Epäilen, että ydinturvallisuus Suomessa on taantumassa, tai sitten kehutut simulointi- ja analysointiohjelmat eivät täytä tehtäviään, tai ovat väärissä käsissä. Katsokaapa näitä kahta tapahtumaa, joista kumpikin olisi voinut johtaa vaaratilanteeseen:
1: Pumpun merkkivalo (LED) oikosulussa
- kaikki sähköiset komponentit voi joutua oikosulkuun. Eikö mielikuvitus riitä edes ohjelmalla pistämään merkkilampun piuhoja oikosulkuun ja katsoa mitä tapahtuu?
"
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen määräaikaiskokeessa löytyi vika
12.1.2009
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ykkösyksikön sammutetun reaktorin merivesijärjestelmän pumppu pysähtyi, kun sitä käynnistettiin maanantaina 5.1.2009 määräaikaiskokeen yhteydessä. Tapahtuma ei aiheuttanut vaaraa ympäristölle eikä henkilöstölle, mutta vaikutti laitoksen turvallisuuteen, joten se luokiteltiin INES-luokkaan yksi.
Olkiluoto 1 -laitosyksiköllä tehtiin viime viikon maanantaina määräaikaiskoe, jossa käynnistettiin sammutetun reaktorin merivesijärjestelmän pumppu. Pumppu kuitenkin pysähtyi, kun sen LED-merkkilamppu aiheutti ohjauspiiriin oikosulun. Sammutetun reaktorin merivesijärjestelmä on osa reaktorisydämen jälkilämmönpoistojärjestelmää. Järjestelmä on jaettu neljään riippumattomaan osaan, joista kahteen oli vaihdettu LED-tyyppinen lamppu.
Lisäksi kahdeksan muun pumpun vastaavat merkkilamput oli vaihdettu LED-tyyppisiksi vuoden 2008 muutostöissä. Vian havaitsemisen jälkeen kyseiset LEDit poistettiin käytöstä, koska epäiltiin, että kyseessä on suunnittelu- tai valmistusvirhe.
Tapahtuma ei aiheuttanut vaaraa, mutta koska mahdollinen yhteisvika heikensi turvallisuustoiminnon toteutumisen luotettavuutta, se luokiteltiin kansainvälisellä ydinlaitostapahtumien vakavuusasteikolla luokkaan INES 1, poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma. Asteikossa on seitsemän luokkaa, joista INES 1 on alin.
"
http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/fi_FI/new_528/
2: Simuloitu tieto unohtunut päälle
- pitääkö jotakin sattua ennenkuin ymmärretään, että simuloinnin päälle jääminen on turvallisuusriski, ja että sen estämiseksi menetelmiä on kehitettävä?
"
Puute Loviisan ydinvoimalaitoksen turvallisuusjärjestelmässä
19.12.2008
Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosyksiköllä havaittiin perjantaina 12.12.2008 puute reaktorisuojausjärjestelmässä. Tapahtuma ei aiheuttanut vaaraa ympäristölle eikä henkilöstölle, mutta se heikensi merkittävästi reaktorisuojausjärjestelmän toimintakykyä.
Loviisa 2 -laitosyksiköllä ilmeni määräaikaistarkastuksen yhteydessä viime perjantaina, että reaktorisuojausjärjestelmään oli simuloitu kolmelle pääkiertopumpulle tieto, jonka mukaan pumput ovat toiminnassa. Simuloinnin seurauksena reaktorisuojausjärjestelmä ei olisi saanut tietoa näiden pumppujen pysähtymisestä. Uhkana tilanteessa oli, että jos laitoksen pääkiertopumput olisivat pysähtyneet esimerkiksi täydellisen sähkön menetyksen seurauksena, reaktorin sammuttava pikasulkukäsky ei olisi tullut välittömästi. Pikasulku olisi tällöin tapahtunut reaktorin paineen tai lämpötilan nousun seurauksena vasta hieman myöhemmin, mikä olisi johtanut reaktorin jäähdytyksen hetkelliseen heikkenemiseen ja paineen nousuun. Laitosyksikölle tehtyjen turvallisuusanalyysien perusteella riskiä polttoaineen vaurioitumisesta ei kuitenkaan olisi ollut.
