Pentti Airio kävi 4.5.2009 Oulussa esittelemässä uusinta kirjaansa Ragnar Nordström ja talvisota.
Heti alkuun hän kertoi kirjan olevan tavallaan "tilaustyö" RN:n pojan taholta, koska Talvisodan aikaisia tapahtumia Pohjois-Suomessa ei kuulemma monetkaan tunne kovin hyvin. Samaten selvitettiin RN:n suorittamia asehankintoja Ruotsista.
Riihisäätiön luento oli perinteiseen tapaansa kirjaston Pakkala -salissa ja kun kyseessä oli sotahistoria, niin paikka oli viimeistä sijaa myöten täynnä. Ragnar Nordströmin Voitto tai kuolema -kirjan lukeneille ja Talvisodan tapahtumia tunteville ei esitelmässä ollut juurikaan uutta.
Vain kaksi asiaa oli mielestäni ylitse muiden: Airio kertoi ruotsalaisia vapaaehtoisia olleen Lapin rintamalla kaikkiaan noin 7700, mukaan lukien norjalaiset vapaaehtoiset, joita oli noin 700. Toki heidän sinne saapumisensa myöhäinen ajankohta tuli sivulauseessa kovin epämääräisesti esille. Airio painotti muutenkin aivan erikoisesti Ruotsin avustustoimintaa ja kuinka tärkeänä Ragnar Nordström piti maayhteyden säilyttämistä Ruotsiin. Ostihan kirjan sankari Nordström itsekin maatilan aivan länsirajan pinnasta juuri varmistaakseen tarvittaessa perheelleen sujuvan siirtymisen Ruotsiin.
Yleisön seasta tulleeseen kysymykseen ruotsalaisvapaaehtoisten todellisesta määrästä rintamalla hän antoi saman vastauksen, noin 7700, kertoen kuitenkin lopulta, ettei asiasta oikeastaan ole tehty edes suomenkielistä tutkimusta. Luulisi olevan jo vihdoinkin syytä tehdä sellainen tutkimus! Yleisökommentissa tuli myöskin esille Martti Turtolan väitöskirja Torniojoelta Rajajoelle ja siinä esitetty Ruotsin virallinen kanta Suomen auttamisesta sotilaallisesti. Ruotsin pääministerin kommenttihan apujoukkoja aiempien yhteistyösuunnitelmien mukaisesti vaatineelle Ruotsin puolustusesikunnan päällikölle, kenraali Rappelle, kuului: "Helvetin paskapuhetta".
Toinen erikoinen seikka mielestäni oli Oulun yliopiston dosentti Matti Lackmanin esittämä kommentti, jossa hän kertoi kuinka Puolustusvoimat jätti valtavan määrän miehiä kouluttamatta 1920-1930 -luvulla heidän poliittisen taustansa takia. Hän kertoi kuinka tarkkaan VALPO tutki palvelukseen kutsuttavien poliittiset taustat. Näin Heikki Ylikankaan esittämä teoria samaisesta asiasta saa melkoisen vaikutusvaltaista tukea!
http://www.riihi.fi/esitelmat.html
4.5.2009 Prikaatinkenraali evp. Pentti Airio "Ragnar Nordström ja talvisota"
Kuka on Pentti Airio:
http://www.uusimaa.fi/Uutiset/Arkisto/2008/10/13/Nordstromin-hankkimilla-aseilla-pelastettiin-pohjoisrintama
Nordströmin hankkimilla aseilla pelastettiin pohjoisrintama
"Prikaatikenraali evp. Pentti Airion tuore tutkimus osoittaa, että loviisalaisen jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin Ruotsissa talvisodan alla ja aikana tekemillä asehankinnoilla oli merkittävä vaikutus pohjoisrintaman taisteluille."
Airio, Pentti: Ragnar Nordström ja talvisota
Reidev Oy Ab, 2008
ISBN 9529812086 / 952-9812-08-6 / 9789529812080
Mikäs mies onkaan kyseessä?
