ruotsi vs suomi

kyseessä on todennetut, poliisin tarkistamat, ja siten oikeasti tapahtuneet henkirikokset suomessa ja ruotsissa pitkällä aikavälillä kalenterivuosittain rekisteröityinä.

trendi siis näyttää olevan kovasti sen suuntainen, että suomessa henkirikosten määrä laskee tai pysyy ennallaan, mutta esimerkiksi ruotsissa henkirikosten määrä on nousussa. millä taas pitäisi ainakin teoriassa olla vaikutusta myös ( suomalaisten ) miesten väkivaltaisuudesta väitöskirjaa tekevän kriittisen miestutkimuksen lisensiaatin väitöstutkimuksen sisältöön ja johtopäätöksiin. maallikon näkökulmasta yliopistotutkijakaan ei voi pitäytyä menneessä tilastomateriaalissa tuodessaan esille uusinta tietoa. mitä todellista uutta ja adekvaattia tietoa siitäkään irtoaisi, jos joku yhteiskuntatieteilijä vaikka väsäisi väitöskirjaa eu-parlamentin päätösten vaikutuksesta bulgarialaiseen paprikanviljelyyn tukeutumalla hrutsevin ja kekkosen shotsissa vuonna -65 toisilleen kertomiin kalavaleisiin.
mennyt on mennyttä ja nykyisten tilastojen mukaan suomi näyttäisi olevan pohjoismaalaisittain katsoen pyhäkoululaisten asuttamaa periferiaa.

manna gryn kirjoitti:

kyseessä on todennetut, poliisin tarkistamat, ja siten oikeasti tapahtuneet henkirikokset suomessa ja ruotsissa pitkällä aikavälillä kalenterivuosittain rekisteröityinä.

trendi siis näyttää olevan kovasti sen suuntainen, että suomessa henkirikosten määrä laskee tai pysyy ennallaan, mutta esimerkiksi ruotsissa henkirikosten määrä on nousussa. millä taas pitäisi ainakin teoriassa olla vaikutusta myös ( suomalaisten ) miesten väkivaltaisuudesta väitöskirjaa tekevän kriittisen miestutkimuksen lisensiaatin väitöstutkimuksen sisältöön ja johtopäätöksiin. maallikon näkökulmasta yliopistotutkijakaan ei voi pitäytyä menneessä tilastomateriaalissa tuodessaan esille uusinta tietoa. mitä todellista uutta ja adekvaattia tietoa siitäkään irtoaisi, jos joku yhteiskuntatieteilijä vaikka väsäisi väitöskirjaa eu-parlamentin päätösten vaikutuksesta bulgarialaiseen paprikanviljelyyn tukeutumalla hrutsevin ja kekkosen shotsissa vuonna -65 toisilleen kertomiin kalavaleisiin.
mennyt on mennyttä ja nykyisten tilastojen mukaan suomi näyttäisi olevan pohjoismaalaisittain katsoen pyhäkoululaisten asuttamaa periferiaa.

Lue lisää

..tilastot voivat olla harhaisia muunkin kuin ajan suhteen, esimerkiksi rikosten jakautuminen paikan suhteen, sosiaalisen kerrostuman yms...

..sekin tietysti vaihtelee, mitä tilastoihin laitetaan, ja laitetaanko ylipäätään..

..mielenkiintoisempi ongelma luottamiskysymyksen sijasta tai ohella olisi pohtia sitä, mistä tilastot kertovat..

..selitysten keksiminen luvuille on mielestäni kumminkin pikemminkin runoutta kuin tiedettä..

j.pukkila kirjoitti:

..tilastot voivat olla harhaisia muunkin kuin ajan suhteen, esimerkiksi rikosten jakautuminen paikan suhteen, sosiaalisen kerrostuman yms...

..sekin tietysti vaihtelee, mitä tilastoihin laitetaan, ja laitetaanko ylipäätään..

..mielenkiintoisempi ongelma luottamiskysymyksen sijasta tai ohella olisi pohtia sitä, mistä tilastot kertovat..

..selitysten keksiminen luvuille on mielestäni kumminkin pikemminkin runoutta kuin tiedettä..

