Pirkko Jalovaaran käsien alla

vakavassa asiaa on teitenkin sen mukainen ja ihan sieltä itestään...

joten kommenttisi kirjoitti:

vakavassa asiaa on teitenkin sen mukainen ja ihan sieltä itestään...

...huono päivä...

/..\
 O

>>>Ihmeparantaminen kaikkine ilmiöineen ja kokemuksineen on nykyajan väkevää eksytystä josta Jeesus itse varoittaa Matteuksen evankeliumissa. >>>

Ei pidä unohtaa sitä, että Jeesus ja Apostolit kulki parantaen tehden ihmeparantumisia. Ja Jumalan armolahjoja on vielä olemassa mukaan lukien "parantamisenarmolahja". Otamme uskovina ilolla vastaan kaiken minkä Jumala haluaa lapsilleen antaa. Ethän sinä Rea vastusta Jumalan aitoa voimaa?

Utulila kirjoitti:

>>>Ihmeparantaminen kaikkine ilmiöineen ja kokemuksineen on nykyajan väkevää eksytystä josta Jeesus itse varoittaa Matteuksen evankeliumissa. >>>

Ei pidä unohtaa sitä, että Jeesus ja Apostolit kulki parantaen tehden ihmeparantumisia. Ja Jumalan armolahjoja on vielä olemassa mukaan lukien "parantamisenarmolahja". Otamme uskovina ilolla vastaan kaiken minkä Jumala haluaa lapsilleen antaa. Ethän sinä Rea vastusta Jumalan aitoa voimaa?

Lue lisää

Getsemanessa, seipäät ja miekat aseinaan, kun Jeesus kysyi heiltä " Ketä te etsitte"?
Me etsimme Jeesusta, Nasaretilaista, he sanoivat!

" M i n ä se O le n" Jahvee, jehvee...silloin kaatuivat koko porukat maahan!

Nämä jotka kaatuvat tällätavoin, ovat, vaikkapa tietämättään Jeesuksen vihollisia. ja saatana on heidän johtajansa!

" Menkää pois tyköäni, te laittomuuden tekijät, en ole koskaan teitä (ihmeiden tekijöitä) tuntenut" Jeesus

Kaatumisesta sekä ihmeparantamisesta tuli Suomeenkin uskonnollinen muoti-ilmiö 1970 -luvulta lähtien, helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainion palattua Australiasta. Hän itse kertoo "hengen antamista"kokemuksistaan sikäläisen suomenkielisen seurakunnan toiminnassa, päiväkirjamerkinnöissään kirjassa:Mauno Saari: "Saarnaaja". Hänen alettuaan uudelleen saarnata,ihmiset alkoivat kaatua lattialle ja ns "parantua" sairauksistaan.Siitä lähtien onkin "Niilo kopioita" esiintynyt ja esiintyy, manipuloiden ihmisiä, jotka eivät kyseenalaista kaikkea opetusta ja ilmiöitä, joita Jumalan nimessä julkituodaan.Mutta Raamattu ei kerro missään kohden, että kaatumisilmiö olisi Jumalan antama "siunauskokemus".Älkäämme syyllistykö Jumalan pilkkaan pitämällä Häntä "tollona hörhönä" joka kaatelisi ihmisiä milloin mihinkin.Pikemminkin Hän nostaa kaatuneen pystyyn ja pitää hänet pystyssä.Jumalan Henki ei toimi niin, että saisi ihmiset käyttäytymään juopuneen tavoin, vaan päinvastoin!



Mitä kaatuminen on saanut aikaan uskon elämässäsi tai mitä vaille jäisit ellet kokisi kaatumista?

Jeesus siunasi opetuslapsia monet kerrat, kukaan ei kaatunut! Ei silloinkaan, kun Hän lähetti ne 70 opetuslasta.
Kun he sitten palasivat iloisina ja kertoivat mitä oli tapahtunut, kuinka sairaat parantuivat ja hengetkin olivat heille alamaisia, ei kukaan sanonut että väki kaatui! Mutta Jeesus sanoi, että älkää siitä iloitko, vaan siitä,
että nimi on kirjoitettu taivaassa. Jeesus piti vuorisaarnat ja oli todella paljon väkeä koolla,
eikä kukaan kaatunut. Kukaan ei kaatunut silloinkaan, kun Jeesus ruokki ne 5000, ei edes se pikkupoika!
Kun ensimmäinen helluntai oli, täyttyivät kaikki yläsalissa olleet Pyhällä Hengellä, mutta kukaan ei kaatunut!
Apostoli Pietari piti saarnan ja 3000 sielua otti sanan vastaan ja heidät kastettiin, kukaan ei kaatunut.
Olisi silloin olettanut ainakin jonkun kaatuvan; mutta ei, kukaan ei kaatunut! Paavali saarnasi kansanjoukkojen edessä, taaskaan ei kukaan kaatunut. Johannes saarnasi rakkaudellisesti, silti ei kukaan kaatunut!

Entä Timoteus , joka oli nuoremman sukupolven edustaja, moniko kaatui kun hän saarnasi- ei yksikään!
Entä Jaakob ja Juudas? Kukaan ei kaatunut silloinkaaan! Entäpä Vanhan Testamentin ajoilla, moniko kaatui, kun Mooses vapautti kansan Egyptin orjuudesta Jumalan voimalla? Ei yksikään, paitsi mitä varmasti toistensa ja elukoittensa jalkoihin kaatuilivat, kun egyptiläiset heitä oikein hätyyttelivät pois sieltä!
Entä erämaassa, kun Jumala ilmestyi ilmestysmajassa, kaikkiko kaatuivat? Ei-kukaan ei kaatunut.
Entä muiden Jumalan profeettojen siunatessa kansaa, moniko kaatui? Ei ainutkaan. Jäivätkö he jotakin vaille? Mitä?

ReaAalto kirjoitti:

Kaatumisesta sekä ihmeparantamisesta tuli Suomeenkin uskonnollinen muoti-ilmiö 1970 -luvulta lähtien, helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainion palattua Australiasta. Hän itse kertoo "hengen antamista"kokemuksistaan sikäläisen suomenkielisen seurakunnan toiminnassa, päiväkirjamerkinnöissään kirjassa:Mauno Saari: "Saarnaaja". Hänen alettuaan uudelleen saarnata,ihmiset alkoivat kaatua lattialle ja ns "parantua" sairauksistaan.Siitä lähtien onkin "Niilo kopioita" esiintynyt ja esiintyy, manipuloiden ihmisiä, jotka eivät kyseenalaista kaikkea opetusta ja ilmiöitä, joita Jumalan nimessä julkituodaan.Mutta Raamattu ei kerro missään kohden, että kaatumisilmiö olisi Jumalan antama "siunauskokemus".Älkäämme syyllistykö Jumalan pilkkaan pitämällä Häntä "tollona hörhönä" joka kaatelisi ihmisiä milloin mihinkin.Pikemminkin Hän nostaa kaatuneen pystyyn ja pitää hänet pystyssä.Jumalan Henki ei toimi niin, että saisi ihmiset käyttäytymään juopuneen tavoin, vaan päinvastoin!



Mitä kaatuminen on saanut aikaan uskon elämässäsi tai mitä vaille jäisit ellet kokisi kaatumista?