Suomenruotsalaisen elokuvan näyttelijäkö? Ehkäpä...
http://www.elonet.fi/title/ekq5fw/tekija
Framom främsta linjen (2004) Etulinjan edessä (suomenkielinen nimi)
Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallitus 2008
http://www.sshs.fi/website/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=7&Itemid=23
Seuran hallitus järjestäytyi ensimmäisessä kokouksessaan 31.3.2008
Puheenjohtaja: professori, yleisesikuntaeversti Pasi Kesseli
Varapuheenjohtaja: prikaatikenraali, sotatieteiden tohtori Pentti Airio
Ragnar Nordström ja talvisota.
Riihen puintia
131005
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pentti Airion väitöskirja Keinosesta ei miellytä kaikkia... Pentti Airion väitöskirjan kritiikki http://www.kenraalikeinonen.fi/ Kunnian miehiä, kunnian http://kemppinen.blogspot.com/2007/11/kunnian-miehi-kunnian.html Pentti Airio, Yrjö Keinonen. Puolustusvoimien komentaja, Otava, 335 s., Keuruu 2007 http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=1492&category=3 Komentaja Keinonen tunaroi kaikessa Helsingin Sanomat 24.11.2007 http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/HeSa-Keinonen.htm Aiheesta lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Yrjö_Keinonen http://www.google.com/search?q=Pentti Airio&rls=com.microsoft:*&ie=UTF-8&oe=UTF-8&startIndex=&startPage=1
Mitä Turtolan väitöskirjassa oikein kerrottiin? Turtola Martti Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Nevostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto WSOY, 1984, 259 s. Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmnetä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun. Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti huonompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja juuri Talvisodan Mannerheim-linjan murruttua: Martti Turtolan väitöskirja, s. 13: "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80-100000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin Suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"! Paljonko ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa 1940? Paljonko oli rintamalla ja paljonko niitä tuli Suomeen? Svenska frivilligkåren 1939-40 http://www.svenskafrivilliga.com/timelineindex.html Talvisodan historia 1-4 sarjan osassa 4 on sivulla 52 tämä taulukko otsikolla Ulkomaalaiset vapaaehtoiset Suomessa 13.3.1940 virallisten asiakirjojen mukaan: Ruotsi-SFK 8042, kaat. 33, haav. n. 185. Ruotsi muut , 420 (muut aselajit ja puolustushaarat) Norja 693, kaat. 2 Tanska 944, kaat. 5 USA:n suomalaiset 364, kaat. 5, haav. 5 Unkari 346 Itäkarjalaiset, inkeriläiset, aunukselaiset n. 350 Muut n. 210 Yhteensä 11370. Kyseisessä kirjassa käydään sivulta 40 alkaen sivulle 59 läpi koko vapaaehtoisasia. Talvisodan historia 1-4, osa 4. Sivut 40-59 Sivulta 40 alkaen: Luku 2 Ulkomaiset vapaaehtoiset. Sivulla 51: Suomalaisia irroitttiin kaikkiaan 5 pataljoonaa ruotsalaisten otettua rintamavastuun 27.2.1940 kun "SFK:n I P ja II P saapuivat Kemijärveltä hiihtomarssissa Sallan rintaman keskilohkolle, Märkäjärvelle, jonka länsipuolelle neuvostoliittolaiset joukot olivat pureutuneet." "Frivilligkåren ei saanut osakseen kovin vaikeaa tehtävää, sillä taistelujen painopiste oli muualla."
Jos Talvisota olisi jatkunut 2-3 viikkoa pidempään, niin Kantalahdesta Kemijärven kautta Rovaniemelle olisi hyökännyt 3-4 verestä venäläistä divisioonaa ja Kuusamosta yksi hiihtopataljoonista muodostettu. Siinä olisi ollut helppous kaukana. "Frivilligkåren ei saanut osakseen kovin vaikeaa tehtävää, sillä taistelujen painopiste oli muualla."
