25 Vastausta
312 Lukukertaa
onnistuivatko feministit kuitenkaan?
vcbxcvc
Itselleni hoettiin aina pienestä pitäen, että pitää kouluttautua, hankkia ura ettei ole miehestä taloudellisesti riippuvainen. Ennen lapseni syntymää, ajattelin, että olisi täysin hullua jättäytyä kotiin lasta hoitamaan pitkäksi aikaa. Lapseni syntymän jälkeen olen kuitenkin ruvennut miettimään, että ovatko naiset ja perheet loppujen lopuksi yhtään onnellisempia nyt kun molemmat ovat töissä? Lapsille ei jää paljon aikaa illalla töiden jälkeen, perheet voivat huonosti, tulee avioeroja koska arki on liian rankkaa kun molemmat ovat töissä: töiden jälkeen on vielä hoidettava kotityöt ja lapset. Itse olen sen verran tunnollinen, etten usko voivani yhdistää vauvan/pienen lapsen (itsellä vajaa 1v tyttö) hoitoa ja vaativaa työtä, vaan siitä kärsisi aina jompi kumpi (työ tai lapsi) tai sitten molemmat. Nythän naiset joutuvat tekemään kaksi työtä kun ennen naisilla oli yksi tärkeä työ: koti ja lapset. Näen liian usein omassa lähipiirissäni uupuneita perheitä, kun molemmat vanhemmat juoksevat uraputkessa pienten lasten ollessa pitkät päivät hoidossa ja kaikki siksi, että on "pakko", siis mikä pakko? Eihän ennen vanhaan ollut mitään tukia, vaan silti naiset olivat kotona??? Kyse onkin lähes aina omista elintasovaatimuksista. Nyt mietin, oliko mitään järkeä käydä ekonomin koulutus, kun sydämeni sanoo minun paikkani olevan kotona lastani hoitamassa seuraavat vuodet?
Voi pientä ressukkaa...
Huomaa hyvin että valkoisen heteromiehen sairas alistuskulttuuri on sokaissut pienen mielesi. Etkö tajua kuinka moni nainen on taistellut siitä oikeudesta että naisetkin saavat edetä urallaan aina johtoportaaseen saakka?Kotiäitiys ja lastenhoito on niin säälittävää ja vanhanaikaista! Kuinka nykyajan tiedostava nainen edes kehtaa alentua moiseen? Koko elämä jonain miehen orjana ja barbie nukkena, yäk!
voi sinua pientä ressukkaa
Mieheni ei todellakaan ole mikään alistaja, itse asiassa hän haluaisi minun menevän aikaisemmin töihin kuin mitä itse haluaisin. Mikä siitä tekee miehen orjan jos hoidan lastani kotona??? En todellakaan koe "uhrautuvani", vaan teen sitä työtä jonka koen kaikista mielekkäämpänä. Sinulla itselläsi ei taida olla lapsia tai sitten jos on, niin sääliksi käy lapsiasi. Monesti näillä fanaatikkofeministeillä ei itsellään ole lapsia, joten on helppo puhua siitä, kuinka pienen lapsen äidin tulisi edetä jossain uraputkessa. Ja voihan sen uran saada myöhemminkin vaikka olisikin muutaman vuoden kotona, MIKSI KAIKKI PITÄÄ SAADA NYT JA HETI?Olet hukassa itsesi suhteen
Ensin mainitset ettei miehesi ole mikään alistaja, sitten heti perään möläytät että hän haluaa sinun menevän aikaisemmin töihin. Onko miehesi tosiaan noin taitavasti manipuloinut pienen mielesi? Sisko hyvä, ei sinun tarvitse kuunnella miehesi mielipiteitä ja antaa hänen aggressiivisesti määräillä sinua missään asiassa.Lastenhoito mielekkäämpää kuin eteneminen menestyjänä tuottavassa yrityksessä? Älä viitsi. Sittenhän meidän kaikkien naisten tulisi luopua vain haaveistamme ja jäädä kotiäideiksi kaikenmaailman vastenmielisten sovinistien käpälöitäviksi ja ahdistelemiksi, eikä meidän ääntä kuunneltaisi missään. Todettaisiin vain että ne on vaan niitä kotiäitejä, mitä niistä.
