Kyky omaksua, pohtia ja prosessoida?

white_peony

(GM, kyllä, sait minut miettimään tätä asiaa :D)

Eli, jos teet palstalle aloituksen, jossa pohdit jotain tiettyä kysymystä tai asiaa, mikä on syysi tehdä se? Haluatko näkökulmia perustellaksesi asiaa itsellesi, uusia ajatuksia vaiko esittää oman vakaan näkemyksesi asian tilasta?

Oletko valmis omaksumaan uutta tietoa, prosessoimaan saamiasi vastauksia pitempäänkin, vai joutavatko eri mieltä olevien ihmisten mielipiteet romukoppaan?

Arvostatko kanssapalstailijoiden älykkyyttä, asioiden tuntemusta ja tietoa, vai väheksytkö niitä? Osa palstailiijoista ei toki suhtaudu mihinkään vakavasti, mutta sanotaan, että niiltä osin kuin löytyy keskustelukykyisiä palstalaisia.

Tuomitsetko kokemuksesi perusteella tietyn nimimerkin kommentit arvottomimmiksi kuin toisten?

Itse huomaan, että välttelen keskustelua joidenkin kanssa. Joidenkin mielipiteitä olen oppinut arvostamaan. Ja toivoisin, että oppisin paremmin ottamaan vastaan, prosessoimaan ja ottamaan käyttöön myös uusia näkökulmia.

18

565

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kauhean......

      vakavalta

      • hahhaa

        pelle, kuin pelle.


    • Henkilökohtaisesti:

      Asioita on paljon. Aloitusten pitäisi antaa jotain uutta minulle itselleni. Asiat, joista ihmiset keskustelee, huomaan että olen käynyt läpi joskus aikaisemmin. Aina tosin löytyy jotain uutta mitä ei ole mieleen tullut ja tietty sitä lukee kaiken ja prosessoi pienessä mielessään mitä lukee.

      Kaikilla on oikeus mielipiteisiin, jos ne eriävätkin omista niin mietin syitä, en heivaa niitä romukoppaan. Joskus tosin syyt jäävät selvittämättä.. Jollain tavalla siis vertailee itseään muihin. Ei aina kuitenkaan, pitäähän mielipiteellä olla järkevä perustelu ja sanoma.

      Tahdon ja luulen olevani avoin kaikelle, tai melkein kaikelle. Riippuu.

      Tuli mieleen: " Hetki lyö ... "

      • Taidan kohta oivaltaa jotain.. Hmmmmmm.....


      • white_peony

        sellainen ominaisuus, että on avoin ja nimenomaan haluaa olla on ihailtavaa. Mietin että hävisikö tuo kyky minulta kun ikää tuli lisää?


      • white_peony
        chalistra87 kirjoitti:

        Taidan kohta oivaltaa jotain.. Hmmmmmm.....

        Millainen oivalluksesi oli :D Itse oivalsin jättäneeni lounaan jälkeen juuston pöytään. Se haisee ja on ihan pehmeä nyt :(


      • white_peony kirjoitti:

        sellainen ominaisuus, että on avoin ja nimenomaan haluaa olla on ihailtavaa. Mietin että hävisikö tuo kyky minulta kun ikää tuli lisää?

        se on? Aikuistuminen, iän karttuminen?

        Muuttuuko mieli, periaatteet, asenne joissain asioissa tai kaikessa niin radikaalisti vai onko vielä "oma pää" tallella?

        Minua pelottaa tulevaisuus, tulevaisuuden minä. Tahdon kasvaa hyvään suuntaan. Näen että vanhemmissa ihmisissä on jotain muuttunutta, kovaa.. Ei kaikissa mutta.. poikkeuksia on niin harvassa.

        Kokemusten tulee kasvattaa, ei muuttaa eikä kovettaa, sydäntä ja mieltä.


      • white_peony
        chalistra87 kirjoitti:

        se on? Aikuistuminen, iän karttuminen?

        Muuttuuko mieli, periaatteet, asenne joissain asioissa tai kaikessa niin radikaalisti vai onko vielä "oma pää" tallella?

        Minua pelottaa tulevaisuus, tulevaisuuden minä. Tahdon kasvaa hyvään suuntaan. Näen että vanhemmissa ihmisissä on jotain muuttunutta, kovaa.. Ei kaikissa mutta.. poikkeuksia on niin harvassa.