Turha spekuloida sekundäärisillä argumenteilla. Ruotsi viivytti kaikella mahdollisilla tavoin ruotsalaisten vapaaehtoisten pääsyä Suomen rintamille. Tannerkin sanoi, että sotaa on käyty jo yli 2 kuukautta eikä ensimäistäkään avuksi imoittautunutta miestä ole rintamalla. Summan murtumisen jälkeen käytiin Ruotsissa anelemassa kovastikin apua ja ainakin Tanner oli jälleen kerran asialla. http://www.mil.fi./perustietoa/talvisota/timer-79.html "Ruotsiin matkustanut ulkoministeri Tanner neuvottelee Ruotsin hallituksen edustajien kanssa esittäen toivomuksen "ruotsalaisten sotilasosastojen siirtämisestä Suomeen". Ruotsin hallituksen vastaus on kielteinen, Ruotsi ei myönnä Suomelle sotilasapua." Ruotsihan tiesi jo etukäteen Suomen hyväksyvän mitkä rauhanehdot tahansa ja kertoikin tämän julki Tukholman sanomalehdissä melkeinpä samoihin aikoihin kun ruotsalaiset vapaaehtoiset lopultakin pääsi rintamalle. Varmaankin Ruotsin tiedossa jo oli etteivät ne taatusti joudu taisteluihin NL:n kanssa. Toki muutama pieni kahina rintamaosalla sattui ja muutama vapaaehtoinen kaatuikin mukaanlukien porukan johtaja Dryssen. Turha oli Suomen rauhanneuvottelijoiden yrittää tingata ankarista rauhan ehdoista, kun tieto "minkälaisten ehtojen hyväksymisestä tahansa rauhan saamiseksi" oli jo vuodettu Tukholman lehdissä julki. Ruotsin lehdistön takia Suomen sanottiin menettäneen ainakin Sortavalan ja Viipurin. http://www.mil.fi./perustietoa/talvisota/timer-106.html
70 vuotta tulee huomenna Talvisodan päättymisestä. Monikohan liputtaa huomenna?
Määrä oli kaikkiaan 92 000. Silti koulutettuja oli kaikkiaan 504 000. Hylä-tyissä oli tietysti ehkä enemmistö vasemmistolaisia. Valpo ei tukinut taustoja, vaan paikallinen suojeluskunta natoi luotettavuuslausunnot. Tosin sekään ei aina.Ylikangas omn tapans amukaan täysin metsässä, samoin Lackman.
"Valpo ei tukinut taustoja, vaan paikallinen suojeluskunta" Noinhan se Lackmankin taisi sen kuitenkin sanoa. En nyt ole aivan 100% varma oliko siellä lainkaan mainintaa Valposta noiden luotettavuuslausuntojen yhteydessä. Toki on selvää että paikalliset suojeluskuntalaiset tunsi nämä paikalliset miehet parhaiten. Airio perusteli myöskin miesten hylkäämistä juuri aliravitsemuksella ja heikkorakenteisuudella. Miehet oli kuulemma usein alta 50 kiloisia ja monet alkoivat vielä kasvaa intissä saatuaan parempaa ruokaa kuin kotonaan.
Savotoilla ja uittotyömailla kierteli satamäärin miehiä, joilla ei ollut vakituista asuntoa, osoitetta eikä oikein muutakaan suhdetta järjestäytyneeseen yhteiskuntaan, joten armeijakin oli monelta jäänyt käymättä.
Kaikki puuttuvat 100.000 miestä olivat kiertolaisia ja olivat muuttaneet Ruotsiin mm. Volvon tehtaille töihin. Siksi heidän ei tarvinnut käydä armeijaa.
voi lakastua silmissä ainakin omasta mielestäni, jos tutustuu hänen tuotoksiinsa.
Mikäs näissä riepoo Vandaalia? Tämäkö se ottaa lujille: Suomen vai Saksan puolesta? http://www.sivistys.net/?action=kuva&ID=3614 Esko Riekki (1891-1973) Matti Lackman Sidottu. Suomalaisen kirjallisuuden seu, 2007 ISBN 9517468172 / 951-746-817-2 / 9789517468176 Suomen vai Saksan puolesta? Matti Lackman Sidottu. OTAVA KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ, 2000 ISBN 951116158X / 951-1-16158-X / 9789511161585 Taistelu talonpojasta Matti Lackman Sidottu. Kustannus Pohjoinen, 1985 ISBN 9517490194 / 951-749-019-4 / 9789517490191
kokoomukselaisen kirjailijan väite( Mauri Sariolahan se) ,että eräs tietty suomalainen laivanvarustaja olisi jatkosodan jälkeen siirtänyt laivansa Ruotsiin. Ettei se vain olisi????????. Niin kuka.
Gustaf Thorden, joka pisti laivansa Ruotsin lipun alle