Lue lisää

tilastoihin kootaan aina samaa luokitusvastaavuutta omaavat tapaukset sovitulta ajanjaksolta, rikostilastoihin siis rikostyypin mukaisesti. ihan järjestelmällinen systeemi siis. maitten välisiä eroja voi sitten vertailla näistä yhtenäisistä tilastoista sangen helposti.

tässä henkirikos- ja väkivalta-asiassa ei mielestäni ole nykypäivänä oikeutettua väittää, että suomi olisi poikkeuksellisen väkivaltainen valtio. mm omien vertailujen pohjalta voin todistaa, että kehitys länsi-euroopassa henkirikosten suhteen ja väkivallan yleisyydessä on kirinyt reippaalla vauhdilla suomen ohi.

optulan raportti ja viime talviset peruskoululaisten keskuudessa tehdyt kyselytutkimukset tosin tuovat väkivalta-ilmiön olemassaolon laajuuden esille, etenkin nuorten teini-ikäisten poikien keskuudessa. kuitenkaan ilmiö ei ole millään tavalla uusi.

tilastotulkitsijoiden tehtävä on esittää aina näistä kulloisistakin tilastoista sopivat tulkinnat. mielestäni nuorten miesten aggressiivista käytöstä selittää parhaiten murrosiän hormonimyrsky ja kuuluu sitensä normaaliin kehitykseen väliaikaisena ilmiönä. sopivasti ohjaamalla voitaisiin tämäkin ongelma hoitaa pois päiväjärjestyksestä, esimerkiksi minun peruskouluaikanani miesopettajilla oli tapana järjestää välituntiohjelmana nyrkkeilyä, painonnostoa tai muuta urheiluhenkistä toimintaa. nykyisistä peruskouluista puuttuu tällainen välituntiaktiviteetti kokonaan, kuten puuttuvat myös miesopettajatkin, joten oppilailla jää runsaasti aikaa suunnata aggressiiviset offensiivit luokan pienimpiin.

manna gryn kirjoitti:

tilastoihin kootaan aina samaa luokitusvastaavuutta omaavat tapaukset sovitulta ajanjaksolta, rikostilastoihin siis rikostyypin mukaisesti. ihan järjestelmällinen systeemi siis. maitten välisiä eroja voi sitten vertailla näistä yhtenäisistä tilastoista sangen helposti.

tässä henkirikos- ja väkivalta-asiassa ei mielestäni ole nykypäivänä oikeutettua väittää, että suomi olisi poikkeuksellisen väkivaltainen valtio. mm omien vertailujen pohjalta voin todistaa, että kehitys länsi-euroopassa henkirikosten suhteen ja väkivallan yleisyydessä on kirinyt reippaalla vauhdilla suomen ohi.

optulan raportti ja viime talviset peruskoululaisten keskuudessa tehdyt kyselytutkimukset tosin tuovat väkivalta-ilmiön olemassaolon laajuuden esille, etenkin nuorten teini-ikäisten poikien keskuudessa. kuitenkaan ilmiö ei ole millään tavalla uusi.

tilastotulkitsijoiden tehtävä on esittää aina näistä kulloisistakin tilastoista sopivat tulkinnat. mielestäni nuorten miesten aggressiivista käytöstä selittää parhaiten murrosiän hormonimyrsky ja kuuluu sitensä normaaliin kehitykseen väliaikaisena ilmiönä. sopivasti ohjaamalla voitaisiin tämäkin ongelma hoitaa pois päiväjärjestyksestä, esimerkiksi minun peruskouluaikanani miesopettajilla oli tapana järjestää välituntiohjelmana nyrkkeilyä, painonnostoa tai muuta urheiluhenkistä toimintaa. nykyisistä peruskouluista puuttuu tällainen välituntiaktiviteetti kokonaan, kuten puuttuvat myös miesopettajatkin, joten oppilailla jää runsaasti aikaa suunnata aggressiiviset offensiivit luokan pienimpiin.

Lue lisää

..väkivalta syntyy mielestäni siitä syystä, että yhteiskunta luo odotuksia,tilanteita, joiden ratkaisemiseksi ei ole keinoja..

..sitten joku keksii voimankäytön, jota sitten hauskasti nimitetään väkivallaksi..

..oma ongelmansa tietysti syntyy siitä, että miehen on yleensä vaikea sopeutua kukkahattutätien yhteiskuntaan, jossa jo olemassaoloa pitää pyytää anteeksi..

..nämä aatokset tilastoteknisten ongelmien sivusta, mutta luultavasti aiheesta, kylläkin..

j.pukkila kirjoitti:

..väkivalta syntyy mielestäni siitä syystä, että yhteiskunta luo odotuksia,tilanteita, joiden ratkaisemiseksi ei ole keinoja..

..sitten joku keksii voimankäytön, jota sitten hauskasti nimitetään väkivallaksi..

..oma ongelmansa tietysti syntyy siitä, että miehen on yleensä vaikea sopeutua kukkahattutätien yhteiskuntaan, jossa jo olemassaoloa pitää pyytää anteeksi..

..nämä aatokset tilastoteknisten ongelmien sivusta, mutta luultavasti aiheesta, kylläkin..

