Hyryntien muistoja

... niin ja Seleman-baari eli Voileipä baari, jossa istuttiin illalla ja Selman papukaija rähisi takahuoneessa. Joskus "hyppytunnillakin" pistäännyttiin. Entistä Kesoilia vastapäätä oli joku pikkubaari vähän aikaa, nimeä en muista. Muistaisko joku. Siellä soitin aina Nancy Sinatran "kenkä-biisiä" viimeisillä pennosilla.
Myös Jussin kaupan Orvokki oli ihana ihminen ja ennen avaus aikaa aamusella möi levypiirakkaa meille nälkäisille. Ja Lempin-baarissa iskettiin poikia illalla. Sekä Ojalan talossa olleesta vaateliikkeestä ostin ekapalkalla kauniin neuleliivin ja housut. Se oli kuuskyt-lukua se.

Mukava kirjoitus, juuri tällaisia muistoja kaivataan tänne:)

kauppa, ok.:)

hilima kirjoitti:

... niin ja Seleman-baari eli Voileipä baari, jossa istuttiin illalla ja Selman papukaija rähisi takahuoneessa. Joskus "hyppytunnillakin" pistäännyttiin. Entistä Kesoilia vastapäätä oli joku pikkubaari vähän aikaa, nimeä en muista. Muistaisko joku. Siellä soitin aina Nancy Sinatran "kenkä-biisiä" viimeisillä pennosilla.
Myös Jussin kaupan Orvokki oli ihana ihminen ja ennen avaus aikaa aamusella möi levypiirakkaa meille nälkäisille. Ja Lempin-baarissa iskettiin poikia illalla. Sekä Ojalan talossa olleesta vaateliikkeestä ostin ekapalkalla kauniin neuleliivin ja housut. Se oli kuuskyt-lukua se.

Lue lisää

...

aikoinaan kirjoitti:

kauppa, ok.:)

Siitä nimi Reeten kauppa. Verotoimistokin toimi jollain aikavälillä ko. kiinteistössä.

sijaitsi? kirjoitti:

...

osuuspankintalossa. Ne kaksi vierekkäistä ovea Hyryntien puolella. Siitä oikean puoleisesta mentiin sisään.
Tuo tila on nykyisin R-kioskin tilaa. Pankki laajensi tilojaan aikanaan ja baarin tilasta tuli osa pankin tilaa.
Säilän Ilkankin liike toimi noissa R-kioskilla olevissa tiloissa.
Kenkä-Matilla oli kenkäkauppa tieltä katsottuna siinä vasemman puoleisessa liiketilassa.
Kangaskauppaa piti Axelsson.
Yksi kenkäkauppa oli viisikymmentä luvulla torin nurkalla. Rakennus on vieläkin olemassa. Näyteikkunat torille päin.

baari oli kirjoitti:

osuuspankintalossa. Ne kaksi vierekkäistä ovea Hyryntien puolella. Siitä oikean puoleisesta mentiin sisään.
Tuo tila on nykyisin R-kioskin tilaa. Pankki laajensi tilojaan aikanaan ja baarin tilasta tuli osa pankin tilaa.
Säilän Ilkankin liike toimi noissa R-kioskilla olevissa tiloissa.
Kenkä-Matilla oli kenkäkauppa tieltä katsottuna siinä vasemman puoleisessa liiketilassa.
Kangaskauppaa piti Axelsson.
Yksi kenkäkauppa oli viisikymmentä luvulla torin nurkalla. Rakennus on vieläkin olemassa. Näyteikkunat torille päin.

Lue lisää

myös Reitinhovista seuraavassa talossa asemalle päin vähän aikaa 80-luvun alussa. Se talo on jo tosin purettu. Semmoinen valkoinen talo oli.

leipomo/kauppa? kirjoitti:

Siitä nimi Reeten kauppa. Verotoimistokin toimi jollain aikavälillä ko. kiinteistössä.

Kun tarkemmin puntaroin niin olihan Karisen Erkin kenkäkaupan takana matkustajakoti Turisti. Torin reunalla oli ainakin Suden vaatetusliike. Ja missähän oli Raija Orasen äidillä liike?

Säästöpankin talo rakennettiin 60-luvulla. Siinäkin oli sitten monenlaista kauppaa, joiden nimet ja artikkelit ovat painuneet kovalevyn pimeisiin osioihin.

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Kun tarkemmin puntaroin niin olihan Karisen Erkin kenkäkaupan takana matkustajakoti Turisti. Torin reunalla oli ainakin Suden vaatetusliike. Ja missähän oli Raija Orasen äidillä liike?

Säästöpankin talo rakennettiin 60-luvulla. Siinäkin oli sitten monenlaista kauppaa, joiden nimet ja artikkelit ovat painuneet kovalevyn pimeisiin osioihin.

Lue lisää

Karisen kenkäkauppaa. Päätieltä vähän kauempana kuin em. kauppa.
Hyryn Leninki on toiminut Heikkisen Kaupan tiloissa viisikymmnetä luvulla. Sitten oli säästöpankin talossa torin puolella. On voinut toimia muissakin tiloissa. Siitä en ole varma.
Säästöpankintalossahan oli Paperi ja Kemikalio, Ateria baari (Lempin baari), Riitalla parturi-kampaamo, Pohjolan vaatetus.
Muistaakseni nykyisen K-marketin toiminta alkoi Elos-hallin nimellä säästöpankintalossa. Ennen tätä nykyistä liikepaikkaa?
Jussinkaupan Jussi ja Orvokki pitivät jonkun aikaa toista liikettä Arolantalossa.
KELAn toimistokin oli jossain vaiheessa säästöpankin talossa.
Muistaakseni KELAn ensimmäinen paikka oli vanhassa Osulan rakennuksessa. Viitostien lähellä.

taisi olla ennen OP:n taloo... kirjoitti:

myös Reitinhovista seuraavassa talossa asemalle päin vähän aikaa 80-luvun alussa. Se talo on jo tosin purettu. Semmoinen valkoinen talo oli.

Talossa oli Huuskon kauppa. Sen osti Kuhmolainen. Toiminta ei ollut kovin pitkäaikaista.
Jokin ompelimo toimi myös ko. rakennuksessa.

hilima kirjoitti:

... niin ja Seleman-baari eli Voileipä baari, jossa istuttiin illalla ja Selman papukaija rähisi takahuoneessa. Joskus "hyppytunnillakin" pistäännyttiin. Entistä Kesoilia vastapäätä oli joku pikkubaari vähän aikaa, nimeä en muista. Muistaisko joku. Siellä soitin aina Nancy Sinatran "kenkä-biisiä" viimeisillä pennosilla.
Myös Jussin kaupan Orvokki oli ihana ihminen ja ennen avaus aikaa aamusella möi levypiirakkaa meille nälkäisille. Ja Lempin-baarissa iskettiin poikia illalla. Sekä Ojalan talossa olleesta vaateliikkeestä ostin ekapalkalla kauniin neuleliivin ja housut. Se oli kuuskyt-lukua se.

Lue lisää

oli Gulfin asema. Sen avajaiset jäi mieleen kun koululaiset karkasivat välitunnilla sinne. Jaossa oli kaasutäytteisiä ilmapalloja ja ne karkasivat monilla käytävän kattoon kun yrittivät solmia narua naulakkoon kiinni.
Saukkosen Baari taisi olla, josta mainitset?
Olisiko ollut Valanteen vaateliike tuo Ojalantalossa ollut? Ei kylläkään tuolla nimellä, mutta omistajan muistelen olleen tuon sukuinen.

baaria Valvolan talossa.
Työnvälityshän oli samassa talossa kuin tuo mainitsemasi Peltolan liike.
Toppilan jälkeen oli leipomo siellä piharakennuksessa. Matti kuljetti mustalla, kolmirattaisella pyörällä tuotteita kauppaliikkeisiin.
Asemalla oli pieni kioski, jonka myyjänä oli varmaankin tuntemasi henkilö. Jos lapsuudenkotisi on niillä main?

baari oli kirjoitti:

osuuspankintalossa. Ne kaksi vierekkäistä ovea Hyryntien puolella. Siitä oikean puoleisesta mentiin sisään.
Tuo tila on nykyisin R-kioskin tilaa. Pankki laajensi tilojaan aikanaan ja baarin tilasta tuli osa pankin tilaa.
Säilän Ilkankin liike toimi noissa R-kioskilla olevissa tiloissa.
Kenkä-Matilla oli kenkäkauppa tieltä katsottuna siinä vasemman puoleisessa liiketilassa.
Kangaskauppaa piti Axelsson.
Yksi kenkäkauppa oli viisikymmentä luvulla torin nurkalla. Rakennus on vieläkin olemassa. Näyteikkunat torille päin.

Lue lisää

kukka ja hautaustoimisto vähän aikaa apteekin ja pankin välisessä tilassa 80-luvulla

oli ennen kirjoitti:

Karisen kenkäkauppaa. Päätieltä vähän kauempana kuin em. kauppa.
Hyryn Leninki on toiminut Heikkisen Kaupan tiloissa viisikymmnetä luvulla. Sitten oli säästöpankin talossa torin puolella. On voinut toimia muissakin tiloissa. Siitä en ole varma.
Säästöpankintalossahan oli Paperi ja Kemikalio, Ateria baari (Lempin baari), Riitalla parturi-kampaamo, Pohjolan vaatetus.
Muistaakseni nykyisen K-marketin toiminta alkoi Elos-hallin nimellä säästöpankintalossa. Ennen tätä nykyistä liikepaikkaa?
Jussinkaupan Jussi ja Orvokki pitivät jonkun aikaa toista liikettä Arolantalossa.
KELAn toimistokin oli jossain vaiheessa säästöpankin talossa.
Muistaakseni KELAn ensimmäinen paikka oli vanhassa Osulan rakennuksessa. Viitostien lähellä.

Lue lisää

viimeisesseä tilassa Autokoulu, sitten oli Riitan kampaamo ja Kela ja sitten Pohjolanvaatetus päässä. Nykyään siinä on kampaamo. Sitten samaisessa tilassa toimi myös Marjon kauneushoitola-kemikalio 90-luvulla.

talossa toimi kirjoitti:

kukka ja hautaustoimisto vähän aikaa apteekin ja pankin välisessä tilassa 80-luvulla

ennen pieni kioski.

talon paikkeilla oli kirjoitti:

ennen pieni kioski.

oli aluksi. asemalla oli pieni kioski joskus. liekö ollut se rautakirjan omistama? kuka tietäisi?

toimi sielläkin kirjoitti:

Talossa oli Huuskon kauppa. Sen osti Kuhmolainen. Toiminta ei ollut kovin pitkäaikaista.
Jokin ompelimo toimi myös ko. rakennuksessa.

1968 vuokralla Huuskonkaupan yläkerrassa.Kiinteistön omisti silloin joku mummo,nimeä en enää muista.

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Kun tarkemmin puntaroin niin olihan Karisen Erkin kenkäkaupan takana matkustajakoti Turisti. Torin reunalla oli ainakin Suden vaatetusliike. Ja missähän oli Raija Orasen äidillä liike?

Säästöpankin talo rakennettiin 60-luvulla. Siinäkin oli sitten monenlaista kauppaa, joiden nimet ja artikkelit ovat painuneet kovalevyn pimeisiin osioihin.

Lue lisää

kenkäkauppa vielä samassa kiinteistössä toisella omistajalla, olikohan 80-90 luvun taitteessa?

jälkeenkin kirjoitti:

kenkäkauppa vielä samassa kiinteistössä toisella omistajalla, olikohan 80-90 luvun taitteessa?

Ketkä sanoivat 70-luvulla Hyryllä näin:

"Multa tuli jo"

"Näin on marjat"

Täötinen kirjoitti:

Ketkä sanoivat 70-luvulla Hyryllä näin:

"Multa tuli jo"

"Näin on marjat"

Kerro, kerro!

Ketkä olivat muuten 80-luvulla mukavimmat opettajat?

Utelias... kirjoitti:

Kerro, kerro!

Ketkä olivat muuten 80-luvulla mukavimmat opettajat?

"Multa tuli jo" huusi Karis-Erkki Irmalle kenkä- ja kukkkakaupan alakerrasta kuorman saavuttua.

"Näin on marjat" sanoi marjanvälittäjä Jorma Keränen(?), tai Kemppainen, sama se?

asuin kirjoitti:

1968 vuokralla Huuskonkaupan yläkerrassa.Kiinteistön omisti silloin joku mummo,nimeä en enää muista.

Huuskon Maijahan se omisti kaupan ja koko talon silloin 60-luvulla.

vanha aika kirjoitti:

Huuskon Maijahan se omisti kaupan ja koko talon silloin 60-luvulla.

Kävin Kainuun 111 kiertävää naiskotiteollisuuskoulua Hyrynsalmella,ja asuin syyslukukauden Huuskon Maijan yläkerrassa.En muista mummosta juuri mitään,sillä muutin Hyrynsalmelta vuonna70 pois.

Täötinen kirjoitti:

"Multa tuli jo" huusi Karis-Erkki Irmalle kenkä- ja kukkkakaupan alakerrasta kuorman saavuttua.

"Näin on marjat" sanoi marjanvälittäjä Jorma Keränen(?), tai Kemppainen, sama se?

Lue lisää

Jorma Kemppainen

R-kioski kirjoitti:

oli aluksi. asemalla oli pieni kioski joskus. liekö ollut se rautakirjan omistama? kuka tietäisi?

Kyllä vaan, asemalla, ihan laiturilla, oli kellertävä Rautatienkirjakauppa -pienehkö tönö. Rautatienkirjakauppoja oli jokaikisellä keskikokoisella ja isommalla asemalla suomenmaassa. Niiden omistaja oli Suomen veturimiesten liitto. Sittemmin ne myytiin jollekin (sijoittajalle). Siltä pohjalta ovat syntyneet R-kioskit.

jälkeenkin kirjoitti:

kenkäkauppa vielä samassa kiinteistössä toisella omistajalla, olikohan 80-90 luvun taitteessa?

Olisiko se kenkäkauppa ollut tango-Jukalla. Tai Kemppaisen Elinan natsuunalla?

taisi olla ennen OP:n taloo... kirjoitti:

myös Reitinhovista seuraavassa talossa asemalle päin vähän aikaa 80-luvun alussa. Se talo on jo tosin purettu. Semmoinen valkoinen talo oli.

Kiinteistön nimi oli Artola.
Heikkiset tuli Kuhmosta ja yrittivät kauppaa siinä Artolassa, vähänaikaa. Kannattamattomana lopettivat liikeen ja huoneet oli jonkinaikaa vuokralaisten käytössä. Herra Heikkinen muutti Jyväskylään. Rouva Heikkinen jäi asumaan Artolaan. Itsekkin asuin siinä vuodenpäivät, sukulaislasteni "paimentajana."
Käytiin töissä Ukkolan sahalla ja myöhemmin Kainuun Puulla. Läksin Artolasta Kostamus- ratatyömaalle ja Kuhmon puolelle. Rouva Heikkinen muutti myöhemmin Kajaaniin. Tytär jäi Hyrylle ja aikoi perustaa Artolaan kukkakaupan, mutta terveys petti ja hanke jäi toteuttamatta. Tietääkseni, siinä olisi liiketontti vapaana, tai ehkä myytävänä? Myöhemmin talo purettiin tarpeettomana. Tien toisella puolen oli pieni leipomo, Kerästen Lassen ja Rauhan pihanperällä. Iskulta jäi erittäin mukavia muistoja. Porukkaa oli kovasti. Marjojakin poimittiin kovasti syksyisin. Hintakin oli hyvä! Neljä tuntia mustikkametsässä antoi saman tuloksen kuin kahdeksan tuntia sahalla. Näin seitsemänkymmentä luvun alukupuolella..
Naapurissahan oli HYRYNHERRA vai oliko REITINHOVI jossa tuli käytyä muutaman kerran paukuilla, työvuoroa odotellessa..

Näitä lisää... kirjoitti:

Mukava kirjoitus, juuri tällaisia muistoja kaivataan tänne:)

Kiitos kaikille jotka laittavat muistelmia tälle palstalle! Meidän perhe muutti 60-luvun lopulla Hyrynsalmelle ja asuttiin mainitulla raitilla 80-luvun alkupuolelle saakka. Työttömyys vei tänne vakka-suomeen ja paljon tulee muisteltua liikkeitä ja elämää siellä. Hyvää jatkoa kaikille nyk. asukeille ja muille tätä palstaa lukeville...

Muistelen että minulle ostettiin Ojakankaan talossa olevasta Puuperän kaupasta koulun joulujuhliin vaatteet ja pieni vaatekauppa oli myös Ojalan kiinteistössä sekä hattu kauppa Rantalan talossa....vaatekauppoja oli muitakin, sillä Hyrynsalmi oli 60-lopulla sekä 70- luvun alkupuolella vielä elävä kylä. Sitten Neuvonen piti suutari yritystä A.Heikkisen takana olevassa rakennuksessa,jossa "vinkkeleihin" laitettiin kumipohjat....Mukavaa aikaa elettiin.

ent. hyryntiellä asunut kirjoitti:

Muistelen että minulle ostettiin Ojakankaan talossa olevasta Puuperän kaupasta koulun joulujuhliin vaatteet ja pieni vaatekauppa oli myös Ojalan kiinteistössä sekä hattu kauppa Rantalan talossa....vaatekauppoja oli muitakin, sillä Hyrynsalmi oli 60-lopulla sekä 70- luvun alkupuolella vielä elävä kylä. Sitten Neuvonen piti suutari yritystä A.Heikkisen takana olevassa rakennuksessa,jossa "vinkkeleihin" laitettiin kumipohjat....Mukavaa aikaa elettiin.

Lue lisää

oli sen matalamman osan paikalla Metsäpirtti? niminen baari. Koivuniemi oli muistaakseni omistaja?
Se paloi niin pahoin jossain vaiheessa, että purettiin ja rakennettiin uutta tilalle.
Siinä osassa piti pelipaikkaa joku mies 60-luvulla. Oli flippereitä ja levysoitin. Porukkaa oli siinäkin joskus tungokseen asti.

jälkeenkin kirjoitti:

kenkäkauppa vielä samassa kiinteistössä toisella omistajalla, olikohan 80-90 luvun taitteessa?

olivat viisikymmentä luvulla Maakunnan kaupassa töissä.
Erkki oli myymälänhoitajana ja Irma myyjänä.

ent. hyryntiellä asunut kirjoitti:

Muistelen että minulle ostettiin Ojakankaan talossa olevasta Puuperän kaupasta koulun joulujuhliin vaatteet ja pieni vaatekauppa oli myös Ojalan kiinteistössä sekä hattu kauppa Rantalan talossa....vaatekauppoja oli muitakin, sillä Hyrynsalmi oli 60-lopulla sekä 70- luvun alkupuolella vielä elävä kylä. Sitten Neuvonen piti suutari yritystä A.Heikkisen takana olevassa rakennuksessa,jossa "vinkkeleihin" laitettiin kumipohjat....Mukavaa aikaa elettiin.

Lue lisää

oli Ojakankaan talossa jonkin aikaa.

että siinä Shellin rakennuksessa on ollut makkaratehdas. Näin olen itse muistavinani kuulemani pohjalta?

ja Irma kirjoitti:

olivat viisikymmentä luvulla Maakunnan kaupassa töissä.
Erkki oli myymälänhoitajana ja Irma myyjänä.

..minunkin vanhempani Maakunnassa töissä. Muistan myös Tyynelän Leon, joka suharoi kauppa-autoa. Se oli Desoto merkiltään.

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Kyllä vaan, asemalla, ihan laiturilla, oli kellertävä Rautatienkirjakauppa -pienehkö tönö. Rautatienkirjakauppoja oli jokaikisellä keskikokoisella ja isommalla asemalla suomenmaassa. Niiden omistaja oli Suomen veturimiesten liitto. Sittemmin ne myytiin jollekin (sijoittajalle). Siltä pohjalta ovat syntyneet R-kioskit.

Lue lisää

kioskien omistaja taho ... Suomen veturimiesten liitto?
Rautakirjan historia ei nettisivuilla siitä kerro?
Kertoisitko mistä tietosi on peräisin?

ent,hyryntien likka kirjoitti:

Kiitos kaikille jotka laittavat muistelmia tälle palstalle! Meidän perhe muutti 60-luvun lopulla Hyrynsalmelle ja asuttiin mainitulla raitilla 80-luvun alkupuolelle saakka. Työttömyys vei tänne vakka-suomeen ja paljon tulee muisteltua liikkeitä ja elämää siellä. Hyvää jatkoa kaikille nyk. asukeille ja muille tätä palstaa lukeville...

Lue lisää

Muistaako kukaan Lietekylän sen aikaisista nuorista,kun elettiin 60alkupuolta niin käytiin Tapiolan trakrtorinkyydissä Paljakassa pyhäkoulussa,ja siellä laulettiin Mustasta Saarasta

SAARA kirjoitti:

Muistaako kukaan Lietekylän sen aikaisista nuorista,kun elettiin 60alkupuolta niin käytiin Tapiolan trakrtorinkyydissä Paljakassa pyhäkoulussa,ja siellä laulettiin Mustasta Saarasta

Lue lisää

Kyllä tuo taitaa totta olla. Tapiolan väkihän muutti sittemmin Kanadaan asustelemaan. Sukua on siellä laajalti vieläkin.

