TV1 valottaa hieman tänään yhtä sotahistoriamme vaiettua taistelua, kenraali Paavo Talvelan saksalaisten ja italialaisten kanssa suunnittelemaa operaatio Brasiliaa Suhon tekosaaren valtaamiseksi Laatokan eteläosassa.
Saarelta olisi pystytty katkaisemaan huoltoyhteys Pietarin kaupunkiin, sen ”elämäntie”, jolloin kaupunki olisi Himmlerin ja Halderin suunnitelmien mukaisesti nääntynyt piirityksessä.
Dokumentti tulee tänään Ylen ykköskanavalta kello 20.00 sekä uusintoina 18, 19, ja 20. maaliskuuta eri vuorokauden aikoina.
Operaatio Brasilia on yksi niistä vuoden 1942 Saksan kanssa suunnitelluista operaatioista Pietarin kukistamiseksi, joista oma sotahistoriamme on tyystin vaiennut, hyvin ilmeisesti poliittisista syistä.
Ylen lyhyt esittely:
http://ohjelmat.yle.fi/tositarina/kenraali_talvelan_sota
Ehkäpä vähitellen Suomessakin alkaa olla hyviä ja painavia syitä kirjoittaa jatkosodan historiaa tositarinaksi opiksi tulevaisuuttamme varten sen kaikilta osilta– myös asemasodan vuosilta ja kesältä 1944?
Sodan jälkeen metsäteollisuutemme lähettikin jalkaväenkenraali Paavo Talvelan sitten kaupalliseksi edustajakseen – ja minnekäpä muuallekaan - kuin Brasiliaan!
Saarelta olisi pystytty katkaisemaan huoltoyhteys Pietarin kaupunkiin, sen ”elämäntie”, jolloin kaupunki olisi Himmlerin ja Halderin suunnitelmien mukaisesti nääntynyt piirityksessä.
Dokumentti tulee tänään Ylen ykköskanavalta kello 20.00 sekä uusintoina 18, 19, ja 20. maaliskuuta eri vuorokauden aikoina.
Operaatio Brasilia on yksi niistä vuoden 1942 Saksan kanssa suunnitelluista operaatioista Pietarin kukistamiseksi, joista oma sotahistoriamme on tyystin vaiennut, hyvin ilmeisesti poliittisista syistä.
Ylen lyhyt esittely:
http://ohjelmat.yle.fi/tositarina/kenraali_talvelan_sota
Ehkäpä vähitellen Suomessakin alkaa olla hyviä ja painavia syitä kirjoittaa jatkosodan historiaa tositarinaksi opiksi tulevaisuuttamme varten sen kaikilta osilta– myös asemasodan vuosilta ja kesältä 1944?
Sodan jälkeen metsäteollisuutemme lähettikin jalkaväenkenraali Paavo Talvelan sitten kaupalliseksi edustajakseen – ja minnekäpä muuallekaan - kuin Brasiliaan!
Vastaukset 82
Vanhimmat
Millä alapään lihaksella se Talvela muuten pääsikään kenraaliksi? Ettei ollut vain alapään lihksiton reikä?
Talvela lienee ollut Syvärin suunnan hyökkäyssodan paras asiantuntija. Hän perehtyi siihen jo 1920-luvun diplomityössään.
Ja sitä paitsi hän oli ollut Berliinissä Suomen sotilasyhteysmiehenä ennen operaatio Barbarossaa kesäkuussa 1941. Ja siten varmastikin yksi tärkeä linkki Saksan esikuntien suuntaan operaation suunnittelussa.
Kuulut näköjään niihin, joilla peräsuoli on jo siirretty aivojen paikalle. Nyt ei tarvitse edes teeskennellä mitään, vaan antaa tulla sitä itseään. Aivojen tuotos tulee nyt alapäästä, mutta eihän siinä eroa ole ollut aiemminkaan.
Minäpä tiedän, että äitisi häpeää, että jätti kuukautisrättinsä aurinkoon ja sinä sikisit siinä käärmeenmunasta.
Talvela teki diplomityönsä hyökkäysmahdollisuuksista Pohjois-Karjalassa.
Välirauhan aikana hän oli siviilimies hoidellen Pohjolan Liikenteen toimitusjohtajuutta.
Ei tuolle valehtelulle voi antaa tunnustuista edes hyvästä yrityksestä.
Kyllä tämä Suhon operaatio on kuvattu lukuisissa sotahistorioissa, elämäkerroissa ja muistelmissa.Esimerkiksi Suomen sota osa 9 1960 ja Jatkosodan historia osa 6 1994 ynnä monet merisotahistoriat.Lisäksi esimerkiksi Jatkosodan pikku jättiläinen ja Tuntematon sota.
Miksi ihmeessä siitä olisi pitänyt vaieta?
Se, että et tunne sotahistoriaa, ei oikeuta valehtelemaan. Vai teetkö sen tarkoituksella?
Talvela sinänsä ohitteli virkaportaita. On kuitenkin muistettava, että hän yhteyskenraalina Saksaan oli suoraan Marskin alainen joskin myös sotilasasiamies.
..koska tunnen ja tiedän sotahistoriamme varmasti sata kertaa paremmin kuin sinä.ja sitä paitsi olen tuhat kertaa älykkäämpikin kuin sinä.
mammuttiluokan typerys. Sotahistoriasta et tiedä yhtään mitään. Et edes niin paljoa, että ymmärtäisit olla velehtelematta. Koeta käsittää, että paljastut aina, eikä muutenkaan kukaan noihin höpinöihisi usko.
Talvelahan olikin AKS:n valajäsen loppuun saakka.
Kenraali Talvelan muistelmat 09.10.1976
kesto: 28.01(Audio)
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=22&a=00359
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000041619562#22000000041619562
Paavo Talvelan AKS -jäsennumero oli 64 (Sivulla 51)
1934 tuli voimaan päätös jossa upseereita kiellettiin kuulumasta vapaamuurareihin ha AKS:ään ja upseerijäseniä erotettiinkin noin 220. Tämä kerrotaan sivulla 25 Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämänkertaa -kirjassa
Sivu 51:
"Ongelmana ovat mm. valakirjan 71 tyhjiksi jäänyttä ruutua. Syystä tai toisesta on mm. valajäsen n:o 64 nimi jäänyt kirjoittamatta. Asia selvisi, kun omaiset löysivät jalkaväenkenraali Paavo Talvelan jäämistöstä valamerkin n:o 64."
Kyse oli siis upseerijäsenistä, joiden nimiä ei haluttu laittaa esille...
Kuusi Matti - Aitola Ville-Paavo Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämäntarinaa
Wsoy, 1991, 502 s.
siviilimies 1930-39.Mitä tekemistä tällä on hänen sodan ajan toimintansa kanssa?
saada Karjalaa Suomen yhteyteen itsenäistymisen jälkeen? Eihän?
Muuten vaan oli näitä aktiiviseuroja sotaa lietsomassa ja sotimassakin pölvästien kenraaleiden johdolla. Loppui sitten se mesloaminen 1944 syksyllä.
sotimisen mahtoi aloittaa? Ota vähän selvää, ennenkuin alat höpötellä omiasi.
>Mitä tekemistä tällä on hänen sodan ajan toimintansa kanssa?<
Talvelan armeijan tappiot oli kovimmat, koska tällä heimoaatteen hypnotisoimalla pellellä oli niin kiire sinne Aanukseen...
http://kemppinen.blogspot.com/search/label/Jatkosota
http://kemppinen.blogspot.com/2005/11/kenraalin-kuolema.html
>Jatkosodan alkuhyökkäyksissä 1941 tappiot olivat suuremmat kuin 1944. Vuosikymmenien jälkeen on vaikea ymmärtää, miksi Petroskoihin ja Karhumäkeen oli niin kauhea kiirre, ettei kaikin ajoin ehditty edes koukata, ja oliko kaikkien "tappokukkuloiden" valloittaminen todella sotilaallisesti perusteltua.
noin 11 000 miestä eli puolet Karjalan armeijan tappioista.Talvelan armeijakunta ( ei armeija) oli painopistesuunnassa, suurin ak vahvuudeltaan ja kovimman vastarinnan edessä. Siksi tappiot kasvoivat. Nopeus vähensi tappioita, mutta joukot uupuivat.