Jeesus siunasi opetuslapsia monet kerrat, kukaan ei kaatunut! Ei silloinkaan, kun Hän lähetti ne 70 opetuslasta.
Kun he sitten palasivat iloisina ja kertoivat mitä oli tapahtunut, kuinka sairaat parantuivat ja hengetkin olivat heille alamaisia, ei kukaan sanonut että väki kaatui! Mutta Jeesus sanoi, että älkää siitä iloitko, vaan siitä,
että nimi on kirjoitettu taivaassa. Jeesus piti vuorisaarnat ja oli todella paljon väkeä koolla,
eikä kukaan kaatunut. Kukaan ei kaatunut silloinkaan, kun Jeesus ruokki ne 5000, ei edes se pikkupoika!
Kun ensimmäinen helluntai oli, täyttyivät kaikki yläsalissa olleet Pyhällä Hengellä, mutta kukaan ei kaatunut!
Apostoli Pietari piti saarnan ja 3000 sielua otti sanan vastaan ja heidät kastettiin, kukaan ei kaatunut.
Olisi silloin olettanut ainakin jonkun kaatuvan; mutta ei, kukaan ei kaatunut! Paavali saarnasi kansanjoukkojen edessä, taaskaan ei kukaan kaatunut. Johannes saarnasi rakkaudellisesti, silti ei kukaan kaatunut!

Entä Timoteus , joka oli nuoremman sukupolven edustaja, moniko kaatui kun hän saarnasi- ei yksikään!
Entä Jaakob ja Juudas? Kukaan ei kaatunut silloinkaaan! Entäpä Vanhan Testamentin ajoilla, moniko kaatui, kun Mooses vapautti kansan Egyptin orjuudesta Jumalan voimalla? Ei yksikään, paitsi mitä varmasti toistensa ja elukoittensa jalkoihin kaatuilivat, kun egyptiläiset heitä oikein hätyyttelivät pois sieltä!
Entä erämaassa, kun Jumala ilmestyi ilmestysmajassa, kaikkiko kaatuivat? Ei-kukaan ei kaatunut.
Entä muiden Jumalan profeettojen siunatessa kansaa, moniko kaatui? Ei ainutkaan. Jäivätkö he jotakin vaille? Mitä?

Lue lisää

Jos Jumalan Henki kaataa ihmisen ja ehkä Raamatussa löytyykin että joku on kaatunut, niin he aina kaatuivat kasvoilleen, se on eroituksena Jumalan Hengen ja vihollisen hengen kaataessa, vihollinen aivan niinkuin uhmaa Jumalaa kun hän kaataa ihmisen kasvot ylös päin, mutta Jumala ei anna jäljitellä vihollisen sitä että he kaatusivat nöyränä kasvoilleen.

ReaAalto kirjoitti:

Kaatumisesta sekä ihmeparantamisesta tuli Suomeenkin uskonnollinen muoti-ilmiö 1970 -luvulta lähtien, helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainion palattua Australiasta. Hän itse kertoo "hengen antamista"kokemuksistaan sikäläisen suomenkielisen seurakunnan toiminnassa, päiväkirjamerkinnöissään kirjassa:Mauno Saari: "Saarnaaja". Hänen alettuaan uudelleen saarnata,ihmiset alkoivat kaatua lattialle ja ns "parantua" sairauksistaan.Siitä lähtien onkin "Niilo kopioita" esiintynyt ja esiintyy, manipuloiden ihmisiä, jotka eivät kyseenalaista kaikkea opetusta ja ilmiöitä, joita Jumalan nimessä julkituodaan.Mutta Raamattu ei kerro missään kohden, että kaatumisilmiö olisi Jumalan antama "siunauskokemus".Älkäämme syyllistykö Jumalan pilkkaan pitämällä Häntä "tollona hörhönä" joka kaatelisi ihmisiä milloin mihinkin.Pikemminkin Hän nostaa kaatuneen pystyyn ja pitää hänet pystyssä.Jumalan Henki ei toimi niin, että saisi ihmiset käyttäytymään juopuneen tavoin, vaan päinvastoin!



Mitä kaatuminen on saanut aikaan uskon elämässäsi tai mitä vaille jäisit ellet kokisi kaatumista?

Jeesus siunasi opetuslapsia monet kerrat, kukaan ei kaatunut! Ei silloinkaan, kun Hän lähetti ne 70 opetuslasta.
Kun he sitten palasivat iloisina ja kertoivat mitä oli tapahtunut, kuinka sairaat parantuivat ja hengetkin olivat heille alamaisia, ei kukaan sanonut että väki kaatui! Mutta Jeesus sanoi, että älkää siitä iloitko, vaan siitä,
että nimi on kirjoitettu taivaassa. Jeesus piti vuorisaarnat ja oli todella paljon väkeä koolla,
eikä kukaan kaatunut. Kukaan ei kaatunut silloinkaan, kun Jeesus ruokki ne 5000, ei edes se pikkupoika!
Kun ensimmäinen helluntai oli, täyttyivät kaikki yläsalissa olleet Pyhällä Hengellä, mutta kukaan ei kaatunut!
Apostoli Pietari piti saarnan ja 3000 sielua otti sanan vastaan ja heidät kastettiin, kukaan ei kaatunut.
Olisi silloin olettanut ainakin jonkun kaatuvan; mutta ei, kukaan ei kaatunut! Paavali saarnasi kansanjoukkojen edessä, taaskaan ei kukaan kaatunut. Johannes saarnasi rakkaudellisesti, silti ei kukaan kaatunut!

Entä Timoteus , joka oli nuoremman sukupolven edustaja, moniko kaatui kun hän saarnasi- ei yksikään!
Entä Jaakob ja Juudas? Kukaan ei kaatunut silloinkaaan! Entäpä Vanhan Testamentin ajoilla, moniko kaatui, kun Mooses vapautti kansan Egyptin orjuudesta Jumalan voimalla? Ei yksikään, paitsi mitä varmasti toistensa ja elukoittensa jalkoihin kaatuilivat, kun egyptiläiset heitä oikein hätyyttelivät pois sieltä!
Entä erämaassa, kun Jumala ilmestyi ilmestysmajassa, kaikkiko kaatuivat? Ei-kukaan ei kaatunut.
Entä muiden Jumalan profeettojen siunatessa kansaa, moniko kaatui? Ei ainutkaan. Jäivätkö he jotakin vaille? Mitä?

Lue lisää

Profeetta Elian kaataneen Kuningas Aahabin lähettämät 50 sotilasta. Raamatun kertoman mukaan nämä miehet kaatuiva kasvoilleen maahan.
Tässä kaatumisessa on ero. Näet kasvoilleen kaatuminen tarkoittaa Jumalan omaa työtapaa. Sielun vihollisen työtapa on kaataa kasvot julkeasti taivasta kohti. Työtavoilla on ero, niinkuin päivällä ja yöllä.

Ympäri maailmaa kiertävä Benny Hinn tekee tällä Hypnoosi konstilla ylen suuria rahoja. Yleensä nämä ihmeiden leipojat leipovat suurta rahaa. Sanon noin kansan kielellä, että nämä kaatajat ovat muutamia Raamatun lauseita hyväkseen käyttäviä Noitia. onhan tämä Spiritismi levitetty kirkkoihin. Tämä Spiritismi muoto lähti Mesmerisminä liikkeelle 1700 luvun loppu puolella. Tämä oli vasta alkuvaihe nykyaikaiseen Hypnoosiin. Suomalaisista taitajista lienee tunnetuin Kuikka Koponen. Hän ei käyttänyt koskaan taitoaan hyötymielessä, vaan päin vastoin huvi mielessä. Muun muassa Englannissa oli nainen jonka nimeä en nyt muista, Tämä nainen oli kuulema pelkällä tuijjottamisella saanut mihet tyhjentämään kaikki rahansa ja arvo tavaransa tälle naiselle. Tämä Mesmerismin omaava nainen oli päättänyt päivänsä Hänen Majesteettinsa kuninkaalisessa hirsipuussa. Nykyisin tämä huijaus muoto on kovassa suosiossa kansan parissa.