Täötinen kirjoitti:

Ketkä sanoivat 70-luvulla Hyryllä näin:

"Multa tuli jo"

"Näin on marjat"

" Oksat pois" sanoi Höyläämön Jouko

hilima kirjoitti:

... niin ja Seleman-baari eli Voileipä baari, jossa istuttiin illalla ja Selman papukaija rähisi takahuoneessa. Joskus "hyppytunnillakin" pistäännyttiin. Entistä Kesoilia vastapäätä oli joku pikkubaari vähän aikaa, nimeä en muista. Muistaisko joku. Siellä soitin aina Nancy Sinatran "kenkä-biisiä" viimeisillä pennosilla.
Myös Jussin kaupan Orvokki oli ihana ihminen ja ennen avaus aikaa aamusella möi levypiirakkaa meille nälkäisille. Ja Lempin-baarissa iskettiin poikia illalla. Sekä Ojalan talossa olleesta vaateliikkeestä ostin ekapalkalla kauniin neuleliivin ja housut. Se oli kuuskyt-lukua se.

Lue lisää

Hyryntiellä oli myös Heikuran Annalla liike, jossa korjausmiehenä oli hänen veljensä Tauno. Muistaakseni liikkeessä oli 60-luvun lopulla juoksupoika tai -poikia. Nykyään talo näyttää olevan autiona.

vanhoja muisteleva kirjoitti:

Hyryntiellä oli myös Heikuran Annalla liike, jossa korjausmiehenä oli hänen veljensä Tauno. Muistaakseni liikkeessä oli 60-luvun lopulla juoksupoika tai -poikia. Nykyään talo näyttää olevan autiona.

Lue lisää

Kyllösen pajan pitäjä leikkasi nurmikenttänsä kesäisin tontiltaan, että hänen poikansa saivat pelata kesäisin jalkapalloa kavereiden kanssa ja velipoika oli yksi poikasakista. Milloin lie pajassa toiminta loppunut?

sijaitsi? kirjoitti:

...

Ketkä ovat pitäneet Ojalan talossa baaria ja minkä nimisiä ne olivat?

baari oli kirjoitti:

osuuspankintalossa. Ne kaksi vierekkäistä ovea Hyryntien puolella. Siitä oikean puoleisesta mentiin sisään.
Tuo tila on nykyisin R-kioskin tilaa. Pankki laajensi tilojaan aikanaan ja baarin tilasta tuli osa pankin tilaa.
Säilän Ilkankin liike toimi noissa R-kioskilla olevissa tiloissa.
Kenkä-Matilla oli kenkäkauppa tieltä katsottuna siinä vasemman puoleisessa liiketilassa.
Kangaskauppaa piti Axelsson.
Yksi kenkäkauppa oli viisikymmentä luvulla torin nurkalla. Rakennus on vieläkin olemassa. Näyteikkunat torille päin.

Lue lisää

60-luvun lopulla Osuuspankki oli Osuuskassa. Kiinteistössä baarin lisäksi Keräset pitivät Matin-kenkää. Joskus 70-luvulla kauppiaana olivat Härköset.

hilima kirjoitti:

... niin ja Seleman-baari eli Voileipä baari, jossa istuttiin illalla ja Selman papukaija rähisi takahuoneessa. Joskus "hyppytunnillakin" pistäännyttiin. Entistä Kesoilia vastapäätä oli joku pikkubaari vähän aikaa, nimeä en muista. Muistaisko joku. Siellä soitin aina Nancy Sinatran "kenkä-biisiä" viimeisillä pennosilla.
Myös Jussin kaupan Orvokki oli ihana ihminen ja ennen avaus aikaa aamusella möi levypiirakkaa meille nälkäisille. Ja Lempin-baarissa iskettiin poikia illalla. Sekä Ojalan talossa olleesta vaateliikkeestä ostin ekapalkalla kauniin neuleliivin ja housut. Se oli kuuskyt-lukua se.

Lue lisää

Baarin nimi oli Risteysbaari, kun sitä piti Saukkosen Mimmi, kylällä taisi olla Metsäpirtti.

Utelias... kirjoitti:

Kerro, kerro!

Ketkä olivat muuten 80-luvulla mukavimmat opettajat?

Aili Anttonen ja Helga Peittola

leipomo/kauppa? kirjoitti:

Siitä nimi Reeten kauppa. Verotoimistokin toimi jollain aikavälillä ko. kiinteistössä.

Jäin 1960-luvun alussa Ruoka-Reetelle 25 markkaa (sis vanhaa markkaa, ennen pennien käyttöönottoa) velkaa. Olin silloin alle 10-vuotias koltiainen jolla oli 50 markkaa ja menin ostamaan Reeten kaupasta possumunkkia. Kun rahani ei riittänyt 75 markan hintaisen munkin ostoon, itse Reete sanoi että käy joskus maksamassa loput...

tuo aseman kirjoitti:

kioskien omistaja taho ... Suomen veturimiesten liitto?
Rautakirjan historia ei nettisivuilla siitä kerro?
Kertoisitko mistä tietosi on peräisin?

oli myös Esson huoltoaseman ja baari Pika-Palan välissä,. Samalle paikalle rakennettiin myöhemmin ravintola Reitinhovi. Kioski oli tosi pieni ja siinä myytiin limukkaa, karkkia ja sen semmoista. Purettiin (tai siirrettiin) ihan 1960-luvun alussa pois. Ostin sieltä muistaakseni Jenkki-purkan ja Palma-limukkapullon.

baari oli kirjoitti:

osuuspankintalossa. Ne kaksi vierekkäistä ovea Hyryntien puolella. Siitä oikean puoleisesta mentiin sisään.
Tuo tila on nykyisin R-kioskin tilaa. Pankki laajensi tilojaan aikanaan ja baarin tilasta tuli osa pankin tilaa.
Säilän Ilkankin liike toimi noissa R-kioskilla olevissa tiloissa.
Kenkä-Matilla oli kenkäkauppa tieltä katsottuna siinä vasemman puoleisessa liiketilassa.
Kangaskauppaa piti Axelsson.
Yksi kenkäkauppa oli viisikymmentä luvulla torin nurkalla. Rakennus on vieläkin olemassa. Näyteikkunat torille päin.

Lue lisää

Sillä kohtaa, missä nyt kesällä näkyi olevan laattakauppa, on muistissni ensimmäisenä "olijana" vaatetusliike (olikohan jotain tekemistä Arolan kanssa!?), jonka johdossa oli Liimatan Kalle. Muistan sen siksi, kun äitini osti sieltä turkin, jolle hän tinkasi alennusta, koska saumoja varten oli keritty karvaa pois liian leveälti. Silloin ei muistaakseni vielä oltu rakennettu taloa, joka vieläkin on paikalla, ja nykyisin kantaa nimeä "vanha Osuuspankin talo" uuden pankkitalon rakentamisen jälkeen.
Siihen aikaan oli vielä pystyssä nykyisen torin eteläisessä päässä parakki, jossa toimi posti. Sen edessä olevista männyistä on vielä jäljellä muutamia torin reunassa. Uuden postitalon valmistuttua Kainuun Sanomat kirjoittivat henkilökunnan iloinneen muuttaneensa parakista paratiisiin.
Järven puoleisessa reunassa toria nykyisin nähtävästi tyhjillään olevassa rakennuksessa toimi Liimatan tyttären Mairen ja hänen miehensä Eeli Heikkisen kenkäkauppa. Eeli toimi myöhemmin myös pankin johtajana.
Nykyisen Maijan"postitalon" takana oli kenttä, jolla oli pikkuruinen puutalo. Se oli vuokralla mm naapurini sisaruksilla, kun he tulivat kouluun kirkonkylälle Hyvää vuotta 2010 kaikille... ja muistot esiin. terv. Asta

asta moscatelli kirjoitti:

Sillä kohtaa, missä nyt kesällä näkyi olevan laattakauppa, on muistissni ensimmäisenä "olijana" vaatetusliike (olikohan jotain tekemistä Arolan kanssa!?), jonka johdossa oli Liimatan Kalle. Muistan sen siksi, kun äitini osti sieltä turkin, jolle hän tinkasi alennusta, koska saumoja varten oli keritty karvaa pois liian leveälti. Silloin ei muistaakseni vielä oltu rakennettu taloa, joka vieläkin on paikalla, ja nykyisin kantaa nimeä "vanha Osuuspankin talo" uuden pankkitalon rakentamisen jälkeen.
Siihen aikaan oli vielä pystyssä nykyisen torin eteläisessä päässä parakki, jossa toimi posti. Sen edessä olevista männyistä on vielä jäljellä muutamia torin reunassa. Uuden postitalon valmistuttua Kainuun Sanomat kirjoittivat henkilökunnan iloinneen muuttaneensa parakista paratiisiin.
Järven puoleisessa reunassa toria nykyisin nähtävästi tyhjillään olevassa rakennuksessa toimi Liimatan tyttären Mairen ja hänen miehensä Eeli Heikkisen kenkäkauppa. Eeli toimi myöhemmin myös pankin johtajana.
Nykyisen Maijan"postitalon" takana oli kenttä, jolla oli pikkuruinen puutalo. Se oli vuokralla mm naapurini sisaruksilla, kun he tulivat kouluun kirkonkylälle Hyvää vuotta 2010 kaikille... ja muistot esiin. terv. Asta

Lue lisää

siinä tilassa, jossa laattakauppa toimii nyt. Ja muutama muukin liike on ollut.
Arolan vaatetusliike oli rakennuksessa, joka on vieläkin K-Hallista seuraava aseman suuntaan.
(voi olla, että alkujaan on ollutkin mainitsemassasi paikassa?)
Hiltusen Olli piti siinä tilassa TV-Sähkö nimistä liikettä, jossa Arolan liike toimi. Oli vielä viime kesänä, mutta muutti Heikuran Hannun liikekiinteistöön saman katon alle tässä loppuvuotena. (Laatukeskus Heikura)
Vanha Osuuspankintalo on ollut jo ainakin viisikymmentä luvulla tai jopa neljäkymmenluvun puolellakin?
Vaan tiedätkö/arvaatko missä vanha postiparakki on? Tosin uudella ulkoverhouksella. Taannoin sattuneesta vahingosta johtuen.

asta moscatelli kirjoitti:

Sillä kohtaa, missä nyt kesällä näkyi olevan laattakauppa, on muistissni ensimmäisenä "olijana" vaatetusliike (olikohan jotain tekemistä Arolan kanssa!?), jonka johdossa oli Liimatan Kalle. Muistan sen siksi, kun äitini osti sieltä turkin, jolle hän tinkasi alennusta, koska saumoja varten oli keritty karvaa pois liian leveälti. Silloin ei muistaakseni vielä oltu rakennettu taloa, joka vieläkin on paikalla, ja nykyisin kantaa nimeä "vanha Osuuspankin talo" uuden pankkitalon rakentamisen jälkeen.
Siihen aikaan oli vielä pystyssä nykyisen torin eteläisessä päässä parakki, jossa toimi posti. Sen edessä olevista männyistä on vielä jäljellä muutamia torin reunassa. Uuden postitalon valmistuttua Kainuun Sanomat kirjoittivat henkilökunnan iloinneen muuttaneensa parakista paratiisiin.
Järven puoleisessa reunassa toria nykyisin nähtävästi tyhjillään olevassa rakennuksessa toimi Liimatan tyttären Mairen ja hänen miehensä Eeli Heikkisen kenkäkauppa. Eeli toimi myöhemmin myös pankin johtajana.
Nykyisen Maijan"postitalon" takana oli kenttä, jolla oli pikkuruinen puutalo. Se oli vuokralla mm naapurini sisaruksilla, kun he tulivat kouluun kirkonkylälle Hyvää vuotta 2010 kaikille... ja muistot esiin. terv. Asta

Lue lisää

pankinjohtajana niin hän laski rahoja. Omia ja vieraiden mutta menivät sekaisin ja sen päälle pankinjohtaja laski tiilenpäitä.Taitaapa olla ainoa hyrynsalmelainen tuomittu talousrikollinen hän.

Johtokunnan jäsen B kirjoitti:

pankinjohtajana niin hän laski rahoja. Omia ja vieraiden mutta menivät sekaisin ja sen päälle pankinjohtaja laski tiilenpäitä.Taitaapa olla ainoa hyrynsalmelainen tuomittu talousrikollinen hän.

Lue lisää

kirjoittaa, mutta .............
Eikö yksi vallesmanni saanut yöt linnassa -tuomiolla selvittää "pikkuisen" isommat rahakuviot?

hilima kirjoitti:

... niin ja Seleman-baari eli Voileipä baari, jossa istuttiin illalla ja Selman papukaija rähisi takahuoneessa. Joskus "hyppytunnillakin" pistäännyttiin. Entistä Kesoilia vastapäätä oli joku pikkubaari vähän aikaa, nimeä en muista. Muistaisko joku. Siellä soitin aina Nancy Sinatran "kenkä-biisiä" viimeisillä pennosilla.
Myös Jussin kaupan Orvokki oli ihana ihminen ja ennen avaus aikaa aamusella möi levypiirakkaa meille nälkäisille. Ja Lempin-baarissa iskettiin poikia illalla. Sekä Ojalan talossa olleesta vaateliikkeestä ostin ekapalkalla kauniin neuleliivin ja housut. Se oli kuuskyt-lukua se.

Lue lisää

Voileipä-Baari taisi loppua 60-luvun lopulla. Tötteröjäätelö maksoi kahdella pallolla 35 penniä. Hyvää oli silloin harvoin kun pystyi törsäämään!

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Kyllä vaan, asemalla, ihan laiturilla, oli kellertävä Rautatienkirjakauppa -pienehkö tönö. Rautatienkirjakauppoja oli jokaikisellä keskikokoisella ja isommalla asemalla suomenmaassa. Niiden omistaja oli Suomen veturimiesten liitto. Sittemmin ne myytiin jollekin (sijoittajalle). Siltä pohjalta ovat syntyneet R-kioskit.

Lue lisää

Kohon rouva piti asemallakin sitä kioskia. Jäi mieleen kun joskun pääsin isäni mukana ostamaan raha-arpaa ja sain vetää arvan paksusta pinkasta. Sen aikaiset raha-arvat olivat hienon näköisiä.

aikoinaan kirjoitti:

siinä tilassa, jossa laattakauppa toimii nyt. Ja muutama muukin liike on ollut.
Arolan vaatetusliike oli rakennuksessa, joka on vieläkin K-Hallista seuraava aseman suuntaan.
(voi olla, että alkujaan on ollutkin mainitsemassasi paikassa?)
Hiltusen Olli piti siinä tilassa TV-Sähkö nimistä liikettä, jossa Arolan liike toimi. Oli vielä viime kesänä, mutta muutti Heikuran Hannun liikekiinteistöön saman katon alle tässä loppuvuotena. (Laatukeskus Heikura)
Vanha Osuuspankintalo on ollut jo ainakin viisikymmentä luvulla tai jopa neljäkymmenluvun puolellakin?
Vaan tiedätkö/arvaatko missä vanha postiparakki on? Tosin uudella ulkoverhouksella. Taannoin sattuneesta vahingosta johtuen.

Lue lisää

Ennen Arolaa, vai oliko samaan aikaan rakennuksessa oli myös kauppa. Orvokki ja Allan Juntunen muistaakseni pitivät sitä. Se oli aivan 60-luvun alussa. Sitten he muuttivat joen taakse kiinteistöön jossa toimivat pitkään.

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Kun tarkemmin puntaroin niin olihan Karisen Erkin kenkäkaupan takana matkustajakoti Turisti. Torin reunalla oli ainakin Suden vaatetusliike. Ja missähän oli Raija Orasen äidillä liike?

Säästöpankin talo rakennettiin 60-luvulla. Siinäkin oli sitten monenlaista kauppaa, joiden nimet ja artikkelit ovat painuneet kovalevyn pimeisiin osioihin.

Lue lisää

Joskus saatiin limukkaa Turistin pitäjältä. Miehellä oli musta PV Volvo jonka keulassa oli Petsamo-merkki.

fty89 kirjoitti:

Ennen Arolaa, vai oliko samaan aikaan rakennuksessa oli myös kauppa. Orvokki ja Allan Juntunen muistaakseni pitivät sitä. Se oli aivan 60-luvun alussa. Sitten he muuttivat joen taakse kiinteistöön jossa toimivat pitkään.

Lue lisää

kaksi myymälää yhtäaikaa. Oli Arolan talossa samaan aikaan kun Kemppaisen Liisalla Elos-Halli säästöpankintalossa. Arola oli samaan aikaan siinä Koiton puolen päässä. Ja Jussin liike siinä pienemmässä tilassa.

hilima kirjoitti:

... niin ja Seleman-baari eli Voileipä baari, jossa istuttiin illalla ja Selman papukaija rähisi takahuoneessa. Joskus "hyppytunnillakin" pistäännyttiin. Entistä Kesoilia vastapäätä oli joku pikkubaari vähän aikaa, nimeä en muista. Muistaisko joku. Siellä soitin aina Nancy Sinatran "kenkä-biisiä" viimeisillä pennosilla.
Myös Jussin kaupan Orvokki oli ihana ihminen ja ennen avaus aikaa aamusella möi levypiirakkaa meille nälkäisille. Ja Lempin-baarissa iskettiin poikia illalla. Sekä Ojalan talossa olleesta vaateliikkeestä ostin ekapalkalla kauniin neuleliivin ja housut. Se oli kuuskyt-lukua se.

Lue lisää

Muistaako kukaan milloin Säästöpankin talo rakennettiin? Itse muistan rakennusajalta isoihin ikkunoihin kalkkimaalilla tehdyt S-kirjaimet. Kyselin isommilta pojilta että miksi nuo on piirretty ikkunoihin? Joku tiesi kertoa että ne ovat siksi ettei rakennusmiehet nakkaa ikkuna-aukoista sisään tai ulos mitään koska niissä oli jo lasit. Olihan ne lasit isot ja nykyaikaiset silloin 60-luvulla.

hyryläinen kirjoitti:

oli myös Esson huoltoaseman ja baari Pika-Palan välissä,. Samalle paikalle rakennettiin myöhemmin ravintola Reitinhovi. Kioski oli tosi pieni ja siinä myytiin limukkaa, karkkia ja sen semmoista. Purettiin (tai siirrettiin) ihan 1960-luvun alussa pois. Ostin sieltä muistaakseni Jenkki-purkan ja Palma-limukkapullon.

Lue lisää

Sen pienen kioskin muistan hyvin joka oli Pika-Palan ja Esson välissä. Taksimies Matti Kaartisen tytär oli siinä myjänä. Mentiin Arin, tämän myyjätytön nuoremman veljen kanssa norkoilemaan ja kerjäämään karamellia tai jotakin. Tyttö nakkasi luukusta vesikauhalla vettä meidän ruinaajien päälle. Karuskia ei tullut... Se oli ennen 60-luvun puolta väliä.

ent.kyläläinen kirjoitti:

60-luvun lopulla Osuuspankki oli Osuuskassa. Kiinteistössä baarin lisäksi Keräset pitivät Matin-kenkää. Joskus 70-luvulla kauppiaana olivat Härköset.

Pöllin isäni mokkatakin taskusta kympin. Menin sitten Matin Kenkään ostamaan Pekka-kenkiä. Pekka-Kengät olivat lasten kumisaappaat. Omissa vanhoissa oli reiät ja niillä ei voinut mennä rapakkoon seisomaan...Matilla ei kuitenkaan ollut sopivia kokoja ja raha poltteli taskussa ja omassatunnossani. Tuli siihen sitten serkkuni Lassi. Lassi houkutteli minut viekkaudella ja vääryydellä Arolassa olevaan kauppaan ja karamellin ostoon. Niin tehtiin ja kaupassa annoin koko kympin myyjälle ja vaatimus oli: Karamellia! Näytin sitten Hellaksen karamellilaatikkoa ja niitä oli mieliteko. Myyjä alkoi latomaan karamellilaatikoita päälekkäin ja siinä vaiheessa minua alkoi hirvittämään. Pino oli jo aika korkea ja kai myyjä kai näki että nyt peli ei ole rehellistä ja kyseli että onko tämä varmasti sinun rahasi? Vastasin että on, eikö olekin Lassi? Saimme myyjän vakuuttuneeksi mutta karamellilaatikoiden pino jo mielestämme riitti ja myyjä teki sitten kaupan paperista ruutin johon laittoi loppurahat. Sen muistan että ainakin vitosen seteli siinä oli ja kolikkoja päälle. Taskut oli täynnä karamellilaatikkoja ja omatuntokin kolkutti...

heillä kirjoitti:

kaksi myymälää yhtäaikaa. Oli Arolan talossa samaan aikaan kun Kemppaisen Liisalla Elos-Halli säästöpankintalossa. Arola oli samaan aikaan siinä Koiton puolen päässä. Ja Jussin liike siinä pienemmässä tilassa.