Kemppinen ei ole sotahistorian asiantuntija.Siksi kai palstan höpöhannut häntä mielellään käyttävät.
"Nopeus vähensi tappioita"
Jos olisi menty oikein nopeasti, niin olisiko selvitty kokonaan tappioitta?
Paavohan oli henkisesti Munsalan soutukerholaisia, laittoi perheen turvaan Ruotsiin! Teki siis vähän niin kuin Erkot Talvisodan aikana. Se Erkon Pravda, HS, ei vaan
mahtunut matkalaukkuihin...
Aika monet tunnetutkin poliitikot ja upseerit toimi "esimerkkinä" rahvaalle: pelastukoon ken voi!
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Talvela
"Sodan jälkeen Talvela järjesti vaimonsa Karinin ja molemmat tyttärensä Tukholmaan. Paavo ja vetäytymisvaiheessa rintamalla haavoittunut Martti-poika jäivät Helsinkiin, mutta pitivät "selkäreput pakattuina ja pistoolit ladattuina" pikaisen lähdön varalta. Mannerheim, Heinrichs ja Talvela välttyivät kuitenkin sotasyyllisyysoikeudenkäynneiltä."
"saada Karjalaa Suomen yhteyteen"
Koetahan muistaa, ettei vallattuja alueita liitetty Suomeen. Vain Tarton rauhan alueet, jotka menetettiin Moskovan pakkorauhassa 1940, liitettiin uudelleen Suomen valtakuntaan.
ja pahasti.Talvela oli erityisen urhoollinen ja loppuun asti maalleen uskollinen.Tuollainen väärentely voi tehota teihin todellisiin sotahistorian mustamaalaajiin, mutta ei muihin.
Älkää sotkeko omia haaveitanne tosiasioihin.
joukot ja Petroskoin lähinnä VII AK joskin yksi talvelan osasto ( Lagukselta) oli mukana.Talvela komensi VI AK:aa, ei armeijaa. On upeaa, miten saat mahtumaan monta virhettä lyhyeen tekstiin.
>Talvela oli erityisen urhoollinen ja loppuun asti maalleen uskollinen<
Talvela olisi aiheuttanut Suomelle katastrofin ilman Blickiä. Muutenkin hänen toimensa ei oikein kestä kriittistä tarkastelua vaikkapa joukkojen siirron aikaisissa tahallisissa viivyttelyissä. Junat seisoivat päiväkausia odottamassa kuormattavia joukkoja, vaikka kuljetuskalustosta ja -junista oli ankara pula. Vasta Päämajan ankarat käskyt saivat Talvelan päästämään joukot lähtemään. Katso ja vetaa noita päivämääriä käskyistä ja kuormausaikatauluista...
11.D käskettiin 15.6 lähtemään Kannakselle ja kuljetukset alkoivat VASTA 21.2. Paikoillaan Kannaksella oltiin Vasta 27. kesäkuuta.
11.D käytti 21-29.6 20 junaa ja 889 vaunua
Kuormausalueet: Mäkriä-Vitele, Salmi, Tokkari
Purkausalueet: Nurmi-Luumäki
http://fi.wikipedia.org/wiki/11._Divisioona_(jatkosota)
>Neuvostojoukkojen aloitettua 9. kesäkuuta 1944 suurhyökkäyksen Kannaksella tilanne kääntyi niin pahaksi, että esimerkiksi Valkeasaaressa suomalaiset joukot joutuivat jättämään asemansa ja seuraavina päivinä ne pakenivat lähes pakokauhun vallassa. 15. heinäkuuta Mannerheim määräsi 11. Divisioonan siirrettäväksi Syväriltä Kannakselle välittömästi. Viisi päivää myöhemmin Valo Nihtilälle soitettiin ja tiedusteltiin, miksi neljä junaa seisoo tyhjänä Aunuksessa, vaikka kalustosta on huutava pula. Nihtilän tiedusteltua asiaa Paavo Talvelalta, silloin Aunuksen Ryhmän komentajalta, selvisi 11. Divisioonan odottavan neuvostojoukkojen hyökkäystä Syvärin ylitse, minkä jälkeen olisi tarkoitus ryhtyä vastahyökkäykseen. Nihtilä käski divisioonan siirtyä välittömästi Kannakselle. Myös Mannerheim itse varmisti asian suoraan Paavo Talvelalta saman päivän iltana. Vasta 27. kesäkuuta Heiskasen komentama 11. Divisioona oli valmis ottamaan rintamavastuun Kannaksella.<
Kirjoitin joskus noista vetäytymisaikatauluista:
Sotilaskuljetukset Itä-Karjalasta Kannakselle 1944:
Varsinaisia sotilaskuljetuksia oli 118 junaa ja vaunuja 4924.
4.D käytti 10-18.6 28 junaa ja 1116 vaunua
20.Pr käytti 15-20.8 11 junaa ja 526 vaunua
17.D käytti 16-23.6 31 junaa ja 1337 vaunua
11.D käytti 21-29.6 20 junaa ja 889 vaunua
6.D käytti 23-30.6 24 junaa ja 891 vaunua
Sotilaskuljetukset Itä-Karjalasta Kannakselle 1944:
4.D käytti 10-18.6 28 junaa ja 1116 vaunua
Kuormausalueet: Karhumäki-Käppäselkä, Tokkari
Purkausalueet: Valkjärvi-Heinjoki, Leipäsuo-Kämärä, Antrea, Sairala
20.Pr käytti 15-20.8 11 junaa ja 526 vaunua
Kuormausalueet: Syväri-Tokkari, Mäkriä, Karhumäki
Purkausalueet: Tammisuo-Inkilä
17.D käytti 16-23.6 31 junaa ja 1337 vaunua
Kuormausalueet: Mäkriä-Vitele
Purkausalueet: Tali-Hannila, Lauritsala-Lappeenranta
11.D käytti 21-29.6 20 junaa ja 889 vaunua
Kuormausalueet: Mäkriä-Vitele, Salmi, Tokkari
Purkausalueet: Nurmi-Luumäki
6.D käytti 23-30.6 24 junaa ja 891 vaunua
Kuormausalueet: Lisma-Kontupohja-Patojärvi, Suojärvi-Suojoki
Purkausalueet: Jääski-Enso
V AKE ja ak-joukot käytti 19-22.6 4 junaa 165 vaunua
Kuormausalueet: Latva-Pajusuo
Purkausalueet: Luumäki-Lauritsala
Tuohon lukemaan 170 junaa -7000 vaunua, on lisättu 50 junaa muita kuljetuksia, varmaankin liittyen Itä-Karjalan evakuointiin yms.
Varsinaisia sotilaskuljetuksia oli siis reilusti vähemmän kuin tuo 170 junaa ja 7000 vaunua. Todellisuudessa suoranaisiin joukkojen siirtoon käytettyjä junia oli 118 ja vaunuja 4924.
V AKE ja ak-joukot käytti 19-22.6 4 junaa 165 vaunua
Sotilaskuljetukset Itä-Karjalasta Kannakselle 1944 -jutun lähteistä
Lähteistä puhuttaessa mainittakoon Ilmatorjunnan vuosikirja 2002-2003 n:o 18
Julkaisia: Ilmatorjuntaupseeriyhdistys ry Tuusula
"Ilmatorjuntajoukot Itä-Karjalasta Karjalan Kannakselle siirrettyjen joukkojen rautatiekuljetusten suojana kesällä 1944"
- Teemu Kilpeläinen, sivut 214-245
Artikkeli perustuu kirjoittajan Maanpuolustuskorkeakoulussa laatimaan tutkimustyöhön.
