Jaba viittaa aina siihen, että eläkeikää pitää nostaa, jotta pelastettaisiin hyvinvointivaltion palvelut. Tämä on idealismissaan ihan hyvä tavoite. Valitettavasti realismi ja idealismi eivät vaan aina kohtaa.
Työeläkeiän siirtäminen 65 vuoteen ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Tämä on realismia, valitettavasti. Työpaikkoja syntyy lisää vain taloudellisen toiminnan ja kasvun lisääntymisen myötä. Jos kasvu ei ole riittävän ripeää eli vuosittain kasvuvauhti jää alle 3 prosentin, ei tule lisää työtä ja toimeentuloa. Siten ei saada myöskään lisää verotuloja. Ikärakenteen muuttuminen ei puolestaan ole niin jyrkkää, etteikö eläköityneitä voisi korvata työttömien reservistä ja työllisyysasteen nostamisella.
Itse uskon, ettemme pääse riittävän hyvälle kasvu-uralle kuin sitä kautta, että syntyisi Nokian kokoinen uusi innovaatiokokonaisuus. Sellaista ei ole näköpiirissä.
Ns. huoltosuhde heikkenee, mikä tarkoittaa julkisten menojen kasvua, jos halutaan pitää yllä nykyiset hyvinvointipalvelut per capita. Tämä johtuu palvelujen kysynnän kasvusta ja julkisten tulojen kasvun pysähtymisestä. Palvelut voitaisiin rahoittaa vain velkaa ottamalla ja se on puolestaan tuhon tie.
Tämä on tietysti varsin pessimististä puhetta, mutta pelkään, että se on realismia. Jos olen oikeassa, mitä siis pitää tehdä? Toki kasvu-uralle pitää tähdätä ja toivon, että siinä edes välttävästi onnistuttaisiin.
Jäljelle jää veronkorotukset ja hyvinvointipalvelujen vähentäminen. Veronkorotukset on minusta enemmän keino ohjata toimintoja kuin rahoittaa menoja pysyvästi. Tämä johtuu siitä, että veronkorotuksilla voidaan myös pahimmissa tapauksessa vähentää julkisia tuloja. En mene tähän problematiikkaan tässä enemmän jo senkin vuoksi, etten usko asiasta syntyvän kinaa palstan oikeistolaisempien kirjoittajien kanssa.
Eli omasta mielestäni nykyisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen on mahdottomuus ilman Nokian kokoisen uuden innovaatiokokonaisuuden syntymistä. Kun sitä ei ehkä tule, on tingittävä menoista. Silloin pitää tehdä priorisointilistoja siitä, mitä säilytetään ja mistä vähennetään.
Itse ole kirjoittanut tästä aiheesta ehkä enemmän kuin mistään muusta tällä Kepupalstalla. Minun listallani ensimmäisesenä menojen leikkauslistalla ovat olleet alueellistamispolitiikasta johtuneet menot, joita nykyhallitus on vain paisutellut lisää. Jopa siinä määrin, että valtiontalouden tarkastusvirasto on alkanut vaatia laskelmia alueellistamisen aiheuttamista kustannuksista. Omasta mielestäni alueellistamisella on erittäin suuret välittömät että välilliset vaikutukset julkisen menotalouden paisumiseen. Pitäisi kysyä, onko Suomella enää varaa tällaiseen rahantuhlaukseen pitkin korpia ja ojanperiä.
Erittäin hyvä konsti tasapainottaa julkista taloutta on työttömyyden vähentäminen ja työllisyysasteen nostaminen. Jokaisesta työllisestä tulee julkiseen talouteen tuloja ja melkein jokaisesta työllisyyden ulkopuolella olevasta aiheutuu menoja. Menoja saakin tietysti aiheutua niistä työelämän ulkopuolella olevista, jotka investoivat omaan työuraansa opiskellen. Mutta muiden osalta pitäisi parsia kokoon työurien pidentämistä kuten pääministeri Vanhanen kerrankin asiaa älyten nyt sanoo. Ongelmana on mm. työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Kainuun suuri työttömyys johtuu siitä, ettei Kainuussa ole eikä sinne tule töitä. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla voi olla pulaa työvoimasta. Tästä resurssien hukkakäytöstä pitäisi päästä eroon. Valitettavasti hallitus vain pyrkii sysäämään lisää väestöä niille alueille, joiden taloudellinen kantokyky ei edes nyt riitä kaiken väestön huolehtimiseen. Todella järjetöntä politiikkaa.
Hyvinvointivaltion pelastaminen
80
567
Vastaukset
Julkisten menojen lista pitää käydä jatkossakin kohta kohdalta läpi. Sen jälkeen pitää avoimesti kysyä, mitä julkisia menoja tarvitsemme ja mitä emme. Uskon, että vähemmän tarpeelliset tulevat ainakin osittain maksullisiksi. Tässä pitää suorittaa arvovalintoja. Omasta mielestäni opetustoimesta ei voida juurikaan tinkiä, koska se on investointi tulevaisuuteen ja on maksanut tähän asti itse itsensä takaisin erittäin suuren koron lisällä. Toinen on sairaanhoitopalvelujen takaaminen, koska kyse on ihmisten perusturvallisuudesta. Sen sijaan erilaisia vanhuspalveluja voi olla järkeväkin muuttaa maksullisiksi ja ulkoistaa niin, että se luo samalla uusia työpaikkoja.
Joku kirjoittaa todennäköisesti tähän vastineen, jonka mukaan suurimmat säästöt saadaan aikaiseksi vähentämällä julkista byrokratiaa. Se on varsin tietämätön mielipide. Nämä löysät on suurin piirtein jo otettu pois. Byrokratian osuus on ainakin valtion menoista vähäinen, minkä jokainen saattoi havaita, kun Hesari ansiokkaasti kävi vuoden alussa läpi koko budjetin menopuolen varsin yksityiskohtaisesti koko sivun aukeamalla. Se oli niin loistava esitys, että se pitäisi jakaa kansalaisille eripainoksena. Siitä kävi myös hyvin esiin se, mihin valtion rahaa tuhlaantuu. Ja siitä käy rivien välistä lukemalla esille myös se, ettei valtio ole julkisen talouden puolella ongelmallisin osa, vaan ne ovat kunnat. Kuntatalouden ovat myös niitä, joissa menojen vähennykset koskettavat kaikkein eniten kansalaisia suoraan. Tämä on toki älytty erilaisissa kuntarakenne-hankkeissa, mutta valitettavasti Kepu haraa kaikkia järkeviä esityksiä vastaan ja pyrkii vain kasvattamaan kurjuutta.
Kun tilanne on tämä, tarvitsemme tuottavuuden lisäämistä, ei vähentämistä. Kun esietään työurien pidentämistä työuran loppupäästä, se tarkoittaa väkisinkin tuottavuuden vähentämistä. Kulumavikaiset ja muistakin vioista kärsivät iäkkäät työntekijät eivät kykene samaan tuottavuuteen kuin nuoremmat. Tämä ei vanhusten vika, vaan siihen löytyy ihan luonnollisia selityksiä. Meidän tulisikin lisätä tuottavuutta työllistämällä ensin viriilein ja tuottavin työntekijäjoukko ja luopumalla mahdollisimman nopeasti täysin järjettömästä kepulaisesta aluepolitiikasta, joka synnyttää vain lisää tehottomuuttaa ja kustannuksia. Näin voitaisiin ainakin lieventää sitä karsintaa, joka hyvinvointipalveluja tulee kohtaamaan.- Transit_mies
Julkisten menojen hallinnan puolella on todella paljon tehtävää. Verovaroja ei voi tulevaisuudessa kylvää mihin tahansa, vaan ainoastaan tarpeelliseen. Kuntien lukumäärää on vähennettävä mielellään alle sataan, koska rinnakkaisten palvelujen ja niiden vaatiman hallinnon kustannukset on saatava tehokkaammiksi. Oma kantani on, että kaikki nykyiset kuntarajat olisi ensin pyyhittävä kartalta ja sitten piirrettävä uudet sen mukaan, miten ihmiset asuvat, käyvät töissä ja asioivat, eli tarvitsevat myös julkisia palveluja ja haluavat vaikuttaa niihin paikallisen demokratian kautta.
Kirjoitit nyt aivan täyttä asiaa, samaa jota kokoomus on ajanut jo vuosikaudet. - ceder,
paina vittuun sekoinesi.
- Transit_mies
Minusta on aika outoa, että kiistät mm. Sailaksen ja OECD:n lausunnot siitä, että työurien pidentämiseksi, eli tuloverojen tuoton varmistamiseksi olisi tejtävä kaikki työelämän laadunparannukset ja myös eläkeiän alarajan nosto.
