Kesäloma menossa ja kotihommat kaatuu niskaan. Miten nämä kaikki paskaduunit jääkin aina minun hoidettavakseni? Mies pitää itsestään selvänä, että minä hoidan, on sitten kyse matonpesusta, pihatöistä tai ikkunanpesusta. Viime kesänä sain kunnon riidan seurauksena miehen pesemään pari ikkunaa, mutta onko siinäkään mitään järkeä? Tai siinä, että minä 160cm/50kg punnerran isoja märkiä mattoja kuivumaan kun punttisalilla ahkeraan käyvä mies tekee iltalenkkiä moottoripyörällään.
Kotitöiden tekemisestä on väännetty kättä koko yhdessä asumisen ajan eikä asioissa tapahdu mitään muutosta. Viimeksi kun asiasta "keskusteltiin", minä ehdotin, että muutetaan eri asuntoihin. Silloin saisi kumpikin hoitaa huusholliaan niin kuin haluaa tarvitsematta (lähinnä minun) piikoa toisen perässä. Ajatus helppohoitoisesta ja pienitöisestä rivarikaksiosta houkuttaa ihan tosissaan tähän työleiriin verrattuna. Lääniä on vaikka muille jakaa, mutta toista osapuolta ei kiinnosta pätkääkään pitää paikkoja kunnossa.
Ehdotukseen erilleen muutosta mies reagoi ehdottamalla, että otetaan tietty viikonpäivä, jolloin siivotaan yhdessä. Onko toteutunut? Ei. Mutta se nyt oli arvattavissakin, kaikki miehen lupaukset tämän kyseisen asian tiimoilta ovat osoittautuneet paskan jauhamiseksi.
Olen niin kyllästynyt tilanteeseen, että kohta alan tosissaan katselemaan omaa kämppää.
Eikö teitä koskaan vituta?
72
2872
Vastaukset
- Mies minäkin
On aika ymmärrettävää tuollaisen työmaan hoitaminen yksin. Vaikka osa kodin ja kiinteistön tehtävistä hoituu luontevasti sukupuolen mukaan mutta ainahan voi olla avuksi niitä tekemässä. Jos miehesi ei muuta tapaansa niin sinä näännyt taakkasi alle tai ala korpilakkoon.
- .........
Jos sulla on muuten mahdollisuus oman, siistin kämpän hankkimiseen, niin miksipä ei? Pidät vain huolta, ettet sitten joudu kahta asuntoa siivoamaan :) Erillään asuminen voisi tehdä hyvääkin teidän suhteelle - eikä tuo nykyinen meininki ainakaan sitä paranna. Ja ehkä mieskin ymmärtää toimintaa, kun ei kerran puhetta näytä ymmärtävän.
- Lomamies...
Tuuppa viettämään kesälomaasi mun kanssa siistiin avaraan yksiöön niin saa äijä pitää kolhoosinsa! :)
- Vaimo minäkin...
Minä en ole koskaan pessy ikkunoita tai mattoja, jos mies ei niitä pese, ne jää pesemättä. Minä en rupea todellkaan rehkimään noissa töissä, joissa tarvitaan fyysistä voimaa. Muutoinkaan en revi stressia kotitöistä, suurimmaksi osaksihan koneet ne hoitavatkin. Kotini on kuitenkin aina siisti ja viihtyisä enkä ole koskaan ymmärtänyht kotitöiden "paljoutta" kun niitä todellisuudessa on juuri niin paljon kuin itse niitä järjestää.
Kotityöt vievät aikaani keskimäärin ja korkeintaan tunnin päivässä, jos sitäkään. Ruuanlaitto on asia erikseen koska nautin siitä ja teen mielelläni sekä ruokaa että leivon kaikenlaisia herkkuja.
Älkää ihmeessä rakentako itse stressiä näistä muutamista kotihommista; kuinkahan moni siivoaa liikaa ja putsaa ja punaa kun "niin kuuluu tehdä", haloo!- pesusta
Jos vain on varaa niin viekää matot pesulaan. Me olemme pesseet vain kerran maton ja senkin painepesurilla...
Joillakin toimii myös tuo, että jättää hommat tekemättä. Kyllä se toinen herää, kun matot ja ikkunat ovat niin likaisia, että puistattaa! Tää vaan ei usein toimi, koska suurin osa aiankin mun tuntemista naisista ei itse kestä sitä sotkua enää ja alkavat hommiin. Naisen kantti pettää paljon ennemmin kuin miehen. - Kyllästynyt kotiorja
pesusta kirjoitti:
Jos vain on varaa niin viekää matot pesulaan. Me olemme pesseet vain kerran maton ja senkin painepesurilla...
Joillakin toimii myös tuo, että jättää hommat tekemättä. Kyllä se toinen herää, kun matot ja ikkunat ovat niin likaisia, että puistattaa! Tää vaan ei usein toimi, koska suurin osa aiankin mun tuntemista naisista ei itse kestä sitä sotkua enää ja alkavat hommiin. Naisen kantti pettää paljon ennemmin kuin miehen.hommien tekemättä jättämistä. Siinä vaan alkaa tosiaan oma asumisviihtyvyys kärsiä ennen pitkää ja on se nyt kuitenkin tärkeää, että viihtyy omassa kodissaan. Enkä raaski pitää omaisuuttani niin huonolla hoidolla, kaikki on maksanut rahaa vaikkeivät mitään luksusta olekaan. Sekin ottaa päähän, että mies pitää siivoamista turhanpäiväisenä pipertelynä, vaikka tosiasiassa siinä pidetään omaisuutta kunnossa.
Kaikkein eniten tilanteessa ketuttaa se, että mulla tuntuu olevan vain kolme vaihtoehtoa, joista yksikään ei ole kovin miellyttävä:
1) Tehdä kaikki yksin
2) Pistää mies osallistumaan nalkuttamalla ja riitelemällä
3) Jättää hommat tekemättä ja katsella, kun kaikki menee rempalleen
Tietysti voi palkata siivoojan, mutta minä en ainakaan kyseistä palvelua maksa. - minäkin..
Olen 60v, nainen, ja olen ihan samaa mieltä siivoustasosta. Meilläkin on siistiä mutta ei kaikkia mattoja pestä joka vuosi (tai 5:s vuosi!). kynnysmatot pesaisen pari kertaa vuodessa.
Toivottavasti aloittajalla mies edes tekee auto- ym. remontit tai pihatöitä.
- pitää!!
Totta hemmetissä se pitää sitä itsestään selvänä, koska sinähän ne kuitenkin hoidat. Jätä tekemättä tai tee ja lopeta valitus. Ei se sinun alaisesi siellä kotona ole, eikä hänen tarvitse sinun mielesi mukaan toimia. Mutta! Myöskään sinun ei ole yhtään mikään pakko olla siellä kotiorjana. Se mitä siellä teet on aivan sinun oma valintasi. Jos tuntuu siltä, että kaikki nyysääminen on pakko tehdä, niin sitten tee, mutta voisit kyllä miettiä, että eikö sitä elämäänsä voisi mielekkäämpäänkin käyttää. Valinta on sinun, yksin sinun.
- siis.
Hänen valintansa se on silloin, kun hän joutuu vain omat jälkensä siivoamaan. Siisti ihminen myös elää siististi, eikä turhaa sotkua edes synny.
Tilanne on aivan toinen silloin, kun asuu epäsiistin kämppiksen kanssa, joka sotkee turhaan, mutta ei koskaan siivoa jälkiään.
Eri kämppään muuttaminen on siis järkevin vaihtoehto. Silloin työmäärä on tosiaankin vain oma valinta.
- piika vain jos haluan
pakko ihan sanoo et ihan ku oisin ite kirjottanu:)
Nii joo kyllä muakin välillä vituttaa ihan niin paljon, että just on kielen päällä sanoo morot! Mutta silti kuitenkin...ymmärsin että teillä on talo ja pihaa ym. Mitäs sitte siinä rivarinpätkässä yksin. Juu ei ois riitoja muttei ois sitte ehkä muutakaan. Tarkotan tällä muulla että välillä tuntuu siltä et ois tosi ihanaa olla yksin ja miten helppoa. Ja sitten taas toisaalta osaa arvostaa sitä mitä jo on, ja kuinka monelta esim kaverilta tää kaikki puuttuu. Joo, niin toikin viihtyy tallissa ja pyörän päällä ja minä hoidan kämppää aika hyvin. Toki ikkunanpesut tekee mies ja sillon en oikeestaan saa olla paikalla:) Muutoin on kiva ku paikat on kunnossa (en oo ylisiisti vaan perus) ja kivannäköistä - omassa kodissa! Ja kiva ku muutkin sen huomaa eikä kyllä ole tullu mieheltäkään valituksia. Välillä tapellaan hommat, mutta ehkä on parempi tehä ite (esim imurointi) ku sitte toisen jäljilktä arvostelu kuiteskin aiheuttaa närää:) Välillä teen lakon piikomisessa enkä jaksa itekään esim siivota, mutta sitte ku saa aikaan puhdasta edes pikkasen, ni on kiva lösähtää sohvalle - edeleen omassa kodissa ja oman miehen kainalossa.
Vielä on sanottava että ei se vaihtamalla parane, vaikka siltä välillä vois tuntuu. Nii täällä kait toi miäs osaa sittenkin ehkä arvostaa sitä mitä teen ja auttaakin omalta osaltaan. Kukkia ei tuo eikä lahjo, mutta ois se aika kurjaa nököttää itsekseenkin...
mieti vielä ja voithan thdä lakon hommissas. Sitten mieheskin huomaa, ettet ole itsestäänselvyys piikana. Fiksu mies huomaa- toivottavasti sulla sellanen:)- Rouva jo vuodesta -83
Kunnes päätin palkata viikkosiivoojan.
Helpotti heti ja mies maksaa siivoojan palkkion ja koko tilanne rauhottui.
Siitä saa nykyään veroihinkin vähennystä
ja asunto on siisti ilman punnertamista.
Suosittelen!
- muassa...
samasta syystä muutin pari viikkoa sitten tyttären kanssa omaan rivarinpätkään...
No, toki muut syyt painoivat vaa'assa enemmän, mutta mutta... Reilu 10 v "työleiriä" kesälomalla piisasi - etenkin kun ukko pari kesää sitten alkoi toteuttaa itseään motoristina = niskaani kaatui "perussetin" lisäksi vielä hänenkin ns miesten töitään ok-taloon liittyen. Nyt on muutto tehty, paikat siinä kuosissa kuin itse haluan - eikä tarvitse poimia jonkun nöyhtänavan paskaisia sukkia, kalsareita ja t-paitoja nurkista. Edessä pari viikkoa Oikeaa Lomaa pitkästä aikaa, great..! - hyvä ihminen
siivooja itelles ja maksat miehen kanssa sen puoliksi, siitä saa myös sen kotitalousvähenyksen..tai vaihda miestä;D;D
- kyl vaihtaminen auttoi
Se on vaan niin että ei kaikki miehet tajua tälläistä. Itte kyllästyin myös mammanpoikaan joka lähti vanhempien työ aina apuun kun olisi yhteisessä kodissa jotain pitänyt tehdä.
Vaihdoin keskieurooppalaiseen mieheen ja tasavertaisuus on paljon parempi. Tekee laidasta laitaan kaikkea kotona. Mutta me äidit, meidän pitää myös kasvattaa ja motivoida poikiamme kotitöihin, että on helpompi tulevaisuus joko kumppanin tai yksin eläessä!