"On upeaa, miten saat mahtumaan monta virhettä lyhyeen tekstiin."
Toki osaat saivarrella siinä missä minäkin. Olisin toki voinut käyttää termiä Talvelan joukot tms.
Asia ei siitä kuitenkaan muuksi muutu. Tappiot oli kovat Talvelan joukoilla.
Talvela oli niin täynnä sitä Marskiaan, että sanoi ottavansa käskyjä vain Mannerheimilta.
Joukkojen siirrosta tarkennusta:
http://pkymasehist.fi/valo_nihtila.html
>Juhannuksen alla 15.6 tilanne kiristyi uhkaavaksi ja Marski määräsi Talvelaa lähettämään Heiskasen 11. divisioonan Syväriltä Kannakselle välittömästi.
Nihtilälle soitetaan viisi päivää myöhemmin rautatieosastolta ja kysytään, miksi Mäkriän asemalla Aunuksessa seisoo neljä junaa tyhjänä päiväkausia. Kuljetuskalustosta oli huutava pula, joten Nihtilä lupasi selvittää asian. Hän soitti saman tien Paavo Talvelalle ja kysyi, missä mallissa Heiskasen divisioonan meno Kannakselle on. Talvela vastasi suoraan: Olen tekemässä vastaiskua Heiskasen divisioonalla heti, kun vihollinen vain hyökkää Syvärin yli. Nihtilän rauhallisuus oli koetuksella, kun hän sanoi: Kuule Suomen kohtalo ratkaistaan Kannaksella ei Syvärillä ja Heiskasen divisioona pitää saada heti Kannakselle. Marskikin itse henkilökohtaisesti soitti Talvelalle saman päivän illalla varmistaen siirron olevan käynnissä. Kenraalimajuri Kaarlo Heiskasen komentama 11. D oli vasta 27.6. rintamavastuussa Kannaksella.<
Mannerheim otti selkeän kannan Aunuksen revohkaan.
Tarina kertoo, että sodan jälkeen Mannerheim olisi sanonut kenraali Blickille suunnilleen näin: "Herra kenraali, minä kiitän Teitä, että toitte VI armeijakunnan Suomeen."
Talvelan ja Blickin välit olivat täysin poikki, vieläpä niin pitkään, että kun Talvela ilmestyi onnittelukäynnille Blickin 70-vuotispäiville 1964, pääsi Aarne Leopoldilta kirous hänen nähdessään Talvelan eteisessä... Piruako se TUO täällä tekee??? Blick kuolikin muistaakseni jo samalla viikolla.
Kun jäätte valehtelusta kiinni, vaihdatte aihetta. Kyse oli merisodasta Laatokalla. Talvelan toiminta Aunuksen ryhmän komentajana on taas kokonaan toinen asia.
Hyvä, että myönnät.Talvelan joujkot eivät todellakaan vallanneet Karhumäkeä. Niiden painopiste oli Laatokan itäpuolella Aunuksen kannaksella.
Ei tosiasioiden esittäminen ole saivartelua.Kuka ja missä on kieltänyt Talvelan joukkojen suuret tappiot?
eli Stalinin johtama Neuvostoliitto.
Itse asiassa oli täysin yhdentekevää tuo Talvisodassa menetettyjen alueiden palauttaminen. Sota jatkui ja vasta sodan päättyessä siirrellään molemminpuolisin sopimuksin rajoja.
Lopulta kuitenkin Stalin liitti Venäjään Tarton pakkorauhassa Suomelle menetetyt alueet.
>Tarton pakkorauhassa<
Tarton pakkorauha? Mikäs sellainen rauha on?
Oliko Venäjä niin pahoin puun ja kuoren välissä vai miksi se sopi huonon rauhan?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha
Tanner oli Suomen syöjä ja kavaltaja noissa neuvotteluissa. Iltasanomissa oli 1.8.2008 kolumni Tannerin vuotajan roolista Tarton neuvotteluissa. Suomi menetti melko varmoista neuvotteluasemistaan huolimatta siis Porajärven ja Repolan. Naapurit tiesi että rauhaa haluttiin ja noita pitäjiä ei vaadittu tosissaan. Syväkurkku-Tanner siis pelasi kuulemma omaa peliään sosiaalidemokraattina. Tuo asia sanottiin IS:n jutussa kerrotun Tannerin itsensä muistelmissakin ja se oli jutun lähteenä.
Talvelan uran alkuvaiheet löytyy tuoltakin:
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Paavo_Talvela
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Akateeminen_Karjala-Seura
"Tämä helmikuun 22. päivän (1922) ”kolmen miehen kokous” nimettiin myöhemmin AKS:n syntymäpäiväksi. "
"Vain kaksi päivää ennen tätä tapaamista Paavo Talvelan johtama viimeinen karjalainen vapaustaistelijajoukko eli Vienan rykmentti oli vetäytynyt Suomen puolelle."
Talvela liittyi ja kuului AKS:aan ollessaan upseerina Suomen armeijassa.
Talveal ylennettiin jalkaväen kenraaliksi 1966.
On hän voinut Brasiliassa sodan jälkeen käydä, mutta ei se ole pitkäaikaista ollut.
Mistä oikein kehittelet kaiken hölynpölysi? Onko se synnyinlahja vai oletko saanut jossain oikein koulutusta?
Hienot Henisen sivut sisältävät jutun Suhon saaren taistelusta.
Sotatoimet Laatokalla 1941 - 1944
http://heninen.net/laatokka-war/suomeksi.htm
Mielenkiintoisen juttu ihan muusta:
http://heninen.net/torpedoboote/suomeksi.htm
nimestä päätellen haettu näkökulmakin lienee sopivan vasemmistolainen.
Ihme juttu, että vasemmistolaisten mielestä kaikki sotahistoriat ja kaikki muukin historia on aina vaiettu "porvareiden" taholta. Että nyt vihdoinkin asioista voidaan puhua.
Oudoksi asian tekee se, että Suomessa on kautta sodan jälkeisen historian ollut nimenomaan vasemmistolaispohjaiset hallitukset kautta linjan. On sellaisiakin aikoja ollut, joissa jopa kommunistit ovat kantaneet hallitusvastuuta. Näin taisi olla vielä 80-luvulla. Joten miten ihmeessä näistä asioista on sitten vaiettu? Kuka on ollut se taho, joka on vaientanut näitä "arkaluontoisia" asioita?
Ihmetystä herättää niin ikään se, että Stalinin rikoksista tässä maassa ei ole puhuttu sanaakaan. Eli taitaa tässäkin kohdin jäljet johtaa sinne sylttytehtaalle eli vasemmiston omalle tontille. Saas nähdä mikä propagandan ja vääristelyn riemuvoitto tuostakin tulee.
Voisin vaikka arvella seuraavaa:
"Dokumentissa" tuodaan esille Talvelan ja pahojen natsien aikeet katkaista viattoman ja rauhantahtoisen Leningradin vain siviileille tarkoitettu hyvän tahtoinen elämäntie (nyyh). Talvelalla ja pahoilla natseilla kun oli tarkoitus näännyttää Leningradissa asuvat viattomat siviilit nälkään ja täten tappaa kaikki siellä elävät ihmiset. Dokumentissa luultavasti muistetaan tähdentää useampaakin otteeseen että kuinka pahaakin pahemmilla natseilla oli tarkoitus tuhota koko ihana ja viaton Neuvostoliitto ja orjuuttaa sen hyvää tarkoittava kansa (yhyy) Herrakansan ikeeseen. Niin ikään dokumentissa todetaan, että tuo operaatio oli suunnattu nimenomaan viatonta siviiliväestöä vastaan, joka korostaa entisestään natsien ja Talvelan pahuutta. Sanallakaan dokumentissa ei tietenkään sanota mitä puna-armeija teki kaikille siviileille mitä he ikinä missä tahansa kohtasivat. Sanaakaan ei myöskään siitä mitä Suomen varalle oli antautumisen jälkeen varattu ja että olisiko nuo toimenpiteet kenties koskettaneet myös siviiliväestöä.
