Keskustelu Kustaa H. J. Vilkunan kirjan Viha : perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta teemoilta on näköjään mystisesti kadonnut. Kommunisteille oli ilmeisesti liikaa se, että täällä käydään keskustelua Pietari I verisen toteuttamasta kansanmurhasta Suomessa.
Samassa keskustelussahan sivuttiin myös Karjalan kansanmurhaa 1937-1938.
Samassa keskustelussahan sivuttiin myös Karjalan kansanmurhaa 1937-1938.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tuota Karjalan kansanmurhaa 1937-1938 käsitellään myös Kimmo Rentolan kirjassa: Kenen joukoissa seisot?
Lue kirja-arvostelu alla olevasta linkistä......
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Suomalaiset kommunistitkahden tulen välissäKimmo Rentola arvioi väitöskirjassaanettä Stalinin terrorissa tuhottiinyhtä paljon suomalaisia kuin talvisodassa kaatui/940327096
Kommunismi utopiana oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta kuuluu niihin aatevirtauksiin, jotka ovat muovanneet 20. vuosisadan ihmisten ajattelua ja vaikuttaneet syvällisesti yhteiskunnalliseen kehitykseen kautta maailman. Suomalaisten tietoisuudessa kommunismi kytkeytyy kuitenkin erottamattomasti maamme valtiollisen olemassaolon perimmäisiin ratkaisuihin: valkoisten ja punaisten kamppailuun vuonna 1918, Terijoen hallitukseen, vaaran vuosiin, Suomen ja Neuvostoliiton välisiin kriiseihin.
Suomalaisen kommunismin pimeä ydin on ollut itärajan toisella puolella, suomalaisten tutkijoiden ulottumattomissa. Vasta nyt Neuvostoliiton luhistuttua se alkaa avautua.
Kimmo Rentolan väitöskirja suomalaisesta kommunismista vuosilta 1937-1945 on ensimmäinen tutkimus, joka perustuu laajaan neuvostoliittolaiseen arkistoaineistoon, muun muassa Neuvostoliiton kommunistipuolueen ja Kommunistisen internationaalin eli Kominternin arkistoihin sekä liittoutuneiden valvontakomission puheenjohtajan kenraalieversti Zdanovin papereihin.
Suomalaisten kommunistien toimia Rentola on kartoittanut paitsi Skp:n arkiston myös Valtiollisen poliisin eli Valpon raporttien perusteella. Hänen lähdeaineistonsa käsittää lisäksi suuren määrän julkaistua tietoa ja haastattelujen avulla kerättyjä muistelmia.
"Suomalainen kommunismi oli vallan verkosto, joka sijaitsi kahden valtion välillä ja sisällä", Rentola kirjoittaa. Todellisuudessa suomalaiset kommunistit joutuivat tutkimuksen kohteena olevana aikana kahden tulen väliin: täällä Valpo, siellä KGB:n edeltäjä NKVD.
Valpo toimi ilmeisen tehokkaasti laittomaksi julistetun Skp:n maanalaisen toiminnan estämiseksi. Sillä oli vasikkansa kommunistien sisärenkaissakin. Valpon menetelmät eivät tänä päivänä saisi Amnesty Internationalin hyväksymistä, mutta jälkeenpäin voi kuitenkin todeta, että onni suosi niitä kommunisteja, jotka joutuivat Valpon kynsiin ja istuivat pitkiä vuosia Suomen vankiloissa. Rajan itäpuolella heidän tovereitaan käsiteltiin verrattomasti julmemmin.
Rentola kirjoittaa, että suomalaisille kommunisteille oli kohtalokasta neuvostovaltion ideologian muuttuminen isovenäläiseksi kansallisbolsevismiksi. Heinäkuun alussa 1937 NKVD ryhtyi järjestelmällisesti tuhoamaan suomalaista "nationalismia". Johtohenkilöiden tuomiona oli melkein aina teloitus, loput passitettiin vankileireille, missä monet menehtyivät.
Rentola päättelee, että Stalinin terrorissa saattoi koko Neuvostoliitossa "kaatua" saman verran suomalaisia kuin talvisodassa eli suuruusluokkaa 20000 ihmistä.
Mutta Otto Ville Kuusinen säilyi hengissä. Vaimo vietiin vankileirille, samoin poika, ja lähimmät poliittiset avustajat joutuivat teloituskammioihin. "Tunnustuksia" oli NKVD:llä riittävästi myös Kuusisen tuomitsemiseksi.