Lue lisää

Valinta-Ahos oli Hyrynsalmen ensimmäinen valintakauppa. Muistan kun kylällä oli Karisen Seijan saksalainen poikakaveri jolla oli hieno valkoinen Moto-Guzzi. Kaveri osti olutta ja laittoi pullot Guzzin sivulaukkuihin ja me poikoset oltiin kihoina. Sanoi hän meillekin jotakin mutta eihän me Saksaa ymmärretty...

vanhoja muisteleva kirjoitti:

Hyryntiellä oli myös Heikuran Annalla liike, jossa korjausmiehenä oli hänen veljensä Tauno. Muistaakseni liikkeessä oli 60-luvun lopulla juoksupoika tai -poikia. Nykyään talo näyttää olevan autiona.

Lue lisää

Tauno huolsi Mc-culloch-sahat, Solifer mopot ja Suzukin huolto oli myös heillä. Naapurissa, eli Liimatalla oli Ruohosen Eero Husqvarna-sahojen huoltomiehenä. Huskalla sahasi valtaosa Hyrynsalmen metsureista. Kulloppi alkoi 60-luvun lopulla olla taantuva merkki.

Johtokunnan jäsen B kirjoitti:

pankinjohtajana niin hän laski rahoja. Omia ja vieraiden mutta menivät sekaisin ja sen päälle pankinjohtaja laski tiilenpäitä.Taitaapa olla ainoa hyrynsalmelainen tuomittu talousrikollinen hän.

Lue lisää

myös huonoja muistoja Heikkisestä,hän käytti isää häikäilemättä hyväksi...

talon paikkeilla oli kirjoitti:

ennen pieni kioski.

Selosen Utta ensin ja sitten Saukkosen Mimmi piti baaria siinä 50 -luvulla.

kju764 kirjoitti:

Sen pienen kioskin muistan hyvin joka oli Pika-Palan ja Esson välissä. Taksimies Matti Kaartisen tytär oli siinä myjänä. Mentiin Arin, tämän myyjätytön nuoremman veljen kanssa norkoilemaan ja kerjäämään karamellia tai jotakin. Tyttö nakkasi luukusta vesikauhalla vettä meidän ruinaajien päälle. Karuskia ei tullut... Se oli ennen 60-luvun puolta väliä.

Lue lisää

Se oli -62

kouluun -64 kirjoitti:

Baarin nimi oli Risteysbaari, kun sitä piti Saukkosen Mimmi, kylällä taisi olla Metsäpirtti.

Lempi Pulkkinen piti Metsäpirttiä jonkin aikaa ennen Risteysbaaria.

utta12 kirjoitti:

Lempi Pulkkinen piti Metsäpirttiä jonkin aikaa ennen Risteysbaaria.

Oikaisen,, ei se ollut Lempi vaan Koivuniemi

baari oli kirjoitti:

osuuspankintalossa. Ne kaksi vierekkäistä ovea Hyryntien puolella. Siitä oikean puoleisesta mentiin sisään.
Tuo tila on nykyisin R-kioskin tilaa. Pankki laajensi tilojaan aikanaan ja baarin tilasta tuli osa pankin tilaa.
Säilän Ilkankin liike toimi noissa R-kioskilla olevissa tiloissa.
Kenkä-Matilla oli kenkäkauppa tieltä katsottuna siinä vasemman puoleisessa liiketilassa.
Kangaskauppaa piti Axelsson.
Yksi kenkäkauppa oli viisikymmentä luvulla torin nurkalla. Rakennus on vieläkin olemassa. Näyteikkunat torille päin.

Lue lisää

oli mun eno:-). Kävin Hyryllä usein 70-80 -luvuilla, kun olin lapsi. Onnenmaahan se oli! Pitkä matka E-Pohjanmaalta enojen ja serkkujen luo, ja yhtä kesää kaikki koko ajan:-). Vierailut sitten harvenivat, äitinikin, joka sieltä oli kotoisin, kuoli jo v. 87. Viimeksi olen kylänraitin ajanut läpi v. 2008 syksyllä. Ei se enää niin satumaiselta näyttänyt;-D.

tiedätkö, kirjoitti:

että siinä Shellin rakennuksessa on ollut makkaratehdas. Näin olen itse muistavinani kuulemani pohjalta?

Kyseisen rakennuksen rakensi makkaramestari Alvar Ruohonen joka valmisti jopa rakennukseen tarvittavat tiilet itse ja se toimi vuoteen 1952 saakka nimellä Makkaratehdas A. Ruohonen puh. oli Valkoinen talo 11.
Alvar oli Harry Ruohosen vanhempi veli.

Johtokunnan jäsen B kirjoitti:

pankinjohtajana niin hän laski rahoja. Omia ja vieraiden mutta menivät sekaisin ja sen päälle pankinjohtaja laski tiilenpäitä.Taitaapa olla ainoa hyrynsalmelainen tuomittu talousrikollinen hän.

Lue lisää

Tämä "talousrikollinen" pankinjohtaja oli KOP:ssa 1950-luvun alussa Eeli Heikkinen. Myöhemmin oli pankinjohtajana Urho Heikkinen, joka hoiti hommansa täysin rehellisesti.

selvennys kirjoitti:

Tämä "talousrikollinen" pankinjohtaja oli KOP:ssa 1950-luvun alussa Eeli Heikkinen. Myöhemmin oli pankinjohtajana Urho Heikkinen, joka hoiti hommansa täysin rehellisesti.

Lue lisää

oli Maire ja hän se varsinainen nainen oli. Aikalaisten käsityksen mukaan Eeli oli täysin tossun alla ja teki niin kuin Maire määräsi. Rahaa piti olla ja siksi lie Eeli rikokset tehnyt. Puhuivat myös Mairen ja jonkin taksimiehen hyvistä suhteista. Oli kolmisin kierrelty pitkä Norjan reissukin.

selvennys kirjoitti:

Tämä "talousrikollinen" pankinjohtaja oli KOP:ssa 1950-luvun alussa Eeli Heikkinen. Myöhemmin oli pankinjohtajana Urho Heikkinen, joka hoiti hommansa täysin rehellisesti.

Lue lisää

Eeli taisi perheineen asustella juuri siinä Tyynelän taloa vastapäätä. Nykyisestä kunnantalosta pikkusen eteenpäin, muistattehan terveystalo ando so on. Nyt siinä taitaa olla palvelutaloa ja muuta.
Eelin poikia oli samoilla luokilla 60-luvulla, Tuomo minun luokalla, ja vesipää-Pekka samoin Hyrynsalmen kansakoulun alaluokilla. Pekalla oli tavattoman iso pää, siitä liikanimi.

Pankin Urho taas oli ihan rikkeetön pankinjohtaja. Entinen upseeri ja taisivat käydä Tyyne-vaimonsa kanssa jopa Tasavallan Presidentin (Kekkosen) itsenäisyyspäivän vastaanotollakin. Kuulua hyrynsalmelaista Raiskion sukua.

A.Jatus kirjoitti:

Eeli taisi perheineen asustella juuri siinä Tyynelän taloa vastapäätä. Nykyisestä kunnantalosta pikkusen eteenpäin, muistattehan terveystalo ando so on. Nyt siinä taitaa olla palvelutaloa ja muuta.
Eelin poikia oli samoilla luokilla 60-luvulla, Tuomo minun luokalla, ja vesipää-Pekka samoin Hyrynsalmen kansakoulun alaluokilla. Pekalla oli tavattoman iso pää, siitä liikanimi.

Pankin Urho taas oli ihan rikkeetön pankinjohtaja. Entinen upseeri ja taisivat käydä Tyyne-vaimonsa kanssa jopa Tasavallan Presidentin (Kekkosen) itsenäisyyspäivän vastaanotollakin. Kuulua hyrynsalmelaista Raiskion sukua.

Lue lisää

Viertolan talohan se oli. Siinä vanhanpappilan eteläpuolella olevalla tyhjällä tontilla.
Terveystalo oli noin siinä missä Kelantoimisto oli.
Hanna se oli linnassa kävijä.

Olitko Kyllikin, Aatun vai Heikin luokissa?

hd31 kirjoitti:

Tauno huolsi Mc-culloch-sahat, Solifer mopot ja Suzukin huolto oli myös heillä. Naapurissa, eli Liimatalla oli Ruohosen Eero Husqvarna-sahojen huoltomiehenä. Huskalla sahasi valtaosa Hyrynsalmen metsureista. Kulloppi alkoi 60-luvun lopulla olla taantuva merkki.

Lue lisää

Osulan takana nykyisten Haka-talojen paikalla oli nyppylä,jota sanottiin Pommikopin mäeksi. Siinä oli punainen koppi korkean piikkilanka-aidan sisällä,kopissa oli Osulan ruuti-ja dynamiitti varasto.Vanhemmat ihmiset peloittelivat meitä pojan kurikoita menemästä lähellekään räjähdysvaaran takia.Minä se en turhia pelännyt,käppäilin kerran kopin ohi,huomasin jonkun nakanneen mansikkarakeita kourallisen seinän vierustalle.Hoikkana poikana ryömin piikkilagan ali ja kävin napsimassa karkit parempiin suihin,

Sirkun vaatetusliike, ja matkatoimisto vierekkäin. Se vaatetusliike oli nyk.R-Kioskin tiloissa ja matkatoimisto ihan siinä vasemmalla vieressä.

Kyllä on ollut Hyryllä ennen hulinata ja palveluita!

......niin oli Kajaanin Maanviljelysseuran järjestämä maatalousnäyttely Hyrynsalmella, eikä sen jälkeen siellä ole ollutkaan moista kansainvaellusta.

Maijan baaria? Siinä oli matkahuolto aikanaan.
Osulan entinen rakennus sekin oli ja toinen rakennus siinä vierellä, jossa oli KELAn toimisto kerran. Vesi-Anti taisi aloittaa niissä tiloissa?

varmaan kirjoitti:

Maijan baaria? Siinä oli matkahuolto aikanaan.
Osulan entinen rakennus sekin oli ja toinen rakennus siinä vierellä, jossa oli KELAn toimisto kerran. Vesi-Anti taisi aloittaa niissä tiloissa?

Lue lisää

oli toiminnassa vielä hetken 90-luvullakin, vai meneekö nyt metsään?

Maijan baari kirjoitti:

oli toiminnassa vielä hetken 90-luvullakin, vai meneekö nyt metsään?

menee? Saattoi ollakin. Seitenjärven kioski oli kai ko. henkilön toimintaa?
Sekin jo purettu pois?

ja siinä kirjoitti:

menee? Saattoi ollakin. Seitenjärven kioski oli kai ko. henkilön toimintaa?
Sekin jo purettu pois?

on tosiaan purettu, kuten kerroit. Sehän oli niin mahtavalla paikalla!

Maijan baari kirjoitti:

oli toiminnassa vielä hetken 90-luvullakin, vai meneekö nyt metsään?

nimeltään ja toimi ainakin 80-luvulla.

Maijan baari kirjoitti:

oli toiminnassa vielä hetken 90-luvullakin, vai meneekö nyt metsään?

kyseinen Maija baari jossakin vaiheessa nimeltään

oli tuo kirjoitti:

kyseinen Maija baari jossakin vaiheessa nimeltään

..istuttiin Rantabaarissa ja kiskottiin kepulia. Joukossa oli myös entinen pappi ja opettaja. Samassa köörissä.

Kun ilta kuivui, suunnattiin Cortinalla Heinikankaalle ja käytiin Jarilta pimeä kossuputeli. Hinta oli 35 markkaa. Jari eleli 5 asteisessa parakissaan ja keitteli pottuja kynttelin valossa. Gimmakaveri teki läksyjä kamarin sängyllä.

Täötinen kirjoitti:

..istuttiin Rantabaarissa ja kiskottiin kepulia. Joukossa oli myös entinen pappi ja opettaja. Samassa köörissä.

Kun ilta kuivui, suunnattiin Cortinalla Heinikankaalle ja käytiin Jarilta pimeä kossuputeli. Hinta oli 35 markkaa. Jari eleli 5 asteisessa parakissaan ja keitteli pottuja kynttelin valossa. Gimmakaveri teki läksyjä kamarin sängyllä.

Lue lisää

persoona. Oliko tuo läksyjen tekijä sama, joka teki myös pari jälkeläistä potunkeittäjälle?

se oli kirjoitti:

nimeltään ja toimi ainakin 80-luvulla.

muistuuko mieliin missäpä oli haapabaari ,kaivobaari

oli tuo kirjoitti:

kyseinen Maija baari jossakin vaiheessa nimeltään

Keppi-Paavo oli monesti äkäsenä jos joku piti kovalla pakkasella Ranta-Baarin ovea liian kauan auki , sanoi,että pysyy se ovi kiinni kunhan on tuhat astetta pakkasta.

Kaljat naamaan ja ka kirjoitti:

Keppi-Paavo oli monesti äkäsenä jos joku piti kovalla pakkasella Ranta-Baarin ovea liian kauan auki , sanoi,että pysyy se ovi kiinni kunhan on tuhat astetta pakkasta.

Keppi-Paavo saattoi möhistä heinäkuun hirmuhelteillä että "jääpi heinät kokoamatta jos tulee kaksi metriä lunta"...

Tapio Rautavaara lauloi joskus 70-luvulla olkihattu päässä Ipatissa. porukkaa taisi olla paljon sankaria kuuntelemassa. Muistaako joku paremmin tästä tapahtumasta?

muistelen et hiliman-baari oli Ipatin ja k-kaupan välissä,siinä oli myös matkahuolto jonkin aikaa.Pikku-tyttönä kävin naapurin sedän kans limpparilla.

kuuntelijana kirjoitti:

Tapio Rautavaara lauloi joskus 70-luvulla olkihattu päässä Ipatissa. porukkaa taisi olla paljon sankaria kuuntelemassa. Muistaako joku paremmin tästä tapahtumasta?

Olin tuossa "konsertissa" mukana. Rautavaara oli aika kekkulissa mutta laulu ja soitto kuulosti aidolta Rautavaaralta. Tapsa pyysi meitä poikosia pitämään nuotti- vai oliko sanoituspaperia edessää koska kun hän soitti kitaraa eikä nuottitelinettä ollut ei hän itse voinut sitä pidellä. Moilasen Teuvo Kangasjärveltä kysyi heti Rautavaaralta: "Paljonko maksat jos pidän"...

säästöpankin kiinteistössä ja siirtyi jossain vaiheessa mainitsemaasi paikkaan.
Nykyään taitaa olla fysioterapia yritys samassa tilassa.
Mielenkiintoinen nimi äidilläsi ollut kaupalle.

oli alunperin kirjoitti:

säästöpankin kiinteistössä ja siirtyi jossain vaiheessa mainitsemaasi paikkaan.
Nykyään taitaa olla fysioterapia yritys samassa tilassa.
Mielenkiintoinen nimi äidilläsi ollut kaupalle.

Lue lisää

Hyryllä piti Eevat ennen erotella fyysisesti. Oli mm. Vero-Eeva ja Haju-Eeva :-)

Maakunnan kauppakiinteistö kiertoliittymän paikalla on jäänyt vahvana mieleeni. Ruskeat Permolla maalatut lattiat ja hirsisauna takapihalla. Vieressä oli "Kunnan-Timon" työpaikka, valkoinen kivinen kunnantalo (nykyisen kunnantalon parkkipaikan kohdalla). Kansallis Osake Pankki oli Heikkisen K-kaupan joenpuoleisessa päässä ja yläkerrassa asui pankkiiri "Pankin-Urho".

Oli Oenosen baari ja majatalo Koitto, jota johti "Koeton Siiri".

R-Kioski oli nykyisen OP:n paikalla. Pieni lautarakenteinen kioski.

Shell-huoltamo oli Autotarvikkeen takana olevassa sementtitiilistä tehdyssä rakennuksessa. Sen vieressä oli Esso, nykyisellä paikalla pieni Teepoili ja 5-tiellä Kesoil.

Halla-tanssiravintelin kohdalla oli pitkä liikerakennus, jossa oli baari ja Spar-kauppa. Siitä käytiin karamellia koulumatkalla ja suunnattiin pyörät kohti asemanmäkeä.

Asemanmäessä asui pienessä vesisäiliöstä tehdyssä "kodissaan" Anttoni niminen ukeli.

Kadun päässä elämä oli vilkasta. Asemalla kuului alati työn ja koneiden äänet. Henkilöjunia kulki aikataulujen mukaan useita päivittäin ja tavarajunia jopa yöpyi aseman ratapihalla.

Voe voe, tuo aika entinen ei koskaan enää palaa. tarvinnekkaanko tuon palata?

oli jokin ..kemikaalio.. tms ei voi muistaa nimee, mut muistan kun joskus 70 luvulla äiti oli ostamassa varmaan jotain tokalon merkkistä hyvältä tuoksuvaa kasvo voidetta, niin kaupasa oli mielen kiintoinen kortti teline jota oli kiva katsella ja siinä oli ihania kortteja joita olis tehny mieli, mut ei ollu rahaa millä ostais ku oli niin pieni vielä, mulla on vieläkin tallessa noit korttejä joita sitten myöhemin ostin.

Täötinen kirjoitti:

Hyryllä piti Eevat ennen erotella fyysisesti. Oli mm. Vero-Eeva ja Haju-Eeva :-)

Maakunnan kauppakiinteistö kiertoliittymän paikalla on jäänyt vahvana mieleeni. Ruskeat Permolla maalatut lattiat ja hirsisauna takapihalla. Vieressä oli "Kunnan-Timon" työpaikka, valkoinen kivinen kunnantalo (nykyisen kunnantalon parkkipaikan kohdalla). Kansallis Osake Pankki oli Heikkisen K-kaupan joenpuoleisessa päässä ja yläkerrassa asui pankkiiri "Pankin-Urho".

Oli Oenosen baari ja majatalo Koitto, jota johti "Koeton Siiri".

R-Kioski oli nykyisen OP:n paikalla. Pieni lautarakenteinen kioski.

Shell-huoltamo oli Autotarvikkeen takana olevassa sementtitiilistä tehdyssä rakennuksessa. Sen vieressä oli Esso, nykyisellä paikalla pieni Teepoili ja 5-tiellä Kesoil.

Halla-tanssiravintelin kohdalla oli pitkä liikerakennus, jossa oli baari ja Spar-kauppa. Siitä käytiin karamellia koulumatkalla ja suunnattiin pyörät kohti asemanmäkeä.

Asemanmäessä asui pienessä vesisäiliöstä tehdyssä "kodissaan" Anttoni niminen ukeli.

Kadun päässä elämä oli vilkasta. Asemalla kuului alati työn ja koneiden äänet. Henkilöjunia kulki aikataulujen mukaan useita päivittäin ja tavarajunia jopa yöpyi aseman ratapihalla.

Voe voe, tuo aika entinen ei koskaan enää palaa. tarvinnekkaanko tuon palata?

Lue lisää

Tuntuu mukavalle lukea näitä juttuja.Muistan itsekin tämän miehen joka kehui että hänen ainoa hampaansa oli koskenkorvan-hammas..kerjäsin joskus häneltä 20 penniä rahaa karamelliin,mutta hän antoikin 50 pennisen, niiasin kiittäen ja suoraan kioskille karkin ostoon. Äiti näki ja kuuli minun hommani ja taisi tulla tukka pölyä kotona....50 pennillä sai mukavasti siihen aikaan karamellia.

ent. hyryntien asukas kirjoitti:

Tuntuu mukavalle lukea näitä juttuja.Muistan itsekin tämän miehen joka kehui että hänen ainoa hampaansa oli koskenkorvan-hammas..kerjäsin joskus häneltä 20 penniä rahaa karamelliin,mutta hän antoikin 50 pennisen, niiasin kiittäen ja suoraan kioskille karkin ostoon. Äiti näki ja kuuli minun hommani ja taisi tulla tukka pölyä kotona....50 pennillä sai mukavasti siihen aikaan karamellia.

Lue lisää

Säkkijärveltä. Se on jäänyt rajan taakse. Sanoi, että hänet on tuotu pois Säkkijärveltä.
Oli maalari ammatiltaan. Maalasi tuttavaperheen uutta taloa. Rahaa saatuaan jäi ryyppy päälle.
Talon emäntä oli kohdannut kylällä Anttonin ja sanonut:"Alahan mennä homemuna töihin!"
Anttoni oli näyttänyt munansa ja sanonut:"Kato, onko homeessa!"

oli lähtöisin kirjoitti:

Säkkijärveltä. Se on jäänyt rajan taakse. Sanoi, että hänet on tuotu pois Säkkijärveltä.
Oli maalari ammatiltaan. Maalasi tuttavaperheen uutta taloa. Rahaa saatuaan jäi ryyppy päälle.
Talon emäntä oli kohdannut kylällä Anttonin ja sanonut:"Alahan mennä homemuna töihin!"
Anttoni oli näyttänyt munansa ja sanonut:"Kato, onko homeessa!"