Itse en ymmärrä mitä pahaa tuossa operaatiossa muka olisi ollut. Tai siinä, että Suomi olisi hyökännyt aktiivisesti Pietaria vastaan ja näin ollen omalla panoksellaan pyrkinyt pakottamaan NL rauhan tielle. Kukaan ei ole koskaan aikaisemminkaan sitä minulle sanonut, joten en odota liikoja tälläkään kertaa.
nimiäkin? Kumpi nimi, Tuominen vai Arvo, on "vasemmistolainen"???
Sotarikoksista ja rikoksista ihmiskuntaa vastaan seuraa ankara rangaistus. Parhaillaan YK:n ihmisoikeusraportoijat tutkivat Yhdysvaltojen varapresidentin ja puolustusministerin sotarikoksia. Heidän saamisensa Haagiin saattaa olla mahdotonta.
Mutta toisen maailmansodan pääsotarikolliset Jodl, Keitel, Rosenberg, von Ribbentrop ja Göring (muodollisesti) tuomittiin Nürnbergissä sotarikoksista, sodan aloittamisesta ja sodan käymisestä kuolemaan. Heidät teloitettiin hirttämällä lokakuussa 1946 (NYYH! NYYH! NYYH!):
http://www.mindfully.org/Reform/Nazi-Execution-Smith16oct46.htm
Ja yksi vahvin peruste varsinkin Jodlin hirttämiselle oli yksi ihmiskunnan historian hirvein murhenäytelmä - Leningradin 900 päivää kestänyt piiritys! Siinä kuoli yli MILJOONA ihmistä, sotilasta, siviiliä, vanhuksia, miehiä, naisia - ja lapsia.
ystävä. Leningradin kohtalon ratkaisivat Stalin ja Hitler, ei Jodl.
Haag on lähinnä vitsi, jonka luopio-isänä toimi Nürnberg. Kukaan vakavasti otettava taho ei enää nykyisin karju Nürnbergin nimeen. Ainoastaan holouskovaisille ja vasureille tuokin näyttää olevan jonkinlainen pyhä mekka.
Kun ei vaan seuraa. Yhtälailla Saksa joutui sodan aikana ja sen jälkeen sotarikoksien uhriksi. Kukaan ei ole koskaan kuitenkaan vastannut näistä rikoksista.
Tästä lähtökohdasta Haag ja muut ko. systeemit ovat perseestä. Ensimmäisinä yleensä näiden legimiteetin perään huutajat ovat tekopyhiä paskoja, joiden kaksinaismoralismi on vertaansa vailla.
No mitä sitten? Väitetään, että kuusi miljoonaa juutalaista teloitettiin sodan aikana. Yhtä lailla hekin ovat varmasti olleet syyllisiä johonkin. Samoin aika surutta tapettiin Neuvostoliitossa kaikkia ihmisiä. Ja suurin osa näistäkin teloitetuista myönsi rikoksensa Neuvostoliittoa vastaan. Eli ilmeisesti massoittain tapahtuvat puhdistukset olivat sinusta ihan oikeutettua toimintaa?
Mitä saksalaiskenraalien ja johtajien teloittamiseen tulee, niin tuskin he itsekään sitä epäilivät. Selväähän tuo oli, ja siksi sotaa käytiin vielä niinkin myöhään 1945.
Leningrad oli sotatoimialuetta, joten mitään väärää ei siis tapahtunut.
No mitä sitten? Minusta nähen olisi saanut kuolla koko roska vaikka viimeiseen ihmiseen. Niinhän tuo olisi Suomellekin tapahtunut, jos olisimme hävinneet. Joten ehkäpä tuokin miljoona oli ihan venäläisten oman sotapolitiikkansa satoa mitä niittivät?
"Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön."
Vastoin avausta Talvelalla ei ollut mitään osuutta itse taistelutoimiin. Hän oli Saksassa. Hän ryhtyi kalustohankintoihin Laatokan Rannikkoprikaatin komentajan eversti Eino Järvisen toivomuksesta ja tyylilleen uskollisena pani toimeksi.
Talvela ei siis suunnitellut tai johtanut tätä operaatiota ja tuskin toimittaja Arvo Tuominen
( vai mikä se oli) on sellaista väittänyt.
Avaaja vain on onnistunut saamaan lyhyeen tekstiin kunnioitettavan määrän valheita. Eipä ole häneltä ensi kerta. Kyllä tyyli tunnetaan.
Ja tällainen viheltäjä esiintyy sitten sotahistorian tutkimuksen asiantuntijana...
Avaukseen mahtuu puoli tusinaa suurta virhettä. Itse asiasa kaikki muu on valhetta paitsi ohjelman ajankohta ja toimittaja.Pettikö hermo?
Joka tapauksesa tuolle tasolle on vaikeaa päästä amatööripohjalta. Se vaatii vuosien hellittämättömällä valehtelulla saavutetun rautaisen ammattitaidon. Onneksi olkoon.
"Itse asiasa kaikki muu on valhetta paitsi ohjelman ajankohta ja toimittaja."
Ja millään tavallahan et tietenkään pysty niitä valheiksi todistamaan, ethän? Kunhan vaan louskutat :)
kaikki perin juurin. Muutama kommentti.
1. Operaatiosta ei ole vaiettu. Selvityksiä on niin yleisissä sotahistorioissa kuin merisotahistorioissa ynnä muualla.Joitain lähteitä on tuolla ylempänä lueteltu. Muun väittäminen on tahallista valehtelua.
2. Talvela hankki kyllä kalustoa Saksan merivoimilta, mutta ei muuten ollut osallinen. Operaatio ei mitenkään ollut Talvelan "yksityinen tai salainen sota".Hän oli Berliinissä, eikä edes käynyt paikalla.Päämajassa operaatiota valvoi - minkä valvoi - Airo, jolla oli Talvelaan yhtä huonot välit kuin useimmilla muillakin kenraaleilla.
3. Leningradin huoltotielle oli Suhosta yli 30 km. Se olisi korkeintaan voinut toimia tukikohtana, mutta olisi vaatinut aivan toisenlaiset voimat.Lisäksi neuvostoilamvoimilla oli alueella ehdoton hewrruus, kuten nähtiin.
4. "Brasilia" oli Saksan merivoimien operaatio, jota Laatokan Rannikkoprikaati ja eräät muut suomalaiset yksiköt tukivat (ynnä italialaiset mt-veneet).
5. Asemasodasta ja kesästä -44 on kymmenittäin aivan tuoreitakin ( alle 5 v) historioita ja tutkimuksia väitöskirjoja myöten. On puhdasta valehtelua väittää, ettei asioita olisi tutkittu.
6. Talvela ei ainakaan pitkään ollut metsäteollisuuden edustaja Brasiliassa. On hän voinut siellä myyntimatkoilla käydä. Lisäksi hän oli kenraaliluutnantti. Jalkaväenkenraaliksi hänet ylennettiin 1966.
Tässä vain päällisin puolin.Näitä vääristelyjä on mahdotonta korjata täysin jo niiden valehteluun tähtäävän ennakkoasenteen vuoksi.
Katso myös tuolta alempaa.