Ihmiset menevät ihan omasta halustaan huijattaviksi. Tämä Hengellinen noituus on kannattava liiketoim. Tämä mainitsemasi Pirkko Jalovaara on vain yksi näitä nykyajan noitia. Eikä kenenkään täysijärkisen tarvitse mennä itseään noiduttamaan. Vapaa ehtoistahan tuo Rahojen lahjoitus on silmänkääntötempun tekiöille. Tämän minä ymmärrän, että hypnoosia käytetään Psykiatristen sairausten hoidossa, mutta hengellisessä huijauksessa tämä on rikollinen toimenpide. Nykyään tämän sortin rikollisilla on lain turva takanaan, joka on väärin. Eihän kukaan vielä ole uskonnon Hypnoosilla parantunut.

Aika hauskasti ilmaistu >>"ammattikaatujia">>

En minäkään hyväksy epäaitoutta, enkä sielullisuuden hurmostiloja (hyppimistä, temppuiluja, kiljumiset jne..). Mutta hyväksyn sen, että saa kokea Jumalan parantavan ja eheyttävän rakkaudellisen kosketuksen. Jumalan ON! Jumalan voimakin ON!
Mikä on sielullisuutta ja sitä oikeaa?

Utulila kirjoitti:

Aika hauskasti ilmaistu >>"ammattikaatujia">>

En minäkään hyväksy epäaitoutta, enkä sielullisuuden hurmostiloja (hyppimistä, temppuiluja, kiljumiset jne..). Mutta hyväksyn sen, että saa kokea Jumalan parantavan ja eheyttävän rakkaudellisen kosketuksen. Jumalan ON! Jumalan voimakin ON!
Mikä on sielullisuutta ja sitä oikeaa?

Lue lisää

että pieleen koko homma ylivainiolaisuudessa meni siinä, että näistä kaatumiskokemuksista tuli itsetarkoitus, jonka rinnalla kaikki muu menetti merkityksensä.

Eräs esimerkki:
Eräa äiti matkasi Sodankylästä 700 km Lapualle Ylivainion kokoukseen saadakseen apua vastasyntyneelle sairaalle lapselleen. No. Ylivainion kokouksessa oli ollut valtava kansainvaellus ja satamäärin nuoria terveitä esillä odottamassa kaatamistaan ja Niilolla itsellään oli ollut näiden nuorten ja terveiden kaataminen tärkeämpää kuin tämän äidin hädän kuunteleminen ja niin äiti sai matkata tyhjin toimin kotiinsa toiset 700 km.

TÄTÄKÖ ON TODELLINEN JUMALAN RAKKAUS JA SEN KOSKETUS?

poika.tuntureilta kirjoitti:

että pieleen koko homma ylivainiolaisuudessa meni siinä, että näistä kaatumiskokemuksista tuli itsetarkoitus, jonka rinnalla kaikki muu menetti merkityksensä.

Eräs esimerkki:
Eräa äiti matkasi Sodankylästä 700 km Lapualle Ylivainion kokoukseen saadakseen apua vastasyntyneelle sairaalle lapselleen. No. Ylivainion kokouksessa oli ollut valtava kansainvaellus ja satamäärin nuoria terveitä esillä odottamassa kaatamistaan ja Niilolla itsellään oli ollut näiden nuorten ja terveiden kaataminen tärkeämpää kuin tämän äidin hädän kuunteleminen ja niin äiti sai matkata tyhjin toimin kotiinsa toiset 700 km.

TÄTÄKÖ ON TODELLINEN JUMALAN RAKKAUS JA SEN KOSKETUS?

Lue lisää

Oikeassa olet. Sen huomasin siihen aikaan liikkuessani noissa tilaisuuksissa.
Niilo halusi hyvää ja toimia Jumalan välikappaleena. Mutta ei kai ihminen osaa suuria ihmismassoja käsitellä kovin taitavasti. "Kaatumisista" tuli liian iso numero.
Niilon toimintaan liittyi myös sielullisuutta ja ylilyöntejä.

Utulila kirjoitti:

Oikeassa olet. Sen huomasin siihen aikaan liikkuessani noissa tilaisuuksissa.
Niilo halusi hyvää ja toimia Jumalan välikappaleena. Mutta ei kai ihminen osaa suuria ihmismassoja käsitellä kovin taitavasti. "Kaatumisista" tuli liian iso numero.
Niilon toimintaan liittyi myös sielullisuutta ja ylilyöntejä.

Lue lisää

syksyllä 1978 jolloin ylivainiolaisuus eli voimakkainta kukoustuskauttaan. Nyt kun koulun vt.johtaja oli tietoinen, että olin perehtynyt hypnoosiin, halusi tietää, liittyykö ylivainiolaisuuteen suggestioita ja tultiin siihen yhteisymmärrykseen, että tähän liittyy myös suggestiivisia vaikutuksia. Samalla sovittiin, että pidän jossain vaiheessa koulun oppilaille luennon hypnoottisistä ilmiöistä ja suggestioiden toiminnasta. Mutta. Koulun varsinainen johtaja palasi metsästysmatkaltaan Lapista ja niin tämä luento jäi pitämättä.

Edelleenkin painotan sitä, että todelliset Jumalan rakkauden kosketusta kaipaavat löytyvät meidän vaikeastivammautuneiden ja hylättyjen yksinäisten vanhusten joukosta. Meillä Suomessa kun keskimäärin joka toinen päivä joku hylätty vanhus päättää itse päivänsä kun ei jaksa enää; ja kun kukaan ei välitä.

Kysyn: Missä on rakkauden Jumala ja missä on kärsivien Kristus kun näitä ei kotoisen kristillisyden keskeltä mistään löydy?

poika.tuntureilta kirjoitti:

että pieleen koko homma ylivainiolaisuudessa meni siinä, että näistä kaatumiskokemuksista tuli itsetarkoitus, jonka rinnalla kaikki muu menetti merkityksensä.

Eräs esimerkki:
Eräa äiti matkasi Sodankylästä 700 km Lapualle Ylivainion kokoukseen saadakseen apua vastasyntyneelle sairaalle lapselleen. No. Ylivainion kokouksessa oli ollut valtava kansainvaellus ja satamäärin nuoria terveitä esillä odottamassa kaatamistaan ja Niilolla itsellään oli ollut näiden nuorten ja terveiden kaataminen tärkeämpää kuin tämän äidin hädän kuunteleminen ja niin äiti sai matkata tyhjin toimin kotiinsa toiset 700 km.

TÄTÄKÖ ON TODELLINEN JUMALAN RAKKAUS JA SEN KOSKETUS?

Lue lisää

Veimme siskoni kanssa kuuron pikku veljemme 70-luvulla Niilo ylivainion kokoukseen ja talutimme hänet Ylivainion luokse rukoiltavaksi, Ei tullut hänestä kuulevaa.

Toinen kokemus niiltä vuosilta pienelle paikkakunnallemme tuli saarnaaja Vihantila helluntailainen. Kansaa kaatui hänen eteensä, menin myös itse erään henkilön kanssa eteen, itse en hievahtanutkaan pysyin pystyssä, kaverini kaatui vähän aikaa sen jälkeen oli tupakoimatta jne..mutta sama meno jatkui vähän ajan päästä kuin ennenkin, ei mitään muutosta.

Nyt jo paljon vanhemmalla iällä ajattelen eri tavalla asioita.

Pelastuksen ihminen voi kokea joko murroskokemuksena tai rauhallisena siirtymisenä kuolemasta elämään.
Samoin on Hengen kasteen laita. On monia, jotka ovat kokeneet sen voimakkaana murroskokemuksena, kuten alkuseurakunta helluntaina. On niitä, jotka tullessaan uskoon kokivat voimakkaan uudestisyntymiskokemuksen ja tulivat heti alussa tietoisiksi Hengen asettumisesta sydämmeen.

Jatkuva usko kuuliaisuus johtivat heidät elämään Hengen täyteydestä, ja heidän luonteensa ja työnsä ovat kantaneet Hengen voiman leimaa.
On monia,jotka uudestisynnyttyään eivät ymmärräneet totuutta Pyhästä Hengestä, ja joutuivat lihan hallittavaksi ja menettivät hengellisen voiman elämässään.