Päällä olevaa simulointia ei havaita reaktorisuojausjärjestelmän kuukausitestausten yhteydessä. Tämänhetkisen tiedon mukaan tilanne oli jatkunut lokakuussa 2008 päättyneestä vuosihuoltoseisokista lähtien.
Tapahtuma osoitti puutteen Loviisan voimalaitoksen menettelytavoissa: suojausjärjestelmän signaali oli saatettu käyttökunnottomaksi ilman, että asia oli dokumentoitu riittävällä tavalla. Tästä syystä simuloinnit jäivät havaitsematta ja purkamatta laitoksen ylösajon yhteydessä.
Simuloinnit poistettiin heti havaitsemisen jälkeen. Fortum Power and Heat Oy tutkii tapahtumaa ja laatii siitä erikoisraportin. Raportissa esitetään korjaavat toimenpiteet, joilla vastaavan tapahtuman esiintyminen estetään jatkossa. Säteilyturvakeskus (STUK) tarkastaa raportin ja arvioi tarvittavat toimenpiteet.
Tapahtuma luokitellaan kansainvälisellä ydinlaitostapahtumien vakavuusasteikolla luokkaan INES 1, poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma. Asteikossa on seitsemän luokkaa, joista INES 1 on alin.
Lisätietoja:
Johtaja Lasse Reiman, puh. (09) 759 88 379
Tiedottaja Leena Hietanen, puh. (09) 759 88 215
Reaktorisuojausjärjestelmän tehtävänä on tarvittaessa pysäyttää ketjureaktio reaktorin sydämessä tai alentaa reaktorin tehoa säätösauvajärjestelmän avulla.
Reaktorin tehon pienentäminen tai tehon kasvun estäminen toteutetaan ohjaamalla booriterässäätöelementtejä prosessimittauksista ja ulkoisista neutronivuomittauksista muodostettujen suojauksien avulla. Suojauksiin vaikuttavilla prosessimittauksilla valvotaan mm. reaktorin tehoa, reaktorin ja suojarakennuksen ylipainetta, jäähdytteen virtausta ja lähtölämpötilaa, höyrystimien pinnankorkeutta sekä suojausjärjestelmän sähkönsyöttöä.
"
http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/2008/fi_FI/news_524/
Ei millään pahalla, mutta ei hyvältä näytä.
1: Pumpun merkkivalo (LED) oikosulussa
- kaikki sähköiset komponentit voi joutua oikosulkuun. Eikö mielikuvitus riitä edes ohjelmalla pistämään merkkilampun piuhoja oikosulkuun ja katsoa mitä tapahtuu?
"
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen määräaikaiskokeessa löytyi vika
12.1.2009
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ykkösyksikön sammutetun reaktorin merivesijärjestelmän pumppu pysähtyi, kun sitä käynnistettiin maanantaina 5.1.2009 määräaikaiskokeen yhteydessä. Tapahtuma ei aiheuttanut vaaraa ympäristölle eikä henkilöstölle, mutta vaikutti laitoksen turvallisuuteen, joten se luokiteltiin INES-luokkaan yksi.
Olkiluoto 1 -laitosyksiköllä tehtiin viime viikon maanantaina määräaikaiskoe, jossa käynnistettiin sammutetun reaktorin merivesijärjestelmän pumppu. Pumppu kuitenkin pysähtyi, kun sen LED-merkkilamppu aiheutti ohjauspiiriin oikosulun. Sammutetun reaktorin merivesijärjestelmä on osa reaktorisydämen jälkilämmönpoistojärjestelmää. Järjestelmä on jaettu neljään riippumattomaan osaan, joista kahteen oli vaihdettu LED-tyyppinen lamppu.
Lisäksi kahdeksan muun pumpun vastaavat merkkilamput oli vaihdettu LED-tyyppisiksi vuoden 2008 muutostöissä. Vian havaitsemisen jälkeen kyseiset LEDit poistettiin käytöstä, koska epäiltiin, että kyseessä on suunnittelu- tai valmistusvirhe.