Miksi minä haluaisin vaivakseni jotain sinappikoneita kun voin esimerkiksi ottaa kummilapsen köyhemmistä maista ja näinollen tuen taloudellisesti heitä joita sinunkaltaisesi itsekkäät omassa hyvinvoinnissaan rypevät ahneet suomalaiset eivät noteeraa muina kuin jonain halpatyöntekijöinä? Olen saanut kirjeitä kummilapseltani ja hän käy nyt minun lahjoitusteni ansiosta koulua ja hänellä on uudet vaatteet. Se jos mikä on paljon suurempaa välittämistä kuin sinun jahkailusi siitä haluatko nyt mennä aikaisemmin töihin vai valitsetko mukavamman elämän kotona loikoillen kotiäidin täydellisessä roolihahmossa. Mitä sinä esimerkiksi olet tehnyt kolmannen maailman nälkäänäkeville aivan viattomille uhreille?
Ja et sinä voi mitään uraa saada myöhemmin jos sinä ensin leikit jotain kotiäitiä ja haaskaat kallisarvoista ja tehokasta aikaasi. Luuletko että naiset ovat niin vahvoilla tässä miessukupuolen mädättämässä sovinismikulttuurissa että he voivat vanhempina yhtäkkiä tuosta noin vain nousta johonkin suurempaan kuin joku kaupan täti?
Sinä olet oiva esimerkki miesten vallanhimon tuhoisuudesta ja siitä kuinka meidän naisten tulisi yhdistää voimamme ja taistella vanhentuneita ja orjuuttavia sukupuolirooleja vastaan.
jaahas
Taidat itse olla katkera vanhapiika ja KOSKA SINULLA ITSELLÄSI EI OLE LAPSIA, ET VOI TIETÄÄ MITÄ ÄIDINRAKKAUS ON JA SIKSI ET VOI YMMÄRTÄÄ, ETTÄ TODELLAKIN MIELUMMIN HOIDAN ITSE LASTANI KOTONA KUIN ETENEN JOSSAKIN URAPUTKESSA. Oliko oma isäsi/poikaystäväsi kenties joku sadisti vai mistä kenkä puristaa??? Ja tosiaan, sinun on aivan turha edes yrittää ymmärtää, koska sinulla ei ole lapsia- ja parempi niin :-). Onnea sinne uraputkeen, joka tekee sitten elämäsi onnelliseksi, hahaa!Jännä
Aika jännä asenne. Kyseessä on vuosituhansia jatkunut kulttuurievoluutio, jonka vuoksi naisille on syntynyt parempi empatiakyky ja miehille enemmän lihasmassaa. Miehen on ollut tarkoitus päätoimisesti kerätä ruokaa perheelle naisen hoitaessa lasta. Kun lapsi on kasvanut on nainenkin voinut keskittyä ruuan hakuun. Myöhempi naisten alistaminen on ollut taitava propaganda temppu, mutten jaksa uskoa, että luonnollinen tila on miesten ylivalta. Arkeologiset löydöt tukevat jopa päinvastaista.Juutalaisuudella sekä kristinuskolla on ollut naisen arvoa alentava vaikutus. Perisynnillä pelottelu sekä normaalin seksuaalisen kontaktin paheellistaminen ovat tehneet elämästä liian siveellistä ja vuosisatojen aikana miehet on saatu uskomaan, että nainen on jotenkin huonompi puoli.
