15.09.2009 A-Talk toi sitä kaivattua julkisuuta työllisyydenhoidon ongelmiin.
Muutamat ohjelmassa esiintulleet keskeiset ongelmat,vaikuttivat lähinnä johtuvan näkemyseroista,riippuen kunkin osapuolen omista eduista.
Pekkarisen etua edusti määrärahojen kohdentaminen ja ennenkaikkea hän toi esiin esr-rahojen osalta huomionarvoisen seikan -" euroopan sosiaalirahaston rahat ovat meidän rahoja-mehän ne olemme maksaneet".
näitä esr-rahoja on mahdollista kohdentaa työllisyyden hoitoon,mutta hankkeiden valmistelussa pitää noudattaa rahoitukseen liittyviä säädöksiä ja valmistelun lisäksi tällaisen rahan valvonta sitoo viranomaistyötä.
http://atuubi.yle.fi/ohjelmat/a_talk
Muutamat ohjelmassa esiintulleet keskeiset ongelmat,vaikuttivat lähinnä johtuvan näkemyseroista,riippuen kunkin osapuolen omista eduista.
Pekkarisen etua edusti määrärahojen kohdentaminen ja ennenkaikkea hän toi esiin esr-rahojen osalta huomionarvoisen seikan -" euroopan sosiaalirahaston rahat ovat meidän rahoja-mehän ne olemme maksaneet".
näitä esr-rahoja on mahdollista kohdentaa työllisyyden hoitoon,mutta hankkeiden valmistelussa pitää noudattaa rahoitukseen liittyviä säädöksiä ja valmistelun lisäksi tällaisen rahan valvonta sitoo viranomaistyötä.
http://atuubi.yle.fi/ohjelmat/a_talk
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pekkarinen ei kertonut kuinka määrärahoja tulisi kohdentaa,vaan käsittääkseni projektien valintavastuu jää TE-keskuksille.Pekkarisen työnjaon ymmärtää,jos asiaa tarkastelee TEM.in kannalta.Tem.iä kiinnostaa vain toiminnan ylläpitäminen ja jokaista kansallista euroa kohden saatu 3 euroa,jotka tulevat tuolta Esr-rahastosta,edellyttäen että hanke (projekti) täyttää rahansaannille asetetut vaatimukset.
Mitä ne vaatimukset ovat on luettavissa TE-keskusten ja euroopan sosiaalirahaston sivuilta.
Tärkeämpää olisi eilen ollut keskustelussa ottaa huomioon ja lähempään tarkasteluun rahoitettavien hankkeiden taso,laatu ja valvonta,kuka näitä valvoo ? TE-keskusko ?
TE-keskuksen Uudenmaan yksikön johtaja piti keskeisimpinä ongelmina rahojen loppumista,henkilöstöresurssipulaa,valtion tuottavuusohjelmaa sekä projektikokeiluihin ohjattujen nuorten haluttomuutta ottaa vastaan tarjottuja paikkoja.Hän jopa kehoitti nuoria katsomaan peiliin ja etsimään sieltä syitä haluttomuuteen.Kertooko peili syyn,- epäilen vahvasti ja epäilen myös sitä että , jos peili kertoisi syyn, niin kyseinen henkilö ei sitä uskoisi.
TE-keskuksen johtajan huoli rahojen loppumisesta on aito ja kertoo ainakin siitä seikasta ettei hankekehitelyissä pystytä luomaan tasaista virtaa, joka takaisi myös tasaisemman rahavirran, jolloin Pekkarisen toivomat työllistämis- ja koulutustoimet purisivat työttömyyden hoidossa.Pallo näytäisi palautuvan TE-keskuksiin ja hankkeiden suunnitteluun.
TE-keskus vetosi henkilöstöpulaan hankkeiden takkuamisen osalta,ja erehtyi perustelemaan esim. työkokeilu ja harjoittelupaikkojen osalta,resursseihin vedoten,- heiltä ei löydy riittävästi henkilökuntaa,jotta TE-keskus voisi jalkautua ja kierrellä yrityksiä harjoittelupaikkojen löytymiseksi.
Voiko asia todella olla näin ?-
Onko vika pelkästään toimintamallissa,vai suorastaan henkilön kyvyttömyydessä järjestellä asioita tai työnjakoa?
Jos TE- keskuksessa takasteltaissiin, myös peilin avulla omia töitä ja syitä resurssipulaan, niin väistämättä tällaiset voimavaroja sitovat,muille helposti delegoitavat työt siirtyisivät projektihankkeissa alemmille toimijoille. Mielestäni harjoittelupaikkojen hakeminen kuuluisi alemmalle tasolle,lähinnä projektin vetovastuussa oleville ja ne pitäisi olla sovittuna paperille siinä vaiheessa kun tavoitteita asetetaan projektissa.
