papeille. Tässä tulee kuitenkin vastaan se ongelma, että tällöin piispan tulee itse löytää pappi viettämään kyseistä messua. Jos hän ei tähän kykene, hän voi kirjoittaa Vatikaaniin ja pyytää apua. (Piispa siis kieltäisi saman ryhmön vierailut, jonka papit Vatikaani epäilemättä antaisi hänelle ratkaisuksi.) Mikäli piispa kieltäytyy auttamasta vanhaa messua toivovia, heillä on nykyisin täysi oikeus itse hakea apua Vatikaanista.
Kuka piispa olisi niin mauton, että vastanimitettynä haluaisi saada nimensä esille Vatikaanissa siksi, että ei noudata paavin käskyä? - tavis vasemmalta
lue se motu kirjoitti:
Tästä oli keskustelua jo aiemmassa ketjussa. Oletan siis, että "Tavis", kuten kyseisen ketjun aloittaja, ei suostu lukemaan motu propriota aiheesta.
Ennen motu propriota virallinen opetus oli, että piispan tulisi olla antelias niitä kohtaan, jotka toivovat kyseistä messua. Motu proprio muutti tämän ja nykyisin messua pyydetään paikalliselta kirkkoherralta ilman, että piispalle tarvitsee asiasta sanoa mitään. Ainut mahdollisuus piispalle -uudella tai kenelle tahansa- kieltää vanha messu Suomessa on se, että ei anna lupaa vieraileville papeille. Tässä tulee kuitenkin vastaan se ongelma, että tällöin piispan tulee itse löytää pappi viettämään kyseistä messua. Jos hän ei tähän kykene, hän voi kirjoittaa Vatikaaniin ja pyytää apua. (Piispa siis kieltäisi saman ryhmön vierailut, jonka papit Vatikaani epäilemättä antaisi hänelle ratkaisuksi.) Mikäli piispa kieltäytyy auttamasta vanhaa messua toivovia, heillä on nykyisin täysi oikeus itse hakea apua Vatikaanista.
Kuka piispa olisi niin mauton, että vastanimitettynä haluaisi saada nimensä esille Vatikaanissa siksi, että ei noudata paavin käskyä?Olen lukenut kyseisen dokumentin, enkä löytänyt siitä mitään hyvää.
On melkein surkuhupaisaa, että jotkut intoilijat peräti kuvittelevat, että jotakin Vatikaanin dokumenttia luettaisiin ja sovellettaisiin kaikkialla maailmassa kuin piru Raamattua. Jos minun tahtoni olisi tapahtunut ja piispanamme olisi parhaillaan isä Jan Aarts (joka ainoana olisi ansainnut sen paikan), tuskinpa täällä olisi koskaan edes aloitettu mitään museaalista puuhastelua vanhojen messujen parissa.
Kuvitelkaamme heti sitä mahdollista tilannetta, että uusi piispa kieltäisi kokonaan vanhojen messujen järjestämisen ja markkinoinnin täällä. Noin 10-20 tuoreen käännynnäisen ryhmältä lähtisi valituskirje Vatikaanin. Mutta tuskinpa paavi sen takia menettäisi yöuniaan, Vatikaani reagoisi jyrkästi moiseen tilanteeseen ja uusi piispa siirrettäisiin apulaispiispaksi jonnekin muualle.
Ja mikä on mukamas paavin käsky? Eivät piispat ole paavin käskyläisiä, vaan jokainen heistä on oman hiippakuntansa paimen, joka viime kädessä vastaa ja päättää siitä miten asiat hoidetaan. - vaiko vain ystävänsä
tavis vasemmalta kirjoitti:
Tuolla vanhaa messua tuputtavalla 10-20 tuoreen käännynnäisen ryhmällä taitaa olla pientä pelkoa siitä, että seuraava piispa tulee ihan oikeasti laittamaan stopin moiselle puuhastelulle. Meillä muilla pelättävää ei ole. Meidän täytyy vain odottaa.
Ihmettelen tätä... Aiemmassa keskustelussa (kuten myös tässä keskustelussa) on todettu, että vanhaa messua toivovissa ei ole juuri lainkaan uusia käännynnäisiä. Silti täällä on kaksi nimimerkkiä, jotka jaksavat toitottaa näin olevan. Nämä samat nimimerkit eivät kuitenkaan halua olla lähelläkään kyseistä messua, eivätkä tiedä, kuka siellä käy, miksi, jne.
Odotankin tässä, kenellä on pokkaa mennä kertomaan esim. sille paikalla aina olevalle n. 80-vuotiaalle vauvana katolilaiseksi kastetulle henkilölle, että hän on tullut vahingossa paikalle. Tai että vaihtoehtoisesti hän on uusi käännynnäinen.
Toinen näiden kahden nimimerkin hokema asia on se, että paikalla on pieni määrä väkeä. Jopa pääkaupunkiseudun ulkopuolella messuissa on ollut väkeä enemmän kuin tuo 20. Helsingissä tuon määrän voi kertoa kolmella.
Miksi haluatte levittää väärää tietoa? Mitä saatte tästä oman mielipiteenne jatkuvasta toitottamisesta? Vielä kerran siis kysyn, miksi se, mitä muut tekevät, häiritsee noin kovasti?
Itse keksin vastaukseksi vain sen, että jotkut pelkäävät kyseisen messun yleistyvän ja leviävän kovasti, niin kuin jossain päin maailmaa on jo tapahtunut. Asiaa heille pahentaa se, että kyseinen messun muoto on usein esim. lapsiperheiden suosiossa. Toisin sanoen, se muokkaa osaltaa nyt jo kirkon tulevaisuutta. Seköhän siis mättää? - sentään!
tavis vasemmalta kirjoitti:
Jos nyt pysytään piispa-asiassa, minun toiveeni on, että saisimme suomalaisen piispan. Nuoremman ehdokkaan osalta ainoana muttana voi minusta olla liian myönteinen suhtautuminen vanhan messun toimittamiseen. Vanhemman osalta sellaista vaaraa tuskin on.
Koet vanhan messun "vaarana" ja siihen ei saisi mielestäsi suhtautua "myönteisesti". En ymmärrä sinua tai kantaasi. Onko sinulta tai hiippakunnalta jotain pois, jos muut viettävät vanhaa messua? Sitä paitsi, kyllä se vanhempikin pappi, jos piispaksi valitaan, sallii vanhan messun vieton täällä. Ja miksi ei sallisi, kun se on paavin tahto.
- minä4
tavis vasemmalta kirjoitti:
Olen lukenut kyseisen dokumentin, enkä löytänyt siitä mitään hyvää.
On melkein surkuhupaisaa, että jotkut intoilijat peräti kuvittelevat, että jotakin Vatikaanin dokumenttia luettaisiin ja sovellettaisiin kaikkialla maailmassa kuin piru Raamattua. Jos minun tahtoni olisi tapahtunut ja piispanamme olisi parhaillaan isä Jan Aarts (joka ainoana olisi ansainnut sen paikan), tuskinpa täällä olisi koskaan edes aloitettu mitään museaalista puuhastelua vanhojen messujen parissa.
Kuvitelkaamme heti sitä mahdollista tilannetta, että uusi piispa kieltäisi kokonaan vanhojen messujen järjestämisen ja markkinoinnin täällä. Noin 10-20 tuoreen käännynnäisen ryhmältä lähtisi valituskirje Vatikaanin. Mutta tuskinpa paavi sen takia menettäisi yöuniaan, Vatikaani reagoisi jyrkästi moiseen tilanteeseen ja uusi piispa siirrettäisiin apulaispiispaksi jonnekin muualle.
Ja mikä on mukamas paavin käsky? Eivät piispat ole paavin käskyläisiä, vaan jokainen heistä on oman hiippakuntansa paimen, joka viime kädessä vastaa ja päättää siitä miten asiat hoidetaan."On melkein surkuhupaisaa, että jotkut intoilijat peräti kuvittelevat, että jotakin Vatikaanin dokumenttia luettaisiin ja sovellettaisiin kaikkialla maailmassa kuin piru Raamattua."
Jos MOTUa ei noudateta tai sitä tulkitaan päin mäntyä, SILLOIN vertauksesi pirusta ja Raamatusta pätisi.
Vähän pieleen meni tarkoituksesi:::) - Asiaan!
tavis vasemmalta kirjoitti:
"Minusta on aivan sama mitä sinä tai jotkut muut hiippakuntalaiset ajattelevat vanhasta messusta ja siitä kuka niihin osallistuu tai on osallistumatta."
Olennaista onkin mitä seuraava piispa ajattelee vanhasta messusta ja siitä kuka niihin osallistuu tai on osallistumatta.Sinulla on nyt tämä vanhasta messusta kiistely mennyt niin päähän, että kommenttisi alkavat olla ihan älyttömiä.
Totta vie tässä hiippakunnassa on seitsemän ja puolen vuoden puolihämärän jälkeen oleellisempiakin asioita, joihin uuden piispan on tartuttava uudella otteella, kuin vanha messu. Sitä varmasti täällä vietetään, oli piispana kuka tahansa, koska paavi niin on säätänyt. Ja vietettäköön, koska jotkut hiippakunnassa sitä kaipaavat. On käsittämätöntä, miten voit olla niin fiksoitunut siihen ajatukseen, että siinä olisi jotain uhkaavaa ja torjuttavaa.
Siirry nyt jo järkevämpiin keskustelunaiheisiin sinäkin. - tavis vasemmalta
sentään! kirjoitti:
Koet vanhan messun "vaarana" ja siihen ei saisi mielestäsi suhtautua "myönteisesti". En ymmärrä sinua tai kantaasi. Onko sinulta tai hiippakunnalta jotain pois, jos muut viettävät vanhaa messua? Sitä paitsi, kyllä se vanhempikin pappi, jos piispaksi valitaan, sallii vanhan messun vieton täällä. Ja miksi ei sallisi, kun se on paavin tahto.
"Koet vanhan messun "vaarana" ja siihen ei saisi mielestäsi suhtautua "myönteisesti"."
Koko vanhaa messua ylläpitävät aikana, jona se oli kielletty, ne samat tahot, jotka vastustivat ja kaiketi yhä edelleen vastustavat Vatikaanin 2. konsiilia. Vanha messu ei itsessään ehkä ole vaarallinen, vaan kaikki muu siihen liittyvä, jolla yritetään tehdä tyhjäksi Vatikaanin 2. konsiilin uudistustyö kirkossa tai ainakin hankaloittaa sen etenemistä.
"En ymmärrä sinua tai kantaasi. Onko sinulta tai hiippakunnalta jotain pois, jos muut viettävät vanhaa messua?"
Siitä kärsii hiippakuntamme yhtenäisyys paljon enemmän kuin jostakin Katkirkosta, koska viimeksi mainittu on pelkkä epävirallinen ja kaikille avoin keskustelufoorumi.
"Sitä paitsi, kyllä se vanhempikin pappi, jos piispaksi valitaan, sallii vanhan messun vieton täällä."
Siitä en menisi lainkaan vannomaan.
"Ja miksi ei sallisi, kun se on paavin tahto."
Paavi ei ole kirkossamme yksinvaltias. Jokainen piispa johtaa omaa hiippakuntaansa ja päättää sen sisällä mm. näistä asioista. - tavis vasemmalta
Asiaan! kirjoitti:
Sinulla on nyt tämä vanhasta messusta kiistely mennyt niin päähän, että kommenttisi alkavat olla ihan älyttömiä.
Totta vie tässä hiippakunnassa on seitsemän ja puolen vuoden puolihämärän jälkeen oleellisempiakin asioita, joihin uuden piispan on tartuttava uudella otteella, kuin vanha messu. Sitä varmasti täällä vietetään, oli piispana kuka tahansa, koska paavi niin on säätänyt. Ja vietettäköön, koska jotkut hiippakunnassa sitä kaipaavat. On käsittämätöntä, miten voit olla niin fiksoitunut siihen ajatukseen, että siinä olisi jotain uhkaavaa ja torjuttavaa.
Siirry nyt jo järkevämpiin keskustelunaiheisiin sinäkin."Totta vie tässä hiippakunnassa on seitsemän ja puolen vuoden puolihämärän jälkeen oleellisempiakin asioita, joihin uuden piispan on tartuttava uudella otteella, kuin vanha messu."
Miten olisi hiippakuntamme yhtenäisyys, jota vanhan messun porukat ovat mm. nettisivunsa kirjoituksilla osaltaan romuttaneet?
"Sitä varmasti täällä vietetään, oli piispana kuka tahansa, koska paavi niin on säätänyt."
Voi sinua! On paavi säätänyt tuhansia muitakin asioita, joita viisaat piispat ovat joko noudattaneet tai jättäneet noudattamatta oman hiippakuntansa tilanteen perusteella.
"Ja vietettäköön, koska jotkut hiippakunnassa sitä kaipaavat."
Kun piispa Paul Verschuren tarjosi vanhaa messua 1980-luvulla, kukaan ei ollut siitä kiinnostunut (ei edes se teidän mainitsemanne 80- tai siis silloin 50-vuotias). Koko museaalisen hömpötyksen takana on vain joukko tuoreita käännynnäisiä.
"On käsittämätöntä, miten voit olla niin fiksoitunut siihen ajatukseen, että siinä olisi jotain uhkaavaa ja torjuttavaa."
Kuten Vatikaanin 2. konsiilin uudistuksien tyhjäksi tekemisen vanhan messun varjolla...
"Siirry nyt jo järkevämpiin keskustelunaiheisiin sinäkin."
Koko vanha messu onkin tyhmyys. Vatikaanin 2. konsiili uudisti messun. - aktiivikatolilainen
vaiko vain ystävänsä kirjoitti:
Ihmettelen tätä... Aiemmassa keskustelussa (kuten myös tässä keskustelussa) on todettu, että vanhaa messua toivovissa ei ole juuri lainkaan uusia käännynnäisiä. Silti täällä on kaksi nimimerkkiä, jotka jaksavat toitottaa näin olevan. Nämä samat nimimerkit eivät kuitenkaan halua olla lähelläkään kyseistä messua, eivätkä tiedä, kuka siellä käy, miksi, jne.
Odotankin tässä, kenellä on pokkaa mennä kertomaan esim. sille paikalla aina olevalle n. 80-vuotiaalle vauvana katolilaiseksi kastetulle henkilölle, että hän on tullut vahingossa paikalle. Tai että vaihtoehtoisesti hän on uusi käännynnäinen.
Toinen näiden kahden nimimerkin hokema asia on se, että paikalla on pieni määrä väkeä. Jopa pääkaupunkiseudun ulkopuolella messuissa on ollut väkeä enemmän kuin tuo 20. Helsingissä tuon määrän voi kertoa kolmella.
Miksi haluatte levittää väärää tietoa? Mitä saatte tästä oman mielipiteenne jatkuvasta toitottamisesta? Vielä kerran siis kysyn, miksi se, mitä muut tekevät, häiritsee noin kovasti?
Itse keksin vastaukseksi vain sen, että jotkut pelkäävät kyseisen messun yleistyvän ja leviävän kovasti, niin kuin jossain päin maailmaa on jo tapahtunut. Asiaa heille pahentaa se, että kyseinen messun muoto on usein esim. lapsiperheiden suosiossa. Toisin sanoen, se muokkaa osaltaa nyt jo kirkon tulevaisuutta. Seköhän siis mättää?Ei tarvitse olla nimimerkiltään aktiivikatolilainen ollakseen järkevä ja seuratakseen Vatikaanin kakkosta.
- sentään!
tavis vasemmalta kirjoitti:
"Koet vanhan messun "vaarana" ja siihen ei saisi mielestäsi suhtautua "myönteisesti"."
Koko vanhaa messua ylläpitävät aikana, jona se oli kielletty, ne samat tahot, jotka vastustivat ja kaiketi yhä edelleen vastustavat Vatikaanin 2. konsiilia. Vanha messu ei itsessään ehkä ole vaarallinen, vaan kaikki muu siihen liittyvä, jolla yritetään tehdä tyhjäksi Vatikaanin 2. konsiilin uudistustyö kirkossa tai ainakin hankaloittaa sen etenemistä.
"En ymmärrä sinua tai kantaasi. Onko sinulta tai hiippakunnalta jotain pois, jos muut viettävät vanhaa messua?"
Siitä kärsii hiippakuntamme yhtenäisyys paljon enemmän kuin jostakin Katkirkosta, koska viimeksi mainittu on pelkkä epävirallinen ja kaikille avoin keskustelufoorumi.
"Sitä paitsi, kyllä se vanhempikin pappi, jos piispaksi valitaan, sallii vanhan messun vieton täällä."
Siitä en menisi lainkaan vannomaan.
"Ja miksi ei sallisi, kun se on paavin tahto."
Paavi ei ole kirkossamme yksinvaltias. Jokainen piispa johtaa omaa hiippakuntaansa ja päättää sen sisällä mm. näistä asioista."Vanha messu ei itsessään ehkä ole vaarallinen, vaan kaikki muu siihen liittyvä, jolla yritetään tehdä tyhjäksi Vatikaanin 2. konsiilin uudistustyö kirkossa tai ainakin hankaloittaa sen etenemistä."
No nyt tuli perusteluja. Hyvä! V2:n linjoista ollaan eri mieltä eri "leireissä". Seuraava kirkolliskokous voisi panna kaiken taas uusiksi niin tahtoessaan. Sitä ei tosin ole näköpiirissä. Motu proprion tarkoitus ei käsittääkseni ollut Vatikaani kakkosen tyhjäksitekeminen (eikä ole!), vaan niiden ihmisten huomioiminen kirkossa, joille uusi messu ei ole antanut sitä hengellisyyden kokemusta, mitä he kaipaavat.
"Siitä [vanhasta messusta] kärsii hiippakuntamme yhtenäisyys paljon enemmän kuin jostakin Katkirkosta..."
Ei kärsi, jos emme anna niin tapahtua. Olemmeko olleet koskaan täysin yksimielisiä? Emme. Sallikaamme jokaisen olla oma itsensä ja se, että toinen tykkää erilaisesta liturgiasta.
""Sitä paitsi, kyllä se vanhempikin pappi, jos piispaksi valitaan, sallii vanhan messun vieton täällä."
Siitä en menisi lainkaan vannomaan."
En minäkään vanno, mutta uskon niin.
"Paavi ei ole kirkossamme yksinvaltias. Jokainen piispa johtaa omaa hiippakuntaansa ja päättää sen sisällä mm. näistä asioista."
Totta. Nähtäväksemme jää, miten meillä tulee käymään. Luotan siihen, että uusi piispamme kyllä sallii vanhan messun vieton. Ja jos ei sallisikaan, voimme tehdä asialle jotain.
Hyvää kesää sinulle! - maalaistollo
tavis vasemmalta kirjoitti:
"Koet vanhan messun "vaarana" ja siihen ei saisi mielestäsi suhtautua "myönteisesti"."
Koko vanhaa messua ylläpitävät aikana, jona se oli kielletty, ne samat tahot, jotka vastustivat ja kaiketi yhä edelleen vastustavat Vatikaanin 2. konsiilia. Vanha messu ei itsessään ehkä ole vaarallinen, vaan kaikki muu siihen liittyvä, jolla yritetään tehdä tyhjäksi Vatikaanin 2. konsiilin uudistustyö kirkossa tai ainakin hankaloittaa sen etenemistä.
"En ymmärrä sinua tai kantaasi. Onko sinulta tai hiippakunnalta jotain pois, jos muut viettävät vanhaa messua?"
Siitä kärsii hiippakuntamme yhtenäisyys paljon enemmän kuin jostakin Katkirkosta, koska viimeksi mainittu on pelkkä epävirallinen ja kaikille avoin keskustelufoorumi.
"Sitä paitsi, kyllä se vanhempikin pappi, jos piispaksi valitaan, sallii vanhan messun vieton täällä."
Siitä en menisi lainkaan vannomaan.
"Ja miksi ei sallisi, kun se on paavin tahto."
Paavi ei ole kirkossamme yksinvaltias. Jokainen piispa johtaa omaa hiippakuntaansa ja päättää sen sisällä mm. näistä asioista.Vaikka paavi ei olekaan yksinvaltias, ei yksikään tavallinen piispa pysty kirkon lain mukaan estämään sitä, että pappi viettää halutessaan vanhaa messua. Siitä paavin viimevuotinen dokumentti pitää huolen. Jos kirkkoherra tai piispa ei tätä hyväksy, pitää asiasta raportoida Roomaan, joka puuttuu ongelmaan napakasti. Tästä on jo esimerkkejä. Ja luulenpa, että vanhan messun makuun päässeet eivät jättäisi tuota optiota käyttämättä, jos tarve olisi.
Ei vanhan messun ystävien tarvitse olla peloissaan. Joidenkin muiden sen sijaan kyllä.
Ja vielä kerran: kirkon kanta on, että niin uusi kuin vanha liturgia ovat yhtä hyviä ja täydellisiä ilmauksia katolisesta uskosta. Miksi niitä pitäisi keskenään riitauttaa? Ketä se hyödyttää?
- Turun srk:n jäsen
Luterilaisetkin ovat ottaneet vaarin siitä mahdollisuudesta, että saisimme suomalaisen piispan:
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=5658&Itemid=38
Itse olen tosin eri mieltä. Kyllä se nuorempikin voidaan valita piispaksi, koska arvatenkin Vatikaanissa hänet tunnetaan hyvin. - amazon22
Minä ehdotan että ehdottamistasi kandidaateista ensin astuisi tmä vanhempi herra johtopuikkoihin ja kun häneltä ns. "veto hyytyisi" niin sitten ihanteellinen jatkaja olisi tämä nuorempi herra.
- Marialainen
"Minä ehdotan että ehdottamistasi kandidaateista ensin astuisi tmä vanhempi herra johtopuikkoihin ja kun häneltä ns. "veto hyytyisi" niin sitten ihanteellinen jatkaja olisi tämä nuorempi herra."
Ehkä Vatikaanissakin ollaan ajateltu noin. Mutta sillä erolla, että "vanhempi herra" oli Józef Wróbel. - Kiitos!
Marialainen kirjoitti:
"Minä ehdotan että ehdottamistasi kandidaateista ensin astuisi tmä vanhempi herra johtopuikkoihin ja kun häneltä ns. "veto hyytyisi" niin sitten ihanteellinen jatkaja olisi tämä nuorempi herra."
Ehkä Vatikaanissakin ollaan ajateltu noin. Mutta sillä erolla, että "vanhempi herra" oli Józef Wróbel.Olen tosi kiitollinen ettei Vatikaani osoita piispaa suomi24-keskustelupalstan pohjilta... Olisi tulossa katastrofi. Suomenkielisien joukosta kukaan ei ole sopiva. Pakkohan se on ulkomaanpoika saada puikkoihin - vaihtoehtoja ei ole, ja sen arvaa nuntiuskin.
- Marialainen
Kiitos! kirjoitti:
Olen tosi kiitollinen ettei Vatikaani osoita piispaa suomi24-keskustelupalstan pohjilta... Olisi tulossa katastrofi. Suomenkielisien joukosta kukaan ei ole sopiva. Pakkohan se on ulkomaanpoika saada puikkoihin - vaihtoehtoja ei ole, ja sen arvaa nuntiuskin.
Kukaan tämän palstan osallistujista tuskin on kuvitellut, että Vatikaani valitsisi piispan näiden kirjoitusten perusteella. Mutta tuskinpa vaikkapa politiikka-palstankaan osallistujat kuvittelevat, että Vanhasen hallitus muuttaisi politiikkaansa niiden nettikeskustelun pohjalta.
Tuollaiset "argumentit", ettei suomenkielisten joukosta kukaan olisi sopiva ovat yhtä tyhjän kanssa. Viimeksi "sopivana" pidettiin täysin kielitaidotonta, maamme historiaa ja kulttuuria osaamatonta puolalaista.
Katastrofia ei tarvitse pelätä. Sen olemme jo viime vuosina kokeneet. Meille olisi suuri helpotus jo se, että uusi piispa osaisi suomea ja mieluiten ruotsiakin. - Saisiko täsmennystä
Kiitos! kirjoitti:
Olen tosi kiitollinen ettei Vatikaani osoita piispaa suomi24-keskustelupalstan pohjilta... Olisi tulossa katastrofi. Suomenkielisien joukosta kukaan ei ole sopiva. Pakkohan se on ulkomaanpoika saada puikkoihin - vaihtoehtoja ei ole, ja sen arvaa nuntiuskin.
Kun ei sinulle suomalainen kelpaa, kerrohan, millaisen piispan sinä haluat? Mitä sellaisia ominaisuuksia on sinun mielestäsi "sopivalla" ehdokkaalla, joita suomalaisilla ei ole?
- hiippakuntalainen...
Saisiko täsmennystä kirjoitti:
Kun ei sinulle suomalainen kelpaa, kerrohan, millaisen piispan sinä haluat? Mitä sellaisia ominaisuuksia on sinun mielestäsi "sopivalla" ehdokkaalla, joita suomalaisilla ei ole?
Piispan pitää olla tarpeeksi vanha, oppinut, viisas ja ennenkaikkea oikeaoppinen.
- tavis vasemmalta
hiippakuntalainen... kirjoitti:
Piispan pitää olla tarpeeksi vanha, oppinut, viisas ja ennenkaikkea oikeaoppinen.
"Piispan pitää olla tarpeeksi vanha, oppinut, viisas ja ennenkaikkea oikeaoppinen."
Ja ilmeisesti nuo kriteerit määrittelet ja tulkiset sinä itse? Jo on otsaa! - aggressiivinen?
tavis vasemmalta kirjoitti:
"Piispan pitää olla tarpeeksi vanha, oppinut, viisas ja ennenkaikkea oikeaoppinen."
Ja ilmeisesti nuo kriteerit määrittelet ja tulkiset sinä itse? Jo on otsaa!Mitä sinulle on tapahtunut että sinusta on tullut noin suvaitsematon? Kyllä piispan pitää olla kaikkia noita asioita - ja enemmänkin. Ole kiltti ja palaa takavasemmalle, josta ilmeisesti olet kotoisin.
- Kyriake
ja pyytäkää suomalaista piispaa. Paavi vaikuttaa järkimieheltä. Kyllä hän ymmärtää.
- Michael 1
Minua harmittavat muun muassa viime aikoina näilla sivuilla esiintyneet viestit, joissa painotetaan sitä, että nimiä ei haluta mainita.
Pienellä vaivannäöllä saa selville (vaikka ei olisikaan katolilainen, joka minä taas olen), että ne kaksi suomalaissyntyistä pappia, joiden nimiä muka NIMENOMAAN EI VOI TAI EI HALUTA MAINITA ovat Teemu Sippo ja Tuomo T. Vimpari.
Isä Teemu on vanhempi ja isä Tuomo on nuorempi. Että tällaisia salaisuuksia muka.
Isä Teemu on valittu hiippakunnan asiainhoitajaksi siksi ajaksi kun meillä ei ole piispaa - sen valinnan ovat tehneet hiippakunnan papit. Piispa taas nimitetään Vatikaanista sitten kun aika koittaa.
Itse luulisin, että isä Teemua ei aikanaan, siis monta vuotta sitten, nimitetty piispaksi, koska häntä pidettiin liian vapaamielisenä tai radikaalina. En nyt muista, mitä kauhean vapaamielistä hän oli tullut sanoneeksi, mutta varmaankin se liittyi joihinkin silloin ajankohtaisiin aiheisiin kuten pappien mahdollisiin avioliittoihin tulevaisuudessa, tavallisten kansalaisten avioliittojen purkamisen helpottamisiin tai joihinkin muihin vastaaviin ajan keskustelunaiheisiin. Varmaankin löytyy monia, jotka muistavat paremmin. Siis kertokaa!
Mutta - ja tämä on tärkeämpää - jos isä Teemu olisi hiippakunnan asiainhoitajana pitkänkin ajan - hän ei ihan varmasti voisi viedä maailmanlaajuisessa katolisessa kirkossa läpi mitään hurjan radikaalia ja epäkonservatiivista ehdotusta, ei edes Suomessa. Meillähän ei ole sellaista itsenäistä "Suomen katolista kirkkoa" niin kuin on "Suomen evankelis-luterilainen kirkko", vaan me kuulumme kaikki pyhään yhteiseen ja katoliseen kirkkoon, jonka yksi toimialue on "katolinen kirkko Suomessa".
Tästä syystä kaikki ne, jotka pelkäävät sitä, että isä Teemu saisi asiainhoitajan kaudellaan tai sitten, jos hänet nimitettäisiin piispaksi, kauheita ja liberaaleja uudistuksia aikaan, pelkäävät turhaan. Näin ei tule käymään isä Teemun asiainhoitajakaudella eikä tulisi sittenkään käymään, vaikka hänet nimitettäisiin piispaksi.
Minusta isä Teemulla on hyviä ominaisuuksia, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Hän kuuntelee erilaisia ihmisiä ja erilaisia tahoja eikä ole fanaattinen fundamentalisti. Näille fundamentalisteille vain laki ja periaate näyttäväät merkitsevän kaikkea, mutta minusta oikeille kristityille rakkaus on suurempi asia kuin lain mekaaninen täyttäminen. Isä Teemun lähestymistapa on aina pastoraalinen, niin kuin eräs tällä palstalla kirjoittanut henkilö sanoi (anteeksi, että en nyt juuri löydä sitä kohtaa missä tämä sanottiin) ja pastoraalinen tarkoittaa tässä sitä, että hän ajattelee asioita aina seurakuntansa ja laumansa parhaan kannalta. Hän tuntee Suomen ja katolisen kirkon Suomessa historian hyvin ja on lisäksi erittäin ansioitunut ekumeenisissa yhteyksissä (monet eivät uskoneet, että kukaan voisi täyttää isä Jan Aartsin paikkaa tässä, mutta isä Teemu on tehnyt todella arvokasta työtä).
Siispä: Minusta olisi hyvä, jos isä Teemu nimitettäisiin piispaksi, tai jos häntä ei voida nimittää piispaksi, hän voisi toimia Suomessa hiippakunnan asiainhoitajana vaikka seuraavat kymmenen tai kaksikymmentä vuotta. Emmehän me piispaa sinänsä tarvitse, jos piispa on henkilö, joka vahingoittaa hiippakuntaa sen sijaan, että kaitsisi sitä.
Sananen vielä niille, jotka toivovat Pyhän Sydämen Pappien "hegemonian" loppumista ja sellaista piispaa, joka ei olisi heihin sidoksissa: noin kahdeksan vuotta sitten ja sitä ennen, jolloin hiippakunnassamme ei ollut piispaa, esitettiin hiippakunnassamme ja muun muassa näillä sivuilla juuri tämä toivomus. Ja mitä saatiin? SCJ:hin kuuluva piispa, jonka käytöksestä, toiminnasta eikä saarnoista voinut mitenkään päätellä, että kyseinen henkilö olisi kuulunut Jeesuksen Pyhän Sydämen Pappien veljeskuntaan. Pyhän Sydämen hegemonia tosiaan loppui, mutta tilalle tuli toisenlainen hegemonia: nyt saatiin todellinen "hegemonia": ylivalta, tyrannia ja tolkuton norsu törmäilemään (no, Suomea nyt ei voi sanoa posliinikaupaksi, mutta kuitenkin).
Saanen pyytää: lopettakaa nuo älyttömät puheenne Pyhän Sydämen hegemonian lopettamisesta. Jos ihmiset todella noudattaisivat Jeesuksen Pyhän Sydämen karismaa, tuollaiset moukat ja valhehurskaat kuin entinen piispa J.W. eivät koskaan olisi päässeet tekemään pahojaan.- Marialainen
Kuten sanottua, minulla ei ole mitään vanhempaa ehdokasta vastaan, kuten ei ole nuorempaakaan vastaan. En vain pidä heidän nimiensä jatkuvaa toistamista asiallisena, koska sillä tavalla Internetin tehokkaat hakumoottorit löytävät nämä keskustelut liiankin helposti. Itse toivoisin, että tästä asiasta näet keskustelisimme vain me katolilaiset keskenämme (vaikka muita ei voida edes teknisesti rajata palstan ulkopuolelle).
Sitten tuohon SCJ-hegemoniaan. Itse alan olla sen verran kypsynyt koko ilmiöön. Ainoa SCJ-pappi, jonka nimittämisestä piispaksi voisin vilpittömästi iloita, on juuri tuo vanhempi. Saattaa hyvinkin olla luonnollista, että jokin pieni hiippakunta Perun Andien juuressa kuuluu jollekin sääntökunnalle, mutta että peräti kokonainen EU-maa?