Outoa on sekin, että väität pelkän mutu-tuntumasi pohjalta, ettei työvoimapulaa tule, vaikka olet varmasti lukenut nekin ennusteet, joissa todetaan, että pelkkä julkisten palvelujen kysynnän kasvu, kun väki eläköityy ja elää pidempään, vie kokonaan uusien nurten ikäluokkien työikään saapuvan porukan 20 vuoden kuluttua, jollei mitään tehdä. Toisin sanoen, yksityiselle sektorille ei riittäisi yhtään korvaavaa työvoimaa niiden tilalle, jotja joka vuosi kuitenin eläköityvät 20 vuoden kuluttua.
Ihmettelen suuresti todellisuuden tajun puutettasi, vaikka tiedät ihan kaikki samat faktat kuin minäkin, ja olet silti linnoittautunut härläpäisesti puolustelemaan demareiden vaalitaktiikkaa, joka perustuu siihen, että he puolustavat duunareiden "saavutettua etua" painua eläkkeelle heti kun työnteko lakkaa huvittamasta.Olen tuonut täällä esille nimenomaan niitä ennusteita, joita on tehty. Ne eivät tunnu lupailevan mitään työvoimapulaa, ellei taloutemme kasva reilusti yli odotusten. Tällaisiin perusteltuihin ennsuteisiin päätökset pitäisikin juuri perustaa eikä myyttisiksi muodostuneisiin kuvitelmiin.
Tähänhän riittää hyvin yksinkertainen laskelma. Jos otetaan tähtäimeksi vaikkapa vuosi 2025. Kerro nyt, mikä on työvoiman määrä vuonna 2025 eli kuinka monta työntekijää yritykset ja työnantajat kykenevät uolloin työllistämään. Sitten katsotaan, mikä on nykyisen työssäkäyvän plus työttömien yhteismäärä, josta vähennät vielä eläkkeelle jäävien nettoluvun. Jos se on pienempi kuin vuoden 2025 työvoiman kysyntä, meillä on työvoimasta pulaa. Tästä voit siis aloittaa. Jos saat tulokseksi, että tyvövoimasta on pulaa tämänkin laskutoimituksen jälkkeen, siihen voidaan laskea lisää 2 prosenttia, koska vallitsee konsensus siitä, että tuon verran jo tehdyt toimet lisäävät työurien pituutta. Jos tämäkään ei auta, laske mikä vaikutus olisi työllisyysasteen koamisella 3-5 prosentilla, mikä ei ole mahdoton toteuttaa. Kun olet kaiken tämän laskenut ja ihan oikeilla luvuilla, niin sitten voit kertoa, onko pulaa työvoimasta vai työttömyyttä.
Laskelmissa voit käyttää hyväksi matalan kasvun skenariota eli alle 3 prosentin vuositaista kasvua ja nopean kasvun skenarioita eli 3-5 prosentin kasvua. Minä olen myöntänyt sen, että jälkimmäisellä kasvuvahdilla voidaan saadakin työvoimapula, muttei edellisellä. Hallitus on ennakoinut täksi vuosikymmeneksi matalaa kasvua.
Asiassa päästään eteenpäin, kun kerrot ihan selkeinä lukuina ne ennusteet ja perustelet sen riittävän hyvin. Minulle ei perusteeksi kelpaa se, että vetoat joihinkin jumaliisi.- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
Olen tuonut täällä esille nimenomaan niitä ennusteita, joita on tehty. Ne eivät tunnu lupailevan mitään työvoimapulaa, ellei taloutemme kasva reilusti yli odotusten. Tällaisiin perusteltuihin ennsuteisiin päätökset pitäisikin juuri perustaa eikä myyttisiksi muodostuneisiin kuvitelmiin.
Tähänhän riittää hyvin yksinkertainen laskelma. Jos otetaan tähtäimeksi vaikkapa vuosi 2025. Kerro nyt, mikä on työvoiman määrä vuonna 2025 eli kuinka monta työntekijää yritykset ja työnantajat kykenevät uolloin työllistämään. Sitten katsotaan, mikä on nykyisen työssäkäyvän plus työttömien yhteismäärä, josta vähennät vielä eläkkeelle jäävien nettoluvun. Jos se on pienempi kuin vuoden 2025 työvoiman kysyntä, meillä on työvoimasta pulaa. Tästä voit siis aloittaa. Jos saat tulokseksi, että tyvövoimasta on pulaa tämänkin laskutoimituksen jälkkeen, siihen voidaan laskea lisää 2 prosenttia, koska vallitsee konsensus siitä, että tuon verran jo tehdyt toimet lisäävät työurien pituutta. Jos tämäkään ei auta, laske mikä vaikutus olisi työllisyysasteen koamisella 3-5 prosentilla, mikä ei ole mahdoton toteuttaa. Kun olet kaiken tämän laskenut ja ihan oikeilla luvuilla, niin sitten voit kertoa, onko pulaa työvoimasta vai työttömyyttä.
Laskelmissa voit käyttää hyväksi matalan kasvun skenariota eli alle 3 prosentin vuositaista kasvua ja nopean kasvun skenarioita eli 3-5 prosentin kasvua. Minä olen myöntänyt sen, että jälkimmäisellä kasvuvahdilla voidaan saadakin työvoimapula, muttei edellisellä. Hallitus on ennakoinut täksi vuosikymmeneksi matalaa kasvua.
Asiassa päästään eteenpäin, kun kerrot ihan selkeinä lukuina ne ennusteet ja perustelet sen riittävän hyvin. Minulle ei perusteeksi kelpaa se, että vetoat joihinkin jumaliisi.Viittaat halukkaasti Pekkariseen, kun kirjoittelet tuposta, mutta nyt ei Pekkarinen sinulle kelpaa, vaikka juuri hän on eduskunnassa esittänyt laskelmat siitä, että julkiset palvelut nielevät kaiki uudet työikäiset parinkymmenen vuoden päästä ja silloin ei yksityiselle sektorille siis riitä ketään korvaamaan eläkkeelle jäävät.
Miksi valikoit tietojasi tuolla tavalla ja jätä esim. Sailaksen perustelut kokonaan sivuun ja intät minulta uusia laskelmia. Ei tässä uusia laskelmia tarvita, niitä on vaikka millä mitalla, mutta ne eivät nyt sinulle näytä kelpaavan, kun olet asettunut samalle hallituksen haukkumiskannalle kuin demarit, nuo vaalikampanjaansa käyvät populistit, jotka vaalien jälkeen kääntävät takkinsa ja nostavat eläkkeiden alaikärajaa takuuvarmasti, jos hallitukseen haluavat, koska se nyt vaan on pakko, tai sitten heitämme hyvinvoinnillemme hyvästit.
Älä siis enää viitsi sekoilla tämän hetken työttömyyden kanssa ja höpistä parin vuoden talousennusteista. Niissäkin OECD on optimistisempi kuin varmuuden vuoksi pessimistiset VVM ja muut suomalaiset ennustajat. Ensi vuonna kasvetaan jo ja silloin on heti edessä alakohtainen työttömyys, jos eläköituminen on liian helppo valitakysymys duunarille. Transit_mies kirjoitti:
Viittaat halukkaasti Pekkariseen, kun kirjoittelet tuposta, mutta nyt ei Pekkarinen sinulle kelpaa, vaikka juuri hän on eduskunnassa esittänyt laskelmat siitä, että julkiset palvelut nielevät kaiki uudet työikäiset parinkymmenen vuoden päästä ja silloin ei yksityiselle sektorille siis riitä ketään korvaamaan eläkkeelle jäävät.
Miksi valikoit tietojasi tuolla tavalla ja jätä esim. Sailaksen perustelut kokonaan sivuun ja intät minulta uusia laskelmia. Ei tässä uusia laskelmia tarvita, niitä on vaikka millä mitalla, mutta ne eivät nyt sinulle näytä kelpaavan, kun olet asettunut samalle hallituksen haukkumiskannalle kuin demarit, nuo vaalikampanjaansa käyvät populistit, jotka vaalien jälkeen kääntävät takkinsa ja nostavat eläkkeiden alaikärajaa takuuvarmasti, jos hallitukseen haluavat, koska se nyt vaan on pakko, tai sitten heitämme hyvinvoinnillemme hyvästit.
Älä siis enää viitsi sekoilla tämän hetken työttömyyden kanssa ja höpistä parin vuoden talousennusteista. Niissäkin OECD on optimistisempi kuin varmuuden vuoksi pessimistiset VVM ja muut suomalaiset ennustajat. Ensi vuonna kasvetaan jo ja silloin on heti edessä alakohtainen työttömyys, jos eläköituminen on liian helppo valitakysymys duunarille.Pekkarinenhan on ihan seko, jos hän tuollaista väittää. Julkinen sektori ei kykene imemään työvoimaa yli sen mihin maksukyky riittää. Ja se taas ei riitä, jos yksittyinen sektori ei kasva. Ei julkinen sektori voi alkaa velalla palveluja tuottamaan. Vai voiko sinusta? Julkisen sektorin palvelujen kysyntä voi kyllä kasvaa vaikka kuinka paljon. Sitä en ryhdy kiistämään, mutta se on eri asia, miten siihen huutuun kyetään vastaamaan.