Kritiikki on aina paikallaan. Kannattaisiko yrittää totuuspohjalta? Aiheita löytyy yllin kyllin. Valehtelija jää aina kiinni.Viittaan Ylikankaan yrityksiin ja Huhtiniemen huhuun.Ja onhan näitä juttuja muitakin.Luulisi jälkien peloittavan
Sat sapienti?
sotaoperaatioista. Olisiko sinulla vielä tekemättömiä sotarikoksia, joilla voisi syyllistää Suomea oikkeen KUNNOLLA?
onhan meillä kuusikon "virallinen historia"se saa riittää koska seon totta,vaikka ei olisikaan.
Suomi ei ottanut osaa leningradin valloitukseen sano dokumentit mitä tahansa
kesän -44 rintamakarkureiden kohtelua. Se on pätevä tieteellinen tutkimus.Sitä voi arvostella kuten kaikkia muitakin tutkimuksia.Virheitä ei ole kyetty osoittamaan. Mitähän tekemistä sillä on kesän -42 laivasto-operaatioiden kanssa?
Leningradia ei edes yritetty valloittaa missään vaiheessa. Suunnitelmia ja valmisteluja oli, mutta silloinkin vain saarron täydentämiseksi.
Suomi saarsi Leningradia omalta puoleltaan. Ei sitä ole missään kielletty.
Ohjelmassa ei ollut mitään uuta ja Reenpää puhetta varten piti koko ajan säätää ääntä edestakaisin. Paska homma etteivät osaa edes ääntä laittaa kohdalleen.
Asiaa ohjelmassa ei ollut nimeksikään. Se naapurin mies oli kovast VOT, jolla oli niin paljon rihkamaa rinnassaan, että joutui taatusti kävelemään kallellaan. Se oli tosi kuuminta hottia!
Hienot Henisen sivut sisältävät jutun Suhon saaren taistelusta ja kaiken muunkin oleellisen. TV:ssa nähty ohjelma ei tuonut mitään uutta esille. Paska reissu mutta tehtiin sekin.
Sotatoimet Laatokalla 1941 - 1944
http://heninen.net/laatokka-war/suomeksi.htm
Arvo Tuominen on tehnyt ihan hyviäkin juttuja.
Tässä lähti pieleen nimestä alkaen. Talvelalla ei ollut mitään tekoa itse operaation kanssa. Ideakin oli eversti Eino Järvisen ja toteutus yhdessä Saksan merivoimien esikunnan kanssa. Mitään salaista tai salattua ei touhussa ollut.
Piti kai jotain tehdä, kun oli voimia koottu. Suunnittelu oli kehnoa, jos todella vasta Suhossa ilmeni, ettei sieltä ulottunut millään vehkeillä elämäntielle, ei edes kyetty tähystämään.
Puna-armeija sai halvan propagandavoiton, kun lähdettiin kiireiseen poistumiseen yleisen sählingin vallassa. Ilmeisesti valtaus ei ollut edes tarkoitus.Eversti Siebel oli ilmatorjuntatykistön miehiä. Lautat kuuluivat siis ilmapuolustukseen, joskin liikkuivat merivoimien alaisina.
Helge Seppäläkin ( 85 v) oli kaivettu munaamaan itsensä. Käytetävissä olisi ollut useita selväsanaisia merisodan asiantuntijoita.
Talvelan osuudesta todettakoon vielä, että mitään yksityistä tai salaista osuutta operaatioon ei hänellä hänellä ollut. Hitler-tervehdys Leninin patsaalle oli irvokas ja asiaankuulumaton lisä muutenkin huonoon dokumenttiin.
Niin, hyvää oli tietysti venäläisten haastattelut. Ne palvelivat uskollisesti neuvostopropagandaa, jonka torveksi Tuominen jostain syystä on ruvennut.Leningradin saarron tai erillissotamyytin kannalta koko touhulla ei ollut mitään merkitystä.
>Ne palvelivat uskollisesti neuvostopropagandaa<
Eikös "yhteistyökumppani" ollutkin Kanava 5 ja oliko se peräti Pietarista.
Ohjelma lienee tehtykin ns. suurelle yleisölle, joka ei yleensä tiedä mitään sota-aikaisista tapahtumista.
Erikoisinta oli kohtaus, jossa lapsia lastattiin moottorilotjiin. Eivätpä olleet ensinkään nälkiintyneen näköisiä... Luultavasti tuossakin oli kyse jälkeen päin tehdystä lavastuksesta. Tässä kannattaa muistaa lavastuskuvat Itä-Karjalan siirtoleireistä. Kyllä naapurissa hallitaan propaganda, koska sehän oli koko NL:n koossa pitävä voima.
Se Talvelan osuus oli lähinnä huvittava kytkentä, jolla koetetaan hakea sensaation makua.
Jos Suomi ja suomalaiset olisi halunneet häiritä tai katkaista tuon "kuolemanlangan", niin se olisi käynyt helpoiten talvella, ei Talvelalla! Olisi pommitettu säännöllisesti vaikkapa jäät pehmeiksi. Niin vain ei haluttu tehdä.
joka ei toimi käytännössä. Sulan veden kautenakin laivaliikenne tapahtuu maalle kaivettuja kanavia myöten. Laatokan eteläinen seutu on niin matalaa vettä ,että se todennäköisesti jäätyy normaalitalvenakin pohjia myöten. Sama ongelma vaikuttaa Pietarinkin edustalla minne on kaivettu merikanava.
”Jos Suomi ja suomalaiset olisi halunneet häiritä tai katkaista tuon "kuolemanlangan", niin se olisi käynyt helpoiten talvella, ei Talvelalla! Olisi pommitettu säännöllisesti vaikkapa jäät pehmeiksi. Niin vain ei haluttu tehdä.”
"Laatokan eteläinen seutu on niin matalaa vettä ,että se todennäköisesti jäätyy normaalitalvenakin pohjia myöten."
Eikö niitä kuorma-autoja mulahtunut pohjaan jatkuvasti? Rakensivatpa naapurit oikein junaradankin jäälle!
Koko sodan jälkeisen ajan on alleviivattu Suomen Barbarossaan osallistumisen erillisluonnetta ja sitä, ettei Suomi osallistunut Leningradin piiritykseen. Miten tällainen yhteinen laivasto-operaatio Laatokalla Leningradin elämäntien katkaisemiseksi sitten sopii tähän selitykseen? Siitähän tässäkin ohjelmassa oli kyse.
On totta, että operaation suorittivat pääasiassa saksalaiset ja italialaiset, mutta olipa mukana suomalaisiakin, mm. ilmatorjuntaupseerina retkellä mukana ollut ohjelmassa kommentoinut Heikki A. Reenpää.
Lisäksi kannattaa huomata, että vaikka kyseessä oli saksalais-italialainen laivasto-osasto niin se oli Laatokalla toimiessaan suomalaisen Laatokan rannikkopuolustusprikaatin komentajan komennossa, vaikka toimikin Saksan merivoimien etujen mukaisesti.
Leningradia pohjoisen puolelta. Suomi ei ryhtynyt aktiivisiin sotatoimiin.Siinä se juttu.
Tänä Suhon operaatio on oma tapauksensa, mutta ei sillä ollut paskan merkitystä itse piirityksessä.Suhon pysyvä valtauskaan ei olisi muuttanut tilannetta.
Yhteistoiminta aseveljien keksen taas on sodassa aivan tavallista. Ei siinä ole mitään ihmettelemistä.On hyvä muistaa, että Päämaja suhtautui melko happamasti yritykseen.
Selitykset sodan jälkeen ovat taas poliittista vääntelyä. Sitä harrastavat kaikki mukana olleet, voittajat ja hävinneet.
Saksasta leipäviljan, aseiden ja yms osalta, niin eikö olisi ollut hiukan lyhytnäköistä sanoa kaikkeen ei. Eiköhän tuo kieltäytyminen hyökkäyksestä Sorokkaan (Belmorsk) jo nakertanut aika lailla uskottavuutta. Jälkiviisauden valossa on helppoa antaa ihan hyviä neuvoja, mutta jotka eivät toimineet sodan aikana "tyhjällä vatsalla". Kuulemma vielä nykyisinkin kannattaa laulaa sen lauluja kenenkä leipää syö.
