lievä pahoinpitely ja

Tuttu nainen tuli kotiini käsittämättömästä syystä räyhäämään lasteni nähden, haukkui, huusi ja raivosi silmittömästi, ei poistunut pyydettäessä ja lopuksi löi minua kahdesti nyrkillä kasvoihin. Itse en käyttäytynyt tilanteessa uhkaavasti, seisoin lähinnä suu auki ja ihmettelin sitä raivon määrää enkä ymmärtänyt, mistä oli kyse. Järkytyin tapauksesta kovasti. Kävin poliisilaitoksella tekemässä rikosilmoituksen pahoinpitelystä ja kotirauhan rikkomisesta. Poskeni oli turvoksissa ja kipeä vajaan viikon, mitään pahempaa ei onneksi sattunut.

Nyt tapauksesta on yli viikko, ja tähän kyseiseen naiseen ei ole poliisi edes vielä vaivautunut ottamaan yhteyttä. Oikeusaputoimistoon soitin, ja kysyin onko minun mahdollista hakea korvauksia lapsen "henkisestä kärsimyksestä" (en ole aikaisemmin joutunut mitään tällaista selvittelemään enkä tiedä oikeita "nimikkeitä" ja olen muutenkin pihalla koko systeemin toiminnasta), sain kuulla että minun on täysin turha mitään korvauksia _mistään_ lähteä hakemaan. Lapsi (4v) on ollut tapauksen jälkeen järkyttynyt ja heräillyt öisin - kukapa lapsi EI järkyttyisi, jos lapselle tuntematon ihminen tulee omaan kotiin käyttäytymään uhkaavasti, huutamaan hävyttömyyksiä ja lyö äitiä?

Ihmettelen, miksei poliisi ole vieläkään edes sormeaan heristänyt tälle naiselle. Onko tässä maassa todella mahdollista mennä toisen kotiin riehumaan (ja hajottaa vieläpä ovesta lukko mennessään, paiskaten oven kiinni niin, että lukonkieli on ulkona), ilman minkäänlaisia tuntuvia seurauksia? Tuskinpa muija edes muistaa enää kohta koko tilannetta, miksei poliisi voisi edes soittaa ja kysyä hänen kantansa asiaan? Olisin olettanut, että nainen haetaan edes samantien asemalle kuulusteltavaksi tai yöksi putkaan rauhoittumaan. Nainen on ollut aiemmin useasti väkivaltaisen käyttäytymisen vuoksi poliisin kanssa tekemisissä (syytteitä pahoinpitelyistä ja tapon yrityksestä, lähestymiskieltoa ym).

Usko meni poliisiin, mitäpä sinne enää soittamaan ellei jollakin mene henki. Mitä tässä voi tehdä!? En suostu siihen, että tällaisesta pääsee kuin koira veräjästä, vaikka varmasti paljon pahempiakin asioita päivittäin tapahtuu.