Tapahtuma ei aiheuttanut vaaraa, mutta koska mahdollinen yhteisvika heikensi turvallisuustoiminnon toteutumisen luotettavuutta, se luokiteltiin kansainvälisellä ydinlaitostapahtumien vakavuusasteikolla luokkaan INES 1, poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma. Asteikossa on seitsemän luokkaa, joista INES 1 on alin.
"
http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/fi_FI/new_528/
2: Simuloitu tieto unohtunut päälle
- pitääkö jotakin sattua ennenkuin ymmärretään, että simuloinnin päälle jääminen on turvallisuusriski, ja että sen estämiseksi menetelmiä on kehitettävä?
"
Puute Loviisan ydinvoimalaitoksen turvallisuusjärjestelmässä
19.12.2008
Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosyksiköllä havaittiin perjantaina 12.12.2008 puute reaktorisuojausjärjestelmässä. Tapahtuma ei aiheuttanut vaaraa ympäristölle eikä henkilöstölle, mutta se heikensi merkittävästi reaktorisuojausjärjestelmän toimintakykyä.
Loviisa 2 -laitosyksiköllä ilmeni määräaikaistarkastuksen yhteydessä viime perjantaina, että reaktorisuojausjärjestelmään oli simuloitu kolmelle pääkiertopumpulle tieto, jonka mukaan pumput ovat toiminnassa. Simuloinnin seurauksena reaktorisuojausjärjestelmä ei olisi saanut tietoa näiden pumppujen pysähtymisestä. Uhkana tilanteessa oli, että jos laitoksen pääkiertopumput olisivat pysähtyneet esimerkiksi täydellisen sähkön menetyksen seurauksena, reaktorin sammuttava pikasulkukäsky ei olisi tullut välittömästi. Pikasulku olisi tällöin tapahtunut reaktorin paineen tai lämpötilan nousun seurauksena vasta hieman myöhemmin, mikä olisi johtanut reaktorin jäähdytyksen hetkelliseen heikkenemiseen ja paineen nousuun. Laitosyksikölle tehtyjen turvallisuusanalyysien perusteella riskiä polttoaineen vaurioitumisesta ei kuitenkaan olisi ollut.
Päällä olevaa simulointia ei havaita reaktorisuojausjärjestelmän kuukausitestausten yhteydessä. Tämänhetkisen tiedon mukaan tilanne oli jatkunut lokakuussa 2008 päättyneestä vuosihuoltoseisokista lähtien.
Tapahtuma osoitti puutteen Loviisan voimalaitoksen menettelytavoissa: suojausjärjestelmän signaali oli saatettu käyttökunnottomaksi ilman, että asia oli dokumentoitu riittävällä tavalla. Tästä syystä simuloinnit jäivät havaitsematta ja purkamatta laitoksen ylösajon yhteydessä.
Simuloinnit poistettiin heti havaitsemisen jälkeen. Fortum Power and Heat Oy tutkii tapahtumaa ja laatii siitä erikoisraportin. Raportissa esitetään korjaavat toimenpiteet, joilla vastaavan tapahtuman esiintyminen estetään jatkossa. Säteilyturvakeskus (STUK) tarkastaa raportin ja arvioi tarvittavat toimenpiteet.
Tapahtuma luokitellaan kansainvälisellä ydinlaitostapahtumien vakavuusasteikolla luokkaan INES 1, poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma. Asteikossa on seitsemän luokkaa, joista INES 1 on alin.
Lisätietoja:
Johtaja Lasse Reiman, puh. (09) 759 88 379
Tiedottaja Leena Hietanen, puh. (09) 759 88 215
Reaktorisuojausjärjestelmän tehtävänä on tarvittaessa pysäyttää ketjureaktio reaktorin sydämessä tai alentaa reaktorin tehoa säätösauvajärjestelmän avulla.