        Kokemusten tulee kasvattaa, ei muuttaa eikä kovettaa, sydäntä ja mieltä.

        tuohon hyvin vastata. Karmeinta on ollut huomata muuttuvansa äidikseen, siitä saat aika lailla vinkkejä... Ei ikä ole minua kovettanut, nykyään uskallan olla väärässä, uskallan näyttää tunteeni jne. ja parasta on tuntea olevansa oikean ikäinen. Lapsien kasvaminen on välillä sydäntä raastavaa, mutta siitäkin on oppinut nauttimaan. Mitään "coolia" äitiä minusta ei tullut, kuten kaavailin nuorempana, mutta ehkä hieman ymmärtäväisempi kuin omastani.


      • white_peony kirjoitti:

        tuohon hyvin vastata. Karmeinta on ollut huomata muuttuvansa äidikseen, siitä saat aika lailla vinkkejä... Ei ikä ole minua kovettanut, nykyään uskallan olla väärässä, uskallan näyttää tunteeni jne. ja parasta on tuntea olevansa oikean ikäinen. Lapsien kasvaminen on välillä sydäntä raastavaa, mutta siitäkin on oppinut nauttimaan. Mitään "coolia" äitiä minusta ei tullut, kuten kaavailin nuorempana, mutta ehkä hieman ymmärtäväisempi kuin omastani.

        olla niinkuin äitini :( On hänessä niin hyviä kuin huonoja puolia. Hyvistä puolista olen iloinen, on myös puolia, joita uskon ns. "yliluonnollisia" perineeni. Huonoja puolia pitää uskaltaa kohdata mutta oman mielen pitää olla vahva ne kohtaamaan ja muuttamaan. Paljon olen oppinut niistäkin. Olen ylpeä, en liian.

        Sinänsä uutta minussakin, uskaltaa olla väärässä. Uskaltaa pyytää anteeksi, ja tarkoittaa sitä. Olla myös sitä mieltä mitä sanoo olevansa. Täten myös todella miettiä mitä sanoo ja sen vaikutuksen kaikkeen, niin hyvin kuin osaa. Kaikkea voi laajentaa.

        Kerro lisää, äitiydestä?


      • white_peony kirjoitti:

        Millainen oivalluksesi oli :D Itse oivalsin jättäneeni lounaan jälkeen juuston pöytään. Se haisee ja on ihan pehmeä nyt :(

        Juustoa juustoa.. Eilen mietiskeltyä; mikä juusto on eroottisinta?

        Niin, oivalluksesta:

        aaaahh... meilläkin tikka nakuttelee haapaa, on jo pitempään nakutellut, toivottavasti saa homman päätökseen ajoissa..

        Sanottua (sekä huomattua) että paremmin tulee sanottua kun sanoo nopeaan, mitä mieleen tulee, siis ns. alitajunnasta. Mutta toisaalta myös pitää ajatella sitä viestiä. Pieni ristiriita piileekö?

        Täytyy muuttaa ajatusmaailmaansa, lähemmäksi. Kun huomaa jonkin hyvän, hyödyllisen ajatustyylin, niin muuttaa omansa sellaiseksi? Kyllä voi itseään muuttaa, vaatii vaan hieman aikaa ja miettimistä. Yksilöllisyys kunniaan, mutta ei kaikki automaattisesti ole aina samaa. Aina on eroja.

        Oivalsin. Tahdon opetella meditoimaan. Toivottavasti en liikaa ahnehdi. Voiko ajatella liikaa hyviä asioita?


    • rusalkaa

      tekee muitten vastaukset oivalluksia. Havaitsen eri näkökulmia paremmin.

      Mun tapani on kyllä tutkia perusteellisesti ja miettiä jotain asiaa...silti jää huomaamatta jotain. Täältä saa monenlaista palautetta perustelujen kanssa tai ilman. Nasevat heitotkin on silmiä avaavia.

      Kyllä täälä asiassa pysytään, muttei liian kauan samaa aihetta jakseta pureksia.

      Noh. Pääasiassa olen täälä kuitenkin soittamassa suutani ja pitämässä hauskaa...viettämässä aikaa. Yleensä onkin hauskaa. Täälä on ihan fiksui ihmisii. Näitten kanssa on kiva 'seurustella'.

      On mulla sitten keskustelunaloituksiakin...mun missio tällä hetkellä: 'Yritän nostaa palstan tasoa'

      *kieli poskessa...AINA*

      • white_peony

        että joskus tulee ihan oikeasti sellainen Dr. Phil- oivallus. Noinhan se asia on, miksi helkkarissa en sitä tajunnut :D


    • miettimään tätä asiaa

      mikä on syysi tehdä se?

