Jumalalta puhtaus ja viattomuus

OMASTA USKOONTULOSTA

Haluan kertoa Jumalan todellisuudesta. Haluan myös kertoa että meillä jokaisella on mahdollisuus saada yhteys Elävään Jumalaan. Jumala on todellinen elävä persoona. Kerron omasta uskoontulosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Olen saanut kokea täydellisen anteeksiantamuksen kautta lapsen viattomuuden. Ota aikaa ja lue.

Jumala alkoi kutsumaan minua yhteyteensä 1980 luvun lopulla. Uskoin tuolloin rahan ja aineellisen hyvinvoinnin tuovan onnen elämääni. Kaikki minun pyrkimykseni menestykseen ja onnen saavuttamiseen tuntuivat kuitenkin ponnistuksista huolimatta valuvan hiekkaan.
Olin noihin aikoihin hyvin kiinniotettu. Elämästäni tuntui puuttuvan jotakin hyvin oleellista. Tunsin sisäistä tyhjyyttä. Jumala kutsui minua. Sen ymmärsin.

Muistan kuinka kerran näin erään ruotsalaisen päivälehden etusivulla erään maailman rikkaimpiin kuuluvan naisen kuvan. Hänen kasvonsa olivat punaiset paljosta itkemisestä. Silmät olivat turvoksissa meikin valuessa poskilla. Kuvan päällä oli teksti: ”Olen maailman onnettomin ihminen.” Hän näytti todellakin hyvin onnettomalta. Ymmärsin silloin ettei raha voi tuoda onnea koska tällä henkilöllä on rahaa niin paljon että hän voi hankkia itselleen mitä tahtoo. Siitä huolimatta hän oli onneton. Tämä tie onnen saavuttamiseen sulkeutui kerralla.

Kerran ollessani tervehtimässä vanhempiani, löysin isäni Raamatun avattuna olohuoneen pöydällä. Katseeni osui Jeesuksen sanoihin: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttansa niin kaikki tämä teille annetaan” (Matt 6:33). Jeesus oli puhunut ihmisen perustarpeista kuten ruoka, asunto ja vaatteet. Sitten Hän antoi tuon kehotuksen ja lupauksen. Seuraavasta luvusta luin Jeesuksen lupauksen että jokainen etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan (Matt 7:7-8). Tämä antoi luottamusta ja uskoa siihen että tulisin löytämään nämä asiat. Päätin silloin panna elämässäni etusijalle Jumalan valtakunnan ja Hänen vanhurskautensa etsimisen. Tämä siksi koska ymmärsin tuon Sanan tulevan Jumalalta minulle tuohon hetkeen. En tiennyt mistä aloittaisin ja miten etsisin Jumalan valtakuntaa. En tiennyt edes sitä mitä Jumalan valtakunta tarkoittaa. Vielä vähemmän ymmärsin Jumalan vanhurskautta. Mutta, koska Jeesus sanoo näin niin,…. sanoin ääneen Jeesukselle: ”Koska sinä Jeesus, Jumalan Poika sanot näin, niin tästä lähtien minä teen juuri niin kuin sinä sanot. Etsin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan ihan kokosydämisesti. Tämä on tästä hetkestä alkaen elämäni tärkein ja ensimmäinen asia.”

Uskon tämän päätökseni ja yksinkertaisen rukoukseni avanneen Jumalalle tien minun sydämeeni ja tahtoelämääni. Uskoin Jeesuksen Sanan. Otin sen vastaan ja aloin toteuttamaan sitä elämässäni. Tässä ei ole kysymys soritustasosta. On kysymys sydämen kuuliaisuudesta Jeesusta kohtaan (Room 1:5, 6:16-17). Jumala alkoi vaikuttamaan minussa niin että Hänen hyvä tahtonsa toteutuisi minun elämässäni. Jeesus opettaa Hänen Sanansa noudattamisesta:

”Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon?
Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan - minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on. Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle; kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu” (Luuk 6:46-48).