Nämä eivät kuitenkaan ole riittäviä syitä laajamittaiseen miesvihaan. Mies toimii geeniensä sanelemalla tavalla niinkuin naisetkin. Sanotaan, että vanha koira ei opi uusia temppuja ja se saattaa pitää osittain paikkansa. Jos lapsi kasvatetaan uskomaan, että maailma on epätasa-arvoinen voi hänen mielipiteensä muuttaminen olla vaikeaa.
Miehenä tilanne on hankala sillä minulle onko elämäni ajan opetettu, että täytyy olla kohtelias kaikkia kohtaan. Isäni on aina avannut oven äidilleni eikä siinä ole minusta mitään alistamiseen viittaavaa. Itse kun olen esimerkistä jatkanut tätä tapaa olen saanut vihaisia mulkaisuja ja "sovinisti"-huutoja. Nämä asiat toistuvat neuvoloissa, kouluissa ja muissa lapsen asioita koskevissa asioissa, joihin miestä ei kelpuuteta.
Tasa-arvo ei toteudu kummallakaan sukupuolella kokonaan. Eikä asiaa minusta aja tasa-arvo lautakunta, jonka kaikki jäsenet ovat naisia. Toivottavasti myös miesvihan lietsominen voidaan jättää pois aikuisesta keskustelusta.
Myös paskakuskehin naiskiintiö?
On paljon vittumaisia miesten hommia mihin ei naiset vingu kiintiöitä.
Kyllä toinen voi jäädä kotiin
Koska kuitenkin elämme aikakautta, joka edellyttää naisten uhrautumista feminismin hyväksi, niin miehen on hyvä jäädä koti-isäksi.Mies jää mielellään kotiin, jos olet feministisesti ennakoinut lapsen hoidon oikein, ja valinnut pienituloisen miehen. Suurituloisen uraohjuksen on vaikea jäädä koti-isäksi.
Olet todellakin oikeilla jäljillä. Mielestäni naisen lähteminen kotoa on syypäänä moneen ongelmaan. Niitä lapsia ei tarvitse mielestäni tehdä ollenkaan jos heti perään häipyy kotoa. Nykyajan lapset eivät edes tunne vanhempiaan.
Herätkää loputkin feministien aivopesemät...
Lopuksi katsokaa ja verratkaa: Suomi ja Argentiina:
http://yle.fi/ecepic/archive/00099/tarja_halonen_pipo_99121b.jpg
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1895590&pos=hl-ul-1
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/40/Cristina_fernandez_de_kirchner_and_felipe_calderon_8C95602E8A753CE.jpg
tuhontiellä
"Feminismin päämäärä on tuhota ydinperhe ja avioliitto. Kukaties vaikka vielä lesboksi kääntyminenkin?"Kannatat siis yllättäen lesboutta, mutta kauheat feministit yrittävät tuhota senkin. Kylläpäs naisten tasa-arvoisuuteen pyrkiminen onkin hirveän kauhean kamalaa. Joillekin.
Tarkoitin että lesboksi käännyttäminen olisi yksi päämäärä. Kirjoitin epäselvästi.
akuliina saarikoski
mainitsi jostain ulkomaalaisesta äärilesbo-liikkeestä jonka johtaja sanoi: 10% isn't enough! recruit! recruit! recruit!eli käännyttäkää väkisellä lisää heteronaisia lesboiksi. monien suomalaisten lesbojen salainen haave varmasti olisi se että he saisivat asella uhaten pakottaa naisia lesbosuhteisiin ja raiskata heitä.