Lue lisää

käytiin anttosella kylässä asemanmäellä koti oli pieni sehän oli vanha vesilaatikko

kävin kirjoitti:

käytiin anttosella kylässä asemanmäellä koti oli pieni sehän oli vanha vesilaatikko

Vesilaatikossa asui 60-luvulla oikeasti Emil Sirkiä ja Anttoni Nurmela kävi vain kylässä. Anttoni asusteli missä milloinkin ennenkuin pääsi Nuottimäelle kun tuli vanhaksi.
Anttoni voitti muuten arvonnassa, joka oli Kulmalan TV-näyttelyssä nyk.Varaosan tiloissa.

asuntona kirjoitti:

Vesilaatikossa asui 60-luvulla oikeasti Emil Sirkiä ja Anttoni Nurmela kävi vain kylässä. Anttoni asusteli missä milloinkin ennenkuin pääsi Nuottimäelle kun tuli vanhaksi.
Anttoni voitti muuten arvonnassa, joka oli Kulmalan TV-näyttelyssä nyk.Varaosan tiloissa.

Lue lisää

Siis Anttoni voitti television arpajaisista

asuntona kirjoitti:

Vesilaatikossa asui 60-luvulla oikeasti Emil Sirkiä ja Anttoni Nurmela kävi vain kylässä. Anttoni asusteli missä milloinkin ennenkuin pääsi Nuottimäelle kun tuli vanhaksi.
Anttoni voitti muuten arvonnassa, joka oli Kulmalan TV-näyttelyssä nyk.Varaosan tiloissa.

Lue lisää

sanoneen, että Anttoni on alivuokralaisena siinä vesilaatikossa.
Sehän oli kyljelleen käännetty. Kamina nurkassa ja sänky. Sängyn alla lienee alivuokralainen nukkunut?
Mikä mies Emil Sirkiä lienee ollut?

jonkun kirjoitti:

sanoneen, että Anttoni on alivuokralaisena siinä vesilaatikossa.
Sehän oli kyljelleen käännetty. Kamina nurkassa ja sänky. Sängyn alla lienee alivuokralainen nukkunut?
Mikä mies Emil Sirkiä lienee ollut?

Lue lisää

en tiijä alivai täysvuokralainen taiomistajako oli mutta käytiin usein kylässä anttonilla laatikossa

kauppa kirjoitti:

oli jokin ..kemikaalio.. tms ei voi muistaa nimee, mut muistan kun joskus 70 luvulla äiti oli ostamassa varmaan jotain tokalon merkkistä hyvältä tuoksuvaa kasvo voidetta, niin kaupasa oli mielen kiintoinen kortti teline jota oli kiva katsella ja siinä oli ihania kortteja joita olis tehny mieli, mut ei ollu rahaa millä ostais ku oli niin pieni vielä, mulla on vieläkin tallessa noit korttejä joita sitten myöhemin ostin.

Lue lisää

Minäkään en muista enää kaupan nimeä, mutta siellä oli myös leluja ja kirja/paperitarvikkeita.
60-70 lukujen taitteessa isän kanssa kävimme siellä ja muistan, kuinka katselin pitkiä nukkerivejä ja ihailin niitä. Silloin riitti, kun pääsi kauppaan katsomaan nukkeja, ei tarvinnut itselle saada...

oli myös kirjoitti:

Minäkään en muista enää kaupan nimeä, mutta siellä oli myös leluja ja kirja/paperitarvikkeita.
60-70 lukujen taitteessa isän kanssa kävimme siellä ja muistan, kuinka katselin pitkiä nukkerivejä ja ihailin niitä. Silloin riitti, kun pääsi kauppaan katsomaan nukkeja, ei tarvinnut itselle saada...

Lue lisää

ollut ...

PAPERI JA KEMIKALIO

jonkun kirjoitti:

sanoneen, että Anttoni on alivuokralaisena siinä vesilaatikossa.
Sehän oli kyljelleen käännetty. Kamina nurkassa ja sänky. Sängyn alla lienee alivuokralainen nukkunut?
Mikä mies Emil Sirkiä lienee ollut?

Lue lisää

Emil Sirkiä oli sotainvalidi, kuulemani mukaan polttanut pahasti kasvonsa sodan aikana armeija auton häkäpönttöä rassatessaan. Ehkä siitä syystä hän vältteli ihmisten kohtaamista, asui vesilaatikossaan ja keräili polttopuita joita kuljetti polkupyöränsä tarakalla. Usein hänen kuultiin laulelevan tai hyräilevän itsekseen pyöräillessään. Poikasena Sirkiätä vähän pelättiin, ilmeisesti turhaan.

Juntusen Eevan liikkeen ikkunassa oli polttomoottorilennokki. Se oli Spitfire ja hieno kuin mikä. Hintalapussa oli 60 markkaa. Se oli iso raha siihen aikaan. Me poikoset kuolattiin sitä Spitfireä oli se sen verran hieno. Kone taisi jäädä Juntusen Jarmolle, Eevan pojalle.

Ainakin 80-luvun alussa oli muotia, että hyrynsalmen pojat hakivat naiset suomussalmelta. Muistan, että silloin paikallislehdessä yleisönpalstalla jotku suomussalmelaiset pojat ihan harmitteli, kun hyrynsalmen pojat vievät heiltä kaikki naiset. Ja tietysti kaikkein parhaimmat naiset haettiinkin. Eikä aina tarvinnut käydä edes hakemassa, vaan suomussalmen tytöt tulivat itse poikkiisiin hyrylle. Iskulla oli hyvät menot ja siellä monet nuoret löysivät toisensa.

80-luvulla kirjoitti:

Ainakin 80-luvun alussa oli muotia, että hyrynsalmen pojat hakivat naiset suomussalmelta. Muistan, että silloin paikallislehdessä yleisönpalstalla jotku suomussalmelaiset pojat ihan harmitteli, kun hyrynsalmen pojat vievät heiltä kaikki naiset. Ja tietysti kaikkein parhaimmat naiset haettiinkin. Eikä aina tarvinnut käydä edes hakemassa, vaan suomussalmen tytöt tulivat itse poikkiisiin hyrylle. Iskulla oli hyvät menot ja siellä monet nuoret löysivät toisensa.

Lue lisää

Millaiset olivat Iskun diskot, mitkä kappaleet saivat Hyryn nuoret sekaisin, mitä sattumuksia diskoilloista muistat?:)
Millaiselta elämä vaikutti 80-luvun Hyryllä, kun elettiin kuitenkin "kulta-aikaa", eikä lamaa peljännyt kukaan?

tuosta 80-luvusta... kirjoitti:

Millaiset olivat Iskun diskot, mitkä kappaleet saivat Hyryn nuoret sekaisin, mitä sattumuksia diskoilloista muistat?:)
Millaiselta elämä vaikutti 80-luvun Hyryllä, kun elettiin kuitenkin "kulta-aikaa", eikä lamaa peljännyt kukaan?

Lue lisää

varsinkin juuri 80-luvulla harrastustoiminta oli aktiivista, eli nuoret urheilivat (hiihto, suunnistus) kovasti? Näin olen ainakin kuullut, että oli. Oli kuulemma ihan kunnon valmentajiakin. Liekköhän päässet ihan sm-tasolle silloin?

Ei tätä nykyä mitään tuollaista...

että... kirjoitti:

varsinkin juuri 80-luvulla harrastustoiminta oli aktiivista, eli nuoret urheilivat (hiihto, suunnistus) kovasti? Näin olen ainakin kuullut, että oli. Oli kuulemma ihan kunnon valmentajiakin. Liekköhän päässet ihan sm-tasolle silloin?

Ei tätä nykyä mitään tuollaista...

Lue lisää

kyllä päästiin sm- tasolle
keihäs lensi pitkälle...voi niitä aikoja

80-luvulla kirjoitti:

Ainakin 80-luvun alussa oli muotia, että hyrynsalmen pojat hakivat naiset suomussalmelta. Muistan, että silloin paikallislehdessä yleisönpalstalla jotku suomussalmelaiset pojat ihan harmitteli, kun hyrynsalmen pojat vievät heiltä kaikki naiset. Ja tietysti kaikkein parhaimmat naiset haettiinkin. Eikä aina tarvinnut käydä edes hakemassa, vaan suomussalmen tytöt tulivat itse poikkiisiin hyrylle. Iskulla oli hyvät menot ja siellä monet nuoret löysivät toisensa.

Lue lisää

puolankalaiset kävivätten ensin niiltä immenkalvot puhkomassa!!! ;)

ensimmäinen panomies kirjoitti:

puolankalaiset kävivätten ensin niiltä immenkalvot puhkomassa!!! ;)

liittyykin paljon aiheeseen, josta täällä keskustellaan.

mm. Ilvesmäet, H.Piirainen, R.Pernu, S.Karjalainen jne. Olihan ne aikoja!

sijaitsi aikoinaan nyk.Osuuspankin paikalla. Oli mukava käydä ostamassa äidille "perjantai" lehti. Aina iloinen ja ystävällinen myyjä Kohon täti. En muista että milloin kioski siirtyi Säästöpankin tiloihin. Varmaan joku muistaa...

ent.kioskin asiakas kirjoitti:

sijaitsi aikoinaan nyk.Osuuspankin paikalla. Oli mukava käydä ostamassa äidille "perjantai" lehti. Aina iloinen ja ystävällinen myyjä Kohon täti. En muista että milloin kioski siirtyi Säästöpankin tiloihin. Varmaan joku muistaa...

Lue lisää

oli 70-luvulla. Olisiko ollut aika lähellä puoliväliä seitsemänkymmenlukua?
Niitä aikoja oli kun uusi Osuuspankintalo rakennettiin. Koska kioskinpaikka jäi ko. rakennuksen alle.

silloin kirjoitti:

mm. Ilvesmäet, H.Piirainen, R.Pernu, S.Karjalainen jne. Olihan ne aikoja!

olihan ne!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

silloin kirjoitti:

mm. Ilvesmäet, H.Piirainen, R.Pernu, S.Karjalainen jne. Olihan ne aikoja!

70- luvun alkupuolella opettaja ei pitänyt minusta ja antoikin sen selkeästi kuulua luokassakin. Luokalla oli myös hiljainen poika joka oli hyryntiellä asuva kuten itsekkin. Opettaja haisteli jopa tämän kyseisen pojan kirjoja opettajan pöydän takana ja naureskeli naamapunaisena kun pojat luokassa kertoivat kyseisen lempinimen...ja antoipa opettaja lempinimen minullekin luokan kuullen..vittumaista muistella. Lomalla käyn ajelemassa hyryntien raittia ja mukava on muuten muistella vanhona ja hyviä tarinoita on ollut tälläkin palstalla ...Lisää vaan!

paikalla oli 80-luvulla Keskusbaari.

nykyisen Hyryn Kuva-Kirjan kirjoitti:

paikalla oli 80-luvulla Keskusbaari.

nykyisen Hyryn Kello ja Kultaliikkeen vasemman puoleisen oven takana. Ja oikealla oleva ovi meni Kulmalan silmälasi ja kultakauppaan.

piti ensin kauppaa kirjoitti:

nykyisen Hyryn Kello ja Kultaliikkeen vasemman puoleisen oven takana. Ja oikealla oleva ovi meni Kulmalan silmälasi ja kultakauppaan.

taisi olla noin...

piti ensin kauppaa kirjoitti:

nykyisen Hyryn Kello ja Kultaliikkeen vasemman puoleisen oven takana. Ja oikealla oleva ovi meni Kulmalan silmälasi ja kultakauppaan.

liike siinä vasemman puoleisesa liiketilassa.
Siitä sitten meni tien taakse.
Sitten oli nykyisen Siwan sivustalla olevan oven takana radiokorjaamo. Muistaakseni Pentti Kemppainen? Olisiko sitten Kajaaniin perustanut Kenkä-Penan?
Korjatkaapa jos menee pieleen.

sen baarin pitäjä, joka oli Heikkisen kaupan rakennuksessa?
Siinä tilassa oli Kansallis-Osake-Pankki. Ennenkuin siirtyi siihen. Missä Nordea on nyt.
Urhon pankki Koppi oli tuolloin. Osti sitten Raija Orasen kotitalon Kariniemen. Nivankoulun kentän viereltä.

Leif ollut kirjoitti:

sen baarin pitäjä, joka oli Heikkisen kaupan rakennuksessa?
Siinä tilassa oli Kansallis-Osake-Pankki. Ennenkuin siirtyi siihen. Missä Nordea on nyt.
Urhon pankki Koppi oli tuolloin. Osti sitten Raija Orasen kotitalon Kariniemen. Nivankoulun kentän viereltä.

Lue lisää

punainen rintamamiestalo (eli Nivan koulun kentän vieressä) Raija Orasen kotitalo?

päässä oleva kirjoitti:

punainen rintamamiestalo (eli Nivan koulun kentän vieressä) Raija Orasen kotitalo?

kotitalo. Muistan vielä kun Raija ajeli isänsä kuplavolkkarilla 60-luvulla.
Lueppa se Raijan kirja. Valkea talö jokivarressa. Siinä on paljon tarinaa Hyryltä.

Raija Orasen kirjoitti:

kotitalo. Muistan vielä kun Raija ajeli isänsä kuplavolkkarilla 60-luvulla.
Lueppa se Raijan kirja. Valkea talö jokivarressa. Siinä on paljon tarinaa Hyryltä.

kun pelailtiin kentällä pallopelejä, että onpa siinä mukavalla paikalla rintamiestalo!
Muutenkin juuri se tienpätkä jotenkin viehettää, jos joskus muutan takaisin Hyrylle, pitänee kysyä vaikka Komulaisen K:lta (jos vielä siin tienpätkässä asuu), että suostuisiko myymään talonsa minulle;);)

nuorena, kirjoitti:

kun pelailtiin kentällä pallopelejä, että onpa siinä mukavalla paikalla rintamiestalo!
Muutenkin juuri se tienpätkä jotenkin viehettää, jos joskus muutan takaisin Hyrylle, pitänee kysyä vaikka Komulaisen K:lta (jos vielä siin tienpätkässä asuu), että suostuisiko myymään talonsa minulle;);)

Lue lisää

Raijan isä. Mikko Juntunen oli Kajaani Oy:n piiripäällikkö. Hän on rakennuttanut tuon talon.
Siinä se Komulainen edelleen asuu.

rintamamiestalo? kirjoitti:

Raijan isä. Mikko Juntunen oli Kajaani Oy:n piiripäällikkö. Hän on rakennuttanut tuon talon.
Siinä se Komulainen edelleen asuu.

punainen talo on minun muistaakseni ns.rintamamiestalo, ja vissiin siis Orasen entinen kotitalo.
Tuo K.K. asuu siin melkein naapurissa, ja se on norm. ok-talo.

Kallella kirjoitti:

liike siinä vasemman puoleisesa liiketilassa.
Siitä sitten meni tien taakse.
Sitten oli nykyisen Siwan sivustalla olevan oven takana radiokorjaamo. Muistaakseni Pentti Kemppainen? Olisiko sitten Kajaaniin perustanut Kenkä-Penan?
Korjatkaapa jos menee pieleen.

Lue lisää

Kenkä-Penan perusti Kajaaniin Heikkisen Pentti alkujaan Puolangalta.

pieleen kirjoitti:

Kenkä-Penan perusti Kajaaniin Heikkisen Pentti alkujaan Puolangalta.

Pentti Heikkinen, joka piti sitä radiokorjaamoa?

Raija Orasen kirjoitti:

kotitalo. Muistan vielä kun Raija ajeli isänsä kuplavolkkarilla 60-luvulla.
Lueppa se Raijan kirja. Valkea talö jokivarressa. Siinä on paljon tarinaa Hyryltä.

Orasen (Juntusen) Raijan koti oli varhaislapsuudessa Hietaniemessä. Heidän perhe asui siinä Kajaani Yhtiön talossa missä oli myös yhtiön konttori. Raija oli meidän leikkikaveri ja kova tyttö järjestämään kaikenlaisia esityksiä. Meillä oli mm. näytelmäkerho ja Raija sai aina pääroolin!! Harmi, että nykyiset kunnan omistamat Hietaniemen rakennukset ovat tyhjillään ja kuulemma homevaurioista kärsivät.
Olin myöhemmin monesti yökylässä Raijan luona heidän uudessa, omassa talossaan Kariniemessä.
Muistoja olisi vaikka monen kirjan verran...

nykyisen Hyryn Kuva-Kirjan kirjoitti:

paikalla oli 80-luvulla Keskusbaari.

Keskusbaarista sai kaljaa joskus jopa lähempänä klo. 23.00. vaikka baarin piti olla kiinni lauantaisin "jo" klo. 22.00...Siihen aikaan kun ajoi ns. piikkikortin jonka sai jo 16 vuotiaana, mutta kortti oli samanlainen kuin autokortti, sillä pystyi erehdyttämään myyjiä koska eipä he siinä myynnin tohinassa osanneet laskea oikeata ikää...

Raija Orasen kirjoitti:

kotitalo. Muistan vielä kun Raija ajeli isänsä kuplavolkkarilla 60-luvulla.
Lueppa se Raijan kirja. Valkea talö jokivarressa. Siinä on paljon tarinaa Hyryltä.

Raija Oranenhan hurahti taistolaisuuteen ja pahasti vaikka isänsä oli Kajaani oy:n piiriherra. Olisko Raijankin kohdalla ollut sitä 60-luvun kapinaa?

ravinteli alunperin...

Kuka sen muuten omisti? Sen muistan että Virkkusen Seppo oli portsarina.

idfuh kirjoitti:

Kuka sen muuten omisti? Sen muistan että Virkkusen Seppo oli portsarina.

Ravintolan liiketoiminnan omisti Sakari Piirainen, joka pisti ravintelin uuteen nousuun ja toimihan siellä portsarina legendaarinen Seppo, jolla aina jokin mukava letkautus takataskussa.
Piiraisen kaltaisia toiminnan miehiä Hyryllä tarvittais, Sakari loi Hyrynsalmelle toimintaa oli matkatoimistoa, kukkakauppaa, vakuutus toimistoa jne. mutta nyt ei kunnassa sellaisia yrittäjähahmoja enää löydy.

.... kirjoitti:

Ravintolan liiketoiminnan omisti Sakari Piirainen, joka pisti ravintelin uuteen nousuun ja toimihan siellä portsarina legendaarinen Seppo, jolla aina jokin mukava letkautus takataskussa.
Piiraisen kaltaisia toiminnan miehiä Hyryllä tarvittais, Sakari loi Hyrynsalmelle toimintaa oli matkatoimistoa, kukkakauppaa, vakuutus toimistoa jne. mutta nyt ei kunnassa sellaisia yrittäjähahmoja enää löydy.

Lue lisää

Piiraisen Saku Hyryltä?

lähti kirjoitti:

Piiraisen Saku Hyryltä?

Tais muuttaa otanmäkeen/ kajaaniin

muuttiko kirjoitti:

Tais muuttaa otanmäkeen/ kajaaniin

Sama paikka oli Reitinhovina, tai oliko päinvastoin? Olin kolmen eukon kanssa "viihteellä" ja yksi eukoista vain itkeskeli koko illan. Yritin lohdutella ettei nyt oteta vakavasti, vaan otetaan rennosti! Hieman tunnelma piristyi, mutta ei ihan riemusta kiljuttu!

oli se kirjoitti:

ravinteli alunperin...

70-luvun alkupuolellla oli henkilökunnalla vihreä työasu joka näkyi hyvin kylillä. Naiset varsinkin kävelivät pystyinä ja ylväinä ja olivat parempia ollakseen. Muistan erään tarjoilijan joka käveli tällättynä kylän läpi. Henkilöllä ei pääkään tärähtänyt eikä polvet taipuneet. Muistan kun seurattiin, että minkälainen perukki milloinkin oli päässä. Peruukit olisvat siihen aikaa kova sana, naisilla. Eipä ole enää niin tyylikkäitä naisia raitilla näkynytkään.

alaikäinen kirjoitti:

70-luvun alkupuolellla oli henkilökunnalla vihreä työasu joka näkyi hyvin kylillä. Naiset varsinkin kävelivät pystyinä ja ylväinä ja olivat parempia ollakseen. Muistan erään tarjoilijan joka käveli tällättynä kylän läpi. Henkilöllä ei pääkään tärähtänyt eikä polvet taipuneet. Muistan kun seurattiin, että minkälainen perukki milloinkin oli päässä. Peruukit olisvat siihen aikaa kova sana, naisilla. Eipä ole enää niin tyylikkäitä naisia raitilla näkynytkään.

Lue lisää

Olihan ne monet Reitinhovin tarjoilijanaiset komeita katsella. Pitkiä, hoikkia ja tyylikkäitä. Aivan toista mitä perinteiset kainuulaiset naisimmeiset...

oli se kirjoitti:

ravinteli alunperin...

