Naissyyttäjä jätti syyttämättä 11-v. tytön raiskaamisesta nuortamiestä (-92) sillä verukkeella että "osapuolten ikäero sekä henkinen ja ruumiillinen ero on vähäinen".
Syyte oli siis lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö sekä pakottaminen sukupuoliyhteyteen.
Toisen syytekohdan naissyyttäjä kumosi sillä verukkeella että "Sukupuoliyhteyteen pakottaminen edellyttää että teko on tehty käyttämällä väkivaltaa tai uhkausta".
Koska lapselle aiheutuneita vammoja ei voida enää havaita, niin naissyyttäjä olettaa ettei vammoja ole tullut vaikka tyttö kertoo että voimakkaassa humalassa ollut raiskaaja piti häntä tiukasti ranteista kiinni, tytön koittaessa vastustella ja työntää raiskaajaa pois päältään.
Lisäksi naissyyttäjä syyllistää lasta siitä ettei hän uskaltanut huutaa apua.
Miten voidaan vaatia että pieni heiveröinen nuori tyttö pystyy ja uskaltaa vastustaa häntä huomattavasti isomman ja voimakkaamman humalaisen raiskaajan neitsyyden viemisen?
Näinkö Suomen naissyyttäjät pitävät lasten puolia?
Syyte oli siis lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö sekä pakottaminen sukupuoliyhteyteen.
Toisen syytekohdan naissyyttäjä kumosi sillä verukkeella että "Sukupuoliyhteyteen pakottaminen edellyttää että teko on tehty käyttämällä väkivaltaa tai uhkausta".
Koska lapselle aiheutuneita vammoja ei voida enää havaita, niin naissyyttäjä olettaa ettei vammoja ole tullut vaikka tyttö kertoo että voimakkaassa humalassa ollut raiskaaja piti häntä tiukasti ranteista kiinni, tytön koittaessa vastustella ja työntää raiskaajaa pois päältään.
Lisäksi naissyyttäjä syyllistää lasta siitä ettei hän uskaltanut huutaa apua.
Miten voidaan vaatia että pieni heiveröinen nuori tyttö pystyy ja uskaltaa vastustaa häntä huomattavasti isomman ja voimakkaamman humalaisen raiskaajan neitsyyden viemisen?
Näinkö Suomen naissyyttäjät pitävät lasten puolia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ensinnäkin, naispuolisen syyttäjän tehtävänä ei ole yhtään sen enempää tai vähempää pitää "lasten puolia" kuin miespuolisen syyttäjänkään. Syyttäjän sukupuolella ei ole väliä velvollisuuksien kannalta.
Sitten. Tuo ensimmäinen perustelu ei voi pitää paikkaansa, tai sitten olet viestissä antanut liian vähän tietoja. Minä vuonna asianomistaja (uhri) on syntynyt, ja minä vuonna epäilty rikos on tapahtunut?
Sitten. Tuo "lapselle aiheutuneita vammoja ei voi enää havaita", miten niin "enää"? Eikö lasta viety heti lääkäriin, jossa vammat (sekä kiinnipitämisestä johtuneet että sukuelimissä olevat) olisi heti voitu dokumentoida?
1992 syntynyt on tänä vuonna ainakin ollut 16-v ja täyttää mahdollisesti vasta loppuvuodesta 17.
Todennäköisesti tapaus on tapahtunut ennen tätä vuotta, koska poliisin esitutkinta ja syyttäjän syyteharkinta vievät nykyään vähintään puolivuotta ruuhkien takia.
Varmasti on useita lapsen seksuallisesta hyväksikäytöstä tuomittuja tapauksia joissa tapaus on tullut vasta myöhemmin selville, eikä enää fyysisiä vammoja voida todeta lääkärissä.
Kuitenkin psyykkiset vammat voidaan todeta vielä useiden vuosienkin päästä tapauksesta. Usein on jopa niin että henkiset vauriot tulevat vasta vuosien kuluttua.
se syyttäjä heti tuomiolle ja kokemaan itse samaa niin tietää, miltä tuntuu! Voi paska tätä maailmaa! Ei kukaan selviä raiskauksesta ilman vaurioita, ei kukaan, pitäis jokaisen syyttäjän, lakimiehen ja joka ainoan ihmisen tietää!
