Yle Teksti-TV Sivu 113/1
KOTIMAA YLE PERJANTAI
STUK: Reaktorin hitsauksissa ongelmia
Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan
reaktorirakennuksen teräsvuorauksen
hitsaukset on tehty määräysten
vastaisesti Olkiluodon uuden
ydinvoimalareaktorin työmaalla.
Hitsauksia on tehty puolalaisella
konepajalla.
STUKin johtaja Lasse Reiman pitää
havaittuja puutteita merkittävinä.
Reimanin mukaan puolalainen konepaja
vaatii STUKilta jatkuvasti erityis-
huomiota ja valvontaa, vaikka siitä
vastaavat ensisijassa reaktorin
rakennustöitä johtava Areva ja
Teollisuuden voima.
KOTIMAA YLE PERJANTAI
STUK: Reaktorin hitsauksissa ongelmia
Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan
reaktorirakennuksen teräsvuorauksen
hitsaukset on tehty määräysten
vastaisesti Olkiluodon uuden
ydinvoimalareaktorin työmaalla.
Hitsauksia on tehty puolalaisella
konepajalla.
STUKin johtaja Lasse Reiman pitää
havaittuja puutteita merkittävinä.
Reimanin mukaan puolalainen konepaja
vaatii STUKilta jatkuvasti erityis-
huomiota ja valvontaa, vaikka siitä
vastaavat ensisijassa reaktorin
rakennustöitä johtava Areva ja
Teollisuuden voima.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mulle sopis oikein hyvin että homma alotettais alusta, pohjalaatan valusta, eikä sitten pidettäisi yhtään mitään kiirettä .. :)
Salli mun nauraa!!
tehtykin.
Kukahan sen STUK'in herätti, ellei sitten Greenpeace?
:D ....
Halvimmaksi kansalaisille tulisi se, että koko projekti lopetettaisiin, On se semmoinen pommi rakenteilla, että kun se laukeaa, vahinkojen korvaamiseen ei minkään valtakunnan rahat riitä.
YLE uutisoi: http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id106183.html
Lukekaa hyviä kommentteja siellä, niitä on paljon!
Hiilikattila sille paikalle:D
Kai sen turbiinin saisi jotenkin hiilikattilalla pelaamaan:D
Tuossa kaaviossa joka on nähtävissä TVO sivuilla kuvataan Primääripiiriä.
http://www.tvo.fi/uploads/Image/OL3graafit/turvallisuus-alkup.jpg
Nämä pystytuubit ja niiden kylmä/kuumahaara sijaitsee tismalleen samalla kohtaa pohjassa.
Kuitenkin kriittisessä tilassa putket kasvavat ja pyrkivät työntämään häyrinkehitintä ja pääkiertovesipumppua ulos reaktorista nähdet.
Siten Höyrystimen tulee olla kelluva rakenne, mahdollisesti tuettu vaijereilla kuin keinut ja pääkiertovesipumppu tulee olla laakeroitu siirtyvien tukien varaan.
Kun oikein yritän kuvitella miten höyristimen tuenta onnistuu siten ettei putkistovääntöjä synny en löydä ratkaisua.
Ainut mahdollinen keino on asentaa prismat höyrystimen pohjaan mutta siinäkin tapauksessa yläpuolella oleva sekudääripiiri tulee kasvamaan täysin eri suuntaan kuin primääripiiri enemmän ja vähemmän riippuen toki siitä millä puolella reaktoria turbiini sijaitsee.
Ei ole putkimiehenkään vikaa mussa, puhumattakaan höyrysellaisista. Tuo kuva oli kyllä piirros, joen lieköä se ihan pikkutarkasti yksityiskohtainen. Onnittelut kuitenkin asiantuntevuudestasi, sellaisen hankkiminen ei ole helppoa.
ja kun pakolliset kehut pon kehuttu, kysymys hiililauhdevoimaloista, koska oletan sun tietävän niistäkin aika paljon: kun hiilivoimalaa ajetaan tyhjäkäynnillä, kuten ainakin Saksa ja Tanska tuulisina päivinä, kuinka paljon se silloin saastuttaa ilmaa CO2-päästöillä, esim. CO2kg/tehoMW/tunti? Kareka arvio riittää, mutta vähän tarkempi kuin kuulemani "ei juuri mitään". Jos tyhjäkäyntiajomalleja on useita, kerro kaikista muutamalla sanalla yleistietoakin.
Tyhjäkäynti ajomalleista ei valitettavasti ole hajuakaan.
Mutta noi putkistot kuumana jännityksineen ovat aika mielenkiintoisia.