Vallesmanni ammuttiin Reitinhovia vastapäätä olevan silloisen liiketalon pihalla. Ampuja oli muuan Ave, puolankalainen kaveri joka asui siihen aikaan Hyryllä. Vallesmannilla oli ollut pistooli mukana naistentansseissa ja illan päätteesksi hän oli "esitellyt" asetta. Pihalla oli sitten tunteet kuumenneet ja Ave oli tarttunut vallesmannin asekäteen ja pistooli laukesi. Luoti osui päähän ja nimismies kuoli välittömästi. Se oli valtakunnantasoinen uutinen...Ave ei saanut jutusta tuomiota ja homma meni vahingonlaukauksen piikkiin.

lähti kirjoitti:

Piiraisen Saku Hyryltä?

....muutti Kuopioon

.... kirjoitti:

Ravintolan liiketoiminnan omisti Sakari Piirainen, joka pisti ravintelin uuteen nousuun ja toimihan siellä portsarina legendaarinen Seppo, jolla aina jokin mukava letkautus takataskussa.
Piiraisen kaltaisia toiminnan miehiä Hyryllä tarvittais, Sakari loi Hyrynsalmelle toimintaa oli matkatoimistoa, kukkakauppaa, vakuutus toimistoa jne. mutta nyt ei kunnassa sellaisia yrittäjähahmoja enää löydy.

Lue lisää

Pekka Turpeinen (myöhemmin Radio Kajauksen omistaja) ja Pentti Heikkinen? (Kenkä-Pena Kajaanista) omistivat Reitinhovin joskus 70-luvulla useita vuosia. Sakari Piirainen oli silloin muistaaksini ravintolapäällikkönä tai vastaavana. Piirainen taisi jatkaa ravintojatoimintaa sen jälkeen, kun Pekka ja Pena sen lopettivat (tai joutuivat lopettamaan pitkähkön anniskelukiellon jälkeiseen konkurssiin).

ja tosiaan siinähän se J. Keräsen varaosaliike aloitti toiminnan. Nythän se on siinä entisessä Reitinhovin kiinteistössä.

entinen maakunnan kiinteistö kirjoitti:

ja tosiaan siinähän se J. Keräsen varaosaliike aloitti toiminnan. Nythän se on siinä entisessä Reitinhovin kiinteistössä.

taisi olla jonkun aikaa Makasiinin liike?

kuului talo. Siinä Teboilin kohdalla suurinpiirtein oli.
Siinä oli valokuvaamo viisikymmnentä luvulla.
Muistaakseni huonekaluliike oli myös jossain vaiheessa samassa talossa.

Ipatin vieressä, nykyisen K-hallin ja Kumpulaisen kaupan välissä oli aikoinaan pieni baari. Siinä taisivat myös linja-autot pysähtyä.

Myöhemmin linja-autoasemalle rakenettiin oikein oma kiinteistö, se on nyt Heikuran kalastustarvikeliikkeenä. Linja-autoasemalla kävi aikoinaan melkoinen sutina; oli baari ja kaikki. Baarissa tosin istui po. tippaukkoja, joiden päivittäinen tehtävä oli nauttia olutta ja mahd. muitakin juomia.

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Ipatin vieressä, nykyisen K-hallin ja Kumpulaisen kaupan välissä oli aikoinaan pieni baari. Siinä taisivat myös linja-autot pysähtyä.

Myöhemmin linja-autoasemalle rakenettiin oikein oma kiinteistö, se on nyt Heikuran kalastustarvikeliikkeenä. Linja-autoasemalla kävi aikoinaan melkoinen sutina; oli baari ja kaikki. Baarissa tosin istui po. tippaukkoja, joiden päivittäinen tehtävä oli nauttia olutta ja mahd. muitakin juomia.

Lue lisää

Vanha kunnantalohan sijaitsi nykyisen paikalla. Valkoisessa tyylikkäässä rakennuksessa kunnan Timo hoiti melkeinpä yksin kaikki kunnan hallintotehtävät, ja sopi vielä asumaankin kunnantalon yläkerrassa.

80-luvulla hoksattiin rakentaa uusi tavattoman hulppea hallintopalatsi entisen paikalle. Valtion rahalla. Nyt sekin on käymässä tarpeettomaksi, koko kiinteistö humisee tyhjyttään, ei siellä ketään ole vaikka ovet ovatkin arkisin auki.

Siitä saisi mainion maakuntahallinnon toimipisteen keskelle kainuuta. Alpo Jokelainen voisi komentaa joukkonsa Kajaanin Kauppakadulta Hyrylle. Sopisivat hyvin upeaan kunnantaloon. Tulisi samalla vähän hajasijoitusta ja lisää elämää Hyrynsalmen raitille.

Ei tarvittu ennenvanhaan tällaisia hallintovirkamiseten armeijoita niinkuin nyt. Ja vähenevälle väestölle! No jokainenhan koettaa tehdä itsensä välttämättömäksi.

Saa nähdä minkälainen pömpeli on Hyryn kunnanviraston tilalla 40 vuoden perästä. Epäilen, että ei kiveä kiven päällä. Taikka sitten r***än datsa on siinä talossa.

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Ipatin vieressä, nykyisen K-hallin ja Kumpulaisen kaupan välissä oli aikoinaan pieni baari. Siinä taisivat myös linja-autot pysähtyä.

Myöhemmin linja-autoasemalle rakenettiin oikein oma kiinteistö, se on nyt Heikuran kalastustarvikeliikkeenä. Linja-autoasemalla kävi aikoinaan melkoinen sutina; oli baari ja kaikki. Baarissa tosin istui po. tippaukkoja, joiden päivittäinen tehtävä oli nauttia olutta ja mahd. muitakin juomia.

Lue lisää

tiloissa toimi joskus Hyryn suutari- ja avainpalvelu ja Oajakankaan talossa torin reunalla oli joskus luontaistuotekauppa Rauni Koskela.
Hyryntie 14:ssä ?(ei ole enää) toimi muutaman viikon joku sik sak ompelu ja puutyö niminen huijari, myös Hyryn Autotekstiili toimi SP: talossa 80-luvulla

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Vanha kunnantalohan sijaitsi nykyisen paikalla. Valkoisessa tyylikkäässä rakennuksessa kunnan Timo hoiti melkeinpä yksin kaikki kunnan hallintotehtävät, ja sopi vielä asumaankin kunnantalon yläkerrassa.

80-luvulla hoksattiin rakentaa uusi tavattoman hulppea hallintopalatsi entisen paikalle. Valtion rahalla. Nyt sekin on käymässä tarpeettomaksi, koko kiinteistö humisee tyhjyttään, ei siellä ketään ole vaikka ovet ovatkin arkisin auki.

Siitä saisi mainion maakuntahallinnon toimipisteen keskelle kainuuta. Alpo Jokelainen voisi komentaa joukkonsa Kajaanin Kauppakadulta Hyrylle. Sopisivat hyvin upeaan kunnantaloon. Tulisi samalla vähän hajasijoitusta ja lisää elämää Hyrynsalmen raitille.

Ei tarvittu ennenvanhaan tällaisia hallintovirkamiseten armeijoita niinkuin nyt. Ja vähenevälle väestölle! No jokainenhan koettaa tehdä itsensä välttämättömäksi.

Saa nähdä minkälainen pömpeli on Hyryn kunnanviraston tilalla 40 vuoden perästä. Epäilen, että ei kiveä kiven päällä. Taikka sitten r***än datsa on siinä talossa.

Lue lisää

kun tosiaan hieno kunnantalo rakennettiin. Silloin piti kaiken olla mahdollisimman isoa ja koreaa.

Mutta niin, kuten totesitkin, taitaa tätä nykyä olla puolet talosta tyhjää täynnä!

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Ipatin vieressä, nykyisen K-hallin ja Kumpulaisen kaupan välissä oli aikoinaan pieni baari. Siinä taisivat myös linja-autot pysähtyä.

Myöhemmin linja-autoasemalle rakenettiin oikein oma kiinteistö, se on nyt Heikuran kalastustarvikeliikkeenä. Linja-autoasemalla kävi aikoinaan melkoinen sutina; oli baari ja kaikki. Baarissa tosin istui po. tippaukkoja, joiden päivittäinen tehtävä oli nauttia olutta ja mahd. muitakin juomia.

Lue lisää

sen rakennuksen, jossa Heikuran Hannulla on liike nykyään.
Marjakeisari piti baaria ja grilliä. Ja matkahuolto toimi siinä Arkkolan puoleisessa päässä.
Ennen tuota rakennusta oli paikalla grilli. Sen omisti myös samainen keisari.
Omilla maillaan kai oli tuolloin. Siinä on iso alue aikanaan ollut Pikkaraisenkylän Kemppaisten maita. Eikö lie kerros- ja rivitalot juuri niitä maita?
Kauppaa piti myös Holapan Kari jonkun aikaa.

rakennutti kirjoitti:

sen rakennuksen, jossa Heikuran Hannulla on liike nykyään.
Marjakeisari piti baaria ja grilliä. Ja matkahuolto toimi siinä Arkkolan puoleisessa päässä.
Ennen tuota rakennusta oli paikalla grilli. Sen omisti myös samainen keisari.
Omilla maillaan kai oli tuolloin. Siinä on iso alue aikanaan ollut Pikkaraisenkylän Kemppaisten maita. Eikö lie kerros- ja rivitalot juuri niitä maita?
Kauppaa piti myös Holapan Kari jonkun aikaa.

Lue lisää

Karin kauppa. Ja grillikin siinä oli.


Hyryn Kympin lopetettua 90-luvun alussa, tilalle tuli "legenda jo eläessään": Pub Vilpertti.

apteekin kirjoitti:

tiloissa toimi joskus Hyryn suutari- ja avainpalvelu ja Oajakankaan talossa torin reunalla oli joskus luontaistuotekauppa Rauni Koskela.
Hyryntie 14:ssä ?(ei ole enää) toimi muutaman viikon joku sik sak ompelu ja puutyö niminen huijari, myös Hyryn Autotekstiili toimi SP: talossa 80-luvulla

Lue lisää

vasemman puoleisen oven takana. Oikealla oli sitten Arola. Mutta aikojen alussa vasemman oven takana oli muistaakseni Sekunda?! Sitten SP:n talossa oli parissakin tilassa Pohjolan Vaatetus.

Kesäisin 70-luvulla kävi "peliteltta" muistaakseni telttaa nimitettiin huhtalan huijari teltaksi. Musiikki pauhasi ja porukkaa kävi.

ent. Hyryntien asukas kirjoitti:

Kesäisin 70-luvulla kävi "peliteltta" muistaakseni telttaa nimitettiin huhtalan huijari teltaksi. Musiikki pauhasi ja porukkaa kävi.

Huhtalan peliteltta vieraili hyryllä -60 ja -70 luvuilla joka vuosi. Teltta oli hyvin suosittu. Peleistä muistuvat mieleeni ainakin ilmakivääriammunta, flipperit ja onnennarut.

Torilla kävi myös usein Onni Suurosen surmanajotynnyri. Valtava pauhu kaikui huojuvasta tynnyristä, kun Onni poikineen antoi bensan palaa. Jännitys oli suurta, että mitenkähän tuosta selviää.

Onni viettää ansaittuja eläkepäiviä etelä-Suomessa. Tynnyrit ja muut vermeet on naftaliinissa oodttelemassa seuraava käyttäjiä.

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Huhtalan peliteltta vieraili hyryllä -60 ja -70 luvuilla joka vuosi. Teltta oli hyvin suosittu. Peleistä muistuvat mieleeni ainakin ilmakivääriammunta, flipperit ja onnennarut.

Torilla kävi myös usein Onni Suurosen surmanajotynnyri. Valtava pauhu kaikui huojuvasta tynnyristä, kun Onni poikineen antoi bensan palaa. Jännitys oli suurta, että mitenkähän tuosta selviää.

Onni viettää ansaittuja eläkepäiviä etelä-Suomessa. Tynnyrit ja muut vermeet on naftaliinissa oodttelemassa seuraava käyttäjiä.

Lue lisää

"Nykyään Tivoli Suurosen toiminta on keskittynyt pelkästään huvipuistolaitteisiin. Surmanajo loppui ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa, vähän sen jälkeen kun Suurosista kuvattiin dokumenttiohjelma televisioon. Vuonna 1995, muutaman vuoden tauon jälkeen, Kalevi Suuronen pystytti tynnyrin jälleen kerran tivolin yhteyteen, Lutakon kentälle Jyväskylään. Tarkoituksena oli, että Kalevi esiintyy pytyssä yksinään moottoripyörällä. Myös Onni Suuronen kokeili huvikseen ajamista kesken harjoitusten, ja totesi session jälkeen, että ajaminen luonnistuu vielä mainiosti. Niinpä isän ja pojan yhteinen huimapäänumero nähtiin taas uudemman kerran, kauden ensimmäisestä esityksestä lähtien. Onni Suuronen oli tuohon aikaan 72-vuotias, joten tapahtuneen täytyy kyllä olla maailmanennätys alallaan. Surmanajoa kesti kuitenkin vain tuon yhden vuoden. Viimeinen ajokerta tapahtui Joensuussa."
http://www.huvipuisto.net/huvipuis/suuronen2.htm

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Huhtalan peliteltta vieraili hyryllä -60 ja -70 luvuilla joka vuosi. Teltta oli hyvin suosittu. Peleistä muistuvat mieleeni ainakin ilmakivääriammunta, flipperit ja onnennarut.

Torilla kävi myös usein Onni Suurosen surmanajotynnyri. Valtava pauhu kaikui huojuvasta tynnyristä, kun Onni poikineen antoi bensan palaa. Jännitys oli suurta, että mitenkähän tuosta selviää.

Onni viettää ansaittuja eläkepäiviä etelä-Suomessa. Tynnyrit ja muut vermeet on naftaliinissa oodttelemassa seuraava käyttäjiä.

Lue lisää

Suuronen, ja tivolit olivat -60 luvulla keskenkasvuisille hyvä työnantaja.
Poikia pääsi aina pystytys hommiin, siitä sai vähän rahaakin, ja ilmais lippuja.
Tottakai se oli myöskin tietyllä tavalla jännääkin.

rakennutti kirjoitti:

sen rakennuksen, jossa Heikuran Hannulla on liike nykyään.
Marjakeisari piti baaria ja grilliä. Ja matkahuolto toimi siinä Arkkolan puoleisessa päässä.
Ennen tuota rakennusta oli paikalla grilli. Sen omisti myös samainen keisari.
Omilla maillaan kai oli tuolloin. Siinä on iso alue aikanaan ollut Pikkaraisenkylän Kemppaisten maita. Eikö lie kerros- ja rivitalot juuri niitä maita?
Kauppaa piti myös Holapan Kari jonkun aikaa.

Lue lisää

Suunnilleen Ahmatien ja Honkatien risteyksessä oli Imatra Oy:n parakit. Siellä poikaset kokoontuivat omiin peleihin ja leikkeihin. Aika usein myös tippaukot örisivät siellä ja niitä pelättiin.

Kotka-65 kirjoitti:

Suuronen, ja tivolit olivat -60 luvulla keskenkasvuisille hyvä työnantaja.
Poikia pääsi aina pystytys hommiin, siitä sai vähän rahaakin, ja ilmais lippuja.
Tottakai se oli myöskin tietyllä tavalla jännääkin.

Lue lisää

Kun joku sirkus tai tivoli tuli Hyrynsalmelle, näin silloin elämäni ensimmäisen humalaisen naisen. Tämä nainen kuului sirkusporukkaan ja tuli sirkusteltoille Ateria-baarilta päin polvet verillä ja ympäripäissään. Joku sirkuksen miehistä talutti naisen kiireesti asuntovaunuun...

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Huhtalan peliteltta vieraili hyryllä -60 ja -70 luvuilla joka vuosi. Teltta oli hyvin suosittu. Peleistä muistuvat mieleeni ainakin ilmakivääriammunta, flipperit ja onnennarut.

Torilla kävi myös usein Onni Suurosen surmanajotynnyri. Valtava pauhu kaikui huojuvasta tynnyristä, kun Onni poikineen antoi bensan palaa. Jännitys oli suurta, että mitenkähän tuosta selviää.

Onni viettää ansaittuja eläkepäiviä etelä-Suomessa. Tynnyrit ja muut vermeet on naftaliinissa oodttelemassa seuraava käyttäjiä.

Lue lisää

oli näytteillä Hyryn torilla 1950-luvulla. Oli pieni saksalaisten yhden miehen sukellusvene, joilla kaiketi sota-aikana törmättiin räjähdelastissa vihollisen laivoihin. Että monenlaista oli ennen - ei ole enää.

Hyrynsalmen Vaatetus, vai mikä se nyt oli..

että Elina Susi oli ennen Korhosen Annikkia kauppiaana?
Oliko tämä Annikki myyjänä Elinalla ja osti liikkeen itselleen?

näin, kirjoitti:

että Elina Susi oli ennen Korhosen Annikkia kauppiaana?
Oliko tämä Annikki myyjänä Elinalla ja osti liikkeen itselleen?

Oli juuri noin. Silloin 60-luvulla piti Jenny Juntunen(Raija Orasen äiti) vaateliikettä samassa missä Neuvosen Vote piti sittemmin kauppaa. Se oli Hyryn leninki. Säästöpankin taloon siirtyi sama liike oston kautta, Junttilan rouva piti siellä Riitan parturin vieressä vaatekauppaa.Pohjolan vaatetus oli myös siinä talossa. Ja kauan sitten Kemppaisten klaani piti Valinta Ahos nimistä ruokakauppaa sp:n talossa.

kirjavuus kirjoitti:

Oli juuri noin. Silloin 60-luvulla piti Jenny Juntunen(Raija Orasen äiti) vaateliikettä samassa missä Neuvosen Vote piti sittemmin kauppaa. Se oli Hyryn leninki. Säästöpankin taloon siirtyi sama liike oston kautta, Junttilan rouva piti siellä Riitan parturin vieressä vaatekauppaa.Pohjolan vaatetus oli myös siinä talossa. Ja kauan sitten Kemppaisten klaani piti Valinta Ahos nimistä ruokakauppaa sp:n talossa.

Lue lisää

viihtyisä torikahvila ja grilli josta sai mahtavan hyviä hampurilaisia,

torilla kirjoitti:

viihtyisä torikahvila ja grilli josta sai mahtavan hyviä hampurilaisia,

todella kaipaamaan. sen lopettaminen oli todellinen kuolin isku kyläraitin tappamiseen. eihän kylällä ole enää ollut elämää ollenkaan kun torikahvila loppui. kukahan lienöö senkin lopettamisen takana?

jäätiin kirjoitti:

todella kaipaamaan. sen lopettaminen oli todellinen kuolin isku kyläraitin tappamiseen. eihän kylällä ole enää ollut elämää ollenkaan kun torikahvila loppui. kukahan lienöö senkin lopettamisen takana?

Lue lisää

83 vuoden alusta tekopyhät kunnanisät ja ennen kaikkea kunnanäidit tekivät sellaisen päätöksen jonka myötä kaikki toiminta tyrehtyi.
Nämä idiootit ns.kuivattivat Hyrskänperän tekemällä kieltolain ettei olutta tai muuta päähän menevää ainetta saanut myydä kunnan alueella paitsi ravintolassa.
Sen tien päähän kaatui kolme toimivaa baaria ja mahtoipa mennä välillisesti joku kauppakin.
Jokikylän kauppa Ristijärvellä pysyi hyvin pystyssä ja voi mainiosti myös Härmänkylällä kauppa kun janoiset ihmiset haki sauna oluensa kymmenien kilomerien päästä.Iskun toiminta kuihtui sille keväälle vaikka se oli paikka johon ympäri kainuuta tuli nuoriso talvilauantaisin vähän panemaan jalalla koreasti.
Vielä aivan siihen asti oli parhaimmillaan myyneet jopa 700 lippua jos ei enemmänkin kun nimekkäitä esiintyjiä kävi paikalla eli silloin puhuttiin sadoista ihmisistä jotka saapuivat Hyrylle kun nyt lauantai iltana on noin 11.5 ihmistä yöelämän rientoja tarkkailemassa.
Semmoista se lauantai-illat oli eli kolme baaria aivan täynnä ihmisiä ja ravintola myös, kylänraitilta ei tyhjää parkkipaikkaa löytänyt kun kauppojen edustat oli täynnä ja autoja oli aivan nauhana kiertämässä asemalta Kesoilille väliä pillurallia pyörien.
Hieman tosiaankin eri meininki silloin ja kaiken hyvän alkuna oli se kieltolaki.

mitään sillä kirjoitti:

83 vuoden alusta tekopyhät kunnanisät ja ennen kaikkea kunnanäidit tekivät sellaisen päätöksen jonka myötä kaikki toiminta tyrehtyi.
Nämä idiootit ns.kuivattivat Hyrskänperän tekemällä kieltolain ettei olutta tai muuta päähän menevää ainetta saanut myydä kunnan alueella paitsi ravintolassa.
Sen tien päähän kaatui kolme toimivaa baaria ja mahtoipa mennä välillisesti joku kauppakin.
Jokikylän kauppa Ristijärvellä pysyi hyvin pystyssä ja voi mainiosti myös Härmänkylällä kauppa kun janoiset ihmiset haki sauna oluensa kymmenien kilomerien päästä.Iskun toiminta kuihtui sille keväälle vaikka se oli paikka johon ympäri kainuuta tuli nuoriso talvilauantaisin vähän panemaan jalalla koreasti.
Vielä aivan siihen asti oli parhaimmillaan myyneet jopa 700 lippua jos ei enemmänkin kun nimekkäitä esiintyjiä kävi paikalla eli silloin puhuttiin sadoista ihmisistä jotka saapuivat Hyrylle kun nyt lauantai iltana on noin 11.5 ihmistä yöelämän rientoja tarkkailemassa.
Semmoista se lauantai-illat oli eli kolme baaria aivan täynnä ihmisiä ja ravintola myös, kylänraitilta ei tyhjää parkkipaikkaa löytänyt kun kauppojen edustat oli täynnä ja autoja oli aivan nauhana kiertämässä asemalta Kesoilille väliä pillurallia pyörien.
Hieman tosiaankin eri meininki silloin ja kaiken hyvän alkuna oli se kieltolaki.