Tästä alkoi tuskallinen prosessi. Aloin nyt tuntemaan itseni suureksi syntiseksi. Samanaikaisesti koin myös valtavan suurta kaipausta puhtauteen ja viattomuuteen. Minä jopa kadehdin pieniä viattomia lapsia koska he olivat niin vapaita ja onnellisia koska heillä ei ollut mitään syntiä tunnollaan. Minulla taas oli niin paljon syntiä tunnollani että en tiennyt miten jaksaisin elää. Päätin tehdä uskonratkaisun mutta yritin ensin parannella itseäni. Päättelin että Jumala ottaa minut paremmin vastaan sitten kun tulen paremmaksi ihmiseksi. Enhän voi näin huonona tulla Jeesuksen luokse. Mutta, ponnisteluista huolimatta syntikuormani ei tuntunut heltiävän. Päin vastoin, se tuli yhä vain raskaammaksi. Tämä samanaikaisesti kun
vanhurskauden nälkäni kasvoi. Näin kuilu syntieni ja kaipaamani viattomuuden välillä kasvoi kasvamistaan. Näytti siltä että olin umpikujassa. En koskaan saisi takaisin lapsuuteni viattomuutta ja onnea. Näin ajattelin tuskaisena. Usein ihmettelin minun kaipaustani lapsen viattomuuteen. Mistä minulle tällaisia ajatuksia tulee? Eihän tehtyä saa mitenkään tekemättömäksi. Joskus ajattelin etten ehkä ole aivan täysijärkinen. Halusin elää synnittömästi niin kuin Jeesus ja samanaikaisesti näin omat syntini hirvittävän suurina vuorina edessäni.
En koskaan pääsisi näiden vuorien yli Jeesuksen luokse vapauteen ja saisi takaisin lapsen puhtautta ja viattomuutta. Näin ajattelin.

Usein mietin itsemurhan mahdollisuutta ja miten tekisin sen parhaalla mahdollisella tavalla. En silloin ymmärtänyt että ajatusmaailmani oli Jumalan Hengen ja Saatana temmellyskenttä. Uskoin kaikkien ajatuksieni olevan minun omia pohdintoja. Todellisuudessa sekä Jumala että Saatana puhuivat minulle. Näin olen ymmärtänyt kun olen oppinut tuntemaan hengellisiä asioita Raamatun valossa.

Olin taas kerran käymässä vanhempieni luona. Löysin jälleen Raamatun samalta pöydältä. Ihmettelin miksi Raamattu on taas olohuoneen pöydällä. Avasin Raamatun ajattelematta mitään erikoista. Silmäni sattuivat taas Jeesuksen sanoihin:

” Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa". Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?" Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä” (Joh 3:3-7).

Ymmärsin että Jeesus puhuttelee minua henkilökohtaisesti tuon Sanan kautta. Ei siis ollut sattuma että juuri tämä Sana avautui ja sattui silmiini. Jeesus sanoi nyt minulle että minun täytyy syntyä uudesti ylhäältä. En tiennyt mitä uudestisyntyminen on ja miten se tapahtuu. Uudestisyntyminen vaikutti mystiseltä ja mahdottomalta asialta. Mieleeni tuli kysymyksiä; Olenko minä uudestisyntynyt? Jos en, niin kuinka minä voisin syntyä uudesti ylhäältä? Ymmärsin että tässä nyt on pääsyvaatimus Jumalan valtakuntaan. Minä halusin tietenkin nähdä Jumalan valtakunnan ja päästä sinne sisälle. Siksi käännyin tässä asiassa suoraan Jeesuksen puoleen ja sanoin Hänelle ääneen:

”Jeesus, minä en tiedä mitä uudestisyntyminen on ja miten se tapahtuu. En edes tiedä olenko mahdollisesti jo uudestisyntynyt. Mutta jos sinä näet, että minä en ole syntynyt uudesti ylhäältä, ANNA TÄMÄN ASIAN TAPAHTUA MINULLE, sillä minä tahdon nähdä Jumalan valtakunnan ja päästä sinne sisälle. Jeesuksen nimessä Aamen!”

Jumala oli jo tähän tilanteeseen tultuani osoittanut minulle Hänen tahtonsa minua kohtaan. Tiesin mitä minun tulisi tehdä että pelastuisin. Minun tulisi mennä julkiseen hengelliseen kokoukseen ja siellä ihmisten nähden heidän edessään ottaa Jeesus vastaan henkilökohtaiseksi Vapahtajakseni. Tiesin että tämän ratkaisun jälkeen minun tulisi myös pyrkiä elämään niin synnitöntä ja puhdasta elämään kuin mahdollista. Ajattelin myös että ratkaisuani seuraisi uskoni julkistaminen ja Jeesuksen suullinen tunnustaminen ihmisten edessä. Elämäni muuttuisi ratkaisevassa määrin. Siksi ajattelin siirtää lopullisen ratkaisuni tulevaisuuteen. Päättelin että olen vielä nuori ja että usko kuuluu ensisijaisesti vanhoille ihmisille. Ehtisin kyllä alkaa tosiuskovaksi sitten vanhempana.