vastausta
Monesti feministeillä ei itsellään ole lapsia, joten he eivät mitenkään voi ymmärtää seuraavia faktoja; 1) nainen synnyttää ja kantaa lapsen ja hänelle on biologisesti luotu "äidinvaistot" ja hän imettää, jonka vuoksi hän on lähes aina ainakin pikkuvauva-aikana lapsen paras hoitaja, 2) normaaleilla äidinvaistoilla varustettu nainen ei pysty lähtemään töihin vauvan ollessa 6-9kk ikäinen vaikka hän saattaisi ajatella toisin etukäteen. Tämä siksi, että nainen sisimmässään tietää, että hänen tehtäviin kuuluu hoitaa jälkeläisiään (kuten isänkin) ja hän tietää, että vauva tarvitsee häntä vielä. Ongelmana minusta on se, että jopa nämä feministit näkevät kaikki miehiset ominaisuudet hyvinä kun taas naiselliset ominaisuudet ja esim. lasten, kodin ja perheen hoitaminen nähdään "vähemmän arvokkaampana työnä", kuten tuo nimimerkki "Manna Gryn" asian ilmaisi, EIKO FEMINISTIEN PITÄISI ARVOSTAA NÄITÄ NAISELLISIA OMINAISUUKSIA JA NAISTEN TEKEMÄÄ TYÖTÄ (LASTEN, KODIN HOITO) ELI HE OVAT AJAVINAAN NAISTEN ASIOITA MUTTA EIVÄT KUITENKAAN ARVOSTA NAISTEN TEKEMÄÄ TYÖTÄ VAAN PITÄVÄT SITÄ VÄHEMPIARVOISENA???Eikös meidän pitäisi hyväksyä se, että sekä naisten että miesten tekemä työ ovat molemmat aivan yhtä arvokkaita??Hauskaa
"Monesti feministeillä ei itsellään ole lapsia, joten he eivät mitenkään voi ymmärtää seuraavia faktoja"Väärin, useimmilla feministeillä on lapsi tai lapsia. Normaaleja naisia, pyrkimys sukupuolten tasa-arvoisuuteen yhteiskunnassa ei muuta sitä. Epätasa-arvoisuutta kannattavat ovat pikemminkin epänormaaleita.
"normaaleilla äidinvaistoilla varustettu nainen ei pysty lähtemään töihin vauvan ollessa 6-9kk ikäinen"
Normaaleilla äidinvaistolla on ikiaikaisesti lähdetty tekemään töitä jopa lähes heti lapsen synnyttyä, jos on ollut pakko. Usein on. Nykyään länsimaissa on mahdollista pitää synnytysvapaata ja vanhenpainvapaita, myös miesten. Suurimmassa osassa maailmaa tämä ei ole mahdollista äideille eikä isille yhäkään. Silti kakaroista on yleensä kasvanut kelpo aikuisia.
"Eikös meidän pitäisi hyväksyä se, että sekä naisten että miesten tekemä työ ovat molemmat aivan yhtä arvokkaita??"
Pitäisi. Vaan kun ei tehdä. Jos työt olisivat yhtä arvokkaita, niistä maksettaisiin yhdenvertaisesti. Eipä makseta. Jos maksettaisiin, niin isätkin hoitaisivat jälkeläisiään yhdenvertaisesti äitien kanssa. Lastenhoitoon pitäytyminen se vasta maksaakin hoitajille, työansiot vähenevät, ura heikkenee, eläke pienenee, ja hoitajia pidetään yhteiskunnan yhteiskunnan tukia tarvitsevina pienipalkkaisina. Sekä miestensä tuloista riippuvaisina näöyrinä kaiken-se-kestää-kaiken-se antaa -tapauksina, on kohtelu mitä tahansa..