Lue lisää

tuolloin 80-luvun Hyryllä. On varmasti jäänyt mukavia muistoja sen ajan nuorilta, niitä juttuja olisi hauska kuulla lisää:)

jäätiin kirjoitti:

todella kaipaamaan. sen lopettaminen oli todellinen kuolin isku kyläraitin tappamiseen. eihän kylällä ole enää ollut elämää ollenkaan kun torikahvila loppui. kukahan lienöö senkin lopettamisen takana?

Lue lisää

Lapsena kävimme koko perhe jäätelötötteröllä ja sitten odotin ikää, että pääsen terassille mutta sitten se loppui koko kahvila

jäätiin kirjoitti:

todella kaipaamaan. sen lopettaminen oli todellinen kuolin isku kyläraitin tappamiseen. eihän kylällä ole enää ollut elämää ollenkaan kun torikahvila loppui. kukahan lienöö senkin lopettamisen takana?

Lue lisää

se on ollut suurin valittaja

Karisen kenkäkaupan takana olevassa talossa oli muistaakseni 80-luvun lopulla hyrynsalmen ensimmäinen tilitoimisto, jota piti Veli Huotarinen

kuin Ylä-Kainuun Sistuspalvelu (yrittäjä taisi kehaista sitä "vitutuspalvelukseksikin" kun ei oiken hyvin pyyhkinyt

ne vasta olivat oekeen repäsevät pippalot, siellä sae naesta ja miksei miestähi, vae mite se lie ollut

heinäriehat kirjoitti:

ne vasta olivat oekeen repäsevät pippalot, siellä sae naesta ja miksei miestähi, vae mite se lie ollut

Liekkö vielä Hyryn Herran entisiä työntekijöitä elossa?

.... kirjoitti:

Liekkö vielä Hyryn Herran entisiä työntekijöitä elossa?

Meijän muori se ainakin elossa on :))

... kirjoitti:

Meijän muori se ainakin elossa on :))

Lyö pirruo se on puolangalta.

sahhaaja kirjoitti:

Lyö pirruo se on puolangalta.

puolankalainen lyöpi takasi ja lujempoa…;)

.... kirjoitti:

Liekkö vielä Hyryn Herran entisiä työntekijöitä elossa?

Entisiä työntekijöitä ja Hyrskällä asuu vielä jokunen.

kunnan varastohallia? Aaltopeltikuorinen halli.
Sen pohjahan on vielä paikoillaan.
Kaukolämpöputkia näyttävät pitävän sillä paikalla.

tarkoitat kirjoitti:

kunnan varastohallia? Aaltopeltikuorinen halli.
Sen pohjahan on vielä paikoillaan.
Kaukolämpöputkia näyttävät pitävän sillä paikalla.

Muistan jotenkin se tulipalon, vuosi oli 1991...

vaan kunnan omistama varastorakennus.

oli ensimmäinen. Pohjolan Vaatetus pankin jälkeen. Liiketilat vaihtuivat keskenään. Eli Säästöpankin paikan varmaankin muistat. Ennenkuin se loppui.
Kuusikymmentä luvulla oli Vaahtoniemen Sirkulla hammaslääkärin vastaanotto toisessa kerroksessa Hyryntien puolella. Siinä Nordean puolenpäässä. Parvekkeellisen asunnon vieressä olevassa yksiössä.
Korjatkaa jos muistan väärin.
Ettei autokoulukin olisi joskus ollut tuossa tilassa. Missä tytöillä on liikkeet?

että sai otsikko tilaa valtakunnallisestikin. Kovempaa oli meiniki ennen. Nyt lehdissä on uutisia kun joku hieman tönäisee toista ravintola illan päätteeksi. Ennen vanhaan oli joka viikonloppu jossain sellaisia rytinöitä ettei enää näe. tappelua seuranneen yleisön joukosta aina joku muisti huutta että: Tuokaa kirvestä se elää vielä", tai jotain muuta yhtä viisasta.
70-luvun lopussa oli tapana sanoa moneen juttuun että" se on kova sana kehitysalueella".

Silloin kun keskiolut vapautui, niin Hyrskällä oli tosiaan monia baareja ja yksi oli Pikapala. Niissä olut virtasi. Ilta jatkui Iskulla ja siellä oli menoa ja meininkiä porukkaa oli tullut Iialmesta saakka. Kuhmolaiset nimitti Hyrynsalmea Jerusalemiksi.

50- luvun kundi kirjoitti:

Silloin kun keskiolut vapautui, niin Hyrskällä oli tosiaan monia baareja ja yksi oli Pikapala. Niissä olut virtasi. Ilta jatkui Iskulla ja siellä oli menoa ja meininkiä porukkaa oli tullut Iialmesta saakka. Kuhmolaiset nimitti Hyrynsalmea Jerusalemiksi.

Lue lisää

jäi tosiaan, että täynnä oli lauantaisin.

Pohjolan Herkko istui kerran siellä ja poltteli sikaaria. Lopuksi nakkasi sikarin loppupätkan suuhunsa, että säkenet lensi.

Yksi humanteri puri taskupeilin suussaan murskaksi. Veri valui suupielistä. Taisi joku ostaa kaljat siitä tempusta.

mieleen kirjoitti:

jäi tosiaan, että täynnä oli lauantaisin.

Pohjolan Herkko istui kerran siellä ja poltteli sikaaria. Lopuksi nakkasi sikarin loppupätkan suuhunsa, että säkenet lensi.

Yksi humanteri puri taskupeilin suussaan murskaksi. Veri valui suupielistä. Taisi joku ostaa kaljat siitä tempusta.

Lue lisää

tutustuin 1969 keskiolueen. Tarjolla oli 2 merkkiä: Kesti ja Kievari, veikkaisin että olivat Olvin tuotteita. Ikää ei ollut ihan 18 mutta ei se anniskelua haitannut. Kesti-pullo maksoi 65 penniä ja Kievari 68 penniä. Porukkaa lauantai-iltana oli niin paljon että hyvä jos illan aikana sai 3 pulloa jonotettua. Välillä kävi polliisit valvomassa myyntiä. Kun baari meni kiinni klo 22.00, otettiin omat pullot esille ja lähettiin Iskulle tansseihin. Siellä oli kyllä tiukat järjestysmiehet, pullot piti piilottaa ulos. Ja henkeä pidätellen sisälle, ettei ovimies olisi haistanut. Olipa se touhua!

rakennus oli siinä oikealla puolella, muistaakseni sellainen vaalea talo.

siinä jokin kirjoitti:

rakennus oli siinä oikealla puolella, muistaakseni sellainen vaalea talo.

oli valokuvausliike nimeltä Iivarin Foto

siinä jokin kirjoitti:

rakennus oli siinä oikealla puolella, muistaakseni sellainen vaalea talo.

Kyllä vaan, muisti palailee pätkittäin. Siinä Shellin entisen rakennuksen, nykyisen Keräsen omistaman kiinteistön vieressä oli valkoinen rapattu pieni talo. Se oli Huuskon ruokatavarakauppa. Myöhemmin kiinteistössä aloitti Iivarin foto. Liikeen perustaja oli legendaarisen suomussalmelaisen pankinjohtajan Rinteen 'Teokon' poika Ilkka.
Ilkan saatua traagisesti surmansa ampumavälikohtauksessa liikkeen osti Ilkka Säilä, joka pitänee vieläkin joonkinlaista yritystoimintaa. Säilän imppeeriumi sijainnee nykyisin ent. Ojalan Auran matkustajakoti-baarikiinteistössä. Melkein ent. pääpostia vastapäätä.

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Kyllä vaan, muisti palailee pätkittäin. Siinä Shellin entisen rakennuksen, nykyisen Keräsen omistaman kiinteistön vieressä oli valkoinen rapattu pieni talo. Se oli Huuskon ruokatavarakauppa. Myöhemmin kiinteistössä aloitti Iivarin foto. Liikeen perustaja oli legendaarisen suomussalmelaisen pankinjohtajan Rinteen 'Teokon' poika Ilkka.
Ilkan saatua traagisesti surmansa ampumavälikohtauksessa liikkeen osti Ilkka Säilä, joka pitänee vieläkin joonkinlaista yritystoimintaa. Säilän imppeeriumi sijainnee nykyisin ent. Ojalan Auran matkustajakoti-baarikiinteistössä. Melkein ent. pääpostia vastapäätä.

Lue lisää

liikettä. Ämmänsaaressa toimii tätä nykyä.
Majatalonkin toiminta on loppunut.
Kiinteistö on ollut myynnissä. Olisiko jo parisen vuotta?
Ostapa vaikka sinä ja pistä pystyyn jotain niin erikoista, että Vienan Kemistäkin tulevat katsomaan!

enää Säilän kirjoitti:

liikettä. Ämmänsaaressa toimii tätä nykyä.
Majatalonkin toiminta on loppunut.
Kiinteistö on ollut myynnissä. Olisiko jo parisen vuotta?
Ostapa vaikka sinä ja pistä pystyyn jotain niin erikoista, että Vienan Kemistäkin tulevat katsomaan!

Lue lisää

on kenkäkaupan ja entisen apteekin asiakkaat sekä myyjät.Muuttunut on tyyli kylän raitilla ja kohta ei ole kuin kunnan talossa toinen toistaan tärkeämpi akankutale ja itellensä tekemällä tehdyt virat vain ja kunnan kaikki kiinteistöhuoltajat ynnä armottomat työmyyrät ja niiden huoltajat himmuisen työtaakan uuvuttamina ja vanhoja muoria rollaattorilla kiihytyskisoja pitämässä liikenneympyrästä hautausmaalle päin. Siinä sitä tulevaa....on se muuten se seurakunnan sonni kuitenkin.

kirjasto. Vaaralan Eeva oli kirjastonhoitajana.
Oltiin kaverin kanssa kerran käymässä siellä. Kaveriani nauratti jokin asia, johon Vaaralan Eeva totesi:"Räkänokastahi se mies tuloo van ei tyhjän naorajasta."

aloittanut Hyryllä Rantalan Paavon talossa. Hän oli myös toimistonhoitaja. Tuo talo on ravintola Hallasta seuraava asemalle päin.

lienee kirjoitti:

aloittanut Hyryllä Rantalan Paavon talossa. Hän oli myös toimistonhoitaja. Tuo talo on ravintola Hallasta seuraava asemalle päin.

Siinä se juuri sijaitsi

lienee kirjoitti:

aloittanut Hyryllä Rantalan Paavon talossa. Hän oli myös toimistonhoitaja. Tuo talo on ravintola Hallasta seuraava asemalle päin.

Minäkin olin työnvälitystoimistossa leimuuttamassa korttiani. Rantalan Paavo koetti siinä houkutella paria moisiolaista jollekin kurssille. Pojat hermostuivat ja nostivat Paavon sukkajalassa ulkoportaille. Paavo totesi vain. "Pojat taisivat hermostua"...

Itse marjakeisarikin oli joskus myymässä.
Muistaako kukaan, ettei se nakkikioski ollut ennen Vonkalla?
Vai onko Vonkan entinen kioski ollut Kypärävaaralla tai jopa vieläkin?

se oli homma kirjoitti:

Itse marjakeisarikin oli joskus myymässä.
Muistaako kukaan, ettei se nakkikioski ollut ennen Vonkalla?
Vai onko Vonkan entinen kioski ollut Kypärävaaralla tai jopa vieläkin?

Lue lisää

on poltettu.

kioski.. kirjoitti:

on poltettu.

kypärävaaran kioskin poltti heikkilän tapio

Joskus 70-luvun alkupuolella olin katsomassa kun ruotsista kotiseudulle tullut "hurri" tappeli siinä kioskin edustalla toisen kaverin kanssa ,vaaleamman miehen kansallisuutta en tiennyt. Kioskin edessä oli jotain pöytiä ja tuolia ja tappelijat turvautuivat kalusteisiinkin...vissiin nyrkit eivät enää tehonneet. Kovaa menoa oli lapsen silmissä siihen aikaan.

Raake kerto? Kerro ihmeessä luuta-antista!
Millainen persoona oli tuo mies?

Mitä tark. Sorkilla?

Pernun Seppo kertoi tämän tästä lapsuusaikojensa haaveista ja tapahtumista. Ja niitä oli penskana tosi kiva kuunnella! Seppo oli pienenä nähnyt jonkun luutnantin ja sitten kotonaan sanonut, että hänestä tulee "Luuta-Antti".

Seppo kävi opettajaseminaarin Haminassa, jos oikein puheet muistan...

Ja ikäni muistan, kun Seppo kertoi eväsleivistään, jotka äiti oli Iissä tehnyt. Peukalolla voita päälle, ja sen jälkeen ei ollut Pernun Seppo parempia leipiä maistellut...

Seppo kertoi joskus, miten oli Raakelin tavannut, mutta minä en enää sitä tarinaa muista, kertokaa, jos te muut paremmin muistatte!

Olihan ne elon kulta-aikoja ne alaluokat Pernujen kanssa, ja hyvin on elämässä selvitty ja menty eteenpäin.

Sorkki? kirjoitti:

Mitä tark. Sorkilla?

Eipä siellä olleille tarvi kertoa mikä SORKKI oli. Ne jotka on siellä aikoinaan iltaisin aikaansa viettäneet, tietää, että sorkki oli kylän teinien kokoontumispaikka, romanssien alkupaikka, monien nuotioiden pitopaikka, mopopoikinen näytönpaikka, aerosolipullojen räjäytyspaikka jne.
Nyt hiljainen hiekkaharju vain....

muutakin kuin soramonttu kirjoitti:

Eipä siellä olleille tarvi kertoa mikä SORKKI oli. Ne jotka on siellä aikoinaan iltaisin aikaansa viettäneet, tietää, että sorkki oli kylän teinien kokoontumispaikka, romanssien alkupaikka, monien nuotioiden pitopaikka, mopopoikinen näytönpaikka, aerosolipullojen räjäytyspaikka jne.
Nyt hiljainen hiekkaharju vain....

Lue lisää

mitä soramonttua tarkoitat, kun niitäkin Hyryllä piisaa...

No niin voitit ja ei tarvinnut nimeä panna alle, kun jo kaikki tietävät kenestä on kyse.
Mutta mikä on kriteerinä? Eli millä keinolla voi voittaa itsesaastutuskilpailun?

niin, mikä ratkaisi voiton…;)

No jos runkulla voeton veit, niin ei eokkos maha olla kestävyyteen kovin tyytyväenen. Vae ootko poekamies?

koskaan, mutta värikästä meininkiä se oli.
Siinäkö kesäteatterille näytelmän aihe?
Vaiko koko keskusteluketjussa?

vanha silta?

Lietejoen kirjoitti:

vanha silta?

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000001558&posting=22000000039574529

Lietejoen kirjoitti:

vanha silta?

sillasta kiviseen kaarisiltaan päin. Tieura näkyy vieläkin kun menet sinne ajoharjoitteluradan puolelle.

joskus 60luvun puolessa välissä.Olin silloin lapsi,jäi mieleen kun aikuiset puhelivat siitä onnettomuudesta.

sattui kirjoitti:

joskus 60luvun puolessa välissä.Olin silloin lapsi,jäi mieleen kun aikuiset puhelivat siitä onnettomuudesta.

oli se kuljettaja, joka kuoli?

...kun isän kanssa kävimme Heinosen takomolla katsomassa vaaleaa pakua. Oli aurinkoinen päivä. Auton kylkeen oli maalattu punaisella: Ipatti. Tuntui jotenkin oudolta. Auton sisällä oli verta. Kolari siihen aikaan kuulosti epätodelliselta ja oli varmasti vuoden järkyttävin tapahtuma koko pitäjässä?!

Asuimme Ipatin naapurissa, mutta en muista uhria, olinhan silloin vielä aika naskali. Onnettomuus on sattunut jompsin kumpsin, 1961-1962. Ipatin kaupassa touhusivat Tahva-Aulis (Aulis Tahvanainen) vaimoineen ja poikineen. Olivat sittemmin kauppiaina Ämmässä, Linkkarin kiinteistössä.

Nipa_Niemi kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000001558&posting=22000000039574529

Lue lisää

olet? Jos arvaan oikein virallisen hommasi. Niin hoitelepa paremmin sitä? Vinkkinä viimevuosien jne.

ikäinen kirjoitti:

oli se kuljettaja, joka kuoli?

kuljettaja oli nuori,hänellä oli ikää noin 22v.

auton kirjoitti:

kuljettaja oli nuori,hänellä oli ikää noin 22v.

ollut sitten varmasti surullinen juttu aikoinaan:(

auton kirjoitti:

kuljettaja oli nuori,hänellä oli ikää noin 22v.

oli tämä menehtynyt nuori mies?

niminen.... kirjoitti:

oli tämä menehtynyt nuori mies?

Uhrin nimi oli Ipatin Kalle. Sukunimeä en muista. Juoksupoika ja yleismies jantunen.

Lietejoen sillan mutka oli vaarallinen. Olis sellainen S-mutka ja silta. Siinä moni kokeili onneaan, mutta enpä muista tämän suurempia onnettomuuksia sattuneen.

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Uhrin nimi oli Ipatin Kalle. Sukunimeä en muista. Juoksupoika ja yleismies jantunen.

Lietejoen sillan mutka oli vaarallinen. Olis sellainen S-mutka ja silta. Siinä moni kokeili onneaan, mutta enpä muista tämän suurempia onnettomuuksia sattuneen.

Lue lisää

että miehen nimi oli Jorma?
Tulipa mieleen, että Ahti Leinonen oli Tahvanaisen Auliksen aikaan Ipatissa töissä.

muistan, kirjoitti:

että miehen nimi oli Jorma?
Tulipa mieleen, että Ahti Leinonen oli Tahvanaisen Auliksen aikaan Ipatissa töissä.

Leinosen "titteli" ole juuri kauppias, eläkeläinen (huomaa aina vaaliaikaan...)

Ahti kirjoitti:

Leinosen "titteli" ole juuri kauppias, eläkeläinen (huomaa aina vaaliaikaan...)

Leinosen Ahdilla

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Uhrin nimi oli Ipatin Kalle. Sukunimeä en muista. Juoksupoika ja yleismies jantunen.

Lietejoen sillan mutka oli vaarallinen. Olis sellainen S-mutka ja silta. Siinä moni kokeili onneaan, mutta enpä muista tämän suurempia onnettomuuksia sattuneen.

Lue lisää

Menehtynyt oli Kalle Keränen Lietekylän Hakalasta.Oli tulossa Sitenoikean voimalaitos työmaalta.Jonne vei ruoka ja tavaraa. Volkkari bussilla,jossa oli ohjaus nivelet sökönä.
Tie tosi jäässä. Ahon Reino oli paikalla,joka toimitti Kallen Vuorelan korjaamosta.
Järviahon Veikon Skodalla.Huuko Jutilan pakeille.Menehtyi matkalla. Oli Martti Hapon työ kaveri.
Joka oli myöhemmin poliisi.

Kuski pääsi ominavuin autosta ulos, ja istui vielä kannolle ,mutta sitten kuoli sisäiseen verenvuotoon, näin meille lapsille kerrottiin.

60 v kirjoitti:

Menehtynyt oli Kalle Keränen Lietekylän Hakalasta.Oli tulossa Sitenoikean voimalaitos työmaalta.Jonne vei ruoka ja tavaraa. Volkkari bussilla,jossa oli ohjaus nivelet sökönä.
Tie tosi jäässä. Ahon Reino oli paikalla,joka toimitti Kallen Vuorelan korjaamosta.
Järviahon Veikon Skodalla.Huuko Jutilan pakeille.Menehtyi matkalla. Oli Martti Hapon työ kaveri.
Joka oli myöhemmin poliisi.

Lue lisää

Poliisi Happo kuoli tasoristeysonnettomuudessa Siilinjärvellä Pöljän seisakkeella. Taisi olla 60-luvun loppua.

Täötinen kirjoitti:

...kun isän kanssa kävimme Heinosen takomolla katsomassa vaaleaa pakua. Oli aurinkoinen päivä. Auton kylkeen oli maalattu punaisella: Ipatti. Tuntui jotenkin oudolta. Auton sisällä oli verta. Kolari siihen aikaan kuulosti epätodelliselta ja oli varmasti vuoden järkyttävin tapahtuma koko pitäjässä?!