Mutta jouduttuaan henkikastekysymyksen eteen heille kirkastui siihen kätketty siunaus, ja etsittyään parannuksen armoa uskossa he ottivat vastaan Hengen.

Pääasia ei ole, millä tavalla henkikaste koetaan, vaan se, että päästään kokemukseen.
On joukko suuria Jumalan miehiä, joiden elämä on ollut Hengen täyttämää, ja heidän työnsä sielujenvoittamisessa on osoittanut Jumalan voiman vaikuttaneen heissä voimallisesti.
He ovat päässeet Hengen kasteen osallisuuteen hiljaista tietä. Syvä köyhyyden tunne täytti heidän mielensä, ja se johti kaipaamaan uutta siunausta.

Täysin Jumalalle jättäytyminen ja harras uskon rukous johtivat sisäiseen varmuuteen Hengen vastaanottamisesta. Ja muutos tapahtui. Rauha ja ilo täyttivät sielun.
Uusi voima vaikutti työssä. Kristus otti paikan sydämmessä, ja elämän virrat kostuttivat kuivan sydämmen maaperän.

On henkilöitä, jotka epäilevät tälläistä hiljaista Hengen kastetta. He vaativat joko merkkiä tai murroskokemusta varmuuden takeeksi.
Mutta jos niin tehdään, on jätetty uskon tie syrjään. Usko merkitsee aina etukäteen omistamista.Uskoon Jumala mielistyy. Ei kokemus, vaan lopputulos on ratkaiseva.
Ajatelkaamme kahta henkilöä, jotka kokevat henkikasteen, mutta eri tavalla. Toinen henkilö kokee sen Hengen voimallisena valtauksena, virtoina ja aaltoina, jotka käyvät hänen lävitseen; ja sen mukana ilmenee jokin erikoinen armolahja, Toinen taas antautuu Jumalalle sydämensä maaperän valmistuksen jälkeen ja vastaan ottaa uskossa Hengen lahjan tuntematta mitään erikoista.
Hän havaitsee uudistuksen tapahtuneen kaikilla hengellisen elämän aloilla kokematta mitään murroskokemusta.
Mutta miten on puolen vuoden tai vuoden kuluttua?
Henkilö, joka koki murroskokemuksen, havaitsee, että tunnekuohu on hävinnyt; hänen on opittava elämään uskossa ja kuuliaisuudessa.

Samaan aikaan on rauhallisesti Jumalalle jättäytynyt henkilö on jatkanut jättäytymistään Jumalalle ja antautunut Hengen jatkuvaan hallintaan.
Tulos on aivan sama. Molemmat elävät Hengessä.
Molemmilla on hengellistä elämää ja voimaa.
Molemmat ovat Hengessä kastettuja.

Usein käy niinkin, että erikoisen murroskokemuksen saaneet eivät ymmärrä, miten tärkeätä on olla Hengen äänelle kuuliainen, ja he menettävät siunauksen, kun sen sijaan henkilö, Joka Hengen voimaa pyytäessään on selvästi ymmärtänyt kuuliaisuuden rakaisevan merkityksen, kulkee jatkuvasti uskon ja kuuliaisuuden tietä.

Kirjasta Pyhän Hengen lahja:
Arvo W. Arasola.

Ylivainion ajoilta kirjoitti:

Veimme siskoni kanssa kuuron pikku veljemme 70-luvulla Niilo ylivainion kokoukseen ja talutimme hänet Ylivainion luokse rukoiltavaksi, Ei tullut hänestä kuulevaa.

Toinen kokemus niiltä vuosilta pienelle paikkakunnallemme tuli saarnaaja Vihantila helluntailainen. Kansaa kaatui hänen eteensä, menin myös itse erään henkilön kanssa eteen, itse en hievahtanutkaan pysyin pystyssä, kaverini kaatui vähän aikaa sen jälkeen oli tupakoimatta jne..mutta sama meno jatkui vähän ajan päästä kuin ennenkin, ei mitään muutosta.

Nyt jo paljon vanhemmalla iällä ajattelen eri tavalla asioita.

Lue lisää

Tuollaista listaa on helppoa tehdä. Minäkin olen alttareilla hypännyt aikoinaan eri saarnajien perässä ja aika usein jonkinlainen tyhjiö ristiriita jäänyt. Syyt ovat itsessäni tai saarnajassa tai Jumalassa. Kaikenlaista pyyntiä ollut sairauden parantumisesta, elämän tilanne vaikeuksissa. Mutta apua ei ole tullut niihin hetkiin, kuin vain sen verran että pääsin just,just niistä yli.
Mutta tästä huomaakin, että Jumala ei kulje meidän tahdissa, vaan Jumala tekee ihan niinkuin haluaa. Hänellä on omat tarkoituksensa, josta me ihmipoloiset emme tajua yhtään mitään..Ei yhtään mitään.
Ehkä kirkkaudessa tajuamme, kun uskomme muuttuu näkemiseksi, että mitä, ja miksi meidän pitä tätä, tai tuota kantaa murheissamme. Onko sittenkin niin, että me ollaan täällä vain iankaikkisuutta varten, tämä on vain välietappi???????? Jumala yksin tietää.
Mit enemmän täällä nauttii ja elää kivasti on se pois taivaasta. Ensimmäiset tulee viimeiseksi jne.. kaavaa..:)

anne-elina kirjoitti:

Pelastuksen ihminen voi kokea joko murroskokemuksena tai rauhallisena siirtymisenä kuolemasta elämään.
Samoin on Hengen kasteen laita. On monia, jotka ovat kokeneet sen voimakkaana murroskokemuksena, kuten alkuseurakunta helluntaina. On niitä, jotka tullessaan uskoon kokivat voimakkaan uudestisyntymiskokemuksen ja tulivat heti alussa tietoisiksi Hengen asettumisesta sydämmeen.

Jatkuva usko kuuliaisuus johtivat heidät elämään Hengen täyteydestä, ja heidän luonteensa ja työnsä ovat kantaneet Hengen voiman leimaa.
On monia,jotka uudestisynnyttyään eivät ymmärräneet totuutta Pyhästä Hengestä, ja joutuivat lihan hallittavaksi ja menettivät hengellisen voiman elämässään.

Mutta jouduttuaan henkikastekysymyksen eteen heille kirkastui siihen kätketty siunaus, ja etsittyään parannuksen armoa uskossa he ottivat vastaan Hengen.

Pääasia ei ole, millä tavalla henkikaste koetaan, vaan se, että päästään kokemukseen.
On joukko suuria Jumalan miehiä, joiden elämä on ollut Hengen täyttämää, ja heidän työnsä sielujenvoittamisessa on osoittanut Jumalan voiman vaikuttaneen heissä voimallisesti.
He ovat päässeet Hengen kasteen osallisuuteen hiljaista tietä. Syvä köyhyyden tunne täytti heidän mielensä, ja se johti kaipaamaan uutta siunausta.

Täysin Jumalalle jättäytyminen ja harras uskon rukous johtivat sisäiseen varmuuteen Hengen vastaanottamisesta. Ja muutos tapahtui. Rauha ja ilo täyttivät sielun.
Uusi voima vaikutti työssä. Kristus otti paikan sydämmessä, ja elämän virrat kostuttivat kuivan sydämmen maaperän.