En minä intä mitään uusia laskelmia. Vanhat kelpaavat hyvin. Jos Sailaksella on joki tällainen laskelma, sen kun esität sen. En itse ole törmännyt kuin Sailaksen väittämiin tässä asiassa. Hän ei ole minulle sellainen jumalolento, ettei hänenkään tulisi esittää selkeitä lukuja väitteiden tueksi. Nyt meillä tuntuu vain olevan sellainen jyräämisen meininki, että luvut ja faktat halutaan pitää piilossa. OECD:n raportistakin on ilmeisesti vuodatettu julkisuuteen virheellistä informaatiota. Ja jäljet johtavat sylttytehtaalle.
On aika käsittämätöntä, että haluat perustaa poliittsen päätöksenteon pelkkien mielikuvien varaan. Jos faktat kerran näyttävät vain yhteen totuuteen, luulisi, että niitä sitäkin hanakammin tuotaisiin julki. Nyt on enmmän sellaista piilottelun halua, mikä pyritään korvaamaan sitäkin kovemmalla huudolla.
Uskon kyllä, että ensi vuonna talous voi kasvaa. Se nyt ei olisi kovin suuri ihme, sen verran hurjasti talous on pudonnut alaspäin. Mutta todella hurjaa kasvun täytyy olla, jos se poikii työttömyyttä. Alakohtaisia ongelmia esiintyy aina ja juuri sen vuoksi pidän aluepolitiikkaa riesana. Alakohtaiset työvoimapulat joudutaan paikkaamaan ulkomaisella työvoimalla, kun uuninpankkoporukka ei suostu lähtemään korpimaisemista työn hakuun.- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
Pekkarinenhan on ihan seko, jos hän tuollaista väittää. Julkinen sektori ei kykene imemään työvoimaa yli sen mihin maksukyky riittää. Ja se taas ei riitä, jos yksittyinen sektori ei kasva. Ei julkinen sektori voi alkaa velalla palveluja tuottamaan. Vai voiko sinusta? Julkisen sektorin palvelujen kysyntä voi kyllä kasvaa vaikka kuinka paljon. Sitä en ryhdy kiistämään, mutta se on eri asia, miten siihen huutuun kyetään vastaamaan.
En minä intä mitään uusia laskelmia. Vanhat kelpaavat hyvin. Jos Sailaksella on joki tällainen laskelma, sen kun esität sen. En itse ole törmännyt kuin Sailaksen väittämiin tässä asiassa. Hän ei ole minulle sellainen jumalolento, ettei hänenkään tulisi esittää selkeitä lukuja väitteiden tueksi. Nyt meillä tuntuu vain olevan sellainen jyräämisen meininki, että luvut ja faktat halutaan pitää piilossa. OECD:n raportistakin on ilmeisesti vuodatettu julkisuuteen virheellistä informaatiota. Ja jäljet johtavat sylttytehtaalle.
On aika käsittämätöntä, että haluat perustaa poliittsen päätöksenteon pelkkien mielikuvien varaan. Jos faktat kerran näyttävät vain yhteen totuuteen, luulisi, että niitä sitäkin hanakammin tuotaisiin julki. Nyt on enmmän sellaista piilottelun halua, mikä pyritään korvaamaan sitäkin kovemmalla huudolla.
Uskon kyllä, että ensi vuonna talous voi kasvaa. Se nyt ei olisi kovin suuri ihme, sen verran hurjasti talous on pudonnut alaspäin. Mutta todella hurjaa kasvun täytyy olla, jos se poikii työttömyyttä. Alakohtaisia ongelmia esiintyy aina ja juuri sen vuoksi pidän aluepolitiikkaa riesana. Alakohtaiset työvoimapulat joudutaan paikkaamaan ulkomaisella työvoimalla, kun uuninpankkoporukka ei suostu lähtemään korpimaisemista työn hakuun.Itse väistelet, kun sivuutat huoltosuhteen merkityksen. Pekkarisen kanta perustuu siihen, että meillä väki ikääntyy ja eläköityy sekä aokaosemmin että nopeimmin Euroopassa, mikä merkitsee, että palvelujen tarve lisääntyy nopeimmin Euroopassa, mikä merkitsee, että myös työtekijöiden tarve julkisten palvelujen tuotannossa lisääntyy nopeimmin Euroopassa.
Kun myös julkiselta sektorilta siirrytään eläkkeelle Euroopan nopeinta tahtia, niin korvaavan työvoiman tarve on sellainen, että siihen tarvutaan 2020 koko uusi työikäinen ikäluokka joka vuosi. Tämän perustelun Pekkarinen toi esiin silloin, kun keskustelu kävi kuumana julkisten palvelujen tuottavuuden tehostamisesta, eli siitä, että palvelut olisi osattava tuottaa vähemmällä henkilöstömäärällä.
Nopea eläköityminen ja siitä seuraava työvoimavaje, kun uudet ja pienemmät ikäluokat eivät vajetta täytä ja rakennetyöttömätkin eläköityvät pois kortistosta, merkitsee verotulojen rappeutumista, koska emme me voi tiloveron korotuksilla kokonaan sitä hoitaa, että palvelut rahoitettaisi.
Tässä ei ole mitään mielikuvia, pelkkää faktaa, joka ei perustu mihinkään huiman talouskasvun odotukseen, vaan siihen, että talous toimii niin kuin se on toiminut tähänkin saakka. Laskelmaksi kelpaa ihan pelkkä logiikka:kun työtö tekevien ihmisten määrä vähenee, on töitä tehtävä pidempään, että saadaan tehdyksi sama työmäärä, eli ansaitaan samat palkkatulot, joista voidaan verottaa samat verotulot kuin ennenkin, jotta palvelut voidaan tuottaa kuten ennenkin.
Jos väität, että Sailas on logiikassaan väärässä ja esittää vain mielikuvaväitteitä, niin koviapa ovat sinun väitteesi, etten sanoisi niitätäysin mielikuvituspohjaisiksi. Transit_mies kirjoitti:
Itse väistelet, kun sivuutat huoltosuhteen merkityksen. Pekkarisen kanta perustuu siihen, että meillä väki ikääntyy ja eläköityy sekä aokaosemmin että nopeimmin Euroopassa, mikä merkitsee, että palvelujen tarve lisääntyy nopeimmin Euroopassa, mikä merkitsee, että myös työtekijöiden tarve julkisten palvelujen tuotannossa lisääntyy nopeimmin Euroopassa.
Kun myös julkiselta sektorilta siirrytään eläkkeelle Euroopan nopeinta tahtia, niin korvaavan työvoiman tarve on sellainen, että siihen tarvutaan 2020 koko uusi työikäinen ikäluokka joka vuosi. Tämän perustelun Pekkarinen toi esiin silloin, kun keskustelu kävi kuumana julkisten palvelujen tuottavuuden tehostamisesta, eli siitä, että palvelut olisi osattava tuottaa vähemmällä henkilöstömäärällä.
Nopea eläköityminen ja siitä seuraava työvoimavaje, kun uudet ja pienemmät ikäluokat eivät vajetta täytä ja rakennetyöttömätkin eläköityvät pois kortistosta, merkitsee verotulojen rappeutumista, koska emme me voi tiloveron korotuksilla kokonaan sitä hoitaa, että palvelut rahoitettaisi.
Tässä ei ole mitään mielikuvia, pelkkää faktaa, joka ei perustu mihinkään huiman talouskasvun odotukseen, vaan siihen, että talous toimii niin kuin se on toiminut tähänkin saakka. Laskelmaksi kelpaa ihan pelkkä logiikka:kun työtö tekevien ihmisten määrä vähenee, on töitä tehtävä pidempään, että saadaan tehdyksi sama työmäärä, eli ansaitaan samat palkkatulot, joista voidaan verottaa samat verotulot kuin ennenkin, jotta palvelut voidaan tuottaa kuten ennenkin.
Jos väität, että Sailas on logiikassaan väärässä ja esittää vain mielikuvaväitteitä, niin koviapa ovat sinun väitteesi, etten sanoisi niitätäysin mielikuvituspohjaisiksi.tämä sinun logiikkasi. Vetoat turhaan Sailaksen logiikkaan ymmärtämättä, ettet ehkä ole ihan käsittänyt sitä, mistä siinä on kyse.
Häämästynyt olen siitä, ettei selväsanainen kerronta mahdu päähäsi, vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi.