- siivouspalvelut?
Tulisiko siivooja halvemmaksi kuin kahden asunnon pito? Oletteko harkinneet sellaista? Meillä ainakin naapurilla käy siivousfirmasta siivooja ja he ovat olleet tyytyväisiä. He kyllä siivoovat itsekin vähän lisäksi.
- hinnoista
lyhyt esimerkki:
Koti 140 neliötä, siivotaan joka viikko, kerralla 4 tuntia. Vuodessa siivouskertoja n. 50.
Kustannukset vuodessa ennen vähennystä ja omavastuuta ovat (29*4h)*50 = 5800 egee.
(tuntihinta vaihtelee paikkakunnasta ja yrityksestä riippuen).
Kotitalousvähennyksen määrä (5800*60%)-200 (omavastuut kummaltakin puolisolta) = 3280 euroa.
Maksatte siivouspalvelusta vuodessa 5800 - 3280 = 2520 euroa eli 1260 egee per lärvi. Kuukaudessa se tekee naurettavat 210 euroa eli 105 egee lärviltä...
Jos siis rahahanat antaa periksi, riita poikki ja kummallekin yhtälainen vapaa-aika...
Hox! Voit hakea vähennyksen hyödyksesi jälkikäteen tai lasketuttaa veroprosenttiisi samantien.
Suosittelen lämpimästi!! - alan ammattilainen
hinnoista kirjoitti:
lyhyt esimerkki:
Koti 140 neliötä, siivotaan joka viikko, kerralla 4 tuntia. Vuodessa siivouskertoja n. 50.
Kustannukset vuodessa ennen vähennystä ja omavastuuta ovat (29*4h)*50 = 5800 egee.
(tuntihinta vaihtelee paikkakunnasta ja yrityksestä riippuen).
Kotitalousvähennyksen määrä (5800*60%)-200 (omavastuut kummaltakin puolisolta) = 3280 euroa.
Maksatte siivouspalvelusta vuodessa 5800 - 3280 = 2520 euroa eli 1260 egee per lärvi. Kuukaudessa se tekee naurettavat 210 euroa eli 105 egee lärviltä...
Jos siis rahahanat antaa periksi, riita poikki ja kummallekin yhtälainen vapaa-aika...
Hox! Voit hakea vähennyksen hyödyksesi jälkikäteen tai lasketuttaa veroprosenttiisi samantien.
Suosittelen lämpimästi!!tuo siivousaika riippuu aivan täysin siitä mitä pitää tehdä, 140 neliöö siivoutuu helposti parissa tunnissa, jos on vessojen pesu, mattojen tamppaaminen, pölyjen pyyhintä, imurointi ja lattioiden pyyhintä.
- itselläkin...
Olin aiemmin VAIN 5 lapsen yksinhuoltajaäiti...nyt uusliitossa, jossa miehellä 2 lasta(joista toinen asuu luonamme).
Mies ei tee kotitöitä,ja jos asiasta huomautan..suuttuu koska nalkuttamistahan sellainen on.Siksi siivoan yksin/tai lapset auttavat minua.
Miehelle ei tule mieleen ees auttaa,vaikka kuinka näkis että kantamani taakka on painava..ja jos joutuu tulemaan avuksi,siitä sitten valittaa kun en muka mistään selviä ilman häntä.
Siksi yleensä lapset kantavat ne painavimmat kantamukset kimpassa.
Mies ei pese muiden pyykkiä,vain omat työasunsa.Joten minä,tai 16vuotias lapseni hoitaa pyykinpesut.
Meillä ei ole tiskikonetta,joten minä ja lapset tiskaamme.
Mies tupakoi parvekkeella,kun lasipurkki natsoista täyttyy...mies tumppaa tupakkansa minne sattuu..ja minä sitten siivoan ne tupakan natsat sieltä parvekkeelta.
Mies ei laita ruokaa kuin vain harvoin,ja se on aina jotain puolivalmista...kuulema liian kauan menee aikaa ruoan alusta asti tekemiseen.
Väittää ettei hän osaa,mutta tosi asia on ettei hän halua ees opetella tekemään mitään uutta.
Mies herää aina vain puoli tuntia ennen töihin lähtöä..ja menee nukkumaan kun töistä tulee.Jollei sitten mene lenkille kaverinsa kanssa..
Herättyään hän toteaa ensimmäisenä "herään ihan just"..vaikka en kysynyt häneltä mitään.Onko liikaa vaadittu että hän ensimmäisenä toivottais hyvän huomenen?
Mies ajattlee vain itseään puheissaan...puhuu töistään,harrastuksestaan..ja minun pitää kuunnella.
Onko liikaa se että hän kysyisi joskus omasta päivästäni?Ja millaista minulla on ollut..mutta eipä se miestä kiinnosta mitenkään.
Itse jos menen töihin puoleen päivään,herään aikaisin että ehdin tekemään kotityöt..ja vaikk pesemään 4 koneellista pyykkiä ennen töihin lähtöä.
Mies ei enää koskaan halaa eikä ees pussaa,koska ei muka ehdi...ja kun kuulema töistäkin stressiä.
Iltaisin hän katsoo kaikki tv ohjelmat,yömyöhään..ja siten nukahtaa sohvalle.Tai vaihtoehtosesti selailee netissä yöllä kolmeen asti.
Jos erehdyn kysymään koska hän tulisi samaan aikaan nukkumaan?Hän väittää että kyttään häntä..ja että pitääkö sitä kokoajan olla tiiviisti yhdessä?
Kun itse joskus nukahdan väsyneenä sohvalle(vain harvoin siten tapahtuu),mies herättää ja kyselee miksi nukun sohvalla?Minä en siis saa siten tehdä.
Jos olen hiljaa,olen muka suuttunut..muutoin mies valittaa että hän ei halua naista joka puhuu näin paljon.
Mutta mies itse toteaa usein tökerösti,jos jotain kysyn;"En jaksa puhua".
Kun mies oli lomalla..se oli hänelle todellista lomailua.
Kun minä pidin pari päivää lomaa,se tarkoitti että perussiivosin ja pyykkäsin..koska haluan että koti on siisti ja viihtyisä asua.
Jos koti ei ole siisti,ja tiskit tiskattu..sellaisesta mies kyllä valittaa.
Muutenkin mies on pahantuulinen aamusta alkaen..miksei vois ees joskus olla hyvällä tuulella?
Mietin,joka ikinen päivä..MIKSI olen tuollaisen miehen kanssa naimisissa joka ei auta,eikä mitenkään vaan välitä miltä minusta tuntuu.
Olen kotiorja,jonka tunteista mies ei välitä.
Lapseni ovat huolestuneita jaksamisestani..heidän mielestäänkään miehen kohtelu ei ole oikein.
En jaksa tällaista enää kauaa.Oman jaksamiseni kannalta miehen pitäis muuttaa pois.Hänelle se ois helpompaakin kun on vain yksi iso lapsi.
Mutta mies ei halua muuttaa,ja ihmettelee jos ees sellaista ehdotan..toki,sittenhän hältä puuttuis kotiorja.
Vaikkei ihmisiä sais verrata..silti,ex-mieheni auttoi kaikessa..lastenhoidossa,kotitöissä(ilman sanomista)..mies leipoi ja laittoi hyvää ruokaakin.Teki pihatöitä,ja korjasi autotkin.
Oikeesti..tilanne itkettää.Miten ihmeessä minusta,vahvasta ihmisestä on tullut tällainen hissukka joka ei osaa puoliaan pitää?- mikset
pitänyt sitä exää, kun se oli niin hyvä ja miksi vaihdoit hänet tuolaaseen luuseriin, omia valintojasi, älä ruikuta .. ..pistäs kuule taas vaihtoon,ehkä jo olisit jotain oppinut.. ..
- lähti toisen
mikset kirjoitti:
pitänyt sitä exää, kun se oli niin hyvä ja miksi vaihdoit hänet tuolaaseen luuseriin, omia valintojasi, älä ruikuta .. ..pistäs kuule taas vaihtoon,ehkä jo olisit jotain oppinut.. ..
naisen mukaan..koska kyllästyi olemaan perheenisä.
Ex mies siis halusi aikoinaan eron..kun tapasin nykyisen mieheni,hjän oli myös tahollaan eronnut..ja osasi näytellä aivan toisenlaista..miksi sitten myöhemmin on osoittautunut.Joten,mistä sitä voi tietää että mies muuttuu papin aamenen jälkeen ilkiöksi??????
Eipä tässä elämässä aina saa mitä itse haluaisi..olisin todellakin pitänyt kiinni ex-miehestäni,enkä ois naimisissa ollessamme vaihtanut häntä ikinä toiseen mieheen.Olimme sentääsn yhdessä yli 12 vuotta!
Valinnoistani jo lapsenikin aikoinaan totesi että;jokainen meistä tekee valintoja,mutta ei ne kaikki valinnat voi olla aina oikeita".Lapsikin siis tuollaisen tajuaa,miksi et siis sinä? - parempi?
lähti toisen kirjoitti:
naisen mukaan..koska kyllästyi olemaan perheenisä.
Ex mies siis halusi aikoinaan eron..kun tapasin nykyisen mieheni,hjän oli myös tahollaan eronnut..ja osasi näytellä aivan toisenlaista..miksi sitten myöhemmin on osoittautunut.Joten,mistä sitä voi tietää että mies muuttuu papin aamenen jälkeen ilkiöksi??????
Eipä tässä elämässä aina saa mitä itse haluaisi..olisin todellakin pitänyt kiinni ex-miehestäni,enkä ois naimisissa ollessamme vaihtanut häntä ikinä toiseen mieheen.Olimme sentääsn yhdessä yli 12 vuotta!
Valinnoistani jo lapsenikin aikoinaan totesi että;jokainen meistä tekee valintoja,mutta ei ne kaikki valinnat voi olla aina oikeita".Lapsikin siis tuollaisen tajuaa,miksi et siis sinä?Eli olisiko parempi, että nykyinen miehesikin olisi kuin ex. Tekisi kotityöt jne. Kunnes kyllästyisi tekemään niitä ja olemaan perheenisä ja lähtee toisen naisen matkaa niin kuin ex? Parempi onnellinen elämä 12 v kerrallaan aina eri miehen kanssa, kun onneton elämä 40 v saman luuserin kanssa?
- Angst und Sturm?
ensimmäinen ajatukseni oli, että hohhoijaa , kaikesta sitä jotkut jaksaakin nalkuttaa!
Itselläni on hoidettavana 270 neliön huusholli, jatkuvasti vierailevat 9 lasta, lapsenlapsi ja poika- ja tytöystävät... puoltoistahehtaarin tontti, neljä kotieläintä ja mies , joka matkustelee niiin paljon, että pakostakin suurin osa lankeaa minulle- näistä kotitöistä. Lisäksi on hoidettavana liikeyritys, lähes 100%sti yksin.
Paljon työtä, itseasiassa ainaista höösäämistä koko elämä, mutta minä nautin tästä kaikesta. Illalla kun olen kovin väsynyt , nukahdan suloiseen uneen kuin vauvana.
Aamulla, yleensä viikonloppuisin, rakennan hiljalleen koko -eri puollilla taloa heräävälle- sakille täydellisen aamupalan. Ja nautin kun suurperhe on pöydän ääressä. Kuuntelen lasten jutuja, keskusteluja, väittelyjä. Tarkkailen rakkaita tuttuja kasvoja ja ystävien mukanaoloa. Minusta tämä kaikki on hienoa.