"Tänä Suhon operaatio on oma tapauksensa, mutta ei sillä ollut paskan merkitystä itse piirityksessä.Suhon pysyvä valtauskaan ei olisi muuttanut tilannetta. "
Mitä muita yrityksiä Saksa teki tämän elämäntien katkaisemiseksi? Laatokan operaatiot Suomen sotilasjohdon alaisella laivasto-osastolla taisi jäädä melkeinpä ainokaiseksi.
"On hyvä muistaa, että Päämaja suhtautui melko happamasti yritykseen."
Mutta silti suostui siihen. Eikö tämä kerro muka siitä, että Suomikin oli sitä elämäntietä katkaisemassa siinä missä Saksakin?
>Koko sodan jälkeisen ajan on alleviivattu Suomen Barbarossaan osallistumisen erillisluonnetta<
Katohan kun Nimierkki lennähti sopivasti lempiaiheensa siivittämänä paikalle!
Sattumaako? Ei varmasti. Luultavasti ketjun avauskin on samalta taholta suoritettu...
touhua. Marski kielsi ylilennotkin. Jos elämäntietä olisi ryhdytty tosissaan katkaisemaan olisi jälki ollut aivan toista.Marski ei sitä halunnut, eikä Airokaan.Sakemanneja ei oikein voitu kieltääkään vielä kesällä -42.
Kannattaa muistaa, että Leningradilla ei pohjoiseen suuntaan ollut erityisiä yhteyksiä rauhan aikanakaan. Kenenkähän syy se mahtoi olla?
Täältä löytyy Nimierkillekin pureskeltavaa ;-)
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/oikea.htm
Esimerkiksi maailmansota ei alkanut suinkaan
kello 06.05, vaan jo kello 6.03.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Continuation-War-defensive-lines.png
Näissä asemissa suomalaiset olivat 1941 alkaen noin 2.5 vuotta "piirittäessään" Lenngradia. Siinähän sitä oltiin oltu jo hamasta menneisyydestä alkaen - "piirittämässä".
Laivasto-osastohan oli suomalaisen komennossa, Suhon retkeen osallistui myös suomalaisia, joten turha sitä on yksin saksalaisten yritykseksi yrittää laittaa. Yhdessä yrittivät, suomalaiset, saksalaiset ja italialaiset niin kuin liittolaiset ainakin.
Palstalla olisi kuitenkin kai tarkoitus keskustella historiasta :)
ja kaluston ylivoimainen enemmistö oli saksalaista.
Suomalaisia oli kai yksi alus. Komentajakapteeni Kijanen oli luultavasti mukana, mutta korkein upseeri oli saksalainen everstiluutnantti Siebel, Kyllä Lentorykmentti 3:n hävittäjätkin osallistuivat.Sakemannien yritys se oli. Suomalaiset eivät halunneet osallistua hyökkäyksiin Leningradia vastaan.
"Suomalaiset eivät halunneet osallistua hyökkäyksiin Leningradia vastaan. "
Mutta osallistuivat kuitenkin elämäntien katkaisuyritykseenkin.
Ei saksalaiset Laatokalla omin päin ja luvin toimineet. Laivasto-osasto kuului suomalaisen upseerin komentoon, luuletko ettei hän Suhon operaatiota hyväksynyt vaan saksalaiset tekivät sen omin päin?
siihen, että Nimierkilläkin tuo taso on alkanut uhkaavasti laskea. Ettei vain Karjalafoorumilla seura olisi tehnyt kaltaisekseen.Parempaankin pystyt.
"Ei saksalaiset Laatokalla omin päin ja luvin toimineet. Laivasto-osasto kuului suomalaisen upseerin komentoon, luuletko ettei hän Suhon operaatiota hyväksynyt vaan saksalaiset tekivät sen omin päin?"
Tietysti alukset Laatokalla oli alistettu eversti Järviselle. Suhon operaatio oli kuitenkin saksalaisten yritys. Sitä johti everstiluutnantti Siebel. Varmaan komentajakapteeni Kijanen oli mukana, mutta Siebelin alukset eivät ollet hänen komennossaan.
Operaatiolla ei ollut reaalisia edellytyksiä elämäntin katkaisuun. Sillä ei ollut Suomen Päämajan kannatusta. Nyt oli tarkoituksena vain osoittaa, että kalustoa ei ollut turhaan raijattu Laatokalle. Jotain piti tehdä, kun Mannsteinin hyökkäyksestä Leningradiin ei tullut mitään.
Ei saksalaisia voitu kieltääkään. Oltiin nimittäin vasta syksyssä 1942, mikä näkyy monilta unohtuneen.
"Mikäpä on syynä siihen, että Nimierkilläkin tuo taso on alkanut uhkaavasti laskea."
Ja sen tason laskun näkee siinä, kuinka perusteellisesti sinäkin tuossa oman näkemyksesi perustelit jälleen... ööh, siis miten? Tasostani en huolehdi niin kauan kuin vastineet ovat sinun tasoasi ;)
"Ei saksalaisia voitu kieltääkään. Oltiin nimittäin vasta syksyssä 1942, mikä näkyy monilta unohtuneen"
Juuri näin. Stalingradin tappion jälkeen -43 se Suomikin vasta alkoi takkiaan kääntää, siihen saakka oltiin innokkaita myötäsotijoita, tai niin kuin Suhon operaation kohdalla ei niin innokkaita mutta mukana silti.
Kyse on kuitenkin siitä, että meillä vedotaan siihen, ettei Suomi osallistunut Leningradin piiritykseen. Käytännössä Suomen toimet eivät juuri Saksankaan toimista eronneet, melko passiivisia piirittäjiä ne olivat etelässä saksalaisetkin.
Ko. dokumentissa jätettiin sanomatta suoraan se, mitä sillä haettiin ja se oli juuri tämä, että myös Suomi osallistui piiritykseen. Tämä on meille yhä ilmeisen kipeä paikka, jos selittelyistä jotain voi päätellä.
Ei Leningradista silloinkaan mihinkään pohjoisen suunnassa päässyt. Ei tilanne 1941-44 sen kummempi Suomen osalta ollut. Tietysti oltiin Moskovan rauhan rajan toisella puolella ja osin Tartonkin.
Ei tässä asiasa mitään kipeää ole, kunhan pysytään totuudessa. Tehty mikä tehty.Turha katua.
"Tuli saksalaisille fasisteille katkera lähtö Suhon saarelta",no niin joo tuli.Saksalaiset menettivät yhden aluksen kun se ajoi valtausvaiheessa kiville.Venäläiset eivät saaneet yhtään pommia asumaan lentokoneillaan.On se kumma kun toiset sanoo sitä ja toiset tätä.Suuri isänmaallinen dokumentti kaikenkaikkiaan.Ja Talvela oli siinä Leninin patsaan edessä lapa pystyssä,että silleen.
"Saksalaiset menettivät yhden aluksen kun se ajoi valtausvaiheessa kiville."
Takkiin tuli että paukkui ja kovasti!
http://heninen.net/laatokka-war/suomeksi.htm
>Aamulla kello 9 neuvostoliittolaiset lentokoneet pommittivat luoteissuuntaan perääntyviä maihinnousualuksia. Sen jälkeen neuvostoliittolaiset merivartioston laivat saavuttivat ne ja hyökkäsivät niiden kimppuun. 23 aluksesta, jotka ottivat osaa maihinnousuun, vaurioitui ja katosi 17.
ovat. Osaston ilmoitusten mukaan menetettiin koko retkellä neljä tykistölauttaa ja yksi miinavene.
>23 aluksesta, jotka ottivat osaa maihinnousuun, vaurioitui ja katosi 17<
Taitaa olla pieni lapsus tekstissä, joka on tietenkin venäläistä alkuperää ja epätäsmällistä ilmaisua.