Kaikissa muissa Pohjoismaissa hiippakunnissa on eri sääntökuntia, ryhmittymiä ja varsinkin paljon tavallisia hiippakuntapappeja, eivätkä ne ole jonkin yhden sääntökunnan "läänityksiä". Se vastaakin katolisen kirkon tilannetta kaikkialla maailmassa. Miksi SCJ:n "hegemonian" jatkumo olisi edes toivottavaa? Onko SCJ:n jäsenyys mukamas tae jostakin ainutlaatuisesta hengellisyydestä ja avoimuudesta? Viimeistään edellisen piispan esimerkki näytti, ettei niin todellakaan ole.
Vaadit meitä muita noudattamaan Jeesuksen Pyhän Sydämen "karismaa". Taidat siis itse olla SCJ-maallikko. Valitan, mutta tuo teidän karismanne ei minua kiinnosta. Vaikka tässä hiippakunnassa on suorastaan jauhettu siitä vuosikymmenet, enpä ole pannut merkille, että täällä rakkauden henki olisi koskaan ollut sen voimakkaampi kuin tavallisissa katolisissa hiippakunnissa, joissa yksi sääntökunta ei pääse kukkoilemaan.
Lyhyesti: ne ajat, jolloin SCJ vastasi yksin koko hiippakunnasta, ovat kauan sitten olleet ja menneet. Nyt tuo tosiasia on aika tunnustaa piispaa valittaessakin. Ainoa tervetullut poikkeus voisi ehkä olla vanhempi ehdokkaista. - luettua
Marialainen kirjoitti:
Kuten sanottua, minulla ei ole mitään vanhempaa ehdokasta vastaan, kuten ei ole nuorempaakaan vastaan. En vain pidä heidän nimiensä jatkuvaa toistamista asiallisena, koska sillä tavalla Internetin tehokkaat hakumoottorit löytävät nämä keskustelut liiankin helposti. Itse toivoisin, että tästä asiasta näet keskustelisimme vain me katolilaiset keskenämme (vaikka muita ei voida edes teknisesti rajata palstan ulkopuolelle).
Sitten tuohon SCJ-hegemoniaan. Itse alan olla sen verran kypsynyt koko ilmiöön. Ainoa SCJ-pappi, jonka nimittämisestä piispaksi voisin vilpittömästi iloita, on juuri tuo vanhempi. Saattaa hyvinkin olla luonnollista, että jokin pieni hiippakunta Perun Andien juuressa kuuluu jollekin sääntökunnalle, mutta että peräti kokonainen EU-maa?
Kaikissa muissa Pohjoismaissa hiippakunnissa on eri sääntökuntia, ryhmittymiä ja varsinkin paljon tavallisia hiippakuntapappeja, eivätkä ne ole jonkin yhden sääntökunnan "läänityksiä". Se vastaakin katolisen kirkon tilannetta kaikkialla maailmassa. Miksi SCJ:n "hegemonian" jatkumo olisi edes toivottavaa? Onko SCJ:n jäsenyys mukamas tae jostakin ainutlaatuisesta hengellisyydestä ja avoimuudesta? Viimeistään edellisen piispan esimerkki näytti, ettei niin todellakaan ole.
Vaadit meitä muita noudattamaan Jeesuksen Pyhän Sydämen "karismaa". Taidat siis itse olla SCJ-maallikko. Valitan, mutta tuo teidän karismanne ei minua kiinnosta. Vaikka tässä hiippakunnassa on suorastaan jauhettu siitä vuosikymmenet, enpä ole pannut merkille, että täällä rakkauden henki olisi koskaan ollut sen voimakkaampi kuin tavallisissa katolisissa hiippakunnissa, joissa yksi sääntökunta ei pääse kukkoilemaan.
Lyhyesti: ne ajat, jolloin SCJ vastasi yksin koko hiippakunnasta, ovat kauan sitten olleet ja menneet. Nyt tuo tosiasia on aika tunnustaa piispaa valittaessakin. Ainoa tervetullut poikkeus voisi ehkä olla vanhempi ehdokkaista.En ole scj-maallikko, mutta hyllystä löytyy vuonna 1992 julkaistu vihkonen "Jeesuksen sydän ja sosiaalinen kysymys - Leo Dehon, Jeesuksen pyhän sydämen veljeskunnan perustaja".
Isä Dehon kirjoitti joskus vuosien 1911-1921 välillä niille Suomessa toimineille papeille, jotka olivat siirtyneet Ruotsiin vuonna 1911 tapahtuneen maastakarkoituksen jälkeen. Tässä joitakin pieniä otteita tuosta kirjeestä:
- Työskennelkää hyvin, viisaasti, nöyrinä ja kestävinä. -- Elämän pyhyyden, rukouksen ja tekojen kautta me voitamme sieluja.
- Olkaa aina vakaita ja vaatimattomia, niin kuin sopii Herran palvelijoille. -- Työnne ei rakenna, ellette todella ole täynnä palvontaa ja sisäistä rukousta.
- Sovituksen henki ja pyhän Sydämen palvonta pyhässä sakramentissa on meidän luonteenomaisin merkkimme.
- Olkoot kirkkonne hyvin hoidettuja, aina siistejä ja koristeltuja; se on uskon merkki --.
- Olkaa viisaita kanssakäymisessänne, vieläpä katolisten perheiden kanssa. -- Käykää katsomassa sairaita. menkää tapaamaan perheitä, jotka laiminlyövät messun ja joiden lapset ovat jääneet pois uskonnonopetuksesta. Hyvä paimen huolehtii kaikista lampaistaan, palkkapaimen etsii omaa etuaan ja huviaan.
- Kammotkaa sielun penseyttä enemmän kuin ruumiin sairautta.
- Älkää olko milloinkaan joutilaina; jos teiltä jää hengellisten harjoitusten ja työtehtävienne jälkeen aikaa, käyttäkää se kielten opiskeluun.
Minulle kävisi oikein hyvin kuka tahansa piispa, joka noudattaisi yllä olevan kaltaista ohjelmaa virassaan ja joka myös kehottaisi kaikkia hiippakunnassa toimivia pappeja samaan. Todellinen scj-läinen henki on näiden kehotusten valossa mitä kauneinta katolisuutta.
Vaikka varmaan olemme nähneet puutteita isä Dehonin kehotusten noudattamisessa aiemmin, se ei tarkoita, ettei tuo karisma olisi meille hyväksi tulevassa piispassa. - Turun srk:n jäsen
luettua kirjoitti:
En ole scj-maallikko, mutta hyllystä löytyy vuonna 1992 julkaistu vihkonen "Jeesuksen sydän ja sosiaalinen kysymys - Leo Dehon, Jeesuksen pyhän sydämen veljeskunnan perustaja".
Isä Dehon kirjoitti joskus vuosien 1911-1921 välillä niille Suomessa toimineille papeille, jotka olivat siirtyneet Ruotsiin vuonna 1911 tapahtuneen maastakarkoituksen jälkeen. Tässä joitakin pieniä otteita tuosta kirjeestä:
- Työskennelkää hyvin, viisaasti, nöyrinä ja kestävinä. -- Elämän pyhyyden, rukouksen ja tekojen kautta me voitamme sieluja.
- Olkaa aina vakaita ja vaatimattomia, niin kuin sopii Herran palvelijoille. -- Työnne ei rakenna, ellette todella ole täynnä palvontaa ja sisäistä rukousta.
- Sovituksen henki ja pyhän Sydämen palvonta pyhässä sakramentissa on meidän luonteenomaisin merkkimme.
- Olkoot kirkkonne hyvin hoidettuja, aina siistejä ja koristeltuja; se on uskon merkki --.
- Olkaa viisaita kanssakäymisessänne, vieläpä katolisten perheiden kanssa. -- Käykää katsomassa sairaita. menkää tapaamaan perheitä, jotka laiminlyövät messun ja joiden lapset ovat jääneet pois uskonnonopetuksesta. Hyvä paimen huolehtii kaikista lampaistaan, palkkapaimen etsii omaa etuaan ja huviaan.
- Kammotkaa sielun penseyttä enemmän kuin ruumiin sairautta.
- Älkää olko milloinkaan joutilaina; jos teiltä jää hengellisten harjoitusten ja työtehtävienne jälkeen aikaa, käyttäkää se kielten opiskeluun.
Minulle kävisi oikein hyvin kuka tahansa piispa, joka noudattaisi yllä olevan kaltaista ohjelmaa virassaan ja joka myös kehottaisi kaikkia hiippakunnassa toimivia pappeja samaan. Todellinen scj-läinen henki on näiden kehotusten valossa mitä kauneinta katolisuutta.
Vaikka varmaan olemme nähneet puutteita isä Dehonin kehotusten noudattamisessa aiemmin, se ei tarkoita, ettei tuo karisma olisi meille hyväksi tulevassa piispassa.Seuraavat isä Dehonin kehotukset, joita lainaan viestistäsi, tuntuvat lähinnä irvoikkailta ainakin Turun seurakunnan nykytilanteen valossa. Ja täällähän kirkkoherrana tunnetusti vaikuttaa SCJ:n jäsen:
"- Työskennelkää hyvin, viisaasti, nöyrinä ja kestävinä. -- Elämän pyhyyden, rukouksen ja tekojen kautta me voitamme sieluja.
- Olkaa aina vakaita ja vaatimattomia, niin kuin sopii Herran palvelijoille. -- Työnne ei rakenna, ellette todella ole täynnä palvontaa ja sisäistä rukousta.
- Sovituksen henki ja pyhän Sydämen palvonta pyhässä sakramentissa on meidän luonteenomaisin merkkimme.
- Olkoot kirkkonne hyvin hoidettuja, aina siistejä ja koristeltuja; se on uskon merkki --.
- Olkaa viisaita kanssakäymisessänne, vieläpä katolisten perheiden kanssa. -- Käykää katsomassa sairaita. menkää tapaamaan perheitä, jotka laiminlyövät messun ja joiden lapset ovat jääneet pois uskonnonopetuksesta. Hyvä paimen huolehtii kaikista lampaistaan, palkkapaimen etsii omaa etuaan ja huviaan.
- Kammotkaa sielun penseyttä enemmän kuin ruumiin sairautta.
- Älkää olko milloinkaan joutilaina; jos teiltä jää hengellisten harjoitusten ja työtehtävienne jälkeen aikaa, käyttäkää se kielten opiskeluun." - Marialainen
Turun srk:n jäsen kirjoitti:
Seuraavat isä Dehonin kehotukset, joita lainaan viestistäsi, tuntuvat lähinnä irvoikkailta ainakin Turun seurakunnan nykytilanteen valossa. Ja täällähän kirkkoherrana tunnetusti vaikuttaa SCJ:n jäsen:
"- Työskennelkää hyvin, viisaasti, nöyrinä ja kestävinä. -- Elämän pyhyyden, rukouksen ja tekojen kautta me voitamme sieluja.
- Olkaa aina vakaita ja vaatimattomia, niin kuin sopii Herran palvelijoille. -- Työnne ei rakenna, ellette todella ole täynnä palvontaa ja sisäistä rukousta.
- Sovituksen henki ja pyhän Sydämen palvonta pyhässä sakramentissa on meidän luonteenomaisin merkkimme.
- Olkoot kirkkonne hyvin hoidettuja, aina siistejä ja koristeltuja; se on uskon merkki --.
- Olkaa viisaita kanssakäymisessänne, vieläpä katolisten perheiden kanssa. -- Käykää katsomassa sairaita. menkää tapaamaan perheitä, jotka laiminlyövät messun ja joiden lapset ovat jääneet pois uskonnonopetuksesta. Hyvä paimen huolehtii kaikista lampaistaan, palkkapaimen etsii omaa etuaan ja huviaan.
- Kammotkaa sielun penseyttä enemmän kuin ruumiin sairautta.
- Älkää olko milloinkaan joutilaina; jos teiltä jää hengellisten harjoitusten ja työtehtävienne jälkeen aikaa, käyttäkää se kielten opiskeluun.""Pyrkikää sovintoon... rukoilkaa... pitäkää kirkot siisteinä... vierailkaa perheiden luona... opiskelkaa kieltä". Ovatko nyt nuo esimerkkejä jostakin ihan suurenmoisesta karismasta tai vaikkapa erityisen syvällisestä hengellisyydestä? Eivät minusta ollenkaan. Itse olen korviani myöten täynnä sitä jauhamista ja tuputtamista Jeesuksen Pyhästä Sydämestä, jota täällä on (ilmeisen turhaan) harrastettu yli sata vuotta. Eipä silti kutsumuksia ole pahemmin tullut. Teot kun ovat olleet toisenlaisia.
- mutta tarpeellista
Marialainen kirjoitti:
"Pyrkikää sovintoon... rukoilkaa... pitäkää kirkot siisteinä... vierailkaa perheiden luona... opiskelkaa kieltä". Ovatko nyt nuo esimerkkejä jostakin ihan suurenmoisesta karismasta tai vaikkapa erityisen syvällisestä hengellisyydestä? Eivät minusta ollenkaan. Itse olen korviani myöten täynnä sitä jauhamista ja tuputtamista Jeesuksen Pyhästä Sydämestä, jota täällä on (ilmeisen turhaan) harrastettu yli sata vuotta. Eipä silti kutsumuksia ole pahemmin tullut. Teot kun ovat olleet toisenlaisia.
Eivät kai nuo luetellut papilliset tavat mitään suurenmoista karismaa ja erityisen syvää hengellisyyttä edusta. Minusta ne edustavat oikein hyviä ohjeita seurakuntapapeille. Juuri tuollaisia ohjeita noudattavia pappeja seurakunnissa tarvitaan.
Syvä hengellisyys usein on luostarisääntökuntalaislle ominaisempaa, vaikka olisihan se toki suotavaa ihan kaikille kristityille. Seurakuntapapin ja hiippakunnan piispan työ on kyllä niin konkreettista huolenpitoa heille uskotun lauman hyvinvoinnista, ettei pelkästään hengellisyys siihen riitä. - huokauksen kera
Turun srk:n jäsen kirjoitti:
Seuraavat isä Dehonin kehotukset, joita lainaan viestistäsi, tuntuvat lähinnä irvoikkailta ainakin Turun seurakunnan nykytilanteen valossa. Ja täällähän kirkkoherrana tunnetusti vaikuttaa SCJ:n jäsen:
"- Työskennelkää hyvin, viisaasti, nöyrinä ja kestävinä. -- Elämän pyhyyden, rukouksen ja tekojen kautta me voitamme sieluja.
- Olkaa aina vakaita ja vaatimattomia, niin kuin sopii Herran palvelijoille. -- Työnne ei rakenna, ellette todella ole täynnä palvontaa ja sisäistä rukousta.
- Sovituksen henki ja pyhän Sydämen palvonta pyhässä sakramentissa on meidän luonteenomaisin merkkimme.
- Olkoot kirkkonne hyvin hoidettuja, aina siistejä ja koristeltuja; se on uskon merkki --.
- Olkaa viisaita kanssakäymisessänne, vieläpä katolisten perheiden kanssa. -- Käykää katsomassa sairaita. menkää tapaamaan perheitä, jotka laiminlyövät messun ja joiden lapset ovat jääneet pois uskonnonopetuksesta. Hyvä paimen huolehtii kaikista lampaistaan, palkkapaimen etsii omaa etuaan ja huviaan.
- Kammotkaa sielun penseyttä enemmän kuin ruumiin sairautta.
- Älkää olko milloinkaan joutilaina; jos teiltä jää hengellisten harjoitusten ja työtehtävienne jälkeen aikaa, käyttäkää se kielten opiskeluun.""isä Dehonin kehotukset, joita lainaan viestistäsi, tuntuvat lähinnä irvoikkailta ainakin Turun seurakunnan nykytilanteen valossa."
Ei voi väittää vastaan. Olisi mukava jos voisi. - minä4
jos saisimme tänne muidenkin sääntökuntien pappeja / piispa. Ei tietenkään SCJ ole huono sääntökunta! Ei. Eikä scj:läisten karisma ole halveksittava, päinvastoin, mutta jokaiselle hiippakunnalle on parempi, jos yhdellä sääntökunnalla ei ole ylivaltaa.
Varmasti meitä rikastuttaisi mm. fransiskaani- ja karmeliittapapit.
P.S. Pahasti sanottu entisestä piispastamme. Aivan varmasti hän teki parhaansa ja on taatusti vähintään yhtä hurskas kuin sinä. Kokemattomuuden ja erilaisen hallintokulttuurin piikkiin menee osa "huonoksi koetuista asioista". Loput ovat mielipide-eroja. - Jauch
Marialainen kirjoitti:
Kuten sanottua, minulla ei ole mitään vanhempaa ehdokasta vastaan, kuten ei ole nuorempaakaan vastaan. En vain pidä heidän nimiensä jatkuvaa toistamista asiallisena, koska sillä tavalla Internetin tehokkaat hakumoottorit löytävät nämä keskustelut liiankin helposti. Itse toivoisin, että tästä asiasta näet keskustelisimme vain me katolilaiset keskenämme (vaikka muita ei voida edes teknisesti rajata palstan ulkopuolelle).
Sitten tuohon SCJ-hegemoniaan. Itse alan olla sen verran kypsynyt koko ilmiöön. Ainoa SCJ-pappi, jonka nimittämisestä piispaksi voisin vilpittömästi iloita, on juuri tuo vanhempi. Saattaa hyvinkin olla luonnollista, että jokin pieni hiippakunta Perun Andien juuressa kuuluu jollekin sääntökunnalle, mutta että peräti kokonainen EU-maa?
Kaikissa muissa Pohjoismaissa hiippakunnissa on eri sääntökuntia, ryhmittymiä ja varsinkin paljon tavallisia hiippakuntapappeja, eivätkä ne ole jonkin yhden sääntökunnan "läänityksiä". Se vastaakin katolisen kirkon tilannetta kaikkialla maailmassa. Miksi SCJ:n "hegemonian" jatkumo olisi edes toivottavaa? Onko SCJ:n jäsenyys mukamas tae jostakin ainutlaatuisesta hengellisyydestä ja avoimuudesta? Viimeistään edellisen piispan esimerkki näytti, ettei niin todellakaan ole.
Vaadit meitä muita noudattamaan Jeesuksen Pyhän Sydämen "karismaa". Taidat siis itse olla SCJ-maallikko. Valitan, mutta tuo teidän karismanne ei minua kiinnosta. Vaikka tässä hiippakunnassa on suorastaan jauhettu siitä vuosikymmenet, enpä ole pannut merkille, että täällä rakkauden henki olisi koskaan ollut sen voimakkaampi kuin tavallisissa katolisissa hiippakunnissa, joissa yksi sääntökunta ei pääse kukkoilemaan.
Lyhyesti: ne ajat, jolloin SCJ vastasi yksin koko hiippakunnasta, ovat kauan sitten olleet ja menneet. Nyt tuo tosiasia on aika tunnustaa piispaa valittaessakin. Ainoa tervetullut poikkeus voisi ehkä olla vanhempi ehdokkaista."Miksi SCJ:n "hegemonian" jatkumo olisi edes toivottavaa? Onko SCJ:n jäsenyys mukamas tae jostakin ainutlaatuisesta hengellisyydestä ja avoimuudesta? Viimeistään edellisen piispan esimerkki näytti, ettei niin todellakaan ole."
Pikainen laskutoimitus osoittaa, että tällä hetkellä hiippakuntamme listoilla on 21 pappia ja neljä diakonia, siis yhteensä 25. Heistä vain yhdeksän on SCJ:n jäseniä.
Ottaen huomioon sen, että tähän asti kaikki piispat ovat olleet SCJ-piispoja, minusta SCJ:n jatkumiselle hiippakunnan johdossa ei ole enää yhtään mitään perusteita. Ainoa poikkeus voisi olla vanhempi kotimaisista papeistamme, jos nyt paavi niin haluaa. Muuten ei. - Michael 1
Jauch kirjoitti:
"Miksi SCJ:n "hegemonian" jatkumo olisi edes toivottavaa? Onko SCJ:n jäsenyys mukamas tae jostakin ainutlaatuisesta hengellisyydestä ja avoimuudesta? Viimeistään edellisen piispan esimerkki näytti, ettei niin todellakaan ole."
Pikainen laskutoimitus osoittaa, että tällä hetkellä hiippakuntamme listoilla on 21 pappia ja neljä diakonia, siis yhteensä 25. Heistä vain yhdeksän on SCJ:n jäseniä.
Ottaen huomioon sen, että tähän asti kaikki piispat ovat olleet SCJ-piispoja, minusta SCJ:n jatkumiselle hiippakunnan johdossa ei ole enää yhtään mitään perusteita. Ainoa poikkeus voisi olla vanhempi kotimaisista papeistamme, jos nyt paavi niin haluaa. Muuten ei.Olen pitkälti samaa mieltä. Ihmettelen vain, mikä se hegemonia-juttu nyt oikein on. Onko siis se ongelma, että Helsingin hiippakunta on ikään kuin SCJ:n mandaattia? Onhan kyllä historiallisesti totta, että Suomi on annettu SCJ:n hallinnoitavaksi. Toisaalta se ei ole näkynyt ainakaan viime vuosina SCJ:n karisman hegemoniana Suomessa. Edellinen piispa, vaikka oli SCJ:n jäsen, piti huolta siitä, että opparit ja neot saivat kiitosta ja asemia kun taas hänen omat sääntökuntaveljensä siirrettiin kirkkoherran paikoilta kappalaisiksi eri seurakuntiin.
- Marialainen
Michael 1 kirjoitti:
Olen pitkälti samaa mieltä. Ihmettelen vain, mikä se hegemonia-juttu nyt oikein on. Onko siis se ongelma, että Helsingin hiippakunta on ikään kuin SCJ:n mandaattia? Onhan kyllä historiallisesti totta, että Suomi on annettu SCJ:n hallinnoitavaksi. Toisaalta se ei ole näkynyt ainakaan viime vuosina SCJ:n karisman hegemoniana Suomessa. Edellinen piispa, vaikka oli SCJ:n jäsen, piti huolta siitä, että opparit ja neot saivat kiitosta ja asemia kun taas hänen omat sääntökuntaveljensä siirrettiin kirkkoherran paikoilta kappalaisiksi eri seurakuntiin.
"Onko siis se ongelma, että Helsingin hiippakunta on ikään kuin SCJ:n mandaattia? Onhan kyllä historiallisesti totta, että Suomi on annettu SCJ:n hallinnoitavaksi."
Tuo väittämä on valitettavan yleinen, mutta se EI OLE TOTTA. Kävin asiasta kerran pitkän ja perusteellisen keskustelin sittemmin edesmenneen piispa Paul Verschurenin kanssa ja hän painotti minulle monta kertaa, ettei Vatikaani ollut koskaan antanut hiippakuntaa virallisesti SCJ:n hallinnoitavaksi tai hoidettavaksi.
Piispa Verschuren niin ikään korosti sitä, ettei hänen seuraajansa tarvitse välttämättä olla SCJ:stä. - Jupiter
Marialainen kirjoitti:
"Onko siis se ongelma, että Helsingin hiippakunta on ikään kuin SCJ:n mandaattia? Onhan kyllä historiallisesti totta, että Suomi on annettu SCJ:n hallinnoitavaksi."
Tuo väittämä on valitettavan yleinen, mutta se EI OLE TOTTA. Kävin asiasta kerran pitkän ja perusteellisen keskustelin sittemmin edesmenneen piispa Paul Verschurenin kanssa ja hän painotti minulle monta kertaa, ettei Vatikaani ollut koskaan antanut hiippakuntaa virallisesti SCJ:n hallinnoitavaksi tai hoidettavaksi.
Piispa Verschuren niin ikään korosti sitä, ettei hänen seuraajansa tarvitse välttämättä olla SCJ:stä.Vahvistan Marialaisen tiedot oikeiksi, koska suunnilleen samat sanat kuulin itsekin piispa Paulilta.
- L.-M.
Marialainen kirjoitti:
"Onko siis se ongelma, että Helsingin hiippakunta on ikään kuin SCJ:n mandaattia? Onhan kyllä historiallisesti totta, että Suomi on annettu SCJ:n hallinnoitavaksi."
Tuo väittämä on valitettavan yleinen, mutta se EI OLE TOTTA. Kävin asiasta kerran pitkän ja perusteellisen keskustelin sittemmin edesmenneen piispa Paul Verschurenin kanssa ja hän painotti minulle monta kertaa, ettei Vatikaani ollut koskaan antanut hiippakuntaa virallisesti SCJ:n hallinnoitavaksi tai hoidettavaksi.
Piispa Verschuren niin ikään korosti sitä, ettei hänen seuraajansa tarvitse välttämättä olla SCJ:stä.Asian laita oli siis juuri niin kuin ajattelin tai siis toivoin!
- Marialainen
L.-M. kirjoitti:
Asian laita oli siis juuri niin kuin ajattelin tai siis toivoin!
Menen asiasta takuuseen, sillä tuolloin olin itse pastoraalineuvoston jäsen ja asiasta oli puhetta yhdessä kokouksessa. Ehkäpä muutkin silloiset jäsenet muistavat tuon kokouksen? Piispa Paul kertoi asiasta järkevästi ja selvästi juuri niin kuin selostin.
- tavis vasemmalta
minä4 kirjoitti:
jos saisimme tänne muidenkin sääntökuntien pappeja / piispa. Ei tietenkään SCJ ole huono sääntökunta! Ei. Eikä scj:läisten karisma ole halveksittava, päinvastoin, mutta jokaiselle hiippakunnalle on parempi, jos yhdellä sääntökunnalla ei ole ylivaltaa.
Varmasti meitä rikastuttaisi mm. fransiskaani- ja karmeliittapapit.
P.S. Pahasti sanottu entisestä piispastamme. Aivan varmasti hän teki parhaansa ja on taatusti vähintään yhtä hurskas kuin sinä. Kokemattomuuden ja erilaisen hallintokulttuurin piikkiin menee osa "huonoksi koetuista asioista". Loput ovat mielipide-eroja.Vielä hollantilaisten kaudella SCJ edusti meidän keskuudessamme avointa, modernia ja erittäin ekumeenista katolilaisuutta. Sittemmin asiat muuttuivat, vaikka sama SCJ pysyi vallan kahvassa kiinni. SCJ itsessään ei siis ole tae mistään erinomaisuudesta eikä hengellisyydestä.
Oma toivomukseni on, että seuraava piispa olisi joko hiippakuntapappi tai kuuluisi toiseen poppooseen. Vielä voin tosin sulattaa sen, että ns. vanhemmasta suomalaisesta tulisi piispa. Siis poikkeuksena. - Marialainen
tavis vasemmalta kirjoitti:
Vielä hollantilaisten kaudella SCJ edusti meidän keskuudessamme avointa, modernia ja erittäin ekumeenista katolilaisuutta. Sittemmin asiat muuttuivat, vaikka sama SCJ pysyi vallan kahvassa kiinni. SCJ itsessään ei siis ole tae mistään erinomaisuudesta eikä hengellisyydestä.
Oma toivomukseni on, että seuraava piispa olisi joko hiippakuntapappi tai kuuluisi toiseen poppooseen. Vielä voin tosin sulattaa sen, että ns. vanhemmasta suomalaisesta tulisi piispa. Siis poikkeuksena.Otin kantaa jo tähän hegemonia-asiaan, mutta sen vielä lisään, etteivät moiset "läänitykset" todellakaan edusta nykyaikaa.
Muistan hyvin senkin, että kunnioitettu piispa Paul Verschuren mainitsi mm. Islannin olleen ennen "yhden sääntökunnan hiippakunta", mihin hän totesi tilanteen onneksi sittemmin muuttuneen. - Jauch
Marialainen kirjoitti:
Otin kantaa jo tähän hegemonia-asiaan, mutta sen vielä lisään, etteivät moiset "läänitykset" todellakaan edusta nykyaikaa.
Muistan hyvin senkin, että kunnioitettu piispa Paul Verschuren mainitsi mm. Islannin olleen ennen "yhden sääntökunnan hiippakunta", mihin hän totesi tilanteen onneksi sittemmin muuttuneen.On suoranainen harmi, etten ehtinyt tuntea tuota piispa Paulia. Hänhän oli kauaskatsoinen ja älykäs!
Itse taas ihmettelen mitä SCJ kuvittelee saavuttavansa sillä, että yhden eurooppalaisen hiippakunnan piispa olisi aina sen jäsen. Lisää kutsumuksia? Ei siltä vaikuta. Vaikutusvaltaako Pienessä hiippakunnassa Euroopan laidalla? - Marialainen
Jauch kirjoitti:
On suoranainen harmi, etten ehtinyt tuntea tuota piispa Paulia. Hänhän oli kauaskatsoinen ja älykäs!
Itse taas ihmettelen mitä SCJ kuvittelee saavuttavansa sillä, että yhden eurooppalaisen hiippakunnan piispa olisi aina sen jäsen. Lisää kutsumuksia? Ei siltä vaikuta. Vaikutusvaltaako Pienessä hiippakunnassa Euroopan laidalla?Eilen keskustelin juuri tästä aiheesta parin muun katolilaisen kanssa. Kaikki olimme samaa mieltä siitä, että SCJ-piispojen sarjan päättyminen olisi EDUKSI itse SCJ:lle, koska se profiloituisi paremmin sääntökuntana. Tosin kaikki olimme samaa mieltä siitäkin, että meille kelpaisi siitä huolimatta vielä vanhempi suomalainenkin piispaksi. Mutta jos niin käy, hän olkoon ehdottomasti viimeinen.
- Turun srk:n jäsen
minä4 kirjoitti:
jos saisimme tänne muidenkin sääntökuntien pappeja / piispa. Ei tietenkään SCJ ole huono sääntökunta! Ei. Eikä scj:läisten karisma ole halveksittava, päinvastoin, mutta jokaiselle hiippakunnalle on parempi, jos yhdellä sääntökunnalla ei ole ylivaltaa.
Varmasti meitä rikastuttaisi mm. fransiskaani- ja karmeliittapapit.
P.S. Pahasti sanottu entisestä piispastamme. Aivan varmasti hän teki parhaansa ja on taatusti vähintään yhtä hurskas kuin sinä. Kokemattomuuden ja erilaisen hallintokulttuurin piikkiin menee osa "huonoksi koetuista asioista". Loput ovat mielipide-eroja."Ei tietenkään SCJ ole huono sääntökunta! Ei. Eikä scj:läisten karisma ole halveksittava."
Minä olen ollut tosiasiassa koko elämäni katolilainen enkä ole rehellisesti sanonut vieläkään käsittänyt mitä tuon heidän paljon puhuttu ja mainostettu "karismansa" on, jollei ympäripyöreitä puheita Jeesuksen sydämestä ja rakkaudesta, joita nyt kuulee muutenkin.
- Tiukka Setä
myös se, että piispa osaa pönöttää kunnolla ja on sen verran tuhti, jotta pieni tuulenpuuska ei häntä heitä mereen. On totta että, mielen ja sielun pitää saada omansa, mutta silmän ilokin pitää muistaa. Ajatella, jos pieni laiha tappi piipertäisi "Mikki Hiiri" -äänellä saarnatessa. Naurun pyrskähdyksiähän se herättäisi.
- huh huh
olipas tiukkaa tekstiä, hah hah haa. Siis nauratti oikeasti:)
- tavis vasemmalta
"Ajatella, jos pieni laiha tappi piipertäisi "Mikki Hiiri" -äänellä saarnatessa."
Totta. Sellaisia on jo riittävästi tarjolla vanhoissa messuissa. - tieto olisi taas hyvästä
tavis vasemmalta kirjoitti:
"Ajatella, jos pieni laiha tappi piipertäisi "Mikki Hiiri" -äänellä saarnatessa."
Totta. Sellaisia on jo riittävästi tarjolla vanhoissa messuissa.On selvää, että Tavis vasemmalta ei pidä vanhasta messusta.... siitä huolimatta, että ei siellä ole käynyt.
Ilmeisesti hän siis ei ole tietoinen, että vanhaa messua viettäviä pappeja ainakin täällä Suomessa tähän mennessä voisi kutsua vähintäänkin vahvoiksi saarnaajiksi. Pienet hiiret ovat heistä todella kaukana.
On todella kurjaa, kun täällä ei voida pysyä asialinjalla. Viimeisessä keskustelussa yksi vanhaa messua viettäneistä papeista leimattiin lihavaksi ja ties miksikä. Nyt he siis ovat pieniä, laihoja hiiriä. Ilman, että parjaajat ovat heitä messussa nähneet, saatika puhuneet heidän kanssaan.