kyllähän sen ymmärrän
että lapsia hoitaessa työansio vähenee ja ura heikkenee ja ei ole hyvä jos on miehestä täysin riippuvainen (ei työtä, ei koulutusta), MUTTA alkuperäinen kysymykseni olikin, ovatko naiset nyt yhtään sen ONNELLISEMPIA kun naiset vievät lapsensa tarhaan 8-10h/vrk ja juoksevat uraputkessa ja aikaa perheelle jää hyvin vähän? Väitän, että pienen lapsen äiti, joka vie lapsensa joka päivä tarhaan, koska sellain "kuuluu tehdä" ,ei ole onnellinen. Feministit kun tyystin unohtavat TUNTEET, äidinvaistot jne. Kyllähän tiedän, että joidenkin on pakko viedä lapsi pienenä tarhaan, mutta kyllä moni voisi myös hoitaa lapsensa kotona ja olla onnellisempi kuin juosta uraputkessa. Kannatan kyllä naisten kouluttautumista ja naiset voivat aivan yhtä hyvin luoda uraa, mutta miksei voisi odottaa sen aikaa, että lapset ovat vähän vanhempia? Omassa lähipiirissä pienten lasten äidit tuntevat syyllisyyttä, ja ovat onnettomia kun vievät 1-vuotiaan lapsensa tarhaan, koska sellainhan kuuluu tehdä yhteiskunnan painostamana, mutta nämä äidit eivät kuuntele omaa sydäntään ja omaatuntoaa, vaan yhteiskunta on mahdollistanut sen, ettei heidän tarvitse tehdä omantuntonsa mukaisesti vaikka ovat sitten onnettomia. Oma anoppini sanoo aina, että hän on aina katunut sitä, että vei lapsensa pienenä hoitoon, ikinä en ole kyllä kuullut kenenkään sanovat, että harmi kun tuli hoidettua lapset kotona kun he olivat pieniä!missEvie
Kyllä sä aivan oikeassa olet. Kuuntele vain sydäntäsi, sillä yhteiskunta välittää vain rahasta.Mut on viety hoitopaikkaan 70-luvulla jo 3-kuukautisena. Ei sentään onneksi tarhaan, vaan perhepäivähoitoon. Mutta kyllä tuosta on jäänyt jonkinasteinen turvattomuudentunne. Mut on tavallaan hylätty jo vauvana. Äiti ei huolinut? Olinko vaivaksi, olinko taakka? Mikä vika minussa oli? Tällainen jää pysyvästi lapsen alitajuntaan. (Isäkin oli lähes työnarkomaani...työpäivän jälkeen vielä harrastukset joihin me muut perheenjäsenet emme kuuluneet).
Ja nyt molempien kokopäivätyö on Suomessa täysin arkipäivää ja normaalia. Molemmat! vanhemmat poissa lapsensa elämästä suurimman osan. Miettikää ihan oikeasti. Ei tarvitse enää ihmetellä miksi niin moni suomalainen on tunnevammainen alkoholisti. Äidin tissin kaipuu hauskasti sanottuna.
vähän sama kokemus
minullakin: molemmat vanhempani olivat paljon töissä ja isä yrittäjä. Olen "näennäisesti" pärjännyt hyvin elämässä: työpaikka ja korkea koulutus. MUTTA kuitenkin olen voinut henkisesti huonosti: meidän perheessä ei tunteita paljon näytetty ja vanhemmat painottivat vain työtä ja koulutusta, jonka vuoksi minusta tuli "pätijä, pärjääjä", joka haki ihmisarvoaan suorittamalla. Voihan olla, että päiväkotilapset pärjäävät näennäisesti hyvin elämässä niin kuin minäkin, mutta usein heillä on uupumusta, perfektionistia, unettomuutta yms. koska heille ei ole kukaan ollut läsnä kun he olivat lapsia.Kummalista
Kirjoittaja ei ole nainen, ei äiti eikä feministi, mutta tietää näköjään täysin, mitä ne ajattelevat ja tuntevat. Ihmiset ovat erilaisia, ja naisetkin ovat ihmisiä, siis erilaisia keskenään. On ninamikkosia ja sitten kaikesta muustaKIN kuin perheestä kiinnostuneita. Ja myös nämä viimeksi mainitut hoitavat perhettään hyvin.Miksi sidot vain äidit lastenhoitoon etkä puhu isistä mitään? Ovatko isät sinulle epäihmisiä, joita omien lasten sielunelämä ja puuhastelut eivät kiinnosta yhtään? Olet väärässä monen miehenkin mielestä. Suodaan toki isille yhtäläinen aika lasten parissa kuin äideillekin. Vaaditaan sitä.