TE-keskuksen tehtäväksi jäisi tarkastaa hankkeen järkevyys ja hylätä tai hyväksyä hanke.
Jos hanke saisi hyväksynnän,niin TE-keskukselle jäisi valvontavastuun ratkaiseminen, joko itse tai ulkoinen taho.
Onko tuota valvontavastuuta näissä hankkeissa kenelläkään ja mitkä ovat laatukriteerit joihin hankkeen pitäisi mahtua ? Epäilen vahvasti että ei ole.
Otetaan esimerkki noista tavotteiden ja tulosvastuiden asettamisesta,mihin projekti pyrkii ja mitä vaatimuksia sille on aseteetu ?
elinen saa kelvata
""1.2. TAVOITTEET
Projektin tavoitteena oli edistää kohderyhmän eli vaikeasti työllistyvien asiakkaiden yksilöllisiä valmiuksia ja motivaatiota siirtyä työelämään tai koulutukseen. Tässä painopisteinä olivat asiakkaiden voimavarojen vahvistaminen sekä koulutus- ja työelämävalmiuksien ja työkykyisyyden lisääminen. Tavoitteena oli myös asiakkaiden elämänhallintataitojen vahvistaminen, heidän sopeuttaminen koulutus- ja työelämärytmiin, työelämään tutustuttaminen ja motivointi. Lisäksi pyrittiin tukemaan nuorten itsenäistä asumista.
Yhtenä projektin tarkoituksena oli, että koulutukseen, työmarkkinoille ja/tai työharjoitteluun/työkokeiluun hakeutuneiden työnhakijoiden määrä kasvaa ja sosiaaliturvan varassa olevien moniongelmaisten työnhakijoiden määrä vähenee. Myös syrjäytymisongelmien sekä fyysisten ja psyykkisten sairauksien oli tarkoitus projektiin osallistuneiden asiakkaiden osalta vähentyä ja niiden aiheuttamien kustannuksien pienentyä. Yksilötasolla toimintaan osallistuneiden elämänhallinta, opiskelu- ja työelämävalmiuksien piti kohentua ja yksilön valinta- ja toimintamahdollisuuksien lisääntyä.
Lisäksi yhtenä tavoitteena oli lisätä kunta- ja sektorirajat ylittävää viranomaisyhteistyötä vaikeasti työllistyvien kokonaistilanteen kartoittamiseksi ja auttamiseksi ja kehittää paikallisia palveluketjuja ja käytäntöjä.
Projektin määrällisenä tavoitteena oli 175 asiakkaan osallistuminen toimintaan kolmen vuoden aikana. Näistä piti 85 asiakkaan olla naisia. Lisäksi projektin lyhytkestoiseen toimintaan tuli osallistua 245 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä.
Kenen tavoitteita tälläinen tukee onko tällaista toimintaa järkevää rahoittaa,vain siksi että esr-rahoja ei jäisi käyttämättä ?
Katselin ohjelman. Ensimmäiseksi ihmettelin sitä, että miksi Sinnemäki ei ollut paikalla, vaan häntä edusti Pekkarinen. Varsin erikoista, kun kyse oli kuitenkin Sinnemäen tehtäväalueesta. Toisaalta Sinnemäen keskustelutyylin tietäen en yhtään asiaa ihmettele.
''Tärkeämpää olisi eilen ollut keskustelussa ottaa huomioon ja lähempään tarkasteluun rahoitettavien hankkeiden taso,laatu ja valvonta,kuka näitä valvoo ? TE-keskusko ?''
Olisikohan tuossa pukki kaalimaan vartijana?
ESR-rahoituksen varassa on pidetty mm. Uusille urille -kursseja. Kurssiesitteessä kurssilla on hieno sisältö. Vaan mikäpä oli eräänkin tällaisen kurssin sisältö? Sattuneesta syystä tiedän erinomaisesti tuon. Muiden vastaavien kurssien, joita pidetään eri nimikkeillä pilvin pimein, sisältö lienee jokseenkin vastaava.
Kurssi oli ns. nonstop-kurssi. Tuon kurssin kohdalla se tarkoitti sitä, että aina kun yksi kurssilaisista oli saatu haukuttua hakeutumaan ilmaistyöntekijäksi paikkakunnan yrittäjille, uusi työtön astui 'kurssitettavaksi' ilmaistyöntekijäksi. Muuna kurssin sisältönä oli jonkin verran askartelua ja ilmeisesti jonkinlaista ryhmäterapiaa tai vastaavaa. Kurssin varsinainen vetäjä kävi kerran viikossa haukkumassa kurssilaiset, kun eivät vielä olleet saaneet palkatonta harjoittelupaikkaa. Oli kai tarve saada uusi 'kurssitettava' - kenties lisärahan vuoksi. Muilta osin kurssia veti sijainen, sillä kurssin vetäjällä oli muuallakin Suomessa vastaavia kursseja.