Thjaahas, taidan mennä siivoamaan alakerran olohuoneen, barbeista, bratseista, ruoka-lautasista sun muista elämän jäljistä.
Onneksi ne tulevat sinne uudestaan- tässä____
Herää kysymys? Oletko töissä kodin ulkopuolella ja onko sinulla muita ystäviä kuin perhe?
Sillä ihminen, joka käy säännöllisesti töissä ja jolla on sen pari lasta, ja haluaa pitää itsellään sen yhden harrastuksen ja pari ystävää, ei varmasti jaksa enää kantaa koko kodin töitä harteillaan....vai mitä luulet? - madame.Alexandra.F
siitäkö elämäsi koostuu? No, jatkuvana kotirobottina toimiminen ehkä sopii joillekin mutta turha sinun on omaa täydellisyyttäsi muille kuten ketjun aloittelijalle mainostaa.
Vai elätkö lume-elämää? Äijäsi matkustelee paljon, ja pitämällä itsesi täystyöllistettynä et ehdi etkä jaksa edes iltaisin ajatella mitä äijäsi puuhastelee kun passaat kai poika/tyttöystävätkin hotellin tapaan...taidat elää vain muiden ihmisten kautta ja sitten 'tjaahas', ajattelet, kun muilla naisilla on halu jopa relata lomilla. Toivottavasti kynttiläsi on pitkä kun poltat sitä molemmista päistä minkä kerkiät tuossa 'suurperheen emäntäpiian roolissasi'.
Vaikka olen itse hellapoliisi niin kyllä mulla rupeisi jo sireenit soimaan... - kellot soiden
madame.Alexandra.F kirjoitti:
siitäkö elämäsi koostuu? No, jatkuvana kotirobottina toimiminen ehkä sopii joillekin mutta turha sinun on omaa täydellisyyttäsi muille kuten ketjun aloittelijalle mainostaa.
Vai elätkö lume-elämää? Äijäsi matkustelee paljon, ja pitämällä itsesi täystyöllistettynä et ehdi etkä jaksa edes iltaisin ajatella mitä äijäsi puuhastelee kun passaat kai poika/tyttöystävätkin hotellin tapaan...taidat elää vain muiden ihmisten kautta ja sitten 'tjaahas', ajattelet, kun muilla naisilla on halu jopa relata lomilla. Toivottavasti kynttiläsi on pitkä kun poltat sitä molemmista päistä minkä kerkiät tuossa 'suurperheen emäntäpiian roolissasi'.
Vaikka olen itse hellapoliisi niin kyllä mulla rupeisi jo sireenit soimaan...jotain rajaa piipitykselle...
On naisia, minä mukaalukien, jotka hoitaa ison kodin, surperheen, yrityksen aivan suvereenisti...
Kyse onkin siitä, että aina ei tarvitse joka suhteessa täydellinen. Voi olla itselleen armollinen, tehdä just niinkuin jaksaa ja linsata siitä mistä voi.
Aloittajan vaikerrus tuntuu suhteellisuudentajuttomalta.
Ottakaa tytöt pipo päästä ja kasvakaa elämän kokoisiksi! - Kyllästynyt kotiorja
että ne eivät tulisi uudestaan, jos sanoisit, että hoidatte itse omat ruokalautasenne tiskiin?
- joo,
kellot soiden kirjoitti:
jotain rajaa piipitykselle...
On naisia, minä mukaalukien, jotka hoitaa ison kodin, surperheen, yrityksen aivan suvereenisti...
Kyse onkin siitä, että aina ei tarvitse joka suhteessa täydellinen. Voi olla itselleen armollinen, tehdä just niinkuin jaksaa ja linsata siitä mistä voi.
Aloittajan vaikerrus tuntuu suhteellisuudentajuttomalta.
Ottakaa tytöt pipo päästä ja kasvakaa elämän kokoisiksi!ja lehmät lentää, joskus niillä on kalakukkokin kainalossa... Uskotko joulupukkiin, hammaskeijuun, mörköihin - kenties jopa omiin juttuhisi..? He hee, olen minäkin joskus satuja kirjoitellut...
- nuori äiti
Olet samassa jamassa kuin niin moni muu nainen. Ja totta on, että tuskin tulee asia tuosta vain muuttumaan. On myös totta se tosiasia, että mies ei omaa huusholliaan pyörittäesssä ehkä näkisi tarpeelliseksi kaikkia kotitöitä, mitä itse peräänkuulutat.
Meillä asia ratkesi lopulta niin, että tilasin kotiin viikkosiivouksen ja perusteellisemman siivouksen lattian pesuineen ja vahauksineen kerran kahdessa kuukaudessa sekä ikkunoiden pesun kahdesti vuodessa. Matot noudetaan pestäväksi kerta vuoteen. Olen vienyt lakanapyykitkin jo pesulan hoitoon. Leipomisen lopetin melkein kokonaan. Mutta ruokaa tehdään sentään koko perheen voimin vähintään kolmesti viikossa, mutta silloinkin niin suuria eriä, että osa voidaan pakastaa seuraaville viikoille.
On ollut todella loikoisa kevät ja kesä kun on jäänyt aikaa kaikelle muulle, lapsetkin tykkää kun äiti ei vaan hoida kotia viikonloppuisin. Eikä stressaa alkava kesälomakaan nyt yhtään.
Pidän kuluseurantaa kodinhoitopalvelun ja pesulan maksuista, eikä ne niin hurjalta näytä. Jos jättää turhat ulkona syömiset ja juomiset on varmasti varaa pitää nämä palvelut lopullisesti. Mutta kaikessa tullaan tietenkin lopulta siihen, mikä kellekin on tärkeää, se että saa uusia vaatteita puolen vuoden välein ja pääsee ulos juhlimaan joka toinen viikonloppu, vai se oma perhe ja rauha siellä.
Suosittelen lämpimästi, jos kallistut perheen puoleen :) - kesäkö kaikilla?
Lähtisköhän kaikki jo siitä, että on pakko saada tietynlainen puoliso/talo/elintaso/harrasteet ja lopulta tajuaa olevansa kaiken sen keskellä yksin vastaamassa asioista, joista on joskus haaveillut selviytyvänsä hyvässä yhteishengessä perheen kera? On siis saavuttanut asioita elämässään, joista on toki tyytyväinen ja kuitenkin hinta siitä voi koitua liian kovaksi niin että vaan vituttaa. Olipa se sitten kodin siivouspäällikön täysvastuu tai toisen häviäminen prätkän kanssa nauttimaan kesästä.
Se, että tuot kontrastina elämällesi rivarikaksion kertoo materialistisesta arvomaailmastasi, koska joku voi oikeasti haluta elää rivarikaksiossa juuri saadakseen aikaa harrastaa vapaasti unelmiaan pois ison kodin vastuusta. Se on vaikea asia varmasti sisäistää, mutta elää omaa elämäänsä vaatii huomattavasti enemmän rohkeutta kuin paiskia hikihatussa huushollin siisteyden puolesta.
Minusta sinun suurin ongelmasi olet sinä itse. Et ole rehellinen, vaan valitat asiasta joka ihan aikuusti oikeesti olisi hoidettavissa 1. olkapäitä kohauttamalla ja nauttimalla vain kesästä 2. pohtimalla ukon kanssa voisko hankkia siivoojan ja kiikuttaa matot pesulaan. Vaikutat kuitenkin sen verran ahkeralta, ettei talonne uskomuksesi mukaan todellakaan ehdi paskaantua niin hurjaan kuntoon kuin itsellesi väität.
Lisäksi asioita voi räknätä etukäteen. Puhuitko miehellesi jo ennen lomaa millaisia suunnitelmia sinulla on mielessä vai piditkö vain itsestään selvänä, että heittäessäsi mattonipun ukkoon päin hän toimii salamana tahtosi mukaisesti? Olen nimittäin todennut monessakin huushollissa esiintyvän pakkotyöleirin kaltaista yllätyshenkeä, jossa frouva kulkee naama mutrussa kun kaikki eivät suostu samoihin marttamaisiin velvoitteisiin kuin hän on suuressa jaloudessaan päättänyt edellisiltana. Ole siis hyvä organisaattori ja käy työt läpi vaikka kirjallisen listan kanssa sekä tarkista mitä toinen ylipäätään pystyy tekemään.
Vielä on mahdollisuus ajatella sitäkin, että opettele suostumaan työhösi joka on sinulle tärkeää. Ota myönteinen asenne ja nauti siivoamisesta, niin ei vituta enää. Jos se kerran on niin tärkeää elämässäsi. Muuta pakkoahan elämässä ei ole kuin kuolla.- Kyllästynyt kotiorja
No, kaikki lähti kyllä siitä, että halusin ehdottomasti saada juuri tämän puolison, ihan rakkaudesta. Puolison kanssa "kaupantekijäisinä" vain sattui tulemaan iso, laiminlyöty vanha maatalo isoine laiminlyötyine pihapiireineen. Ennen yhteenmuuttoa asuin ihan tyytyväisenä pienessä kerrostaloyksiössä. En olisi isompaan kaivannutkaan, mutta eihän mies luonnollisestikaan voinut työpaikaltaan pois muuttaa, joten minä siirsin hynttyyni miehen luo. En pidä arvomaailmaani erityisen materialistisena. Meille riittäisi mainiosti pienempi huusholli ja asuisin todella mielelläni rivarikaksiossa, mutta siellä asuisin sitten yksin.
Ongelma olen ihan takuu varmasti minä itse. En nimittäin ymmärrä, mihin ongelma häviäisi olkapäitä kohauttamalla, koska tietyt hommat taloudessa on kuitenkin hoidettava ennemmin tai myöhemmin. Joskus niiden tekemisestä nauttiikin (ja työn jäljen katsomisesta nauttii aina), mutta nauttisin varmasti enemmän, jos mies esim. joskus huomaisi oma-alotteisesti tarjota apua. Tai tarjoaahan mies toisinaan, mutta kummasti ajoitus osuu juuri siihen hetkeen, kun työ on viittä vaille valmis. Suurin osa töiden ikävyydestä häviäisi, jos olisi seuraa ja juttukaveri. Tai jos tietäisi, että
Siivouksesta maksaminen tuntuu ajatuksena hiukan vieraalta, kun meitä periaatteessa olisi kaksi tervettä ja kykeneväistä ihmistä siivoamaan itse. Tällaisessa talossa niitä rahareikiä riittää ilman siivouskulujakin. Räknään kyllä asioita etukäteen ja kysyn mieheltä ajoissa, ehtiikö ja pystyykö tekemään jonkun homman silloin ja silloin. Jos miehellä on kiirettä töissä ja minulla vapaata, hoidan työt itse omaan tahtiini, mutta toivoisin, että homma toimisi joskus myös toisin päin, niin että minun vapaapäivieni koittaessa ei välttämättä olisikaan mitään erityistä askaretta. Vitutus aiheutuu nimenomaan siitä, että mies ei koskaan vapaa-ajallaan tajua katsoa, olisiko kotona jotain tekemistä. Enkä tarkoita tällä mitään suursiivousta ikkunanpesuineen, vaan esim. kuivien pyykkien keräämistä narulta sisälle. Toinen asia, joka ottaa hermoon vielä enemmän on se, että mies lupaa tehdä jonkin asian "huomenna", mutta vielä kuukauden päästä homma on hoitamatta. Tällainen asia saattaa olla esim. vessan siivoaminen, kun minä olen siivonnut talon muutoin. Silloin iskee sellainen epäilys, että mies lupailee asioita, joita ei aiokaan toteuttaa, kun tuumaa, että kyllä vaimo ne lopulta hoitaa. - Kyllästynyt kotiorja
Kyllästynyt kotiorja kirjoitti:
No, kaikki lähti kyllä siitä, että halusin ehdottomasti saada juuri tämän puolison, ihan rakkaudesta. Puolison kanssa "kaupantekijäisinä" vain sattui tulemaan iso, laiminlyöty vanha maatalo isoine laiminlyötyine pihapiireineen. Ennen yhteenmuuttoa asuin ihan tyytyväisenä pienessä kerrostaloyksiössä. En olisi isompaan kaivannutkaan, mutta eihän mies luonnollisestikaan voinut työpaikaltaan pois muuttaa, joten minä siirsin hynttyyni miehen luo. En pidä arvomaailmaani erityisen materialistisena. Meille riittäisi mainiosti pienempi huusholli ja asuisin todella mielelläni rivarikaksiossa, mutta siellä asuisin sitten yksin.