Jumala ei onneksi hyväksynyt tätä järkeilyäni. Hän puhui minun ajatusmaailmaani vakavan autokolarin jälkeen. Selvisin tuosta kolarista täysin vammoitta. Jumala sanoi selvästi:

"Sinä olet tähän asti kulkenut toinen jalka maailmassa ja toinen jalka Jumalan valtakunnassa. Nyt minä en sitä enää hyväksy. Sinun täytyy NYT valita kumpaa tietä sinä tahdot kulkea. Minä en pakota sinua seuraamaan minua mutta nyt sinun täytyy valita tiesi. Jos valitset oman tahdon tien, sinä otat myös siitä seuraamukset. Jos valitset minun tieni, minä pidän sinusta huolen ja johdatan ja autan sinua.”

Minulla oli uskova työnjohtaja. Vain muutama viikko tämän jälkeen istuin hänen kanssaan työmaaruokalassa. Kerroin hänelle elämäni vaikeuksia. Hän kuunteli hiljaa minun tilitystäni. Sitten hän sanoi jotakin yllättävää. Hän sanoi: ”Ratkaisu kaikkiin sinun ongelmiisi on Jeesus Kristus”. Minä koin niin kuin minua olisi lyöty totuuden lekalla päähän. Nuo sanat upposivat syvemmälle kuin aivoihin. Ne menivät suoraan sydämeeni. Mutta en voinut mitenkään ymmärtää, miten se voi olla mahdollista että eräs historian henkilö, elänyt n. 2000 vuotta sitten, nimeltä Jeesus Kristus, voi olla ratkaisu kaikkiin elämäni ongelmiin. Emme keskustelleet tästä asiasta paljon tämän enempää. Ymmärsin että työnjohtajani asemassa hän ei saa saarnata minulle. Nyt hän oli kuitenkin paljastanut minulle suuren totuuden. Mitä tekisin Jeesukselle? Voisiko Hän todellakin olla vastaus?

Sitten tapahtui jotakin ratkaisevaa. Myös yksi työkavereistani oli uskossa. Hän kertoi minulle mitä hän koki kun hän jättäytyi Jeesukselle ja hänen puolestaan rukoiltiin. Hän pani kätensä pöydän päälle ja sanoi:

”Olen kertonut sinulle tämän aikaisemminkin mutta, kerron sen vielä uudestaan. Kun minä annoin elämäni Jeesukselle ja puolestani rukoiltiin, tunsin, kun ne minun synnit, -NE PYYHKÄISTIIN POIS. Tuntui kuin olisi raskas reppu nostettu hartioiltani.”

Samanaikaisesti kun hän sanoi: ”Pyyhkäistiin pois,” hän pyyhkäisi kädellään pöydän pintaa kuvaten siten syntiensä pois pyyhkäisyä (Jes 43:25, 44:22). Välittömästi minulle tuli voimakas ja ihmeellinen ajatus; ”Tuossa hetkessä tuo mies oli yhtä viaton ja puhdas kuin vastasyntynyt lapsi, koska Jeesus Kristus oli pyyhkäissyt pois hänen syntinsä, niin ne olivat poissa. Tätähän minä olen aina halunnut ja etsinyt. Tässä se nyt on, minunkin tie puhtauteen ja viattomuuteen. Tämä tie käy Jeesuksen ristin veren kautta” (Heb 10:19, Matt 7:13-14). Näin ajattelin tuossa hetkessä. Ymmärsin, että minun tulisi tehdä sama ratkaisu. Näin saisin syntini pois pyyhkäistyksi. Tiesin myös pesuaineen joka pesee pois kaikki syntini; Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan veri (1 Joh 1:7-9). Olin nyt saanut selvän tien puhtauteen ja viattomuuteen. Ajattelin tämän tien vievän onneen ja autuuteen.