No, toisaalta, jos vanhan messun vastustajat käyttäytyvät kuten jotkut kirjoittajista täällä, on tuskin mitään pelkoa siitä, että kukaan piispa voisi vakavasti kuunnella heidän valituksiaan. Tässäkin keskustelussa alkaa olla niin, että tietyn kirjoittajan mielipiteet ovat mitä parasta mainosta vanhalle messulle, jos se nyt ylipäänsä sellaista tarvitsee. - Tilhi
Lasse Viren oli olympiajuoksut voittaessan kevyt kuin virpi ja ohut on äänikin. Vaikka vielä kaatuikin, voitti silti kisat.
- Jauch
Ajatelkaa hyvät ihmiset edes hetki sitä millä tavalla kirkkomme voisi näkyä tässä maassa, tehdä uskoamme tunnetummaksi, osallistua maamme yhteiskunnalliseen keskusteluun, olla entistä aktiivisempi ekumeniassa ja tulla tunnetuksi suomalaisimpana uskontona, jos piispanamme vaikuttaisi suomalainen.
Siinä on jo yksistään riittävästi syytä rukoilla sen puolesta, että niin todella tapahtuisi. - vertaileva pohtija
Kun tässä keskustelussa on tullut esiin useampia pappeja, joilla on kannatusta piispaksi, haluaisin kuulla vähän heidän kulttuuriharrastuksistaan. Ehdotettuja ovat ainakin:
kaksi suomalaista pappia,
Varsovassa työskentelevä, ennen Suomessa toiminut scj-pappi,
Suomessa muutaman vuoden toimnut dominikaanipappi (näin tulkitsin),
espanjalainen Opus Dei -pappi
ja toisessa keskustelussa ehdotettu Turun kirkkoherra.
Miksei varteenotettava ehdokas voisi olla myös hiippakunnan kansleri, vaikka hän ei toistaiseksi ole tullut keskustelussa esiin.
Uskoisin molempien suomalaisten pappien tuntevan kulttuurielämää kohtalaisen hyvin. Mutta entä muut ehdokkaat? Ketkä lukevat suomalaista kirjallisuutta? Käyvät teatterissa ja/tai taidenäyttelyissä? Minusta meidän piispallamme pitäisi olla jonkin verran harrastusta suomalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin.- ole tällä hetkellä
kansleria. Tarkoitit varmaan ed. piispan aikana toiminutta kansleria. Tuskin hän on kiinnostunut näin riitaisen hiippakunnan piispan tehtävien hoidosta (niin kuin ei moni mukaan täällä mainituista ehdokkaista). Voin toki kysäistä häneltä onko hän käytettävissä Suomi24 piispaehdokkaaksi.
- silminnäkijä
"Uskoisin molempien suomalaisten pappien tuntevan kulttuurielämää kohtalaisen hyvin."
Kummatkin olivat mm. viime pitkäperjantaina kuuntelemassa Johann Sebastian Bachin Matteus-passiota Helsingin tuomiokirkossa - ja vieläpä sulassa sovussa yhdessä. Heillä oli aikaa ja kiinnostusta kulttuurille, vaikka takana oli jo pitkäperjantain sangen pitkä jumalanpalvelus (johon itse en edes osallistunut).
"Mutta entä muut ehdokkaat? Ketkä lukevat suomalaista kirjallisuutta? Käyvät teatterissa ja/tai taidenäyttelyissä?"
Saanko arvata, että eivät lue eivätkä käy.
"Minusta meidän piispallamme pitäisi olla jonkin verran harrastusta suomalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin."
Ilman muuta. - rupisammakko
silminnäkijä kirjoitti:
"Uskoisin molempien suomalaisten pappien tuntevan kulttuurielämää kohtalaisen hyvin."
Kummatkin olivat mm. viime pitkäperjantaina kuuntelemassa Johann Sebastian Bachin Matteus-passiota Helsingin tuomiokirkossa - ja vieläpä sulassa sovussa yhdessä. Heillä oli aikaa ja kiinnostusta kulttuurille, vaikka takana oli jo pitkäperjantain sangen pitkä jumalanpalvelus (johon itse en edes osallistunut).
"Mutta entä muut ehdokkaat? Ketkä lukevat suomalaista kirjallisuutta? Käyvät teatterissa ja/tai taidenäyttelyissä?"
Saanko arvata, että eivät lue eivätkä käy.
"Minusta meidän piispallamme pitäisi olla jonkin verran harrastusta suomalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin."
Ilman muuta.Eipä taida tätä kohtaa löytyä Vatikaanin listalta vaatimuksista piispoille...
Uskoisin muuten, että ainakin kyseinen espanjalainen pappi on kiinnostunut tämänkaltaisista asioista. Minusta kuitenkin meillä on niin vähän kandidaatteja, että nämä toivomukset menevät aivan liian pitkälle. Pelkään, että jotkut ovat ajamassa itseään tilanteeseen, jossa uusi piispa on heille pettymys, oli se lähes kuka hyvänsä.
Niin kuin sanoin aiemminkin, en usko (eri syistä), että kummastakaan suomalaisesta tulee piispaa. Itse toivoisin tämän vuoksi, että piispa löytyisi jostakin Suomessa jo olevasta alun perin ulkomailta tuleesta papista, vaikkakin otan riemulla vastaan kenet tahansa. Päteviä ehdokkaita kun ei meillä ole täällä montaa.
Kun muuten tämä vanhempi suomalainen on nostettu esille piispaehdokkaana, vaikkei olekaan periaatteessa pätevä, entäs sitten katedraalin kirkkoherra? Siis mietin vain, miksi häntä ei ole mainittu keskusteluissa, jos nyt kerran tästä keskustellaan. Lähinnä mainitsen asiasta siksi, että Vatikaanissa kansallisuus tuskin painaa kovin paljon. Piispaa valitaan universaaliin kirkkoon, ei "Suomen katoliseen kirkkoon", jota ei ole olemassa. Siksi näkisin esim. katedraalin kirkkoherran olevan suunnilleen samalla lähtöviivalla. - "tavis oikealta"
rupisammakko kirjoitti:
Eipä taida tätä kohtaa löytyä Vatikaanin listalta vaatimuksista piispoille...
Uskoisin muuten, että ainakin kyseinen espanjalainen pappi on kiinnostunut tämänkaltaisista asioista. Minusta kuitenkin meillä on niin vähän kandidaatteja, että nämä toivomukset menevät aivan liian pitkälle. Pelkään, että jotkut ovat ajamassa itseään tilanteeseen, jossa uusi piispa on heille pettymys, oli se lähes kuka hyvänsä.
Niin kuin sanoin aiemminkin, en usko (eri syistä), että kummastakaan suomalaisesta tulee piispaa. Itse toivoisin tämän vuoksi, että piispa löytyisi jostakin Suomessa jo olevasta alun perin ulkomailta tuleesta papista, vaikkakin otan riemulla vastaan kenet tahansa. Päteviä ehdokkaita kun ei meillä ole täällä montaa.
Kun muuten tämä vanhempi suomalainen on nostettu esille piispaehdokkaana, vaikkei olekaan periaatteessa pätevä, entäs sitten katedraalin kirkkoherra? Siis mietin vain, miksi häntä ei ole mainittu keskusteluissa, jos nyt kerran tästä keskustellaan. Lähinnä mainitsen asiasta siksi, että Vatikaanissa kansallisuus tuskin painaa kovin paljon. Piispaa valitaan universaaliin kirkkoon, ei "Suomen katoliseen kirkkoon", jota ei ole olemassa. Siksi näkisin esim. katedraalin kirkkoherran olevan suunnilleen samalla lähtöviivalla.Eestin piispa olisi tulevaisuudessa meidän piispamme tai sitten joku muu ulkopuolinen (ei Suomessa ollut) ellei Urkanaissa oleva pappimme tule valituksi.
- tavis vasemmalta
"tavis oikealta" kirjoitti:
Eestin piispa olisi tulevaisuudessa meidän piispamme tai sitten joku muu ulkopuolinen (ei Suomessa ollut) ellei Urkanaissa oleva pappimme tule valituksi.
Minun toivelistani on seuraavanlainen:
1. entinen asiainhoitajamme
2. hiippakunnan kansleri
3. nykyinen asiainhoitajamme
... mutta hätätilassa minulle kelpaa kuka tahansa suomea osaava, kuten diplomaattimme, mutta eivät Opus Dein papit. - "tavis oikealta"
tavis vasemmalta kirjoitti:
Minun toivelistani on seuraavanlainen:
1. entinen asiainhoitajamme
2. hiippakunnan kansleri
3. nykyinen asiainhoitajamme
... mutta hätätilassa minulle kelpaa kuka tahansa suomea osaava, kuten diplomaattimme, mutta eivät Opus Dein papit.1) isä TT, Ukraina
2) Eestin piispa
3) nyk. asiainhoitaja - Marialainen
"tavis oikealta" kirjoitti:
1) isä TT, Ukraina
2) Eestin piispa
3) nyk. asiainhoitaja... ettei ehdokkaita laitettaisi paremmuus- eikä toivejärjestyksiin. Niissä mennään usein vain henkilökohtaisiin ja jäävät helposti huomaamatta MILLAISEN piispan me oikeastaan tahtoisimme.
- vertaileva pohtija
rupisammakko kirjoitti:
Eipä taida tätä kohtaa löytyä Vatikaanin listalta vaatimuksista piispoille...
Uskoisin muuten, että ainakin kyseinen espanjalainen pappi on kiinnostunut tämänkaltaisista asioista. Minusta kuitenkin meillä on niin vähän kandidaatteja, että nämä toivomukset menevät aivan liian pitkälle. Pelkään, että jotkut ovat ajamassa itseään tilanteeseen, jossa uusi piispa on heille pettymys, oli se lähes kuka hyvänsä.
Niin kuin sanoin aiemminkin, en usko (eri syistä), että kummastakaan suomalaisesta tulee piispaa. Itse toivoisin tämän vuoksi, että piispa löytyisi jostakin Suomessa jo olevasta alun perin ulkomailta tuleesta papista, vaikkakin otan riemulla vastaan kenet tahansa. Päteviä ehdokkaita kun ei meillä ole täällä montaa.
Kun muuten tämä vanhempi suomalainen on nostettu esille piispaehdokkaana, vaikkei olekaan periaatteessa pätevä, entäs sitten katedraalin kirkkoherra? Siis mietin vain, miksi häntä ei ole mainittu keskusteluissa, jos nyt kerran tästä keskustellaan. Lähinnä mainitsen asiasta siksi, että Vatikaanissa kansallisuus tuskin painaa kovin paljon. Piispaa valitaan universaaliin kirkkoon, ei "Suomen katoliseen kirkkoon", jota ei ole olemassa. Siksi näkisin esim. katedraalin kirkkoherran olevan suunnilleen samalla lähtöviivalla.Ei Vatikaani varmaan vaadi tulevalta piispalta, että hän tuntee suomalaista kaunokirjallisuutta ja taidemaailmaa. On selvä, että jos siellä ajatellaan jotakuta mielettömän fiksua ja juuri meille sopivaa burmalaista tai bolivialaista piispaksi, hän tuskii tuntee etukäteen suomalaista kulttuuria kovin laajalti.
Mutta nämä tässä keskustelussa mainitut papit ovat kaikki olleet pitkän aikaa Suomessa. Heistä kertoo jotakin aika oleellista, ovatko he kiinnostuneita kirjallisuudestamme ja taide-elämästämme. Minun mielestäni on suuri miinus, jos joku heistä ei ole sellaista kiinnostusta osoittanut.
Ei kai meidän millään lailla tarvitse tässä keskustelussa Vatikaanin virallisia kriteereitä tuijottaa, varsinkaan kun emme tiedä tarkalleen, mitä ne Helsingin piispan kohdalla ovat. - minä4
rupisammakko kirjoitti:
Eipä taida tätä kohtaa löytyä Vatikaanin listalta vaatimuksista piispoille...
Uskoisin muuten, että ainakin kyseinen espanjalainen pappi on kiinnostunut tämänkaltaisista asioista. Minusta kuitenkin meillä on niin vähän kandidaatteja, että nämä toivomukset menevät aivan liian pitkälle. Pelkään, että jotkut ovat ajamassa itseään tilanteeseen, jossa uusi piispa on heille pettymys, oli se lähes kuka hyvänsä.
Niin kuin sanoin aiemminkin, en usko (eri syistä), että kummastakaan suomalaisesta tulee piispaa. Itse toivoisin tämän vuoksi, että piispa löytyisi jostakin Suomessa jo olevasta alun perin ulkomailta tuleesta papista, vaikkakin otan riemulla vastaan kenet tahansa. Päteviä ehdokkaita kun ei meillä ole täällä montaa.
Kun muuten tämä vanhempi suomalainen on nostettu esille piispaehdokkaana, vaikkei olekaan periaatteessa pätevä, entäs sitten katedraalin kirkkoherra? Siis mietin vain, miksi häntä ei ole mainittu keskusteluissa, jos nyt kerran tästä keskustellaan. Lähinnä mainitsen asiasta siksi, että Vatikaanissa kansallisuus tuskin painaa kovin paljon. Piispaa valitaan universaaliin kirkkoon, ei "Suomen katoliseen kirkkoon", jota ei ole olemassa. Siksi näkisin esim. katedraalin kirkkoherran olevan suunnilleen samalla lähtöviivalla.mainittu jo aiemmin 2 monsignoreamme.
Itselleni tuli ensimmäiseksi he mieleen mahdollisina piispa-ehdokkain, mutta jotenkin suomalaiset papit ovat vahvimpina mielessä nyt. Tämähän on tällaista spekulointia ja moni yrittää mielessään arvuutella mahdollista uutta piispaa: kenestä siihen olisi, mitä ominaisuuksia piispuuteen tarvitaan, onko muodollisesti pätevä, suomen kielen taito, ikä jne.
Joku kirjoitti täällä viisaasti pelkäävänsä, että uusi piispa ladataan jo sellaisilla odotuksilla, että pettymys seuraa väistämättä (ei tarkka lainaus). Joten otetaan uusi piispa vastaan avoimesti ilman, että hänen pitäisi jokaisen hiippakuntalaisen toiveet tuosta noin vaan täyttää. Sehän ei ole mahdollista eikä tarpeen. - minä4
minä4 kirjoitti:
mainittu jo aiemmin 2 monsignoreamme.
Itselleni tuli ensimmäiseksi he mieleen mahdollisina piispa-ehdokkain, mutta jotenkin suomalaiset papit ovat vahvimpina mielessä nyt. Tämähän on tällaista spekulointia ja moni yrittää mielessään arvuutella mahdollista uutta piispaa: kenestä siihen olisi, mitä ominaisuuksia piispuuteen tarvitaan, onko muodollisesti pätevä, suomen kielen taito, ikä jne.
Joku kirjoitti täällä viisaasti pelkäävänsä, että uusi piispa ladataan jo sellaisilla odotuksilla, että pettymys seuraa väistämättä (ei tarkka lainaus). Joten otetaan uusi piispa vastaan avoimesti ilman, että hänen pitäisi jokaisen hiippakuntalaisen toiveet tuosta noin vaan täyttää. Sehän ei ole mahdollista eikä tarpeen.se "joku" olikin rupisammakko, jonka kirjoitukseen vastasin. Näin sitä kiireessä ei huomaa itsekään...
- Sivustaseuraaja
rupisammakko kirjoitti:
Eipä taida tätä kohtaa löytyä Vatikaanin listalta vaatimuksista piispoille...
Uskoisin muuten, että ainakin kyseinen espanjalainen pappi on kiinnostunut tämänkaltaisista asioista. Minusta kuitenkin meillä on niin vähän kandidaatteja, että nämä toivomukset menevät aivan liian pitkälle. Pelkään, että jotkut ovat ajamassa itseään tilanteeseen, jossa uusi piispa on heille pettymys, oli se lähes kuka hyvänsä.
Niin kuin sanoin aiemminkin, en usko (eri syistä), että kummastakaan suomalaisesta tulee piispaa. Itse toivoisin tämän vuoksi, että piispa löytyisi jostakin Suomessa jo olevasta alun perin ulkomailta tuleesta papista, vaikkakin otan riemulla vastaan kenet tahansa. Päteviä ehdokkaita kun ei meillä ole täällä montaa.
Kun muuten tämä vanhempi suomalainen on nostettu esille piispaehdokkaana, vaikkei olekaan periaatteessa pätevä, entäs sitten katedraalin kirkkoherra? Siis mietin vain, miksi häntä ei ole mainittu keskusteluissa, jos nyt kerran tästä keskustellaan. Lähinnä mainitsen asiasta siksi, että Vatikaanissa kansallisuus tuskin painaa kovin paljon. Piispaa valitaan universaaliin kirkkoon, ei "Suomen katoliseen kirkkoon", jota ei ole olemassa. Siksi näkisin esim. katedraalin kirkkoherran olevan suunnilleen samalla lähtöviivalla."Kun muuten tämä vanhempi suomalainen on nostettu esille piispaehdokkaana, vaikkei olekaan periaatteessa pätevä, entäs sitten katedraalin kirkkoherra? "
Tämä osoittaa, että et edes tiedä,m itkä ovat piispuuden vaatimukset. Etkä taida edes tietää, mitkä ovat paaviuden vaatimuksetkaan? Pitääkö auttaa? - rupisammakko
Sivustaseuraaja kirjoitti:
"Kun muuten tämä vanhempi suomalainen on nostettu esille piispaehdokkaana, vaikkei olekaan periaatteessa pätevä, entäs sitten katedraalin kirkkoherra? "
Tämä osoittaa, että et edes tiedä,m itkä ovat piispuuden vaatimukset. Etkä taida edes tietää, mitkä ovat paaviuden vaatimuksetkaan? Pitääkö auttaa?No, selvästi siis tarvitsen apua. Annapa siis tulla, mitkä ovat normaalit vaatimukset? Olepa hyvä ja tue vielä vastauksesi muuhun kuin mutuun. Kiitos siis avusta.
- sinulle hyvä veli
rupisammakko kirjoitti:
No, selvästi siis tarvitsen apua. Annapa siis tulla, mitkä ovat normaalit vaatimukset? Olepa hyvä ja tue vielä vastauksesi muuhun kuin mutuun. Kiitos siis avusta.
Hyvä! Otapa esiin Uusi Testamentti ja lue sieltä! Kohdan varmaan jo tunsitkin.
- ne vaatimukset todellakin
sinulle hyvä veli kirjoitti:
Hyvä! Otapa esiin Uusi Testamentti ja lue sieltä! Kohdan varmaan jo tunsitkin.
Aivan. Jeesus ei vaatinut papeilta teologian tohtorin tutkintoa, ei latinan tai kreikan kielen osaamista eikä kanonisen lain tuntemista ei edes pappinvihkimystä. Mutta Jeesus olikin oikea uskovainen, toisin kuin katoliset piispat ja paavit. Näin kauas ovat katolilaiset harhassaan menneet, etteivät enää edes tunne pappeuden vaatimuksia. Säälittävää, kerrassaan säälittävää. Vanhassa kirkossa oli tarkat vaatimukset papeille ja piispoille.
- Jauch
ne vaatimukset todellakin kirjoitti:
Aivan. Jeesus ei vaatinut papeilta teologian tohtorin tutkintoa, ei latinan tai kreikan kielen osaamista eikä kanonisen lain tuntemista ei edes pappinvihkimystä. Mutta Jeesus olikin oikea uskovainen, toisin kuin katoliset piispat ja paavit. Näin kauas ovat katolilaiset harhassaan menneet, etteivät enää edes tunne pappeuden vaatimuksia. Säälittävää, kerrassaan säälittävää. Vanhassa kirkossa oli tarkat vaatimukset papeille ja piispoille.
Protestanttien suurin tragedia ovat yksityiset, individualistiset, keskenään ristiriitaiset ja jopa itsensä Raamatun todellisen sanan vastaiset raamatuntulkinnat, jotka ovat johtaneet ja yhä johtavat pelkkään kristittyjen hajaannukseen.
Me katolilaiset taas uskomme, että se yksi ja ainut kirkko, jonka Jeesus Kristus perusti Pyhän Pietarin ja muiden apostolien varaan ja jolle hän vuodatti Pyhän Hengen, totuuden hengen, on yhä tänään olemassa. Se on katolinen kirkko, jota Pyhä Henki on johtanut ja yhä tänään johtaa kaikkeen totuuteen täydellisessä ykseydessä.
Meidän varmuutemme tästä tosiasiasta on Pyhässä Hengessä niin vakaa, ettei meidän tarvitse loukata toisia. - valitettavasti Jumala ajatt...
Jauch kirjoitti:
Protestanttien suurin tragedia ovat yksityiset, individualistiset, keskenään ristiriitaiset ja jopa itsensä Raamatun todellisen sanan vastaiset raamatuntulkinnat, jotka ovat johtaneet ja yhä johtavat pelkkään kristittyjen hajaannukseen.
Me katolilaiset taas uskomme, että se yksi ja ainut kirkko, jonka Jeesus Kristus perusti Pyhän Pietarin ja muiden apostolien varaan ja jolle hän vuodatti Pyhän Hengen, totuuden hengen, on yhä tänään olemassa. Se on katolinen kirkko, jota Pyhä Henki on johtanut ja yhä tänään johtaa kaikkeen totuuteen täydellisessä ykseydessä.
Meidän varmuutemme tästä tosiasiasta on Pyhässä Hengessä niin vakaa, ettei meidän tarvitse loukata toisia.Eihän teillä ole edes mitään pelastusvarmuutta, sanoo Trento. Totuuden sanominen ei ole loukkaamista, päinvastoin se on rakkautta. Jeesus Kristus perusti todellakin kirkon, mutta katoliset piispat ja paavit muuttivat ja vääristelivät sen ihan toisenlaiseksi. Siksi tarvittiiin ja tarvitaan edelleen protestantteja, jotta Jumalan armo pääsisi kuuluville kaikkialla maailmassa.
- minä4
valitettavasti Jumala ajatt... kirjoitti:
Eihän teillä ole edes mitään pelastusvarmuutta, sanoo Trento. Totuuden sanominen ei ole loukkaamista, päinvastoin se on rakkautta. Jeesus Kristus perusti todellakin kirkon, mutta katoliset piispat ja paavit muuttivat ja vääristelivät sen ihan toisenlaiseksi. Siksi tarvittiiin ja tarvitaan edelleen protestantteja, jotta Jumalan armo pääsisi kuuluville kaikkialla maailmassa.
Syytös, että katoliset papit ja piispat ovat vääristelleet kirkon (opetuksen), on kyllä vain ulkopuolisten panettelua ja valheellista todistusta. Väite osoittaa samalla sen, että ei ymmärretä Jeesuksen lupausta olla Kirkkonsa kanssa - ja sitä johdattaen - maailman loppuun asti. Katolilaisena tunnen suurta iloa siitä, että Herra minut Kirkkoonsa johdatti. En kuuna valkeana voisi kuvitella palaavani protestantiksi! Elän ja kuolen katolilaisena, Jumalan armosta!
Toinen väite, ettei katolisessa Kirkossa muka Jumalan armo ei pääsisi kuuluville, on niin absurdi ja valheellinen, että jääköön omaan arvoonsa. - surullinen puolestasi
minä4 kirjoitti:
Syytös, että katoliset papit ja piispat ovat vääristelleet kirkon (opetuksen), on kyllä vain ulkopuolisten panettelua ja valheellista todistusta. Väite osoittaa samalla sen, että ei ymmärretä Jeesuksen lupausta olla Kirkkonsa kanssa - ja sitä johdattaen - maailman loppuun asti. Katolilaisena tunnen suurta iloa siitä, että Herra minut Kirkkoonsa johdatti. En kuuna valkeana voisi kuvitella palaavani protestantiksi! Elän ja kuolen katolilaisena, Jumalan armosta!
Toinen väite, ettei katolisessa Kirkossa muka Jumalan armo ei pääsisi kuuluville, on niin absurdi ja valheellinen, että jääköön omaan arvoonsa.Viestisi todistaa, että et ole koskaan perehtynyt teologiaan ja sen tutkimukseen. Ei siitä sen enempää. Valitettavaa, että teiltä pimitetään vieläkin teologista TIETOA. Trenton mukaan teillä ei ole kenellekään pelastusvarmuutta, joten Jumalan armo on poissa. Voit uskoa miten uskot, mutta epävarmuuteen jäät - toisin kuin protestantit. Et edes tiedä kuolinhetkesi sieluntilaa, mikä määrää kohtalosi. Toisin on protestanteilla. Ei siitä sen enempää.
- kaulahuivifin
Jauch kirjoitti:
Protestanttien suurin tragedia ovat yksityiset, individualistiset, keskenään ristiriitaiset ja jopa itsensä Raamatun todellisen sanan vastaiset raamatuntulkinnat, jotka ovat johtaneet ja yhä johtavat pelkkään kristittyjen hajaannukseen.
Me katolilaiset taas uskomme, että se yksi ja ainut kirkko, jonka Jeesus Kristus perusti Pyhän Pietarin ja muiden apostolien varaan ja jolle hän vuodatti Pyhän Hengen, totuuden hengen, on yhä tänään olemassa. Se on katolinen kirkko, jota Pyhä Henki on johtanut ja yhä tänään johtaa kaikkeen totuuteen täydellisessä ykseydessä.
Meidän varmuutemme tästä tosiasiasta on Pyhässä Hengessä niin vakaa, ettei meidän tarvitse loukata toisia.Erilaisuus ei ole hajaannusta. Historiallisen raamatuntutkimuksen mukaan on fakta, että varhaiskristtyillä oli erilaisia tulkintoja Jeesuksesta ja hänen samomastaan. Kaikki näkyy jo Uuden Testamentin kirjoituksista. Kirkoilla on vain tapana harmonisoida yleensä väkisin teologiset erot pois.
Olemalla suvaitsevaisia ja hyävksymällä erilaisuus voisivat kaikki kuulua samaan kirkkoon ja olla aidosti velijä ja sisaria. Tämä ei näytä kelpaavan kirkoille. Jokainen haluaa kulkea omia teitään, sulkea silmänsä historialliselta todellisuudelta ja nähdä muissa huonoa ja itsessä ylemmyyttä ja paremmuutta. Voi voi tätä maailmaa ja näitä kaikkia kirkkoja. - minä4
surullinen puolestasi kirjoitti:
Viestisi todistaa, että et ole koskaan perehtynyt teologiaan ja sen tutkimukseen. Ei siitä sen enempää. Valitettavaa, että teiltä pimitetään vieläkin teologista TIETOA. Trenton mukaan teillä ei ole kenellekään pelastusvarmuutta, joten Jumalan armo on poissa. Voit uskoa miten uskot, mutta epävarmuuteen jäät - toisin kuin protestantit. Et edes tiedä kuolinhetkesi sieluntilaa, mikä määrää kohtalosi. Toisin on protestanteilla. Ei siitä sen enempää.
Meiltä ei pimitetä mitään. Et kai ole ihan tosissasi? Ei kai Jumalan armo ole pois, jos ei ole pelastusvarmuutta. Eiväthän nämä ole toisensa poissulkevia asioita. Jumalan armo on ja pysyy huolimatta ihmisen ajatuksista, tunteista, epäröinneistä. Raamatussa sanotaan selvästi, että uskon kautta pelastumme. Emme sen vuoksi onko meillä esim. pelastusvarmuus vai ei.
Olet käsittänyt väärin Trenton kohdat vanhurskauttamisesta ja pelastusvarmuudesta. Itse tiedän (uskon kautta) pelastuvani. Minulla on pelastusvarmuus. En tunne yhtäkään katolilaista, joka epäilisi tai pelkäisi pelastumisensa puolesta. Sen sijaan aiemmin, kun liikuin luterilaisten / hellareiden parissa, törmäsin sellaiseen.
Trento sanoo, että vanhurskaus saadaan yksin armosta. Se on lahja. Sitä ei ansaita uskolla tai teoilla. Trento kritisoi harhaoppisten "perusteetonta" luottamusta vastaan. Se sanoo: "Sillä niin kuin kenenkään hurskaasti ajattelevan ei tule epäillä Jumalan laupeutta, Kristuksen ansioita eikä sakramenttien voimaa ja tehoa, silti jokaisen on itseään, omaa henkilökohtaista heikkouttaan ja valmistautumattomuuttaan tarkastellessaan MAHDOLLISTA olla peloissaan ja huolissaan omasta armontilastaan, koskapa kukaan ei voi sillä uskon varmuudella, johon ei voi sisältyä erhettä, tietää saaneensa Jumalan armon." (Kuudes istunto. Dekreetti vanhurskauttamisesta. Luku 9.)
Trento osoittaa hienosti, että uskonvarmuuteen voi sisältyä erhe. Järkemme todistaa, että tämä on mahdollista. Kun Jumala johdattaa hurskaan ihmisen pimeään yöhön, silloin usein kaikki varmuus katoaa! Jäljelle jää vain usko ja toivo. Jeesus-lapsen Teresa (1800-luvun nuori karmeliitta) kirjoitti, että vaikka hän olisi tehnyt kaikki mahdolliset synnit, hän luottaisi silti Jumalan armoon ja laupeuteen. Hän eli viimeiset vuotensa ns. pimeässä yössä ja kuoli 24-vuotiaana tuberkuloosiin (tukehtui). Viimeisillä sekunneillaan hän katsoi ristiinnaulitun kuvaa ja sanoi: "Oi, rakastan Häntä! Jumalani, rakastan Sinua!"
"Et edes tiedä kuolinhetkesi sieluntilaa, mikä määrää kohtalosi. Toisin on protestanteilla."
- Tiedätkö itse? Mistä voit olla varma? Ehkä pitäisi määritellä, mitä tarkoitetaan sanalla "tietää". Mielestäni kukaan ei voi TIETÄÄ sielunsa tilaa kuolinhetkellään, mutta voi luottaa ja USKOA, että Herra pitää huolen omistaan loppuun asti. Jumala rakastaa meitä niin paljon, ettei Hän hevin meistä luovu (= anna joutua hukkaan). Muistele raamatun sanoja ja Jeesuksen vertausta kadonneesta lampaasta.
Surullista, kun sinulla näyttää olevan tosi aikansan eläneitä ja vääriä uskomuksia katolisesta Kirkosta ja katolilaisista lähimmäisistäsi. Ei siitä sen enempää, mutta tervetuloa messuun, niin saat paremman käsityksen. - infok.
kaulahuivifin kirjoitti:
Erilaisuus ei ole hajaannusta. Historiallisen raamatuntutkimuksen mukaan on fakta, että varhaiskristtyillä oli erilaisia tulkintoja Jeesuksesta ja hänen samomastaan. Kaikki näkyy jo Uuden Testamentin kirjoituksista. Kirkoilla on vain tapana harmonisoida yleensä väkisin teologiset erot pois.
Olemalla suvaitsevaisia ja hyävksymällä erilaisuus voisivat kaikki kuulua samaan kirkkoon ja olla aidosti velijä ja sisaria. Tämä ei näytä kelpaavan kirkoille. Jokainen haluaa kulkea omia teitään, sulkea silmänsä historialliselta todellisuudelta ja nähdä muissa huonoa ja itsessä ylemmyyttä ja paremmuutta. Voi voi tätä maailmaa ja näitä kaikkia kirkkoja.Oletko tullut ajatelleeksi, että tuo, mitä nimität "väkisin harmonisoinniksi" onkin juuri peräänkuuluttamaasi erilaisuuden hyväksymistä?
Kirkko on aina ollut pluralistinen ja sallinen monet erilaiset hengellisyyden muodot sekä väylät, edellyttäen ettei mikään niistä yritä nostaa itseään toisten yläpuolelle.
Ekumeeniselta kannalta luterilaisuuden (siis alkuperäisen luterilaisuuden) tai ortodoksisuuden omat teologiset korostukset eivät ole ongelma katoliselle Kirkolle. Ongelma on heidän puolellaan siinä että heillä on vaikeuksia ymmärtää tai hyväksyä Kirkon dogmaattista kehitystä. - Sivustaseuraaja
minä4 kirjoitti:
Meiltä ei pimitetä mitään. Et kai ole ihan tosissasi? Ei kai Jumalan armo ole pois, jos ei ole pelastusvarmuutta. Eiväthän nämä ole toisensa poissulkevia asioita. Jumalan armo on ja pysyy huolimatta ihmisen ajatuksista, tunteista, epäröinneistä. Raamatussa sanotaan selvästi, että uskon kautta pelastumme. Emme sen vuoksi onko meillä esim. pelastusvarmuus vai ei.