Ongelma olen ihan takuu varmasti minä itse. En nimittäin ymmärrä, mihin ongelma häviäisi olkapäitä kohauttamalla, koska tietyt hommat taloudessa on kuitenkin hoidettava ennemmin tai myöhemmin. Joskus niiden tekemisestä nauttiikin (ja työn jäljen katsomisesta nauttii aina), mutta nauttisin varmasti enemmän, jos mies esim. joskus huomaisi oma-alotteisesti tarjota apua. Tai tarjoaahan mies toisinaan, mutta kummasti ajoitus osuu juuri siihen hetkeen, kun työ on viittä vaille valmis. Suurin osa töiden ikävyydestä häviäisi, jos olisi seuraa ja juttukaveri. Tai jos tietäisi, että
Siivouksesta maksaminen tuntuu ajatuksena hiukan vieraalta, kun meitä periaatteessa olisi kaksi tervettä ja kykeneväistä ihmistä siivoamaan itse. Tällaisessa talossa niitä rahareikiä riittää ilman siivouskulujakin. Räknään kyllä asioita etukäteen ja kysyn mieheltä ajoissa, ehtiikö ja pystyykö tekemään jonkun homman silloin ja silloin. Jos miehellä on kiirettä töissä ja minulla vapaata, hoidan työt itse omaan tahtiini, mutta toivoisin, että homma toimisi joskus myös toisin päin, niin että minun vapaapäivieni koittaessa ei välttämättä olisikaan mitään erityistä askaretta. Vitutus aiheutuu nimenomaan siitä, että mies ei koskaan vapaa-ajallaan tajua katsoa, olisiko kotona jotain tekemistä. Enkä tarkoita tällä mitään suursiivousta ikkunanpesuineen, vaan esim. kuivien pyykkien keräämistä narulta sisälle. Toinen asia, joka ottaa hermoon vielä enemmän on se, että mies lupaa tehdä jonkin asian "huomenna", mutta vielä kuukauden päästä homma on hoitamatta. Tällainen asia saattaa olla esim. vessan siivoaminen, kun minä olen siivonnut talon muutoin. Silloin iskee sellainen epäilys, että mies lupailee asioita, joita ei aiokaan toteuttaa, kun tuumaa, että kyllä vaimo ne lopulta hoitaa.... Tai jos tietäisi, että minun työpanostani ei pidettäisi itsestäänselvyytenä.
Näin. - mitä tilasit
Kyllästynyt kotiorja kirjoitti:
No, kaikki lähti kyllä siitä, että halusin ehdottomasti saada juuri tämän puolison, ihan rakkaudesta. Puolison kanssa "kaupantekijäisinä" vain sattui tulemaan iso, laiminlyöty vanha maatalo isoine laiminlyötyine pihapiireineen. Ennen yhteenmuuttoa asuin ihan tyytyväisenä pienessä kerrostaloyksiössä. En olisi isompaan kaivannutkaan, mutta eihän mies luonnollisestikaan voinut työpaikaltaan pois muuttaa, joten minä siirsin hynttyyni miehen luo. En pidä arvomaailmaani erityisen materialistisena. Meille riittäisi mainiosti pienempi huusholli ja asuisin todella mielelläni rivarikaksiossa, mutta siellä asuisin sitten yksin.
Ongelma olen ihan takuu varmasti minä itse. En nimittäin ymmärrä, mihin ongelma häviäisi olkapäitä kohauttamalla, koska tietyt hommat taloudessa on kuitenkin hoidettava ennemmin tai myöhemmin. Joskus niiden tekemisestä nauttiikin (ja työn jäljen katsomisesta nauttii aina), mutta nauttisin varmasti enemmän, jos mies esim. joskus huomaisi oma-alotteisesti tarjota apua. Tai tarjoaahan mies toisinaan, mutta kummasti ajoitus osuu juuri siihen hetkeen, kun työ on viittä vaille valmis. Suurin osa töiden ikävyydestä häviäisi, jos olisi seuraa ja juttukaveri. Tai jos tietäisi, että
Siivouksesta maksaminen tuntuu ajatuksena hiukan vieraalta, kun meitä periaatteessa olisi kaksi tervettä ja kykeneväistä ihmistä siivoamaan itse. Tällaisessa talossa niitä rahareikiä riittää ilman siivouskulujakin. Räknään kyllä asioita etukäteen ja kysyn mieheltä ajoissa, ehtiikö ja pystyykö tekemään jonkun homman silloin ja silloin. Jos miehellä on kiirettä töissä ja minulla vapaata, hoidan työt itse omaan tahtiini, mutta toivoisin, että homma toimisi joskus myös toisin päin, niin että minun vapaapäivieni koittaessa ei välttämättä olisikaan mitään erityistä askaretta. Vitutus aiheutuu nimenomaan siitä, että mies ei koskaan vapaa-ajallaan tajua katsoa, olisiko kotona jotain tekemistä. Enkä tarkoita tällä mitään suursiivousta ikkunanpesuineen, vaan esim. kuivien pyykkien keräämistä narulta sisälle. Toinen asia, joka ottaa hermoon vielä enemmän on se, että mies lupaa tehdä jonkin asian "huomenna", mutta vielä kuukauden päästä homma on hoitamatta. Tällainen asia saattaa olla esim. vessan siivoaminen, kun minä olen siivonnut talon muutoin. Silloin iskee sellainen epäilys, että mies lupailee asioita, joita ei aiokaan toteuttaa, kun tuumaa, että kyllä vaimo ne lopulta hoitaa.Miksi viitsit ottaa herneen moisesta asiasta. Ja asutte siis kaksi ihmistä isoa taloa??? Mitä ihmeen suuruudenhulluutta se sitten on? Miksette alenna egojanne ja muuta sinne rivarikaksioon ja osta siivouspalvelun välirahalla vuosiksi eteenpäin. Koita nyt päättää mikä on tärkeintä?
Miestä tuskin voit muuttaa, saamaton on tasan loppuun asti. Saanut mallin todennäköisesti isältään tai ovat entiset tyttöystävät ja äiti pedanneet naisen roolia talossa. Näin se aina menee.
Minulla OLI samanlainen vätys, kunnes aloin roolittamaan. En jäkättänyt, vaan ilmoitin tyynesti ykskantaan että tänään sinä hoidat tuon ja tuon, minä teen nämä. Toimii hyvin..ainakin toistaiseksi. - rva epätäydellisyys
Kyllästynyt kotiorja kirjoitti:
No, kaikki lähti kyllä siitä, että halusin ehdottomasti saada juuri tämän puolison, ihan rakkaudesta. Puolison kanssa "kaupantekijäisinä" vain sattui tulemaan iso, laiminlyöty vanha maatalo isoine laiminlyötyine pihapiireineen. Ennen yhteenmuuttoa asuin ihan tyytyväisenä pienessä kerrostaloyksiössä. En olisi isompaan kaivannutkaan, mutta eihän mies luonnollisestikaan voinut työpaikaltaan pois muuttaa, joten minä siirsin hynttyyni miehen luo. En pidä arvomaailmaani erityisen materialistisena. Meille riittäisi mainiosti pienempi huusholli ja asuisin todella mielelläni rivarikaksiossa, mutta siellä asuisin sitten yksin.
Ongelma olen ihan takuu varmasti minä itse. En nimittäin ymmärrä, mihin ongelma häviäisi olkapäitä kohauttamalla, koska tietyt hommat taloudessa on kuitenkin hoidettava ennemmin tai myöhemmin. Joskus niiden tekemisestä nauttiikin (ja työn jäljen katsomisesta nauttii aina), mutta nauttisin varmasti enemmän, jos mies esim. joskus huomaisi oma-alotteisesti tarjota apua. Tai tarjoaahan mies toisinaan, mutta kummasti ajoitus osuu juuri siihen hetkeen, kun työ on viittä vaille valmis. Suurin osa töiden ikävyydestä häviäisi, jos olisi seuraa ja juttukaveri. Tai jos tietäisi, että
Siivouksesta maksaminen tuntuu ajatuksena hiukan vieraalta, kun meitä periaatteessa olisi kaksi tervettä ja kykeneväistä ihmistä siivoamaan itse. Tällaisessa talossa niitä rahareikiä riittää ilman siivouskulujakin. Räknään kyllä asioita etukäteen ja kysyn mieheltä ajoissa, ehtiikö ja pystyykö tekemään jonkun homman silloin ja silloin. Jos miehellä on kiirettä töissä ja minulla vapaata, hoidan työt itse omaan tahtiini, mutta toivoisin, että homma toimisi joskus myös toisin päin, niin että minun vapaapäivieni koittaessa ei välttämättä olisikaan mitään erityistä askaretta. Vitutus aiheutuu nimenomaan siitä, että mies ei koskaan vapaa-ajallaan tajua katsoa, olisiko kotona jotain tekemistä. Enkä tarkoita tällä mitään suursiivousta ikkunanpesuineen, vaan esim. kuivien pyykkien keräämistä narulta sisälle. Toinen asia, joka ottaa hermoon vielä enemmän on se, että mies lupaa tehdä jonkin asian "huomenna", mutta vielä kuukauden päästä homma on hoitamatta. Tällainen asia saattaa olla esim. vessan siivoaminen, kun minä olen siivonnut talon muutoin. Silloin iskee sellainen epäilys, että mies lupailee asioita, joita ei aiokaan toteuttaa, kun tuumaa, että kyllä vaimo ne lopulta hoitaa.olen jo sen verran vanha, 56, että olen kuullut yli kolmekymmentä vuotta näitä juttuja joissa naiset valittavat kuinka mies ei tee sitä eikä tätä...
alussa sovitaan tasa-arvoisesta työnjaosta mutta vuosi vuodelta yhä enemmän nainen tekeekin kaikki kotona....
No, älkää tehkö! Kun mies valittaa epäsiisteydestä, sanokaa että siivoa itse nyt on sun vuoro.
Toisaalta kannattaa rehellisesti laskeskella mitä kaikkea mies tekee päivän aikana, kodin seinien ulkopuolella. Voi olla työ, joka ei tunneissa ole sama kuin sinun kaikkinensa mutta raskaampi, siis väsyttävämpi...tai mies viain väsyy herkemmin...
tasa-arvoa on se, että ymmärtää toista ja mieskin voi olla se osapuoli joka jaksaa vähemmän...silloin on tasa-arvoista tehdä itse enemmän, mutta rajoissa!