Eikö tässä ole oltu yhteydessä lääkintähenkilöstöön? Onko tyttö ollut terapiassa tms.? Tuo asia pitää ehdottomasti viedä seuraavalle tasolle. Vaikeudet ja masennus, paniikki- ja muut oireet voivat tulla vasta vuosien päästä ja sitä isommalla syyllä, jos tekijä jää tuomiotta! Sanon vielä kerran, että VOI PASKA TÄTÄ MAATA JA TÄMÄN MAAN LAKIMIEHIÄ JA TUOMAREITA! JOS NIIDEN OMALLE LAPSELLE TAI ITSELLE TAPAHTUIS SAMA KYLLÄ SITTEN YMMÄRTÄISIVÄT!
Raiskaushan on rikos jopa avioliitossa. Tuskin tälläisissäkään tapauksissa on pariskunnan makuuhuoneessa ollut useita todistajia?
Miten lapsenraiskaukstapauksessa lapsen oma todistus ei riitä edes oikeuden käyntiin? Se on sitten eriasia voidaanko sen pohjalta tuomita.
Jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, asianomistajalla on oikeus itse nostaa syyte rikoksesta ja saattaa asia näin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Syyttämättäjättämisestä asianomistaja voi myös tehdä kantelun valtakunnansyyttäjälle, jolla on oikeus ottaa asia uuteen syyteharkintaan.
Kantelun voi tehdä myös muusta syyttäjän menettelystä. Tällöin voi olla kysymys menettelyn laillisuuden tai hyvän syyttäjätavan arvioinnista
Kantelusta voi seurata syyte(määräys), kirjallinen varoitus, huomautus, käsitys (joka tarkoittaa moittivan tai ohjaavan käsityksen lausumista tai huomion kiinnittämistä vastaisen varalle), tutkinnan rajoittaminen tai periaatteellinen kannanotto.
Vastaavassa tapauksessa, jossa kihlakunnansyyttäjä jätti syytteet nostamatta näytön riittämättömyyden vuoksi, tehtiin valitus valtakunnansyyttäjälle.
Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöepäilyihin liittyy korostunut selvittämisintressi ja oikeudenkäynnillä voidaan olettaa saatavan lisäselvitystä asiaan.
Syyttäjä oli tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä näytön riittämättömyyden perusteella. Epäilty oli kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Ainoa näyttö rikoksesta oli lapsen kertomus ja hänen huoltajansa kertomus siitä, mitä lapsi oli hänelle kertonut tapahtumien kulusta.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi, että näytöllisessä ristiriitatilanteessa syytteen nostaminen ja asian käsitteleminen oikeudessa on perusteltua.
Muutosharkintapyynnön johdosta apulaisvaltakunnansyyttäjä otti asian uuteen syyteharkintaan. Asiassa määrättiin myös lisätutkinta suoritettavaksi.
Vaikka näyttöön liittyi myöskin tiettyjä epävarmuustekijöitä, painotti jutun selvittämisvaatimus syytteen nostamista.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi, että syyteharkinta perustuu kirjalliseen esitutkintamateriaaliin, jolloin näytön arviointi varsinkin henkilötodisteiden kohdalla on välillistä. Mahdollisuus ristiriitaisten kertomusten luotettavuuden arvioimiseen ja kannanotto ristiriidan syihin on pelkän kirjallisen aineiston perusteella rajoitettua. Suullinen ja välitön oikeudenkäynti sen sijaan antaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet syyteharkintatilannetta tarkempaan ja laadukkaampaan henkilötodisteiden luotettavuuden arvioimiseen.
Miksi mainitset "(-92)? Kukaan ei tiedä tarkoitatko, että kyseessä oli 92-vuotias gubbe vai oliko tekijä syntynyt kyseisenä vuonna tai minä vuonna tapaus tapahtui? Jos se on tapahtunut vaikkapa vuonna 2004, niin tekijä on ollut 12-vuotias ja uhri 11-vuotias ja tällainen asetelma laittaa asian aivan erilaiseen valoon kuin siinä tapauksessa, että tekijä olisi ollut 17-vuotias ja uhri 11-vuotias.
"uhrien kokema väkivaltakaan ei ole riittänyt vakuuttamaan syyttäjiä ja tuomioistuimia siitä, että kyseessä oli raiskaus"
"myös tekoja, joissa naista on pidetty vankina tai joissa hänen kotiinsa on tunkeuduttu väkivalloin, on pidetty sukupuoliyhteyteen pakottamisena eli niin sanottuna lievänä raiskauksena"
"Sukupuoliyhteyteen pakottaminen lisättiin lakiin kymmenisen vuotta sitten. Lakia uudistettaessa katsottiin, että lievään tekoon ei liity lainkaan väkivaltaa."
Miten syyttäjä voi perustella syyttämättäjättämistään sillä ettei lapsen raiskaaja käyttänyt väkivaltaa???
Syyttäjähän selvästi tulkitsee lakia väärin?
_
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200906219804432_uu.shtml