Jumalan Sana On Todistettu oikeaksi !!!!

Isotrooppisissa aineissa kiderakenne on symmetrinen ja anisotrooppinen kiderakenne taas on yhteen suuntaan toisenlainen kuin toiseen.

Kiderakenne vaikuttaa kiteen taitekertoimeen niin, että yhteen suuntaan värähtelevä säteily taittuu toisin kuin toiseen suuntaan värähtelevä. Kiteeseen osunut valonsäde jakautuu taittuessaan kahteen eri säteeseen, joiden värähtelytasot ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan.

Isotrooppisia aineita ovat ensinnäkin sellaiset, joilla ei ole kiderakennetta (lasi) ja toiseksi kuutiollisen kiderakenteen omaavat aineet (timantti, spinelli, fluoriitti)

Anisotrooppisten kivien valinnassa ei toki tarvita yliluonnollista ohjausta. Kun kiderakenteita on kaikkiaan kuusi ja viisi niistä on anisotrooppisia, ovat useimmat tutut jalokivet anisotrooppisia. Jos valitsee esim. safiireja, rubiineja, zirkoneja, smaragdeja, ametisteja, turmaliineja, tulee samalla valinneeksi anistrooppisia kiviä. Vaikka ei tietäisi isotropiasta/anisotropiasta hönkäsen pöläystä.

ihmeellistä kirjoitti:

Isotrooppisissa aineissa kiderakenne on symmetrinen ja anisotrooppinen kiderakenne taas on yhteen suuntaan toisenlainen kuin toiseen.

Kiderakenne vaikuttaa kiteen taitekertoimeen niin, että yhteen suuntaan värähtelevä säteily taittuu toisin kuin toiseen suuntaan värähtelevä. Kiteeseen osunut valonsäde jakautuu taittuessaan kahteen eri säteeseen, joiden värähtelytasot ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan.

Isotrooppisia aineita ovat ensinnäkin sellaiset, joilla ei ole kiderakennetta (lasi) ja toiseksi kuutiollisen kiderakenteen omaavat aineet (timantti, spinelli, fluoriitti)

Anisotrooppisten kivien valinnassa ei toki tarvita yliluonnollista ohjausta. Kun kiderakenteita on kaikkiaan kuusi ja viisi niistä on anisotrooppisia, ovat useimmat tutut jalokivet anisotrooppisia. Jos valitsee esim. safiireja, rubiineja, zirkoneja, smaragdeja, ametisteja, turmaliineja, tulee samalla valinneeksi anistrooppisia kiviä. Vaikka ei tietäisi isotropiasta/anisotropiasta hönkäsen pöläystä.

kiitos.

UPDATE_8835762 kirjoitti:

kiitos.

Antiikin välimeren maailma tunsi ainakin kuusi isotrooppista jalokiveä: timantti, granaatti, opaali, rubiini, fluoriitti ja spinelli. Ja sitten on mm. meripihka jota myös käytettiin koruihin. Antiikin maailman jälkeen on löydetty myös uusia jalokivilajeja.

Jos lasketaan että Uuden testamentin aikaan (tosin samat 12 jalokiveä, jotka edustavat Israelin kahtatoista heimoa, mainitaan jo Toisessa Mooseksen kirjassa, joka on kirjoitettu yli 1000 vuotta Ilmestyskirjaa aiemmin) tunnettiin tuolla alueella yhteensä 35 jalokiveä joista seitsemän on isotrooppisia, todennäköisyys sille että Johannes olisi "sattumalta" tullut valinneeksi juuri oikeat 12 kivilajia kaupungin rakennusaineiksi, ottamatta mukaan ainuttakaan anisotrooppista lajia (Ilm.luku 21) on

1:27.429

Mutta tämä on siis puhdasta matematiikkaa. Mielenkiintoisempaa on laskea Raamatun ennustusten toteutumisten todennäköisyyksiä. Siinä puhutaan tähtitieteellisistä lukemista.

DCD kirjoitti:

Antiikin välimeren maailma tunsi ainakin kuusi isotrooppista jalokiveä: timantti, granaatti, opaali, rubiini, fluoriitti ja spinelli. Ja sitten on mm. meripihka jota myös käytettiin koruihin. Antiikin maailman jälkeen on löydetty myös uusia jalokivilajeja.

Jos lasketaan että Uuden testamentin aikaan (tosin samat 12 jalokiveä, jotka edustavat Israelin kahtatoista heimoa, mainitaan jo Toisessa Mooseksen kirjassa, joka on kirjoitettu yli 1000 vuotta Ilmestyskirjaa aiemmin) tunnettiin tuolla alueella yhteensä 35 jalokiveä joista seitsemän on isotrooppisia, todennäköisyys sille että Johannes olisi "sattumalta" tullut valinneeksi juuri oikeat 12 kivilajia kaupungin rakennusaineiksi, ottamatta mukaan ainuttakaan anisotrooppista lajia (Ilm.luku 21) on

1:27.429

Mutta tämä on siis puhdasta matematiikkaa. Mielenkiintoisempaa on laskea Raamatun ennustusten toteutumisten todennäköisyyksiä. Siinä puhutaan tähtitieteellisistä lukemista.

Niin siis tuli kir joitus virhe edelliseen. "Oikeat" kivilajit ovat siis anisotrooppisia ja "väärät" isotrooppisia.