Lapsuus hiipii parisuhteeseen

Sanoisin että älä nyt ainakaan heti ala mielenosoituksellisesti jättää töitä tekemättä. Sillä saat vain aikaan riidan. Aloita mielummin vakavalla keskustelulla. Kysy mieheltäsi, onko hänestä oikeudenmukaista että sinä teet kaikki kotityöt hänen puolestaan. Ja jos on niin miksi? Äläkä tyydy puolinaisiin selityksiin tai kiertelyyn äläkä epämääräisiin lupauksiin. Siis selvä vastaus selvään kysymykseen ja selviä tekoja heti siitä lähtien jos muutokseen on halua. Jos mies edelleen on sitä mieltä että hänellä on oikeus odottaa tayttä palvelua, voit todeta että sinä teet siitä sitten omat johtopäätöksesi siitä miten paljon hän sinua oikeasti arvostaa ja rakastaa. Ei siis mitään uhkauksia, syyttelyjä yms. Vain selvä toteamus. Miehen käytös ja osallistuminen kodin töihin on suora osoitus siitä mitä hän sinusta todella ajattelee, piste. Siis oletko vain kodinkone vai tasaveroinen puoliso. Siitä mies voi valita mitä haluaa. Voi vain olla että kodinkone ei loputtomiin "toimi" ja voipa myös joskus lähteä.

Lopetat kaiken tekemisen ja sanot miehelle että et ole mikään talouskone ja vaadit miestä tekemään osansa ja lopetat pyykinpesun ja muut niin kyllä mies oppii mutta se vaatii asennetta ja jos mies ei tee ruokaa niin olkoon syömättä. Jos mies ei osaa tehdä tuokaa niin opetat ja lopetat pasaamisen kokonaan niin joko mies tekee tai voi myös ero tulla mutta kyllä sinunkin pitää töiden jälkeen saada levätä kotona eikä tehdä kakkea kotitöitä itse vaan kyllä miehenkin pitää tehdä osansa.

Olen miettinyt, miten paljon vaikutan itse siihen millainen suhde minun ja miehen välille muodostuu. Oliko hän entisen tyttöystävänsä kanssa samanlainen kuin nyt. Olinko minä samanlainen edellisen poikaystäväni kanssa kuin nyt. Minä vaikutan toiseen ihmiseen vähintään yhtä paljon kuin hän minuun. Se on vuorovaikutusta. Omat käyttäytymismallini ja tapani tulevat mukaan uuteen suhteeseen ja vaikuttavat siihen miten mies toimii. (Vain ja ainoastaan) muuttamalla omaa toimintaani voin vaikuttaa hänen tapaansa käyttäytyä.

Älä passaa miestä. Lopeta se. Nyt heti. Jos et halua samaan rooliin, missä olit lapsuudenkodissasi, älä toteuta sitä roolia.

... 10v asuneena olet tietysti oppinut ja joutunut tekemään kaikki kotityöt itse, eikä se ole tuntunut varmaankaan yhtään rasittavalta, ei minusta ainakaan tuntunut yksin asustellessani (olen mies), tekeehän silloin kaiken itseään varten ja siivoaa omat sotkusa. Luulen sinun tuntevan normaalia herkemmin epäsuhtaa kotitöiden jakautumisesta parisuhteessa, koska olet joutunut jo lapsena aikuisen rooliin kotitöiden osalta.
Ilmeiseti miehesi ei ole asunut itsekseen kotoa lähdettyä, tällöin hän on vielä tottunut äitinsä passaamiseen ja pitää sitä helposti tyttö/naisystäväsä hommana.

Kotihommissa on kuitenkin myös sellaisia hommia, jotka ovat perinteisesti kuuluneet vain miehille, kuten esim. auton kunnossapitäminen ja varsinkin yleensä nuorilla se yhteinen auto on pakosta aika vanha ja siitä johtuen aika isotöinen . Tällä haluan vain sanoa, että naisilta aika usein unohtuu nämä pelkästään miesten tekemät kotityöt, kun he ajattelevat kotitöiden jakautumista.

Meillä kotona esim. kotityöt ovat jakautuneet pääosin näin.
Pyykinpesu vaimolle, tiskit minulle (tiskikone).
Siivouksesta imurointi minulle sekä mattojen tamppaus ja lattioiden pesu ja pölyjen pyyhkiminen vaimolle.
Yleinen siisteys, siis lasten sotkut ehkä hieman enemmän vaimolle, koska hänen silmänsä on hieman herkempi sotkuille.
Tekniset korjaukset ja remontit minulle, myös talvisin lumityöt omakotitalon pihalla.
Kukkien kastelu ja muu kukkien hoito vaimolle.
Ruokaostokset pääososin minulle, ruuanlaitto on aika tarkkaan tasan, eli vuoropäivinä tehdään.
Näin meillä, pelkästään tekemääni kirjausta lukiessa näyttäisi minulla olevan enemmän kotihommia, mutta kyllä ne kokonaistyömäärän suhteen ovat vuositasolla aika tasan, ainakin minun mielestä on, vaimo taitaa silti uskoa tekevänsä enemmän.

ELi se on miehelle selvästi koulutuksen paikka jos kotityöt eivät jakaudu oikesati tasan.