Olet käsittänyt väärin Trenton kohdat vanhurskauttamisesta ja pelastusvarmuudesta. Itse tiedän (uskon kautta) pelastuvani. Minulla on pelastusvarmuus. En tunne yhtäkään katolilaista, joka epäilisi tai pelkäisi pelastumisensa puolesta. Sen sijaan aiemmin, kun liikuin luterilaisten / hellareiden parissa, törmäsin sellaiseen.
Trento sanoo, että vanhurskaus saadaan yksin armosta. Se on lahja. Sitä ei ansaita uskolla tai teoilla. Trento kritisoi harhaoppisten "perusteetonta" luottamusta vastaan. Se sanoo: "Sillä niin kuin kenenkään hurskaasti ajattelevan ei tule epäillä Jumalan laupeutta, Kristuksen ansioita eikä sakramenttien voimaa ja tehoa, silti jokaisen on itseään, omaa henkilökohtaista heikkouttaan ja valmistautumattomuuttaan tarkastellessaan MAHDOLLISTA olla peloissaan ja huolissaan omasta armontilastaan, koskapa kukaan ei voi sillä uskon varmuudella, johon ei voi sisältyä erhettä, tietää saaneensa Jumalan armon." (Kuudes istunto. Dekreetti vanhurskauttamisesta. Luku 9.)
Trento osoittaa hienosti, että uskonvarmuuteen voi sisältyä erhe. Järkemme todistaa, että tämä on mahdollista. Kun Jumala johdattaa hurskaan ihmisen pimeään yöhön, silloin usein kaikki varmuus katoaa! Jäljelle jää vain usko ja toivo. Jeesus-lapsen Teresa (1800-luvun nuori karmeliitta) kirjoitti, että vaikka hän olisi tehnyt kaikki mahdolliset synnit, hän luottaisi silti Jumalan armoon ja laupeuteen. Hän eli viimeiset vuotensa ns. pimeässä yössä ja kuoli 24-vuotiaana tuberkuloosiin (tukehtui). Viimeisillä sekunneillaan hän katsoi ristiinnaulitun kuvaa ja sanoi: "Oi, rakastan Häntä! Jumalani, rakastan Sinua!"
"Et edes tiedä kuolinhetkesi sieluntilaa, mikä määrää kohtalosi. Toisin on protestanteilla."
- Tiedätkö itse? Mistä voit olla varma? Ehkä pitäisi määritellä, mitä tarkoitetaan sanalla "tietää". Mielestäni kukaan ei voi TIETÄÄ sielunsa tilaa kuolinhetkellään, mutta voi luottaa ja USKOA, että Herra pitää huolen omistaan loppuun asti. Jumala rakastaa meitä niin paljon, ettei Hän hevin meistä luovu (= anna joutua hukkaan). Muistele raamatun sanoja ja Jeesuksen vertausta kadonneesta lampaasta.
Surullista, kun sinulla näyttää olevan tosi aikansan eläneitä ja vääriä uskomuksia katolisesta Kirkosta ja katolilaisista lähimmäisistäsi. Ei siitä sen enempää, mutta tervetuloa messuun, niin saat paremman käsityksen.Ensin sanot, että sinulla on pelastuvarmuus. Myöhemmin vetoat Trentoon ja toteat, että pelastusvarmuutta ei ole uskossa. Huomaatko oppinne ristiriitaisuuden? Luterilaiset eivät opeta mitään perusteetonta pelastusvarmuutta. He totetavat vain, että usko pelastaa ihmisen Kristuksen tähden. Spekulointi loppuu siihen.
Katolisen katekismuksen mukaan ihmisen kuolinhetken sieluntila määrää kohtalon. Luterilaiset eivät spekuloi näin. He ripustautuvat Kristuksen sovintuskuoleman tähden vain Jumalan lupauksiin ja siihen, että uskolla otetaan vastaan ikuisen elämän lahja ja syntien anteeksianto.
Luterilaisten mukaan uskova ihminen saa iloita taivaasta jo tässä ajassa, koska kaikki on Jumalan lahjaa ihmiselle. Hyvillä teoilla ei tarvitse ansaita mitään enempää, mutta silti hyvää kuuluu tehdä, koska se on Jumalan tahto ja laki tässä elämässä.
Jos ihminen tietää sydämessään uskovansa Jumalaan ja Jeesukseen ja jos ihminen haluaa sydämessään uskoa, niin hän tietää kyllä saaneensa Jumalan armon. Ihmisen varmuus ei ole kiinni hänen tuntemuksistaan, vaan Jumalan lupauksista. Tätä Trento ei tajunnut.
Trenton dogmit voidaan tulkita myös niin, että ei tarvitse vinoilla protestanteille pelastusvarmuudesta, mutta katolinen kirkko ei ole toistaiseksi halunnut tehdä niin.
Minun mielestäni ihminen voi tuntea pelkoa kuolivuoteella kohtalostaan, vaikka olisi uskossa, mutta toisaalta syvästi uskova ihminen voi myös kohdata kuolemansa iloisena ja varmana siitä, että Jumala ja Jeesus hänet pelastaa ja että usko Jumalaan ja Jeesukseen riittäää viemään ikuisuuteen.
Toivoisin, että jokainen kuoleva ihminen saisi viimeisellä hetkellä olla kiinni ikuisuden toivossa ja Jumalan lupauksissa ja uskon lohdutuksessa. Saisi sanoa itselleen, että minä uskon, mutta viimeinen päätös kuuluu Jumalalle ja toivottavasti Jumalan lupaukset olisivat totta.
Minäkin uskon, mutta voi olla, että Jumala pitää uskoani aivan vääränä, että luottamus Häneen ei riitäkään, vaan olisi pitänyt tietää ja osata enemmän elämässä kirkon asioista ja muustakin. Silloin tietysti toivon, että en olisi koskaan syntynytkään, jos taivas on vain elämässään onnistuneita, viisaita ja oikein uskovia varten. Silloin sitä toivoo, että joku olisi meidän tyhmienkin puolella joskus. - kaulahuivifin
minä4 kirjoitti:
Meiltä ei pimitetä mitään. Et kai ole ihan tosissasi? Ei kai Jumalan armo ole pois, jos ei ole pelastusvarmuutta. Eiväthän nämä ole toisensa poissulkevia asioita. Jumalan armo on ja pysyy huolimatta ihmisen ajatuksista, tunteista, epäröinneistä. Raamatussa sanotaan selvästi, että uskon kautta pelastumme. Emme sen vuoksi onko meillä esim. pelastusvarmuus vai ei.
Olet käsittänyt väärin Trenton kohdat vanhurskauttamisesta ja pelastusvarmuudesta. Itse tiedän (uskon kautta) pelastuvani. Minulla on pelastusvarmuus. En tunne yhtäkään katolilaista, joka epäilisi tai pelkäisi pelastumisensa puolesta. Sen sijaan aiemmin, kun liikuin luterilaisten / hellareiden parissa, törmäsin sellaiseen.
Trento sanoo, että vanhurskaus saadaan yksin armosta. Se on lahja. Sitä ei ansaita uskolla tai teoilla. Trento kritisoi harhaoppisten "perusteetonta" luottamusta vastaan. Se sanoo: "Sillä niin kuin kenenkään hurskaasti ajattelevan ei tule epäillä Jumalan laupeutta, Kristuksen ansioita eikä sakramenttien voimaa ja tehoa, silti jokaisen on itseään, omaa henkilökohtaista heikkouttaan ja valmistautumattomuuttaan tarkastellessaan MAHDOLLISTA olla peloissaan ja huolissaan omasta armontilastaan, koskapa kukaan ei voi sillä uskon varmuudella, johon ei voi sisältyä erhettä, tietää saaneensa Jumalan armon." (Kuudes istunto. Dekreetti vanhurskauttamisesta. Luku 9.)
Trento osoittaa hienosti, että uskonvarmuuteen voi sisältyä erhe. Järkemme todistaa, että tämä on mahdollista. Kun Jumala johdattaa hurskaan ihmisen pimeään yöhön, silloin usein kaikki varmuus katoaa! Jäljelle jää vain usko ja toivo. Jeesus-lapsen Teresa (1800-luvun nuori karmeliitta) kirjoitti, että vaikka hän olisi tehnyt kaikki mahdolliset synnit, hän luottaisi silti Jumalan armoon ja laupeuteen. Hän eli viimeiset vuotensa ns. pimeässä yössä ja kuoli 24-vuotiaana tuberkuloosiin (tukehtui). Viimeisillä sekunneillaan hän katsoi ristiinnaulitun kuvaa ja sanoi: "Oi, rakastan Häntä! Jumalani, rakastan Sinua!"
"Et edes tiedä kuolinhetkesi sieluntilaa, mikä määrää kohtalosi. Toisin on protestanteilla."
- Tiedätkö itse? Mistä voit olla varma? Ehkä pitäisi määritellä, mitä tarkoitetaan sanalla "tietää". Mielestäni kukaan ei voi TIETÄÄ sielunsa tilaa kuolinhetkellään, mutta voi luottaa ja USKOA, että Herra pitää huolen omistaan loppuun asti. Jumala rakastaa meitä niin paljon, ettei Hän hevin meistä luovu (= anna joutua hukkaan). Muistele raamatun sanoja ja Jeesuksen vertausta kadonneesta lampaasta.
Surullista, kun sinulla näyttää olevan tosi aikansan eläneitä ja vääriä uskomuksia katolisesta Kirkosta ja katolilaisista lähimmäisistäsi. Ei siitä sen enempää, mutta tervetuloa messuun, niin saat paremman käsityksen."Sillä niin kuin kenenkään hurskaasti ajattelevan ei tule epäillä Jumalan laupeutta, Kristuksen ansioita eikä sakramenttien voimaa ja tehoa, silti jokaisen on itseään, omaa henkilökohtaista heikkouttaan ja valmistautumattomuuttaan tarkastellessaan MAHDOLLISTA olla peloissaan ja huolissaan omasta armontilastaan, koskapa kukaan ei voi sillä uskon varmuudella, johon ei voi sisältyä erhettä, tietää saaneensa Jumalan armon."
Minä olen paljon miettinyt näitä Trenton sanoja. Alkuosa on järkevää. Ihmisen on mahdollista epäillä Jumalaa ja pelätä kuolemaa, vaikka olisi uskossakin. Me ihmiset olemme erilaisia ja tunnemme asioita eri tavoin. Toisten usko on kenties heikkoa, toisten vahvaa ja vailla epäilyksen häivääkään. Niinpä loppuosa ei minusta tuossa tekstissä pidä enää paikkaansa.
Uskova ihminen voi tietää varmuudella saaneensa Jumalan armon, kun hän luottaa yksin Jumalan lupauksiin ja katsoo Jeesusta ja hänen työtään. Ihmisen ei tarvitse millään omilla keinoilla yrittää todistella kelpoisuuttaan tai päästä ikuisuuteen eikä tarvitse luottaa omaan itseensä pätkääkään.
Kun ihminen rakentaa kuolinhetkellään tulevaisuutensa yksin Jumalan armon varaan, voi hän iloita ja olla onnellinen lähestyvän kuoleman hetkelläkin. Vain Jumalan armon avulla ihminen voi päästä tuonpuoleisuuteen. Siinä uskossa on hyvä elää ja saa myös "iloita jo Herrassa".
Silti varmaan jokaisen kannattaa olla nöyrä kuoleman hetkellä ja toivoa vain parempaa ja luottaa Jumalan armoon - eikä elämöidä ja kerskailla pääsyllä taivaaseen. Tällä tavoin haluaisin tulkita Trentoa - ja se olisi mannaa minun korvilleni.
Peloissaan olevalle ihmiselle pitäisi kertoa kuoleman hetkellä toivosta ja Jumalan lupauksista, vahvauskoisia voisi pyytää olemaan nöyriä. Toivottavasti oma usko ei olllut väärän laista. Henkilökohtaisesti uskon, että Jumala hyväksyy erilaisia teologisia tulkintoja, mutta voin minä ihan hyvin olla väärässäkin. Joten periaatteessa en pelkää kuolemaa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, millaisena hereetikkona minuakin pidetäään taivaan porteilla. Toivottavasti ei minään.
En varmaan viikkoon vastaa viesteihin. Olen aamuvuorossa ja joutuisin heräämään klo 3.30, mutta taidan päästä erään tutub luokse nukkumaan, joten työmatka lyhenee 1,5 tunnista varttiin. - minä4
Sivustaseuraaja kirjoitti:
Ensin sanot, että sinulla on pelastuvarmuus. Myöhemmin vetoat Trentoon ja toteat, että pelastusvarmuutta ei ole uskossa. Huomaatko oppinne ristiriitaisuuden? Luterilaiset eivät opeta mitään perusteetonta pelastusvarmuutta. He totetavat vain, että usko pelastaa ihmisen Kristuksen tähden. Spekulointi loppuu siihen.
Katolisen katekismuksen mukaan ihmisen kuolinhetken sieluntila määrää kohtalon. Luterilaiset eivät spekuloi näin. He ripustautuvat Kristuksen sovintuskuoleman tähden vain Jumalan lupauksiin ja siihen, että uskolla otetaan vastaan ikuisen elämän lahja ja syntien anteeksianto.
Luterilaisten mukaan uskova ihminen saa iloita taivaasta jo tässä ajassa, koska kaikki on Jumalan lahjaa ihmiselle. Hyvillä teoilla ei tarvitse ansaita mitään enempää, mutta silti hyvää kuuluu tehdä, koska se on Jumalan tahto ja laki tässä elämässä.
Jos ihminen tietää sydämessään uskovansa Jumalaan ja Jeesukseen ja jos ihminen haluaa sydämessään uskoa, niin hän tietää kyllä saaneensa Jumalan armon. Ihmisen varmuus ei ole kiinni hänen tuntemuksistaan, vaan Jumalan lupauksista. Tätä Trento ei tajunnut.
Trenton dogmit voidaan tulkita myös niin, että ei tarvitse vinoilla protestanteille pelastusvarmuudesta, mutta katolinen kirkko ei ole toistaiseksi halunnut tehdä niin.
Minun mielestäni ihminen voi tuntea pelkoa kuolivuoteella kohtalostaan, vaikka olisi uskossa, mutta toisaalta syvästi uskova ihminen voi myös kohdata kuolemansa iloisena ja varmana siitä, että Jumala ja Jeesus hänet pelastaa ja että usko Jumalaan ja Jeesukseen riittäää viemään ikuisuuteen.
Toivoisin, että jokainen kuoleva ihminen saisi viimeisellä hetkellä olla kiinni ikuisuden toivossa ja Jumalan lupauksissa ja uskon lohdutuksessa. Saisi sanoa itselleen, että minä uskon, mutta viimeinen päätös kuuluu Jumalalle ja toivottavasti Jumalan lupaukset olisivat totta.
Minäkin uskon, mutta voi olla, että Jumala pitää uskoani aivan vääränä, että luottamus Häneen ei riitäkään, vaan olisi pitänyt tietää ja osata enemmän elämässä kirkon asioista ja muustakin. Silloin tietysti toivon, että en olisi koskaan syntynytkään, jos taivas on vain elämässään onnistuneita, viisaita ja oikein uskovia varten. Silloin sitä toivoo, että joku olisi meidän tyhmienkin puolella joskus.Lyhyesti:
Oma pelastusvarmuuteni (jos sellaista termiä edes kannattaa käyttää) on uskoa ja toivoa.
"Luterilaisten mukaan uskova ihminen saa iloita taivaasta jo tässä ajassa, koska kaikki on Jumalan lahjaa ihmiselle. Hyvillä teoilla ei tarvitse ansaita mitään enempää, mutta silti hyvää kuuluu tehdä, koska se on Jumalan tahto ja laki tässä elämässä."
Sama käsitys on katolilaisilla. - minä4
kaulahuivifin kirjoitti:
"Sillä niin kuin kenenkään hurskaasti ajattelevan ei tule epäillä Jumalan laupeutta, Kristuksen ansioita eikä sakramenttien voimaa ja tehoa, silti jokaisen on itseään, omaa henkilökohtaista heikkouttaan ja valmistautumattomuuttaan tarkastellessaan MAHDOLLISTA olla peloissaan ja huolissaan omasta armontilastaan, koskapa kukaan ei voi sillä uskon varmuudella, johon ei voi sisältyä erhettä, tietää saaneensa Jumalan armon."
Minä olen paljon miettinyt näitä Trenton sanoja. Alkuosa on järkevää. Ihmisen on mahdollista epäillä Jumalaa ja pelätä kuolemaa, vaikka olisi uskossakin. Me ihmiset olemme erilaisia ja tunnemme asioita eri tavoin. Toisten usko on kenties heikkoa, toisten vahvaa ja vailla epäilyksen häivääkään. Niinpä loppuosa ei minusta tuossa tekstissä pidä enää paikkaansa.
Uskova ihminen voi tietää varmuudella saaneensa Jumalan armon, kun hän luottaa yksin Jumalan lupauksiin ja katsoo Jeesusta ja hänen työtään. Ihmisen ei tarvitse millään omilla keinoilla yrittää todistella kelpoisuuttaan tai päästä ikuisuuteen eikä tarvitse luottaa omaan itseensä pätkääkään.
Kun ihminen rakentaa kuolinhetkellään tulevaisuutensa yksin Jumalan armon varaan, voi hän iloita ja olla onnellinen lähestyvän kuoleman hetkelläkin. Vain Jumalan armon avulla ihminen voi päästä tuonpuoleisuuteen. Siinä uskossa on hyvä elää ja saa myös "iloita jo Herrassa".
Silti varmaan jokaisen kannattaa olla nöyrä kuoleman hetkellä ja toivoa vain parempaa ja luottaa Jumalan armoon - eikä elämöidä ja kerskailla pääsyllä taivaaseen. Tällä tavoin haluaisin tulkita Trentoa - ja se olisi mannaa minun korvilleni.
Peloissaan olevalle ihmiselle pitäisi kertoa kuoleman hetkellä toivosta ja Jumalan lupauksista, vahvauskoisia voisi pyytää olemaan nöyriä. Toivottavasti oma usko ei olllut väärän laista. Henkilökohtaisesti uskon, että Jumala hyväksyy erilaisia teologisia tulkintoja, mutta voin minä ihan hyvin olla väärässäkin. Joten periaatteessa en pelkää kuolemaa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, millaisena hereetikkona minuakin pidetäään taivaan porteilla. Toivottavasti ei minään.
En varmaan viikkoon vastaa viesteihin. Olen aamuvuorossa ja joutuisin heräämään klo 3.30, mutta taidan päästä erään tutub luokse nukkumaan, joten työmatka lyhenee 1,5 tunnista varttiin."Silti varmaan jokaisen kannattaa olla nöyrä kuoleman hetkellä ja toivoa vain parempaa ja luottaa Jumalan armoon - eikä elämöidä ja kerskailla pääsyllä taivaaseen. Tällä tavoin haluaisin tulkita Trentoa - ja se olisi mannaa minun korvilleni."
Juuri näin. Ei kerskailua. Usko, luottamus, toivo, lepo Herrassa. Luulen, että Trentossa haluttiin sanoa juuri se, että ei pidä luulotella, kerskailla, olla väärällä tavalla itsevarma (= luottaa itseensä) tms., vaan luottaa ja uskoa; ei epäillä. - ja uskonto
kaulahuivifin kirjoitti:
"Sillä niin kuin kenenkään hurskaasti ajattelevan ei tule epäillä Jumalan laupeutta, Kristuksen ansioita eikä sakramenttien voimaa ja tehoa, silti jokaisen on itseään, omaa henkilökohtaista heikkouttaan ja valmistautumattomuuttaan tarkastellessaan MAHDOLLISTA olla peloissaan ja huolissaan omasta armontilastaan, koskapa kukaan ei voi sillä uskon varmuudella, johon ei voi sisältyä erhettä, tietää saaneensa Jumalan armon."
Minä olen paljon miettinyt näitä Trenton sanoja. Alkuosa on järkevää. Ihmisen on mahdollista epäillä Jumalaa ja pelätä kuolemaa, vaikka olisi uskossakin. Me ihmiset olemme erilaisia ja tunnemme asioita eri tavoin. Toisten usko on kenties heikkoa, toisten vahvaa ja vailla epäilyksen häivääkään. Niinpä loppuosa ei minusta tuossa tekstissä pidä enää paikkaansa.
Uskova ihminen voi tietää varmuudella saaneensa Jumalan armon, kun hän luottaa yksin Jumalan lupauksiin ja katsoo Jeesusta ja hänen työtään. Ihmisen ei tarvitse millään omilla keinoilla yrittää todistella kelpoisuuttaan tai päästä ikuisuuteen eikä tarvitse luottaa omaan itseensä pätkääkään.
Kun ihminen rakentaa kuolinhetkellään tulevaisuutensa yksin Jumalan armon varaan, voi hän iloita ja olla onnellinen lähestyvän kuoleman hetkelläkin. Vain Jumalan armon avulla ihminen voi päästä tuonpuoleisuuteen. Siinä uskossa on hyvä elää ja saa myös "iloita jo Herrassa".
Silti varmaan jokaisen kannattaa olla nöyrä kuoleman hetkellä ja toivoa vain parempaa ja luottaa Jumalan armoon - eikä elämöidä ja kerskailla pääsyllä taivaaseen. Tällä tavoin haluaisin tulkita Trentoa - ja se olisi mannaa minun korvilleni.
Peloissaan olevalle ihmiselle pitäisi kertoa kuoleman hetkellä toivosta ja Jumalan lupauksista, vahvauskoisia voisi pyytää olemaan nöyriä. Toivottavasti oma usko ei olllut väärän laista. Henkilökohtaisesti uskon, että Jumala hyväksyy erilaisia teologisia tulkintoja, mutta voin minä ihan hyvin olla väärässäkin. Joten periaatteessa en pelkää kuolemaa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, millaisena hereetikkona minuakin pidetäään taivaan porteilla. Toivottavasti ei minään.
En varmaan viikkoon vastaa viesteihin. Olen aamuvuorossa ja joutuisin heräämään klo 3.30, mutta taidan päästä erään tutub luokse nukkumaan, joten työmatka lyhenee 1,5 tunnista varttiin.sopivat huonosti yhteen, tuskin koskaan uskovainen myöntää, että ihmisen elinpäivät ovat kuin ruoho, ja siihen jäävät, ilman mitään tuonpuoleisia jatkoja.
- minä4
ja uskonto kirjoitti:
sopivat huonosti yhteen, tuskin koskaan uskovainen myöntää, että ihmisen elinpäivät ovat kuin ruoho, ja siihen jäävät, ilman mitään tuonpuoleisia jatkoja.
"Nöyryys ja uskonto sopivat huonosti yhteen, tuskin koskaan uskovainen myöntää, että ihmisen elinpäivät ovat kuin ruoho, ja siihen jäävät, ilman mitään tuonpuoleisia jatkoja."
Miksi myöntäisi, kun hänellä uskon kautta tieto tuonpuoleisesta.
Ateismi ei synonyymi nöyryydelle.
Kun ihminen tulee niin sanotusti uskoon tai saa uskon lahjan, se ei ole samaa eikä samanlaista, kuin jos hän valitsisi itselleen jonkin ideologian tai muodostaisi mielipiteitä jostain asiasta. Tällöin toimijana olisi ja on ihminen itse. Mutta kun Jumala lahjoittaa ihmiselle uskon armon, se on hyvin ainutlaatuinen tapahtuma, jota ei voi verrata mihinkään maalliseen tai mihinkään muuhun tapahtumaan.
Usko on lahja. Se otetaan vastaan. Nöyränä. Jumala kutsuu jokaista ja on päätoimijana, ihminen on vain sekundaarinen toimija vastaanottaessaan lahjan.
Usko tulee kuulemisesta, sanoo Raamattu. Ensin täytyy kuulla evankeliumin sanoma, jonka jälkeen ihminen joko vastaanottaa sanan tai ei ota. Toivon koko sydämestäni, että avoimin mielin tartut Raamattuun ja aloitat Uuden testamentin lukemisen. Lue se kokonaan, vaikka useitakin kertoja. Aloittaa voit Johanneksen evankeliumista. Lukiessasi muista, että se, mitä luet, voi olla(kin) totta. Joka tapauksessa se on Sinua varten. Jos tahdot olla nöyrä, lue!
Hyviä lukuhetkiä. - Turun srk:n jäsen
Sivustaseuraaja kirjoitti:
"Kun muuten tämä vanhempi suomalainen on nostettu esille piispaehdokkaana, vaikkei olekaan periaatteessa pätevä, entäs sitten katedraalin kirkkoherra? "
Tämä osoittaa, että et edes tiedä,m itkä ovat piispuuden vaatimukset. Etkä taida edes tietää, mitkä ovat paaviuden vaatimuksetkaan? Pitääkö auttaa?Varmuudella voimme tässä vaiheessa tietää, että ainakin muodollisesti piispan "vaatimukset" täyttää kirkkaasti suomalaisista ehdokkaista nuorempi.
Muutama vuosi sitten Vatikaani nimenomaan KUTSUI hänet paavilliseksi diplomaatiksi (kinnitin tuohon sanaan huomiota asian uutisoinnissa). Tuskinpa Vatikaani olisi koskaan kutsunut OMAKSI diplomaattiedustajakseen kelvotonta, epäpätevää tai muuten kyseenalaista pappia. Hänellä siis on Vatikaanin luottamus.
Mitkä nuo vaatimukset ovat, on minullekin täysi mysteeri. Ilmeisesti niihin kuuluu ainakin tohtorinarvo. - Pasi Toivonen
minä4 kirjoitti:
"Silti varmaan jokaisen kannattaa olla nöyrä kuoleman hetkellä ja toivoa vain parempaa ja luottaa Jumalan armoon - eikä elämöidä ja kerskailla pääsyllä taivaaseen. Tällä tavoin haluaisin tulkita Trentoa - ja se olisi mannaa minun korvilleni."
Juuri näin. Ei kerskailua. Usko, luottamus, toivo, lepo Herrassa. Luulen, että Trentossa haluttiin sanoa juuri se, että ei pidä luulotella, kerskailla, olla väärällä tavalla itsevarma (= luottaa itseensä) tms., vaan luottaa ja uskoa; ei epäillä.Juuri näin minäkin haluaisin nähdä Trenton päätökset. Tällainen olisi hyvin järkevää ja viisasta. Silti huomaan toisinaan piikittelyä tässä asiassa nimenomaan katolisella puolella evankelisia kohtaan. Ehkä aiheellista, ehkä aiheetonta toisinaan.
- tavis vasemmalta
Tuossa toisessa keskustelussa jotkut ovat käyneet kovasti markkinoimaan mahdollisuutta, että tänne pitäisi ehdottomasti saada Opus Dein jäsen piispaksi.
Taustalla lienee pelko siitä, että vanhempi suomalaisista ehdokkaista tulisi ihan oikeasti valituksi piispaksi. Hän on suhtautunut aina avoimen kriittisesti Opus Deihin. Sen sijaan nuorempi on tietääkseni ollut myönteinen.
Kuvitellaanpa hetki, jos opparista tulisi piispa tänne. Tuloksena olisi melkoinen wróbelilainen déjà vu; hoonolla soomella puhuva ulkomaalainen, joka jaksaisi paasata vain moraalista ja jatkaa hiippakuntamme hajaannusta. Julkinen sana viitsisi moista edes noteerata ja yhteiskunnassa hän olisi täysin paitsiossa - niin kuin Wróbel.
Kiinnostaako? Saanko arvata: ei kiinnosta.- "tavis oikealta"
avoimen kriittisesti, etköhän liioittele????
Jos kirjoituksesi on totta, se ei ainakaan tuo hänelle "lisäpisteitä". Piispan tulee suhtautua kaikissa Suomessa jo toimiviin sääntökuntiin ym. yhteisöihin tasapuolisesti.
- Jupiter
Taas kerran keskustelu tärkeästä aiheesta on menossa kohti kädenvääntöä vanhasta messusta. Onkohan tässä asiassa nyt liioiteltu? Jotkut vanhan messun puolustajat sanovat, että siihen osallistuu noin 60 seurakuntalaista. Kyseessä on siis alle 1 % hiippakuntalaisista.
Jonkin papin suhtautuminen vanhaan messuun ei siis voi olla mikään kriteeri. Paljon tärkeämpää on vaikkapa se osaako hän ruotsia vaiko ei osaa. Meitä ruotsinkielisiä katolilaisia on noin 6 %.
En kannata paluuta vanhaan messuun, mutta minua ei häiritse, jos sellaisia ajoittain jossakin päin järjestetään. En silti aio osallistua.- Marialainen
Vanha messu ei voi olla tärkein kriteeri uutta piispaa valittaessa, mutta voimme lohduttautua sillä, ettei se tuskin olekaan.
- eivät tarvitse ruots. messua
Kaikille sopii messu yhdellä kielellä, kunhan laulut olisivat kansainvälisiä, johon tarkoitukseen 8. messu, enkelimessu (?) on tarkoitettu.
Mikäpä sen mukavampaa kuin ulkomailla, kun pystyy osallistumaan lauluihin, Isä meidän -rukoukseen ja uskontunnustukseen, vaikkei latinaa osaisikaan. Jokainen oppii aivan helposti ymmärtämään, mitä nuo muutamat laulut ja tekstit ovat omalla kansankielellään. - tavis vasemmalta
eivät tarvitse ruots. messua kirjoitti:
Kaikille sopii messu yhdellä kielellä, kunhan laulut olisivat kansainvälisiä, johon tarkoitukseen 8. messu, enkelimessu (?) on tarkoitettu.
Mikäpä sen mukavampaa kuin ulkomailla, kun pystyy osallistumaan lauluihin, Isä meidän -rukoukseen ja uskontunnustukseen, vaikkei latinaa osaisikaan. Jokainen oppii aivan helposti ymmärtämään, mitä nuo muutamat laulut ja tekstit ovat omalla kansankielellään.Ainakin Helsingissä pitäisi ehdottomasti olla ruotsinkielinen messu JOKA sunnuntai. Samoin uuden piispan pitäisi kyllä osata ruotsia, jotta kykenee kanssakäymiseen mm. muiden Pohjoismaiden piispojen kanssa.
Latinan tarpeellisuudesta en ole samaa mieltä. Sen aika on ollut ja mennyt. - messun
tavis vasemmalta kirjoitti:
Ainakin Helsingissä pitäisi ehdottomasti olla ruotsinkielinen messu JOKA sunnuntai. Samoin uuden piispan pitäisi kyllä osata ruotsia, jotta kykenee kanssakäymiseen mm. muiden Pohjoismaiden piispojen kanssa.
Latinan tarpeellisuudesta en ole samaa mieltä. Sen aika on ollut ja mennyt.äkkiäkös sitä sen puoleen oppii ruotsia lukemaan
Pohjoismaissa puhutaan englantia! Ei sinne ruotsia tarvita - aivan turha painostaa sillä perusteella jotain suomalaista piispaksi. - osata englantia
tavis vasemmalta kirjoitti:
Ainakin Helsingissä pitäisi ehdottomasti olla ruotsinkielinen messu JOKA sunnuntai. Samoin uuden piispan pitäisi kyllä osata ruotsia, jotta kykenee kanssakäymiseen mm. muiden Pohjoismaiden piispojen kanssa.
Latinan tarpeellisuudesta en ole samaa mieltä. Sen aika on ollut ja mennyt.Englanti on riittävä kokouskieli. Ruosilla ei tee mitään.
Ruotsinkieliset saavat pitää messunsa, jos se siitä on kiinni, mutta siinä kaikki.
Katol. kirkko ei ole valtion kirkko! - Helsingille vai koko Suomelle
tavis vasemmalta kirjoitti:
Ainakin Helsingissä pitäisi ehdottomasti olla ruotsinkielinen messu JOKA sunnuntai. Samoin uuden piispan pitäisi kyllä osata ruotsia, jotta kykenee kanssakäymiseen mm. muiden Pohjoismaiden piispojen kanssa.
Latinan tarpeellisuudesta en ole samaa mieltä. Sen aika on ollut ja mennyt.latina lauluina ei ole mennyttä aikaa, vaan se yhdistävä tekijä, kun matkustelee ulkomailla
- Marialainen
messun kirjoitti:
äkkiäkös sitä sen puoleen oppii ruotsia lukemaan
Pohjoismaissa puhutaan englantia! Ei sinne ruotsia tarvita - aivan turha painostaa sillä perusteella jotain suomalaista piispaksi.Usemmat pohjoismaalaiset osaavat englantia, mutta pohjoismaisen kanssakäymisen kieli on ruotsi tai skaandinaavi.
Ilman ruotsin taitoa uuden piispan olisi todella vaikeaa seurata mitä muissa Pohjoismaissa tapahtuu katolisessa kirkossa ja kanssakäyminen jäisi minimiin.