Hänen pelastumisensa on selitetty johtuneen hänen äärimmäisen nöyrästä lojaliteetistaan Stalinia kohtaan, mutta eivät useimmat teloitetuistakaan olleet tässä suhteessa häntä huonompia. Rentola arvelee, että Kuusinen haluttiin säilyttää tulevia tehtäviä varten, mutta ehkä sattumalla oli osansa. Kun uhreja oli miljoonia, saattoi pyöveleille sattua sellainenkin vahinko, että joku jäi tappamatta.
Suuren terrorin avulla Stalin vaihtoi NKP:n jäsenistön uudeksi. Ne, joilla oli tallella kyky itsenäiseen ajatteluun, tuhottiin, ja tilalle nousivat ihmiset, jotka olivat valmiit julistamaan, että musta on valkoinen tai päinvastoin, jos Puolue niin tahtoi.
Ulkopuoliselle jää käsittämättömäksi, miten suomalaiset ja muiden maiden kommunistit saattoivat kaiken tämän jälkeen yhä uskoa aatteeseen ja jatkaa toimintaansa puolueessa.
Rentola kirjoittaa terrorin painaneen "suomalaisen kommunismin kollektiiviseen mentaliteettiin jäljen, jota voisi verrata lapsuusajan insestin merkitykseen yksilön kehityksessä". Se oli "likainen ja läheinen salaisuus, joka piti tavalla tai toisella työntää pois näkyviltä ja mielestä".
päässyt lukuun 34000, Karjalan kansanmurhan osalta
ja mistä ihmeen syystä. Kuka täällä sensuroi asiallista keskustelua
Koko pienen ikäni (51v.) olen kuullut isosta vihasta paikkakunnallamme perimätietona. Omistamillani mailla on vielä pieni pätkä noihin aikoihin liittyvää ratsutietäkin, paikan nimistössä lähistöllä on myös vankasti isoon vihaan liittyvää mm. Venäläismäki, Papinmäki (muistitiedon mukaan murhattu pappi siellä), Kellokallio (kirkonkelloja oltiin viemässä turvaan ryöstäjiltä, putosivat sulaan) jne.
Muutamia nyt jo autioituneita asujaimistoja soiden keskellä on ihmetelty paikkakunnalla, mutta niidenkin selitys on, että siellä saatiin olla rauhassa terrorilta isonvihan aikaan.
Meno on kuitenkin ollut melkoista murhaamista ja ihmisten kiduttamista.
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Isonvihan terrori synnytti suomalaisen muistinPahimpia kansan kiusaajia olivat silloinkin omat jotka menivätmiehittäjän puolelle/HS20060312SI1KU030ec
hevosen perässä vietiin naisia sidottuina venäläisten kasarmeille. Kädet taakse sidottuina ihmisiä roikotettiin kunnes tunnustivat minne ruokavarat on piilotettu. Raskaana olleita naisia roikotettiin kädet selän taakse sidottuoina kunnes saivat keskenmenon. Tuhansia suomalaisia, n.30 000 vietiin Venäjälle orjuuteen joista suurin osa oli lapsia. Ensin uhria korvennettiin palavilla vastoilla ja sitten työnnettiin elävänä leivinuuniin! Lue HS - kuukausiliite heinäkuulta.
Ei saa keskustella asiasta
keskustella negatiiviseen sävyyn Kiinasta tai Venäjästä. Ja miksi ei? No kaupankäynnin takia tietysti. Kauppa ajaa ohi historiallisista keskusteluista joissa voidaan asettaa em. maat huonoon valoon.
Kauppalehti on mainio esimerkki tälläisesta linjasta ja edellä mainitsemani vuoksi linja on jokseenkin looginen heille.
Ikävä tosiasia on, että Pietari I on kansanmurhaaja ja, että Pietarin kaupunki on rakennettu suomalaisella verellä.
siellä ollut paljon muitakin kun suomalaisia. Eipä omita kaikkia surkeuksia.
Venäjän toiminta perustuu muiden ryöstämiseen.
Ei saanut puhua isostavihasta silloin, piti olla suu supussa ja niin se unohtui monilta. Kaikki muistelivat vain viime sotia. Pietari I on kaikkien aikojen lahtari.
Stalinin vainot on nähtävä myös natsi-Saksan voimistuvan uhan torjumisen kannalta. Natsien Lebensraum-haaveet ja viha bolshevismia kohtaan tiedettiin varmasti Kremlissä.
Suomalaiset nähtiin epäluotettavana rajakansana, ja NL:oon muuttaneet suomalaiset kommunistitkin 5.kolonnana. Stalinin pelko ei muuten osoittautunut harhaksi. Suomi antoi alueensa hyökkäysalustaksi.