Reaktorin tehon pienentäminen tai tehon kasvun estäminen toteutetaan ohjaamalla booriterässäätöelementtejä prosessimittauksista ja ulkoisista neutronivuomittauksista muodostettujen suojauksien avulla. Suojauksiin vaikuttavilla prosessimittauksilla valvotaan mm. reaktorin tehoa, reaktorin ja suojarakennuksen ylipainetta, jäähdytteen virtausta ja lähtölämpötilaa, höyrystimien pinnankorkeutta sekä suojausjärjestelmän sähkönsyöttöä.
"
http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/2008/fi_FI/news_524/
Ei millään pahalla, mutta ei hyvältä näytä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
sinällään eivät olisi voineet johtaa vaaratilanteeseen. Eikä loviisan tapauksessa vaaraa olisi tullut, STUK tiedotteen mukaan, koska reaktorin pysäytysignaali olisi tullut lämmöstä ja paineesta hieman myöhemmin. Arvaan myös että ajajat olisivat saaneet tietokoneelle hälytyksiä joka olisi nähnyt , ennen automaattista pysäytystä, paineesta ja lämpötilasta että kaikki ei ole kunnossa. Luulempa että operaattori olisi tehnyt laitoksen pysäytyksen itsenäisesti. sama pätee varmaan olkiluodonkin tapauksessa.
Se mitä pumpujen ohjauksista tiedän, yleisesti, voisin arvata että olkiluoden tapauksessa tuo säätöpiiri voidaan ohittaa ja pumppuja ajaa käsin.
Ydinvoimalaonnettomuuteen johtuva tapahtumasarja vaatii useamman kuin yhden turvallisuuteen vaikuttavan tekijän pettämisen, ja kumpikin noista tapauksista teki sen. Mielestäni pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että ihan vain huolellisella "kylmäajolla", siis papereita katsoen ja mielikuvitusta käyttäen, molemmat tapaukset olisi voitu havaita etukäteen. Niin no - aikaa se vaatii ja rahaa, ja STUKilla taitaa olla muita kiireitä nykyään.
pitkä matka onnetomuuteen. Menee jo toiston puolelle , utta huomaan että joskus sekin on tarpeen. STUK tiedotteessa todetaan että loviisan tapauksessa reaktorin sammutus olisi tullut muista signaaleista (diverssesitä, minun tulkintani mukaan)eri toimintatapa jolla kuitnekin mitataan samaa asiaa (paine ja lämpötila) reagoi epätasapainoon tuotetun energian ja pois viedyn energian välillä ja näihän olisi käynyt jos reaktorin pysäytys signaalia ei olisi tullut. lisäksi ohjaajalla on mahdollisuus pysäyttää reaktori käsin ilman automatiikkaa.
Samaa mieltä olen että asia pitää huomioida ja virheistä pitääoppia. Aikaa se vaatii kuten myös rahaa. Sitä voimayhtiöillä liene on ja sitä ne turvallisuuden ylläpitoon ja parantamiseen käyttävät.
Eikös tämä testaus ole juuri muuta kuin kylmä-ajoa ja papereista katsomista. Testien tehtävänä mitä ilmeisimmin on löytää piilevät viat. Tämähän vain osoittaa että voimayhtiöllä on menetelmät joilla viat ja virheet saadaan kiinni.
Rahasta tämä ei varmaan ole kiinni eikä ajastakaan ja kaiken lisäksi vikahan löydettiin ja korjattiin niin olkiluodossa kuin loviisassakin.
Muu kuin rusetti sormessa.
Inhimillinen virhe laite testauksen piirissä jota ei voi suorittaa ilman irtikytkentää.
Ihminen on lopulta aina vastuussa.
Mikään järjestelmä ei ole virheetön koska siinäkin on aina ihminen takana.
Mieti hätä tilanne primääripiirissä!!!!
Putki on murtunut tai paisuntasäiliötä ei saada tiiviiksi.
Laitos ajetaan ales ja sammutetaan osa pumpuista.
Huomataan ettei lämmönsiirtoketju toimi riittävän tehokkaasti koska kaikki pumput oovat pysähdyksissä osan pumpuista käyntitiedoista huolimatta.
Ongelman toinen puoli hätä seis tilanteessa! osa tehonrajoitus ei toimi oikein koska ohjaamo ajattelee osan pumpuista käyvän.