Oliskohan näin ehkä hiukan totuudenmukaisempi:
23 aluksesta, jotka ottivat osaa maihinnousuun, vaurioitui TAI katosi 17.
retken tehnyt osasto vai neuvostopropaganda?
Eihän kysymys ole tietämisestä vaan selkeästä valehtelusta. Kummankohan kertomuksen kertojalla on suurempi syy valehdella?
Dokumentti oli aivan laidasta laitaan.Mutta edelleenkin "suurella isänmaallisella painolla" tehty.
Uusi vai vanha sotahistoria on tarkempi tai parempi?
Nyt kävi niin, että suorittamassani vertailussa se vanhin eli Suomen sota 1941-1945 oli perusteellisin Suhon hyökkäyksen perusteluiden tai tarkoitusperien suhteen. Samaten siinä ollut lyhyt kuvaus oli perusteellinen, vieläpä
ilmatoiminnan vilkkautta ja lauttojen tuhon syitä myöten. Pahin oli tuo Norppa-Norbackin (RKP) Jatkosodan historia 1-6, jossa koko asiaa tai Suhon taistelua ei mainita lainkaan. Hätinä mainitaan kuitenkin meritoimintaa olleen Laatokalla!
Näin sitä tehdään "uutta ja uljaampaa sotahistoriaa. Vastuussa on tietenkin se Niemisen "virallinen totuuspulju" eli Sotahistorian laitos!
Suhon saaren taistelusta Laatokalla ei siis kerrota mitään Jatkosodan historia 1-6 -teoksissa. Teoksissa jotka edustaa sitä "virallista sotahistoriaa". Kyseessähän on ns. Norbackin (RKP) sotahistoria, joka kertoo siistityn version Jatkosodasta.
Suho on mainittu osassa 6, sivulla 78, yhden kerran ja sekin on pienellä tekstillä Laatokan alueen piirroskartassa. Erikoista on havaita kuinka Leningradin huoltoreitit kulkee kahta puolen Suhon saarta. Toki 2 muutakin huoltoreittiä kulkee lähempänä kaupunkia ja Pähkinälinnaa.
Saksalaisten Siebel -tykkilautat ja Italian MAS -torpedoveneet kyllä esitellään ja piirroskarttaan on piirretty jopa hyökkäysreittikin. Taistelukuvaus puuttuu samoin tappiot yms. oleellinen.
Jatkosodan pikkujättiläisessä sen sijaan on kerrottu Laatokan sotatapahtumista sivuilla 662-672. Kirjassa on samanlainen karkea karttapiirros, jossa on nuo huoltoreitit Laningradiin kuvattuna.
Viimeinen syöksy tehtiin kirjan mukaan 21-23.10. 1941 ja siihen osallistui 11 taistelulauttaa ja 13 muuta alusta. Omiksi tappioiksi mainitaan, sivulla 671, kaksi matalikolle kiinni jäänyttä (tykki)lauttaa, yksi tuhoutunut täysosumasta ja yksi hylättiin moottorivian vuoksi (kumma kun ei hinattu?) ja yksi vene. Vihollisen ilmavoimien hyökkäykset saattuetta vastaan torjuttiin omien ilmavoimien toimesta.
Suomen Sota 1941-1945, osat I-XI, kyllä kertoo asiallisesti Suhon taistelun ja sen tarkoitusperänkin, joka oli huollon häiritseminen ja jopa katkaiseminen Leningradiin!
Kirjassa kuvataan kuinka Leningradiin oli vedetty polttoaineputki ja sähkökaapeli etelä-Laatokan yli, tai pikemminkin alitse sen pohjaa pitkin.
Osa 9, sivut 109-122: Sotatoimet Laatokalla
- Lautoilla tehtiin kaikkiaan 7 syöksyä, joista 3 johti taistelukosketukseen vihollisen kanssa.
- Huomattavin yritys tehtiin 22.19.1942 jolloin siihen osallistui 16 erilaista lauttaa ja kuljetusvenettä, joita suojasi 3 MAS -venettä.
- Hyökkäys muuttui saksalaislle pian epäedulliseksi kun muutamat lautat juuttuivat kiinni matalikkoon ja muutamat sai osumia tykistötulessa. 3 lauttaa oli hävitettävä räjäyttämällä ja paluumatkalla tuhottiin itse vielä yksi lautta ja yksi kuljetusvene.
- Syntyneissä ilmataisteluissa pudotettiin 20 lentokonetta, joista LeR 3:n tilille tuli 4 konetta.
- Suhossa kärsityt menetukset ja lähenevä talvi lopettivat saksalaisten ja italialaisten sotatoimet Laatokalla. Alukset siirrettiin pois lukuunottamatta kahta lauttaa, jotka suomalaiset ostivat aseistamattomina ja jotka toimivat Laatokalla sodan loppuun saakka.
Ilman Sotahistorian laitosta ja sen edeltäjiä ei olisi erinomaisia teoksia kuten Suomen sota 1-10 tai Talvi- ja Jatkosodan historiat. Niistä jokainen halukas saa helposti yleiskuvan ja tärkeistä tapahtumista yksityiskohtaistakin tietoa. Sitä on sitten rajattomiin puolustushaaroja, aselajeja, operaatioita, yhtymiä ja joukko-osastoja kuvailevissa historioissa.
On merkillistä, miten tätäkin asiaa vääristellään jatkuvasti aivan perättömin väittein.
On huomattava, että Suhon syöksy oli lähes täysin saksalainen yritys. Siitä johtuu, että sitä ei ole nostettu Suomen viime sodan tärkeimmäksi operaatioksi, niin kuin sotahistorian mustamaalaajat epätoivoisesti jankkaavat.
Mitä tulee Leningradin huoltoreitteihin, niin Suhon vieritse kulkevilla huollettiin rintamajoukkoja. Kaupungin varsinaiset reitit eivät edes näkyneet Suholta ja matkaakin oli yli 30 kilometriä. Koko Suhon juttu oli vain "raidi", joka oli tehtävä, kun kerran kalustoa oli suurella vaivalla Laatokalle raijattu. Sillä olisi voinut olla merkitystä vain, jos sakemannit olisivat samaan aikaan saaneet haltuunsa kaupungin ja Laatokan välisen alueen, kuten suunnitelmat olivat.
Tuo jankkaava ja täysin asiantuntematon höpöhannu ei tiedä edes sitä, että italialaiset veneet ostettiin myöhemmin Suomelle. Ne muodostivat Jymy-luokan, jonka viimeinen vene poistettiin 1961.
>höpöhannu ei tiedä edes sitä, että italialaiset veneet ostettiin myöhemmin Suomelle<
Miksi alat nimittelemään täysin asiattomasti?
Suomen sota 1941-1945 -sarjaan kuuluu sitä paitsi 11 osaa. Viimeisin, Sotatalous, ilmestyi vuonna 1975. Helppohan nuo on hyllystä laskea... ;-)
Olisit voinut vielä lisäksi mainita, että suomalaiset rakensivat itse Jatkosodan aikana vastaavia torpeedo- syöksyveneitä lisää, muistaakseni ainakin 6 venettä. Mallina taisi olla noiden italialaisten MAS -veneet ja taisipa jotain vaikutteita tulla sotasaaliina saadusta venäläisestäkin veneestä. ja se varsinainen JYMY -luokka taisi tulla niistä. Toki MAS -veneet olivat mukana Suomenlahdelle siirrettyinä syksyn 1942 jälkeen.
>Kaupungin varsinaiset reitit eivät edes näkyneet Suholta<
Katselehan sitä karttaa tarkemmin ja muista mittakaava...
Liekköhän Roope kuinka oikeassa?