On henkilöitä, jotka epäilevät tälläistä hiljaista Hengen kastetta. He vaativat joko merkkiä tai murroskokemusta varmuuden takeeksi.
Mutta jos niin tehdään, on jätetty uskon tie syrjään. Usko merkitsee aina etukäteen omistamista.Uskoon Jumala mielistyy. Ei kokemus, vaan lopputulos on ratkaiseva.
Ajatelkaamme kahta henkilöä, jotka kokevat henkikasteen, mutta eri tavalla. Toinen henkilö kokee sen Hengen voimallisena valtauksena, virtoina ja aaltoina, jotka käyvät hänen lävitseen; ja sen mukana ilmenee jokin erikoinen armolahja, Toinen taas antautuu Jumalalle sydämensä maaperän valmistuksen jälkeen ja vastaan ottaa uskossa Hengen lahjan tuntematta mitään erikoista.
Hän havaitsee uudistuksen tapahtuneen kaikilla hengellisen elämän aloilla kokematta mitään murroskokemusta.
Mutta miten on puolen vuoden tai vuoden kuluttua?
Henkilö, joka koki murroskokemuksen, havaitsee, että tunnekuohu on hävinnyt; hänen on opittava elämään uskossa ja kuuliaisuudessa.

Samaan aikaan on rauhallisesti Jumalalle jättäytynyt henkilö on jatkanut jättäytymistään Jumalalle ja antautunut Hengen jatkuvaan hallintaan.
Tulos on aivan sama. Molemmat elävät Hengessä.
Molemmilla on hengellistä elämää ja voimaa.
Molemmat ovat Hengessä kastettuja.

Usein käy niinkin, että erikoisen murroskokemuksen saaneet eivät ymmärrä, miten tärkeätä on olla Hengen äänelle kuuliainen, ja he menettävät siunauksen, kun sen sijaan henkilö, Joka Hengen voimaa pyytäessään on selvästi ymmärtänyt kuuliaisuuden rakaisevan merkityksen, kulkee jatkuvasti uskon ja kuuliaisuuden tietä.

Kirjasta Pyhän Hengen lahja:
Arvo W. Arasola.

Lue lisää

Ei minustakaan Jumalan kosketukseen tarvi liittyä isompia tunteenpurkauksia. Sanotaanko näin, että kaikilla ihmisillä on erilainen herkkyys asioihin(tuntosarvet).
Ja mitä hengellisiin kokemuksiin tulee. Jumala käsittelee jokaista vähän eritavalla, riippuen tapauksesta. Se on nyt aivan varmaa, että kova työtä Jumalalle on kasvattaa meitä uskovia. Ollaan niin pahanilkisiä sydämeltä ja teoissamme.
Jumala kurittaa ja virvoittaa vuoronperään, meidän parhaakseemme. Itse olen kokenut parhaimmat hetket yksin ollessani rukouksessa hiljentyen Jumalani edessä. Silloin saa kokea hiljaista, puhdasta ja rauhaisaa kosketusta ylhäältä. Siinä on aitouden leimaa. Ja siinä sitä virvoittuu ja jaksaa taas vaeltaa seuraavaan kohtaan.

poika.tuntureilta kirjoitti:

syksyllä 1978 jolloin ylivainiolaisuus eli voimakkainta kukoustuskauttaan. Nyt kun koulun vt.johtaja oli tietoinen, että olin perehtynyt hypnoosiin, halusi tietää, liittyykö ylivainiolaisuuteen suggestioita ja tultiin siihen yhteisymmärrykseen, että tähän liittyy myös suggestiivisia vaikutuksia. Samalla sovittiin, että pidän jossain vaiheessa koulun oppilaille luennon hypnoottisistä ilmiöistä ja suggestioiden toiminnasta. Mutta. Koulun varsinainen johtaja palasi metsästysmatkaltaan Lapista ja niin tämä luento jäi pitämättä.

Edelleenkin painotan sitä, että todelliset Jumalan rakkauden kosketusta kaipaavat löytyvät meidän vaikeastivammautuneiden ja hylättyjen yksinäisten vanhusten joukosta. Meillä Suomessa kun keskimäärin joka toinen päivä joku hylätty vanhus päättää itse päivänsä kun ei jaksa enää; ja kun kukaan ei välitä.

Kysyn: Missä on rakkauden Jumala ja missä on kärsivien Kristus kun näitä ei kotoisen kristillisyden keskeltä mistään löydy?

Lue lisää

>>>Kysyn: Missä on rakkauden Jumala ja missä on kärsivien Kristus kun näitä ei kotoisen kristillisyden keskeltä mistään löydy? >>>

Herää todellakin kysymyksiä, miksi, ja taas miksi?
Sitä en tiedä minäkään. Olisiko parempaa tiedossa toisessa ulottuvuudessa, jospa siellä osataan kertoa miksi maanpäällä oltiin kärsimässä, sairastelemassa, itkemässä, kompastumassa jne..????

anne-elina kirjoitti:

Pelastuksen ihminen voi kokea joko murroskokemuksena tai rauhallisena siirtymisenä kuolemasta elämään.
Samoin on Hengen kasteen laita. On monia, jotka ovat kokeneet sen voimakkaana murroskokemuksena, kuten alkuseurakunta helluntaina. On niitä, jotka tullessaan uskoon kokivat voimakkaan uudestisyntymiskokemuksen ja tulivat heti alussa tietoisiksi Hengen asettumisesta sydämmeen.

Jatkuva usko kuuliaisuus johtivat heidät elämään Hengen täyteydestä, ja heidän luonteensa ja työnsä ovat kantaneet Hengen voiman leimaa.
On monia,jotka uudestisynnyttyään eivät ymmärräneet totuutta Pyhästä Hengestä, ja joutuivat lihan hallittavaksi ja menettivät hengellisen voiman elämässään.

Mutta jouduttuaan henkikastekysymyksen eteen heille kirkastui siihen kätketty siunaus, ja etsittyään parannuksen armoa uskossa he ottivat vastaan Hengen.

Pääasia ei ole, millä tavalla henkikaste koetaan, vaan se, että päästään kokemukseen.
On joukko suuria Jumalan miehiä, joiden elämä on ollut Hengen täyttämää, ja heidän työnsä sielujenvoittamisessa on osoittanut Jumalan voiman vaikuttaneen heissä voimallisesti.
He ovat päässeet Hengen kasteen osallisuuteen hiljaista tietä. Syvä köyhyyden tunne täytti heidän mielensä, ja se johti kaipaamaan uutta siunausta.

Täysin Jumalalle jättäytyminen ja harras uskon rukous johtivat sisäiseen varmuuteen Hengen vastaanottamisesta. Ja muutos tapahtui. Rauha ja ilo täyttivät sielun.
Uusi voima vaikutti työssä. Kristus otti paikan sydämmessä, ja elämän virrat kostuttivat kuivan sydämmen maaperän.

On henkilöitä, jotka epäilevät tälläistä hiljaista Hengen kastetta. He vaativat joko merkkiä tai murroskokemusta varmuuden takeeksi.
Mutta jos niin tehdään, on jätetty uskon tie syrjään. Usko merkitsee aina etukäteen omistamista.Uskoon Jumala mielistyy. Ei kokemus, vaan lopputulos on ratkaiseva.
Ajatelkaamme kahta henkilöä, jotka kokevat henkikasteen, mutta eri tavalla. Toinen henkilö kokee sen Hengen voimallisena valtauksena, virtoina ja aaltoina, jotka käyvät hänen lävitseen; ja sen mukana ilmenee jokin erikoinen armolahja, Toinen taas antautuu Jumalalle sydämensä maaperän valmistuksen jälkeen ja vastaan ottaa uskossa Hengen lahjan tuntematta mitään erikoista.
Hän havaitsee uudistuksen tapahtuneen kaikilla hengellisen elämän aloilla kokematta mitään murroskokemusta.
Mutta miten on puolen vuoden tai vuoden kuluttua?
Henkilö, joka koki murroskokemuksen, havaitsee, että tunnekuohu on hävinnyt; hänen on opittava elämään uskossa ja kuuliaisuudessa.