Yksi kurssitettava, keski-ikäinen perheenäiti, päätyi kuukaudeksi ilmaiseksi siivoojaharjottelijaksi erääseen yritykseen. Työnantaja oli niin tyytyväinen työpanokseen, että olisi pitänyt työttömän töissä vielä kuukauden, pari ja maksanut ihan palkkaa. Työkkäri ei ajatusta hyväksynyt, vaan pakotti työttömän palaamaan tälle mainiolle kurssille odottamaan uutta ilmaisharjoittelupaikkaa. Perusteluna oli, että kun hänelle ei ollut tarjottu vakipaikkaa.
Toinen kurssitettava, eläkeputkessa oleva ja muutamaa kuukautta vaille 60-v, jolla oli hyvin pitkä työura takanaan ja akateeminen koulutus, oltiin pakottamassa myös hakeutumaan ilmaistyöntekijäksi.
Kolmas kurssitettava yritettiin samaan kurssin vetäjän toimesta toimimaan niin, että hän olisi päätynyt oitis karenssiin. Minä pääsin väliin.
Jne.
Että tällaisia nämä ESR-projektit.
''TE-keskuksen Uudenmaan yksikön johtaja piti keskeisimpinä ongelmina rahojen loppumista,henkilöstöresurssipulaa,valtion tuottavuusohjelmaa sekä projektikokeiluihin ohjattujen nuorten haluttomuutta ottaa vastaan tarjottuja paikkoja.''
Ehkäpä yksikön johtajan pitäisi katsoa ennemminkin peiliin. Ei nuoria opeteta työntekijöiksi sillä, että heitä pidetään tyhminä pakottamalla mihinkään johtamattomiin koulutuksiin tai palkattomiin töihin.
''Onko vika pelkästään toimintamallissa,vai suorastaan henkilön kyvyttömyydessä järjestellä asioita tai työnjakoa?''
Kyseessähän on valtion virasto ;D. Niissä on tullut luuhattua erinäisiä vuosia.
''Tässä painopisteinä olivat asiakkaiden voimavarojen vahvistaminen sekä koulutus- ja työelämävalmiuksien ja työkykyisyyden lisääminen. Tavoitteena oli myös asiakkaiden elämänhallintataitojen vahvistaminen, heidän sopeuttaminen koulutus- ja työelämärytmiin, työelämään tutustuttaminen ja motivointi.''
Tuo taisi olla Uusille urille -kurssin tavoitteita.
Niitä tavoitteita voi tietysti paperilla esittää vaikka miten, mutta todellisuus taitaa olla ihan liian usein toinen. Kurssilaiset eivät uskalla seurausten pelossa antaa aitoa palautetta.
Ohjelmassa heti alkuun pisti silmään, kun Hetyn edustaja totesi, että hän joutuu koulaamaan työvoimavirkailijoita, kun eivät kykene antamaan oikeaa tietoa työttömille. Pekkarinen kiivaasti väitti vastaan ja kehui työvoimavirkailijoiden ammattitaitoa.
Olen tuossa taipuvainen uskomaan Hetyn edustajaa.
Suuri osa työkkärin virkailijoista on työllistettyjä, suuri osa merkonomikoulutuksen saaneita. Kuulinpa radio-ohjelman, jossa haastateltiin sivareita. Yhdelle sivarille tarjottiin sivarityönä työkkärin työvoimaneuvojan paikkaa lyhytaikaisesta entisestä kotikaupungistani. Sivarin siviilityö oli S-marketin kassana, joten antoi varmasti kovasti valmiuksia työvoimaneuvojan hommiin. Sivarilla oli riittävästi järkeä, että hän kieltäytyi hommasta.
Sitä paitsi olen useammankin kerran lueskellut työvoimaneuvojien merkintöjä, joista on selvästi käynyt ilmi, että työtön oli saanut väärää tietoa. Eikä noin ole tapahtunut vain kerran... Eikä vain kerran ole tapahtunut, että saadut väärät tiedot ovat johtaneet karenssiin.
Olen laittanut postia Hallille. Vaan muuttuneeko mikään? Kuinkahan kauan tämä viesti saa täällä olla, ennen kuin sensuroija iskee?
kunnille selviää täältä.
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/09/tyottomien_aktivoinnista_neuvotellaan_uudelleen_1011927.html
samalla voit itse päätellä mikä on saanut Tvy.n huolestumaan de minimis-lain voimaantulosta.
Olipas mielenkiintoinen juttu tuo, mikä linkin takana oli. Näköjään ei pysty asian kaikkia puolia mieltämään.
Tvy.n osalta toiminnassa on tapahtunut käänne parempaan suuntaan,- ehkä kuitenkin liian myöhään.