Suojelkaa itseänne mutta myös puolisoanne. Olette samassa veneessä eikä sitä kannata turhaa keikutella. - rva epätäydellisyys
Kyllästynyt kotiorja kirjoitti:
No, kaikki lähti kyllä siitä, että halusin ehdottomasti saada juuri tämän puolison, ihan rakkaudesta. Puolison kanssa "kaupantekijäisinä" vain sattui tulemaan iso, laiminlyöty vanha maatalo isoine laiminlyötyine pihapiireineen. Ennen yhteenmuuttoa asuin ihan tyytyväisenä pienessä kerrostaloyksiössä. En olisi isompaan kaivannutkaan, mutta eihän mies luonnollisestikaan voinut työpaikaltaan pois muuttaa, joten minä siirsin hynttyyni miehen luo. En pidä arvomaailmaani erityisen materialistisena. Meille riittäisi mainiosti pienempi huusholli ja asuisin todella mielelläni rivarikaksiossa, mutta siellä asuisin sitten yksin.
Ongelma olen ihan takuu varmasti minä itse. En nimittäin ymmärrä, mihin ongelma häviäisi olkapäitä kohauttamalla, koska tietyt hommat taloudessa on kuitenkin hoidettava ennemmin tai myöhemmin. Joskus niiden tekemisestä nauttiikin (ja työn jäljen katsomisesta nauttii aina), mutta nauttisin varmasti enemmän, jos mies esim. joskus huomaisi oma-alotteisesti tarjota apua. Tai tarjoaahan mies toisinaan, mutta kummasti ajoitus osuu juuri siihen hetkeen, kun työ on viittä vaille valmis. Suurin osa töiden ikävyydestä häviäisi, jos olisi seuraa ja juttukaveri. Tai jos tietäisi, että
Siivouksesta maksaminen tuntuu ajatuksena hiukan vieraalta, kun meitä periaatteessa olisi kaksi tervettä ja kykeneväistä ihmistä siivoamaan itse. Tällaisessa talossa niitä rahareikiä riittää ilman siivouskulujakin. Räknään kyllä asioita etukäteen ja kysyn mieheltä ajoissa, ehtiikö ja pystyykö tekemään jonkun homman silloin ja silloin. Jos miehellä on kiirettä töissä ja minulla vapaata, hoidan työt itse omaan tahtiini, mutta toivoisin, että homma toimisi joskus myös toisin päin, niin että minun vapaapäivieni koittaessa ei välttämättä olisikaan mitään erityistä askaretta. Vitutus aiheutuu nimenomaan siitä, että mies ei koskaan vapaa-ajallaan tajua katsoa, olisiko kotona jotain tekemistä. Enkä tarkoita tällä mitään suursiivousta ikkunanpesuineen, vaan esim. kuivien pyykkien keräämistä narulta sisälle. Toinen asia, joka ottaa hermoon vielä enemmän on se, että mies lupaa tehdä jonkin asian "huomenna", mutta vielä kuukauden päästä homma on hoitamatta. Tällainen asia saattaa olla esim. vessan siivoaminen, kun minä olen siivonnut talon muutoin. Silloin iskee sellainen epäilys, että mies lupailee asioita, joita ei aiokaan toteuttaa, kun tuumaa, että kyllä vaimo ne lopulta hoitaa.olen jo sen verran vanha, 56, että olen kuullut yli kolmekymmentä vuotta näitä juttuja joissa naiset valittavat kuinka mies ei tee sitä eikä tätä...
alussa sovitaan tasa-arvoisesta työnjaosta mutta vuosi vuodelta yhä enemmän nainen tekeekin kaikki kotona....
No, älkää tehkö! Kun mies valittaa epäsiisteydestä, sanokaa että siivoa itse nyt on sun vuoro.
Toisaalta kannattaa rehellisesti laskeskella mitä kaikkea mies tekee päivän aikana, kodin seinien ulkopuolella. Voi olla työ, joka ei tunneissa ole sama kuin sinun kaikkinensa mutta raskaampi, siis väsyttävämpi...tai mies viain väsyy herkemmin...
tasa-arvoa on se, että ymmärtää toista ja mieskin voi olla se osapuoli joka jaksaa vähemmän...silloin on tasa-arvoista tehdä itse enemmän, mutta rajoissa!
Suojelkaa itseänne mutta myös puolisoanne. Olette samassa veneessä eikä sitä kannata turhaa keikutella. - Kyllästynyt kotiorja
mitä tilasit kirjoitti:
Miksi viitsit ottaa herneen moisesta asiasta. Ja asutte siis kaksi ihmistä isoa taloa??? Mitä ihmeen suuruudenhulluutta se sitten on? Miksette alenna egojanne ja muuta sinne rivarikaksioon ja osta siivouspalvelun välirahalla vuosiksi eteenpäin. Koita nyt päättää mikä on tärkeintä?
Miestä tuskin voit muuttaa, saamaton on tasan loppuun asti. Saanut mallin todennäköisesti isältään tai ovat entiset tyttöystävät ja äiti pedanneet naisen roolia talossa. Näin se aina menee.
Minulla OLI samanlainen vätys, kunnes aloin roolittamaan. En jäkättänyt, vaan ilmoitin tyynesti ykskantaan että tänään sinä hoidat tuon ja tuon, minä teen nämä. Toimii hyvin..ainakin toistaiseksi."Ja asutte siis kaksi ihmistä isoa taloa??? Mitä ihmeen suuruudenhulluutta se sitten on?"
Tähän kysymykseen vastasin jo ennen kuin ehdit edes kysyä. Talo on maatalo ja miehen työpaikka on tässä pihapiirissä ja sen ympäristössä. Ei ole mitään järkeä muuttaa pois, ellei mies vaihda alaa ja ammattia.
- siivous ja puunaus
Jos teillä on varaa isoon taloon, on varmasti varaa myös pesettää matot muualla. Taidat vain pitää vanhankantaisesta roolistasi nalkuttavana piikana.
Hei! Kukaan ei käske siihen. - todellakin
Mies ei päästä esim. kuntosalille. Jos aion lähteä autolla johonkin niin hän on itse ratin takana ja suurin osa asioistani jää hoitamatta. Kaupassa hän määrää millaiset vaatteet tai kengät minun pitäisi ostaa, oli ne sopivat tai ei. Itselleen hän kyllä valitsee mieleisensä ja vaihtaakin niitä usein jos on muka epäsopivat. Se kuuluu hänen tapoihinsa että niistä pitää valittaa ja vaihdella usein tai rahat takaisin. Sitten hän ei mielellään hankkisi kotiin mitään uutta, mutta jos minä hankin esim. tämän netin niin hän omistelee sitä ja määräilee milloin se saa olla auki ja milloin saan sitä käyttää.
Autollakaan en saanut ajaa kuin vasta sitten kun sain töitä, koska hän ei viitsinyt odottaa 8 h joka päivä (meiltä matkaa työpaikalle 40 km).
Tämä jatkuva selkäkipukin on jokapäiväistä ja keljuttaa kaiken muun lisäksi.- possumamma
äkkiä eroon tuollaisesta tyrannista ....
kohta sinulta loppuu happi.
Ihan turha tuhota elämäsä luonnevammaisen kontrollifriikin ja päällepäsmärin kanssa. Maailmassa on myös hienoja miehiä, nooh... ainakin sellaisia, jotka kunnioittavat itsensä lisäksi myös sinua ja sinun tarpeitasi.
Paremman miehen kanssa selkäkipukin on kohta historiaa....tai sen kestää paremmin - myötätunnosta
possumamma kirjoitti:
äkkiä eroon tuollaisesta tyrannista ....
kohta sinulta loppuu happi.
Ihan turha tuhota elämäsä luonnevammaisen kontrollifriikin ja päällepäsmärin kanssa. Maailmassa on myös hienoja miehiä, nooh... ainakin sellaisia, jotka kunnioittavat itsensä lisäksi myös sinua ja sinun tarpeitasi.
Paremman miehen kanssa selkäkipukin on kohta historiaa....tai sen kestää paremminTässä on vain minimi siitä mitä kaikkea se sisältääkään
- omavalinta
Mitäs valitat kun itse olet tilanteeseen hankkiutunut ja joka päivä sen hyväksyt. Näköjään hyvin tiedät mitä se on niin vittuakos itket? Jos ei pidä fyysisesti kahleissa niin älä valita.
Vituttaa tuollaiset omaehtoisesti tiskirätiksi alistuvat, jotka sitten käyvät aukomaan turpaansa ja yleensä vielä syyttelevät kaikkia miehiä. Tilanteesi on omien valintojesi tulosta. - sorttia
omavalinta kirjoitti:
Mitäs valitat kun itse olet tilanteeseen hankkiutunut ja joka päivä sen hyväksyt. Näköjään hyvin tiedät mitä se on niin vittuakos itket? Jos ei pidä fyysisesti kahleissa niin älä valita.
Vituttaa tuollaiset omaehtoisesti tiskirätiksi alistuvat, jotka sitten käyvät aukomaan turpaansa ja yleensä vielä syyttelevät kaikkia miehiä. Tilanteesi on omien valintojesi tulosta.joka luovuttaa helpolla. Mutta kun ei pääse mihinkään kotoaan niin tuntuu jo aika ahdistavalta. Eikä tällä hetkellä sairaspäivärahalla pahemmin uutta asuntoa osteta, tai vuokraakaan makseta.
Kukapa sen tietää naimisiin mennessään millaiseksi elämä voi muuttua 30v:n jälkeen. Eihän kaikki kestä edes niin kauaakaan yhdessä.
Kun on tarpeeksi kipeä niin kaikki voimatkin menee kivun kanssa taistellessa, eikä ihan kaikkea jaksa, vaikka aika paljon sisua olisikin.
Taidat itsekin olla samanlainen tyranni joka ei anna vaimolleen sijaa missään asiassa. Enkä sitäpaitsi ole syytellyt kaikkia miehiä, sillä olen nähnyt todella kultaisia ja romanttisia, vaimonsa huomioon ottavia aviosiippoja, ei ole vaan kohdalleni sattunut.
Ja paraneekohan se elämä miestäkään vaihtamalla jos noin ymmärtämättömiä eteen sattuu. Enhän ole edes valittanut tiskaamisista, siivoamisista tai vaikkapa maton pesuista, sillä teen ne aina marisematta. Työssäkin kävin niin kauan kuin pystyin.
Eiköpähän tämä kaikki jonakin päivänä helpota kun jaksaa odottaa ja ehkäpä sitten päiväkin paistaa risukasaankin.
Kaikella on tarkoituksensa. - jatkoa.....
sorttia kirjoitti:
joka luovuttaa helpolla. Mutta kun ei pääse mihinkään kotoaan niin tuntuu jo aika ahdistavalta. Eikä tällä hetkellä sairaspäivärahalla pahemmin uutta asuntoa osteta, tai vuokraakaan makseta.
Kukapa sen tietää naimisiin mennessään millaiseksi elämä voi muuttua 30v:n jälkeen. Eihän kaikki kestä edes niin kauaakaan yhdessä.
Kun on tarpeeksi kipeä niin kaikki voimatkin menee kivun kanssa taistellessa, eikä ihan kaikkea jaksa, vaikka aika paljon sisua olisikin.