Kuten olen sanonut, palvelujen tarve kasvaa ikääntymisen myötä. Siinä olet siis oikeassa ja olemme samaa mieltä. Ongelma onkin siinä, että mahdollisuuden rahoittaa noita palveluja eivät kasva samassa tahdissa. Tämä ei puolestaan riipu käytettävissä olevan työvoiman määrästä, vaan se riippuu käytettävissä olevan TYÖN määrästä. Panin sen nyt oikein isolla, jos se paremmin havahduttaisi sinua.
Ikääntymisestä seuraa työvoimavajetta nykyhetkeen verrattuna. Tässäkin olet siis oikeassa, kun puhutaan työssä käyvistä ihmisitä ja olemme samaa mieltä tällä varauksella. Mutta - ja olepa taas tarkkana - olennaista on myös sen työvoimavajeen suuruus ja koko käytettävissä olevan TYÖVOIMAN MÄÄRÄ. Panin taas isolla, että paremmin käsittäisit. Käytettävissä oleva työvoima vähenee keskimäärin noin 12 000 hengellä vuodessa vuoteen 2025, jonka jälkeen vähennys pienenee huomattavasti, kun eläköityvien ikäluokkien ja työhön tulevien ikäluokkien taso alkaa lähentyä suuruudeltaan toisiaan. Työvoimavaje on siis tässä mielessä suuruudeltaan noin 180 000 henkeä vuosien 2010 ja 2025 välillä. Kun meillä on kuitenkin työttömiä noin 250 000 eli on olemassa tällainen vapaa työvoimareservi, tuo vaje tulee jo sillä reilusti kuitatuksi. Jos meillä nyt olisi nuo kaikki 250 000 työtäntä töissä, asia olisi erittäin hankala tai paremmin hyvä, miten sen nyt haluaa nähdä. Silloin työuria olisi pakko pidentää rutkasti. Todellinen työvoimapula syntyy vasta sitten, kun työttömyys painuu selvästi alle 100 000 hengen. Ja siinäkin tilanteessa on mahdollista vielä paikata syntyvää vajetta lisäämällä työllisyysastetta.
Sinulla on joku merkillinen harhaluulo siitä, että työttömät eläköityvät pois kortistosta. Tottakai heitä eläköityy, mutta se on täysin merkityksetön asia tässä yhtälössä. Merkitystä on vain käytettävissä olevan työvoiman määrällä ja se vähenee nettomääräisesti noin 12 000 henkeä vuosittain. Tässä luvussa on sekä työssä käyviä että työttömiä mukana. Tämä on ilmeisesti asia, jota et lainkaan käsitä.
Sama työmäärä kuin nyt saadaan siis kasaan vuonna 2025 vähentämällä työttömyys reilusti alle 100 000 hengen, jos talous ei kasva työvoiman kysyntää lisäten. Ongelmana on silloin juuri tämä palvelujen turvaaminen. Se ei nimittäin onnistu tällä samalla työmäärällä, joka nyt tehdään. Tarvittaisiin paljon suurempi työmäärä eli peräänkuuluttamaani taloudellista kasvua. Jotta palvelut voitaisiin turvata nykytasolla, kasvun pitäisi olla oikein supersuurta ja nopeaa. Sellaiseen kasvuun taidetaan kyetä vain kehittyvissä talouksissa Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.
En oikein käsitä, miksi sanot väitteitäni mielikuvituspohjaisiksi, kun minä perustan ne oikeisiin lukuihin toisin kuin sinä. Jos työministeriön selvityksiin perustuvat lukuni mättäävät, niin toki voimme niitä silloin tarkastella ja oikaista. Toivoisin siis, että keksit nyt sellaisen lähteen, missä kerrotaan työvoiman vähentyvän enemmän kuin mitä työttömyys vähenee. Sitten pääsemme jo paljon lähemmäs sitä työvoimavajettasi.- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
tämä sinun logiikkasi. Vetoat turhaan Sailaksen logiikkaan ymmärtämättä, ettet ehkä ole ihan käsittänyt sitä, mistä siinä on kyse.
Häämästynyt olen siitä, ettei selväsanainen kerronta mahdu päähäsi, vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi.
Kuten olen sanonut, palvelujen tarve kasvaa ikääntymisen myötä. Siinä olet siis oikeassa ja olemme samaa mieltä. Ongelma onkin siinä, että mahdollisuuden rahoittaa noita palveluja eivät kasva samassa tahdissa. Tämä ei puolestaan riipu käytettävissä olevan työvoiman määrästä, vaan se riippuu käytettävissä olevan TYÖN määrästä. Panin sen nyt oikein isolla, jos se paremmin havahduttaisi sinua.
Ikääntymisestä seuraa työvoimavajetta nykyhetkeen verrattuna. Tässäkin olet siis oikeassa, kun puhutaan työssä käyvistä ihmisitä ja olemme samaa mieltä tällä varauksella. Mutta - ja olepa taas tarkkana - olennaista on myös sen työvoimavajeen suuruus ja koko käytettävissä olevan TYÖVOIMAN MÄÄRÄ. Panin taas isolla, että paremmin käsittäisit. Käytettävissä oleva työvoima vähenee keskimäärin noin 12 000 hengellä vuodessa vuoteen 2025, jonka jälkeen vähennys pienenee huomattavasti, kun eläköityvien ikäluokkien ja työhön tulevien ikäluokkien taso alkaa lähentyä suuruudeltaan toisiaan. Työvoimavaje on siis tässä mielessä suuruudeltaan noin 180 000 henkeä vuosien 2010 ja 2025 välillä. Kun meillä on kuitenkin työttömiä noin 250 000 eli on olemassa tällainen vapaa työvoimareservi, tuo vaje tulee jo sillä reilusti kuitatuksi. Jos meillä nyt olisi nuo kaikki 250 000 työtäntä töissä, asia olisi erittäin hankala tai paremmin hyvä, miten sen nyt haluaa nähdä. Silloin työuria olisi pakko pidentää rutkasti. Todellinen työvoimapula syntyy vasta sitten, kun työttömyys painuu selvästi alle 100 000 hengen. Ja siinäkin tilanteessa on mahdollista vielä paikata syntyvää vajetta lisäämällä työllisyysastetta.
Sinulla on joku merkillinen harhaluulo siitä, että työttömät eläköityvät pois kortistosta. Tottakai heitä eläköityy, mutta se on täysin merkityksetön asia tässä yhtälössä. Merkitystä on vain käytettävissä olevan työvoiman määrällä ja se vähenee nettomääräisesti noin 12 000 henkeä vuosittain. Tässä luvussa on sekä työssä käyviä että työttömiä mukana. Tämä on ilmeisesti asia, jota et lainkaan käsitä.
Sama työmäärä kuin nyt saadaan siis kasaan vuonna 2025 vähentämällä työttömyys reilusti alle 100 000 hengen, jos talous ei kasva työvoiman kysyntää lisäten. Ongelmana on silloin juuri tämä palvelujen turvaaminen. Se ei nimittäin onnistu tällä samalla työmäärällä, joka nyt tehdään. Tarvittaisiin paljon suurempi työmäärä eli peräänkuuluttamaani taloudellista kasvua. Jotta palvelut voitaisiin turvata nykytasolla, kasvun pitäisi olla oikein supersuurta ja nopeaa. Sellaiseen kasvuun taidetaan kyetä vain kehittyvissä talouksissa Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.
En oikein käsitä, miksi sanot väitteitäni mielikuvituspohjaisiksi, kun minä perustan ne oikeisiin lukuihin toisin kuin sinä. Jos työministeriön selvityksiin perustuvat lukuni mättäävät, niin toki voimme niitä silloin tarkastella ja oikaista. Toivoisin siis, että keksit nyt sellaisen lähteen, missä kerrotaan työvoiman vähentyvän enemmän kuin mitä työttömyys vähenee. Sitten pääsemme jo paljon lähemmäs sitä työvoimavajettasi.Ei tuo isolla kirjoittaminen mitään auta. Sailaksen logiikka ottaa huomioon TYÖn määrän ja perustuu siihen, että se pysyy muuten ennallaan, mutta lisääntyy julkisen sektorin tarpeiden kautta, kun eläköityvä ja pidempään elävä kansanosa, joka on pois käytettävissä olevasta työvoimasta, elää paljon pidempään kuin mitä 2005 eläkeuudistusta tehdessä oli ennakoitu.
TYÖVOIMAN määrä vähenee tänä vuonna ensimmäistä kertaa niin, että eläkkeelle siirtyy enemmän väkeä, mitä työikään kasvaa. Myös yöttömiä eläköityy ja heidän joukkoonsa tulee nuorisotyöttömiä vähemmän, mitä vanhemmasta päästä eläköityy, eli työttömienkin määrä vähenee tätä kautta. Ei siis auta mitään, että puhut 250000 työttömästä, jos puhut vuodesta 2025, koska ei heitä silloin enää noin paljoa ole.