Samaan aikaan on rauhallisesti Jumalalle jättäytynyt henkilö on jatkanut jättäytymistään Jumalalle ja antautunut Hengen jatkuvaan hallintaan.
Tulos on aivan sama. Molemmat elävät Hengessä.
Molemmilla on hengellistä elämää ja voimaa.
Molemmat ovat Hengessä kastettuja.

Usein käy niinkin, että erikoisen murroskokemuksen saaneet eivät ymmärrä, miten tärkeätä on olla Hengen äänelle kuuliainen, ja he menettävät siunauksen, kun sen sijaan henkilö, Joka Hengen voimaa pyytäessään on selvästi ymmärtänyt kuuliaisuuden rakaisevan merkityksen, kulkee jatkuvasti uskon ja kuuliaisuuden tietä.

Kirjasta Pyhän Hengen lahja:
Arvo W. Arasola.

Lue lisää

Eräs kokemukseni v. 1975:

anne-elina kirjoitti:

Pelastuksen ihminen voi kokea joko murroskokemuksena tai rauhallisena siirtymisenä kuolemasta elämään.
Samoin on Hengen kasteen laita. On monia, jotka ovat kokeneet sen voimakkaana murroskokemuksena, kuten alkuseurakunta helluntaina. On niitä, jotka tullessaan uskoon kokivat voimakkaan uudestisyntymiskokemuksen ja tulivat heti alussa tietoisiksi Hengen asettumisesta sydämmeen.

Jatkuva usko kuuliaisuus johtivat heidät elämään Hengen täyteydestä, ja heidän luonteensa ja työnsä ovat kantaneet Hengen voiman leimaa.
On monia,jotka uudestisynnyttyään eivät ymmärräneet totuutta Pyhästä Hengestä, ja joutuivat lihan hallittavaksi ja menettivät hengellisen voiman elämässään.

Mutta jouduttuaan henkikastekysymyksen eteen heille kirkastui siihen kätketty siunaus, ja etsittyään parannuksen armoa uskossa he ottivat vastaan Hengen.

Pääasia ei ole, millä tavalla henkikaste koetaan, vaan se, että päästään kokemukseen.
On joukko suuria Jumalan miehiä, joiden elämä on ollut Hengen täyttämää, ja heidän työnsä sielujenvoittamisessa on osoittanut Jumalan voiman vaikuttaneen heissä voimallisesti.
He ovat päässeet Hengen kasteen osallisuuteen hiljaista tietä. Syvä köyhyyden tunne täytti heidän mielensä, ja se johti kaipaamaan uutta siunausta.

Täysin Jumalalle jättäytyminen ja harras uskon rukous johtivat sisäiseen varmuuteen Hengen vastaanottamisesta. Ja muutos tapahtui. Rauha ja ilo täyttivät sielun.
Uusi voima vaikutti työssä. Kristus otti paikan sydämmessä, ja elämän virrat kostuttivat kuivan sydämmen maaperän.

On henkilöitä, jotka epäilevät tälläistä hiljaista Hengen kastetta. He vaativat joko merkkiä tai murroskokemusta varmuuden takeeksi.
Mutta jos niin tehdään, on jätetty uskon tie syrjään. Usko merkitsee aina etukäteen omistamista.Uskoon Jumala mielistyy. Ei kokemus, vaan lopputulos on ratkaiseva.
Ajatelkaamme kahta henkilöä, jotka kokevat henkikasteen, mutta eri tavalla. Toinen henkilö kokee sen Hengen voimallisena valtauksena, virtoina ja aaltoina, jotka käyvät hänen lävitseen; ja sen mukana ilmenee jokin erikoinen armolahja, Toinen taas antautuu Jumalalle sydämensä maaperän valmistuksen jälkeen ja vastaan ottaa uskossa Hengen lahjan tuntematta mitään erikoista.
Hän havaitsee uudistuksen tapahtuneen kaikilla hengellisen elämän aloilla kokematta mitään murroskokemusta.
Mutta miten on puolen vuoden tai vuoden kuluttua?
Henkilö, joka koki murroskokemuksen, havaitsee, että tunnekuohu on hävinnyt; hänen on opittava elämään uskossa ja kuuliaisuudessa.

Samaan aikaan on rauhallisesti Jumalalle jättäytynyt henkilö on jatkanut jättäytymistään Jumalalle ja antautunut Hengen jatkuvaan hallintaan.
Tulos on aivan sama. Molemmat elävät Hengessä.
Molemmilla on hengellistä elämää ja voimaa.
Molemmat ovat Hengessä kastettuja.

Usein käy niinkin, että erikoisen murroskokemuksen saaneet eivät ymmärrä, miten tärkeätä on olla Hengen äänelle kuuliainen, ja he menettävät siunauksen, kun sen sijaan henkilö, Joka Hengen voimaa pyytäessään on selvästi ymmärtänyt kuuliaisuuden rakaisevan merkityksen, kulkee jatkuvasti uskon ja kuuliaisuuden tietä.

Kirjasta Pyhän Hengen lahja:
Arvo W. Arasola.

Lue lisää

Niin, hengellätäyttyminen voi tapahtua eri tavoin. Itselläni se tuli tuollaisena voimakkaana murroskokemuksena. Jumala pyysi minulta "jotakin" (en ala sitä tässä selittämään) ja vastasin myöntävästi pyyntöön. Heti sen jälkeen tunsin voimakkaan Pyhän Hengen kosketuksen ja täyttymisen voimakkaina "virtoina" päästä varpaisiin. Se tapahtui kesken työpäivän ja olin silloin vielä seisailtani ja minun täytyi pitää pöydästä kiinni, etten kaatuisi mihinkään.
En tiedä vaikuttaako ihmisen luonne tuohon asiaan mitenkään. Jos tämä sama asia olisi tapahtunut itselleni "hiljaisena tuulen hyminänä" olisin voinut sanoa, etten ole koskaan kokenut Hengellä täyttymistä? Ja olen huomannut, että naiset ehkä tuntevat Hengen kosketuksen herkemmin kuin miehet. Mutta lopputulos on tärkein. Elää Hengen johdossa päivittäin. Ja kyllähän noita pienempiä Hengen roihuja on onneksi lähes päivittäin, vaikka eihän niihinkään saisi liikaa huomiota kiinnittää.

poika.tuntureilta kirjoitti:

Eräs kokemukseni v. 1975:

kauniista hyvin lämmittävästä kokemuksestasi Pyhän Hengen kosketuksesta kun annoit elämäsi Jumalan johtoon. Saakoon Herra siunata sinua kaikkina elämäsi päivinä ja olla tukena ja turvanasi jokaisena hetkenä.

poika.tuntureilta kirjoitti:

syksyllä 1978 jolloin ylivainiolaisuus eli voimakkainta kukoustuskauttaan. Nyt kun koulun vt.johtaja oli tietoinen, että olin perehtynyt hypnoosiin, halusi tietää, liittyykö ylivainiolaisuuteen suggestioita ja tultiin siihen yhteisymmärrykseen, että tähän liittyy myös suggestiivisia vaikutuksia. Samalla sovittiin, että pidän jossain vaiheessa koulun oppilaille luennon hypnoottisistä ilmiöistä ja suggestioiden toiminnasta. Mutta. Koulun varsinainen johtaja palasi metsästysmatkaltaan Lapista ja niin tämä luento jäi pitämättä.

Edelleenkin painotan sitä, että todelliset Jumalan rakkauden kosketusta kaipaavat löytyvät meidän vaikeastivammautuneiden ja hylättyjen yksinäisten vanhusten joukosta. Meillä Suomessa kun keskimäärin joka toinen päivä joku hylätty vanhus päättää itse päivänsä kun ei jaksa enää; ja kun kukaan ei välitä.

Kysyn: Missä on rakkauden Jumala ja missä on kärsivien Kristus kun näitä ei kotoisen kristillisyden keskeltä mistään löydy?