Ruotsinkielisetkin suomalaiset tarvitsevat piispan, emme vain me suomenkieliset. - Helsingin
Helsingille vai koko Suomelle kirjoitti:
latina lauluina ei ole mennyttä aikaa, vaan se yhdistävä tekijä, kun matkustelee ulkomailla
hiippakunnalle ja sitä kautta koko Suomelle. Suomi on siis Helsingin hiippakunta.
- Ruotsinkielinen
osata englantia kirjoitti:
Englanti on riittävä kokouskieli. Ruosilla ei tee mitään.
Ruotsinkieliset saavat pitää messunsa, jos se siitä on kiinni, mutta siinä kaikki.
Katol. kirkko ei ole valtion kirkko!Englantiko riittävä kokouskieli? Voi olla, mutta tämä maa on kaksikielinen. Meillä ruotsia äidinkielenä puhuvilla on samanlainen oikeus pastoraaliseen huolenpitoon kuin muilla. Uuden piispan pitää osata suomea ja ruotsia.
- Jolanta
messun kirjoitti:
äkkiäkös sitä sen puoleen oppii ruotsia lukemaan
Pohjoismaissa puhutaan englantia! Ei sinne ruotsia tarvita - aivan turha painostaa sillä perusteella jotain suomalaista piispaksi.Ruotsin kieli ei ole tärkeä, koska kaikki Suomen ruotsalaiset osaavat suomea.
K-a-t-o-l-i-l-a-i-s-t-e-n joukossa puolaa puhuvia on enemmän. Uuden piispan on osattava puolaa.
Minä rukoilen sen puolesta, että uusi piispa tulisi Puolasta tai ainakin olisi puolalainen. Me tarvitsemme häntä. - Jauch
Jolanta kirjoitti:
Ruotsin kieli ei ole tärkeä, koska kaikki Suomen ruotsalaiset osaavat suomea.
K-a-t-o-l-i-l-a-i-s-t-e-n joukossa puolaa puhuvia on enemmän. Uuden piispan on osattava puolaa.
Minä rukoilen sen puolesta, että uusi piispa tulisi Puolasta tai ainakin olisi puolalainen. Me tarvitsemme häntä.Lienee parasta ottaa tuollaisia tyhmiä provokaatioita kuuleviin korviinsa.
- Jadwiga
Jolanta kirjoitti:
Ruotsin kieli ei ole tärkeä, koska kaikki Suomen ruotsalaiset osaavat suomea.
K-a-t-o-l-i-l-a-i-s-t-e-n joukossa puolaa puhuvia on enemmän. Uuden piispan on osattava puolaa.
Minä rukoilen sen puolesta, että uusi piispa tulisi Puolasta tai ainakin olisi puolalainen. Me tarvitsemme häntä.Puolassa puola on tärkeämpi kieli kuin ruotsi. Suomessa ruotsin kieli on tärkeämpi kuin puola; Suomessa puola ei ole tärkeä kieli ollenkaan.
Suomessa on paljon ruotsinkielisiä katolilaisia, jotka eivät osaa suomea. Heitä on ainakin Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Helsingin piispan pitää olla täysin suomalaiseen kulttuuriin sopeutunut ja elää sen kehyksissä. Siihen kuuluu suomen ja ruotsin hyvä kirjallinen ja suullinen taito, perehtyneisyys Suomen historiaan sekä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemus ja suomalaisten tapojen hallinta. Sen sijaan Helsingin piispan ei tarvitse tuntea puolalaisia tapoja, kulttuuria jne. Onhan se tietysti mukava, jos hän tietää niistä sen verran, kuin normaaliin eurooppalaiseen yleissivistykseen kuuluu. - exotsir
Jadwiga kirjoitti:
Puolassa puola on tärkeämpi kieli kuin ruotsi. Suomessa ruotsin kieli on tärkeämpi kuin puola; Suomessa puola ei ole tärkeä kieli ollenkaan.
Suomessa on paljon ruotsinkielisiä katolilaisia, jotka eivät osaa suomea. Heitä on ainakin Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Helsingin piispan pitää olla täysin suomalaiseen kulttuuriin sopeutunut ja elää sen kehyksissä. Siihen kuuluu suomen ja ruotsin hyvä kirjallinen ja suullinen taito, perehtyneisyys Suomen historiaan sekä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemus ja suomalaisten tapojen hallinta. Sen sijaan Helsingin piispan ei tarvitse tuntea puolalaisia tapoja, kulttuuria jne. Onhan se tietysti mukava, jos hän tietää niistä sen verran, kuin normaaliin eurooppalaiseen yleissivistykseen kuuluu.Kiitos Jadwika,
Asiaa tuskin voisi selkeämmin ilmaista. - infok.
Jauch kirjoitti:
Lienee parasta ottaa tuollaisia tyhmiä provokaatioita kuuleviin korviinsa.
Siltikin aina joku jaksaa innostua.
- Jupiter
exotsir kirjoitti:
Kiitos Jadwika,
Asiaa tuskin voisi selkeämmin ilmaista.Tuo Jolanta on tämän palstan vakituinen provokaattori. Joskus ihmettelen mitä ihmettä hän salaperäisine äitineen tekee Suomessa, kun kerran hän viihtyisi niin erinomaisen hyvin maanpäällisessä paratiisissa nimeltä Puola.
- kieltäytyä
kysymys kuuluu: voiko tehtävästä kieltäytyä, jos siihen kutsutaan kuulostaisi hiukan oudolta. Voisihan piispasta eedetä vaikka paaviksi, suomalainen paavi sitten aikanaan vai miten. Kun nyt sitten asiasta täysin tietämätön tarkastelee sitä.
- Marialainen
Piispanvirasta voi toki kieltäytyä, mutta kuten joku sanoi, viisas pappi tuskin sanoo monta kertaa "ei" paaville. Piispasta voi toki edetä vaikka paaviksi. Teoriassa suomalainen paavi on täysin mahdollinen. Mutta vain teoriassa.
- minä4
tietysti on kieltäytyä varsinkin, jos on hyvät perustelut. Paavi kyllä ymmärtää, mutta henkilö, jolta kysytään joutuu miettimään "uudemman kerran". Papithan ovat sitoutuneet Kirkon palvelukseen ja oma mieli voi muuttua ja suostumus tulla, vaikka ensin olisi vastaan.
Hiippakuntapapeilla luulisi olevan tämä oma valintamahdollisuus suurempi kuin sääntökuntapapeilla, jotka voidaan määrätä minne vaan. (Tämä on oma arvioni. En tarkkaan tiedä.) Piispan virka voi ruveta kiinnostamaan myös diplomaattia: uskollisuus Kirkolle tässäkin asiassa. Jos palvellaan, palvellaan sitten siellä, missä tarvetta on -tyyliin. Katolisilla papeilla on kutsumus ja he ovat valmistautuneet palvelemaan Kirkkoa ja Kristusta siellä, minne Jumala heitä kuljettaa. Näin uskon. - Ajatteleva katolilainen
minä4 kirjoitti:
tietysti on kieltäytyä varsinkin, jos on hyvät perustelut. Paavi kyllä ymmärtää, mutta henkilö, jolta kysytään joutuu miettimään "uudemman kerran". Papithan ovat sitoutuneet Kirkon palvelukseen ja oma mieli voi muuttua ja suostumus tulla, vaikka ensin olisi vastaan.
Hiippakuntapapeilla luulisi olevan tämä oma valintamahdollisuus suurempi kuin sääntökuntapapeilla, jotka voidaan määrätä minne vaan. (Tämä on oma arvioni. En tarkkaan tiedä.) Piispan virka voi ruveta kiinnostamaan myös diplomaattia: uskollisuus Kirkolle tässäkin asiassa. Jos palvellaan, palvellaan sitten siellä, missä tarvetta on -tyyliin. Katolisilla papeilla on kutsumus ja he ovat valmistautuneet palvelemaan Kirkkoa ja Kristusta siellä, minne Jumala heitä kuljettaa. Näin uskon.Kiitos sinulle noista viisaista sanoista. Itse luotan siihen, että kummankin suomalaisen papin ja muiden täällä mainittujen pappien rakkaus kirkkoa ja hiippakuntaamme kohtaan on niin syvä, ettei kukaan heistä kieltäytyisi piispanvirasta.
- tulisi ottaa
tavoitteeksi, että me suomalaiset saisimme joskus myös oman Paavin, hän voisi sitten nimittää suomalaisia pappeja piispoiksi esimerkiksi Puolaan, Yhdysvaltoihin ja Brasiliaan.
- Helena K.
Suomalaisen piispan saaminen on todella tärkeä rukousaihe. Voisimme rukoilla sen puolesta kuten Pikku-Teresa rukoili: "Jumala suo, että tahtosi olisi, että...".
Suomessa on todella syvällinen hengellisyyden ja totuuden kaipuu. Jos kirkkomme pysyy vain ulkomaalaisten käsissä, se ei koskaan saavuta kansan syviä rivejä.
Sanon tämän omasta kokemuksesta, sillä olen vasta vähän aikaa sitten liittynyt ulkomailla katoliseen kirkkoon, kun solmin avioliiton katolisen miehen kanssa.- kuten Helena sanoi
"Suomessa on todella syvällinen hengellisyyden ja totuuden kaipuu. Jos kirkkomme pysyy vain ulkomaalaisten käsissä, se ei koskaan saavuta kansan syviä rivejä."
Kuinka oikeassa oletkaan! Kansa vieroksuu kirkkoamme, koska se koetaan 'ulkomaalaiseksi'. Ei tietysti kaikki näin koe, mutta kyllä uskon, että monet suomalaiset vieroksuvat vierasmaalaisia pappeja ujouttaan, kielitaidottomuuttaan jne. Suomalainen katolinen piispa lähentäisi kristillisiä kirkkoja maassamme ja hänet helpommin kutsuttaisiin medioihin keskustelemaan. - tavallinen katolilainen
Suomalainen piispa olisi kirkollemme varsinainen Luojan lahja. Ainakin kirkkomme tulisi sen myötä näkyvämmäksi ja nimenomaan suomalaisittain.
- huhut vellovat
Kun huhut vellovat, että edellinen piispa olisi ollut omapäinen ja että hänet olisi ns. erotettu, eikö sentään voitaisi virallisesti kertoa, mistä oikein on kyse.
Kun joku näkee suuren vaivan ja opettelee suomen kielen ja sitten joutuu jättämään Suomen, niin paneehan se miettimään.- tavis vasemmalta
"Kun joku näkee suuren vaivan ja opettelee suomen kielen ja sitten joutuu jättämään Suomen, niin paneehan se miettimään."
Edellinen piispa ei nähnyt suurta vaivaa suomen kielen opintojen kanssa eikä varsinkaan oppinut suomen kieltä - jos nyt pientä smalltalkia ei oteta huomioon.
- ydin.
Yksi ongelma on tiedotus, kuten F. sanoo.
Jos piispa karkotettiin sen takia, että Aarts karkotettiin, pitäisi kertoa, miksi joku siirretään jonnekin, ellei asia ole henkilökohtainen.
Jos kyse on siitä, mikä ainoastaan on tullut ilmi, että Aarts olisi antanut ehtollista ei-katolilaisille, on Aats tetysti menetellyt väärin.
Opetetaanhan katolilaisillekin, että on turha mennä luterilaiselle ehtolliselle, koska sen merkitys ei ole sama.- tavis vasemmalta
Vaikka olenkin isä Janin ystävä, silti kehottaisin katsomaan tulevaisuuteen ja rukoilemaan tälle hiippakunnalle parempaa piispaa kuin mitä oli edellinen.
Menneen vellominen ei auta mitään eikä ketään. - lukea
tavis vasemmalta kirjoitti:
Vaikka olenkin isä Janin ystävä, silti kehottaisin katsomaan tulevaisuuteen ja rukoilemaan tälle hiippakunnalle parempaa piispaa kuin mitä oli edellinen.
Menneen vellominen ei auta mitään eikä ketään.Et siis ollut tyytyväinen edelliseen, jos roivot parempaa.
Ainahan voi toivoa parempaa, vaikkei sellaiseen ajattelutapaan tietysti olla totuttu.
Voisiko joku nyt ysävällisesti kiteyttää, että onko joku tehnyt tosiaan jotain, että edelinen piispa karkotettiin Suomesta? tai päätti lähteä Suomesta, jos itse pyysi siirtoa. - takana kyllä
lukea kirjoitti:
Et siis ollut tyytyväinen edelliseen, jos roivot parempaa.
Ainahan voi toivoa parempaa, vaikkei sellaiseen ajattelutapaan tietysti olla totuttu.
Voisiko joku nyt ysävällisesti kiteyttää, että onko joku tehnyt tosiaan jotain, että edelinen piispa karkotettiin Suomesta? tai päätti lähteä Suomesta, jos itse pyysi siirtoa.Uskon meidän ryhmänne kirjoittelulla olleen vaikutusta. Olemme tuoneet perustellusti esille oman näkemyksemme Katolinen Kirkko Suomessa tilasta ja uskomme, että Vatikaani reagoi lopulta paljastuksiimme. Kirjeenvaihtoa on pidetty vuosikaudet, mutta emme paljasta ryhmämme nimeä.
- Michael 1
takana kyllä kirjoitti:
Uskon meidän ryhmänne kirjoittelulla olleen vaikutusta. Olemme tuoneet perustellusti esille oman näkemyksemme Katolinen Kirkko Suomessa tilasta ja uskomme, että Vatikaani reagoi lopulta paljastuksiimme. Kirjeenvaihtoa on pidetty vuosikaudet, mutta emme paljasta ryhmämme nimeä.
"Meidän ryhmämme" on viittaus, jotka kukaan ei omasta puolestaan käyttäisi. Tämä nimimerkki "takana kyllä" ei ole rehellinen vaan trolli.
Minusta olisi hyvä, jos ihmiset kirjoittaisivat vain yhdellä nimimerkillä. Silloin syntyisi parempi kuva keskustelusta. "Kuka" on sanonut mitäkin, kuka kannattaa tai vastustaa mitäkin asioita ja mahdollisesti muuttaa mielipidettään. Vaikka keskustellaankin nimimerkeillä, niin silti vuoropuhelu edellyttäisi jonkinlaista pysyvyyttä nimimerkin valinnassa.
Minä olin ennen Michael, mutta sitten joku rekisteröi nimen itselleen. Sen jälkeen aloin käyttää nimimerkkiä Michael 1 tai Michael1. Olen ollut aika kauan poissa keskusteluista tässä välillä, niin että monet eivät "minua" (siis nimimerkkiäni tai sen takana olevaa kirjoittajaa) varmaankaan tunne tai muista.
Piispan lähtö oli sekä Helsingin hiippakunnan monien (maallikko- ja muiden) jäsenten että piispan itsensä toive. Monet sekä kirjoittivat että soittivat nuntiukselle (itse asiassa nuntiuksille, koska prosessin aikana ehti olla kolme nuntiusta) ja tapasivat häntä (heitä) henkilökohtaisesti monen vuoden aikana kertoakseen niistä väärinkäytöksistä, joihin piispa syyllistyi ja, niistä ongelmista, joita piispa hiippakunnassa aiheutti.
Piispan omasta toiveesta päästä pois Suomesta ovat varmaankin monet aktiiviset seurakuntalaiset kuulleet eri tahoilta. Muille siitä voi olla todisteena seuraavanlaiset asiat: heti ensimmäisessä haastattelussaan vihkimyksensä jälkeen hän ilmoitti, ettei suinkaan aio jäädä Suomeen loppuiäkseen, vaan palaa Puolaan heti päästyään eläkkeelle, hän ei luopunut opetusvirastaan Lublinissa vaan vietti aina osan vuotta siellä, eikä hän myöskään paneutunut Suomen kielen ja kulttuurin opintoihin niin, että olisi kaikkien näiden vuosien jälkeenkään tullut toimeen täällä kuin miten kuten. - tavis oikealta.
Michael 1 kirjoitti:
"Meidän ryhmämme" on viittaus, jotka kukaan ei omasta puolestaan käyttäisi. Tämä nimimerkki "takana kyllä" ei ole rehellinen vaan trolli.
Minusta olisi hyvä, jos ihmiset kirjoittaisivat vain yhdellä nimimerkillä. Silloin syntyisi parempi kuva keskustelusta. "Kuka" on sanonut mitäkin, kuka kannattaa tai vastustaa mitäkin asioita ja mahdollisesti muuttaa mielipidettään. Vaikka keskustellaankin nimimerkeillä, niin silti vuoropuhelu edellyttäisi jonkinlaista pysyvyyttä nimimerkin valinnassa.
Minä olin ennen Michael, mutta sitten joku rekisteröi nimen itselleen. Sen jälkeen aloin käyttää nimimerkkiä Michael 1 tai Michael1. Olen ollut aika kauan poissa keskusteluista tässä välillä, niin että monet eivät "minua" (siis nimimerkkiäni tai sen takana olevaa kirjoittajaa) varmaankaan tunne tai muista.
Piispan lähtö oli sekä Helsingin hiippakunnan monien (maallikko- ja muiden) jäsenten että piispan itsensä toive. Monet sekä kirjoittivat että soittivat nuntiukselle (itse asiassa nuntiuksille, koska prosessin aikana ehti olla kolme nuntiusta) ja tapasivat häntä (heitä) henkilökohtaisesti monen vuoden aikana kertoakseen niistä väärinkäytöksistä, joihin piispa syyllistyi ja, niistä ongelmista, joita piispa hiippakunnassa aiheutti.
Piispan omasta toiveesta päästä pois Suomesta ovat varmaankin monet aktiiviset seurakuntalaiset kuulleet eri tahoilta. Muille siitä voi olla todisteena seuraavanlaiset asiat: heti ensimmäisessä haastattelussaan vihkimyksensä jälkeen hän ilmoitti, ettei suinkaan aio jäädä Suomeen loppuiäkseen, vaan palaa Puolaan heti päästyään eläkkeelle, hän ei luopunut opetusvirastaan Lublinissa vaan vietti aina osan vuotta siellä, eikä hän myöskään paneutunut Suomen kielen ja kulttuurin opintoihin niin, että olisi kaikkien näiden vuosien jälkeenkään tullut toimeen täällä kuin miten kuten.kaikkien toive (siis piispan lähtö).
Mitä tarkoitat "maallikko- ja muilla jäsenillä"? Onko hiippakunnassamme joku kastijako jäsenten keskuudessa kahteen kastiin? Olisi kiva tietää ketä ovat maallikkojäsenet ja ketä ovat muut jäsenet.
Vastaustasi odotellen. - Vatikaaniin
Michael 1 kirjoitti:
"Meidän ryhmämme" on viittaus, jotka kukaan ei omasta puolestaan käyttäisi. Tämä nimimerkki "takana kyllä" ei ole rehellinen vaan trolli.
Minusta olisi hyvä, jos ihmiset kirjoittaisivat vain yhdellä nimimerkillä. Silloin syntyisi parempi kuva keskustelusta. "Kuka" on sanonut mitäkin, kuka kannattaa tai vastustaa mitäkin asioita ja mahdollisesti muuttaa mielipidettään. Vaikka keskustellaankin nimimerkeillä, niin silti vuoropuhelu edellyttäisi jonkinlaista pysyvyyttä nimimerkin valinnassa.
Minä olin ennen Michael, mutta sitten joku rekisteröi nimen itselleen. Sen jälkeen aloin käyttää nimimerkkiä Michael 1 tai Michael1. Olen ollut aika kauan poissa keskusteluista tässä välillä, niin että monet eivät "minua" (siis nimimerkkiäni tai sen takana olevaa kirjoittajaa) varmaankaan tunne tai muista.
Piispan lähtö oli sekä Helsingin hiippakunnan monien (maallikko- ja muiden) jäsenten että piispan itsensä toive. Monet sekä kirjoittivat että soittivat nuntiukselle (itse asiassa nuntiuksille, koska prosessin aikana ehti olla kolme nuntiusta) ja tapasivat häntä (heitä) henkilökohtaisesti monen vuoden aikana kertoakseen niistä väärinkäytöksistä, joihin piispa syyllistyi ja, niistä ongelmista, joita piispa hiippakunnassa aiheutti.
Piispan omasta toiveesta päästä pois Suomesta ovat varmaankin monet aktiiviset seurakuntalaiset kuulleet eri tahoilta. Muille siitä voi olla todisteena seuraavanlaiset asiat: heti ensimmäisessä haastattelussaan vihkimyksensä jälkeen hän ilmoitti, ettei suinkaan aio jäädä Suomeen loppuiäkseen, vaan palaa Puolaan heti päästyään eläkkeelle, hän ei luopunut opetusvirastaan Lublinissa vaan vietti aina osan vuotta siellä, eikä hän myöskään paneutunut Suomen kielen ja kulttuurin opintoihin niin, että olisi kaikkien näiden vuosien jälkeenkään tullut toimeen täällä kuin miten kuten.Minulla ei ole miään intressiä paljastaa, keitä "me" olemme. Minä en halua muiden tietävän, kuka minä olen. Uskon, että aktiivinen nettikirjoittelumme ja kannaottomme sai ainakin osaksi aikaan Vatikaanin kiinnostumisen Suomesta. Täällä Pohjolassa katolinen kirkko on suljettu eikä avoin yhteisö. Mielipiteistään saa kärsiä, joten täällä on mukava kirjoitella nimimerkin suojassa.
- Michael 1
tavis oikealta. kirjoitti:
kaikkien toive (siis piispan lähtö).
Mitä tarkoitat "maallikko- ja muilla jäsenillä"? Onko hiippakunnassamme joku kastijako jäsenten keskuudessa kahteen kastiin? Olisi kiva tietää ketä ovat maallikkojäsenet ja ketä ovat muut jäsenet.
Vastaustasi odotellen.Anteeksi, olin tosiaan epätarkka. Ajattelin väärin, että lukija ryhmittelisi ihmiset samaan tapaan kuin itse tein kirjoittaessani viestiä: maallikot ovat sellaisia, jotka eivät kuulu mihinkään sääntökuntaan tai eivät ole pappeja.
Kun kirjoitin viestiä, tarkoitin "muilla kuin hiippakunnan maallikkojäsenillä" pappeja ja sääntökuntalaisia.
Toisin sanoen, tiedän, että eivät vain hiippakunnan maallikot vaan myös jotkut papit ja jotkut sääntökuntalaiset ovat olleet yhteydessä nuntiukseen ja pyrkineet saamaan hiippakuntamme tilannetta normalisoiduksi. Tähän mahtuvat myös kolmannen tien valinneet eli sääntökuntien maallikot, joista on usein vaikea sanoa, kuuluvatko he maallikkoihin vai sääntökuntalaisiin.
Arvoisa "tavis oikealta" miten sinä kuvaisit katolisen kirkon jäsenten jakautumista eri kasteihin? Myönnän, että en ole tässä asiassa ammattilainen, joten jään odottamaan "kivaa tietoasi" asiasta. En usko, että Sinä olisit jäänyt tiedosta paitsi, kun kerran rohkenet niin ironisesti tiedustella asiaa minulta: ("Olisi kiva tietää ketä ovat maallikkojäsenet ja ketä ovat muut jäsenet.") - havainnoitsija
Vatikaaniin kirjoitti:
Minulla ei ole miään intressiä paljastaa, keitä "me" olemme. Minä en halua muiden tietävän, kuka minä olen. Uskon, että aktiivinen nettikirjoittelumme ja kannaottomme sai ainakin osaksi aikaan Vatikaanin kiinnostumisen Suomesta. Täällä Pohjolassa katolinen kirkko on suljettu eikä avoin yhteisö. Mielipiteistään saa kärsiä, joten täällä on mukava kirjoitella nimimerkin suojassa.
Jos olet tosissasi uskoessasi nimettömän nettikirjoittelun vaikuttaneen Vatikaaniin, olet kyllä erehtynyt.
Nimimerkeillä kirjoittelu nettipalstoilla vaikutti korkeintaan piispaan itseensä sen verran, että hän huomasi Suomessa olevan muutamia henkilöitä, jotka eivät pidä hänestä ja joista osa lienee katolilaisia. Ehkä nettikirjoittelu vaikutti osaltaan siihen, että hän päätti lähteä takaisin Puolaan.
Vatikaani ei takuulla seuraa ja käännätä suomalaisia nettikeskusteluja. Siellä ei anneta minkäänlaista painoa nimimerkkien takaa "vaikuttamiselle".
Vatikaani on toiminut omien tiedonsaantikanaviensa kautta, ja niistä tärkein on ilman muuta ollut Pohjoismaiden nuntius. Myöskään hän ei ole varmastikaan perustanut mielipidettään piispa Wróbelin toiminnasta Suomessa nimettömiin mielipiteenilmaisuihin, joista suuri osa on ollut tunteenomaisia, liioittelevia, asenteellisia ja kielenkäytöltään epäasiallisia. Kirjoittajien katolilaisuuttakaan ei ole ollut mitenkään varmistettavissa.
Nuntius on kuunnellut ja lukenut niiden henkilöiden kertomuksia, jotka ovat toimineet omalla nimellään. Heidän katolilaisuutensa ja toimiensa muu asiallisuus ja rehellisyys on ollut aivan toisella tavoin varmistettavissa. Olen vakuuttunut, että Michael 1 on tässä asiassa oikeassa. Nuntius on ollut avainasemassa välittämässä Helsingin hiippakunnan katolilaisten näkemyksiä Vatikaaniin, ja hänen raporttiensa pohjalta Vatikaani on toiminut. Myös suoraan Vatikaaniin omalla nimellä kirjoitetut kirjeet ovat vahvistaneet näitä raportteja.
Nimimerkillä kirjoittaminen nettipalstalle on toiminut meille itsellemme kanavana purkaa ärtyneitä mielialoja ja turhautumistamme. Se on sinänsä hyvä, että kanava on olemassa.
Sen voi kyllä kyseenalaistaa, onko nimerkin suoja aina meille itsellemme hyväksi, se kun helposti houkuttelee ikävään kielenkäyttöön, parjaamista lähentelevään liioitteluun ja toista mieltä olevien keskustelijoiden halventamiseen.
Joka tapauksessa nettikirjoituksilla vaikutetaan asioiden tilaan kovin vähän. Harvoin täällä saa edes keskustelukumppania muuttamaan mielipidettään. On aivan huuhaata kuvitella, että näiden keskustelujen sisältö vaikuttaisi Vatikaaniin saakka. - Tilhi
havainnoitsija kirjoitti:
Jos olet tosissasi uskoessasi nimettömän nettikirjoittelun vaikuttaneen Vatikaaniin, olet kyllä erehtynyt.
Nimimerkeillä kirjoittelu nettipalstoilla vaikutti korkeintaan piispaan itseensä sen verran, että hän huomasi Suomessa olevan muutamia henkilöitä, jotka eivät pidä hänestä ja joista osa lienee katolilaisia. Ehkä nettikirjoittelu vaikutti osaltaan siihen, että hän päätti lähteä takaisin Puolaan.
Vatikaani ei takuulla seuraa ja käännätä suomalaisia nettikeskusteluja. Siellä ei anneta minkäänlaista painoa nimimerkkien takaa "vaikuttamiselle".
Vatikaani on toiminut omien tiedonsaantikanaviensa kautta, ja niistä tärkein on ilman muuta ollut Pohjoismaiden nuntius. Myöskään hän ei ole varmastikaan perustanut mielipidettään piispa Wróbelin toiminnasta Suomessa nimettömiin mielipiteenilmaisuihin, joista suuri osa on ollut tunteenomaisia, liioittelevia, asenteellisia ja kielenkäytöltään epäasiallisia. Kirjoittajien katolilaisuuttakaan ei ole ollut mitenkään varmistettavissa.
Nuntius on kuunnellut ja lukenut niiden henkilöiden kertomuksia, jotka ovat toimineet omalla nimellään. Heidän katolilaisuutensa ja toimiensa muu asiallisuus ja rehellisyys on ollut aivan toisella tavoin varmistettavissa. Olen vakuuttunut, että Michael 1 on tässä asiassa oikeassa. Nuntius on ollut avainasemassa välittämässä Helsingin hiippakunnan katolilaisten näkemyksiä Vatikaaniin, ja hänen raporttiensa pohjalta Vatikaani on toiminut. Myös suoraan Vatikaaniin omalla nimellä kirjoitetut kirjeet ovat vahvistaneet näitä raportteja.
Nimimerkillä kirjoittaminen nettipalstalle on toiminut meille itsellemme kanavana purkaa ärtyneitä mielialoja ja turhautumistamme. Se on sinänsä hyvä, että kanava on olemassa.
Sen voi kyllä kyseenalaistaa, onko nimerkin suoja aina meille itsellemme hyväksi, se kun helposti houkuttelee ikävään kielenkäyttöön, parjaamista lähentelevään liioitteluun ja toista mieltä olevien keskustelijoiden halventamiseen.
Joka tapauksessa nettikirjoituksilla vaikutetaan asioiden tilaan kovin vähän. Harvoin täällä saa edes keskustelukumppania muuttamaan mielipidettään. On aivan huuhaata kuvitella, että näiden keskustelujen sisältö vaikuttaisi Vatikaaniin saakka.Kumpi Nuntiuksista oli tämä sankari? Entinen, joka poistui keskuudestamme yhtä yllättäen kuin piispakin, vai nykyinen, jonka Suomessa käynnistä en ole kuullut, ehkä on käynyt?
- yhteyttä pitänyt
havainnoitsija kirjoitti:
Jos olet tosissasi uskoessasi nimettömän nettikirjoittelun vaikuttaneen Vatikaaniin, olet kyllä erehtynyt.
Nimimerkeillä kirjoittelu nettipalstoilla vaikutti korkeintaan piispaan itseensä sen verran, että hän huomasi Suomessa olevan muutamia henkilöitä, jotka eivät pidä hänestä ja joista osa lienee katolilaisia. Ehkä nettikirjoittelu vaikutti osaltaan siihen, että hän päätti lähteä takaisin Puolaan.
Vatikaani ei takuulla seuraa ja käännätä suomalaisia nettikeskusteluja. Siellä ei anneta minkäänlaista painoa nimimerkkien takaa "vaikuttamiselle".
Vatikaani on toiminut omien tiedonsaantikanaviensa kautta, ja niistä tärkein on ilman muuta ollut Pohjoismaiden nuntius. Myöskään hän ei ole varmastikaan perustanut mielipidettään piispa Wróbelin toiminnasta Suomessa nimettömiin mielipiteenilmaisuihin, joista suuri osa on ollut tunteenomaisia, liioittelevia, asenteellisia ja kielenkäytöltään epäasiallisia. Kirjoittajien katolilaisuuttakaan ei ole ollut mitenkään varmistettavissa.
Nuntius on kuunnellut ja lukenut niiden henkilöiden kertomuksia, jotka ovat toimineet omalla nimellään. Heidän katolilaisuutensa ja toimiensa muu asiallisuus ja rehellisyys on ollut aivan toisella tavoin varmistettavissa. Olen vakuuttunut, että Michael 1 on tässä asiassa oikeassa. Nuntius on ollut avainasemassa välittämässä Helsingin hiippakunnan katolilaisten näkemyksiä Vatikaaniin, ja hänen raporttiensa pohjalta Vatikaani on toiminut. Myös suoraan Vatikaaniin omalla nimellä kirjoitetut kirjeet ovat vahvistaneet näitä raportteja.
Nimimerkillä kirjoittaminen nettipalstalle on toiminut meille itsellemme kanavana purkaa ärtyneitä mielialoja ja turhautumistamme. Se on sinänsä hyvä, että kanava on olemassa.
Sen voi kyllä kyseenalaistaa, onko nimerkin suoja aina meille itsellemme hyväksi, se kun helposti houkuttelee ikävään kielenkäyttöön, parjaamista lähentelevään liioitteluun ja toista mieltä olevien keskustelijoiden halventamiseen.
Joka tapauksessa nettikirjoituksilla vaikutetaan asioiden tilaan kovin vähän. Harvoin täällä saa edes keskustelukumppania muuttamaan mielipidettään. On aivan huuhaata kuvitella, että näiden keskustelujen sisältö vaikuttaisi Vatikaaniin saakka.Taidat pitää meitä tyhminä? Missä olen sanonut, että minä tai muut olisimme kirjoittaneet nimettöminä - paitsi täällä. Olen kirjoitellut ahkerasti katolisesta kirkosta omalla nimelläni, mutta en paljasta, kenelle ja millaisia kanavia pitkin ja millä kielellä. Vatikaaniin on monta kanavaa ja netin aikakaudella niitä on helppo hyväksikäyttää. Tärkeintä on ollut VAIKUTTAA asioihin.