Taidat itsekin olla samanlainen tyranni joka ei anna vaimolleen sijaa missään asiassa. Enkä sitäpaitsi ole syytellyt kaikkia miehiä, sillä olen nähnyt todella kultaisia ja romanttisia, vaimonsa huomioon ottavia aviosiippoja, ei ole vaan kohdalleni sattunut.
Ja paraneekohan se elämä miestäkään vaihtamalla jos noin ymmärtämättömiä eteen sattuu. Enhän ole edes valittanut tiskaamisista, siivoamisista tai vaikkapa maton pesuista, sillä teen ne aina marisematta. Työssäkin kävin niin kauan kuin pystyin.
Eiköpähän tämä kaikki jonakin päivänä helpota kun jaksaa odottaa ja ehkäpä sitten päiväkin paistaa risukasaankin.
Kaikella on tarkoituksensa.Tuollaiset ukot jotka ei todellisista asioistakaan mitään ymmärrä haukkuvat sokeasti. Ottaisit asioista ensin selvää etkä esittäisi sitä mahtavaa urosta joka on kaiken kuningas ja tietää asiat paremmin kuin kukaan toinen, tai edes itsekään.
Vai kirjoittelitko vaimosi käskystä? Mikäli sinulla sellainen sattuisi olemaan. Epäilempä.......
- aikoinaan vitutti,
Mies tuli mun matkaan lähes kolmikymppisenä äitinsä peräkammarista. Voitte kuvitella, täysin pilalle passattuna.
Hetimiten tartuin asiaan ja aloitin täsmäkouluttamaan miestä. Minun ei ole sen koommin tarvinnut (n. 10 vuoteen) tarttua pölynimuriin, lattiamoppiin ym.
Miehen oma organisointi- ja havainnointikyky ja oma-aloitteisuus eivät ole hänen vahvoja puoliaan. Siispä minä suunnittelen, määrittelen tehtävät, teen laadunvalvonnan ja mies tekee suorittavat työt.
Minä pidän langat näpeissäni, myös raha-asioissa, miehen käsitys rahan arvosta on jokseenkin heikko, äitinsä ei ollut opettanut edes sitä, miten hoidetaan kotitalouden rahaliikenne ja laskut järkevästi siten, että saadaan ruokaa seuraavaan palkkapäivään asti).
Joskus mietin, että olisihan se mukavaa jos nämä hoituisi tasa-arvoisemmin, mutta tottapuhuen - fyysisesti vahvempana yksilönä mies hoitakoon kernaasti raskaat kotityöt, minä käytän älykkyyttäni yhteiseksi hyväksi ja saan kaiken sujumaan johtamalla orkesteria.
Avioliitto voi hyvin, pahemmin ei mistään riidellä ja mies kokee tilanteen ihan luonnollisena työnjaon kannalta. Tehokasta koulutusta se kyllä vaati alkuun ;)- yksi kirjoittajista
niin, edellinen on hyvä esimerkki viisaasta, realistisesta ja järkevästä naisesta, joka ei piipitä vain toimii tilanteen edellyttämällä tavalla...
Jälleen kertausta: tasa-arvo EI ole sitä, että vaatii toiselta samoja valmiuksia kuin on itsellä. Tasa-arvo on enemmänkin sitä, että kumpikin toimii toista kompensoiden niillä alueilla joissa on itse vahvempi! Tasa-arvo ei ole syytelyä ja kiukkuilua ja sitä että edelllyttää ja vaatii. Se on yhteen hiileen puhaltamista. Fiksut naiset tajuavat tämän. - Kyllästynyt kotiorja
yksi kirjoittajista kirjoitti:
niin, edellinen on hyvä esimerkki viisaasta, realistisesta ja järkevästä naisesta, joka ei piipitä vain toimii tilanteen edellyttämällä tavalla...
Jälleen kertausta: tasa-arvo EI ole sitä, että vaatii toiselta samoja valmiuksia kuin on itsellä. Tasa-arvo on enemmänkin sitä, että kumpikin toimii toista kompensoiden niillä alueilla joissa on itse vahvempi! Tasa-arvo ei ole syytelyä ja kiukkuilua ja sitä että edelllyttää ja vaatii. Se on yhteen hiileen puhaltamista. Fiksut naiset tajuavat tämän.Nainenhan nakitti kaikki kotihommat miehelle. Ei kai siinä tarvitsekaan "piipittää", sen kun organisoi ja suunnittelee ja pistää toisen toteuttamaan. Mitäs sitten kun mies kyllästyy toimimaan siivoojana? Onko nainen silloinkin yhtä fiksu ja ymmärtää käyttää osan ajattelutyöhön varatusta ajasta miehen auttamiseen käytännössä? Se vasta olisi yhteen hiileen puhaltamista.
- jimpsu
Aivan samaa rataa. Miehet on oppinut varmaan kotoaan että kyllä joku muu tekee kun tarpeeksi vitkuttelee... Miettinyt monesti tosissaan että onko nuo ihanat äidit tehneet lapsilleen karhun palveluksen tekemällä kaikki työt kotona opettamatta niitä pojilleen.
Meillä kun pyykit laitetaan kuivimaan, laitetaan ne ihan miten sattuu. Olenkin tullut siihen tulokseen että mies jättää tekemättä koska ei ole koskaan oppinut kokonaisvaltaista siisteyden ylläpitämistä.- pukkaa :)
Vinkki tuohon ruttupyykkitupeloinnin korjaamiseen:
Kun mies on aloittamassa pyykin ripustuksen, mene reippaasti vierelle ja anna hänen laittaa ensimmäinen pyykki. Jos on rutussa, ota pyykki pois ja näytä SELKEÄSTI, miten pyykin tulee asettua narulle ja anna miehen tehdä ripustus uudelleen. Toista sama seuraavan vaatekappaleen kanssa. Tärkeää on huomata, että ko. opetus tulee tapahtua jok´ikisen vaatteen kohdalla, sukista ja kalsareistä lähtien. Tämä saattaa vaatia useita toistoja, jopa satoja, mutta vähitellen oppi voi jopa mennä perille.
Vähitellen löysää valvontaa ja siirry ns. lopputarkastukseen ja jos narulta löytyy vielä ruttupyykkiä, osoita ne miehelle, pyydä häntä ottamaa ne alas, oikomaan ja asettamaan takaisin kunnollakuivumaan. Tarvittaessa taas kertaus kädestä pitäen.
Tärkeää on myös havainnollistaa SELKEÄSTI millaista kuivuneen pyykin tulee olla ja miksi ruttuun kuivuneet vaatteet ja tekstiilit eivät ole toivottavia, mm. niitä on hankala viikata kaappiin, epätasainen kuivuminen (esim. myttyhiha jäänyt kosteaksi ja haisee ummehtuneelle->pestävä uudelleen->tietää ylimääräistä turhaa työtä jne.). Samoin tuo esille puhtaan ja sileänä kuivuneen vaatekappaleen käyttömukavuus konkreettisen esimerkin avulla verrattuna vänkkärään kuivuneeseen laikukkaan kuivankosteaan/koppurankäppyräiseen tunkkaiseen vaatteeseen, mielellään hänen omilla vaatekappaleillaan.
Tämä vaatii pitkiä hermoja ja lukemattomia toistoja, tärkeää on pysyä rauhallisena, käyttää selkokieltä ettei tulkinnanvaraa jää ja jos mies herpaantuu, palataan hieman taaksepäin lähemmäs alkeita ja jatketaan treeniä.
Kyllä se siitä lutviutuu, aikaa myöten.
Terv. nimim "Onnistunut"
:):):):) - jimpsu
pukkaa :) kirjoitti:
Vinkki tuohon ruttupyykkitupeloinnin korjaamiseen:
Kun mies on aloittamassa pyykin ripustuksen, mene reippaasti vierelle ja anna hänen laittaa ensimmäinen pyykki. Jos on rutussa, ota pyykki pois ja näytä SELKEÄSTI, miten pyykin tulee asettua narulle ja anna miehen tehdä ripustus uudelleen. Toista sama seuraavan vaatekappaleen kanssa. Tärkeää on huomata, että ko. opetus tulee tapahtua jok´ikisen vaatteen kohdalla, sukista ja kalsareistä lähtien. Tämä saattaa vaatia useita toistoja, jopa satoja, mutta vähitellen oppi voi jopa mennä perille.
Vähitellen löysää valvontaa ja siirry ns. lopputarkastukseen ja jos narulta löytyy vielä ruttupyykkiä, osoita ne miehelle, pyydä häntä ottamaa ne alas, oikomaan ja asettamaan takaisin kunnollakuivumaan. Tarvittaessa taas kertaus kädestä pitäen.
Tärkeää on myös havainnollistaa SELKEÄSTI millaista kuivuneen pyykin tulee olla ja miksi ruttuun kuivuneet vaatteet ja tekstiilit eivät ole toivottavia, mm. niitä on hankala viikata kaappiin, epätasainen kuivuminen (esim. myttyhiha jäänyt kosteaksi ja haisee ummehtuneelle->pestävä uudelleen->tietää ylimääräistä turhaa työtä jne.). Samoin tuo esille puhtaan ja sileänä kuivuneen vaatekappaleen käyttömukavuus konkreettisen esimerkin avulla verrattuna vänkkärään kuivuneeseen laikukkaan kuivankosteaan/koppurankäppyräiseen tunkkaiseen vaatteeseen, mielellään hänen omilla vaatekappaleillaan.
Tämä vaatii pitkiä hermoja ja lukemattomia toistoja, tärkeää on pysyä rauhallisena, käyttää selkokieltä ettei tulkinnanvaraa jää ja jos mies herpaantuu, palataan hieman taaksepäin lähemmäs alkeita ja jatketaan treeniä.
Kyllä se siitä lutviutuu, aikaa myöten.
Terv. nimim "Onnistunut"
:):):):)Kyllä näin jo sieluni silmin miten tää homma toimii.. se hermostuu ihan just sen ensimmäisen neuvotun vaatteen jälkeen, lähtee käveleen tai sit ei ikuna maailmassa laita yhtäkään lumppua narulle =)
Mut tosiaan voishan tuota kokeilla pelkästään jo huvin vuoksi!! - sileäksi
pukkaa :) kirjoitti:
Vinkki tuohon ruttupyykkitupeloinnin korjaamiseen:
Kun mies on aloittamassa pyykin ripustuksen, mene reippaasti vierelle ja anna hänen laittaa ensimmäinen pyykki. Jos on rutussa, ota pyykki pois ja näytä SELKEÄSTI, miten pyykin tulee asettua narulle ja anna miehen tehdä ripustus uudelleen. Toista sama seuraavan vaatekappaleen kanssa. Tärkeää on huomata, että ko. opetus tulee tapahtua jok´ikisen vaatteen kohdalla, sukista ja kalsareistä lähtien. Tämä saattaa vaatia useita toistoja, jopa satoja, mutta vähitellen oppi voi jopa mennä perille.
Vähitellen löysää valvontaa ja siirry ns. lopputarkastukseen ja jos narulta löytyy vielä ruttupyykkiä, osoita ne miehelle, pyydä häntä ottamaa ne alas, oikomaan ja asettamaan takaisin kunnollakuivumaan. Tarvittaessa taas kertaus kädestä pitäen.