Lue lisää

Kysyit: Missä on rakkauden Jumala ja missä on kärsivien Kristus kun näitä ei kotoisen kristillisyyden keskeltä mistään löydy?

vastaus tähän on varmaankin se…

Sitä ei löydy siksi, kun ja koska kristityt ovat taistelemassa toistensa kanssa opista ja oppikysymyksistä, varsinkin TÄÄLLÄ.

He eivät jouda kohtaamaan lähimmäisiään, eli todellista kristillistä elämää elämässä.

Laittomuuden tila on rakkaudettomuus.

Vaikka sanomme Herra, herra, ei se kuinkaan auta, koska emme joutaneet kohtaamaan Kristusta lähimmäisessä.

Eli vastaus on siinä, penseys ja penseytemme ei kylmä eikä palava, siksi on Jumala meitä vastaan.
Henkemme voima on lihallisuudessa, joka lähtee sydämestä.
Laki ei ole saanut kuolettaa lihallisuuttamme, että evankeliumin hengen hedelmä voisi syttyä palamaan.

Olisikohan siinä vastausta.

Sana meitä vastaan kirjoitti:

Kysyit: Missä on rakkauden Jumala ja missä on kärsivien Kristus kun näitä ei kotoisen kristillisyyden keskeltä mistään löydy?

vastaus tähän on varmaankin se…

Sitä ei löydy siksi, kun ja koska kristityt ovat taistelemassa toistensa kanssa opista ja oppikysymyksistä, varsinkin TÄÄLLÄ.

He eivät jouda kohtaamaan lähimmäisiään, eli todellista kristillistä elämää elämässä.

Laittomuuden tila on rakkaudettomuus.

Vaikka sanomme Herra, herra, ei se kuinkaan auta, koska emme joutaneet kohtaamaan Kristusta lähimmäisessä.

Eli vastaus on siinä, penseys ja penseytemme ei kylmä eikä palava, siksi on Jumala meitä vastaan.
Henkemme voima on lihallisuudessa, joka lähtee sydämestä.
Laki ei ole saanut kuolettaa lihallisuuttamme, että evankeliumin hengen hedelmä voisi syttyä palamaan.

Olisikohan siinä vastausta.

Lue lisää

ja aivan oikein vastasit.

Lisäisin tähän vielä uskisten henkisen heikkouden, jonka vuoksi joutuvat eristäytymään omiin suljettuihin yhteisöihinsä samoin ajattelevien joukkoon, just kuten sotatilan aikana turvallisiin betonibunkkereihinsa koskakin, pystymättä kohtaamaan ulkopuolista todellisuutta.

Kärsivien taakkojen kantamiseen ja tuskan kyynelten kuivaamisiin tarvitaan todellista henkistä suuruutta, itkemistä itkevien kanssa, kuten Paavali asian ilmaisi ja tätä henkistä suuruutta nykyään enää harvoin mistään löytää.

Niin kuin Utulila sanoi.Nämä ovat tietysti henkimaailman juttuja,joista on vaikea aina sanoa mistä hengestä ne ovat. Mutta olen myös huomannut,että jos kaikkea epäillään,eikä mitään hyväksytä...saadaan olla kuivuudessa mitään ei tapahdu...sekö on sitten hyvä.

Frank Mangs (närpiöstä Suomesta) Viime sotien jälkeisen herätyksen johto-hahmoja,jonka pohjalle patmos säätiö on perustettu.

On sanonut mielestäni terveesti hengen ilmiöistä.

"Aina kun on hengellistä heräämistä,ja liikehdintää...oikean seassa on myös kuonaa"

Eli on Jumalan Hengestä tulevia oikeita armolahjoja,mutta on myös ihmis-jäljitelmää.

Kun on jonkin aikaa ollut uskossa,myös hengelliset aistit harjaantuvat..näinhän se sana sanoo...tai joillakin voi olla hengen erottamisen armolahja.

Mutta jos heti tuomitaan,että väärää...ei sekään ole uskottavaa.

e.k-i kirjoitti:

Niin kuin Utulila sanoi.Nämä ovat tietysti henkimaailman juttuja,joista on vaikea aina sanoa mistä hengestä ne ovat. Mutta olen myös huomannut,että jos kaikkea epäillään,eikä mitään hyväksytä...saadaan olla kuivuudessa mitään ei tapahdu...sekö on sitten hyvä.

Frank Mangs (närpiöstä Suomesta) Viime sotien jälkeisen herätyksen johto-hahmoja,jonka pohjalle patmos säätiö on perustettu.

On sanonut mielestäni terveesti hengen ilmiöistä.

"Aina kun on hengellistä heräämistä,ja liikehdintää...oikean seassa on myös kuonaa"

Eli on Jumalan Hengestä tulevia oikeita armolahjoja,mutta on myös ihmis-jäljitelmää.

Kun on jonkin aikaa ollut uskossa,myös hengelliset aistit harjaantuvat..näinhän se sana sanoo...tai joillakin voi olla hengen erottamisen armolahja.

Mutta jos heti tuomitaan,että väärää...ei sekään ole uskottavaa.

Lue lisää

Olin v.1983. Kuopion jäähallissa kuuntelemassa Reinhart Bonkea. Istuin penkissä,ja epäilin paraneekohan noista yksikään,kun Bonke kutsui eteen jotka haluavat parantua sairauksistaan...eteen meni satamäärin ihmisiä...yht´äkkiä tunsin koko vasemman jalkani alkavan lämpenemään. Polvessani oli urheiluvamma, se oli jäykkä taipui noin 90.astetta.
Huomasin,että se taipuu paremmin taivutin sitä penkin-alle...lopuksi menin tasanteelle,ja pääsin kyykkyyn...jalka on kunnossa tänä päivänä...oliko tuossa jotakin väärää...

e.k-i,ei kirj. kirjoitti:

Olin v.1983. Kuopion jäähallissa kuuntelemassa Reinhart Bonkea. Istuin penkissä,ja epäilin paraneekohan noista yksikään,kun Bonke kutsui eteen jotka haluavat parantua sairauksistaan...eteen meni satamäärin ihmisiä...yht´äkkiä tunsin koko vasemman jalkani alkavan lämpenemään. Polvessani oli urheiluvamma, se oli jäykkä taipui noin 90.astetta.
Huomasin,että se taipuu paremmin taivutin sitä penkin-alle...lopuksi menin tasanteelle,ja pääsin kyykkyyn...jalka on kunnossa tänä päivänä...oliko tuossa jotakin väärää...

Lue lisää

Egw kirjoitti Suuren Lääkärin Seuraamisesta myös
kirjan. SIINÄ ei kuitenkaan kerrota vähääkään
EVANKELIUMIN parantavasta voimasta. Ainoastaan
tuota luontaisparantajain bisnestä siinä näyttäisi
olevan tarkoitus edistää.

Room. 1:16
Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on
Jumalan voima, itsekullekin uskovalle
pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös
kreikkalaiselle.

1. Tess. 1:5
että meidän evankeliumimme tuli teidän tykönne,
ei ainoastaan sanana, vaan myös voimana ja
Pyhässä Hengessä ja suurella varmuudella - niinkuin tiedätte, millaisia me olimme teidän keskuudessanne, teidän tähtenne -

Joh. 14:11
Uskokaa minua, että minä olen Isässä,
ja että Isä on minussa; mutta jos ette,
niin uskokaa itse tekojen tähden.

AnttiVKantola kirjoitti:

Egw kirjoitti Suuren Lääkärin Seuraamisesta myös
kirjan. SIINÄ ei kuitenkaan kerrota vähääkään
EVANKELIUMIN parantavasta voimasta. Ainoastaan
tuota luontaisparantajain bisnestä siinä näyttäisi
olevan tarkoitus edistää.

Room. 1:16
Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on
Jumalan voima, itsekullekin uskovalle
pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös
kreikkalaiselle.