- Tilhi
yhteyttä pitänyt kirjoitti:
Taidat pitää meitä tyhminä? Missä olen sanonut, että minä tai muut olisimme kirjoittaneet nimettöminä - paitsi täällä. Olen kirjoitellut ahkerasti katolisesta kirkosta omalla nimelläni, mutta en paljasta, kenelle ja millaisia kanavia pitkin ja millä kielellä. Vatikaaniin on monta kanavaa ja netin aikakaudella niitä on helppo hyväksikäyttää. Tärkeintä on ollut VAIKUTTAA asioihin.
Oi hurja! No mutta sitten vaan paljon onnea sinulle ja vaikutusvallallesi! Eläköön nimeämättömät privaatit lähettiläät, jotka uupumatta ja pyyteettä toimivat kun toimia pitää, kerta kaikkiaan hienoa!
- risto reipas
yhteyttä pitänyt kirjoitti:
Taidat pitää meitä tyhminä? Missä olen sanonut, että minä tai muut olisimme kirjoittaneet nimettöminä - paitsi täällä. Olen kirjoitellut ahkerasti katolisesta kirkosta omalla nimelläni, mutta en paljasta, kenelle ja millaisia kanavia pitkin ja millä kielellä. Vatikaaniin on monta kanavaa ja netin aikakaudella niitä on helppo hyväksikäyttää. Tärkeintä on ollut VAIKUTTAA asioihin.
että olet ihan Vatikaaniin kirjoitellut, vai et edes sitä paljasta millä kielellä, kerro nyt, oi ystäväin kerro millä kielellä. Todella upeeta, että meillä on tuollaisia eri kieliä taitavia rohkeita tyttösiä hiippakunnassamme, jotka pistävät piispa- ym. asiat järjestykseen käyttäen hyödykseen monia eri kanavia.
- havainnoitsija
Tilhi kirjoitti:
Kumpi Nuntiuksista oli tämä sankari? Entinen, joka poistui keskuudestamme yhtä yllättäen kuin piispakin, vai nykyinen, jonka Suomessa käynnistä en ole kuullut, ehkä on käynyt?
Tuskin kumpaakaan nuntiusta kannatta sankariksi korottaa. Ovat tehneet työtään. Eikö lie niin, että diplomaattien työssä pyritään hoitamaan hommat mahdollisimman vähällä henkilökohtaisella näkyvyydellä.
Se, mitä edellä kirjoitin, oli tarkoitettu vastaukseksi kirjoittajalle, joka uskoi yksityisen nettikirjoittelun voimaan. Ei minulla ole salattua tietoa nuntiusten toiminnasta. Pidänpähän vain selvänä, että suomalaisten yhteydenotot nuntiatuuriin ovat olleet painoarvoltaan paljon tehokkaampia kuin epämääräisesti "Vatikaanille" kohdennetut nettikirjoittelut. Vaikka nettiyhteyttä olisi osattu etsiä suoraan tiettyyn vaikuttajatahoon kuuriassa, ei Vatikaanin päässä varmasti voida ottaa huomioon taustaltaan tuntemattoman lähettäjän kritiikkiä Helsingin hiippakunnan piispaa vastaan.
Eivät suurlähetystöt turhaan ole olemassa. - mezzotinto
havainnoitsija kirjoitti:
Tuskin kumpaakaan nuntiusta kannatta sankariksi korottaa. Ovat tehneet työtään. Eikö lie niin, että diplomaattien työssä pyritään hoitamaan hommat mahdollisimman vähällä henkilökohtaisella näkyvyydellä.
Se, mitä edellä kirjoitin, oli tarkoitettu vastaukseksi kirjoittajalle, joka uskoi yksityisen nettikirjoittelun voimaan. Ei minulla ole salattua tietoa nuntiusten toiminnasta. Pidänpähän vain selvänä, että suomalaisten yhteydenotot nuntiatuuriin ovat olleet painoarvoltaan paljon tehokkaampia kuin epämääräisesti "Vatikaanille" kohdennetut nettikirjoittelut. Vaikka nettiyhteyttä olisi osattu etsiä suoraan tiettyyn vaikuttajatahoon kuuriassa, ei Vatikaanin päässä varmasti voida ottaa huomioon taustaltaan tuntemattoman lähettäjän kritiikkiä Helsingin hiippakunnan piispaa vastaan.
Eivät suurlähetystöt turhaan ole olemassa.Saatat olla oikeassa.
Mutta eikö olisi kaikkien kannalta paras tyytyä uskomaan siihen, mitä tiedotuskeskus on asiasta tiedottanut: Lublinissa tarvittiin hyvää miestä. - havainnoitsija
mezzotinto kirjoitti:
Saatat olla oikeassa.
Mutta eikö olisi kaikkien kannalta paras tyytyä uskomaan siihen, mitä tiedotuskeskus on asiasta tiedottanut: Lublinissa tarvittiin hyvää miestä.Totta, Lublinissa tarvittiin hyvää miestä. Punkt och slut.
- tavis vasemmalta
mezzotinto kirjoitti:
Saatat olla oikeassa.
Mutta eikö olisi kaikkien kannalta paras tyytyä uskomaan siihen, mitä tiedotuskeskus on asiasta tiedottanut: Lublinissa tarvittiin hyvää miestä."Mutta eikö olisi kaikkien kannalta paras tyytyä uskomaan siihen, mitä tiedotuskeskus on asiasta tiedottanut: Lublinissa tarvittiin hyvää miestä."
Muutama tosiasia valheiden peitoksi:
1. Moista puppua edes tiedotuskeskus ei ole koskaan väittänyt.
2. Lublinissa oli jo ennestään arkkipiispa ja kolme apulaispiispaa. Vai että koko Lublinin arkkihiippakunta olisi jouduttu sulkemaan ilman puolipäiväisen ja paremminkin professorin toimea hoitavan apulaispiispan arvokasta työpanosta? Voi herranlettas! Jos Wrobelia olisi TODELLA tarvittu Puolassa, toki hänestä oltaisiin tehty arkkipiispa tai edes jonkin maalaishiippakunnan piispa. Nimitys pelkäksi apulaispiispaksi kertoo kaiken.
3. Vai että hyvää miestä? En ota lainkaan kantaa Wrobeliin ihmisenä enkä miehenä. Piispana hän oli huono, erittäin huono. Hänen piispa-aikansa korjaus tulee vaatimaan vuosikymmenen.
Kaikkea siedän, mutta valehtelua en...
- siirtoa
Pyysikö piispa itse siirtoa Puolaan vai siirrettiinkö hänet.
Jäähän tällainen asia yhtä lailla kaivertamaan kuin joku Aartsin siirto. - kerrotaan
Maakuntaan on kulkeutunut selitys, että Aarts oli omapäinen ja teki ostoja, kuten jonkun kalliin ruohonleikkurin, jota hän ei olisi saanut tehdä ja sen takia hänet siirrettiin muihin tehtäviin.
Pitääkö se paikkansa.
Asiassa on juuri tällainen ikänä puoli, että erilaisia huhuja liikkuu tai tosiasioita. Ne jäävät ikuisiksi ajoiksi vellomaan, ellei joku katkaise huhulta siipiä. - huhuilta katkaista kaulaa
Miksi huhuilta ei katkaista kaulaa.
Yksi teoria on, että piispa olisi halunnutkin pois Suomesta, omaan kotimaahansa.
Voisiko lähtö olla kuitenkin jopa ylennys, koska Puolassahan on paljon enemmän katolilaisia ja siten voisi kuvitella olevan enemmän työtä.
Jotenkin tuntuisi paremmalta, että sanottaisiin, mistä oikein on kyse. Vaikka ihan sama, kuka piispana on. Ujokin voi menestyä tehtävässä, vaikkei aluksi uskoisi.- Turun srk:n jäsen
Enpä ole pannut koskaan merkille, että paavi ja Vatikaani muutenkaan selittäisivät piispojen nimityksiä. Eihän mitään selityksiä tullut edes silloin, kun suomen kieltä ja kulttuuria täysin osaamaton puolalaisprofessori lähetettiin tänne puoliaikapiispaksi! Miksi sitten tulisi nyt?
Vaikka laittaisit tänne kymmenen viestiä ties mistä huhuista, tosiasia on, ettei piispan siirrosta takaisin Puolaan edes huhuta. Useimmat seurakuntalaiset ovat siitä tyytyväisiä ja melkeinpä luulen, että kaikista tyytyväisin on piispa itse.
Hiippakunnan piispan siirtyminen jonkin toisen hiippakunnan neljänneksi apulaispiispaksi ei ole mikään ylennys. Sen nyt tajuaa lapsikin.
En voi tajuta tarvettasi jankuttaa enää näistä asioista. Nyt on syytä rukoilla meille hyvää piispaa tai ainakin parempaa kuin edellinen ja unohtaa menneen talven lumet. - alentamisjutusta
Turun srk:n jäsen kirjoitti:
Enpä ole pannut koskaan merkille, että paavi ja Vatikaani muutenkaan selittäisivät piispojen nimityksiä. Eihän mitään selityksiä tullut edes silloin, kun suomen kieltä ja kulttuuria täysin osaamaton puolalaisprofessori lähetettiin tänne puoliaikapiispaksi! Miksi sitten tulisi nyt?
Vaikka laittaisit tänne kymmenen viestiä ties mistä huhuista, tosiasia on, ettei piispan siirrosta takaisin Puolaan edes huhuta. Useimmat seurakuntalaiset ovat siitä tyytyväisiä ja melkeinpä luulen, että kaikista tyytyväisin on piispa itse.
Hiippakunnan piispan siirtyminen jonkin toisen hiippakunnan neljänneksi apulaispiispaksi ei ole mikään ylennys. Sen nyt tajuaa lapsikin.
En voi tajuta tarvettasi jankuttaa enää näistä asioista. Nyt on syytä rukoilla meille hyvää piispaa tai ainakin parempaa kuin edellinen ja unohtaa menneen talven lumet.ei kukaan voinut siitä olla varma, onko Puolaan siirto ylennys vai virka-asteikolla alaspäin menoa
varmaa silti on, että piispan tulee olla älykäs ja diplomaattinen - että piispan istuin
Turun srk:n jäsen kirjoitti:
Enpä ole pannut koskaan merkille, että paavi ja Vatikaani muutenkaan selittäisivät piispojen nimityksiä. Eihän mitään selityksiä tullut edes silloin, kun suomen kieltä ja kulttuuria täysin osaamaton puolalaisprofessori lähetettiin tänne puoliaikapiispaksi! Miksi sitten tulisi nyt?
Vaikka laittaisit tänne kymmenen viestiä ties mistä huhuista, tosiasia on, ettei piispan siirrosta takaisin Puolaan edes huhuta. Useimmat seurakuntalaiset ovat siitä tyytyväisiä ja melkeinpä luulen, että kaikista tyytyväisin on piispa itse.
Hiippakunnan piispan siirtyminen jonkin toisen hiippakunnan neljänneksi apulaispiispaksi ei ole mikään ylennys. Sen nyt tajuaa lapsikin.
En voi tajuta tarvettasi jankuttaa enää näistä asioista. Nyt on syytä rukoilla meille hyvää piispaa tai ainakin parempaa kuin edellinen ja unohtaa menneen talven lumet.kukahan sellaista on valittanut, että piispan istuin oli vain puoliksi käytössä tähän asti
hyvä, jos piispa on nyt mieluisassa virassa, jos viihtyy opetustyössä; on kai hän edelleen osa-aikainen professori myös
sääli tietysti, että yhdistelmä ei toiminut, jos se sitä oli kiinni
eihän sitä kukaan osannut arvata, joten onhan asiasta nyt silti hyvä vielä keskustella, koska huhut ja spekulaatiot liikkuvat kiivaasti, kuten Vatikaanin käytävillä konsanaan, eikö vain
- alkaa keskustel´la asiasta ...
eihän siitä ollut mitään käsitystä, mitä jossain kiehuu pinnan alla
maakunnissa kaikki rullasi, kuten ennenkin- Turun srk:n jäsen
"maakunnissa kaikki rullasi, kuten ennenkin"
Eipä ole totta. Turun seurakunta on tällä hetkellä katastrofaalisemmassa henkisessä tilassa kuin koskaan historiansa aikana. - tietämättömyyden pilvi
Turun srk:n jäsen kirjoitti:
"maakunnissa kaikki rullasi, kuten ennenkin"
Eipä ole totta. Turun seurakunta on tällä hetkellä katastrofaalisemmassa henkisessä tilassa kuin koskaan historiansa aikana.Turusta on jotain huhuja kuulunut, mutta on vaikea saada selvää, mistä siellä on kyse.
Saako kysyä, miten se katastrofaalinen henkinen tila tulee esiin? - Turun srk:n jäsen
tietämättömyyden pilvi kirjoitti:
Turusta on jotain huhuja kuulunut, mutta on vaikea saada selvää, mistä siellä on kyse.
Saako kysyä, miten se katastrofaalinen henkinen tila tulee esiin?En viitsi nyt alkaa toistelemaan asioita, jotka on mm. tällä keskustelufoorumilla tuotu esille jo kymmeniä kertoja. Sitä varten on hakukone.
- tietämättömyyden pilvi
Turun srk:n jäsen kirjoitti:
En viitsi nyt alkaa toistelemaan asioita, jotka on mm. tällä keskustelufoorumilla tuotu esille jo kymmeniä kertoja. Sitä varten on hakukone.
Hain sitten ohjeesi mukaan viestejä, joissa esiintyy sana "Turku" tai "Turussa". Ensimmäisten löytöjen joukossa olikin sinun oma viestisi. Se selvensi asiaa paljon. Ikävältä vaikuttaa.
Laitan linkin tähän muillekin tietämättömille:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000101&posting=22000000028852272#22000000028852272
Toivottavasti uusi piispa saa aikaan, että taas aletaan ottaa huomioon sitä, että tämän pitäisi olla kulttuuriltaan suomalainen hiippakunta. Tsemppiä vain Turkuun. - yhteisöissä
tietämättömyyden pilvi kirjoitti:
Turusta on jotain huhuja kuulunut, mutta on vaikea saada selvää, mistä siellä on kyse.
Saako kysyä, miten se katastrofaalinen henkinen tila tulee esiin?aina riittää yakana päin puhujia, enemmän kuin arvataankaan, sellaisia todellisia myyrän työn tekijöitä
- sanoiksi
Turun srk:n jäsen kirjoitti:
"maakunnissa kaikki rullasi, kuten ennenkin"
Eipä ole totta. Turun seurakunta on tällä hetkellä katastrofaalisemmassa henkisessä tilassa kuin koskaan historiansa aikana.eräät tahot haukkuvat, ainakin salaa, ellei julkisesti, uutta kirkkoherraansa, joka oli hyvin pidetty treella,
joten mistä oikein on kyse
ehkä hän istui paremmin treelle, mutta viihtyy itse missä tahansa - Turun srk:n jäsen
tietämättömyyden pilvi kirjoitti:
Hain sitten ohjeesi mukaan viestejä, joissa esiintyy sana "Turku" tai "Turussa". Ensimmäisten löytöjen joukossa olikin sinun oma viestisi. Se selvensi asiaa paljon. Ikävältä vaikuttaa.
Laitan linkin tähän muillekin tietämättömille:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000101&posting=22000000028852272#22000000028852272
Toivottavasti uusi piispa saa aikaan, että taas aletaan ottaa huomioon sitä, että tämän pitäisi olla kulttuuriltaan suomalainen hiippakunta. Tsemppiä vain Turkuun."Toivottavasti uusi piispa saa aikaan, että taas aletaan ottaa huomioon sitä, että tämän pitäisi olla kulttuuriltaan suomalainen hiippakunta."
Totta. Mutta sen voi saada aikaan vain suomalainen piispa.
En voi käsittää miksi jotkut tieten tahtoen haluaisivat tänne espanjalaisen, saksalaisen tai englantilaisen piispan tai sitten jonkun täysin tuntemattoman jesuiitan piispaksi. Mitä ja ketä sellainen palvelisi? Onko näiden ihmisten mukaan "hienoa", jos piispana on puolikielinen ulkomaalainen, jonka nimeä kukaan ei osaa edes kirjoittaa?
Jos TODELLA haluamme, että katolinen usko tulee tunnetuksi tässä maasa ja että seurakuntamme vihdoinkin tulevat osaksi tätä maata, me todella tarvitsemme suomalaisen piispan. Enkä ole muuten pannut merkille, että Saksassa, Espanjassa, Englannissa tai edes Ruotsissa kukaan peräänkuuluttaisi ulkomaalaisia piispoja. - Turun srk:n jäsen
sanoiksi kirjoitti:
eräät tahot haukkuvat, ainakin salaa, ellei julkisesti, uutta kirkkoherraansa, joka oli hyvin pidetty treella,
joten mistä oikein on kyse
ehkä hän istui paremmin treelle, mutta viihtyy itse missä tahansaMinua ei kiinnosta se oliko kirkkoherramme hyvin pidetty Tampereella tai Biafran autiomaassa, vaan se miten hän hoitaa tehtäväänsä tai paremminkin jättää tehtävänsä hoitamatta täällä meillä.
- ihmettelen vain
yhteisöissä kirjoitti:
aina riittää yakana päin puhujia, enemmän kuin arvataankaan, sellaisia todellisia myyrän työn tekijöitä
"takana päin puhujia, enemmän kuin arvataankaan"
Jos Turussa tyytymättömyys on yleistä, onko siellä puhuttu kirkkoherralle suoraan? Vai mutistaanko vain selän takana? Ja onko tyytymättömiä yleensäkään paljon? - Turun srk:n jäsen
ihmettelen vain kirjoitti:
"takana päin puhujia, enemmän kuin arvataankaan"
Jos Turussa tyytymättömyys on yleistä, onko siellä puhuttu kirkkoherralle suoraan? Vai mutistaanko vain selän takana? Ja onko tyytymättömiä yleensäkään paljon?"Jos Turussa tyytymättömyys on yleistä, onko siellä puhuttu kirkkoherralle suoraan? Vai mutistaanko vain selän takana? Ja onko tyytymättömiä yleensäkään paljon?"
Turun seurakunnassamme olemme toki yrittäneet luoda keskusteluyhteyttä kirkkoherran ja muutenkin ohjata häntä ymmärtämään mitä häneltä odotamme. Hänen omat toimensa ovat vain tehneet kaikesta dialogista mahdottoman.
Seurakuntalaiset ovat saaneet kuulla saarnassa miten he eivät saa asettua ehdolle vaaleissa. Me suomalaiset olemme saaneet lukea srk-lehdestä, että olemme saaneet samassa neuvostossa sen yhden paikan, joka meille hänen mukaansa kuuluu. Monia meistä kirkkoherra ei edes tervehdi, toisille hän tuskin puhuu. Miten voit kuvitella jonkun keskusteluyhteyden olevan mahdollista näin myrkyttyneessä ilmapiirissä.
Näinä päivinä seurakuntamme ilmoitustaululle on ilmestynyt kuvia edellisestä piispasta ja iskulauseita siitä miten meidän tulisi kaivata häntä. Elämmekö kommunistisessa Puolassa? Jos emme, herättäkää minut tästä painajaisunesta. - tietämättömyyden pilvi
Turun srk:n jäsen kirjoitti:
"Jos Turussa tyytymättömyys on yleistä, onko siellä puhuttu kirkkoherralle suoraan? Vai mutistaanko vain selän takana? Ja onko tyytymättömiä yleensäkään paljon?"
Turun seurakunnassamme olemme toki yrittäneet luoda keskusteluyhteyttä kirkkoherran ja muutenkin ohjata häntä ymmärtämään mitä häneltä odotamme. Hänen omat toimensa ovat vain tehneet kaikesta dialogista mahdottoman.
Seurakuntalaiset ovat saaneet kuulla saarnassa miten he eivät saa asettua ehdolle vaaleissa. Me suomalaiset olemme saaneet lukea srk-lehdestä, että olemme saaneet samassa neuvostossa sen yhden paikan, joka meille hänen mukaansa kuuluu. Monia meistä kirkkoherra ei edes tervehdi, toisille hän tuskin puhuu. Miten voit kuvitella jonkun keskusteluyhteyden olevan mahdollista näin myrkyttyneessä ilmapiirissä.
Näinä päivinä seurakuntamme ilmoitustaululle on ilmestynyt kuvia edellisestä piispasta ja iskulauseita siitä miten meidän tulisi kaivata häntä. Elämmekö kommunistisessa Puolassa? Jos emme, herättäkää minut tästä painajaisunesta.Vähän kummalliselta kuulostaa tuollainen saarna. Mutta nythän seurakuntaneuvostot ovat kuitenkin lakanneet olemasta piispan erottua.
Aika oudolta tuntuu myös kehotus kaivata eronnutta piispaa, etenkin jos sellainen kehotus on ilmaantunut ilmoitustaululle nyt, kun hänen erostaan on kulunut toista kuukautta. Tällä palstalla olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten vähän tuollaisia kaipauksen ilmauksia piispa Wróbel on saanut ylipäätään. Melkein järjestään kirjoittajat tuntuvat olevan sitä mieltä, että koettelemusten aika on onneksi ohi, ja suomalaista piispaa toivotaan.
Turun kirkkoherra oli ilmeisesti kovin pettynyt piispa Wróbelin lähdöstä. Kyllä tuo ilmoitustaulujuttu menee kuitenkin överiksi. - Henkkalainen
tietämättömyyden pilvi kirjoitti:
Vähän kummalliselta kuulostaa tuollainen saarna. Mutta nythän seurakuntaneuvostot ovat kuitenkin lakanneet olemasta piispan erottua.
Aika oudolta tuntuu myös kehotus kaivata eronnutta piispaa, etenkin jos sellainen kehotus on ilmaantunut ilmoitustaululle nyt, kun hänen erostaan on kulunut toista kuukautta. Tällä palstalla olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten vähän tuollaisia kaipauksen ilmauksia piispa Wróbel on saanut ylipäätään. Melkein järjestään kirjoittajat tuntuvat olevan sitä mieltä, että koettelemusten aika on onneksi ohi, ja suomalaista piispaa toivotaan.
Turun kirkkoherra oli ilmeisesti kovin pettynyt piispa Wróbelin lähdöstä. Kyllä tuo ilmoitustaulujuttu menee kuitenkin överiksi.Veikkaisin, että kuvat on tuottanut Katolinen tiedotuskeskus ja toimittanut ne eri kirkoille ilmoitustauluille pantavaksi. Helsingin Pyhän Henrikin kirkkoon ilmestyivät kuvat pian piispan lähdön jälkeen, samoin teksti: "Emme koskaan unohda sinua!"
- Emme todellakaan unohda, valitettavasti. - Marialainen
Henkkalainen kirjoitti:
Veikkaisin, että kuvat on tuottanut Katolinen tiedotuskeskus ja toimittanut ne eri kirkoille ilmoitustauluille pantavaksi. Helsingin Pyhän Henrikin kirkkoon ilmestyivät kuvat pian piispan lähdön jälkeen, samoin teksti: "Emme koskaan unohda sinua!"
- Emme todellakaan unohda, valitettavasti."Helsingin Pyhän Henrikin kirkkoon ilmestyivät kuvat pian piispan lähdön jälkeen, samoin teksti: "Emme koskaan unohda sinua!"
- Emme todellakaan unohda, valitettavasti."
Pyhän Henrikin seurakunnan kirkkoherrasta ei todellakaan ole piispaksi. Tuollaiset tempaukset osoittavat hänen elävän aivan toisella planeetalla, eikä ainakaan Suomessa. Lisäksi seurakunnassa kaikki toiminta on minun tietojeni mukaan kuollut - paitsi neokatekumenaalisen tien tapahtumat. - Marialainen
tietämättömyyden pilvi kirjoitti:
Vähän kummalliselta kuulostaa tuollainen saarna. Mutta nythän seurakuntaneuvostot ovat kuitenkin lakanneet olemasta piispan erottua.
Aika oudolta tuntuu myös kehotus kaivata eronnutta piispaa, etenkin jos sellainen kehotus on ilmaantunut ilmoitustaululle nyt, kun hänen erostaan on kulunut toista kuukautta. Tällä palstalla olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten vähän tuollaisia kaipauksen ilmauksia piispa Wróbel on saanut ylipäätään. Melkein järjestään kirjoittajat tuntuvat olevan sitä mieltä, että koettelemusten aika on onneksi ohi, ja suomalaista piispaa toivotaan.
Turun kirkkoherra oli ilmeisesti kovin pettynyt piispa Wróbelin lähdöstä. Kyllä tuo ilmoitustaulujuttu menee kuitenkin överiksi.Eivät seurakuntaneuvostot ole lakanneet olemasta, vaan hiippakunnalliset neuvostot. Muistan elävästi seurakuntaneuvostomme kokoontuneen hyvinkin aktiivisesti vuosina 1999-2000, jolloin olimme niin ikään vailla piispaa.
- hoitelee nyt
Marialainen kirjoitti:
"Helsingin Pyhän Henrikin kirkkoon ilmestyivät kuvat pian piispan lähdön jälkeen, samoin teksti: "Emme koskaan unohda sinua!"
- Emme todellakaan unohda, valitettavasti."
Pyhän Henrikin seurakunnan kirkkoherrasta ei todellakaan ole piispaksi. Tuollaiset tempaukset osoittavat hänen elävän aivan toisella planeetalla, eikä ainakaan Suomessa. Lisäksi seurakunnassa kaikki toiminta on minun tietojeni mukaan kuollut - paitsi neokatekumenaalisen tien tapahtumat.vaan oman srk:nsa asioita eikä puutu muiden seurakuntien toimintaan.
- henrikistä
hoitelee nyt kirjoitti:
vaan oman srk:nsa asioita eikä puutu muiden seurakuntien toimintaan.
Henrikin srk:n kirkkoherra on yksi parhaista kirkkoherroista mitä Henrikissä on ollut. Ystävällinen, ahkera, tehnyt paljon srk:n hyväksi jne.
- Henrikläinen
henrikistä kirjoitti:
Henrikin srk:n kirkkoherra on yksi parhaista kirkkoherroista mitä Henrikissä on ollut. Ystävällinen, ahkera, tehnyt paljon srk:n hyväksi jne.
"Henrikin srk:n kirkkoherra on yksi parhaista kirkkoherroista mitä Henrikissä on ollut. Ystävällinen, ahkera, tehnyt paljon srk:n hyväksi jne."
Erilaiset remontit hän on kyllä hoitanut, mutta seurakunta on jäänyt vailla hengellistä kasvua, kun mitään toimintaa ei tosiaankaan ole ollut. Henrikissä on uutinen, jos kirkkoherra on edes läsnä kirkkokahveilla!
En ole koskaan käsittänyt tuollaista outoa ulkomaalaisten "palvontaa". Jotkut ilmeisesti tuntevat olonsa juhlalliseksi, kun kuuntelevat ulkomaalaista, jonka sijamuodot heittelevät kuin lentokone pahassa turbulenssissa. Muualla maailmassa sen sijaan iloitaan kotimaisista kutsumuksista, papeista ja piispoista!
Olen silti täysin samaa mieltä ko. kirkkoherran ystävällisyydestä. Se ei nyt vain riitä. Ei sitten millään. - henrikistä
Henrikläinen kirjoitti:
"Henrikin srk:n kirkkoherra on yksi parhaista kirkkoherroista mitä Henrikissä on ollut. Ystävällinen, ahkera, tehnyt paljon srk:n hyväksi jne."
Erilaiset remontit hän on kyllä hoitanut, mutta seurakunta on jäänyt vailla hengellistä kasvua, kun mitään toimintaa ei tosiaankaan ole ollut. Henrikissä on uutinen, jos kirkkoherra on edes läsnä kirkkokahveilla!
En ole koskaan käsittänyt tuollaista outoa ulkomaalaisten "palvontaa". Jotkut ilmeisesti tuntevat olonsa juhlalliseksi, kun kuuntelevat ulkomaalaista, jonka sijamuodot heittelevät kuin lentokone pahassa turbulenssissa. Muualla maailmassa sen sijaan iloitaan kotimaisista kutsumuksista, papeista ja piispoista!
Olen silti täysin samaa mieltä ko. kirkkoherran ystävällisyydestä. Se ei nyt vain riitä. Ei sitten millään.Lainaus kirjoituksestasi.
"Erilaiset remontit hän on kyllä hoitanut, mutta seurakunta on jäänyt vailla hengellistä kasvua, kun mitään toimintaa ei tosiaankaan ole ollut. Henrikissä on uutinen, jos kirkkoherra on edes läsnä kirkkokahveilla!"
Mitä toimintaa tarkoitat? Eiköhän se toimimattomuuden puute ole myös meistä seurakuntalaisistakin kiinni. Aika passiivista väkeä niin meikäläinen kuin moni muukin on, muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta.
Mietin, mitä toimintaa esim. edell. kirkkoherran aikana oli muuta kuin Henrikki seura? Ei minulle ainakaan tule mitään erikoista mieleen.
Mitä ihmettä tarkoitat lapsellisella lausahduksellasi "outoa ulkomaalaisten palvontaa". Edellä oleva kertoo hyvin paljon sinusta. Ei se ole palvontaa, jos toteaa sen tosiasian, että nyk. kirkkoherra on erittäin ahkera ja ystävällinen sekä saanut paljon aikaan Henrikissä. - Marian seurakuntaneuvostossa
Marialainen kirjoitti:
Eivät seurakuntaneuvostot ole lakanneet olemasta, vaan hiippakunnalliset neuvostot. Muistan elävästi seurakuntaneuvostomme kokoontuneen hyvinkin aktiivisesti vuosina 1999-2000, jolloin olimme niin ikään vailla piispaa.
vv. 1999-2000, kun noin tarkkaan muistat?
- tavis vasemmalta
Henkkalainen kirjoitti:
Veikkaisin, että kuvat on tuottanut Katolinen tiedotuskeskus ja toimittanut ne eri kirkoille ilmoitustauluille pantavaksi. Helsingin Pyhän Henrikin kirkkoon ilmestyivät kuvat pian piispan lähdön jälkeen, samoin teksti: "Emme koskaan unohda sinua!"
- Emme todellakaan unohda, valitettavasti.Kun lähes 30 vuotta ansiokkaasti palvellut ja viimeiset elinvuotensa sairaalassa kärsinyt piispa Paul kuoli talvella 1998, eipä silloin millekään ilmoitustaululle ilmestynyt kuvia eikä tekstejä "Emme unohda sinua koskaan". Kaikki olisivatkin pitäneet niitä mauttomina.
Moinen henkilöpalvonta tuotettiin tänne vasta kun Jozef Wrobel, lempinimeltään Rupla, muutti Rehbinderintielle. Yhtäkkiä Fides-lehtikin alkoi kirjoittaa piispaMME, paimenEMME ja Wrobel itse komeili muhkeana suunnilleen joka numerossa. Puolalaiset kielipuolet alkoivat kutsua häntä suomeksikin "isä piispaksi", kun aiemmin meillä oli tapana puhua vain "piispasta".
Nyt siis moinen on levinnyt italiaanojenkin pariin. Voisiko kaempana enää olla suomalaisesta kulttuurista? - exotsir
tavis vasemmalta kirjoitti:
Kun lähes 30 vuotta ansiokkaasti palvellut ja viimeiset elinvuotensa sairaalassa kärsinyt piispa Paul kuoli talvella 1998, eipä silloin millekään ilmoitustaululle ilmestynyt kuvia eikä tekstejä "Emme unohda sinua koskaan". Kaikki olisivatkin pitäneet niitä mauttomina.
Moinen henkilöpalvonta tuotettiin tänne vasta kun Jozef Wrobel, lempinimeltään Rupla, muutti Rehbinderintielle. Yhtäkkiä Fides-lehtikin alkoi kirjoittaa piispaMME, paimenEMME ja Wrobel itse komeili muhkeana suunnilleen joka numerossa. Puolalaiset kielipuolet alkoivat kutsua häntä suomeksikin "isä piispaksi", kun aiemmin meillä oli tapana puhua vain "piispasta".
Nyt siis moinen on levinnyt italiaanojenkin pariin. Voisiko kaempana enää olla suomalaisesta kulttuurista?"Kun lähes 30 vuotta ansiokkaasti palvellut ja viimeiset elinvuotensa sairaalassa kärsinyt piispa Paul kuoli talvella 1998, eipä silloin millekään ilmoitustaululle ilmestynyt kuvia eikä tekstejä "Emme unohda sinua koskaan". Kaikki olisivatkin pitäneet niitä mauttomina."