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotaupseerit - Jouko Pirhonen.htm
Moottoritorpedovene
Moottoritorpedoveneitä käytettiin Suomenlahdella jo vuonna 1919. Kesäkuussa englantilainen Thornycroftin valmistama torpedovene upotti risteilijä Olegin ja elokuussa kahdeksan englantilaista venettä hyökkäsi Kronstadtin sotasatamaan. Osa veneistä pääsi satama-altaaseen ja onnistui torpedoimaan taistelulaivat Petropavlovskin ja Andrei Pervozvannyin toimintakyvyttömiksi. Lisäksi veneet upottivat sukellusveneiden emälaivan Pamjat Azovan.
Suomen laivasto huomasi torpedoveneiden käyttökelpoisuuden. Laivasto osti kaksi moottoritorpedovenettä Italiasta vuonna 1922 ja kaksi Englannista vuonna 1927. Suomessa rakennettiin lisäksi kolme venettä.
Italialainen MAS-tyyppisen 13 tonnin veneen nopeus oli 25 solmua. 16-metriset veneet olivat hankkineet mainetta 1. maailmansodan lopulla upottamalla itävaltalaisten panssarilaiva Wienin Triesten satamassa ja taistelulaiva Szent-Istvanin merellä. Veneissä oli kaksi torpedoa ja ilmatorjuntakivääri. Voimanlähteenä oli kaksi 250 hevosvoiman bensiinimoottoria.
Englannissa valmistettu 12 tonnin Thornycroft-alus oli myös varustettu kahdella torpedoputkella ja it-konekiväärillä. 17 metriä pitkän aluksen nopeus oli 40 solmua. Suomessa rakennetut veneet valmistettiin Thornycroftin lisenssillä. Veneissä oli 375 hevosvoiman bensiinimoottorit.
Vuonna 1943 Suomi vastaanotti Italian Baglietto-veistämöltä tilaamansa viisi Hurja-luokan torpedovenettä, joiden nopeus oli 36 solmua. Lisäksi ostettiin neljä italialaista venettä, jotka kesällä 1942 olivat toimineet Laatokalla. Näistä muodostettiin Jymy-luokka. Veneet ylsivät 42 solmun nopeuteen.
Turun veneveistämöllä pari vuotta rakenteilla olleet kuusi Taisto-luokan venettä valmistuivat heinäkuun alussa. Pirhonen toimi näiden veneiden rakennusvalvojana. Veneiden nopeus oli 48 solmua.
Kaikissa veneissä oli kaksi torpedoputkea ja 20 millimetrin tykit, Jymy-luokan veneissä lisäksi 12,7 millimetrin tykki.
Talven 1942 - 1943 aikana kunnostettiin venäläiset sotasaalisveneet Vasama, Vihuri ja Viima. 16 tonnin metallirunkoiset veneet oli rakennettu vuonna 1942. Alusten nopeus oli 50 solmua.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottoritorpedovene_Jymy
Mitä moottoritorpedoveneiden rakentaminen tähän operaatioon kuuluu? Puutun vain asian vääristelyyn, jota taas tuntuu tulevan tietyn sylttytehtaan puolelta ilman mitään tietoja.
Jymy-luokasta et tunnu tietävän mitään. Miksi latelet tarkistamattomia höpinöitä?
Varsinainen elämäntie talvella kulki Nevan suulta Kobonaan.Sinne ei siis edes nähnyt Suholta. Tietysti oli toinen merireitti Uuteen Laatokkaan hieman lähempää. Suhoa ei ollut kuitenkan tarkoitus vallata eikä pitää. Se olisi vaatinut kokonaan toisenlaisen operaation. Koeta käsittää asia, vaikka vaikeaa näkyy olevan.
"Varsinainen elämäntie talvella kulki Nevan suulta Kobonaan.Sinne ei siis edes nähnyt Suholta."
Olikos maapallo tuolla kohtaa jotenkin tavallista pyöreämpi?
Lisäksi Suholta on noin 30 km Nevan suulle, mistä Laatokan merikanavat läksivät. Vain osa kuljetuksista meni Suhon kahden puolen. Nekin palvelivat lähinnä rintamajoukkoja.
"Suholta on noin 30 km Nevan suulle"
Johan sieltä alkaa tulla asiaakin! Katsoikos karttaa?
Tuolla on helppoa katsella missä mennään:
http://maps.google.com/
Saksalaisten kädenlyönti oli lähempänä kuin koskaan aiemmin.
Nevan suulla oli Pähkinälinna ja siellä lähellähän oli saksalaiset.
Täällähän onkin tuttu mies:
http://www.prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=404&author=30
"Syksystä 1941 vuoden 1943 tammikuuhun eli 500 päivää linnasaari oli kirjaimellisesti etulinjassa kaupunkialueen kuuluessa saksalaisille. Leningradin Rintaman joukot olivat joen länsirannalla. Kaakkoispuolen muurit ja linnan kirkko kärsivät tulituksessa pahoin."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laatokan_kanava
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/95/Ladogacanal.jpg
Saksalaiset lähtivät Suhosta saman tien. Ei ollut mitään kapasiteettia pysyä siellä, saati mitään "kädenlyöntiä". Taidat olla aivan pöpi.
Kyse oli vain vaivalla kootun "laivastovoiman"
( ilmatorjuntalauttoja) käytöstä edes johonkin näyttävään suoritukseen ennen homman purkamista. "Kädenlyönti" olisi vaatinut aivan toiset voimnat. Jo tammikuussa 1943 avattiin maayhteys Leningradiin.
Saksalaisten kädenlyönti oli lähempänä kuin koskaan aiemmin. Eikö juuri näin ollut asia ihan oikeasti?
Oikeastihan me kaikki tiedetään, että Syvärin yli Tihvinän suuntaan se "oikea saksalaisten" kädenlyönti suomalaisten kanssa piti tehdä, mutta tekemättä jäi... Hyvä että sakemannit ylipäätään selvisivät pois Tihvinästä. Sehän tehtiin suomalaisten antamien radiotiedustelutietojen avulla, jolloin motissa olleita joukkoja saatiin huollettua ilmasta ja niin ne pystyi murtautumaan ulos motistaan.
Suhon saarella päästiin kuin päästiinkin todellisuudessa kaikkein lähimmäksi toisia saksalaisia. Siitä siis tuo heitto.
Taas alat nimittelemään:
>>Taidat olla aivan pöpi
Kyseessä oli raidi, jonka tarkoitus oli vain näyttää, että porukoita ei turhaan ollut raijattu paikalle ympäri Eurooppaa. Mutta kun väitetään kaikkea höpöä Talvelasta ja kädenlyönneistä, elämäntien katkaisusta ym. Eihän tuolla porukalla ollut muuta konstia kuin poistua äkkiä paikalta. Vähällä pääsivät.
Kädenlyönnillä tarkoitetaan sitä, että eri suunnilta tulevat joukot kohtaavat ja yhdistävät voimansa. Tässähän ei siitä ollut lainkaan kyse. Tietysti, jos katsotaan vain etäisyyttä lyhimmillään, niin voihan kädenlyönnin yrityksestä höpöttää. Mutta pelkkää asiantuntemattomuuttahan sellainen on. Siitä taas ei ole pulaa näillä palstoilla.
Näyttääpä virheet lauttojen kärsimistä tappioista olevan Wikipediassakin. Näihinhän ei ole mitään luottamista. Onko lähde ollut täällä vaiko toisin päin?
http://heninen.net/laatokka-war/suomeksi.htm
Suomen Laatokan-laivasto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Laatokan-laivasto
"Laatokan-laivasto kärsi pahoja tappioita epäonnistuessaan strategisesti tärkeän Suhosaaren valtaamisessa 22. lokakuuta 1942. Laivasto menetti 23:sta maihinnousuun osallistuneesta aluksestaan vaurioituineina ja kadonneina 17."
Laivasto-osasto K
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laivasto-osasto_K