Ostin aikoinaan näköispainoksen Puna-armeijan marssioppaasta Suomeen, joka on tehty v. 1938, eli materiaali siihen on täytynyt olla huomattavasti aiemmin kerättynä. Oppaassa on paljon kuvia ja karttoja, sekä ohjeita paikallisten asukaiden puhuttelemiseen. Paras ohje oli mielestäni, ettei Ruotsin rajaa ylitetä, vaan ruotsalaisia rajamiehiä tervehditään arvokkaasti. Kirjasen lopussa on vielä Terijoen hallituksen ministerilista!
Ja joku vielä jaksaa väittää, että Suomi muka aloitti talvisodan!
Tiedot kirjasessa ovat niin tarkkoja, että paljon on täytynyt olla täällä kätyreitä liikkeellä, kun kaikki puhelinlinjat ovat laskettu ja jokien kahluusyvyydet on selvitetty ylityspaikoissa, sekä siltojen kantavuudet (kestääkö panssareita jne), sekä kiertomahdollisuudet siltojen tuhouduttua. Pieniä virheitä näkyy kartoissa olevan, muutama paikka on vaihtanut nimeä keskenään (Joutsa > Kalho). Ei siis mikään retkeilyopas!
Ja joku vielä jaksaa väittää, että Suomi muka aloitti talvisodan!
Tiedot kirjasessa ovat niin tarkkoja, että paljon on täytynyt olla täällä kätyreitä liikkeellä, kun kaikki puhelinlinjat ovat laskettu ja jokien kahluusyvyydet on selvitetty ylityspaikoissa, sekä siltojen kantavuudet (kestääkö panssareita jne), sekä kiertomahdollisuudet siltojen tuhouduttua. Pieniä virheitä näkyy kartoissa olevan, muutama paikka on vaihtanut nimeä keskenään (Joutsa > Kalho). Ei siis mikään retkeilyopas!
Vastaukset 18
Vanhimmat
maastontiedustelua mitä harjoitetaan kaikissa armeijoissa ja kaikissa portaissa. Jos viitsisit lukea siitä Suomen tekemänä, niin ole ystävällinen.
Kosonen, Matti Raja railona aukeaa : tiedustelua Neuvosto-Karjalassa vuosina 1920-1939 / Joensuu : Ilias, 2001
Ps. Niitä sinun ihmettelemiä "kätyreitä" kyllä löytyi ihan riittävästi kansalaissodan teloitettujen tai nälkään surmattujen sukulaisista ja lähipiiristä.
Kososen tekeleessä myös "NKP:n ministerilista"?
halusivat Suomesta NL:n osavaltion.
Näitä riitti 1980-luvulle asti. Taitaa olla jokin määrä vieläkin.
hankit elämäsi ensimmäisen kirjastokortin ja lukaiset kirjan.
useamman kaupungin kirjastoon ja mahdollisuus hankkia vaikka Viipurin kirjaston kortti.
Kyllä tuosta puna-armeijan marssioppaasta käy hyvin ilmi, että mikä on tarkoitus, miehittää Suomi. Aika erikoinen tilanne, kun maamme oli tehnyt Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyys sopimuksen.
Itä-Karjalan Lenin oli antanut suomalaisille, von Gylling ja muut hänen hengenheimolaiset saivat tämän alueen sosialismin temmellyskentäksi. Suomalaiset vain petettiin aika rankasti Stalinin toimesta 30-luvun lopulla.
Se, että suomalaiset olivat kiinnostuneita tiedustelemaan tuolla Itä-Karjalassa on ihan ymmärrettävää, koska monille se oli osa Suomea (AKS) ja herätti toiveita alueiden yhdistämisestä.
olivat omaksuneet Venäjän sisällissodan aikaisten valkoisten kenraalien tinkimättömän periaatteen. Suomi ja Balttia ovat ikiaikaisia luovuttamattomia Venäjän osia.
Kosonen on kirjoittanut muutakin kyseisen asian tiimoilta. Viime talvena häneltä piti tulla kolmaskin kirja aiheesta, mutta se peruutettiin. Ovatkohan pojat astuneet joidenkin herkille varpaille.
Kosonen, Matti Talvisodan tiedustelijat : Päämajan tiedusteluosaston Sortavalan alatoimisto talvisodassa / Jyväskylä : Atena, 2004 (Gummerus)
Ja lisää vain ilmenee.Mutta kukaan ei ole niin kova selkäänpuukottaja kuin suomalainen duunari .Pitää todella hyvin paikkansa.
edeltäjä. Myöntyväisyysmiehiksi profiloituivat erityisesti puolueen historioitsija-puheenjohtajat Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja J. R. Danielson-Kalmari sekä Agathon Meurman mutta pitkälti muutkin vanhasuomalaiset, siis nuorsuomalaisiin kuulumattomat suomalaiset. He toivoivat pysyvänsä vallassa myönnytysten avulla ja saavansa siten ruotsin kielen asemaa syrjäytettyä, mikä tosin tapahtui pikemminkin venäjän kuin suomen hyväksi. Lisäksi he Snellmanin tavoin pitivät Mechelinin laillisuusperiaatetta epärealistisena, eivätkä uskoneet idealismin voittoon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_puolue
Norjaan he perustivat sisarpuolueeksi Vidkun Quislingin johdolla Nasjonal Samlingin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nasjonal_Samling
...nyt vielä se lista näistä Terijoen ministereistä vuodelta 1938 näkyville. Tuohan kiinnostaisi kyllä.