Lue lisää

onkin syytä erotella erikseen yhteiskunnalliset ns rakenteelliset syyt ja toisaalta yksilön ominaisuuksista tai heikkouksista johtuvat tekijät tarkasteltaessa väkivaltaisen käyttäytymisen taustatekijöitä.

varsinaisestihan tuo hs:n mainitsema optulan tilastotutkimus nuorten helsinkiläismiesten väkivallan kokemuksista kuvaa suurimmaksi osaksi ns normaalia, aikuistumiseen kuuluvaa, elämänvaihetta. johon "syyllinen" on siis elimistössä tapahtuva hormonitasapainon heittely ja lievenee varsin nopeasti.

varsinainen väkivalta on mielestäni astetta vakavampaa ja sen taustoista löytyy myös mainittua yhteiskunnallista turhautumaa. esimerkiksi keravan puukotustapauksen motiiviksi ilmoitettiin yhteiskunnallinen kannanotto, mikä on aika ilmiselvääkin osittain.

j.pukkila kirjoitti:

..tilastot voivat olla harhaisia muunkin kuin ajan suhteen, esimerkiksi rikosten jakautuminen paikan suhteen, sosiaalisen kerrostuman yms...

..sekin tietysti vaihtelee, mitä tilastoihin laitetaan, ja laitetaanko ylipäätään..

..mielenkiintoisempi ongelma luottamiskysymyksen sijasta tai ohella olisi pohtia sitä, mistä tilastot kertovat..

..selitysten keksiminen luvuille on mielestäni kumminkin pikemminkin runoutta kuin tiedettä..

Lue lisää

Rikollisuudesta huomattava osa on piilorikollisuutta, jonka todellista määrää ei saada koskaan selville, koska kaikkia rikoksia ei ilmoiteta. Siksi piilorikollisuuden määrästä voidaan esittää erilaisia arvioita, ja näiden arvioiden esittämisessä voi tulla esiin poliittisia motiiveja. Arviot voivat olla myös kulttuurin harhoja ilmentäviä: "Eiväthän naiset koksaan lyö", tai "lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on varmasti erittäin harvinaista".

Voidaan kuitenkin olettaa, että murhista ja tapoista lähes kaikki tulevat poliisin tietoon, ja siksi näitä koskevat tilastot ovat luotettavia. Mielenkiintoista feminismin kannalta on, että USA:ssa oli eräänä vuonna jo noin 40 % kaikista parisuhteissa tehdyistä murhista ja tapoista naisten tekemiä.

TilastoMatemaatikko kirjoitti:

Rikollisuudesta huomattava osa on piilorikollisuutta, jonka todellista määrää ei saada koskaan selville, koska kaikkia rikoksia ei ilmoiteta. Siksi piilorikollisuuden määrästä voidaan esittää erilaisia arvioita, ja näiden arvioiden esittämisessä voi tulla esiin poliittisia motiiveja. Arviot voivat olla myös kulttuurin harhoja ilmentäviä: "Eiväthän naiset koksaan lyö", tai "lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on varmasti erittäin harvinaista".

Voidaan kuitenkin olettaa, että murhista ja tapoista lähes kaikki tulevat poliisin tietoon, ja siksi näitä koskevat tilastot ovat luotettavia. Mielenkiintoista feminismin kannalta on, että USA:ssa oli eräänä vuonna jo noin 40 % kaikista parisuhteissa tehdyistä murhista ja tapoista naisten tekemiä.

Lue lisää

..lähinnä ajattelin sitä, että tilastot pitäisi saada informatiivisemmiksi, johtopäätösten tekeminen jostakin yleistilastosta sallii liikaa tilaa mielikuvitukselle..

..esimerkiksi murhat ja tapot keskittivät tietääkseni vain marginaaliseen väestöryhmään, yleensä juopporinkeihin, mielestäni tästä olisi harhaanjohtavaa päätellä, että nimenomaan suomalaiset olisivat erityisen väkivaltaisia..

..toisaalta suomalaisilla voi olla tapoja ja tottumuksia, jotka johtavat väkivaltaisiin tekoihin ilman että yksilöt sinänsä olisivat normaaleissa olosuhteissa väkivaltaan taipuvaisia..

j.pukkila kirjoitti:

..lähinnä ajattelin sitä, että tilastot pitäisi saada informatiivisemmiksi, johtopäätösten tekeminen jostakin yleistilastosta sallii liikaa tilaa mielikuvitukselle..

..esimerkiksi murhat ja tapot keskittivät tietääkseni vain marginaaliseen väestöryhmään, yleensä juopporinkeihin, mielestäni tästä olisi harhaanjohtavaa päätellä, että nimenomaan suomalaiset olisivat erityisen väkivaltaisia..