      ärsyttää.

      Haluatko näkökulmia perustellaksesi asiaa itsellesi

      En.

      uusia ajatuksia vaiko esittää oman vakaan näkemyksesi asian tilasta? omaksumaan uutta tietoa, prosessoimaan saamiasi vastauksia pitempäänkin

      Ei aivan näinkään. Enemmänkin ne vastaukset kertovat vastaajasta. (tai sitten eivät)


      joutavatko eri mieltä olevien ihmisten mielipiteet romukoppaan?

      Mielipiteet tulee ja menee. Ei se ole niin vakavaa.

      Arvostatko
      Joo.

      Osa palstailiijoista ei toki suhtaudu mihinkään vakavasti
      En.


      keskustelukykyisiä palstalaisia.

      Vakavasti ja keskustelukyky ei ole synonyymeja.


      Tuomitsetko kokemuksesi perusteella tietyn nimimerkin kommentit arvottomimmiksi kuin toisten?

      Ennemminkin asia menee niinpäin, että on muutama kenen kommentit kiinnostavat.


      Itse huomaan, että välttelen keskustelua joidenkin kanssa.

      Huono sulle.


      ottamaan vastaan, prosessoimaan ja ottamaan käyttöön myös uusia näkökulmia.

      Liirum laarum.

    • jaa,

      No vastataan sitten.

      Teen aika vähän aloituksia ja ylipäätään keskustelenkin melko satunnaisesti. Intoni tätä kyseistä palstaa kohtaan on laskenut aika radikaalisti, koska koen, ettei asia- ja pohtiva keskustelu paljoa kukoista, tai itseasiassa sitä ylipäätään voi harvoin edes nähdä.

      Nimimerkkien perusteella en vastaa, vaan enemminkin kunkin kirjoittajan kulloisestakin kirjoituksesta heijastuvan asenteen perusteella. Jos kirjoittajan asenne on asiakeskustelun ja ylipäätään kiinnostavan pohtimisen kannalta tylsämielinen, en innostu. Samaten jos jonkun kirjoituksesta liian selkeästi näkyy läpi se, että tyyppi viettää lähes kaiken aikansa tällä keskustelupalstalla, saatan "suodattaa" ja sivuuttaa juttuja melko merkityksettömänä hölöpölönä.

      Koominen (ja sen lisäksi melkoisen tympeä) ilmiö tällä palstalla mielestäni on se, että jotkut rekisteröidyt kirjoittajat poistattelevat kirjoituksiaan heti, kun vain kokevat joutuvansa alakynteen väittelyssä. Ainakin pari sellaista tulee heti mieleen. Jokseenkin huvittunut ja äimänkäki fiilis siitä jää... Suuntaansa sellainen: Ah, ei sitten keskustella ja kehitetä keskustelua.;D Okay!:/ Tarkoitan, että mitään erityistä erimielisyyttä ei joidenkin kanssa aina edes tarvita, vaan perustellutkin kirjoitukset saattavat lentää mäkeen, jos joku ei mielestään itse kokenut vastaavansa oikein tai itseään tyydyttävällä tavalla... Ei tod.(!) innosta keskustelemaan sellainen.

      Kyllä mielestäni arvostan kanssakeskustelijoideni älykkyyttä ja pohtimista. Kritiikille vastakkaista asennetta en kuitenkaan arvosta. Sellainen ainoastaan naurattaa(!) keskustelupalstalla, oli nyt minkä tyylin/tason foorumi kyseessä tahansa. Jos ihmisellä on huumoria pelissä, asioita pystyy pohtimaan monelta kantilta. Sillä asenteella varustettu ihminen ei myöskään koe erityistä tarvetta "loistaa" toisten kustannuksella julkisella keskustelufoorumilla, mistä mm. kirjoitusten mielivaltainen poistattelu kertoo.

      Hyvää joulunajan jatkoa sinne.:)

    • kun tiedämme?

      Tätä olen miettinyt. Mistä meidän "tietomme" tulee? Yleissivistystä? Kirjanoppineisuutta? Kantapään kautta? Se nyt vaan on niin... Sokraattinen menetelmä käytössä niin omissa kuin muidenkin kanssa keskustellessa. Ja huomaanpa sitä muidenkin käyttävän.