Ledivalot ovat siitä paskoja että ne palavat tai eivät, silti se ei välttämättä tarkoita oikeaa laitetilaa.
Minuutit kuluvat ja aika on lyhyt.
Lämpötila nousee, paine kasvaa ...mikä käy mikä ei käy.
Onko vuoto paisuntasäiliöön vai jokin primäärihaara, mikä haara? KIIRE. reaktorin alapuolinen tila täynnä höyryä...
Tilanne jossa 3 virheellistä käytitietoa aiheuttaa kaaoksen.
Kaaos laajenee jos siihen ei ole lääkkeitä.
laitosvaste ja skenaario.
Muutama kommentti sekavaan tekstiin jolla on vain löyhä side oikeaan painevesilaitokseen:
"Huomataan ettei lämmönsiirtoketju toimi riittävän tehokkaasti koska kaikki pumput ovat pysähdyksissä osan pumpuista käyntitiedoista huolimatta. "
Jos puhut nyt painevesilaitoksesta, niin
primääripiiri jäähdytetään joko käyvillä pumpuilla tai ns luonnonkiertomoodilla. Molemmat tavat toimii.
"Ongelman toinen puoli hätä seis tilanteessa! osa tehonrajoitus ei toimi oikein koska ohjaamo ajattelee osan pumpuista käyvän. "
Höpö höpö. Primääripiirin vuodossa laitos sammutetaan aina pikasululla. Jos pikasulkusignaali tulee suojausautomatiikan kautta, se varmistetaan käsin. Ennen pikasulun voimaan tuloa tehorajoutuksen hoitaa automatiikka rinnakkaisista ja riippumattomista signaaleista (esim paine ja lämpötila). Tämä tapahtuu kun primääripiirin parametrit tulevat suojausrajalle. Tapahtumaketju riippuu voimakkaasti alkutapahtumasta kuten vuodon paikka, koko yms.
"Minuutit kuluvat ja aika on lyhyt.
Lämpötila nousee, paine kasvaa ...mikä käy mikä ei käy."
Jos kyseessä oli, kuten alussa annat ymmärtää, PWR-laitoksen primääripiirin vuoto, primääripiirin paine joko pienenee tai stabiloituu tilaan missä hätäjäähdytyslaitteiden kapasiteetti vastaa vuodon massavirtaa. reaktorin pikasulun jälkeen paine ja lämpötila pienenevät. Primääripiirin vuodossa reaktorin pikasulku ei tule/riipu pääkiertopumppujen käyntitiedosta.
Tuo mitä kirjoitin on rankasti yksinkertaistettua, yksityiskohtaisempaan kuvaukseen en viitsinyt alkaa.
Niin sanottu "onnettomuuskuvaus" vastasi korkeintaan halvan fantasiaelokuvan käsikirjoitusta, ei edes sitä.
Totta viestissäsi on se ,että ihminen vastaa aina teoistaan. Vastuuta ei voi eikä pidä koskaan siirtää pois ihmiseltä..
"STUK tiedotteessa todetaan että loviisan tapauksessa reaktorin sammutus olisi tullut muista signaaleista (diverssesitä, minun tulkintani mukaan)eri toimintatapa jolla kuitnekin mitataan samaa asiaa (paine ja lämpötila) reagoi epätasapainoon tuotetun energian ja pois viedyn energian välillä ja näihän olisi käynyt jos reaktorin pysäytys signaalia ei olisi tullut. lisäksi ohjaajalla on mahdollisuus pysäyttää reaktori käsin ilman automatiikkaa."
Aivan, mutta minua kiinnostaisi pohtia, että mitä sen jälkeen tapahtuisi? Oletetaan, että hätäsulku tapahtuisi juuri jonkin mittaustuloksen perusteella: paine, pinnankorkeus tai lämpötila. Mutta edelleenkin systeemi indikoisi, että pummpu pyörii, eikä automaattisesti yrittäisi vaihtoa tai siirtymistä hätäjäähdytkseen. Ydinvoimala kuumenisi jälkilämmöstä edelleenkin hurjaa vauhtia, ja operaattorilta edellytettäisiin hyvää tilannetajua, että hän oivaltaisi, ettei pumppu oikeasti pyörikkään, vaikka systeemi niin indikoi, eli vaihto on tehtävä manuaalisesti.
