"Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Ruotsi lähetti saarille sotilasretkikunnan nimellisesti "suojelemaan" ahvenanmaalaisia siviilejä, mutta todellisuudessa ilmeisesti valmistelemaan saarten liittämistä osaksi Ruotsia. Ruotsalaiset kuitenkin väistyivät saksalaisten tieltä."
Yrittääkö Thors toteuttaa nyt tuota Ruåtsin pitkäaikaista haavetta Ahvenanmaasta?
Vai miksi Ahvenanmaan irroittamista Suomesta jälleen käsitellään?
Yrittääkö Thors toteuttaa nyt tuota Ruåtsin pitkäaikaista haavetta Ahvenanmaasta?
Vai miksi Ahvenanmaan irroittamista Suomesta jälleen käsitellään?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Pitäisikö sallia ahvenanmaalaisten ihan itse päättää asioistaan tällä kertaa?
Carl Enckell:in poliittiset muistelmat osa II käsittelee Ahvenanmaakysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on liki 100 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen.
Kirjaa saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja.
Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2, Wsoy, 1956, 382 364 s.
http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=500070
http://www.antikka.net/
http://www.antikvaari.fi/
Ruotsinkieliset kunnat tipahtaisi 19:sta => 3:een
Terve menoa vaan mutta vielää ne saaret mennessänne. MITÄ hyvää tuo saaripahaine on Suomeen tuonut?
Vain huonoa mainetta: Lintujen kevätlahtaus, viinimaahanke vs. vuoristotuki, nuuskaoikudenkäynnit, PAFF, ahvenanmaalaiset sotasankarit jne.
Kyllä nyt Julius Sundblom pyörii haudassaan.Tässä kirjassa, Bror Laurla: Tie Talvisotaan, kerrotaan myös Ahvenanmaalla 1917 syntyneen aktivisti/separatistiliikkeen, Ålandsrörelsenin toiminnasta ja Julius Sundblomin osuudesta tapahtumien kulkuun.
Ja se Oolannin sota oli kauhia... Tosin jotkut pilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari. niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii."
Miten se Kekkonen kirjoittikaan noista "Vahingollisista ruotsalaisista":
>>Ahvenanmaalaisten yritys epäonnistui, mutta pitkällinen kiista heitti synkän varjonsa "emämaan" ja "saariston" välille. Suomessa on totuttu kunnioittamaan tehtyjä sopimuksia, ja siksi Ahvenanmaa kaikkine valtakunnallista itsetuntoa loukkaavine erioikeuksineen sai elää rauhassa omaa elämäänsä. Tosin jotkut pilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari. niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii." Siihenpä sitten pysähdyttiinkin. Mutta ei myöskään päässyt syntymään mitään välitöntä, sydämellistä suhdetta muun Suomen ja Ahvenanmaan välille. Sundblom halusi pysyttää "valtakuntansa" eristettynä, eikä täältä käsin haluttu ystävyyttä tyrkyttää. Maksettiin vain ja maksetaan edelleen kovilla verorahoilla tarpeelliset kymmenien miljoonien vuotuiset lisät Ahvenanmaan menoihin.
En minä kirjoja kaipaa, kysyin vaan että mitä pahaa siinä mahtaisi olla jos ahvenanmaalaiset saisivat päättää ihan itse mihin haluavat kuulua vai haluavatko kenties itsenäistyä. Minulle asia on jokseenkin yhdentekevä kun en kyseisen saaren asukkaisiin kuulu.
Ruotsi on ollut Suomen verenimijä jo ammoisista ajoista lähtien ja pettänyt aina tosi paikan tullen!
Viimeisimmät petokset tapahtui Ahvenanmaan -kriisin aikana ja silloin oltiin hiuskarvan päässä sodasta. Siinä olisikin naapuri saanut tupaansa oikein kunnolla! Ruotsihan miehitti Ahvenanmaan 1918 ja Suomen apuun kutsumat saksalaiset käytännössä heittivät Ruotsin joukot saarilta!