Tärkeää on myös havainnollistaa SELKEÄSTI millaista kuivuneen pyykin tulee olla ja miksi ruttuun kuivuneet vaatteet ja tekstiilit eivät ole toivottavia, mm. niitä on hankala viikata kaappiin, epätasainen kuivuminen (esim. myttyhiha jäänyt kosteaksi ja haisee ummehtuneelle->pestävä uudelleen->tietää ylimääräistä turhaa työtä jne.). Samoin tuo esille puhtaan ja sileänä kuivuneen vaatekappaleen käyttömukavuus konkreettisen esimerkin avulla verrattuna vänkkärään kuivuneeseen laikukkaan kuivankosteaan/koppurankäppyräiseen tunkkaiseen vaatteeseen, mielellään hänen omilla vaatekappaleillaan.
Tämä vaatii pitkiä hermoja ja lukemattomia toistoja, tärkeää on pysyä rauhallisena, käyttää selkokieltä ettei tulkinnanvaraa jää ja jos mies herpaantuu, palataan hieman taaksepäin lähemmäs alkeita ja jatketaan treeniä.
Kyllä se siitä lutviutuu, aikaa myöten.
Terv. nimim "Onnistunut"
:):):):)Onnekseni mieheni tekee monenlaista kotityötä ihan itsekseenkin... Mies tykkää tehdä pihahommia, hoitaa pyykkejä ja välillä eksyy jopa keittiöön. Ehkei kaikki mene aina tasan, mutta niin paljon teemme kuitenkin yhdessä, ettei tule pahemmin riitoja. Saatte kyllä sympatiani kaikki te, joilla puoliso on patalaiska tekemään yhtään mitään. Kuullostaa varsin epäreilulta! :/
Mutta tämä pyykkijuttu laittoi naurattamaan! Joskus minäkin ihmettelin ryppyisiä, mutta puhtaita vaatteita. Pyykistähän tulee ulkona kuivatessa luonnostaan ihanan sileää, jolloin silitän vain ns. siistit vaatteet sekä liinavaatteet. Sen takia ulkona kuivatut, mutta helmoistaan ryppyiset t-paidat tai krymppyiset tyynyliinat ihmetyttivät. Mutta eipä mies ollutkaan huomannut "ropsia pyykkejä auki" narulle laittaessaan! Siellähän ne roikkuivat melkoisina ryppykasoina ja laitettuna vähän miten sattuu pyykkipoikien kanssa.
Myöhemmin olenkin muistuttanut pyykkien kunnollisesta ravistelemisesta ja mies on itsekin huomannut, että saa t-paitansa siisteiksi, kun ne laitetaan sileinä kuivumaan ja kun ne viikataan jo kerätessä koriin, eikä vasta kaappiin laitettaessa.
Ja aina kannattaa muistaa kiittää ja kehua, jos toinen on onnistunut pyykkihommassaan... :D - koulutus.
sileäksi kirjoitti:
Onnekseni mieheni tekee monenlaista kotityötä ihan itsekseenkin... Mies tykkää tehdä pihahommia, hoitaa pyykkejä ja välillä eksyy jopa keittiöön. Ehkei kaikki mene aina tasan, mutta niin paljon teemme kuitenkin yhdessä, ettei tule pahemmin riitoja. Saatte kyllä sympatiani kaikki te, joilla puoliso on patalaiska tekemään yhtään mitään. Kuullostaa varsin epäreilulta! :/
Mutta tämä pyykkijuttu laittoi naurattamaan! Joskus minäkin ihmettelin ryppyisiä, mutta puhtaita vaatteita. Pyykistähän tulee ulkona kuivatessa luonnostaan ihanan sileää, jolloin silitän vain ns. siistit vaatteet sekä liinavaatteet. Sen takia ulkona kuivatut, mutta helmoistaan ryppyiset t-paidat tai krymppyiset tyynyliinat ihmetyttivät. Mutta eipä mies ollutkaan huomannut "ropsia pyykkejä auki" narulle laittaessaan! Siellähän ne roikkuivat melkoisina ryppykasoina ja laitettuna vähän miten sattuu pyykkipoikien kanssa.
Myöhemmin olenkin muistuttanut pyykkien kunnollisesta ravistelemisesta ja mies on itsekin huomannut, että saa t-paitansa siisteiksi, kun ne laitetaan sileinä kuivumaan ja kun ne viikataan jo kerätessä koriin, eikä vasta kaappiin laitettaessa.
Ja aina kannattaa muistaa kiittää ja kehua, jos toinen on onnistunut pyykkihommassaan... :Dsiis sullakin menossa.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8276469/38772122
Onko kukaan tavannut miestä, joka ihan itse olisi oppinut jotain kotitöistä? Siis osaisi ajatella jne.?
Vaikuttaa tämäkin ketju, että miehet tosiaan ON todellisiä ääliötä ja mitä ilmeisimmin älykkyysosamäärä tosiaan apinan tasolla. - kaikki ole :)
koulutus. kirjoitti:
siis sullakin menossa.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8276469/38772122
Onko kukaan tavannut miestä, joka ihan itse olisi oppinut jotain kotitöistä? Siis osaisi ajatella jne.?
Vaikuttaa tämäkin ketju, että miehet tosiaan ON todellisiä ääliötä ja mitä ilmeisimmin älykkyysosamäärä tosiaan apinan tasolla.meillä ei nyt ihan kaikkea osannut kun kimppaan muutettiin, mutta hyvin äkkiä oppi ja ihan omasta halustaan.
- Analysti
koulutus. kirjoitti:
siis sullakin menossa.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8276469/38772122
Onko kukaan tavannut miestä, joka ihan itse olisi oppinut jotain kotitöistä? Siis osaisi ajatella jne.?
Vaikuttaa tämäkin ketju, että miehet tosiaan ON todellisiä ääliötä ja mitä ilmeisimmin älykkyysosamäärä tosiaan apinan tasolla.No eiköhän kyse ole enimmäkseen siitä, että jotkut miehet haluavat esittää tyhmää noiden pyykkien ym. kanssa, jotta lopulta nainen sen homman tekisi. Eikös jotkut naiset tee aivan samaa: Esittävät jonkun teknisen laitteen kanssa tai esim. auton renkaan vaihdon kanssa osaamatonta, että mies homman hoitaisi heidän puolestaan?
- exän kanssa
ja viikko sitten menin namisiin miehen kanssa joka ei pelkää kotihommia tai lastenhoitoa, joten kannatan ehdottomasti muuttoa omaan kämppään!!!!!
- ruikutusta
kokeiles asua omillasi vähän aikaa - elämä opettaa.
Yksineläjä joutuu aina tekemään kotihommat yksin sekä miesten että naisten askareet.
Siinä ai auta paljon valittaa kennellekään koskaan miksikään muutu.- opetti mut
Meillä tehdään aina kun kotona ollaa kotitöitä tai/ja vietetään aikaa lapsen kanssa. Se on periaate ettei laiskistu tai masennu yms. Pyykkikone käynnissä aina ku kotona ollaa ja tietenkin tarvittavat aina silitetään pois. Koiran/vauvan takia imuroidaan joka päivä ja siivotaan joka viikko riippuen kuinka paljon sillä viikolla aikaa kotona vietetään. Mutta me teemme ne yhdessä, joskus hermostuneena ja väsyneenäkin mutta yhdessä. Tietenkin on ne jokku tv-sarjat sitten kausittain jotka pitää nähdä. Ja muuten enpä olis synnytyksestä palautunu niin nopeasti jos mies ei ois pitäny skarppina. Joskus sillä menee yli ja joudun toppuutteleen, mutta eipäs se ole paheista suurin...
- Kyllästynyt kotiorja
etten olisi koskaan asunut hetkeäkään yksin? Yksineläjän ei tarvitse siivota kuin omat sotkunsa ja yksineläjä saa myöskin yksin päättää, missä asuu. Siinä ei pahemmin valittamista ole, kun tulee töistä kotiin ja koti on juuri sellaisessa kunnossa, millaiseksi sen on itse jättänyt - eli siisti. Ei tarvitse esim. raivata tiskipöytää tyhjäksi ja kuurata hellaa puhtaaksi, että pääsee laittamaan ruokaa.
- dffgkh,
Samanlainen tilanne oli mullakin edellisessä suhteessa. Päälle vielä mies kävi vittuilemassa ja kitisemässä kaikesta, mutta ei tehnyt elettäkään auttaakseen. Millon ruoka maistui paskalle, vähän väliä oli huomauttelemassa että tiskaan väärin kun vettä roiskuu, huomautteli siitä millon pitäs mun muutekin siivota, imuroida tai pestä hänen pyykkejään, ja mitä kaikkea nyt ylipäätään aina tein väärin (tohon aikaan kävin samaan aikaan töissä, opiskelin ja hoidin koko kodin koiranpentuineen, siitä huolimatta mulle vittuiltiin että MÄ olen laiska). Ja minä tyhmä kuuntelin ja koitin puolustautua.
Valitettavasti mikään ei auttanut siinä että olisin kotihommissa saanut jotain apua (itkin, pyysin ja anelin toisinaan uhkailin että lähden menemään kun en jaksa/kerkiä kaikkea tehdä kun sai vuorokaudet juosta ympäriinsä), haistattelua kyllä tuli senkin edestä takas, niin todellakin loppuen lopukse en jaksanut enää itekkään. vitutti niin paljon että pistin "kioskin kiinni". Siitäkös sitten taas riemu repes, mutta siinä vaiheessa olin kyllä jo päättänyt lähteä nostelemaan. Ei sitä jatkuvaa haukkumista ja solvaamista enää jaksanut.
Onneks mulla on nyt rivakka mies joka tekee oman osansa, eli yhteisessä omakotitalossa ne miesten hommat, ja pyydettäessä tarttuu mopinvarteen. Hommaa on niin paljon ettei tätä kaikkea pystyskään yks ihminen työn ohella hoitamaan. Nyt todella osaan arvostaa hyvää miestä!!! Ja sata varmasti pidän tästä yksilöstä kiinni ja pidän kaikin mahdollisin tavoin hyvänä!!!!
Usko pois, mikään ei tule tota laiskamadon tapaa muuttamaan, saattaapi se jopa hetkeksi ryhdistäytyä.. mutta ei siinä kauaa mene kun homma on taas sitä samaan entistä. Kyllähän sitä suhdetta voi jatkaa eri osotteissakin. Mutta tollanen meno tappaa suhteen pikku hiljaa ihan varmasti.- omavalinta
"(itkin, pyysin ja anelin toisinaan uhkailin että lähden menemään kun en jaksa/kerkiä kaikkea tehdä kun sai vuorokaudet juosta ympäriinsä)"
Alistajalle alistuminen ei lopeta alistamista. Alistuminen antaa alistajalle alistumissignaalin. Miksi te ette tajua näin yksinkertaista asiaa?
"Siitäkös sitten taas riemu repes, mutta siinä vaiheessa olin kyllä jo päättänyt lähteä nostelemaan. Ei sitä jatkuvaa haukkumista ja solvaamista enää jaksanut."
Eikä tarvittukaan kuin 12 054 kertaa halveksuntaa ja vittuilua että tajusit. Sinä olet ihan oikeasti fiksu nainen.
- marruk80
mies hoitaa oman puoliskonsa siivoamisesta palkkaamalla siivoojan
- Lyhyesti.
Kyllä viisas mies ymmärtää kysyä : "Tarvitsetko apua?".