Tämä on mielenkiintoista juuri siksi, että oikeastaan vastaava tilanne oli Harrisburgissa. Kaikki alkoi venttiilin väärästä tilatiedosta. Paineen ja lämpötilan voimakas nousu tulkittiin väärin, koska reaktorissa ei ollut toimivaa pinnankorkeuden mittausta. Luultiin, että homma olisi hanskassa, mutta kukaan ei tajunnut, että kriittinen venttiili oli kiinni, vaikka valvomon lamppu väitti sen olevan auki.
Stuk puhuu vain sammutuksesta, vaikka sammutus ei kuitenkaan riitä estämään ytimen sulamista, jos jälkilämpöä ei saada pois reaktorista. En tiedä, voisiko pääkiertopumpun tilatieto jäädä vain yhden tiedon varaan tai yrittäisikö järjestelmä pumpunvaihtoa/hätäjäähdytykseen siirtymistä siitäkin huolimatta(näin sen kyllä pitäisi tehdä), että se tulkitseen käytettävän pumpun toimivaksi.
mitään vaan reaktorin pikasulku tulisi normaalisti joko diversseistä signaaleista tai suoraan alkutapahtumasta. Laitos stabiloituisi tilaan jossa jälkiteho vastaisi syöttövesipumppujen kapasiteettia. Reaktorin pikasulun jälkeen pumput jäisi pyörimään, niin kuin pitääkin.
Muuta en jaksa kommentoida, koska , anteeksi vain, et oikein näytä tuntevan painevesilaitoksen perustoimintaa tai alkeita. Tarkemman selityksen antaminen olisi näin koko lailla turhaa.
Tiedottaminen on haaste sekä STUKin että voimayhtiöiden tiedotteissa. Miksi antaa yksityiskohtaista tietoa kun se vain sekoittaa kansalaisia. Jos taas tieto on liian ylimalkaista, luullaan helposti että STUK tai voimayhtiö salailee.
Jos ydinvoima on yhteinen riski, niin kyllähän siitä pitää olla varaa yhdessä keskustella...epäilyihin voisi suhtautua nyrpeästi, jos van pääoman sijoittaja ottaisi riskin.
Minun esimerkikssäni vika tulisi pummpuihin, joiden tilatieto olisi lukittu järjestelmässä, jolloin järjestelmä ei näkisi pumpuissa vikaa. Kysymys lähinnä koski sitä, että osaisiko järjestelmä suojautua jonkin muun singaalin perusteella, esim liian alhainen paine pumpun työntöpuolella, liian pieni veden virtaus jne. Ja oletin, että jokin tällainen suojaus olisi olemassa, koska se on jo pienissä ja yksinkertaisissa kahden pumpun jäähdytysjärjestelmissä.
ja perusymmärrys hallinnassa. Se tässä juuri ongelma onkin niin kansaliasten kuin asiantuntijoidenkin kesken ettei löydy yhteistä säveltä/kieltä.
Lopulta ei auta muu kuin vakuutella että näin asia on. Vakuuttelusta saa valitettavan helposti olon/kuvan ettei haluta kertoa kaikkea vaan salaillaan. Jos sitten kerrotaan asia insinöörikielellä niin sitten taas normaali ihminen ei ymmärrä ja kuvittelee, että sanahelinän tarkoitus on vain sumuttaa ja valehdella.
Itse kysymykseesi vastasin jo aiemmin. Järjestelmässä on diverssejä ja redundanttisia mittauksia&suojauksia joiden perusteella suojaustoiminnat tapahtuu vaikka itse primäärimittaus/suojaus ei toimisikaan. Lisäksi on ennakoivia suojauksia jotka aktivoivat alemman tason suojaustoiminnot ennen varsinasita laitossuojausta.