Mielikuvituspohjaisia väitteesi siis ovat siitä syystä, että ohitat kaikki vaktat, jotka ovat mielikuvitustasi vastaan. Transit_mies kirjoitti:
Ei tuo isolla kirjoittaminen mitään auta. Sailaksen logiikka ottaa huomioon TYÖn määrän ja perustuu siihen, että se pysyy muuten ennallaan, mutta lisääntyy julkisen sektorin tarpeiden kautta, kun eläköityvä ja pidempään elävä kansanosa, joka on pois käytettävissä olevasta työvoimasta, elää paljon pidempään kuin mitä 2005 eläkeuudistusta tehdessä oli ennakoitu.
TYÖVOIMAN määrä vähenee tänä vuonna ensimmäistä kertaa niin, että eläkkeelle siirtyy enemmän väkeä, mitä työikään kasvaa. Myös yöttömiä eläköityy ja heidän joukkoonsa tulee nuorisotyöttömiä vähemmän, mitä vanhemmasta päästä eläköityy, eli työttömienkin määrä vähenee tätä kautta. Ei siis auta mitään, että puhut 250000 työttömästä, jos puhut vuodesta 2025, koska ei heitä silloin enää noin paljoa ole.
Mielikuvituspohjaisia väitteesi siis ovat siitä syystä, että ohitat kaikki vaktat, jotka ovat mielikuvitustasi vastaan.Jos en vakuuta sinua, ongelma on siinä, ettet osaa tai halua ymmärtää asiaa. Voit itse valita sen, kummasta on kyse.
Jos työn määrä lisääntyy julkisen sektorin tarpeiden mukaan, miten luulet, että se voidaan rahoittaa, jos työn määrä ykistyisellä sektorilla pysyy vakiona. Voin vastata tähän puolestasi. Se voidaan rahoittaa vain ottamalla velkaa eli ei siis mitenkään, ellei lähdetä Kreikan viitoittamalle linjalle.
Työttömien määrä toki vähenee, koska heistä juuri saadaan sitä korvaavaa työvoimaa. Sehän tässä on ollut koko ajan perussanomani. Vähennetään ensin työttömien määrä mahdollisimman pieneksi ja katsotaan, mihin se riittää. Ja sehän riittää, jos talous eli yksityinen sektori ei kasva reilusti. Toivon tietysti, että se kasvaisi reilusti, jolloin työuria olisi pidennettävä paljonkin. Se vaan ei taida olla kovin realistista.
Et halua kertoa sitä, minkä faktan olen ohittanut. Olen jo monasti kertonut, mitkä kaikki faktat olen ottanut huomioon. Sen huomaan, ettet itse osaa kyllä laskea näiden faktojen vaikutuksia, vaikka matemattiikka ei tältä osin vaadi edes pitkän matikan opintoja. Taisit olla kielilinjalla Tossussa.- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos en vakuuta sinua, ongelma on siinä, ettet osaa tai halua ymmärtää asiaa. Voit itse valita sen, kummasta on kyse.
Jos työn määrä lisääntyy julkisen sektorin tarpeiden mukaan, miten luulet, että se voidaan rahoittaa, jos työn määrä ykistyisellä sektorilla pysyy vakiona. Voin vastata tähän puolestasi. Se voidaan rahoittaa vain ottamalla velkaa eli ei siis mitenkään, ellei lähdetä Kreikan viitoittamalle linjalle.
Työttömien määrä toki vähenee, koska heistä juuri saadaan sitä korvaavaa työvoimaa. Sehän tässä on ollut koko ajan perussanomani. Vähennetään ensin työttömien määrä mahdollisimman pieneksi ja katsotaan, mihin se riittää. Ja sehän riittää, jos talous eli yksityinen sektori ei kasva reilusti. Toivon tietysti, että se kasvaisi reilusti, jolloin työuria olisi pidennettävä paljonkin. Se vaan ei taida olla kovin realistista.
Et halua kertoa sitä, minkä faktan olen ohittanut. Olen jo monasti kertonut, mitkä kaikki faktat olen ottanut huomioon. Sen huomaan, ettet itse osaa kyllä laskea näiden faktojen vaikutuksia, vaikka matemattiikka ei tältä osin vaadi edes pitkän matikan opintoja. Taisit olla kielilinjalla Tossussa.Ohittamasi faktat löytyvät mm. minun kommenteistani. Muutkin ovat niitä sinulle tarjonneet - turhaan.
Julkisen sektorin työmäärä lisääntyy. Se on yksi fakta eikä mikään "jos"-kysymys. Kai sinäkin tajuat, että kasvava ja pidempään elävä eläkeläisten joukko tarvitsee huimasti enemmän palveluja kuin tähänastinen, pienempi eläkeläisjoukko joka on elänyt lyhyempään. Vai oletko sitä mieltä, että tämä on vain väite, joka perustuu mielikuvitukseen?
Kaisinä senkin ymmärrät, että edellisen jälkeen yksityinen sektori tarvitsee ENEMMÄN työvoimaa, jos sama työ tehdään kuin ennenkin ja eläkkeelle halutaan lähteä niin kuin ennenkin. Kun työvoimaa kasvaa eläköityvien tilalle vähemmän kuin ennen ja julkisen sektorin työvoimatarve on suurempi kuin ennen, niin mistä ihmeestä luulet yksityisen sektorin ottavan työvoimansa, kun työttömyyttä ei enää vuonna 2020 ole, eli sieltä ei voi ottaa.
Toisaalle jo ennätin kirjoittaa erään tilastokeskuksen tutkijan arvion, että maahanmuuttajilla paikattuna tämä työvoiman listarpeen täyttäminen merkitsisi 1,5 miljoonan maahanmuuttajan saamista maahan. Ei tänne tuollaista määrää mistään saada. Euroopassakin alkaa vastaava ikääntyminen ja työvoimapula. kaikki muuttajat valitsevat mieluummin sellaisen valtion, jossa ei tarvitse kahlata lumessa ja loskassa ja palella kaiken aikaa karmeita tuloveroja maksaessaan.
Yksi fakta, jonka olet aivan iloisesti suvuuttanut on se, että eläkepäätöksiin tarvitaan tarpeeksi pitkä siirtymäaika. Kun ratkaisujen pitäisi toimia ja vaikuttaa viimeistään 2025 (vanhanen taisi Rukalta palattuaan sanoa 2023), niin ei niitä päätöksiä voi lykätä ja jäädä katselemaan, etä hoituisiko asia muuten, kun ihmisten on tiedettävä jo hyvissä ajoin, millaista eläkepolitiikkaa heidän kohdallaan noudatetaan.
Kyllä minä muuten matikan linjalla olin vaikken derivoimaan koskaan oppinutkaan. Transit_mies kirjoitti:
Ohittamasi faktat löytyvät mm. minun kommenteistani. Muutkin ovat niitä sinulle tarjonneet - turhaan.
Julkisen sektorin työmäärä lisääntyy. Se on yksi fakta eikä mikään "jos"-kysymys. Kai sinäkin tajuat, että kasvava ja pidempään elävä eläkeläisten joukko tarvitsee huimasti enemmän palveluja kuin tähänastinen, pienempi eläkeläisjoukko joka on elänyt lyhyempään. Vai oletko sitä mieltä, että tämä on vain väite, joka perustuu mielikuvitukseen?
Kaisinä senkin ymmärrät, että edellisen jälkeen yksityinen sektori tarvitsee ENEMMÄN työvoimaa, jos sama työ tehdään kuin ennenkin ja eläkkeelle halutaan lähteä niin kuin ennenkin. Kun työvoimaa kasvaa eläköityvien tilalle vähemmän kuin ennen ja julkisen sektorin työvoimatarve on suurempi kuin ennen, niin mistä ihmeestä luulet yksityisen sektorin ottavan työvoimansa, kun työttömyyttä ei enää vuonna 2020 ole, eli sieltä ei voi ottaa.
Toisaalle jo ennätin kirjoittaa erään tilastokeskuksen tutkijan arvion, että maahanmuuttajilla paikattuna tämä työvoiman listarpeen täyttäminen merkitsisi 1,5 miljoonan maahanmuuttajan saamista maahan. Ei tänne tuollaista määrää mistään saada. Euroopassakin alkaa vastaava ikääntyminen ja työvoimapula. kaikki muuttajat valitsevat mieluummin sellaisen valtion, jossa ei tarvitse kahlata lumessa ja loskassa ja palella kaiken aikaa karmeita tuloveroja maksaessaan.