Ruotsi petti Suomen Talvisodan aikana. Liki 20 vuotta oltiin tehty suunnitelmia NL:n hyökkäyksen varalta ja Ruotsi lipesi kaikista suunnitelmista. Tästä kertoo Martti Turtolan väitöskirja Tornionjoelta rajajoelle.
Kaiken huippuna paljasti vielä NL:lle rauhanneuvotteluiden aikaan Suomen suostuvan mihin tahansa ehtoihin sodan lopettamiseksi. Näin Suomi menetti ainakin Viipurin ja Sortavalan.
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/luovkarjkar.htm
Carl Enckell:in poliittiset muistelmat ja niiden osa II käsittelee Ahvenanmaakysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on 94 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen. Käsittely Kansainliitossa kääntyi Suomen hyväksi Japanin ansiosta. Ruotsi jopa häivytti Ahvenanmaan-Turun saariston niistä kartoista, jotka olivat käsittelyssä liitteinä! Siitä kertoo kirja Ramstedt:n Seitsemän retkeä itään. Lähettiläänä Nipponissa, WSOY, 1967, 414 s.
Kirjoja saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja.
Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
wsoy, 1956, 382 364 s.
Ramstedt, G.J. : Seitsemän retkeä itään Lähettiläänä Nipponissa, WSOY, 1967, 414 s.
Turtola, Martti: Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923–1940. Puolustuspoliittinen vaihtoehto
WSOY 1984 (1 p.). 259 s.
Pieleen meni tuokin valtioliittoyritys heti Talvisodankin jälkeen ja hyvä niin. Suomi soti 105 päivää ja olisi luopunut lähes kaikesta itsenäisyydestään Ruotsille. No itänaapuri ja "Saksan koira jalo" kaatoi tuonkin taikinan...
Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977
Ramsted:n kirja Lähettiläänä Nipponissa on mielenkiintoinen kirja. Kannattaa hankkia ja lukea se.
Ramsted G. J. Lähettiläänä Nipponissa (muistelmia vuosilta 1919-1929), WSOY, 1950
Lähettiläänä Nipponissa kertoo Ahvenanmaan tapahtumista ja Kansainliiton ratkaisuun vaikuttaneista asioista. Ruotsalaiset oli aivan ihmeissään Japanin äkillisestä aktiivisesta roolista Ahvenanmaan kysymystä käsiteltäessä ja he sanoivat suoraan, että ilman Japanin aktiivisuutta olisi lopputulos ollut Ruotsille myönteinen.
Olihan se melkeinpä silkka sattuma, että Ruotsin karttapetos tuli ilmi. Asiasta kerrotaan aika perusteellisesti tuossa kirjassa. Nuori lähettiläs suhmuroi paremman tekemisen puutteessa aika isoissa asioissa ja hämmästyi itsekin asian saamasta julkisuudesta ja lopputuloksesta.
Japanin rooli oli aika pientä Kansainliiton toiminnassa ja se tarttuikin tuohon kansainvälistäkin huomiota saaneeseen aiheeseen innokkaasti. Ramsted toimitti asiakirjat ja taustatietoja. Häneltä oppitunteja suomen kielessä yksityisesti ottanut ja suomenkieltä opetellut japanilaistuttunsa, joka oli muistaakseni jokin lähetystösihteeri, käänsi asiakirjat japaniksi merimatkan aikana. Japanilaisten alunperin saamista kartoista oli todellakin häivytetty Turun ja Ahvenanmaan välinen saaristo poissa ja niinpä Ahvenanmaa saatiin näyttämään ikäänkuin "enemmän Ruotsille kuuluvaksi". No oikeista kartoistahan se tilanne selvisi.
Mikäli ahvenanmaa itsenäistyisi, tai liittyisi ruotsiin, ei se olisi meille iso vahinko. Ahvenanmaata tuotetaan verovaroin, joille löytyisi kyllä parempaakin käyttöä manner-suomesta. Markka aikaan ahvenanmaa sai 200 miljoonaa tukea vuosittain! Siihen vielä turismin tuomat tulot päälle. Ei hyvää päivää...