Näyttää että tekstissäsi sekoitat lahjakkaasti pääkiertopumput ja hätäjäähdytyspumput keskenään. Reaktorin tehonrajoitus tai pikasulku tulee riippuen kuinka monta pumppua on käynnissä eli pääkiertopumppoujen käyntitieto on reaktorin pikasulun yksi ehto.
Eli primäärinen pikasulkusignaali pääkiertopumppujen pysäytyksestä jäisi tulematta, sen sijaan se tulisi musita signaaleista/parametreista, esimerkiksi noista diversseistä paineesta ja lämpötilasta.
Jos laitokselle olisi tullut jokin vika/häiriö tai jopa onnettomuus, reaktorin pikasulku olisi tullut joko noista diverseistä signaaleista tai suoraan alkutapahtumasta tai operaattorin toimesta. Pääkiertopumput (joissa siis vika oli) olisi pysähtyneet ajallaan laitossuojauksen toimesta. Laitossuojaus olisi myös käynnistänyt hätäjäähdytyspumput omista signaaleistaan.
En ole kieltämässä ketään puhumasta tai keskustelemasta. Tistan jälleen itseäni mutta ehkä se on tässäkin tapauksessa tarpeen. Jotta asioista voi puhua ja keskustella,pitäisi olla jonkinlaista perustietoa. Jos puhut/kyseenalaistat laitoksen suojauksesta/toimintaa, olisi hyvä jos tietäisit edes perusteet miten laitos toimii, tuntisitpääkomponentit, turvajärjestelmät. Jos taas lähdet soitellen sotaan, kysymyksesi ja kantasi on helposti täyttä tuubaa.
Siinä senkun puhut, mutta ymmärrät varmaan itsekin, ettei väittely voi olla kovin kehittävää, hedelmällistä tai edes järkevää jos kysyjä ei osaa kysyä ja vastaaja ei pysty vastaamaan, kun kysyjän yksinkertaisimmat perustiedot puuttuvat.
Kyllä asiantuntija osaa kertoa (jos itse tietää) maallikoille asioita. Karso vaikka STUKin UKK-osiota:
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/fi_FI/ukk/
Kun olet katsonut tuolta mallia siitä, miten tumpeloille kerrotaan asiat, vastaile asiantuntijoille esittämiini kysymyksiin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000041044745
etkä täältä. copy pastea sitten ksysymyksesi ja vastauksesi tänne.
kuka tahansa voi heittää kysymyksen STUKille:
"
Lähetä palautetta
Haluatko antaa palautetta STUKin palveluista, toiminnasta tai www-sivuista? Haluatko lähettää kysymyksiä? Lähetä meille viesti näiden sivujen palautelomakkeella."
ja se palautelomake on:
http://www.stuk.fi/ota_yhteytta/fi_FI/palaute/
Kysymysteni tarkoitus on tietenkin myös herättää lukijoissa ajatuksia, joita ei ole tullut ajatelleeksi.
ja opi.
Kuva samanlaisesta painevesireaktorista kuin Loviisassa.
http://www.atomeromu.hu/mukodes/tipusok/primer-e.htm
Korkeuseroa piirissä n 5 m maximissaan.
Paineeroa ei juurikaan ole.
Totta luonnonkierto toimii riittävänä jäähdytysmuotona JOS sauvat on alhaalla.
Kuinkahan kaukana ydinvoimalasta on turvallista asua?
STUK: "Vian havaitsemisen jälkeen kyseiset LEDit poistettiin käytöstä, koska epäiltiin, että kyseessä on suunnittelu- tai valmistusvirhe."
Ruo ei kyllä kelpaa selityksenä sille, että tilanne pääsi syntymään. On ihan sama, onko siinä merkkilamppuna vanhanaikainen hehkulamppu vai nykyaikeinen valodiodi, koska vika on kuitenkin järjestelmän suunnittelussa: kahden pisteen välinen oikosulku, jonka voi hyvinkin olettaa olevan mahdollinen, aiheutti häiriötilanteen.
Ydinvoimalaonnettomuuden alkutapahtumat ovat se "vihon viimeinen tutkimaton korpimaisema".