Yksi fakta, jonka olet aivan iloisesti suvuuttanut on se, että eläkepäätöksiin tarvitaan tarpeeksi pitkä siirtymäaika. Kun ratkaisujen pitäisi toimia ja vaikuttaa viimeistään 2025 (vanhanen taisi Rukalta palattuaan sanoa 2023), niin ei niitä päätöksiä voi lykätä ja jäädä katselemaan, etä hoituisiko asia muuten, kun ihmisten on tiedettävä jo hyvissä ajoin, millaista eläkepolitiikkaa heidän kohdallaan noudatetaan.
Kyllä minä muuten matikan linjalla olin vaikken derivoimaan koskaan oppinutkaan.Ei ole ihan kivaa jankata samaa asiaa tuhannen kertaa. Etkö lue mitä kirjoitan vai mistä kummasta on kyse?
Julkisen sektorin työmäärä ei lisäänny noin vain. Työn tarve voi lisääntyä, sitähän en kiistänyt. Mutta kerro minulle, miten julkisen sektorin työn määrä voisi lisääntyä, jos sen lisäämiseksi ei löydy rahoitusta. Marssijärjestyksen on oltava sellainen, että ensin lisääntyy yksityisen sektorin työn tarve ja määrä ja vasta sitten se voi lisääntyä julkisella puolella. Ei koskaan päinvastoin, ellemme siirry sosialistiseen talousjärjestelmään tai sovella Kreikan tuhoisaa talousmallia.
Työttömyyden suhteen olet väärässä. Jos yksityinen sektori ei kasva, työttömyyttä on edelleenkin vuonna 2020. Työvoima ei vähene niin nopeasti, että tällainen tilanne pääsisi syntymään. Jos tutustut näihin lukuihin, huomaat sen itsekin. Vain siinä tapauksessa, että talous lähtisi ripeään kasvuun, käy niin kuin sanot.
Siirtymäajat eivät ole kovin olennaisia. Vanhanen yritti vain markkinoida ratkaisua sillä, ettei se vaikuta heti kenenkään arkeen. Hän ajatteli, että kyllä ihmiset suostuvat muutokseen, joka on vasta vuosien päässä. Ei siinä mitään muuta ollut kuin tällainen psykologinen markkinointikikka. Kun viimeksi vuonna 2005 tehtiin eläkeratkaisu ja muutettiin eläkeikiä, ei ollut minkäänlaista siirtymäaikaa. Laissa sanottiin vain milloin se astuu voimaan hyväksimisen jälkeen. Eikä tähän väliin tarvittu vuosia vaan kuukaudet riittivät.- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei ole ihan kivaa jankata samaa asiaa tuhannen kertaa. Etkö lue mitä kirjoitan vai mistä kummasta on kyse?
Julkisen sektorin työmäärä ei lisäänny noin vain. Työn tarve voi lisääntyä, sitähän en kiistänyt. Mutta kerro minulle, miten julkisen sektorin työn määrä voisi lisääntyä, jos sen lisäämiseksi ei löydy rahoitusta. Marssijärjestyksen on oltava sellainen, että ensin lisääntyy yksityisen sektorin työn tarve ja määrä ja vasta sitten se voi lisääntyä julkisella puolella. Ei koskaan päinvastoin, ellemme siirry sosialistiseen talousjärjestelmään tai sovella Kreikan tuhoisaa talousmallia.
Työttömyyden suhteen olet väärässä. Jos yksityinen sektori ei kasva, työttömyyttä on edelleenkin vuonna 2020. Työvoima ei vähene niin nopeasti, että tällainen tilanne pääsisi syntymään. Jos tutustut näihin lukuihin, huomaat sen itsekin. Vain siinä tapauksessa, että talous lähtisi ripeään kasvuun, käy niin kuin sanot.
Siirtymäajat eivät ole kovin olennaisia. Vanhanen yritti vain markkinoida ratkaisua sillä, ettei se vaikuta heti kenenkään arkeen. Hän ajatteli, että kyllä ihmiset suostuvat muutokseen, joka on vasta vuosien päässä. Ei siinä mitään muuta ollut kuin tällainen psykologinen markkinointikikka. Kun viimeksi vuonna 2005 tehtiin eläkeratkaisu ja muutettiin eläkeikiä, ei ollut minkäänlaista siirtymäaikaa. Laissa sanottiin vain milloin se astuu voimaan hyväksimisen jälkeen. Eikä tähän väliin tarvittu vuosia vaan kuukaudet riittivät.Ei syytä masentua, kunhan vain alat puhua asiasta etkä sen ohi.
Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisessähän on kyse juuri siitä, että kasvava eläkeläisjoukko tarvitsee hyvinvointipalvelunsa ja sitä varten on myös saatava työvoima, eli kulut kasvavat ja verojen tuottoa on siis kasvatettava. Muuten palveluja on karsittava tai veroja nostettava aivan kohtuuttomiin lukemiin. Juuri tämä on Sailaksen sanoma: Luovutaan palveluista ja nostetaan veroja tai tehdään töitä pidempään, kun työntekijöiden määrä vähenee eikä niistä työttömistä ole apua, kun heitä ei ole enää 15 vuoden päästä, vaikka mitä selittäisit.
Talouskasvullakin spekuloit aivan ihmeellisiä koukeroita, kun vaadit "ripeää" talouskasvua. Ei talous ikinä kasva ripeästi, jos työvoimasta on pula. Vientiteollisuus rekrytoi lomauttamansa ja irtisanomansa takaisin ja kouluttaa nuorista lisää heti, kun ostajamaittemme elvytys alkaa purra. Samaa rataa alkaa kotimarkkinayritysten työvoiman tarve kasvaa. joka vuosi poistuu väkeä eläkkeelle eikä tilalle kasva tarpeeksi uusia. Sitkeä jankkaamisessi siitä, että työttömyys säilyy vielä 2025 on täyttä mielikuvituspolitikointia.
Siirtymäajoista puhut myös pelkkää huuhaata. Sillon, kun laki muuttuu niin, että eläkkeelle pääsee nuorempana ei siirtymäaikoja tarvita, mutta jos ikärajaa korotetaan tarvitaan tietenkin siirtymäaikoja eikä mitääm markkinointikikkoja. - Näin oN
Mielipidepankki kirjoitti:
Pekkarinenhan on ihan seko, jos hän tuollaista väittää. Julkinen sektori ei kykene imemään työvoimaa yli sen mihin maksukyky riittää. Ja se taas ei riitä, jos yksittyinen sektori ei kasva. Ei julkinen sektori voi alkaa velalla palveluja tuottamaan. Vai voiko sinusta? Julkisen sektorin palvelujen kysyntä voi kyllä kasvaa vaikka kuinka paljon. Sitä en ryhdy kiistämään, mutta se on eri asia, miten siihen huutuun kyetään vastaamaan.
En minä intä mitään uusia laskelmia. Vanhat kelpaavat hyvin. Jos Sailaksella on joki tällainen laskelma, sen kun esität sen. En itse ole törmännyt kuin Sailaksen väittämiin tässä asiassa. Hän ei ole minulle sellainen jumalolento, ettei hänenkään tulisi esittää selkeitä lukuja väitteiden tueksi. Nyt meillä tuntuu vain olevan sellainen jyräämisen meininki, että luvut ja faktat halutaan pitää piilossa. OECD:n raportistakin on ilmeisesti vuodatettu julkisuuteen virheellistä informaatiota. Ja jäljet johtavat sylttytehtaalle.
On aika käsittämätöntä, että haluat perustaa poliittsen päätöksenteon pelkkien mielikuvien varaan. Jos faktat kerran näyttävät vain yhteen totuuteen, luulisi, että niitä sitäkin hanakammin tuotaisiin julki. Nyt on enmmän sellaista piilottelun halua, mikä pyritään korvaamaan sitäkin kovemmalla huudolla.
Uskon kyllä, että ensi vuonna talous voi kasvaa. Se nyt ei olisi kovin suuri ihme, sen verran hurjasti talous on pudonnut alaspäin. Mutta todella hurjaa kasvun täytyy olla, jos se poikii työttömyyttä. Alakohtaisia ongelmia esiintyy aina ja juuri sen vuoksi pidän aluepolitiikkaa riesana. Alakohtaiset työvoimapulat joudutaan paikkaamaan ulkomaisella työvoimalla, kun uuninpankkoporukka ei suostu lähtemään korpimaisemista työn hakuun.jatkaa sitä nokkaasi pari lymmentä vuotta jos et opi katsomaan sitä piutemmälle.
Eläkeikäuudistus on tulossa 15 vuoden kuluttua. Miten sinä tuota tilannetta voit edes verrata tämän päivän lamatilanteen työllisyyteen?