Primääripiiriin ei voi tehdä ylimääräisiä mutkia putkistoon koska virtauksen tulee olla ihateellinen, kurvit lisäävät rakenteen elastisuutta mutta heikentävän suorituskykyä lisäksi putki menee kurvista puhki:/
Noi linjat ol3 on näkemättä noin 500mm sisähalkaisijaltaan sitten kun seinämä on noin 50mm ei putket jousta vaan linjaan muodostuu jännityksiä jotka ilmenevät ensimmäisenä pumpuilla tärinöitä kuvaavissa grafiikoissa.
Kijaimellisesti laite vääntyy mallinnoissa vaikka ässälle jos jännityksistä johtuvaa tärinää esiintyy taajuudella jossa koetaan aiheuttavan laitteisto värähtelyn.
Tämä värähtely sitten esiintyy voi esiintyä eri paikoissa laitteistoa riippuen taajuudesta.
Erittäin hyvä huomio on myös se että onko laitosta mahdollista käyttää silloin kun 1 pumppu on ammutettu ja höyrystin suljettu piiristä.
Täyttyvätkö turbiinin toiminta edellytykset höyryn suhteen.
Muistetaan että ydinlaitoksen turbiinit toimivat Suhteellisen kylmällä ja kostealla höyryllä.
jos laitoksella käy primääri putkirikko on mielestäni enemmän kuin todennäköistä ettei kyseinen laitos tuota sähköä enää koskaan.
Tässä on todelliset Harrisburgin eväät.
olen varma ettei se valmistu ilman omia eväitä lisäksi jos se reaktori käynnistyy kuinka milloin on h hetki...2020
Loviisassako se oli se putkijutttu, jissa putki teki liian jyrkän mutkan? Ja joku tiivistevuoto primääripiirissä siellä oli vuosituhannen vaihteessa. Seuraan miten ennustuksesi toteutuu.
Oletko tutustunut OL3 valutoihin? Jos pää kestää lukea sitä kirppuhyppelyä, lue tämä:
http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/ydinvoimalaitosluvat/viides/fi_FI/tutkintaraportti_1_06.pdf
Lyhyt lainaus:
"
Johtopäätöksiä
Pohjalaatan valmistusta haittasivat seuraavat tekijät:
* Työmaalla ei ollut yksiselitteisesti pohjalaatan valmistuksesta vastaavaa johtajaa, jolla olisi ollut valtuudet antaa kaikkia osapuolia sitovia määräyksiä.
* Pohjalaatan toimitusketjulla ei ollut yhteistä käsitystä betonin laadun urvallisuusmerkityksestä.
* Betonin toimittajaa valittaessa tarjouskyselyssä ei tuotu esille ydinvoimarakentamisen erityisiä laatuvaatimuksia ja valinnassa painotettiin vahvasti kustannustekijöitä.
* Betonin valmistamiseen osallistuneille työntekijöille ei annettu koulutusta ydinvoima-alan toimintatavoista eikä oman työn turvallisuusmerkityksestä.
* Betonin toimitussopimuksen rajauksista aiheutui rajapintoja, joiden hallinnassa epäonnistuttiin.
* Laadunohjauksessa luotettiin osapuolten vastuullisuuteen esiintyneiden ongelmien korjaamiseksi.
* Betonin koostumuksen suunnittelussa, betonin valmistuksessa ja laadun varmistuksessa oli vastuuepäselvyyksiä ja tiedonkulkuongelmia.
* Havainnot aiemmissa betonin valuissa esiintyneistä ongelmista eivät johtaneet ajoissa tehokkaisiin korjaaviin toimenpiteisiin.
* Betonin valmistuksessa poikettiin hyväksytystä betonin koostumuksesta ja betonointia koskevista ohjeista.
* Betonin koostumukseen ja valuun liittyviä laatupoikkeamia ei käsitelty viivytyksettä ja avoimesti.
* Pohjalaatan betoniin liittyvien laatuongelmien käsittelyä on leimannut syyllisten hakeminen toimintatapojen kehittämisen sijaan.
"
Uskomatonta, että STUK hyväksyi valun. Olisi ollut kiva nähdä, kun pohjalaatta puretaan ja valetaan uudestaan:
"Pohjalaatta on 103,1 m leveä ja 100,8 m pitkä. Sen paksuus reaktorirakennuksen alla on 3,15 m ja turvallisuusrakennusten alapuolella 1,5 m"
Luuletko tosiaan että Loviisassa on näin vähällä päästy tänne asti:D
Sinänsä että poikkeamia koskevat keskustelut rajautuvat pelkästään valuihin tai raudoituksen kiinityshitsauksiin.
Missä on keskustelu primääripiirin putkistoista ja niiden valmistuksesta.
Missä on keskustelu reaktorista ja sen valmistuksesta.
Onko missään kerrottu millä lailla yhden pääkiertopumpun pysähtyminen vaikuttaa tehoihin.
Kuinka paljon on aikaa ajaa reaktori kylmäseisakkiin jos kaikki 4 pääkiertopumppua pysähtyy ihan vaikka tärinästä ja kuinka nopeasti hätäinjektio pumput käynnistyvät jotka ovat myös sähkön perässä.