Asuimme Ipatin naapurissa, mutta en muista uhria, olinhan silloin vielä aika naskali. Onnettomuus on sattunut jompsin kumpsin, 1961-1962. Ipatin kaupassa touhusivat Tahva-Aulis (Aulis Tahvanainen) vaimoineen ja poikineen. Olivat sittemmin kauppiaina Ämmässä, Linkkarin kiinteistössä.

Lue lisää

Tahvanaisella oli viisas koira, Ropi nimeltään. Se oli Lassie tai Shetlannin paimenkoira. Me penskat nakeltiin kapulaa ja Ropi haki ja pudotti nakkaajan jalkojen juureen...

Ipatin varasto/saunarakennus paloi muistaaksen aivan 70-luvun alussa. Rakennus oli hirsirakenteinen ja palo kai alkoi saunanlämmityksestä. Se paloi maantasalle ja varastossa olleet lasilevyt olivat sulaneet isoksi möhkäleeksi joita VPK koetti jäähdytellä. Suhina ja höyry oli melkoista.

jep99 kirjoitti:

Tahvanaisella oli viisas koira, Ropi nimeltään. Se oli Lassie tai Shetlannin paimenkoira. Me penskat nakeltiin kapulaa ja Ropi haki ja pudotti nakkaajan jalkojen juureen...

Lue lisää

Kun pelattiin nelimaalia tai 10 pistettä, Ropi oli kentällä ja napsi pallon kitaansa - peli sekosi välillä.

oli kauppa kirjoitti:

Leinosen Ahdilla

Se oli joskus 1960- tai1970-lukua, kun kuulin tositapauksen. Ahti oli kirjastolautakunnan puheenjohtaja, kommunisti. Sekin aika outo yhdistelmä, että on kommunisti ja yksityisyrittäjä - kertonee ko. henkilön ennakkoluulottomuudesta. Suomessa elettiin aikaa, jolloin kaikkien piti kumartaa Neuvostoliittoon päin. Neuvostovastaisen Alexander Solzenitsynin kirja Vankileirien saaristo julkaistiin Suomessakin. Oli liki 1000-sivuinen kirja sosialistisen ihannemaan vankileiresitä, joilla toisinajatteljoita ojennettiin ja tapettiin. Neuvostoliitto ei tietysti hyväksynyt kirjaa. Hyvin monissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa kirja poistettiin kirjastoista neuvostovastaisena. Hyrynsalmen kirjastonhoitaja oli sen ennättänyt hankkia. Kirjatolautakunta kokoontui käsittelemään asiaa ja päätti, että Ahti Leinosen on luettava kirja ja päätettävä saako se olla kirjatossa. Ahti oli tunnettu valtavasta lukuinnostuksestaan. Kuulin miten Ahti oli asiaa kommentoinut. Oli lukenut noin parikymmentä sivua ja todennut, että on äärettömän pitkäveteinen ja raskassoutuinen luettava. Ja niin hän päätti, että jos joku saatanan tollo sen jaksaa lukea, niin lukekoon. Ja kirja jäi kirjastoon lainattavaksi. Suurta rohkeutta ja järjen valoa, kun huomioidaan tuon ajan poliittinen ilmapiiri.

...

alle nainen ja lapsia auton kanssa. Kesäkuun alussa -71. Asuivat mökissä siinä radan varrella.
Voi olla, että on toinenkin tapaus ollut.

ratakuorma-auton kirjoitti:

alle nainen ja lapsia auton kanssa. Kesäkuun alussa -71. Asuivat mökissä siinä radan varrella.
Voi olla, että on toinenkin tapaus ollut.

Lue lisää

tosin itse olen kuullut, että vain nainen on jäänyt junan alle.
No kuitenkin, siellä siis kummittelee!:O

tapaus, kirjoitti:

tosin itse olen kuullut, että vain nainen on jäänyt junan alle.
No kuitenkin, siellä siis kummittelee!:O

tapauksen. Isä vainaa kertoi aikoinaan, että Tiikkajansalmen sillan alla makaa joku kaivinkone tms. työauto, eli siis joku on ajanut sillan yli järveen ja kuollut.
En tiedä onko totta.

toisenkin kirjoitti:

tapauksen. Isä vainaa kertoi aikoinaan, että Tiikkajansalmen sillan alla makaa joku kaivinkone tms. työauto, eli siis joku on ajanut sillan yli järveen ja kuollut.
En tiedä onko totta.

Lue lisää

rakennusaikaan ajoi tela-alustainen kaivinkone vanhaa puurakenteista siltaa ylitse. Vastaantulijaa väistäessään kuljettaja ajoi oikeanpuoleisen telan jalkakäytävän päälle, joka ei kestänyt koneen painoa.
Kone meni pohjaan 11 metrin syvyyteen. Kuski pulpahti pintaan ja pelastui.
Kone vedettiin pohjaa myöten S-marketin puoleiselle rannalle.
Oli onni, ettei koululaisia tai muita jalankulkijoita ollut samaan aikaan sillä kohtaa. Silla aika pitkältä matkalta meni jalkakäytävä myös alas.
Muistaakseni kone oli RH -merkkinen?

Tiikkajansalmen kirjoitti:

rakennusaikaan ajoi tela-alustainen kaivinkone vanhaa puurakenteista siltaa ylitse. Vastaantulijaa väistäessään kuljettaja ajoi oikeanpuoleisen telan jalkakäytävän päälle, joka ei kestänyt koneen painoa.
Kone meni pohjaan 11 metrin syvyyteen. Kuski pulpahti pintaan ja pelastui.
Kone vedettiin pohjaa myöten S-marketin puoleiselle rannalle.
Oli onni, ettei koululaisia tai muita jalankulkijoita ollut samaan aikaan sillä kohtaa. Silla aika pitkältä matkalta meni jalkakäytävä myös alas.
Muistaakseni kone oli RH -merkkinen?

Lue lisää

väärin tuo tapauksen, tai sitten isävainaa muisti väärin.

ratakuorma-auton kirjoitti:

alle nainen ja lapsia auton kanssa. Kesäkuun alussa -71. Asuivat mökissä siinä radan varrella.
Voi olla, että on toinenkin tapaus ollut.

Lue lisää

onnettomuudessa lenti Harri kuin tervapääsky ikkunasta kankaalle ja voi hyvin vielä tänäkin päivänä.

nimittäin siinä kirjoitti:

onnettomuudessa lenti Harri kuin tervapääsky ikkunasta kankaalle ja voi hyvin vielä tänäkin päivänä.

???

Harri? kirjoitti:

???

Ekkönä sitä tiennynnä?

..pieni mökki, jossa asui Shwartsin(?) Hilja ja Valttu. Hilja ei ainakaan kummittele. Oli pelottavan oloinen vain rotunsa vuoksi. Valttu taitaa pasteerailla nykysellään postin eläkeläisenä?
Kun hilja oli tullut kylään, erottui hänen jälkensä muista kankaalla liikkujista. Varpaat piirsivät jäljet reilusti sivuille ulkoneviksi.

Mökki on alunperin rautateiden vaihteenhoitajan asunto.

Junan alle sortunut romaaniperhe ajoi Wartburghilla.

Oon kuullu, että kummittelisi. Kuulema joku kaksosia odottava raskaana oleva nainen olisi jäänyt junan alle ja kuollu sisäisine lapsineen. Kymmeniä kertoja lenkillä olen ohi kulkenut, niin pimeällä, että hyvä jos tie kamottaa, mutta ei mitään outoa ole kohdalle sattunut. Ja nykyisinkin vaikka siitä paljon pimeässä kuljen, niin en mitään eriskummalista huomaa. Ovatko saaneet rauhan sielulleen tai minä olen todellisuuteen orientoitunut???

toisenkin kirjoitti:

tapauksen. Isä vainaa kertoi aikoinaan, että Tiikkajansalmen sillan alla makaa joku kaivinkone tms. työauto, eli siis joku on ajanut sillan yli järveen ja kuollut.
En tiedä onko totta.

Lue lisää

Olen kuullut, että oliko ehkä -73, kun Hyryjärveen on mennyt rekka kuljettajineen johonkin kiviön ja vonkan välille, jäiden aikaan. Auto saatu nostettua, mutta kuljettajaa ei koskaan löydetty.
Pienenä pelotti mennä niille seutuville uimaan, jos sattuu tarttumaan jalkaan...

aikoinaan kirjoitti:

Olen kuullut, että oliko ehkä -73, kun Hyryjärveen on mennyt rekka kuljettajineen johonkin kiviön ja vonkan välille, jäiden aikaan. Auto saatu nostettua, mutta kuljettajaa ei koskaan löydetty.
Pienenä pelotti mennä niille seutuville uimaan, jos sattuu tarttumaan jalkaan...

Lue lisää

kuullut, vaikka Hyryläisiä olenkin. Pitää kysyä joltakin lisätietoja...

aikoinaan kirjoitti:

Olen kuullut, että oliko ehkä -73, kun Hyryjärveen on mennyt rekka kuljettajineen johonkin kiviön ja vonkan välille, jäiden aikaan. Auto saatu nostettua, mutta kuljettajaa ei koskaan löydetty.
Pienenä pelotti mennä niille seutuville uimaan, jos sattuu tarttumaan jalkaan...

Lue lisää

tämä tapaus. Taisi olla Paldaniuksen rekka, joka ajoi pudotuspaikalle ja 80 cm:n vahvuinen jää petti. Tuo jäälanssi oli Vonkan tiellä oikealle kääntyvän tien päässä.
Itse kuulin Ämmänsaaren Shellillä tuosta onnettomuudesta. Olin ammattikoulussa ja illalla käytiin aina kahvilla Shellin baarissa.

aikoinaan kirjoitti:

Olen kuullut, että oliko ehkä -73, kun Hyryjärveen on mennyt rekka kuljettajineen johonkin kiviön ja vonkan välille, jäiden aikaan. Auto saatu nostettua, mutta kuljettajaa ei koskaan löydetty.
Pienenä pelotti mennä niille seutuville uimaan, jos sattuu tarttumaan jalkaan...

Lue lisää

Etsivät kuljettajaa muuten muutama vuosi sitten vonkan edustalta ja muualtakin hyryn järveltä mutta ei tainnut enää löytyä

.... kirjoitti:

Etsivät kuljettajaa muuten muutama vuosi sitten vonkan edustalta ja muualtakin hyryn järveltä mutta ei tainnut enää löytyä

Vai ulkopaikkakuntalainen?

hyrynsalmelainen? kirjoitti:

Vai ulkopaikkakuntalainen?

Muistaakseni kuski oli auton omistaja veljes sarjaa

Tiikkajansalmen kirjoitti:

rakennusaikaan ajoi tela-alustainen kaivinkone vanhaa puurakenteista siltaa ylitse. Vastaantulijaa väistäessään kuljettaja ajoi oikeanpuoleisen telan jalkakäytävän päälle, joka ei kestänyt koneen painoa.
Kone meni pohjaan 11 metrin syvyyteen. Kuski pulpahti pintaan ja pelastui.
Kone vedettiin pohjaa myöten S-marketin puoleiselle rannalle.
Oli onni, ettei koululaisia tai muita jalankulkijoita ollut samaan aikaan sillä kohtaa. Silla aika pitkältä matkalta meni jalkakäytävä myös alas.
Muistaakseni kone oli RH -merkkinen?

Lue lisää

Hän oli Osmo Puolakanaho Pudasjärvetä.

ratakuorma-auton kirjoitti:

alle nainen ja lapsia auton kanssa. Kesäkuun alussa -71. Asuivat mökissä siinä radan varrella.
Voi olla, että on toinenkin tapaus ollut.

Lue lisää

nestorin vaimo ja penskat

ratakuorma-auton kirjoitti:

alle nainen ja lapsia auton kanssa. Kesäkuun alussa -71. Asuivat mökissä siinä radan varrella.
Voi olla, että on toinenkin tapaus ollut.

Lue lisää

Silloin jäi henkilöautollaan ratakuorma-auton alle Tervatien ratavahdin mökissä asunut mustalais-Nestorin avovaimo lapsineen. Kertoivat naisen olleen raskaana viimeisillään, odottaen kaksosia. Entisessä Tervatien ratavahdin mökissä ei ollut kaivoa ja nainen oli lähtenyt autolla vedenhakumatkalle radan toiselle puolelle ja ottanut lapset mukaan autoon. Hän oli nähnyt tulevan ratakuorma-auton ja pysähtynyt tasoristeykseen odottamaan. Rata-auton kuljettajan kertoman mukaan viime hetkellä auto oli kuitenkin lähtenyt liikkeelle ja ratakuorma-auto törmäsi siihen täydessä vauhdissa. Yksi lapsista oli sinkoutunut auton ikkunasta selviytyen hengissä, kaikki muut kuolivat. Enoni joka oli automekaanikkona myöhemmin poliisin apuna tutkimassa onnettomuusautoa, kertoi että auton kytkin oli pettänyt. Ilmeisesti autossa oli ollut vaihde päällä ja kytkin pohjassa kun nainen oli odotellut junan menevän ohi. Hautajaisissa oli satoja romaneja ympäri Suomea.

Täötinen kirjoitti:

..pieni mökki, jossa asui Shwartsin(?) Hilja ja Valttu. Hilja ei ainakaan kummittele. Oli pelottavan oloinen vain rotunsa vuoksi. Valttu taitaa pasteerailla nykysellään postin eläkeläisenä?
Kun hilja oli tullut kylään, erottui hänen jälkensä muista kankaalla liikkujista. Varpaat piirsivät jäljet reilusti sivuille ulkoneviksi.

Mökki on alunperin rautateiden vaihteenhoitajan asunto.

Junan alle sortunut romaaniperhe ajoi Wartburghilla.

Lue lisää

asui 1960- luvun alussa Hilja Lindström poikansa Edvard Schwartzin kanssa. Edvardia sanottiin Valtiksi. Valtti oli hyvä laulaja ja keikkaili 60-luvun lopulla tanssipaikoilla solistina. Hilja oli hyvä ihminen ja kävi joskus meillä kylässäkin. Myöhemmin Valtti muutti Ämmänsaareen ja oli töissä postissa. Nestori asusteli samassa mökissä 60-70-luvun taitteessa kunnes vaimon auto-onnettomuuden jälkeen mökki jäi tyhjäksi ja joskus 70-luvulla myöhemmin purettiin (vai poltettiin?)

ratakuorma-auton kirjoitti:

alle nainen ja lapsia auton kanssa. Kesäkuun alussa -71. Asuivat mökissä siinä radan varrella.
Voi olla, että on toinenkin tapaus ollut.

Lue lisää

Se oli Mustilais-Nestorin porukka joka jäi junan alle. Vaimo ja kolme lasta kuoli.

aikoinaan kirjoitti:

Olen kuullut, että oliko ehkä -73, kun Hyryjärveen on mennyt rekka kuljettajineen johonkin kiviön ja vonkan välille, jäiden aikaan. Auto saatu nostettua, mutta kuljettajaa ei koskaan löydetty.
Pienenä pelotti mennä niille seutuville uimaan, jos sattuu tarttumaan jalkaan...

Lue lisää

Se oli Paldaniuksen Scania Haapajärveltä. Ajoivat tuiskuyönä pois jäädytetyltä lanssialueelta. Useamman päivän Metsähallitus työskenteli kun vetivät Caterpillarin vinssillä auton ja perävaunun maalle. Venäläisen veljekset olivat sukeltajina.

tapaus, kirjoitti:

tosin itse olen kuullut, että vain nainen on jäänyt junan alle.
No kuitenkin, siellä siis kummittelee!:O

Tämä nainen oli raskaana, siksi puhutaan lapsesta. Tunsin kyseessä olevan naisen.

nimittäin siinä kirjoitti:

onnettomuudessa lenti Harri kuin tervapääsky ikkunasta kankaalle ja voi hyvin vielä tänäkin päivänä.

missä harri luuraa nyt ? onko kaikki hyvin? olen etsinyt miestä jo kauan. mitä muuta harri on touhuillut noihin aikoihin? :)

aser kirjoitti:

Se oli Mustilais-Nestorin porukka joka jäi junan alle. Vaimo ja kolme lasta kuoli.

muista vaiheista tietoa??

kaivauksia tekivät muistaakseni 90-luvulla...mistäpä sitä sitten tietää kuitenkaan...

hautausaluetta ole.
Kommunistien iltapäiväunia kuuskytäluvulta.
Tosiasiassa pistivät ratapenkkaan kun sattui topparoikassa sotavanki kuolemaan.

On ja vanhoja luita on löytyny. Kivillä peitettyjä hautoja myös. Lapset on kanneleet sääriluita vanhemmilleen ihmeteltäviksi. Ennenaikainen hautuumaa legendan mukaan, mutta jos 80-luvulla on luita löytyny, niin varmaan sota-aikaisia juttuja, joko salahautoja tai muuta. Läheisellä soramontulla erittäin paljon luulöytöjä 80-luvulla, pennut leikkivät, millä..?

kertoo, että joku hautausmaa olisi Vanhan tien ja Timontien välissä, eli Romppaisen Erkin talon paikkeilla. Tämän kuulin eräältä jo edesmenneeltä veteraanilta.

luita löytyi ja paljon kirjoitti:

On ja vanhoja luita on löytyny. Kivillä peitettyjä hautoja myös. Lapset on kanneleet sääriluita vanhemmilleen ihmeteltäviksi. Ennenaikainen hautuumaa legendan mukaan, mutta jos 80-luvulla on luita löytyny, niin varmaan sota-aikaisia juttuja, joko salahautoja tai muuta. Läheisellä soramontulla erittäin paljon luulöytöjä 80-luvulla, pennut leikkivät, millä..?

Lue lisää

soramontulla?

jotakin... kirjoitti:

kaivauksia tekivät muistaakseni 90-luvulla...mistäpä sitä sitten tietää kuitenkaan...

Kyllä oli Saksalaisten hautuumaa. Jossa oli valkoinen aita ympäriinsä.Jossa oli omat vinaat.
Hakivat myöhemmin koti konnuille Saksaan. Ville Keräsen talosta kylälle päin n 100 m. Siinä on nyt männikkö
ennen rivi taloja.

60 v kirjoitti:

Kyllä oli Saksalaisten hautuumaa. Jossa oli valkoinen aita ympäriinsä.Jossa oli omat vinaat.
Hakivat myöhemmin koti konnuille Saksaan. Ville Keräsen talosta kylälle päin n 100 m. Siinä on nyt männikkö
ennen rivi taloja.

Lue lisää

Hautausmaa oli kyllä siinä missä kerroiy, mutta minun muistaakseni ne siirrettiin Rovaniemen yhteis hautaan ? voin kyllä muistaa väärinkin.
Jokatapauksessa lapsena kuultiin hurjia juttuja, kun sieltä kaivoivat niitä raatoja,tai mitä niistä oli jäljellä.

60 v kirjoitti:

Kyllä oli Saksalaisten hautuumaa. Jossa oli valkoinen aita ympäriinsä.Jossa oli omat vinaat.
Hakivat myöhemmin koti konnuille Saksaan. Ville Keräsen talosta kylälle päin n 100 m. Siinä on nyt männikkö
ennen rivi taloja.

Lue lisää

Opettaja Risto Salminen puhui meille oppilaille kun hän oli päässyt katsomaan hautojen aukaisua. Jokaisesta vainajasta oli ollut hammaskartat ja niistä olivat tunnistaneet omansa. Toinen tarina kertoo että sakemannit olivat ottaneet joitakin kylän miehiä rahalla ja viinalla lapiohommiin.

60 v kirjoitti:

Kyllä oli Saksalaisten hautuumaa. Jossa oli valkoinen aita ympäriinsä.Jossa oli omat vinaat.
Hakivat myöhemmin koti konnuille Saksaan. Ville Keräsen talosta kylälle päin n 100 m. Siinä on nyt männikkö
ennen rivi taloja.

Lue lisää

oli saksalaisille sotilaille. Oli tosiaan siellä Keräsen talon tienoilla ja sitten oli varsinaisella hautausmaalla oma nurkkansa saksalaisille, nykyistä koulua lähimmässä nurkassa. Molemmat hautausmaat kaivoivat tyhjäksi ja vei sinne Rovaniemelle. Kyllä kylän miehet kävi hommaa läheltä vilkaisemassa ja ihmetteli saksalaisten kovia hermoja, kun pystyvät selalista työtä tekemään. Samoihin aikoihin ilmestyi mäntykankaille muutamia kaivauksia, ikäänkuin sieltäkin olisi vainajia ylös kaivettu. Tarkempaa tietoa asiasta ei minulla kuitenkaan ole. Mutta ei varmaan ole olleet saksalaisia, mutta ehkä venäläisiä. Sota-aikana Hyryllä oli vankileirit venäläisille sekä saksalaisilla, että suomalaisilla. Saksalaiset kyllä sinne ratapenkkaan omat kuolleet vankinsa pistivät. On ollut myös useita juttuja siitä, että suomalaisetkin tappoi muka pakoon pyrkineitä vankeja milloin minnekin ja sitten ne kuopattiin kankaan reunoille. Että voipi niitä epävirallisia hautapaikkoja olla siellä kankaitten reunoilla. Mutta ei ole tekijät ymmärrettävästi olleet innokkaita muistelemaan.