Piispa Paul Verschuren jäi pois piispan työstä v. 1998. Kuolinpäivä oli 19.2.2000. - et taida ollakaan
tavis vasemmalta kirjoitti:
Kun lähes 30 vuotta ansiokkaasti palvellut ja viimeiset elinvuotensa sairaalassa kärsinyt piispa Paul kuoli talvella 1998, eipä silloin millekään ilmoitustaululle ilmestynyt kuvia eikä tekstejä "Emme unohda sinua koskaan". Kaikki olisivatkin pitäneet niitä mauttomina.
Moinen henkilöpalvonta tuotettiin tänne vasta kun Jozef Wrobel, lempinimeltään Rupla, muutti Rehbinderintielle. Yhtäkkiä Fides-lehtikin alkoi kirjoittaa piispaMME, paimenEMME ja Wrobel itse komeili muhkeana suunnilleen joka numerossa. Puolalaiset kielipuolet alkoivat kutsua häntä suomeksikin "isä piispaksi", kun aiemmin meillä oli tapana puhua vain "piispasta".
Nyt siis moinen on levinnyt italiaanojenkin pariin. Voisiko kaempana enää olla suomalaisesta kulttuurista?katolilainen, kun kirjoitit että piispa Paul kuoli v. 1998 tai sitten olet vastikään kirkkoon liittynyt. Pidä pienempää ääntä, kun et tiedä asioista mitään. Mitä tulee Henrikin imoitustaululla olevaan teksiin lue ensin, ennen kuin metelöit täällä.
- Jauch
hoitelee nyt kirjoitti:
vaan oman srk:nsa asioita eikä puutu muiden seurakuntien toimintaan.
Tuollaiset "älä puutu toisten seurakuntien asioihin" -tokaisut ovat kyllä luterilaisia, mutta eivät katolisia.
Katolisessa kirkossa piispat esimerkiksi vastaavat koko yleismaailmallisesta kirkosta, eivätkä vain omista hiippakunnistaan. Samalla tavalla kaikki kirkon asiat ovat meidänkin asioitamme, koska kirkko on todellisesti yksi.
Ajattelisit edes mitä kirjoittaisit. - vastikään kirkkoon
Jauch kirjoitti:
Tuollaiset "älä puutu toisten seurakuntien asioihin" -tokaisut ovat kyllä luterilaisia, mutta eivät katolisia.
Katolisessa kirkossa piispat esimerkiksi vastaavat koko yleismaailmallisesta kirkosta, eivätkä vain omista hiippakunnistaan. Samalla tavalla kaikki kirkon asiat ovat meidänkin asioitamme, koska kirkko on todellisesti yksi.
Ajattelisit edes mitä kirjoittaisit.otettuna kirjoitella vähemmän itsevarmasti ja nenä pystyssä kirkon asioista, joista et paljonkaan tiedä.
- menneitä muistellen
Henrikläinen kirjoitti:
"Henrikin srk:n kirkkoherra on yksi parhaista kirkkoherroista mitä Henrikissä on ollut. Ystävällinen, ahkera, tehnyt paljon srk:n hyväksi jne."
Erilaiset remontit hän on kyllä hoitanut, mutta seurakunta on jäänyt vailla hengellistä kasvua, kun mitään toimintaa ei tosiaankaan ole ollut. Henrikissä on uutinen, jos kirkkoherra on edes läsnä kirkkokahveilla!
En ole koskaan käsittänyt tuollaista outoa ulkomaalaisten "palvontaa". Jotkut ilmeisesti tuntevat olonsa juhlalliseksi, kun kuuntelevat ulkomaalaista, jonka sijamuodot heittelevät kuin lentokone pahassa turbulenssissa. Muualla maailmassa sen sijaan iloitaan kotimaisista kutsumuksista, papeista ja piispoista!
Olen silti täysin samaa mieltä ko. kirkkoherran ystävällisyydestä. Se ei nyt vain riitä. Ei sitten millään.Puolitoista vuotta sitten vaahtosit siitä, että nykyinen kirkkoherra remontoi mutta ei vastaa seurakuntalaisten hengellisiin tarpeisiin (ja toisessa keskustelussa olit yhtä tuohduksissa kirkkoherran ikkunavalinnasta Henkan eteiseen - ei se remontti-into siis aina ole sinulle mieleen).
Nykyisin keskeinen valituksen aihe sinulla on, että piispa Sippo ei ollut kyllin remonttihenkinen ollessaan Henrikin kirkkoherra.
- L.-M.
Minun toivomukseni ja rukoukseni on, että tämä Jumalan hylkäämä korpikansa saisi hengelliseksi johtajakseen suomalaisen katolisen piispan. Jos jompikumpi hyvistä ehdokkaista olisi liian nuori tai vanha, sitten joku Opus Deistä.
Jos tänne tulee suomalainen katolinen piispa, pyytäisin, että ottaisitte valokuvan Jukka Paarmasta, kun hän saa tiedon asiasta. Maksan kuvasta ainakin 1.000 euroa.- V.-L.
"Jos tänne tulee suomalainen katolinen piispa, pyytäisin, että ottaisitte valokuvan Jukka Paarmasta, kun hän saa tietää asiasta. Maksan kuvasta ainakin 1.000 euroa."
Mikä tuossa on takana? Miksi haluaisit kuvan arkkipiispa Jukka Paarmasta silloin, kun hän saa tietää, että tänne tulee suomalainen katolinen piispa? Mitä hänellä voisi olla tuota asiaa vastaan? Olisihan hänenkin helpompi olla kanssakäymisissä Suomen katolisen kirkon piispan kanssa, jos tämä olisi suomalainen. Jos nyt muistan oikein, niin olet kertonut aikaisemmin lähettäneesi Vatikaaniin useampia valituksia arkkipiispa Paarmasta. Muistanko oikein? Mitä sinulla on häntä vastaan? - Mevlana
V.-L. kirjoitti:
"Jos tänne tulee suomalainen katolinen piispa, pyytäisin, että ottaisitte valokuvan Jukka Paarmasta, kun hän saa tietää asiasta. Maksan kuvasta ainakin 1.000 euroa."
Mikä tuossa on takana? Miksi haluaisit kuvan arkkipiispa Jukka Paarmasta silloin, kun hän saa tietää, että tänne tulee suomalainen katolinen piispa? Mitä hänellä voisi olla tuota asiaa vastaan? Olisihan hänenkin helpompi olla kanssakäymisissä Suomen katolisen kirkon piispan kanssa, jos tämä olisi suomalainen. Jos nyt muistan oikein, niin olet kertonut aikaisemmin lähettäneesi Vatikaaniin useampia valituksia arkkipiispa Paarmasta. Muistanko oikein? Mitä sinulla on häntä vastaan?Hetkinen. Miksi valittaa Vatikaaniin Paarmasta? Eihän Vatikaani ole Paarman työnantaja vaan Suomen evankelisluterilainen kirkko. Sama kun valittaisi kouluvirastoon HKL:n ratikkakuskeista.
Luterilaisten kannalta suomalainen piispa olisi oikein toivottava. - Saana-Salme
Mevlana kirjoitti:
Hetkinen. Miksi valittaa Vatikaaniin Paarmasta? Eihän Vatikaani ole Paarman työnantaja vaan Suomen evankelisluterilainen kirkko. Sama kun valittaisi kouluvirastoon HKL:n ratikkakuskeista.
Luterilaisten kannalta suomalainen piispa olisi oikein toivottava.Olen katolilaisena kanssasi samaa mieltä. Ilman muuta suomalainen katolinen piispa edesauttaisi ekumeniaa ja ainakin vähentäisi keskinäisen kanssakäymisen vaikeuksia.
- 3,14
Saana-Salme kirjoitti:
Olen katolilaisena kanssasi samaa mieltä. Ilman muuta suomalainen katolinen piispa edesauttaisi ekumeniaa ja ainakin vähentäisi keskinäisen kanssakäymisen vaikeuksia.
Näinkö olisi? Tietääkseni kumpikin suomalaisista kanditaateista on kääntynyt katolilaiseksi ja katoliseen kirkkoon syntymässä liitettyä suomalaista lasta so. tulevaa potentiaalista piispaa saanemme vielä odottaa...ja odottaa...
Tämän viestin voi ymmärtää monella tavalla. Toivottavasti ei kuitenkaan tarvitse lopettaa taas, että riitelemisiin! - V.-L.
Mevlana kirjoitti:
Hetkinen. Miksi valittaa Vatikaaniin Paarmasta? Eihän Vatikaani ole Paarman työnantaja vaan Suomen evankelisluterilainen kirkko. Sama kun valittaisi kouluvirastoon HKL:n ratikkakuskeista.
Luterilaisten kannalta suomalainen piispa olisi oikein toivottava."Hetkinen. Miksi valittaa Vatikaaniin Paarmasta?"
Ihmettelinkin kahta asiaa: Miksi yleensä valittaa toisen kirkon arkkipiispasta ja jos valittaa, niin miksi Vatikaaniin? Eihän Vatikaanilla ole mitään tekemistä koko asian kanssa. - Marialainen
3,14 kirjoitti:
Näinkö olisi? Tietääkseni kumpikin suomalaisista kanditaateista on kääntynyt katolilaiseksi ja katoliseen kirkkoon syntymässä liitettyä suomalaista lasta so. tulevaa potentiaalista piispaa saanemme vielä odottaa...ja odottaa...
Tämän viestin voi ymmärtää monella tavalla. Toivottavasti ei kuitenkaan tarvitse lopettaa taas, että riitelemisiin!Tukholman ja Oslon kotimaiset piispat ovat kummatkin liittyneet katoliseen kirkkoon aikuisina. Asia ei ole siis Vatikaanin kannalta lainkaan relevantti.
- L.-M.
V.-L. kirjoitti:
"Jos tänne tulee suomalainen katolinen piispa, pyytäisin, että ottaisitte valokuvan Jukka Paarmasta, kun hän saa tietää asiasta. Maksan kuvasta ainakin 1.000 euroa."
Mikä tuossa on takana? Miksi haluaisit kuvan arkkipiispa Jukka Paarmasta silloin, kun hän saa tietää, että tänne tulee suomalainen katolinen piispa? Mitä hänellä voisi olla tuota asiaa vastaan? Olisihan hänenkin helpompi olla kanssakäymisissä Suomen katolisen kirkon piispan kanssa, jos tämä olisi suomalainen. Jos nyt muistan oikein, niin olet kertonut aikaisemmin lähettäneesi Vatikaaniin useampia valituksia arkkipiispa Paarmasta. Muistanko oikein? Mitä sinulla on häntä vastaan?... sen minä kirjoitin. Lisään vain sen, että meillä katolisessa kirkossa John Vikströmiä sekä tietenkin Olavi Rimpiläistä kunnioitetaan suorastaan pyhimyksinä, kiitos Jukka Paarman virkakauden.
- V.-L.
L.-M. kirjoitti:
... sen minä kirjoitin. Lisään vain sen, että meillä katolisessa kirkossa John Vikströmiä sekä tietenkin Olavi Rimpiläistä kunnioitetaan suorastaan pyhimyksinä, kiitos Jukka Paarman virkakauden.
"Minkä kirjoitin... ... sen minä kirjoitin. Lisään vain sen, että meillä katolisessa kirkossa John Vikströmiä sekä tietenkin Olavi Rimpiläistä kunnioitetaan suorastaan pyhimyksinä, kiitos Jukka Paarman virkakauden."
Olet aikaisemminkin sanonut joko täysin suoraan tai antanut ainakin ymmärtää, että et voi sietää arkkippiispa Paarmaa. Tähän mennessä et ole kuitenkaan perustellut, tai ainakaan en ole sattunut huomaamaan, täysin kielteistä suhtautumistasi. Sen sijaan kirjoittelet tuommoisia negatiivissävyisiä heittoja jatkuvasti milloin minnekin. Eikö olisi jo aika, että kertoisit, mistä oikein on kysymys? Miksi olet noin vihainen arkkipiispa Jukka Paarmalle? - 3,14
Marialainen kirjoitti:
Tukholman ja Oslon kotimaiset piispat ovat kummatkin liittyneet katoliseen kirkkoon aikuisina. Asia ei ole siis Vatikaanin kannalta lainkaan relevantti.
Vatikaani ei ole elämän ainoa mittapuu.
- 3,141
3,14 kirjoitti:
Vatikaani ei ole elämän ainoa mittapuu.
paremmaksi. ;-)
- Michael 1
V.-L. kirjoitti:
"Minkä kirjoitin... ... sen minä kirjoitin. Lisään vain sen, että meillä katolisessa kirkossa John Vikströmiä sekä tietenkin Olavi Rimpiläistä kunnioitetaan suorastaan pyhimyksinä, kiitos Jukka Paarman virkakauden."
Olet aikaisemminkin sanonut joko täysin suoraan tai antanut ainakin ymmärtää, että et voi sietää arkkippiispa Paarmaa. Tähän mennessä et ole kuitenkaan perustellut, tai ainakaan en ole sattunut huomaamaan, täysin kielteistä suhtautumistasi. Sen sijaan kirjoittelet tuommoisia negatiivissävyisiä heittoja jatkuvasti milloin minnekin. Eikö olisi jo aika, että kertoisit, mistä oikein on kysymys? Miksi olet noin vihainen arkkipiispa Jukka Paarmalle?Eihän meiltä katolilaisilta nyt voi vaatia sitä, että seuraisimme herkeämättömästi Jukka Paarman jokaista edesottamusta. Sinä kuitenkin näytät tietävän hänen toiminnastaan yhtä ja toista, mikä ilmeisesti antaa sinulle omasta mielestästi oikeuden arvostella häntä kirpeästi. Kerro nyt meille muillekin tai lakkaa mollaamasta häntä. Kritiikki on aina paikallaan ja se on oikeastaan kaiken elävän yhteisöllisen elämän ehtokin. Mutta jos vain antaa ymmärtää, että joku henkilö on mäntti / huono virassaan / paheksuttava tai muuta sellaista, eikä kuitenkaan yksilöi niitä syitä, joiden takia pitää puheena olevaa henkilöä pahana / huonona / halveksittavana tai muuna sellaisena, niin silloin syyllistyy väärään toimintaan: toisen mustaamiseen ilman perusteita.
Perusteet ovat mielestäni aina tarpeen sen takia, että jos niitä ei vaadita, kuka tahansa meistä (tai heistä, jos niin halutaan) voi joutua aiheettoman pahantahtoisen panettelun kohteeksi, jota usein kutsutaan myös kiusaamiseksi (työpaikkakiusaaminen ja koulukiusaaminen ovat usein juuri tätä muotoa) kohteeksi.
Siis: luemme mielellämme, mihin Jukka Paarma on syyllistynyt ja mitä kaikkia sellaisia asioita hänellä on tunnollaan, jotka antavat aiheen halveksia häntä. Ainahan sensaatiot kiinnostavat meitä taviksia (oikealta ja vasemmalta).
Mutta meissä on myös monia, jotka tahtoisivat, että oikeus tapahtuu ja että ihmisiä arvioidaan avoimesti heidän tekemisiensä ja tekemättä jättämisiensä perusteella.
Annapa kuulua! - Marialainen
3,14 kirjoitti:
Vatikaani ei ole elämän ainoa mittapuu.
Vatikaani ei ole elämän ainoa mittapuu, enkä ole sellaista väittänytkään, mutta tässä asiassa se ON ainoa mittapuu, sillä paavi nimittää piispat. Et sinä enkä minä.
- V.-L.
Michael 1 kirjoitti:
Eihän meiltä katolilaisilta nyt voi vaatia sitä, että seuraisimme herkeämättömästi Jukka Paarman jokaista edesottamusta. Sinä kuitenkin näytät tietävän hänen toiminnastaan yhtä ja toista, mikä ilmeisesti antaa sinulle omasta mielestästi oikeuden arvostella häntä kirpeästi. Kerro nyt meille muillekin tai lakkaa mollaamasta häntä. Kritiikki on aina paikallaan ja se on oikeastaan kaiken elävän yhteisöllisen elämän ehtokin. Mutta jos vain antaa ymmärtää, että joku henkilö on mäntti / huono virassaan / paheksuttava tai muuta sellaista, eikä kuitenkaan yksilöi niitä syitä, joiden takia pitää puheena olevaa henkilöä pahana / huonona / halveksittavana tai muuna sellaisena, niin silloin syyllistyy väärään toimintaan: toisen mustaamiseen ilman perusteita.
Perusteet ovat mielestäni aina tarpeen sen takia, että jos niitä ei vaadita, kuka tahansa meistä (tai heistä, jos niin halutaan) voi joutua aiheettoman pahantahtoisen panettelun kohteeksi, jota usein kutsutaan myös kiusaamiseksi (työpaikkakiusaaminen ja koulukiusaaminen ovat usein juuri tätä muotoa) kohteeksi.
Siis: luemme mielellämme, mihin Jukka Paarma on syyllistynyt ja mitä kaikkia sellaisia asioita hänellä on tunnollaan, jotka antavat aiheen halveksia häntä. Ainahan sensaatiot kiinnostavat meitä taviksia (oikealta ja vasemmalta).
Mutta meissä on myös monia, jotka tahtoisivat, että oikeus tapahtuu ja että ihmisiä arvioidaan avoimesti heidän tekemisiensä ja tekemättä jättämisiensä perusteella.
Annapa kuulua!Vastasit minun viestiini. Olettaisin kuitenkin, että tarkoituksesi oli vastata noin nimimerkki L.-M.:n viestiin. Korjaa, jos olen väärässä.
- Michael 1
V.-L. kirjoitti:
Vastasit minun viestiini. Olettaisin kuitenkin, että tarkoituksesi oli vastata noin nimimerkki L.-M.:n viestiin. Korjaa, jos olen väärässä.
Oikeastaan vastasin molemmille. Tuin sinua kirjoittamalla otsikkoon "Niin kaivataankin", ja sitten arvostelin mainitsemaasi nimimerkkiä.
- amazon22
Sheriffin siirtämä viesti "uuden keskustelun aloituksen"- paikalta:
Ei sillä oikeastaan
Kirjoittanut: mietiskelijä.. 5.8.2008 klo 11.41
Poista viesti Siirrä viesti
ole väliä, millainen Jumala on, ja onko edes Jumalaa, kunhan on mukava piispa johtamassa laumaa. - Serafim
Mielenkiintoiset plussat ja miinukset!
Minä asettaisin tärkeimmäksi kriteeriksi hengellisen kypsyyden - sen rinnalla korkeat(kin) toelogiset opinnot ovat merkityksettömiä.
Mutta aika on suomalaisen piispan!- Marialainen
"Minä asettaisin tärkeimmäksi kriteeriksi hengellisen kypsyyden - sen rinnalla korkeat(kin) toelogiset opinnot ovat merkityksettömiä."
Kummatkin suomalaisista ovat minusta ja varmasti kaikkien muidenkin mielestä hengellisesti täysin kypsiä. Soraääniä ja ilkeämielisiä ihmisiä on joka joukossa, mutta kumpaakaan vastaan ei ole mitään vastarintaa. - ihmetystä herättää,
Marialainen kirjoitti:
"Minä asettaisin tärkeimmäksi kriteeriksi hengellisen kypsyyden - sen rinnalla korkeat(kin) toelogiset opinnot ovat merkityksettömiä."
Kummatkin suomalaisista ovat minusta ja varmasti kaikkien muidenkin mielestä hengellisesti täysin kypsiä. Soraääniä ja ilkeämielisiä ihmisiä on joka joukossa, mutta kumpaakaan vastaan ei ole mitään vastarintaa.ylemmillä tahoilla, jos ei ole jotain ehdokasta kohtaan vastarintaa.
- Marialainen
ihmetystä herättää, kirjoitti:
ylemmillä tahoilla, jos ei ole jotain ehdokasta kohtaan vastarintaa.
Noista asioista me tosiasiassa emme voi tietää mitään. Kuten jo sanoin, varmasti kumpaakin suomalaista vastaan on soraääniä, häiriintyneitä tai ilkeämielisiä ihmisiä, mutta ne ovat aivan varmasti yksittäistapauksia.
- että jos on
Marialainen kirjoitti:
Noista asioista me tosiasiassa emme voi tietää mitään. Kuten jo sanoin, varmasti kumpaakin suomalaista vastaan on soraääniä, häiriintyneitä tai ilkeämielisiä ihmisiä, mutta ne ovat aivan varmasti yksittäistapauksia.
jotain soraääniä jompaa kumpaa suomalaista "kandidaattia" kohtaan, niin sellainen henkilö on häiriintynyt ja ilkeämielinen. Teepä nyt pikainen itsetutkistelu.
- Marialainen
että jos on kirjoitti:
jotain soraääniä jompaa kumpaa suomalaista "kandidaattia" kohtaan, niin sellainen henkilö on häiriintynyt ja ilkeämielinen. Teepä nyt pikainen itsetutkistelu.
Piispaa valittaessa kriiteerit eivät ole taidan-nyt-tykätä-tuosta tai tuo-ei-olisi-minulle-mieleen, vaan ehdokkaiden pätevyys ja hengellinen kypsyys.
Kummatkin suomalaisista papeista ovat päteviä, joskin eri tavalla (toinen harvinaisen pitkän seurakuntakokemuksen, toinen taas korkeiden opintojen ja kansainvälisen kokemuksen ansiosta). - mutta minua
Marialainen kirjoitti:
Piispaa valittaessa kriiteerit eivät ole taidan-nyt-tykätä-tuosta tai tuo-ei-olisi-minulle-mieleen, vaan ehdokkaiden pätevyys ja hengellinen kypsyys.
Kummatkin suomalaisista papeista ovat päteviä, joskin eri tavalla (toinen harvinaisen pitkän seurakuntakokemuksen, toinen taas korkeiden opintojen ja kansainvälisen kokemuksen ansiosta).hiukan hymyilyttää sinun kirjoituksesi. Koeta pärjäillä.
- eiköhän
mutta minua kirjoitti:
hiukan hymyilyttää sinun kirjoituksesi. Koeta pärjäillä.
hengellisen kypsyyden mittaa Jumala eikä joku naishenkilö mariasta.
Millä sinä muuten mittaat hengellisen kypsyyden?
- tavis vasemmalta
Vaikka oma ehdoton ykköskandidaattini piispaksi olisi edelleenkin isä Jan, on kyllä upeata, että täällä on aivan ennätyspaljon luettu keskustelua suomalaisesta piispasta. Olisin tietty itsekin ikionnellinen suomalaisesta piispasta.
- katolilainen minäkin
Suomalaisista nuorempi matkusti kanssani Finnairin lennolla Lontoosta Helsinkiin kesäkuun lopulla - hän tosin bisnes-luokassa, minä taas verhon takana. Hän oli valkoisessa papin paidassa ja mustassa puvussa. Melkein teki mieli kopauttaa olkapäälle, mutta hän oli niin uppoutunut Hesarin lukemiseen.
- Marialainen
Mitähän nyt tuollakin "tiedolla" pyrit sanomaan?
- papit saa
lukea Hesaria vai mitä ajat takaa? Minulta meni ainakin ihan överiksi tuo kirjoituksesi.
- Jauch
Luin pari päivää sitten nuntiuksen haastattelun Fideksessä. Siinä oli muutama mielenkiintoinen kohta, jotka minusta olivat seuraavat:
1. Sopivia ehdokkaita ei Suomessa juuri ole.
2. Seurakuntalaisetkin voivat ehdottaa nimiä nuntiukselle.
3. Piispan valinta on ennen muuta hengellinen tapahtuma, joka pitäisi elää rukouksessa.
Mitä tämä kaikki merkitsee mahdollisen suomalaisen piispan valinnan kannalta, jää arvailujen varaan...- Marialainen
Haastattelu oli oikein hieno ja kiitänkin näin julkisesti nuntiusta avoimuudestaan. Minusta saimme vihreää valoa sen osalta, että voimme kirjoittaa nuntiukselle toivomuksestamme saada suomalainen piispa.
- Jupiter
Omalta osaltani aion kirjoittaa nuntiukselle ja ehdottaa suomalaista piispaa, mutta ilman nimien mainitsemista. Nyt on sen aika!
- ensin suomalaisilta
Jupiter kirjoitti:
Omalta osaltani aion kirjoittaa nuntiukselle ja ehdottaa suomalaista piispaa, mutta ilman nimien mainitsemista. Nyt on sen aika!
ovatko he edes kiinnostuneet. Epäilen, että olisivat.
- Jupiter
ensin suomalaisilta kirjoitti:
ovatko he edes kiinnostuneet. Epäilen, että olisivat.
Ei minun asiani ole kysellä keneltäkään halukkuutta piispaksi.
Nuntius teki haastattelussaan selväksi, että me seurakuntalaisetkin saamme kirjoittaa hänelle ehdotuksia, sekä sen, että valitulta kysytään halukkuutta vasta sitten, kun paavi on hänet tehtävään osoittanut.
Itse luotan siihen, että ainakin kaikki pappimme rakastavat kirkkoamme ja hiippakuntaamme niin paljon, etteivät he kieltäytyisi, vaikka tehtävä ei totisesti tulekaan olemaan helppo. - nyt noinkaan ole.
Jupiter kirjoitti:
Ei minun asiani ole kysellä keneltäkään halukkuutta piispaksi.
Nuntius teki haastattelussaan selväksi, että me seurakuntalaisetkin saamme kirjoittaa hänelle ehdotuksia, sekä sen, että valitulta kysytään halukkuutta vasta sitten, kun paavi on hänet tehtävään osoittanut.
Itse luotan siihen, että ainakin kaikki pappimme rakastavat kirkkoamme ja hiippakuntaamme niin paljon, etteivät he kieltäytyisi, vaikka tehtävä ei totisesti tulekaan olemaan helppo.Toki pappimme rakastavat kirkkoa, mutta voi silti kieltäytyä jos piispan virkaa tarjotaan. Ei ole kyse rakkauden puutteesta.
Aikahan sen näyttää, mistä päin maailmaa saamme seuraavan piispan. Jätetään asia Herran haltuun.
Totta kai voit kirjoittaa nuntiukselle, hyvähän se vaan on.
Rukoillaan asian puolesta. - Jupiter
nyt noinkaan ole. kirjoitti:
Toki pappimme rakastavat kirkkoa, mutta voi silti kieltäytyä jos piispan virkaa tarjotaan. Ei ole kyse rakkauden puutteesta.
Aikahan sen näyttää, mistä päin maailmaa saamme seuraavan piispan. Jätetään asia Herran haltuun.
Totta kai voit kirjoittaa nuntiukselle, hyvähän se vaan on.
Rukoillaan asian puolesta.Vaikka kirjoitan nuntiukselle, se ei suinkaan tarkoita, etten rukoilisi sellaisen piispan valitsemisen puolesta, jonka JUMALA meille tahtoo antaa.
- tyylitajuinen katolilainen
Minun pyyntöni on hyvin yksinkertainen: ei parrakasta pappia piispaksi, kiitos!
Parta EI SOVI koskaan papille, saatikka piispalle. Se näyttäisi piispan asussa hullunkuriselta. Partaa ei saisi papeille sallia ollenkaan, koska eihän paavillakaan sellaista ole.
Parrakkaiden pappiemme joukossa en näe yhtään todellista piispaehdokasta. Onneksi suomalaisilla papeillamme on tyylitajua ainakin sen verran, ettei heistä kummallakaan ole partaa.- Marialainen
Kysymyksessä on kieltämättä trivialiteetti, mutta olen täysin samaa mieltä kanssasi. Tosin vaikka jompikumpi suomalaisista kasvattaisi itselleen parran (toivottavasti ei!), kyllä he silti minulle kelpaisivat. Nyt on kysymys kuitenkin suuremmista asioista.
- netti niilo
pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
- Jauch
Tarkoitit kai parrakasta? Minusta uuden piispan pitää olla kaikin puolin edustuskelpoinen ja siihen kuuluvat mm. kielitaito, hyvä ja siisti pukeutuminen - sekä parrattomuus.
- netti niilo
Jauch kirjoitti:
Tarkoitit kai parrakasta? Minusta uuden piispan pitää olla kaikin puolin edustuskelpoinen ja siihen kuuluvat mm. kielitaito, hyvä ja siisti pukeutuminen - sekä parrattomuus.
hengellinen puoli? Luettelet vain ulkoista puolta, sekö on tärkein mielestäsi eli miltä piispa näyttää. Hmm hmm ja vielä kerran hmm
- Jauch
netti niilo kirjoitti:
hengellinen puoli? Luettelet vain ulkoista puolta, sekö on tärkein mielestäsi eli miltä piispa näyttää. Hmm hmm ja vielä kerran hmm
Kun keskustelussa on jo 220 viestiä, lapsikin tajuaa, että tärkeimmästä eli hengellisestä puolesta täällä on jo puhuttu.
Vain patologinen saivartelija ja jankuttaja ei moista kässää. - mica salis
Parrattomuuden vaatimus on turha ja kohtuuton. Jos oma makusi sanoo, että parta miehellä tyylitöntä, edustat hyvin kapeaa käsitystä tyylikkyydestä. Suurin osa katolilaisista varmasti hyväksyy sen, että jokaisella on oikeus itse päättää ulkonäöstään ja että hyvin hoidettu parta voi olla hyvinkin tyylikäs ja pukeva.
Tukholman piispa Anders Arboretum on parrakas (www.catholic.se). Tuskin se millään tavalla häiritsee hänen piispallista esiintymistään tai herättää pahennusta. - Marialainen
mica salis kirjoitti:
Parrattomuuden vaatimus on turha ja kohtuuton. Jos oma makusi sanoo, että parta miehellä tyylitöntä, edustat hyvin kapeaa käsitystä tyylikkyydestä. Suurin osa katolilaisista varmasti hyväksyy sen, että jokaisella on oikeus itse päättää ulkonäöstään ja että hyvin hoidettu parta voi olla hyvinkin tyylikäs ja pukeva.
Tukholman piispa Anders Arboretum on parrakas (www.catholic.se). Tuskin se millään tavalla häiritsee hänen piispallista esiintymistään tai herättää pahennusta.Olen sen verran vanha katolilainen, että tähän asiaan voin lisätä ihan objektiivisen tiedon: parran kasvattaminen on katolisessa kirkossa ollut sallittua perinteisesti vain idän riituksen papeille, lähetysaluiden papeille ja tiettyjen sääntökuntien jäsenille. Kysyin kerran asiaa leikkimielellä yhdeltä papilta ja hän vahvisti tiedon.
Kysymys ei siis ole vain tyylitajusta, vaan kirkkomme perinteestä. - havainnoitsija
Marialainen kirjoitti:
Olen sen verran vanha katolilainen, että tähän asiaan voin lisätä ihan objektiivisen tiedon: parran kasvattaminen on katolisessa kirkossa ollut sallittua perinteisesti vain idän riituksen papeille, lähetysaluiden papeille ja tiettyjen sääntökuntien jäsenille. Kysyin kerran asiaa leikkimielellä yhdeltä papilta ja hän vahvisti tiedon.
Kysymys ei siis ole vain tyylitajusta, vaan kirkkomme perinteestä.Perinteisesti mistä asti? Heti tulee mieleen Rafaelin maalaama muotokuva paavi Julius II:sta, jolla oli harmaa parta.
- LM*
havainnoitsija kirjoitti:
Perinteisesti mistä asti? Heti tulee mieleen Rafaelin maalaama muotokuva paavi Julius II:sta, jolla oli harmaa parta.
Keskiajan ja renessanssin paaveilla ja piispoilla oli ajoittain parta. Sittemmin kirkossamme tyylitaju kohentui.
- Jauch
havainnoitsija kirjoitti:
Perinteisesti mistä asti? Heti tulee mieleen Rafaelin maalaama muotokuva paavi Julius II:sta, jolla oli harmaa parta.
Kiitän sheriffiä siitä, että täältä on poistettu koko joukko asiattomia viestejä.
Koska kuitenkin joku oli jossakin toisessa keskustelussa minun nimiäni väärinkäyttäen kirjoittanut jonkin viestin "naisena", toistan, että aito Jauch on miespuolinen katolilainen. - mica salis
Tässä keskustelussa esitetään niin paljon vaatimuksia, että pelkään tulevan piispan heti valituksi tultuaan joutuvan kohtuuttoman krittisyyden kohteeksi.
Eikö kuitenkin olisi tärkeintä, että piispa on valmis olemaan täyssydämisesti suomalaisten katolilaisten paimen. Jos hän siis ei osaa valituksi tullessaan suomea ja ruotsia, hän pitää aluksi tärkeimpänä tehtävänään niitä oppia ja samalla opiskella kulttuuria, historiaa ja paneutua suomalaiseen katoliseen perinteeseen.