Katseleppa niistä tilatoista kuinka monta työikäistä meillä on. Sekin löytyy tilastoista. Työikäisiä on suunnilleen saman verran kuin tällä hetkellä on töissä väkeä. Eli työvoiman määrä kutistuu 200 000:lla. Siitä viisi vuotta niin työikäisiä on jo 300 000 vähemmän kuin nyt.
20 vuoden päästä meillä on todellinen työvoimapula vaikka koko aikana ei tulisi yhtään kasvua tähän talouteen. Jo 2%:n vuotuisella kasvulla työvoimapula on tosiasia jo 10 vuoden kuluttua. Tuolla kasvulla lakohtaista työvoimapulaa esiintyy jo viiden vuoden kuluttua. - Olemmeko tyhmiä?
Mielipidepankki kirjoitti:
tämä sinun logiikkasi. Vetoat turhaan Sailaksen logiikkaan ymmärtämättä, ettet ehkä ole ihan käsittänyt sitä, mistä siinä on kyse.
Häämästynyt olen siitä, ettei selväsanainen kerronta mahdu päähäsi, vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi.
Kuten olen sanonut, palvelujen tarve kasvaa ikääntymisen myötä. Siinä olet siis oikeassa ja olemme samaa mieltä. Ongelma onkin siinä, että mahdollisuuden rahoittaa noita palveluja eivät kasva samassa tahdissa. Tämä ei puolestaan riipu käytettävissä olevan työvoiman määrästä, vaan se riippuu käytettävissä olevan TYÖN määrästä. Panin sen nyt oikein isolla, jos se paremmin havahduttaisi sinua.
Ikääntymisestä seuraa työvoimavajetta nykyhetkeen verrattuna. Tässäkin olet siis oikeassa, kun puhutaan työssä käyvistä ihmisitä ja olemme samaa mieltä tällä varauksella. Mutta - ja olepa taas tarkkana - olennaista on myös sen työvoimavajeen suuruus ja koko käytettävissä olevan TYÖVOIMAN MÄÄRÄ. Panin taas isolla, että paremmin käsittäisit. Käytettävissä oleva työvoima vähenee keskimäärin noin 12 000 hengellä vuodessa vuoteen 2025, jonka jälkeen vähennys pienenee huomattavasti, kun eläköityvien ikäluokkien ja työhön tulevien ikäluokkien taso alkaa lähentyä suuruudeltaan toisiaan. Työvoimavaje on siis tässä mielessä suuruudeltaan noin 180 000 henkeä vuosien 2010 ja 2025 välillä. Kun meillä on kuitenkin työttömiä noin 250 000 eli on olemassa tällainen vapaa työvoimareservi, tuo vaje tulee jo sillä reilusti kuitatuksi. Jos meillä nyt olisi nuo kaikki 250 000 työtäntä töissä, asia olisi erittäin hankala tai paremmin hyvä, miten sen nyt haluaa nähdä. Silloin työuria olisi pakko pidentää rutkasti. Todellinen työvoimapula syntyy vasta sitten, kun työttömyys painuu selvästi alle 100 000 hengen. Ja siinäkin tilanteessa on mahdollista vielä paikata syntyvää vajetta lisäämällä työllisyysastetta.
Sinulla on joku merkillinen harhaluulo siitä, että työttömät eläköityvät pois kortistosta. Tottakai heitä eläköityy, mutta se on täysin merkityksetön asia tässä yhtälössä. Merkitystä on vain käytettävissä olevan työvoiman määrällä ja se vähenee nettomääräisesti noin 12 000 henkeä vuosittain. Tässä luvussa on sekä työssä käyviä että työttömiä mukana. Tämä on ilmeisesti asia, jota et lainkaan käsitä.
Sama työmäärä kuin nyt saadaan siis kasaan vuonna 2025 vähentämällä työttömyys reilusti alle 100 000 hengen, jos talous ei kasva työvoiman kysyntää lisäten. Ongelmana on silloin juuri tämä palvelujen turvaaminen. Se ei nimittäin onnistu tällä samalla työmäärällä, joka nyt tehdään. Tarvittaisiin paljon suurempi työmäärä eli peräänkuuluttamaani taloudellista kasvua. Jotta palvelut voitaisiin turvata nykytasolla, kasvun pitäisi olla oikein supersuurta ja nopeaa. Sellaiseen kasvuun taidetaan kyetä vain kehittyvissä talouksissa Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.
En oikein käsitä, miksi sanot väitteitäni mielikuvituspohjaisiksi, kun minä perustan ne oikeisiin lukuihin toisin kuin sinä. Jos työministeriön selvityksiin perustuvat lukuni mättäävät, niin toki voimme niitä silloin tarkastella ja oikaista. Toivoisin siis, että keksit nyt sellaisen lähteen, missä kerrotaan työvoiman vähentyvän enemmän kuin mitä työttömyys vähenee. Sitten pääsemme jo paljon lähemmäs sitä työvoimavajettasi.Julkisen sektorin palvelut paranevat heti kun valtio lakkaa tukemasta yksityistä sektoria. Kuinka paljon valtio antaa tukea esim. yksityisille lääkäriasemille kela-korvausten muodossa? Valtiohan niitä pitää pystyssä. Sen sijaan kunnilta vähennetään koko ajan rahoitusta kun samaan aikaan veritulot vähenevät.
Mielipiteeni on tämä: maahan saatiin porvarihallitus eräiden yksityisten liikemiesten rahalla( Nova Group). Nämä liikemiehet ovat saaneet varallisuutensa kartutettua köyhälistön heidän liikkeisiinsä kantamalla rahalla, eiväthän varakkaat käy moisissa sekundakaupoissa (Tokmanni ym..).
Hallitus, joka porvarien rahalla perustettiin, ensi töikseen jakoi valtion "työllistämistukea" suurille teollisuusfirmoille että ne saivat siirrettyä yrityksensä ulkomaille, halpatyömaihin. Suomeen jäivät pitkän elämänuran tehneet työttömiksi (valtion kassasta maksettiin osa työttömyyskorvauksesta). Kukaan ei kysynyt haluavatko he jäädä työttömiksi, kuten nyt kysytään kun valtion tutkimuslaitoksia ollaan siirtämässä Helsingin tungoksesta keskemmälle Suomea.
Kun laman oireet alkoivat näkyä tavan kansalaiselle, hallitus suorastaan yllytti tuhlaamaan ja kielsi laman olemassaolon. Ei kun velkaa vain ja kuluttamaan, se oli kokoomukselaisen valtiavarainministerin ohje kansalaisille. Kuluttamallako lama torjutaan? Mistä köyhä kuluttaa kun kaikki palkka menee elämiseen eikä riitäkään?
Kun työntekijöiden/työnantajien sopimukset alkoivat mennä umpeen, alkoi tulla ohjeita ettei keskitettyjä sopimuksia eikä tupoa tehtäisi. Liitot alkoivat neuvotella ja kun sopimuksiin ei päästy sen seurauksena tuli lakkoja.
Nyt on valtavat uutisoinnit päivittäin kuinka paljon tappiota tulee esim ahtaajien lakosta. Jos vahingot on miljardiluokkaa niin miksi työnantaja ei hoida asiaa kun sopimuksella selviäisi pienemmin kuluin, eihän se ole kuin hippunen lakon vahingoista Suomelle?
Vastaan tähän mitä minä uskon: ne tahot jotka halusivat tähän maahan porvarihallituksen, ovat päättäneet että nyt pannaan palkansaaja kyykkyyn maksoi mitä maksoi. Siinä ei yksityisen ihmisen tarpeista eikä tuskasta välitetä. Tuolla aikaisemmin joku kirjoitti hallituksen tilaaman konsultin tekemästä työstä.
Tiesikö Suomen kansa mitä tarkoitti ja merkitsi kokoomuksen äänestäminen viime eduskuntavaaleissa? Sitä viljaa saamme nyt niittää kun uskoimme Kataisen hymyilevän suun vakuuttavia puheita. Minua kylmää kun mietin mihin tämä johtaa. Tulee mieleen eräs kansan villitsijä joka sai kaiken kansan uskomaan puheisiinsa ja nuorison hurraamaan ympärillään missä liikkuikin. Olikohan hänen nimensä Hitler tai jotain...
- Työmies.
.tulee luokkayhteiskunta sitähän sinä haluatkin ei solidaarinen yhteiskunta jossa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia tekevät tai asuvat missä päin Suomea tahansa.
Minä peräänkuulutankin muutosta. Meidän pitää päästä eroon huonoista rakenteista. Emmehän me kouluta ihmisiä enää kutomateollisuustyöhänkään, vaan sellaista työtä varten, josta on kysyntää. Saman syyn takia meidän ei tule edistää hajallaan asumista, koska emme elä enää maatalousyhteuiskunnassa, jossa hajallaan asuminen oli luontevaa.