Nyttenkin ahvenanmaa saa henkeä kohti 4000 euroa tukea valtiolta. Asukkaita on 27210 (2008)
Ruotsin ja Suomen valtioliitto ei tänäkään päivänä ole mahdoton ajatus. "Ruotsi" on oikeasti Länsi-Ruotsi, "Suomi" oikeasti Itä-Ruotsi. Historiallisesti katsoenhan kysymys on saman valtakunnan eri puoliskoista, joka historiallinen sattuma väkivaltaisesti repäisi toisistaan erilleen - vähän niin kuin Jyllannin niemimaa olisi erotettu Tanskan saarista. Jos Ruotsin kuningas olisi ymmärtänyt liittyä Napoleonin mannermaasulkemukseen 1807, tuota Ruotsin ja Suomen yhteistä suurta onnettomuutta ei kenties olisi tapahtunut, ja Suomi saattaisi yhä olla osa emämaataan.
Ruotsin yhdistäminen eli Ruotsin ja Suomen valtioliitto ratkaisisi kerralla monta ongelmaa: Suomen kielikysymyksen, Pohjolan turvallisuuskysymyksen, Ahvenanmaan kysymyksen. Jos suurvallat olisivat sen sallineet, Ruotsi olisi yhdistynyt v. 1940. Ehkä vielä jonain päivänä...
>Ruotsin ja Suomen valtioliitto ei tänäkään päivänä ole mahdoton ajatus.<
>Ruotsi olisi yhdistynyt v. 1940<
Suomi olisi tyhmästi luopunut itsenäsyydestään ilman laukaustakaan kuten Viro teki ryssille. Se oli maksanut kalliin hinnan 105 päivän taistelusta ja sitten luovuttanut pois sen mistä taisteltiin! Hullutusta. Ruotsi olisi määrännyt Suomen ulkopolitiikasta eli käytönnössä itsenäisyys olis ollut mennyttä.
Miten Suomen kielikysymys oli ratkennut?
Hyvä kirja tästä aiheesta:
Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977
Jokainen vähänkään järkeä päässään omaava ahvenanmaalainen vastustaa raivokkaasti niin itsenäistymistä kuin etenkin Ruotsiin liittämistä. Ei Ahvenanmaalla ole mitään kulttuurihistoriallista tekosyytäkään olla mitään muuta kuin saumaton osa Ruotsia, joten sinne menisivät supertuet, oma itsehallinto, veroparatiisiedut, kieli- ja kulttuuridiktatuuri ja demilitarisointikin sen siliän tien. Karmea tappio.
Ahvenanmaan ylläpito tulee maksamaan meille mannes-suomalaisille pitkän pennin, joten ei meidän kannata kovasti pistää hanttiiin jos sikäläiset haluavat ruveta elämään svedujen kustannuksella ... tai jopa omalla kustannuksellaan. No joo, viimeksimainittu vain vitsinä, eihän ne toki omalla kustannuksellaan halua elää, pinttyneet siipiveikot.
Mitäpä jos lahjoitettaisiin se Ahvenanmaa Ruotsille! Svedut varmaan asiaa sen enempiä ajattelematta ottaisivat "lahjan" vastaan.
Eihän lahjahevosen suuhun ole katsomista, joten ei niistä "pienistä" kustannuksista sopisi svedujen valittaa mitä rakas Ahvenenmaa heille jatkossa aiheuttaa!
ruattalaisille mutta sillä edellytyksellä että ottavat sinne kaikki suomeen tulleet ulkomaalaiset turvapaikanhakijat ja tulevat.
Istuu tuo rasismi tiukassa, suomalaisissa, ei taida olla montakaan palstaa
etteiko joku tollo tuo noita pakolaisongelmia( olemattomia) esiin