Todella viisas mies auttaa kysymättä.
Kuka näitä viisaita miehiä sitten kasvattaa?
Viisaat äidit, jotka antavat pojan jo pienestä osallistua kotitöihin.
Olen kuullut, liekö legendaa, toki äideistä jotka passaavat jälkikasvunsa pilalle.
Ja näiden äitien aikuiset pojat odottavat samaa kohtelua tulevalta kumppaniltaan. - tiesitkö
Lyhyesti. kirjoitti:
Kyllä viisas mies ymmärtää kysyä : "Tarvitsetko apua?".
Todella viisas mies auttaa kysymättä.
Kuka näitä viisaita miehiä sitten kasvattaa?
Viisaat äidit, jotka antavat pojan jo pienestä osallistua kotitöihin.
Olen kuullut, liekö legendaa, toki äideistä jotka passaavat jälkikasvunsa pilalle.
Ja näiden äitien aikuiset pojat odottavat samaa kohtelua tulevalta kumppaniltaan.muuten, että esimerkki opettaa enemmän kuin sanat?
Miksi se on ÄIDIN homma opettaa?
Ja isän homma siis maata sohvalla? - isän homma?
tiesitkö kirjoitti:
muuten, että esimerkki opettaa enemmän kuin sanat?
Miksi se on ÄIDIN homma opettaa?
Ja isän homma siis maata sohvalla?"Ja isän homma siis maata sohvalla?"
Riippuen isän koti ja siisteyskasvatuksesta.
Aika useista perheistä tuo isä nykyään puuttuu tyystin,
siksi pojan siisteyskasvatus jää äidin harteille.
Valitettavan usein äidit vaatii tyttäreltään putsaamista ja puunaamista, poika voi lähteä vaikka ongelle sillä aikaa, mies kun on...
- ja paljon
Meillä aina sama homma!
Riidan kanssa kyllä tekee jotain,tiskaa ehkä puolet astioista ja "mä tiskaan loput sitten huomenna",sitä huomista ei koskaan tule.
Ei osallistu pahemmin lapsen hoitoon,lapsi pyytää esim. leipää,"joo,kohta"..mulla menee hermot ja sitten se lapsi saa sen leivän,siis kun minä sen teen.
Sovittiin että vuorotellen vaihdetaan lakanat sänkyyn,koska minulla meni hermot kun aina yksin tein senkin homman,eilen olisi pitänyt miehen vaihtaa,mutta KAS ne on edelleen tuolla!
Imuriin koskee ehkä 1krt/6kk,jos sillonkaan,paitsi kun mulla on mennyt hermot ja vitutus käyrä sen verran korkeella.
ei ole kertaakaan 10v aikana pessyt vessaa.
Tietokoneella kyllä jaksaa aamusta iltaan istua,mutta auta armias jos pitäs siivota niin ei ja ei ja vielä kerran ei.
Olen tässä viimeisen vkon aika miettinyt monta kertaa,että heittäiskö helvettiin koko ukon ku on niin saamaton!
Miksi me naiset alistutaan tähän,että tehdään aina kaikki?
Mä tuossa ystävätterellekin mainitsin miehen kuullen,että on se kumma ku meillä on vissiin imuri hukassa ku mä oon ainoa joka sen löytää..
Minä olen vakavasti harkinnut että molemmat hommaa oman asunnon ja pitää huolta sen siisteydestä.
ois kiva nähdä kuinka hyvin pysyy asunto siistinä.
Meillä on kans sovittu aikaa sitten että tiskataan yhdessä,sekin toteutuu vain kun on miehen tiskivuoro niin ollaan heti huutelemassa että ala nyt tulla kaveriksi,itse kun huutaa kaveriksi niin esitetään kuuromykkää.
nytkin vituttaa niin ettei veri kierrä!!!voi olla kohta oikeasti miehenvaihto puuhat edessä!- ...ole mikää...
...neuvomaan mutta tuo teksti näytti heti siltä että tahotte elää elämäänne vähän eri tavalla... arvostatte eri asioita ja toimia... Niin kun sanoit "ois kiva nähdä kuinka hyvin pysyy asunto siistinä" niin ehkä ei pysys mutta mitä mä käsitin ni ei se sitä itteä haittais millää tavalla... Teän pitäs ja sun vähän hellittää ja miehen enemmän ymmärtää ja keskittyä välissä muuhun niin en tiä mut olen huomannut et se auttaa...
Joo mun on helppo puhua ku mun mies tekee itestää pyytämättä puolet kotitöistä ja joskus kun vapaalla ja mä töissä enemmänkin... Meillä onkin sitten muita ongelmia et ei sen puolen...
Joo en haluais itekkää et ukkoni vaan pelais tai makais ku mä väsyneenä puurran mut jokin kai senki mielestä aiheuttaa ajatuksen sille et sen ei tarvi yrittää etes suhteen takia... keskittykää välis muuhun ja yritä hellästi saaha se tajuamaan että toisen auttaminen on välittämistä ja selviämistä yhteisestä arjesta... - Kyllästynyt kotiorja
"Meillä on kans sovittu aikaa sitten että tiskataan yhdessä,sekin toteutuu vain kun on miehen tiskivuoro niin ollaan heti huutelemassa että ala nyt tulla kaveriksi,itse kun huutaa kaveriksi niin esitetään kuuromykkää."
Meillä on sentään astianpesukone, joka hoitaa tiskit. Mutta kun tulee sen tyhjentämisen aika, mies huutelee että "jätin sulle ton yläkorin tyhjennettäväksi" vaikka minä olisin sitä ennen tyhjentänyt sen yksin kymmeniä kertoja ... Eli silloin kun mies kerran tarttuu johonkin hommaan, työt on jaettava 50/50. Silloin kun minä teen, niin saan kyllä tehdä ihan 100/0, eikä se vaivaa miestä pätkääkään.
Eikä tuo saamattomuuskaan ärsyttäisi niin paljon, jos mies ymmärtäisi edes hiukan arvostaa sitä mitä minä täällä teen. Kun viime kesänä valittelin ikkunanpesusta, mies tuhahti että nehän on kaikki pesty kahdessa tunnissa. Silloin otti päähän niin paljon, että lykkäsin miehelle rätin käteen ja sanoin, että pese sitten, jos kerran niin nopea olet. Saihan se kahdessa tunnissa kolme ikkunaa puhtaaksi... Ja niitä selityksiä ajan ylittämisestä oli kyllä hauska kuunnella.
- jako
Kodinhoito kuuluu naiselle. Miehelle kuuluu rahan tuominen perheelle.
- Kyllästynyt kotiorja
No, ei minunkaan palkkaani kookospähkinöinä makseta ja suurin osa siitä liksasta uppoaa yhteiseen hyvään. Enkä kyllä missään tilanteessa luopuisi ammatistani ja vakituisesta työpaikastani päästäkseni passaamaan miestä täysipäiväisesti.
- jos ei auta
Sano ukolle ettei saa seksiä ennen kuin on tehnyt oman osuutensa. Luulis auttavan.
- *huokaus*
Vituttaa, vaikka tänään mies siivosi ja ripusti pyykitkin kuivumaan. Lopputulos vain on sellainen, ettei oikein näytä tai tunnu siivotulta. Pyykit kävin vaivihkaa oikomassa narulla, ettei tule niin paljon silitettävää. Jokunen pusero oli unohtunut märkänä myttynä koneeseen. Luulin, että vessan siivoaminen oli unohtunut kokonaan, mutta muutamasta jutusta huomasi, että oli siellä rättiä käytetty. Matot kävin hakemassa vesisateesta sisälle.
Yritän olla huomauttelematta työn laadusta, ettei tuo vähäinenkin osallistuminen lopu kokonaan, mutta joskus ottaa päähän niiiiin rankasti... Olen yrittänyt neuvoa, miten siivotaan järkevästi ja mahdollisimman vähällä vaivalla, kun olen itse siivonnut työkseni ja on asiasta kokemusta. Mies tietysti ottaa neuvomisesta nokkiinsa. Nalkuttamisella luonnollisesti sama vaikutus. Riitely kantaa hedelmää noin viikon eikä sitä jaksa muutenkaan. Paras vain hissukseen paikkailla pahimmat laiminlyönnit kun mies ei huomaa tai sitten seuraavalla siivouskerralla. Helpoimmalla melkein pääsee, kun tekee itse. Siihenhän mies kai hutiloinnillaan pyrkiikin :) Vaikea nimittäin uskoa, palkkatyönsä pikkutarkasti hoitava mies hukkaisi kaiken huomiokykynsä ja pikkutarkkuutensa kotiovesta sisään astuessaan. - vastaan
Ei vituta, koska en alistu tuollaiseen.
- *huokaus*
Onko miehesi ihan oma-alotteisesti ahkera kotitöissä? Vai oletko "kouluttanut"? Kiinnostaisi siinä tapauksessa tietää miten, koska omat konstit ei mitä ilmeisemmin toimi. Vai käykö teillä siivooja?
- ja rankasti....
Sovimme illalla mieheni kanssa että lähdemme aamulla aikaisin lakkasuolle, niinpä nousin tänä aamuna ennen 6:tta ja keittelin kahvit. Useita tunteja odotellessani otin sauvat ja lähdin lenkille. Taisi siinä joku ruma sanakin mielessä käydä, mutta sauvat ainakin pysyivät ehjinä. Kotiin tultuani isäntä luki lehteään ja pyysi että kävisimme vasta iltapäivällä kunhan on syöty. Syötyään hänen mielestään oli liian lämmin ( 22)
joten käydään vähän illemmalla. Pyysin että käydään edes kuvaamassa luontoa, sekin oli sitten myöhemmin.
Niinpä sitten vedin saappaat jalkaani ja lähdin mustikkaan mutta niitäkin oli harvassa ja huonolaatuisia että kiukutti vielä enemmän. Sattuipahan sitten eteeni puska isoja meheviä hyvälaatuisia metsävadelmia, toinen, kolmas. Keräsin niitä astiaan minkä löysin.
Istuin laiturilla ja annoin veden huuhdella hikisiä varpaitani. Vitutus oli poissa ja miehenikin oli saanut oikoa kaikessa rauhassa kylkiään.
Ja aurinko paistoi ;-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kalajoen hukkuneet pojat olivat tummaihoisia
Jälleen kerran, hukkuneet tai heikon uimataidon vuoksi vaaraan joutuneet olivat muita kuin suomalaisia. Turha viisastell3156817Kysymys muille miehille
Onko teille varattu nainen ongelma? Mikään muu naisessa ei töki kun se että hän on varattu. Kamppailen houkutuksen kanss693906- 2073106
Kohta katson sun kuvaasi
ja päästän ajatukseni liitämään. Jo kuvasi näkeminen rauhoittaa, ja pistää hyrräämään vähän muutakin. Ihanan kaunista sa242807- 741932
Ahneus iski Fazeriin, suklaalevy kutistuu 180 grammaan
Kun mikään ei riitä. Shrinkflaatio. Mitä isot (Marabou) edellä, sitä pienet (Fazer) perässä. Pienikin voi siis olla a2101682- 1461682
Minkä asian haluaisit muuttaa kaivatussasi?
Mikä kaivattusi luonteessa tai ulkonäössä ärsyttää sua?1201528Jos kaivattusi on perääntynyt lähestyessäsi
jossain tilanteessa, ymmärrätkö miksi hän saattoi tehdä sen?1631521- 891408