Kuinka nopeasti booripitoisuus voidaan nostaa reaktion pysäyttävälle tasolle.
Kuten tiedämme pisara funlightia seisovaan vesilasiin ei sekoitu heti.
Nyt en kysy käynnistyvätkö dieselit varmasti vaan kuinka paljon on aikaa:D
No melko varmaa on, että ensiöpiirin tuhoutuminen/iso vuoto aiheuttaisi reaktorin tuhoutumisen lopullisesti. Mutta eikös näin myös Loviisassa?
Oletko sitä mieltä, että Ol3:ssa jää kriittistä aikaa selvästi vähemmän, kuin esim Loviisassa? Eikös siinä toisaalta ole erikoinen hätäjäähdytysjärjestelmä siltä varalta, että reaktorin paine menetetään?
Minua kiinnostaa EPR:ssä tuo tehon takaisinkytkentä. Koska Ol3:ssakin on tuo plutoniumin käyttömahdollisuus ja toisaalta, kun se itsekkin asennetun neuroniheijastimen johdosta tuottaa plutoniumia enemmän kuin tavallinen pwr, niin onko varaa, että tehon takaisinkytketä(aukkokerroin) voisi muuttua jossakin tilanteessa positiiviseksi(tsernobyl-efekti)?
Useista lähteistä löytyy maininta siitä, että moxia käyttävät pwr:t voivat muuttua aukkokertoimeltaan positiivisiksi, erityisesti isoilla plutoniumpitoisuuksilla.
WWER-440 pitää sisällään 6 itsenäistä jäähdytyspiiriä.
Ol3 ainoastaan 4.
Yksi mielenkiintoinen asia on primääripiirin laitteiston testauskäyttö.
Kuinka piiri käytännössä toimii kun vesi on yli 300 asteista.
Pumppujen hydrauliset ominaisuudet selviävät vasta kun pumpuilla on todella ajettu tulevassa käyttöolosuhteessa.
Onko patongeilla jossain sellainen penkki että ominaisuudet täyttyvät , laitoshan on suurin ikinä valmistettu.
Pystymallinen höyrystin ja suuri reaktorin teho vaativat pumpuilta enemmän suorituskykyä kuin makaava höyrystin tai Loviisa ikinä.
vver 440 mallissa on suunittelussa otettu huomioon mahdolliset ongelmat rakentamalla rinnakkaisia järjestelmiä.
Mielestäni primääripiirin arin paikka vikaantumiselle on höyrystimet ja tuhannen huilut niiden sisällä jos suljetaan pois inhimillinen virhe käytön tai ennakkohuollon osalta.
Jos primääripiiri höyrystimessä vuotaa niin kontaminaatio leviää pitkin sekundääripiiriä.
Jos vuotaa koska siellä on jo vuotoa ollut mikä selviää myös stuk raportissa vuodelta 2005.
http://www.atomeromu.hu/mukodes/tipusok/pakstipus-e.htm
Siinä on sisarlaitokset Unkarista tutki sivuja jos löytyy jotain mielenkiintoista niin kysy voi kyllä auttaa siinä määrin missä osaan.
Yhteinen turvallisuus on kaikkien asia.
"Luuletko tosiaan että Loviisassa on näin vähällä päästy tänne asti:D"
No ei varmaan ole. Mutta ei noista taphtumista ole paljoa kerrottukkaan. Joskus 90-luvun alussa oli noita putkirepeämisiä, vähän aikeisemmin polttoainesauvojen vaurioita jne.
Uskaltaisiko joku kertoilla noista tapahtumista, vai rikottaisiko siinä jotakin sääntöjä.
Siinä mitään kirjoitettua sääntöä rikotaan.
Milläs nykyään estetään Loviisassa toisiopiirin putkirepeämät? Nehän tais olla vähän heikoilla laippaliitoksilla? Onko vastaavia heikkoja kohtia?
Mites reaktoreiden paineastioden kunto? Niissähän oli noita hiushalkeamia ja neutronisyöpymää? Johtukuiko neutronisyöpymä väärästä latauksesta? Onko ongelma jo eliminoitu?
Onko ensiöpiirissä ollut tapahtumia? Tuon höyristimen vuotaminen tulikin jo esiin.
Olisko jo aika laittaa Loviisat kalliohautaan, vai vieläkö ne kestää sen haetun lisäkäyttöajan?
Sekudääripiirin putkirikko johtui virtauksen aiheuttamasta eroosiokorroosiosta.
Kyse oli Putkien sovitusvirheestä valmistusvaiheessa.
Kuka sen tietää vaikka oravanpyörä juoksisi tälläkin hetkellä kun ei ole ainakaan sanottu ettei se juokse:D