.-no tvy on sivuseikka,suurimpana ongelmana työllisyyden hoidossa on tasokkaiden projektien rakentaminen ja kuntien osalta kuinka v 2010 ...........?
Viimeisen palikan saat itse etsiä,niin loputkin loksahtelee paikoilleen.
Aiemmissa ketjuissa,joku ihmetteli miksi ay-liikkeet eivät tee asialle mitään,,??? miksi tekisi jos SAK on suosiollisesti osallistunut koulutuksiin (projektirahoitteisiin),joilla valmiuksia työelämään parannetaan ja peräti suoritetaan jonkinasteisia tutkintoja,- enkä tarkoita mitään Vierumäki-opistoa, vaan laajamittaista toimintaa.
Pekkarisen etua edusti määrärahojen kohdentaminen ja ennenkaikkea hän toi esiin esr-rahojen osalta huomionarvoisen seikan -" euroopan sosiaalirahaston rahat ovat meidän rahoja-mehän ne olemme maksaneet".
... (otsikon jatkoa) loispumivirkailijat käärivät nuo esr-rahat omiin taskuihinsa. Aika suorasti sanottu Pekkariselta.
"... (otsikon jatkoa) loispumivirkailijat käärivät nuo esr-rahat omiin taskuihinsa."
Jos olet aivan tai edes jokseenkin varma että noin on, miksi et tee tutkimuspyyntöä poliisille tai valtion talouden tarkastusvirastolle?
En usko, että virkailijat rahoja pääsevät taskuihinsa käärimään, ne kun menevät humpuukikouluttajille. Mm. noiden rahojen vuoksi Suomeen on syntynyt kaikenkarvaisia koulutusyrityksiä.
Tai tietysti voivat saada siten ylimääräistä, jos osallistuvat ESR-rahoitusta saaviin projekteihin.
Eturistiriidoista puheenollen:
G.W.Sohlbergin, Varman ja StaffPointin johdon sijoitusyhtiö Capmanilta ostama henkilöstövuokrausyhtiö StaffPoint on kesällä 2009 laajentanut toimintaansa työttömien kurssitukseen ostamalla Taitoprofiilit Oy:n.
Saako StaffPoint ilmaista vuokratyövoimaa valtion rahoittamana myydessään työelämävalmennuskursseja TE-keskuksille? Houkutus palkkamenojen suitsimiseen tuloksen tekemiseksi on varmaankin aika suuri teettämällä valtion rahoittamat työharjoittelut StaffPointin asiakasyrityksissä.
StaffPointin hallinnosta löytyy mm. Liisa Jaakonsaari ja valtionyhtiö Fortumin henkilöstöjohtaja Mikael Frisk.
Ilmankos poliitikot haluavat aina panostaa työllisyyskoulutukseen tukityöllistämisen sijasta ja työttömät pakotetaan karenssin uhalla näille pilipalikursseille?
olis kiinnostanut valmis verkosto joka tuli Taitoprofiilit Oyn mukana:Taitoprofiilit oy.hän oli aikoinaan 2004 eriytetty ICSL stä ja keskittyi kartoittamaan juuri työntekijöiden kykyjä ja osaamista ja myi osaamistaan palvelualoille.Taitoprofiilit Oyn asiakaskunta näytti jo tulloin koostuvan Te-keskuksista , te- toimistoista ja Työelämän valmennuskeskuksista, eli kaikki tarvittavat yhteydet olivat valmiina.
Staffpoint puolestaan on kasvanut yhdeksi laajemmista henkilöstövuokrausyrityksistä ja on noin 17000 hengen palkanmaksajana noin 100 milj. liikevaihto v 2008, ei tuollaisa määriä ja summia pyöritetä aivan pienien asiakaslähtöisten tarpeiden vuoksi. Varmasti on asettanut melkoisia paineita Staffpointille saada riittävästi "tykinruokaa" markkinoille,joten heidän kannaltaan sijoitus tuhon Taitoprofiilit Oyn on varmasti perusteltu ja riskitön juuri tuon "korkea-arvoisen" suojelusjoukon ansiosta.
Tästähän tämän lyhyen historian ja henkiöstöpalvelu järjestelmän kehityskaaren näet. Ulkoistaminen on perusteltua, jos yritys sen katsoo perustelluksi.Mutta jos henkilöstövuokraus- ja henkilöstöpalveluyritäminen alkaa kovin raskaasti nojata Te-keskusten, te-toimistojen ja Typ.n järjestämään "halpatyövoimaan", niin hajukin alkaa levitä vastatuuleen.
http://www.icsl.fi/?1-145
Kehitysnäkymät eivät ole huonot ja vuokraustoiminta laajenee 15-25 % vuosivauhdilla, paitsi työllisten kannalta katsottuna voisi jossain vaiheessa olla aihetta huoleen.
http://www.talouselama.fi/tyoelama/article157763.ece