..toisaalta suomalaisilla voi olla tapoja ja tottumuksia, jotka johtavat väkivaltaisiin tekoihin ilman että yksilöt sinänsä olisivat normaaleissa olosuhteissa väkivaltaan taipuvaisia..

Lue lisää

Suomalaisilla on geneettinen taipumus alkholismiin, joka johtuu periaatteessa siitä, että Suomessa järvi ja jokivedet ovat olleet historian kuluessa puhtaita ja juomakelpoisia. Vlimeren maissa ja Etelä-Euroopassa ei muutamaan tuhanteen vuoteen kukaan juonut vettä, koska vesi oli erittäin usein tartuntatautien lähde. Viini ja olut, käymistuotteet olivat turvallisia nesteiden lähteitä, ja niitä käytettiin juomina. Vuosituhansien kuluessa sitten ne yksilöt ja geeneti, joilla oli taipumus alkohlosoitua, kuolivat nuorina, ja eivät siirtäneet geenejään eteenpäin. Eurooppalaisenn geeniperimään siis kehittyi tietty immuniteetti alkoholismille.

Siksi Etelä-Euroopassa alkoholisteja on vain 10 % väestöstä, Suomessa 20 % ja eskimoista ja inuiiteista 30 %.

Ad Scientum kirjoitti:

Suomalaisilla on geneettinen taipumus alkholismiin, joka johtuu periaatteessa siitä, että Suomessa järvi ja jokivedet ovat olleet historian kuluessa puhtaita ja juomakelpoisia. Vlimeren maissa ja Etelä-Euroopassa ei muutamaan tuhanteen vuoteen kukaan juonut vettä, koska vesi oli erittäin usein tartuntatautien lähde. Viini ja olut, käymistuotteet olivat turvallisia nesteiden lähteitä, ja niitä käytettiin juomina. Vuosituhansien kuluessa sitten ne yksilöt ja geeneti, joilla oli taipumus alkohlosoitua, kuolivat nuorina, ja eivät siirtäneet geenejään eteenpäin. Eurooppalaisenn geeniperimään siis kehittyi tietty immuniteetti alkoholismille.

Siksi Etelä-Euroopassa alkoholisteja on vain 10 % väestöstä, Suomessa 20 % ja eskimoista ja inuiiteista 30 %.

Lue lisää

..kaikki suomalaiset ovat juoppoja, vai vain osa..??

..mielestäni olisi informatiivisempaa, jos tilastoissa seisoisi selkeästi, ovatko kaikki suomalaiset väkivaltaisia ja juoppoja vai vain osa, ja jos niin, mikä ja millainen osa..

j.pukkila kirjoitti:

..kaikki suomalaiset ovat juoppoja, vai vain osa..??

..mielestäni olisi informatiivisempaa, jos tilastoissa seisoisi selkeästi, ovatko kaikki suomalaiset väkivaltaisia ja juoppoja vai vain osa, ja jos niin, mikä ja millainen osa..

Lue lisää

geeneissä piilevä perimä kertoo riskialttiuden tiettyyn toimintaan. suomalaisilla on todennäköisesti jonkinverran epigeneettistä alttiutta langeta alkoholismiin, mutta varsinaisesti juopoksi tullaan vasta siinä vaiheessa, kun alkoholi alkaa hallita elämänmenoa. samoin väkivaltaisen käytöksen on todettu olevan ylisukupolvista.

tutkimuksellisesti on myös todettu, että suomalainen väkivaltaisuus on poikkeuksellisen alkoholisidonnaista ja tosiaan ongelmatapaukset keskittyvät tiettyihin "piireihin".

manna gryn kirjoitti:

geeneissä piilevä perimä kertoo riskialttiuden tiettyyn toimintaan. suomalaisilla on todennäköisesti jonkinverran epigeneettistä alttiutta langeta alkoholismiin, mutta varsinaisesti juopoksi tullaan vasta siinä vaiheessa, kun alkoholi alkaa hallita elämänmenoa. samoin väkivaltaisen käytöksen on todettu olevan ylisukupolvista.

tutkimuksellisesti on myös todettu, että suomalainen väkivaltaisuus on poikkeuksellisen alkoholisidonnaista ja tosiaan ongelmatapaukset keskittyvät tiettyihin "piireihin".

Lue lisää

..jokainen viljelijähän tuon tietää, mutta äkkirikastuneelle porvaristolle, myös porvariston feministiselle siivelle, asia voi olla hyvinkin uusi..

..se taas, onko jemmari porvari on filosooffinen kysymys..

..keskustelusta voitaneen päätellä, että feministinen valistustyö valuu hukkaan, ellei sitä osata kohdentaa oikein..