Näyttää siltä, että naisilta edellytetään uhrimieltä ja vaatimattomuutta perheen puolesta, miesten uran, lasten hyvinvoinnin, isovanhempien hoitotarpeiden jne. puolesta, ja kun kuviot muuttuvat, esim. akka vaihdetaan uudempaan versioon tai lapset ovat aikuistuneet, niin siinä sitä naiset ovat köyhinä yksinhuoltajina tai joutonaisina pienipalkkaisissa ei-erityistä-ammatitaitoa vaativissa töissä (pätkä- tai vaki-) ja vanhemmilla päivillään eläkeputkessa tai varsinaisella eläkkeellä kituuttamassa. Kiitos vaan tästä osasta, arvon herrat.
Huomaan, että sinä ja hengenheimolaisesi ovat jääneet tissiä paitsi - tai jotain vastaavaa tunnetta. Minä olen kasvanut käytännöllisesti katsoen äidittä, kuoli pois, isäkin kohtalaisen pian. Olen kasvanut ja kouluttautunut hyvin tässä meidän yhteiskunnassamme, me sisarukset olemme huolehtineet toisistamme ja yhteiskunta on ollut melkoisen suopea vastatessaan pyrkimyksiimme. Tissiä se ei ole tarjonnut enkä ole kaivannut. Mutta kaivatkaa te kaikin mokomin, suon sen teille, kunhan ette vaadi muille ja muilta omien intressienne mukaista elämää.
voi että
En kyllä ymmärrä totakaan, kun aina sanotaan, että naiset "uhrautuvat" kun hoitavat lapsensa kotona, siis täh??? Itse ainaskin en koe uhrautuvani, vaan oikeasti koen tämän tärkeäksi työksi, jota en vaihtaisi muuhun työhön. Tiedän myös monia muita äitejä, jotka sanovat oikeasti nauttivansa kun voivat itse hoitaa lapsensa, ei siis kyse ole mistään uhrautumisesta, vaan siitä, että äidille on luontaisesti luotu äidinvaistot, jolloin hän yleensä haluaa itse hoitaa jälkeläisensä. Jos haluaa olla töissä esim. 60h/viikko ja luoda uraa, niin siitä vaan, mutta MIKSI IHMEESSÄ IHMINEN HALUAA LAPSIA TÄLLÖIN, EIHÄN LAPSI OLE MIKÄÄN PROJEKTI TAI STATUSSYMBOLI!!! Sinä tunnut kaiken mittaavan rahassa ("jos en tienaa, luo uraa tms. niin uhraudun"), vaan asiassa kun on myös kaksi puolta: vaikka isä on todella tärkeä lapselle, niin hän ei yleensä silti koskaan voi luoda yhtä kiinteätä suhdetta lapseen kuin mitä äidin ja lapsen välillä on; lapsi kun on asunut äidin kohdussa 9kk, äiti yleensä imettänyt ja hoitanut ekat kuukaudet ja yleensähän ihmiset aina huutavat äitiään kun on kipuja tms. Isä voi kyllä myös olla hoitovapaalla, mutta yleensä äidit (johtuen äidinvaistoista, äidinrakkaudesta ja kiintymyssuhteesta lapseen) itse haluavat hoitaa lapsensa, kyse ei siis ole mistään uhrautumisesta!!! Uhrautumisesta voisi puhua, jos joku ulkopuolinen henkilö hoitaisi palkatta toisen lasta, jotta äiti voi edetä uralla!Ymmärtämisvaikeuksia
lukemisessa? Kielsinkö minä keskittymästä täysin maitorinnoin lastenhoitoon, ja vielä silloinkin, kun maito on jo ehtinyt, mitä hä? En kieltänyt. Tehköön kukin mitä lystää ja mihin pystyy.Mutta moni nainen pystyy tekemään ja haluaa tehdä muutakin kuin hoitaa lapsiaan päivästä toiseen. Kaltaisellesi se on ilmeisen vaikeaa ymmärtää, olet yhden ajatuksen ihminen. SINÄ se olet kieltämässä muiden tapaa elää ja hoitaa perheensä niin hyvin ja siten, kuin he haluavat. Ja pystyvät.