      Mutta ei kannattaisi vältellä, todellakaan. Kaikkea ei tietenkään pidä sietää ja sietorajamme ovat erilaisia, mutta jokaisella on jotain opetettavaa, sillä ikävimmälläkin tyypillä. Tai ehkäpä juurikin hänellä...

    • teen aloituksen yleensä melko spontaanisti. Ja vielä enemmänkin siks, että tiedän ihmisillä olevan sanottavaa ja mielipiteensä asiaan, ni saavat sanoa mielipiteensä ja mun mielestä kaikkein parasta on se, jos vaan saa tehtyä jonkun aloituksen, ja se keskustelu lähtee itsessään siitä elämään, ettei sitä tarvi sen kummemmin itse vetää, sitä on mukava lukea.

      Tääl ei kannata ainakaan vämmätä kenenkään kans mistään, se ei johda mihinkään.

      Ja niin. Jos mä täält jotain tosissani kysyn, ni se kyl liittyy johonkin ihan muuhun kuin suhteisiin tai tunteisiin, jotta muuten sit asiat on mulle pääpiirteissään noin niinku aivan samoja.

    • Epäluuloinen

      En yleensä tee aloituksia. Jos teen, toivon, että muut kertovat siitä oman näkökulmansa, haluan uusia ajatuksia ja jos mulla on, haluan esittää omankin näkökulman, asiasta vähän riippuu.

      Kyllä vastaan kappaleeseen nro 2.

      Toki aina arvostan älykkyyttä, asiantuntemusta ja tietoa, suorastaan nautin siitä, jos oletan kyseessä olevan älykkyyttä, asiantuntemusta ja tietoa. Sitä ei aina tiedä.

      Sen voin sanoa, että nimimerkeillä ei täällä ole ainakaan minulle yhtään mitään merkitystä, koska niiden taakse voi kätkeytyä tai olla kätkeytyvinään ihan kuka vaan. En kiinnitä niihin mitään huomoita kuin ehkä sen verran, että samalta nimimerkiltä tulee joku toinenkin viesti. Siinä mielessä nimimerkit ja palstan henkilöt menevät minulta kokonaan hukkaan.

      Aina, minussa ainakin, löytyy paljonkin kehittämistä ja kehittymistä. Jossain asioissa olen aika toivoton tapaus.

    • random_N

      Teen aloituksia hyvin eri syistä.

      Kovin vakavissani en vastauksia lue, ilahduttavaa on toki jos tulee jotakin joka ravistelee omia näkemyksiä.

      Liian moni aihe on ikuista kissanhännänvetoa ja liian moni vastaa vain ja ainoastaan oman itsensä ja oman elämäntilanteensa kautta. Sellaiset keskustelut ovat aika turhia.

      Rönsyt, yllärit ja kunnon argumentit virkistävät.

    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää

      jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole
      Maailman menoa
      19
      2176
    2. Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä

      ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi
      Maailman menoa
      39
      2075
    3. Belfastissa käynnissä kunnon persuilu

      Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä
      Maailman menoa
      28
      1970
    4. Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen

      Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma
      Maailman menoa
      47
      1386
    5. Mitä kirjainta haluaisit

      Ra kastella mahdottomasti?
      Ikävä
      74
      1326
    6. Onko kaivattusi rohkeampi kuin sinä?

      Vai oletko sinä rohkeampia? Mikä on rohkea teko, minkä sinä tai kaivattusi on tehnyt? Mitä siitä seurasi?
      Ikävä
      46
      873
    7. Kaunein nimi

      Mikä on mielestäsi kaunein miehen ja naisen nimi? Haluaisitko itse olla joku toisen niminen?
      Ikävä
      56
      802
    8. Farmi-Amski ja Jucci Hellström - Sydämiä satelee - Onko tässä jotain enemmän?

      Amskidamski Anne-Mari Tarkkio ja Jucci Hellström olivat samaan aikaan Farmi Suomi -realityssä. Nyt somessa on nähty mat
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      741
    9. Arvaa sattuuko se

      Että teen töitä siihen että unohdan sinut. Mitä muutakaan voin
      Ikävä
      52
      713
    10. Rakastan sinua hiljaisuudessa

      Rakastan sinua hiljaisuudessa. Olisit minun tai et, olen odottanut sinua vuosisatojen ajan. Ilman sinua sydämeni on yksi
      Rakkaus ja rakastaminen
      32
      698
    Aihe