...opus?
Ns. bäckmannilaisen historiankäsityksen mukaan Suomi aloitti talvisodan, Viro liittyi vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon ja Suomen armeijalla oli hyökkäyssuunnitelma valmiina.
Tämän Bäckmännin paljastaman ja lahtarien salaaman suunnitelman mukaan kiinalaisia rajavartijoita sai tervehtiä kohteliaasti, mutta ei saanut keskustella. Jos niinkun olisi osannut kiinaa.
Noita varmuuden vuoksi tehtyjä miehittäjän oppaita syntyy läjäpäin juuri ennen sotia ja niiden aikana. Ei niitä tehdä aina siksi että halutaan miehittää joku maa vaan yleensä siksi että siihen ilmenisi tarvetta myöhemmin.
Törmäsin joskus netissä kokoelmaan jenkkien toisen maailmansodan aikaisia miehittäjän oppaita ja niitä piisasi. Suuri osa Länsi-Eurooppaa ja Lähi-Itää oli mukana eivätkä siinä edes olleet kaikki kirjat vaan ainoastaan painoon asti päässeet. Ne julkaistiin siksi, että niitä olisi saatavilla jos suunnitelmat muuttuisivat ja jokin maista tulisi miehitettyä. Käsikirjoituksia on lienee ollut valmiina lähes kaikkia Euroopan ja Lähi-Idän maita varten.
Ihan fiksua tekstiä niissä muuten oli. Sotilaita mm. neuvottiin olemaan sekaantumatta poliittisiin ja uskonnollisiin erimielisyyksiin, koska he eivät kuitenkaan tietäisi niistä mitään eikä ne paremmin tunteva valtaväestökään kuitenkaan pääse niistä koskaan yksimielisyyteen.
Kaikki eivät taida löytyä tuosta kokoelmasta, mutta se tarjoaa kuitenkin kiinnostuneille paljon muitakin saman ajan julkaisuja.
http://digitalcollections.smu.edu/cdm4/browse.php?CISOROOT=/hgp&CISOSTART=1,1
Ainakin itselläni olevassa Puna-armeijan marssioppaassa (näköispainos) on varsin selkeästi kuvattuna tiestö ja reitit, osin valokuvineen ja karttoineen. Reittivaihtoehtoja on useita ja pieniäkin teitä on mukana, on laskettu puhelinlinjat, bensiiniasemat ym jo tuolla edellä luetellut asiat hyvinkin tarkkaan.
Tuo kirja käy hyvin tämänkin päivän ihmisille täällä Suomessa paikallishistorian tutkimiseen, niin tarkasti monet paikat on siinä selvitetty. Jopa yhdessä tietoimituksessa viittasimme leikillisesti kaverin kanssa tuohon ko. teokseen, kun toimitusinsinööri väitti, ettei kyseistä paikallistietä ole ennen määritelty mitenkään. Jo vain on tie määritelty ja vieläpä tien lähellä oleva maastokin, sekä vanhan sillan kohdalla kahluu syvyys!
Varsinainen Marssiopas alkaa tästä:
Suomi. Kuvaus marssireiteistä s. 72
Marssireitti:
Järvialue ja eteläosa
s. 77 - 146
Osa I
1. Viipuri - Helsinki
2. Manssila -Tyrjä
3. Hautavaara - Imatra
4. Vuoksenniska- Lahti
5. Selkäharju - Lahti
6. Suojoki - Mikkeli
7. Liusvaara - Jyväskylä
8. Taipale - Jyväskylä
9. Inari - Ylivieska
Poikittaiset marssireitit:
s. 151 - 204
1. Läskelä - Uusikylä
2. Sortavala - Tiensuu as.
3. Jaakkima - Nurmes
4. Koitsanlahti - Rautavaara
5. Savonlinna - Rutakko
6. Vuoksenniska - Iisalmi
7. Virmutjoki - Kiuruvesi
8. Selkähaju - Pyhäjärvi
9. Ahvenkoski - Jyväskylä
10. Koskenkylä - Mäntyharju
11. Porvoo - Joutsa
Osa II
Pohjoisosa
s. 211 - 240
10. Lammasperä - Lappi as.
11. Raate - Oulu
12. Suomussalmi - Oulu
12a. Peranka - Puolanka
13. Lämsänkylä - Oulu
14. Tavajärvi - Tornio
15. Alakurtti - Rovaniemi
16. Petsamo - Rovaniemi
Poikittaiset marssireitit:
s. 247 - 261
13. Pielisjärvi - Märkäjärvi
14. Vanhakylä - Murtovaara
15. Vänninmäki - Taivalkoski
16. Valkeiskylä - Vorna
suomalaisten emigranttikommunistien aikaansaannos kotikommunistien suosiollisella avustuksella.
Suomessa oli vastaava opas
1938. Väinö Voionmaa kirjoitti
jo 1918 Suur-Suomen luommolli-
set rajat. Vietti Nykänen kirjoitti
Suomen uusi tie kirjan. A. Hitler
lupasi Suomelle nuo Nykäsen
kirjan kannessa olevat alueet
jo monta vuotta ennen Talvi-
sotaa. Ensimmäinen valloitus
yritys Suomella oli jo 1918 ja
toinen 1920-luvun alussa.