Älä sitten vingu elatusta veronmaksajilta omalle tavallesi hoitaa perhettäsi. Jotenkin tuntuu siltä kun lukee yleisönosastoja, että joillekin pitää muiden taata vuosikausien keskittyminen pesimiseen lasten jo lähes aikuistuttuakin, mikään muu ei mahdu pääkoppaan. Minusta SE on itsekästä. Tolkku kaikessa.
Tätä palstaa seurattuani olen havainnut, että työssäkäyviä naisia, uran urkenemista tavoittelevia naisia, ja ylimalkaan naisia, eritoten feministejä, haukkuvat jokseenkin samat kirjoittajat, jotka haukkuvat myös islamia naisia alentavana ja rajoittavana uskontona. Samalla kun he tarjoavat samaa osaa suomalaisnaisille. He kuvittelevat olevansa suuremmoisen sivistyneitä ja jaloja, kun eivät vaadi sentään raipaniskuja milloin mistäkin syystä, jotkut tosin sitäkin, mutta kapea-alaista typistämistä ja vähäpätöistämistä joka tapauksessa.
Onneksi ette ole vallassa, normaalimiehetkään eivät hyväksy teidän marginaalien kantaa.
hah
"Älä sitten vingu elatusta veronmaksajilta omalle tavallesi hoitaa perhettäsi". Saanen muistuttaa, että jokainen päivähoitopaikka per lapsi maksaa yhteiskunnalle about 1000e /kk eli jos lapsia on vaikka kolme, niin yhteiskunta säästää sikana rahaa kun äiti hoitaa lapsensa kotona vaikka äiti saa vain 230e/kk (sen verran saan tällä hetkellä hoitovapaalla rahaa nettona :-)). Lisäksi olemme kyllä mieheni kanssa säästäneet rahaa tätä varten, joten en todellakaan mene mihinkään sossun luukulle ruinaamaan rahaa! Eri asia on, jos meinaa olla kotona vielä hoitovapaan jälkeenkin eikä tarkoitus ole edes mennä töihin tämänkään jälkeen. En siis todellakaan puhu mistään vuosikymmenten kotona olemisesta, vaan muutamasta vuodesta kun lapset ovat pieniä!!!! Tämänkin jälkeen pyrin tekemään osa-aikatöitä kyllä. Mutta et vieläkään ottanut kantaa siihen, että miksi kaikki pitäisi saada heti samalla kertaa??? Uraa voi luoda myöhemminkin tai sitten niin, että luo ensin uraa ja sitten hoitaa lapsia, mutta miksi ihmeessä kukaan haluaisi samanaikaisesti tehdä pitkää työpäivää ja hoitaa vauvaa yhtaikaa? Väitänpä, että siitä kärsii joko työ, vauva tai molemmat koska molemmat ovat vaativaa työtä, jota ei voi tehdä yhdellä kädellä."Mutta moni nainen pystyy tekemään ja haluaa tehdä muutakin kuin hoitaa lapsiaan päivästä toiseen." Joo joo, mutta jos ei jaksa / halua olla vauvansa kanssa edes vuotta kotona, niin miksi ihmeessä tehdä lapsia, keskittyisi tällöin vaan uraansa? Oman kokemuksen mukaan osa äideistä lähtee kylläkin työhön aikaisin siksi, että EI PYSTY HOITAMAAN ITSE LAPSIA KOTONA (SIIS OLEMAAN KOTIÄITI) KOSKA SE ON NIIN RANKKAA JA SITOVAA, siis ajatellaan, että töissä pääsee helpommalla. Pätemisen tarve ajaa myös naiset töihin liian aikaisin vaikka heidän sydän sanoisi muuta - eräskin opettaja sanoi, että töissä hän on vastuussa useammasta lapsesta (kotona olisi ollut vaan yksi 1-vuotias hoidettava) ja että ihanaa päästä taas töihin - vaikka siis monesti naisilla tämä työ saattaa olla muiden lasten hoitamista, mutta ei siis jakseta edes sitä omaa lasta hoitaa...tämä kyllä ihmetyttää...