Ja jotta tämä "suomalaiseksi tuleminen" piispalta onnistuisi, eikö yhtä tärkeää olisi meidän sydämestämme toivottaa uusi piispa tervetulleeksi ja kaikin käytettävissämme olevin keinoin auttaa ja tukea häntä ja edistää hänen soputumistaan (jos hän siis ei ole alunperin suomalainen).
Turhanaikaiset vaatimukset, kuten nyt vaikka parrattomuuden vaatimus, tuntuvat minusta sekä naurettavilta ylipäätään että myös sopimattomalta käytökseltä. Me voimme odottaa paimeneltamme, että hän toimii meidän parhaaksemme vuorovaikutteisessa suhteessa meihin. Meidän asiamme ei ole vaatia häneltä sellaisia ulkoisia asioita, kuin tässä nyt kirjoittaja vaatii. - Jauch
mica salis kirjoitti:
Tässä keskustelussa esitetään niin paljon vaatimuksia, että pelkään tulevan piispan heti valituksi tultuaan joutuvan kohtuuttoman krittisyyden kohteeksi.
Eikö kuitenkin olisi tärkeintä, että piispa on valmis olemaan täyssydämisesti suomalaisten katolilaisten paimen. Jos hän siis ei osaa valituksi tullessaan suomea ja ruotsia, hän pitää aluksi tärkeimpänä tehtävänään niitä oppia ja samalla opiskella kulttuuria, historiaa ja paneutua suomalaiseen katoliseen perinteeseen.
Ja jotta tämä "suomalaiseksi tuleminen" piispalta onnistuisi, eikö yhtä tärkeää olisi meidän sydämestämme toivottaa uusi piispa tervetulleeksi ja kaikin käytettävissämme olevin keinoin auttaa ja tukea häntä ja edistää hänen soputumistaan (jos hän siis ei ole alunperin suomalainen).
Turhanaikaiset vaatimukset, kuten nyt vaikka parrattomuuden vaatimus, tuntuvat minusta sekä naurettavilta ylipäätään että myös sopimattomalta käytökseltä. Me voimme odottaa paimeneltamme, että hän toimii meidän parhaaksemme vuorovaikutteisessa suhteessa meihin. Meidän asiamme ei ole vaatia häneltä sellaisia ulkoisia asioita, kuin tässä nyt kirjoittaja vaatii."Me voimme odottaa paimeneltamme, että hän toimii meidän parhaaksemme vuorovaikutteisessa suhteessa meihin. Meidän asiamme ei ole vaatia häneltä sellaisia ulkoisia asioita, kuin tässä nyt kirjoittaja vaatii."
Jos ja kun tuleva piispa tulee edustamaan kirkkoamme korkeimmilla tasoilla tässä maassa ja olemaan aika monille "katolisen kirkon kasvot", on luonnollista edellyttää ja jopa vaatia, että hän pukeutuu siististi ja asiallisesti, harjaa hiuksensa ja (jos se todellakin on katolisen kirkon perinnettä) on parraton.
Minä en edes tahtoisi tänne sellaista piispa, joka ei täytä mainitsemiani kriteerejä, vaikka sitten hän muuten olisi pyhimys. Tässä maassa katolista kirkkoa ja piispaa ei kunnioiteta mitenkään itsestään selvästi. Kunnioitus pitää piispan meille hankkia. - mica salis
Jauch kirjoitti:
"Me voimme odottaa paimeneltamme, että hän toimii meidän parhaaksemme vuorovaikutteisessa suhteessa meihin. Meidän asiamme ei ole vaatia häneltä sellaisia ulkoisia asioita, kuin tässä nyt kirjoittaja vaatii."
Jos ja kun tuleva piispa tulee edustamaan kirkkoamme korkeimmilla tasoilla tässä maassa ja olemaan aika monille "katolisen kirkon kasvot", on luonnollista edellyttää ja jopa vaatia, että hän pukeutuu siististi ja asiallisesti, harjaa hiuksensa ja (jos se todellakin on katolisen kirkon perinnettä) on parraton.
Minä en edes tahtoisi tänne sellaista piispa, joka ei täytä mainitsemiani kriteerejä, vaikka sitten hän muuten olisi pyhimys. Tässä maassa katolista kirkkoa ja piispaa ei kunnioiteta mitenkään itsestään selvästi. Kunnioitus pitää piispan meille hankkia.No mitä sinä ja Marialainen ja tyylitajuinen katolilainen aiotte tehdä, jos paavi lähettääkin meille parrakkaan piispan? Jupisette ja mökötätte? Järjestätte mielenosoituksen? Eroatte kirkosta?
- Marialainen
mica salis kirjoitti:
No mitä sinä ja Marialainen ja tyylitajuinen katolilainen aiotte tehdä, jos paavi lähettääkin meille parrakkaan piispan? Jupisette ja mökötätte? Järjestätte mielenosoituksen? Eroatte kirkosta?
Minusta tuollaiset heitot ovat niin lapsellisia, etten viitsi niitä edes kommentoida.
- mica salis
Marialainen kirjoitti:
Minusta tuollaiset heitot ovat niin lapsellisia, etten viitsi niitä edes kommentoida.
Taisin kärjistää. Pahoittelen.
Mutta minusta sellaisten vaatimusten esittäminen tulevalle piispalle, jotka eivät millään lailla liity hänen kykyihinsä hoitaa piispanvirkaa, on sopimatonta. Ja lapsellistakin, sen puoleen. - Marialainen
mica salis kirjoitti:
Taisin kärjistää. Pahoittelen.
Mutta minusta sellaisten vaatimusten esittäminen tulevalle piispalle, jotka eivät millään lailla liity hänen kykyihinsä hoitaa piispanvirkaa, on sopimatonta. Ja lapsellistakin, sen puoleen.Mutta kun katolisessa kirkossa piispuus sen paremmin kuin pappeus eivät ole mikään "virka", vaan piispoja ja pappeja ollaan koko ajan. Ehkä et ole katolilainen, en tiedä.
En ole itse asiassa esittänyt "vaatimuksia", vaan todennut sen, että kirkkomme perinteen mukaisesti piispamme ovat parrattomia. Ruotsin katolisella piispalla on parta, mutta hän onkin karmeliitta. - mica salis
Marialainen kirjoitti:
Mutta kun katolisessa kirkossa piispuus sen paremmin kuin pappeus eivät ole mikään "virka", vaan piispoja ja pappeja ollaan koko ajan. Ehkä et ole katolilainen, en tiedä.
En ole itse asiassa esittänyt "vaatimuksia", vaan todennut sen, että kirkkomme perinteen mukaisesti piispamme ovat parrattomia. Ruotsin katolisella piispalla on parta, mutta hän onkin karmeliitta.Olen katolilainen, ollut kohta 40 vuotta.
Kyllä katolisessa kirkossa puhutaan virasta, piispan virasta. Sinä näköjään käytit virka-sanaa siinä merkityksessä, missä puhutaan esimerkiksi kansliapäällikön tai (luterilaisen) kappalaisen virasta; minä en käyttänyt, minä käytin sitä siinä merkityksessä kuin sitä katolisessa kirkossa käytetään.
Jos meille parrakas piispa nimitetään, se on paras itse kunkin hyväksyä. Meillä on Suomessa tällä hetkellä ainakin kaksi ranskalaista ja kolme puolalaista parrakasta pappia (kukaan ei ole karmeliitta). En usko, että parta veisi heiltä kelpoisuutta piispaksi. - mezzotinto
mica salis kirjoitti:
Olen katolilainen, ollut kohta 40 vuotta.
Kyllä katolisessa kirkossa puhutaan virasta, piispan virasta. Sinä näköjään käytit virka-sanaa siinä merkityksessä, missä puhutaan esimerkiksi kansliapäällikön tai (luterilaisen) kappalaisen virasta; minä en käyttänyt, minä käytin sitä siinä merkityksessä kuin sitä katolisessa kirkossa käytetään.
Jos meille parrakas piispa nimitetään, se on paras itse kunkin hyväksyä. Meillä on Suomessa tällä hetkellä ainakin kaksi ranskalaista ja kolme puolalaista parrakasta pappia (kukaan ei ole karmeliitta). En usko, että parta veisi heiltä kelpoisuutta piispaksi.Yhden noista parrakkaista papeista olen nähnyt käyttävän poninhäntää niskassa. Mahtaisi olla aina veikeä purppuranpunaisen kalotin kanssa.
- katolinen perheenäiti
mezzotinto kirjoitti:
Yhden noista parrakkaista papeista olen nähnyt käyttävän poninhäntää niskassa. Mahtaisi olla aina veikeä purppuranpunaisen kalotin kanssa.
Sitten kun makeat naurut olisi naurettu, saisimme hävetä seuraavat vuodet ja vuosikymmenet sitä, että moinen olisi edustamassa meitä julkisilla areenoilla.
Jos nyt saan tähän asiaan jotakin sanoa, niin sen sanon, että nimimerkki Marialainen on oikeassa. Piispan elämä eikä edes yksityiselämä kuulu vain hänelle itselleen, vaan hän on aina ja kaikkialla tämän hiippakunnan paimen. Se edellyttää arvokkuutta ja minusta yhtä lailla parrattomuutta.
Miksi sitten paavillakaan ei ole partaa? Samasta syystä. - Marialainen
mica salis kirjoitti:
Olen katolilainen, ollut kohta 40 vuotta.
Kyllä katolisessa kirkossa puhutaan virasta, piispan virasta. Sinä näköjään käytit virka-sanaa siinä merkityksessä, missä puhutaan esimerkiksi kansliapäällikön tai (luterilaisen) kappalaisen virasta; minä en käyttänyt, minä käytin sitä siinä merkityksessä kuin sitä katolisessa kirkossa käytetään.
Jos meille parrakas piispa nimitetään, se on paras itse kunkin hyväksyä. Meillä on Suomessa tällä hetkellä ainakin kaksi ranskalaista ja kolme puolalaista parrakasta pappia (kukaan ei ole karmeliitta). En usko, että parta veisi heiltä kelpoisuutta piispaksi.Miksi kirjoitat ikään kuin meille olisi vuorenvarmasti jo tulossa parrakas piispa? Minusta on joutavaa ja suorastaan lapsellista pohtia millaisia reaktioita se voisi herättää, mutta se ei olekaan ainakaan tämän keskustelun aihe.
Täällä on pohdittu ja pohditaan mitä me TOIVOMME tulevalta piispalta. Itselläni on noin kymmenen kohdan pikku luettelo ominaisuuksista, joita häneltä toivon. Sen kärkipäässä on mm. juuri tuo suomalaisuus. Sen loppupäässä on yleinen tyylitaju ja elegantti olemus, mihin kuuluu parrattomuus. Hoitamaton parta ei ole koskaan tyylikäs.
Ilmeisesti sinulta on jäänyt lukematta edelliset viestit. Niissä nimenomaan muistutin, että parta on katolisessa kirkossa ollut perinteisesti VAIN idän riituksen papeilla, lähetyspapeilla ja joillakin sääntökuntapapeilla. Tämä tieto on varma, koska olen sen tarkistanut jopa papeilta.
Toinen ranskalaisista papeistamme kuuluu itse asiassa idän riitukseen ja muut luettelemasi parrakkaat papit ovatkin sääntökuntalaisia. - Marialainen
katolinen perheenäiti kirjoitti:
Sitten kun makeat naurut olisi naurettu, saisimme hävetä seuraavat vuodet ja vuosikymmenet sitä, että moinen olisi edustamassa meitä julkisilla areenoilla.
Jos nyt saan tähän asiaan jotakin sanoa, niin sen sanon, että nimimerkki Marialainen on oikeassa. Piispan elämä eikä edes yksityiselämä kuulu vain hänelle itselleen, vaan hän on aina ja kaikkialla tämän hiippakunnan paimen. Se edellyttää arvokkuutta ja minusta yhtä lailla parrattomuutta.
Miksi sitten paavillakaan ei ole partaa? Samasta syystä."Piispan elämä eikä edes yksityiselämä kuulu vain hänelle itselleen, vaan hän on aina ja kaikkialla tämän hiippakunnan paimen. Se edellyttää arvokkuutta ja minusta yhtä lailla parrattomuutta."
Voisiko asiaa paremmin tiivistää? Omalta osaltani lopetan keskustelun tästä parta-asiasta tähän. - mica salis
Marialainen kirjoitti:
Miksi kirjoitat ikään kuin meille olisi vuorenvarmasti jo tulossa parrakas piispa? Minusta on joutavaa ja suorastaan lapsellista pohtia millaisia reaktioita se voisi herättää, mutta se ei olekaan ainakaan tämän keskustelun aihe.
Täällä on pohdittu ja pohditaan mitä me TOIVOMME tulevalta piispalta. Itselläni on noin kymmenen kohdan pikku luettelo ominaisuuksista, joita häneltä toivon. Sen kärkipäässä on mm. juuri tuo suomalaisuus. Sen loppupäässä on yleinen tyylitaju ja elegantti olemus, mihin kuuluu parrattomuus. Hoitamaton parta ei ole koskaan tyylikäs.
Ilmeisesti sinulta on jäänyt lukematta edelliset viestit. Niissä nimenomaan muistutin, että parta on katolisessa kirkossa ollut perinteisesti VAIN idän riituksen papeilla, lähetyspapeilla ja joillakin sääntökuntapapeilla. Tämä tieto on varma, koska olen sen tarkistanut jopa papeilta.
Toinen ranskalaisista papeistamme kuuluu itse asiassa idän riitukseen ja muut luettelemasi parrakkaat papit ovatkin sääntökuntalaisia.Olen lukenut edellä olevat viestisi, ennen kuin kirjoitin. Jos i t s e olisit lukenut minun edellä olevat viestini, et olisi kysynyt, olenko katolilainen (otsikolla "Sopimaton vaatimus" puhuin tulevasta piispasta paimenena m m e).
En minä missään tietenkään väitä todennäköiseksi saati vurenvarmaksi asiaksi, että tuleva piispamme olisi parrakas. En pidä todennäköisenä, että hän olisi parrakas, mutta en toisaalta pidä tätä kysymystä vähimmässäkään määrin oleellisena. Koko tähän keskusteluun sekaantumiseni alkoi vain siitä, että mielestäni täällä alettiin vaatia tulevalta piispalta irrelevantteja asioita.
Ja kuka on puhunut hoitamattomasta parrasta? Kyllä Vatikaani aivan varmasti valikoi nimitettävän piispan sellaisten pappien joukosta, jotka osaavat noudattaa tiettyjä ihmisten tapoja. - paroni von Münchhausen
Marialainen kirjoitti:
Miksi kirjoitat ikään kuin meille olisi vuorenvarmasti jo tulossa parrakas piispa? Minusta on joutavaa ja suorastaan lapsellista pohtia millaisia reaktioita se voisi herättää, mutta se ei olekaan ainakaan tämän keskustelun aihe.
Täällä on pohdittu ja pohditaan mitä me TOIVOMME tulevalta piispalta. Itselläni on noin kymmenen kohdan pikku luettelo ominaisuuksista, joita häneltä toivon. Sen kärkipäässä on mm. juuri tuo suomalaisuus. Sen loppupäässä on yleinen tyylitaju ja elegantti olemus, mihin kuuluu parrattomuus. Hoitamaton parta ei ole koskaan tyylikäs.
Ilmeisesti sinulta on jäänyt lukematta edelliset viestit. Niissä nimenomaan muistutin, että parta on katolisessa kirkossa ollut perinteisesti VAIN idän riituksen papeilla, lähetyspapeilla ja joillakin sääntökuntapapeilla. Tämä tieto on varma, koska olen sen tarkistanut jopa papeilta.
Toinen ranskalaisista papeistamme kuuluu itse asiassa idän riitukseen ja muut luettelemasi parrakkaat papit ovatkin sääntökuntalaisia.että mm. Münchenin uusi arkkipiispa on parrakas.
- epäilevä Tuomas
paroni von Münchhausen kirjoitti:
että mm. Münchenin uusi arkkipiispa on parrakas.
Entäs nämä: Jeesus, pyhä Pietari (ensimmäinen paavi), pyhä Paavali, apostolit (ensimmäisiä piispoja)...? Tyylitajuttomia, epäelegantteja, parrakkaita - paimentehtävään sopimattomia?
- "hiuksensa kammannut...
Jauch kirjoitti:
"Me voimme odottaa paimeneltamme, että hän toimii meidän parhaaksemme vuorovaikutteisessa suhteessa meihin. Meidän asiamme ei ole vaatia häneltä sellaisia ulkoisia asioita, kuin tässä nyt kirjoittaja vaatii."
Jos ja kun tuleva piispa tulee edustamaan kirkkoamme korkeimmilla tasoilla tässä maassa ja olemaan aika monille "katolisen kirkon kasvot", on luonnollista edellyttää ja jopa vaatia, että hän pukeutuu siististi ja asiallisesti, harjaa hiuksensa ja (jos se todellakin on katolisen kirkon perinnettä) on parraton.
Minä en edes tahtoisi tänne sellaista piispa, joka ei täytä mainitsemiani kriteerejä, vaikka sitten hän muuten olisi pyhimys. Tässä maassa katolista kirkkoa ja piispaa ei kunnioiteta mitenkään itsestään selvästi. Kunnioitus pitää piispan meille hankkia.kyllä meidän piispat yleensä ovat hiuksensa harjanneet. Voi olla, että kaikki eivät ole käyttäneet harjaa vaan kampaa.
Hiusten harjaamisellako sinun mielestäsi se kunnioitus hankitaan.
- tavis vasemmalta
Tässä keskustelussa on pohdittu mm. neokatekumenaalisen tien suhdetta hiippakuntaan. Siitä seuraava havainto netistä:
"Piispa Verschurenille oli tärkeää rakentaa yhtenäistä ja identiteetiltään suomalaista katolista kirkkoa, hän pelkäsi että neokatekumenaatin kaltaiset liikkeet hajottaisivat liikaa hiippakunnan yhtenäisyyttä."
Lähde:
http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=305&Itemid=59- Jauch
Olen kanssasi samaa mieltä, tai siis edesmenneen piispa Paul Verschurenin kanssa.
- ullanlinnalainen
Luin eilen illalla vielä kerran tämän antoisan keskustelun ja antamasi linkin. Piispa Paulilla oli todellinen ja minusta oikea näkemys siitä millaisen kirkon pitäisi täällä olla.
Siihen kuvaan neokatekumenaalit istuvat perin huonosti. He ovat vain lisänneet meillä outoja ulkomaalaisia vaikutteita ja perinteitä, viis veisaten kansamme ja hiippakuntamme omista perinteistä.
Minulla on jo sopiva ehdokas piispaksi. Nimeä en kerro, mutta sen sanon, että ulkomaalainen hän ei ole. - ei-neokatekumenaali
ullanlinnalainen kirjoitti:
Luin eilen illalla vielä kerran tämän antoisan keskustelun ja antamasi linkin. Piispa Paulilla oli todellinen ja minusta oikea näkemys siitä millaisen kirkon pitäisi täällä olla.
Siihen kuvaan neokatekumenaalit istuvat perin huonosti. He ovat vain lisänneet meillä outoja ulkomaalaisia vaikutteita ja perinteitä, viis veisaten kansamme ja hiippakuntamme omista perinteistä.
Minulla on jo sopiva ehdokas piispaksi. Nimeä en kerro, mutta sen sanon, että ulkomaalainen hän ei ole.Kiitokset asiallisesta linkistä!
- Marialainen
Koska minua on syytetty täällä parta- yms. asioihin puuttumisesta, teen nyt selväksi, että minusta uuden piispan tärkein ominaisuus on se, että hän kykenisi hengelliseen johtajuuteen. Piispa on monella tavalla johtaja tai paremminkin johtohahmo hiippakunnassaan ja hiippakunnalleen. Piispa Paul oli sellainen hahmo. Harvat viitsivät asettua hänen sanojaan tai päätöksiään vastaan, koska ne olivat tarkoin harkittuja ja hyvin perusteltuja.
Toisaalta oikean johtajan ei pidäkään kaikkea perustella. Mm. kirkkoherrojen nimityksiä ei minusta pidä ryhtyä perustelemaan, koska silloin mennään liiaksi eri pappien ominaisuuksiin ja muihin henkilökohtaisuuksiin. - Marialainen
Tämä aloittamani keskustelu suomalaisesta piispasta keräsi ennätykselliset yli 14.000 lukukertaa. Suomalaisen piispan mahdollinen nimitys siis kiinnostaa! Kiitokset kaikille lukijoille ja kirjoittajille!
Olen vain tympääntynyt siihen Suomi24:n toimintaan sen takia, että ASIALLISET, AJANKOHTAISET ja KIINNOSTAVAT keskustelut siirtyvät yleensä melko pian bittituonelaan kakkossivulle, kun aloitussivulla on ties minkälaisia turhia aloituksia, joita on luettu ehkä vain 50 kertaa ja joissa vastauksia saattaa olla 1-2.
Minulla onkin ehdotus Suomi24:lle. Jos viikon aikana johonkin keskusteluun ei ole tullut huomattavaa määrää (esim. 10) vastauksia, se olisi syytä siirtää kakkossivulle tai sitten kokonaan pois. Varsinkin erilaiset irvailut ja herjaukset olisi syytä poistaa hetimiten.
Vielä kerran kiitokset! Pidetään suomalaisen piispan nimitys rukouksissamme. Terveisin Marialainen. - Jauch
Tässä keskustelussa on jokseenkin kokonaan ohitettu se tärkeä seikka, ettei tuleva piispa ole piispa vain meille katolilaisille. Hänen pitäisi kyetä edustamaan katolista kirkkoa ja parhaimmillaan olemaan paimen koko Suomen kansalle, saavuttaen jopa "kansan syvät rivit".
Se olisi erityisen tärkeää, sillä tässä kansassa on syvällä erilaiset väärät luulot ja uskomukset katolisesta uskosta sekä kirkkomme elämästä. Ken ei sitä usko, suosittelen hänelle matkaa jonnekin Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan tai Lappiin.
Minusta tämä on yksi tärkeä syy rukoilla sen puolesta, että nyt saisimme suomalaisen piispan.- piispa on vain
meidän vajaan 10000 katolilaisen paimen. Tuskin luterilaiset, ortodoksit, muslimit, hindut ja budhalaiset etc. pitävät katolisen kirkon piispaa paimenenaan. Jäitä hattuun nyt vaan tässä piispa-asiassa.
- L.-M.
piispa on vain kirjoitti:
meidän vajaan 10000 katolilaisen paimen. Tuskin luterilaiset, ortodoksit, muslimit, hindut ja budhalaiset etc. pitävät katolisen kirkon piispaa paimenenaan. Jäitä hattuun nyt vaan tässä piispa-asiassa.
Jos ja toivottavasti kun saamme suomalaisen katolisen piispan, ilman muuta hänestä tulee kansamme hengellinen johtaja. Luterilaisuus on kulkenut tiensä päähän ja sen eväät on niin totaalisesti syöty loppuun, että leipäpastorit ovat saarnanneet tyhjille kirkonseinille jo vuosikymmenet ja heidän ylipalkatut esimiehensä, ns. piispat, kuluttavat aikaansa lähinnä edistämällä homoliittoja yms. haureutta. Sen sijaan ortodoksisuus on viimeistään Georgian tapahtumien ansiosta lopullisesti "out".
Tämän Jumalan hylkäämän korpikansan ainut toivo on tässä vaiheessa enää paluu esi-isiemme katoliseen uskoon, jota he eivät olisi koskaan jättäneet ilman ruotsalaisten valtiollista pakkovaltaa. - hulluja haastelet.
L.-M. kirjoitti:
Jos ja toivottavasti kun saamme suomalaisen katolisen piispan, ilman muuta hänestä tulee kansamme hengellinen johtaja. Luterilaisuus on kulkenut tiensä päähän ja sen eväät on niin totaalisesti syöty loppuun, että leipäpastorit ovat saarnanneet tyhjille kirkonseinille jo vuosikymmenet ja heidän ylipalkatut esimiehensä, ns. piispat, kuluttavat aikaansa lähinnä edistämällä homoliittoja yms. haureutta. Sen sijaan ortodoksisuus on viimeistään Georgian tapahtumien ansiosta lopullisesti "out".
Tämän Jumalan hylkäämän korpikansan ainut toivo on tässä vaiheessa enää paluu esi-isiemme katoliseen uskoon, jota he eivät olisi koskaan jättäneet ilman ruotsalaisten valtiollista pakkovaltaa.Vai että ihan kansamme hengellinen johtaja seuraava piispamme olisi. En tiedä missä korpikylässä asustelet, kun et ole sattunut huomaamaan että kansaamme kuuluu useisiin eri uskontoihin kuuluvia ihmisiä siis paljon, paljon muitakin kuin luterilaisia, jotka eivät sataprosenttisen varmasti halua katolista piispaa hengelliseksi johtajakseen.
- tyytyväinen katolila
L.-M. kirjoitti:
Jos ja toivottavasti kun saamme suomalaisen katolisen piispan, ilman muuta hänestä tulee kansamme hengellinen johtaja. Luterilaisuus on kulkenut tiensä päähän ja sen eväät on niin totaalisesti syöty loppuun, että leipäpastorit ovat saarnanneet tyhjille kirkonseinille jo vuosikymmenet ja heidän ylipalkatut esimiehensä, ns. piispat, kuluttavat aikaansa lähinnä edistämällä homoliittoja yms. haureutta. Sen sijaan ortodoksisuus on viimeistään Georgian tapahtumien ansiosta lopullisesti "out".
Tämän Jumalan hylkäämän korpikansan ainut toivo on tässä vaiheessa enää paluu esi-isiemme katoliseen uskoon, jota he eivät olisi koskaan jättäneet ilman ruotsalaisten valtiollista pakkovaltaa."Jos ja toivottavasti kun saamme suomalaisen katolisen piispan, ilman muuta hänestä tulee kansamme hengellinen johtaja"
Piispa Sippo on ollut kiitettävästi esillä ekumeenisissa yhteyksissä. Hän on ollut myös julkisuudessa sen lausuntonsa kanssa, että Suomessa ei olisi ekumeenisille suhteille hyväksi, jos homoliittoja alettaisiin luterilaisessa kirkossa siunata. Samoin hän on korostanut perhearvoja, niin kuin katolisen piispan tulee. Näillä lausunnoilloaan hän varmasti on saanut arvostusta myös luterilaisella puolella konservatiivisempien kristittyjen parissa, jotka ovat huolissaan moraalin höltymisestä omassa ev.lut. kirkossaan.
Piispa Sippo saarnaa Turun tuomiokirkossa ekumeenisessa jumalanpalveluksessa 24.1.
- Henrikiläinen
Olen entistä vakuuttunempi siitä, että tässä tilanteessa suomalainen piispa on todella tarpeen. Elämme melkoisessa kaaoksessa eikä kirkkomme juuri näy yhteiskunnassamme.
- aktiivikatolilainen
Kansanedustaja Timo Soini ottaa kantaa piispa-asiaan hyvin mielenkiintoisella tavalla:
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=5757&Itemid=38
Huomasin linkin luterilaisten Usko&Rukous -keskustelusta. Täällä sitä ei ollut ihme kyllä noteerattu.- momma
Jos Teemu Sippo ei ole tarpeeksi jämäkkä piispan virkaan, niin onhan meillä Suomessa kaksi monsignorea tähän virkaan.
- aktiivikatolilainen
momma kirjoitti:
Jos Teemu Sippo ei ole tarpeeksi jämäkkä piispan virkaan, niin onhan meillä Suomessa kaksi monsignorea tähän virkaan.
Enpä usko, että kumpikaan monsignoreista olisi hyvä piispa. Kummatkaan eivät ole järin hyvässä maineessa enkä itse ainakaan haluaisi jonkin ulkomaalaisen pikkupoppoon edustajasta piispaa tänne.
- Henrikiläinen
Stelliksen nimenmuutos Suomen Jumalanäidiksi? Pappisseminaari keskellä metsää? Goottilaisen katedraalin ikkunoiden vaihtaminen keltaisiksi? Puolikieliset saarnat ja kirjeet?
Tarvitsemme todella SUOMALAISEN piispan. Jonkun täytyy kyetä valvomaan ulkomaalaista papistoa ja korjaamaan heitä.- Ajatteleva katolilainen
Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Uuden piispan pitäisi minusta osata ruotsia hyvin sekä osata kannustaa ainakin muutamia ulkomaalaisia pappeja opiskelemaan sitä. Meitä ruotsinkielisiä ei voida jättää ilman sielunhoitoa, kuten nyt on tapahtumassa! Yksi tai kaksi messua kuukaudessa ei riitä.
- katoliiklane põder
Ajatteleva katolilainen kirjoitti:
Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Uuden piispan pitäisi minusta osata ruotsia hyvin sekä osata kannustaa ainakin muutamia ulkomaalaisia pappeja opiskelemaan sitä. Meitä ruotsinkielisiä ei voida jättää ilman sielunhoitoa, kuten nyt on tapahtumassa! Yksi tai kaksi messua kuukaudessa ei riitä.
Miksi Ruotsista ei voisi kutsua pappia Suomeen? Harmi, että isä Vimpari jäi ulkomaille.
- Ajatteleva katolilainen
katoliiklane põder kirjoitti:
Miksi Ruotsista ei voisi kutsua pappia Suomeen? Harmi, että isä Vimpari jäi ulkomaille.
Ihan hyvä idea, joskaan ei uusi. Ruotsista on käynyt maassamme aika paljonkin pappeja.
Mielestäni uuden piispan pitää osata suomea ja ruotsia, koska ne ovat maamme viralliset kielet. Muuten tilanteemme on sangen nolo. - Jauch
Ajatteleva katolilainen kirjoitti:
Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Uuden piispan pitäisi minusta osata ruotsia hyvin sekä osata kannustaa ainakin muutamia ulkomaalaisia pappeja opiskelemaan sitä. Meitä ruotsinkielisiä ei voida jättää ilman sielunhoitoa, kuten nyt on tapahtumassa! Yksi tai kaksi messua kuukaudessa ei riitä.
Suomen ja ruotsin hyvät taidot? Missä tahansa muualla suomalaisessa yhteiskunnassa nuo olisivat perusvaatimuksia mihin tahansa julkiseen virkaan!
Kirkkomme on valitettavan eristäytynyt tästä maasta, kansasta ja kulttuurista. - Henrikiläinen
Jauch kirjoitti:
Suomen ja ruotsin hyvät taidot? Missä tahansa muualla suomalaisessa yhteiskunnassa nuo olisivat perusvaatimuksia mihin tahansa julkiseen virkaan!
Kirkkomme on valitettavan eristäytynyt tästä maasta, kansasta ja kulttuurista."Suomen ja ruotsin hyvät taidot? Missä tahansa muualla suomalaisessa yhteiskunnassa nuo olisivat perusvaatimuksia mihin tahansa julkiseen virkaan! Kirkkomme on valitettavan eristäytynyt tästä maasta, kansasta ja kulttuurista."
Piispa Paul otti tämän vaatimuksen todella vakavasti ja tarkasti. Valitettavasti sen sijaan nykyisistä ulkomaalaisista papeista lähes kaikki ovat kielipuolia, eivätkä he osaa ruotsia. En usko enkä toivon, että kenestäkään heistä tulisi piispa.
- ullanlinnalainen
Sain vihdoinkin kirjoitettua oman kirjeen nuntiukselle. Ehdotin suomalaista piispaa. Kumpi tahansa kelpaa, mutta nyt on saatava loppu tälle sekoilulle, josta mm. Pyhän Henrikin kirkon kamalat lasimaalaukset todistavat.
Ketjusta on poistettu 59 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää
jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole202222Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä
ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi742163Belfastissa käynnissä kunnon persuilu
Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä342020Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen
Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma471416- 741356
Onko kaivattusi rohkeampi kuin sinä?
Vai oletko sinä rohkeampia? Mikä on rohkea teko, minkä sinä tai kaivattusi on tehnyt? Mitä siitä seurasi?46893Kaunein nimi
Mikä on mielestäsi kaunein miehen ja naisen nimi? Haluaisitko itse olla joku toisen niminen?56832Farmi-Amski ja Jucci Hellström - Sydämiä satelee - Onko tässä jotain enemmän?
Amskidamski Anne-Mari Tarkkio ja Jucci Hellström olivat samaan aikaan Farmi Suomi -realityssä. Nyt somessa on nähty mat8761- 52743
Rakastan sinua hiljaisuudessa
Rakastan sinua hiljaisuudessa. Olisit minun tai et, olen odottanut sinua vuosisatojen ajan. Ilman sinua sydämeni on yksi33734