1. Tess. 1:5
että meidän evankeliumimme tuli teidän tykönne,
ei ainoastaan sanana, vaan myös voimana ja
Pyhässä Hengessä ja suurella varmuudella - niinkuin tiedätte, millaisia me olimme teidän keskuudessanne, teidän tähtenne -

Joh. 14:11
Uskokaa minua, että minä olen Isässä,
ja että Isä on minussa; mutta jos ette,
niin uskokaa itse tekojen tähden.

Lue lisää

Aika outoa EGW:n julistus. Kieltää Jumalan ihmeparantumiset ja kieltää rokotuksetkin. Sitten vielä sekin, että tekee Vapahtajamme siis ainoan toivomme tyhjäksi kirjoittaessaan sellaista, että Jeesus ei tehnytkään syntejä tyhjäksi ristillä, vaan meni jatkamaan uhripalvelustaan (lisäsovittamista,ja keskeneräinen riippuen omista ponnisteluistamme).

EGW tekee sen, että ottaa ihmiseltä pois kaiken toivon, rakkauden ja uskon. EGW mukaan ihmisellä ei ole paljon toivoa kuin omista ponnisteluista, ilman minkäänlaista ulkopuolista apua. Masentavaa tuo adventismi on EGW mukaan.

AnttiVKantola kirjoitti:

Egw kirjoitti Suuren Lääkärin Seuraamisesta myös
kirjan. SIINÄ ei kuitenkaan kerrota vähääkään
EVANKELIUMIN parantavasta voimasta. Ainoastaan
tuota luontaisparantajain bisnestä siinä näyttäisi
olevan tarkoitus edistää.

Room. 1:16
Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on
Jumalan voima, itsekullekin uskovalle
pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös
kreikkalaiselle.

1. Tess. 1:5
että meidän evankeliumimme tuli teidän tykönne,
ei ainoastaan sanana, vaan myös voimana ja
Pyhässä Hengessä ja suurella varmuudella - niinkuin tiedätte, millaisia me olimme teidän keskuudessanne, teidän tähtenne -

Joh. 14:11
Uskokaa minua, että minä olen Isässä,
ja että Isä on minussa; mutta jos ette,
niin uskokaa itse tekojen tähden.

Lue lisää

Mutta Jumala on asettanut ihmiseen myös mahdollisuuden parantumiseen, jos.
Jos. jos elämme niinkuin hyvä on.

Eli on parempi saarnata tupakkamiehellekin, että ruumis on Pyhän Hengen temppeli ja temppelissä ei ole savupiippua, lopeta tupakointi.

Se voidaan todeta kaikkien seurakuntien lehdissä, luterilaisessa, hellutalaisessa Ristin Voitossa, Vapaakirkon äänenkannattajalehdessä eikä se ole epäraamatullista.

Päin vastoin, parempi oikeaan kuin väärään.

Jos henkilö heittää kehoituksesta tupakkimassin pois, ei häntä ehkä näy rukousjonossa myöhemmin keuhkotaudin, minkämoisen tahansa vaivaamana.

Tahi jokin muu asia.

Eli laitetaan ennakkoasennepuntari kalibroiden oikeaan kohtaan ja todetaan reilusti ja rehelleisesti se, että suunta saattoi olla oikea opetuksessa, eikä se niin pahaa ole, vaikka moni muukin ottaisi seurakunnassa oppia ja tekisi marttojen keittotaito kutomapiirin.
Onhan sitä monenlaista olemassa.

Mutta jos mörköjä ollaan näkemässä mitä missäkin, niin jo vääränväriset sukat nostaa karvat pystyyn.

Evankeliumiahan se AnttiKantolallekin on, jos hän voi välttää jonkun ohjeen kautta tulevasta ongelmasta.
RAkkauttahan se on, vai mitä?

Ylipaino rikkoo niveliä, nostaa verenpainetta, tekee sydänsairauksia ja juuri kristittyjen ruumiissaan kantamia sairauksia, mutta kun se on lakihenkistä jos jostain ähkäsyä kuulee, että kristityllä voisi yhteishengessä etsiä terveellisimpiä suuntia.
Vai olisiko se parempi istua kapakissa pohtimassa maailmanmenoa, noin karrikoidusti.

Onko se rakkautta, että seurakunta vaiennetaan näistä asioista ja sitten rukousliinoja kannetaan sairaaloihin niihin sairauksiin jotka olisi voitu välttää.
Se vasta farisealaista uskoa on, sanoisin minä Varpulan Matti.

Hypnoosi ilmaantuu ihme parannukseksi. Spiritismiset ilmiöt ovat kaukana terve järkisestä Jumaluudesta. Hypotismi on eräs muoto sitä nykymuotoista Spiritismiä. Spiritismi Kristillisyys voittaa lauma sieluja. Terveet pysyvät kaukana Mesmerismistä. Kerrohan ketä Mesmerismi siunaa.

Siskoni oli mennyt kerran kaato kokoukseen, mutta lähtiessään rukoillut että jos se on Jumalasta anna minun kaatua, mutta jos ei ole Jumalasta niin älä anna kaatua.
No hän oli mennyt kaadettavaksi eteen, ja se kaataja oli yrittänyt kaataa siskoani, mutta hän sanoi ei hän kaatunut ja hän sanoi ettei se ole Jumalasta nyt hän sen uskoo, eikä mennyt sen koommin sinne kokoukseen.

kuullut... kirjoitti:

Siskoni oli mennyt kerran kaato kokoukseen, mutta lähtiessään rukoillut että jos se on Jumalasta anna minun kaatua, mutta jos ei ole Jumalasta niin älä anna kaatua.
No hän oli mennyt kaadettavaksi eteen, ja se kaataja oli yrittänyt kaataa siskoani, mutta hän sanoi ei hän kaatunut ja hän sanoi ettei se ole Jumalasta nyt hän sen uskoo, eikä mennyt sen koommin sinne kokoukseen.

Lue lisää

Jumala voi johdattaa jonkun opintomatkalle jonnekin uskonlahkoon näyttääkseen, että ei se toiminta ole oikein eikä peräisin Israelin Jumalasta.

Kaataminen ja kaikki sellainen lahkolaistoiminta uudestikasteineen on sitä lopun ajan väkevää eksytystä ja valkean saatanan masinoimaa toimintaa, josta on pysyttävä kaukana.

Maata näkyvissä -festareilla eräänä vuonna palveli
Pirkko Jalovaara yhdessä Seppo Juntusen kanssa.
Tylsää oli ainakin sivustakatsojasta sitä rukous
palvelu jonoa katsella. Mutta lohduttavaa oli tietää
että Pirkko ja Seppo tiesivät mitä tekevät.

Radio Deissä Jalovaaran ohjelma on sekin melko
tylsä, sillä eihän rukouspalvelu mitään showta ole.
Opetus siinä rukoilemisen lomassa - se ei ole turhaa.

Ei Jalovaara väitäkään ketään parantavansa. Esim.
v. 2001 ilmestyneen kirjansa nimeksi hän laittoi:
"Auta jos sinä jotakin voit". SE on varsin nöyrä
huokaus ylölspäin.

Kyllä tuonkin kirjan kautta voi nähdä, että
Jalovaara on nöyrä niin sairauden kuin Jumalan
edessä. Vaikka Pirkko sai nelikymppisenä huomata,
että Pyhä Henki voi koskettaa ihan oikeasti,
huokuu hänen rukoustyöstään silti nöyrä epävarmuus
- Jumalan armo se on, se mikä Herran työt tekee.

Kokouksissa olleiden ja kokouksia arvostelevien
kannattaisi tutustua Pirkon radio- ja TV-ohjelmiin
myös sekä hänen kirjoihinsa ja häneen itseensäkin.
Voipi kokea iloisen positiivisen yllätyksen.