Laskin vielä kustannuksia ja mietin mitä Jeesuksen seuraaminen merkitsee minulle käytännössä. Tiesin Jumalan tahtovan että menisin tekemään sen lopullisen ja kokosydämisen ratkaisun helluntaiseurakunnan järjestämään hengelliseen tilaisuuteen. Tarkoitukseni oli vain tehdä parannus ja uskonratkaisu helluntaiseurakunnassa. Se olisi minun puoleltani merkki Jumalalle siitä että olen vakavissani ja että tahdon antautua Hänelle. En kuitenkaan missään tapauksessa liittyisi helluntaiseurakuntaan ja alkaisi käymään heidän kokouksissaan. Päätin kuitenkin tehdä sen minkä tiesin Jumalan tahdoksi kohdallani. Sittenhän on kaikki hyvin. Näin ajattelin.

Jättäydyin eräässä hengellisessä tilaisuudessa ehdoitta ja kokosydämisesti Jeesukselle Kristukselle. Olin valmis tekemään mitä tahansa Jumala minulta pyytää. Sain varmuuden siitä että olen uudestisyntynyt Jumalan lapsi. Tunsin että Jeesus oli nyt puhdistanut sydämeni ja muuttanut sinne asumaan. Löysin Jeesuksessa Kristuksessa Jumalan itsensä. Löysin myös Hänen valtakuntansa sekä vanhurskautensa (viattomuuden ja puhtauden). Huomasin myös että työnjohtajani oli ollut oikeassa. Jeesus oli ja on ratkaisu kaikkiin ongelmiini. Nyt huomasin hämmästyksekseni ettei minulla olekaan enään mitään ongelmia. Yritin miettimällä selvittää itselleni että mitä ongelmia minulla voisi olla. En löytänyt yhtään ongelmaa. Olin onnellinen. Minun elämässäni oli alkanut uusi vaiherikas elämä Jeesuksen kanssa. Tämä mitä kerron on totta. Olen itse kokenut tämän kaiken enkä liioittele.

Ratkaisuni jälkeen koin hyvin voimakkaasti että nyt olen yhtä viaton ja puhdas kuin pieni viaton lapsi. Jeesus Kristus oli pyyhkinyt pois minunkin syntini. Omantunnon syytöksetkin olivat poissa. Olen tutkinut Raamatusta perustuuko kokemukseni viattomuudesta Raamatun Sanaan? Minun henkilökohtainen kokemukseni Jeesuksen ristin sovitustyön voimasta ja sen merkityksestä sekä Raamatun Sana näyttivät olevan yhtäpitäviä. Kokemukseni viattomuudestani perustuu Jumalan Sanan ilmoitukseen sovituksesta. Se ei siis ole mitään itsesuggestiota, hypnoosia tai kuviteltuja hallusinaatioita. Se on omakohtaisesti koettavaa todellisuutta. Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan veri puhdistaa kaikesta synnistä. Mitä jää jäljelle? Ei mitään!!! Raamattu sanoo vielä näin:

”kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!” (Heb 9:14).

Kristuksen ristillä suorittama sovitus on täydellinen. Hän sovitti ihmisen Jumalan kanssa täydellisesti. Kristus poisti syntimme Jumalan ja ihmisen välistä uhraamalla itsensä. Jumala ei muista meidän anteeksiannettuja ja poistettuja syntejämme. Täydellinen anteeksiantamus edellyttää täydellistä sovitusta ja täydellistä unohtamista. Jumala on täydellinen. Hän on niin täydellinen että Hän kykenee tekemään sen mitä Hän tahtoo. Jumala tahtoi saada aikaan täydellisen sovituksen. Hän onnistui siinä täydellisesti Jeesuksen uhrin kautta. Sovituksen vastaanottaneina olemme Hänen edessään niin kuin emme koskaan olisi tehneet yhtään syntiä.
Jumalan ”unohtaminen” perustuu Hänen täydellisyyteensä. Jumalalla ei ole huono muisti. Hänellä on täydellinen sovitus ja anteeksiantamus Jeesuksessa Kristuksessa (Kol 1:14, 21-22). Näin Jumala palautti ihmisen yhteyteensä. Siis, niin kuin syntiinlankeemusta ei olisi koskaan tapahtunutkaan.

Tästä sovituksesta olemme osalliset uskon kautta Herraan Jeesukseen Kristukseen. Tämä on sovituksen ihana sanoma. Tämän tähden meillä kaikilla on mahdollisuus saada takaisin lapsuutemme viattomuus ja myös kokea se. Kiitos ja kunnia Jeesukselle Kristukselle.

Siunausta
jaikal