Vai en ole ottanut kantaa?
Näyttää siltä, ettet malta lukea, mitä olen kirjoittanut. Tai sitten et halua ymmärtää."Mutta et vieläkään ottanut kantaa siihen, että miksi kaikki pitäisi saada heti samalla kertaa??? "
Sinun on ilmeisesti mahdotonta tajuta, että on olemassa muunlaisia naisia kuin sinä. He hoitavat hyvin perheensä ja työnsä, näitä naisia on satojatuhansia, enemmistö. Katso ympärillesi. On myös niitä, jotka eivät hoida kumpaakaan ja niitä, jotka hoitavat vain jompaa kumpaa, vähemmistöjä. Sinä keskityt lapsiin ja siitä vaan, sopii sinulle varmaan. Mutta äläpäs päsmäröi muita, enemmistöä, joka on halunnut valita toisin. Yhteiskunta on järjestänyt sopimusteitsen ja lainsäädännöllä vanhemmuusvapaita sekä ammatillisesti hyvin hoidettuja ja monipuolistavia lastenhoitomahdollisuuksia, oletko kuullut? Myös isille on tehty mahdolliseksi hoitaa jälkeläisiään, ja näin pitää ollakin, hoitovastuut pitää pyrkiä jakamaan puoliksi. Eivät lapset ole äitien omaisuutta, isät ja sisarukset voivat osallistua myös kasvatusprosessiin. Isovanhemmatkin. Kokemusta on.
Seuraamuksilla tarkoitin sitä mitä kuvasinkin, ammattitaidon lopahtamista ja urasyrjäytymistä parin kolmen lapsen kasvattamisperiodin jälkeen. 10-15 vuoden kuluttua et ole markkinakelpoinen ammattitaitoa vaativissa töissä, ikääkin alkaa olla, jo nelikymppisillä naisilla on vaikeuksia uuden työpaikan hankinnassa, vaikka olisi kaksikin tutkintoa. Hanttihommia ja pätkätöitä tiedossa - paitsi jos työvoimapula on niin huutava, että rekrytointikriteerit muuttuvat radikaalisti nykyisestä. Töistä poissaolot ja matalapalkkaiset työt näkyvät aikanaan matalina eläkkeinä. Noin puolet avioliitoista päättyvät eroon, joten monella ei ole puolison tuloista apua.
Luonnehdintasi ansioäideistä ovat mielestäni ala-arvoisia ja halventavia. En viitsi jatkaa tuolla linjalla. Jos vielä tulee mieleen kysymyksiä minulle, lue aiemmat kommenttini, on äärettömän turhauttavaa toistaa samoja vastauksia samalle naamalle uudestaan ja uudestaan.
mihin katosivat isät ja äidit?
Ole vaan kotona lapsesi kanssa, jos se on mahdollista, sillä siitä maksetaan sinulle palkkaa. Vieraalle työskentelystä ei sinulle makseta mitään. Tarkoitan tällä sitä, että lapsesi tuskin kiittää sinua kuolinvuoteellasi siitä, että et ollut kotona ja siitä että teit töitä vieraalle, mutta jos hoidat häntä kotona, niin hän kiitää sinua ja saat palkan.