Siika-Etin pyörä oli yksipyttyinen kardaanivetoinen musta 250 kuutioinen BMW. Pojan kurikat olivat kylällä aina kehimässä Etin pyörän ympärillä. Taas kerran Eti valmisteli pyörällään lähtöä kohti Siikalahtea. Eti polkaisi pyörää...vaan eipä lähtenyt käyntiin! Saukkosen Jorma ehätti siihen neuvomaan ja näyttämään:" Laita virta päälle tuosta noin"...Eti sanoi: "Kyllähän minä sen tiedän"- ja laittoi virran päälle ja jopa alkoi pauke...

kloi8 kirjoitti:

Siika-Etin pyörä oli yksipyttyinen kardaanivetoinen musta 250 kuutioinen BMW. Pojan kurikat olivat kylällä aina kehimässä Etin pyörän ympärillä. Taas kerran Eti valmisteli pyörällään lähtöä kohti Siikalahtea. Eti polkaisi pyörää...vaan eipä lähtenyt käyntiin! Saukkosen Jorma ehätti siihen neuvomaan ja näyttämään:" Laita virta päälle tuosta noin"...Eti sanoi: "Kyllähän minä sen tiedän"- ja laittoi virran päälle ja jopa alkoi pauke...

Lue lisää

Siika-Eti oli konemiehiä. Talvella hän ei Bemarillaan ajanut. Pyörä oli talviajan pirtissä ja se oli rissoilla nostettu kattoon. Kuitenkin joka ilta ennen levolle menoa Eti laski pyöränsä lattiaan ja silmäili mustaa teräsratsuaan huolellisesti. Hetken kuluttua rissat rutisivat ja pyörä hiissautui kattoon. Vasta sitten sopi käydä levolle...

Entäpä uiton ranta kirkon takana? Se laiva joka nykyään on Ämmänsaaressa ja joka vie matkailijoita Nietussaareen on Hyryltä lähtöisin. Se oli 60-luvulla telakalla uiton rannassa. Käytiin sitä kerran poikain kanssa ihastelemassa ja tutkimassa. Tulipa siihen lähellä asuvista veljeksistä vanhempi ilmakivääri kädessään. Tiukkasi uhkaavana miksi olemme tänne tulleet? Koetin soperrella jotakin mutta kylmän viileästi tämä urhomme ampui minua metrin päästä lonkalta vatsaan. Oli kesä ja minulla oli vain T-paita. Sattui kipeästi ja luodista jäi paha jälki.Itkin ja vaijeroin maassa ja sankarimme varoitteli vielä kielimästä kenellekään tai hän kostaa kaikille...

Sama ampuja oli sitten joskus 70-luvun alussa voimistelunopettajan sijaisena keskikoululla. Kesken jalkapallopelin hän komensi pelin seis ja tupakkamiehet jokirantaan tupakalle. Tupakalla hän sitten varoitteli tiukka ilma naamallaan että joka näistä vasikoi, hän vastaa minulle...

khag65 kirjoitti:

Entäpä uiton ranta kirkon takana? Se laiva joka nykyään on Ämmänsaaressa ja joka vie matkailijoita Nietussaareen on Hyryltä lähtöisin. Se oli 60-luvulla telakalla uiton rannassa. Käytiin sitä kerran poikain kanssa ihastelemassa ja tutkimassa. Tulipa siihen lähellä asuvista veljeksistä vanhempi ilmakivääri kädessään. Tiukkasi uhkaavana miksi olemme tänne tulleet? Koetin soperrella jotakin mutta kylmän viileästi tämä urhomme ampui minua metrin päästä lonkalta vatsaan. Oli kesä ja minulla oli vain T-paita. Sattui kipeästi ja luodista jäi paha jälki.Itkin ja vaijeroin maassa ja sankarimme varoitteli vielä kielimästä kenellekään tai hän kostaa kaikille...

Sama ampuja oli sitten joskus 70-luvun alussa voimistelunopettajan sijaisena keskikoululla. Kesken jalkapallopelin hän komensi pelin seis ja tupakkamiehet jokirantaan tupakalle. Tupakalla hän sitten varoitteli tiukka ilma naamallaan että joka näistä vasikoi, hän vastaa minulle...

Lue lisää

Ojalan kosse pysäytti kerran minut ja kaverini Pommikopin mäellä Slavia-merkkinen imppari kädessään ja sanoi,että juoskaa ja ampui parin kymmenen metrin päästä kaveriani selkään. Sentään ei ampunut heti,tuli vain pieni mustelma.

Slavia kirjoitti:

Ojalan kosse pysäytti kerran minut ja kaverini Pommikopin mäellä Slavia-merkkinen imppari kädessään ja sanoi,että juoskaa ja ampui parin kymmenen metrin päästä kaveriani selkään. Sentään ei ampunut heti,tuli vain pieni mustelma.

Lue lisää

poliisi kossea vai kapiukkoa?

kguu kirjoitti:

Siika-Eti oli konemiehiä. Talvella hän ei Bemarillaan ajanut. Pyörä oli talviajan pirtissä ja se oli rissoilla nostettu kattoon. Kuitenkin joka ilta ennen levolle menoa Eti laski pyöränsä lattiaan ja silmäili mustaa teräsratsuaan huolellisesti. Hetken kuluttua rissat rutisivat ja pyörä hiissautui kattoon. Vasta sitten sopi käydä levolle...

Lue lisää

oli Siika-Eti. Sen mitä muurasi selvinpäin, niin varmasti tuli hyvä. Mutta yleisenä tietona oli rakennuksilla, että Etiä ei saa yksin jättää työmaalle. Silloin saattoi pistäytyä kylälle baariin ja sitä myötä tuli rokulipäiviä pahimmillaan pitkä jono. Mutta kun työmaalla oli muitakin, niin kaikki sujui hyvin.

olin kävelemässä lukiolta kylällepäin sillan kohdalla kun kuulin takaa ryminää. Kurkkasin olkani yli ja näin kun Masi pyörähti katollen. Tais kuolla muutama varusmies? vai loukkaantuiko siinä jokunen? Ja vuosi oli talvi 91/92

luistelukoppi ja talvella vedetään siellä luikkareita jalkaan...

Hieno viestiketju!
70-luvulla tulimme kesäisin ja talvisinkin lomilla sukulaisiin Hyrylle. Muistan valoisat kesäillat ja yöt, kun kyliltä käppäilin kotiin. Istuskelut postin portailla. Fillaroinnit kyläraitilla poikia kuikuillen. Auringonlaskut Tiikkajansalmen sillalta. Hitaat tukkilautat joella. Kiipeilyt Istolla. Myöhemmin illat Iskulla tai Reitinhovissa ja sen jälkeen värjöttelyt pakkasessa nakkikioskilla. Muistojen sirpaleita, niitä riittää Hyryltä. Terveiset kaikille sen ajan nuorille Hyryntiellä!

70-luvulta kirjoitti:

Hieno viestiketju!
70-luvulla tulimme kesäisin ja talvisinkin lomilla sukulaisiin Hyrylle. Muistan valoisat kesäillat ja yöt, kun kyliltä käppäilin kotiin. Istuskelut postin portailla. Fillaroinnit kyläraitilla poikia kuikuillen. Auringonlaskut Tiikkajansalmen sillalta. Hitaat tukkilautat joella. Kiipeilyt Istolla. Myöhemmin illat Iskulla tai Reitinhovissa ja sen jälkeen värjöttelyt pakkasessa nakkikioskilla. Muistojen sirpaleita, niitä riittää Hyryltä. Terveiset kaikille sen ajan nuorille Hyryntiellä!

Lue lisää

ihmisiä tuolta ajalta Hyryltä, jotka ovat jääneet erityisesti mieleen?;)

ketään kirjoitti:

ihmisiä tuolta ajalta Hyryltä, jotka ovat jääneet erityisesti mieleen?;)

kellään muilla olla vastaavia muistoja Hyrynsalmelta?

Ennen oli koululaesiehii, joka kylässä oli koulu ja ne pulisteli oppilaesta, kaekille ei ollu pulupettiekaa. Moessaahi taesi oli enämpi koululaesie, kun nyt kirkolla on sentään Moesseessa nytkii aenu Hyrynsalamen alakoulu, että näen täellä.

kaekkea kirjoitti:

Ennen oli koululaesiehii, joka kylässä oli koulu ja ne pulisteli oppilaesta, kaekille ei ollu pulupettiekaa. Moessaahi taesi oli enämpi koululaesie, kun nyt kirkolla on sentään Moesseessa nytkii aenu Hyrynsalamen alakoulu, että näen täellä.

Lue lisää

halusi p..ahii, mutta nyt meteoriitti putovaa enne peähän kun hyryltä soapi naesta, jotta kyllä iskun talon virottaminen oesi oekeen hvyä homma tässähii mielessä

Vielä 60-luvulla oli asemanseudulla runsain mitoin saksalaisten sodanaikaista jäämistöä. Korsujen ja sirpalesuojien pohjia ja kuoppia oli kankaat täynnä. Jopa betonisia raknennelmia oli jäljellä. Niisä oli poikasena hyvä leikkiä, ja kaivella hylsyjä sun muuta sotaroinaa kankaasta.

Aseman risteyksessä asui Nurmelan Anttoni kaverinsa kanssa (kuka muistaa kaverin nimen?) kyljelleen käännetyssä kuorma auton vesilaatikossa. Eipä tainnut liian tilava asunto olla. Sellaista olis asuntopolitiikka silloin. Pikkusen kirkolle päin oli samalla puolen tietä hirsinen mökki, jossa asui leskiäiti poikansa kanssa. Kukahan se oli.

Radan takana Tikka-Topi asusteli kanssa pienessä mökissä. Kun Topi kuoli pidettiin huutokauppa. Menimme sinne ostamaan minulle polkupyörää. Ostamatta jäi, pitkään se harmitti.

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Vielä 60-luvulla oli asemanseudulla runsain mitoin saksalaisten sodanaikaista jäämistöä. Korsujen ja sirpalesuojien pohjia ja kuoppia oli kankaat täynnä. Jopa betonisia raknennelmia oli jäljellä. Niisä oli poikasena hyvä leikkiä, ja kaivella hylsyjä sun muuta sotaroinaa kankaasta.

Aseman risteyksessä asui Nurmelan Anttoni kaverinsa kanssa (kuka muistaa kaverin nimen?) kyljelleen käännetyssä kuorma auton vesilaatikossa. Eipä tainnut liian tilava asunto olla. Sellaista olis asuntopolitiikka silloin. Pikkusen kirkolle päin oli samalla puolen tietä hirsinen mökki, jossa asui leskiäiti poikansa kanssa. Kukahan se oli.

Radan takana Tikka-Topi asusteli kanssa pienessä mökissä. Kun Topi kuoli pidettiin huutokauppa. Menimme sinne ostamaan minulle polkupyörää. Ostamatta jäi, pitkään se harmitti.

Lue lisää

kun pari miestä oli palanut parakkiin Multitörmän kankaalla?
Toista sanoivat Petsamon Villeksi.

Eihän niitä monella ollut mutta tuntomerkit viittaisivat Juntusen Anttiin.

ihjkl kirjoitti:

Eihän niitä monella ollut mutta tuntomerkit viittaisivat Juntusen Anttiin.

olla myös tummennetut takalasit. Jotenkin on vain jäänyt lapsuudesta mieleen se auto. Taisi aika kauas kuulua se "pilipalilaulu", jonka siitä sai kuulumaan...:)

ihjkl kirjoitti:

Eihän niitä monella ollut mutta tuntomerkit viittaisivat Juntusen Anttiin.

Ruokolaisen K:llakin ollut punainen Escort...?!

ihjkl kirjoitti:

Eihän niitä monella ollut mutta tuntomerkit viittaisivat Juntusen Anttiin.

Cortina tai Taunus, vai olisiko sittenkin ollut Fiesta…

se oli kirjoitti:

Cortina tai Taunus, vai olisiko sittenkin ollut Fiesta…

ollut noista mikään...

sinä semmoisen, kirjoitti:

kun pari miestä oli palanut parakkiin Multitörmän kankaalla?
Toista sanoivat Petsamon Villeksi.

Tiedän tapauksen, mutta en toki sitä muista. Multitörmän eteläpuolen rinteessä, ei kovin kaukana Katajasuon tiestä on sankanpuoleinen haavikko. Sieltä löytyy vielä Multikankaan kämpän kivijalka.

Alueella oli ollut aikanaan suuri savott. Kämppä syttyi kuitenkin yhtenä yönä tuleen. Palossa sai tosiaan surmansa metsätyömiehiä.

Isävainaa näytti tuon parakin paikan ja muisteli tapahtumaa.

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Tiedän tapauksen, mutta en toki sitä muista. Multitörmän eteläpuolen rinteessä, ei kovin kaukana Katajasuon tiestä on sankanpuoleinen haavikko. Sieltä löytyy vielä Multikankaan kämpän kivijalka.

Alueella oli ollut aikanaan suuri savott. Kämppä syttyi kuitenkin yhtenä yönä tuleen. Palossa sai tosiaan surmansa metsätyömiehiä.

Isävainaa näytti tuon parakin paikan ja muisteli tapahtumaa.

Lue lisää

myös hiihdelty kovasti 80-luvulla? Oli ihan valaistut ladut ja kisojakin pidettiin...

Multilla kirjoitti:

myös hiihdelty kovasti 80-luvulla? Oli ihan valaistut ladut ja kisojakin pidettiin...

Multimäellä on vieläkin olemassa, vanhan Ruijanmeren päällä sijitsevaa kaatopaikkaa vastapäätä, ns. linjan mäki, joka oli oikeiden huimapäiden laskupaikka 60-luvulla. Vastakkainen rinne oli vielä jyrkempi -ja päättyi Lietejokeen.

Kun uusi viitostie rakennettiin syntyi Hyrysalmen keskustaan leikkauksen seurauksena hyvä mäki, eli Istonpitkä. Tien rakennusaikana taisi joku pikkupoika jäädä vyöryvän sorarintuuksen alle ja kuoli sinne.

Kansakouluaikaan oli hyvä hurautella mäkeä Iston päältä. Koulun hiihtokilpailutkin pidettiin aina Istolla. Kerran tulin toiseksi, mutta pian huomattiin, että olin vahingossa oikaissut. Kaikkien aikojen paras hiihtokilpailutulokseni siis mitätöitiin arvovaltaisen tuomariston toimesta.

1980-luvulla rakennettiin Multimäelle valaistu pururata. Rata on kuitenkin auttamatta liian kaukana kylältä ja profiililtaan turhan raskaskin, joten se taitaa olla nyt jo käyttämättömänä.

Uusi valaistu rata taitaa johtaa Murtovaaran suuntaan.

Koulun kilpailut pidettiin tietenkin Iskun vieressä urheilukentällä. Syksyinen tapahtuma oli tietenkin lapsen mieleen suuri, ja tunnelma korkealla. Tämän stadionin erikoisuushan on, että juoksurata ei ole täyspitkä, se on vain jotain kolmesataa metrinen.

kyllä kirjoitti:

ollut noista mikään...

Foortin Mondeo…

se oli taatusti kirjoitti:

Foortin Mondeo…

ollut Ford Escort

sittenkin kirjoitti:

ollut Ford Escort

Ford on ollut…

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Multimäellä on vieläkin olemassa, vanhan Ruijanmeren päällä sijitsevaa kaatopaikkaa vastapäätä, ns. linjan mäki, joka oli oikeiden huimapäiden laskupaikka 60-luvulla. Vastakkainen rinne oli vielä jyrkempi -ja päättyi Lietejokeen.

Kun uusi viitostie rakennettiin syntyi Hyrysalmen keskustaan leikkauksen seurauksena hyvä mäki, eli Istonpitkä. Tien rakennusaikana taisi joku pikkupoika jäädä vyöryvän sorarintuuksen alle ja kuoli sinne.

Kansakouluaikaan oli hyvä hurautella mäkeä Iston päältä. Koulun hiihtokilpailutkin pidettiin aina Istolla. Kerran tulin toiseksi, mutta pian huomattiin, että olin vahingossa oikaissut. Kaikkien aikojen paras hiihtokilpailutulokseni siis mitätöitiin arvovaltaisen tuomariston toimesta.

1980-luvulla rakennettiin Multimäelle valaistu pururata. Rata on kuitenkin auttamatta liian kaukana kylältä ja profiililtaan turhan raskaskin, joten se taitaa olla nyt jo käyttämättömänä.

Uusi valaistu rata taitaa johtaa Murtovaaran suuntaan.

Koulun kilpailut pidettiin tietenkin Iskun vieressä urheilukentällä. Syksyinen tapahtuma oli tietenkin lapsen mieleen suuri, ja tunnelma korkealla. Tämän stadionin erikoisuushan on, että juoksurata ei ole täyspitkä, se on vain jotain kolmesataa metrinen.

Lue lisää

laskin Multitörmän kaatopaikan puoleista linjan mäkeä. 60-luvun lopulla. En uskaltaisi enää, oli se niin hurja mäki. Jossain puolenvälin paikkeilla rinnettä oli silloin puun oksassa vuosikausia sukka roikkumassa, kuulemma joltain oli katkennut rinteessä jalka, se oli jouduttu lastoittamaan ja sukka oli jäänyt sinne. Joku oli sitten ripustanut sen männyn oksaan, siinä se roikkui vuosikaudet.

I <3 hyrynsalmi kirjoitti:

Multimäellä on vieläkin olemassa, vanhan Ruijanmeren päällä sijitsevaa kaatopaikkaa vastapäätä, ns. linjan mäki, joka oli oikeiden huimapäiden laskupaikka 60-luvulla. Vastakkainen rinne oli vielä jyrkempi -ja päättyi Lietejokeen.

Kun uusi viitostie rakennettiin syntyi Hyrysalmen keskustaan leikkauksen seurauksena hyvä mäki, eli Istonpitkä. Tien rakennusaikana taisi joku pikkupoika jäädä vyöryvän sorarintuuksen alle ja kuoli sinne.

Kansakouluaikaan oli hyvä hurautella mäkeä Iston päältä. Koulun hiihtokilpailutkin pidettiin aina Istolla. Kerran tulin toiseksi, mutta pian huomattiin, että olin vahingossa oikaissut. Kaikkien aikojen paras hiihtokilpailutulokseni siis mitätöitiin arvovaltaisen tuomariston toimesta.

1980-luvulla rakennettiin Multimäelle valaistu pururata. Rata on kuitenkin auttamatta liian kaukana kylältä ja profiililtaan turhan raskaskin, joten se taitaa olla nyt jo käyttämättömänä.

Uusi valaistu rata taitaa johtaa Murtovaaran suuntaan.

Koulun kilpailut pidettiin tietenkin Iskun vieressä urheilukentällä. Syksyinen tapahtuma oli tietenkin lapsen mieleen suuri, ja tunnelma korkealla. Tämän stadionin erikoisuushan on, että juoksurata ei ole täyspitkä, se on vain jotain kolmesataa metrinen.

Lue lisää

Soravyöryn alle jäi Remsun poika joka asui kirkon takana.

frto8 kirjoitti:

Soravyöryn alle jäi Remsun poika joka asui kirkon takana.

sattui nykyisen viitostien hiekkaharjuleikkauksessa koulujen luona 1950-luvulla. Silloin siinä oli vasta soramonttu ja vasta myöhemmin soramontusta jatkui viitostien linjaus ja kaivaukset etelään päin.

hautausmaan puoleisessa kaiteen betonitolpassa on vuosiluku.
Eipä vaan tule mieleen.
Olisi se tanskalaisten tekemä kaarisilta komea ilmestys. Jos ei olisi saksmanni räjäyttänyt.

siinähän kirjoitti:

hautausmaan puoleisessa kaiteen betonitolpassa on vuosiluku.
Eipä vaan tule mieleen.
Olisi se tanskalaisten tekemä kaarisilta komea ilmestys. Jos ei olisi saksmanni räjäyttänyt.

Lue lisää

silta on valmistunut 1967? Kävin koulua 60-luvulla ja kulkiessa aina seurattiin siltatyömaata.

siinähän kirjoitti:

hautausmaan puoleisessa kaiteen betonitolpassa on vuosiluku.
Eipä vaan tule mieleen.
Olisi se tanskalaisten tekemä kaarisilta komea ilmestys. Jos ei olisi saksmanni räjäyttänyt.

Lue lisää

se on iisakki Heikkisen leipäkortin numero ennen jatkosottie!!

torilla on taksikoppi. Miksei sitä voisi edes maalata, se näyttää vanhalta halkoliiteriltä tai ladolta, sieväksi maalattuna se piristäisi muutenkin niin ankaeaa tori-ilmettä