Ymmärrän kyllä, että joistakin voi olla mukavaa asua jossain Pohjois-Karjalan rauhassa erämaiden keskellä. Se vaan ei oikein käy yhteen työn ja toimeentulon kanssa. Sen vuoksi pitää tehdä sellaista politiikkaa, missä toimeentulo ja asuminen käyvät samaan suuntaan edistäen vaurastumista. Se on yhtä lailla solidaarista, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen sen puolesta, että yrittämistä ja työtä riittäisi. Mitä siitä tulisi, jos monet päättäisivät joukolla muuttaa johonkin suurtyöttömyysalueelle ja vaatia sitten, että muiden pitää heidät solidaarisuussyistä elättää. Sellaistako sinä kannatat?
- verrattava..
tulevaisuuden innovaatio on kotimaisen energian käytön lisääminen ja siihen liittyvät modernit teknilliset ratkaisut.
Se lisää työpaikkoja maaseudulle. Ei kaupunkilainen voi keksiä mitään sellaista tuotetta jota kiinalaiset ei tekisi halvemmalla?- Uusi- ukki
Ei voi tehdä Kiinassa.Entisenä demarina pakko myöntää.
Kiitos hyvästä ja halvasta ruuasta keskusta! Näin on näreet???
- kädessä..
sen vertaa, että se saisi oman risukkopalstansa tuottamaan.
- työttömille
Työeläkeiän nostaminen ei todellakaan luo yhtään uutta työpaikkaa. Samat vain jatkavat samoissa töissään ja tuovat veroihin vain sen saman rahan kuin ennenkin. Sillä en maan taloutta pelasteta ja velkoja makseta. On saatava uusia työpaikkoja ja niiden myötä uusia veronmaksajia, jotta talous elpyisi.
Vanhanen vain toistaa samaa fraasia siitä, että työuria on pidennettävä. Hänelle ei ole tullut mieleen, että ei se mitään auta. Eräs asiantuntija mainitsi, että työurien pidennyksellä saatavalla rahalla ei ole merkitystä puoleen eikä toiseen. Saatavan rahan prosentuaalinen määrä kun on niin pieni.
Vanhasen ja hallituksen pitäisi työurien pidennyksen sijaan keskittyä työttömyyden vähentämiseen. Vain siten saadaan tarvittava lisäraha talousahdingon parantamiseen. Jollain keinoilla on luotava uusia työpaikkoja ja ne paikat on annettava työttömille, ja siitä se talouskin paranisi niin valtiolla kuin yksilöilläkin. Tämän yhtälön ymmärtäminen ja sen toteuttaminen tuntuu olevan hallitukselle täysin ylivoimainen tehtävä.
Ulkomailta tilattu konsulttiapukaan ei tuo tilanteeseen mitään apua, sillä heiltä tulleet ehdotukset (aiemmatkin) ovat vanhaa tavaraa. Ne ovat olleet jo ennestään tiedossa ja niistä ei ole ollut apua. Tai sitten hallitus ei osaa toimia oikein konsulttien neuvojen kanssa.Aloin jo olla vähän epätoivoinen sen suhteen, etti kukaan täällä näytä ymmärtävän sitä, miten yksinkertaisesta asiasta tässä on kyse. Sinä näytät sen käsittävän ja olet siinä miellyttävä poikkeus näiden kepukoiden joukossa.
- järkeä vaan
Hyvinvointivaltio voidaan pelastaa helposti, kun luovutaan holhousvaltiosta ja sen suunnattomista resurssien tuhlauksesta.
Hyvinvointivaltio on paljon muutakin kuin julkisin varoin kustannettuja palveluja. Se on myös avoin ja vapaa yhteiskunta jossa yksilöiden vastuita ei ole sosialisoitu julkiselle sektorille. Ilman sellaista jäykkää ja kansalaisia kyykyttävää hallintokulttuuria joka meillä on. Suomi on 5,7 miljoonan asukkaan maa joka ylläpitää julkista hallintokoneistoa joka mahdollistaisi 25 miljoonaa asukasta. Ja jos joku kehtaa puhua valtion tai kuntien hallinnon tehostamisesta, älähtää varsinkin vasemmisto saman tien ja alkaa maalailla kauhukuvia palveluiden heikkenemisestä sun muusta.
Itse opetin teini-ikäiselle pojalleni verotuksen ja yhteiskunnan toimintatapoja seuraavasti: Sovin hänen kanssaan 10€ arvoisesta nurmikon leikkaamisesta. Kun työ oli tehty, maksoin hänelle 4€ ja selitin, että verot ja muut maksut tekee 6€. Pidätetystä summasta annoin 2€ pikkuveljelle joka ei osallistunut nurmikon leikkaamiseen eikä tehnyt mitään muutakaan hyödyllistä, perusteluna sanoin että työttömiäkin pitää tukea. Loput 4€ pidin itselläni perustellen niiden olevan hallintokuluja rahan jakamisesta ja työn teettämisestä.
Maksoin rahat lapsen tilille ja kerroin, että tilille maksettavsita koroista otan aina 29% pääomatuloverona.
Lapsestani ei tullut demaria, mikä oli tarkoituskin.
Holhousyhteikunnassa mikä tahansa kelpaa kansalaisten oikeuksien, vapauden ja yksityisyyden polkemiselle. Etenkin demarit löytävät oman valtansa pönkittämiseksi ja merkityksensä ylikorostamiseksi mitä ihmeellisimpiä oikeuksia, sääntöjä ja rajoituksia sekä niiden noudattamista valvomaan ison liudan virkamiehiä. Tupakoinnin rajoittaminen alkaa muodostua jo farssiksi kun kohta se on sallittua vain keskelllä erämaata kymmenien kilometrien päässä lähimmästä asutuksesta ja silläkin vain jos ei ole metsäpalovaroitusta. Toisaalta ns. ilmaispalveluja halutaan ja haalitaan koko ajan lisää. SDP:n vanhaherra Tuomioja ouhui osuvasti unelmahötöstä kun kommentoi SDP:n vaatumuksia palveluiden kasvattamisesta.
Jos asioita kutsuttaisiin niiden oikeilla nimillä, voisi demarimeininkiä kutsua mielivallaksi, populismiksi ja manipuloinniksi. Poliittisia irtopisteitä on helppo keräillä esim turvallisuuden tai vähäosaisten puolustamisen keppihevosella ratsastaen, kun kansa on ensin peloteltu suunniltaan median paisuttamilla skandaaleilla ja äärimmäisen harvinaistenkin turvallisuusriskien varjolla. Kuten nyt vaikka tämän sikaflunssan kohdalla nähtiin.
Siis siirrytään holhousyhteiskunnasta hyvinvointiyhteislkuntaan niiin ei ole mitään hätää- puppua
Tarinasi verotuksen toimintatapojen ym. opettamisesta sekä omituisesta maksusysteemistä teini-ikäiselle pojallesi on täyttä puppua, tai sitten olet epäonnistunut isänä/äitinä. Lapselle annetaan rahat heti työn jälkeen, eikä heitä pidä kiristää mitenkään, tai sepitellä heille juttuja työelämästä ja "aikuisten maailmasta". Meillä ei toimittu eikä toimita noin ja senpä takia lapsistamme kasvoikin tasapainoisia ja toisetkin aidosti huomioon ottavia kunnon ihmisiä.
- Transit_mies
Juuri noin tulisi menetellä. Joudumme melko varmasti ja joka tapauksessa sen tosiasian eteen, että meidän on priorisoitava asiat, jotka maksetaan yhteisestä verokukkarosta. Demareiden jakopolitiikalle tulee siis loppu aivan varmasti.
- mvv
..ettei Kainuussa ole eikä sinne tule töitä. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla voi olla pulaa työvoimasta.
Mistä sinä tuonkin tiedät? Onhan siellä matkailualalla paljon työpaikkoja, siellä on myöskin hyvin arvokas Talvivaaran kaivos. Koko Suomi on pidettävä siten asuttuna , että luonnonvarat voiraan hyödyntää. Eihän siellä Helsingissä ole muuta kuin virastoja ja konttoreita jotka palvelevat muuta suomea. Ei niillä työpaikoilla ole tulevaisuutta jos ei muu Suomi tee tuotetta vientiin, sieltä se valuutta tulee, ei tyhjänpäiväisiä paperikasoja siirtelemällä ylisuurilla palkoilla.
Eläkeikää tullaan nostamaan joka tapauksessa. Ihmisten elinikä tulee pitenemään, joku ennustus oli, että näinä vuosina syntyvien työlasten elinikä tulee olemaan 100 vuotta. Kohtahan jäätäsiin eläkkeelle jo varhaiskeskiijässä.
Suomessa on nytkin monilla aloilla työvoimapulaa. Täällä Eteläpohjanmaallakin on työntekijöitä Venäjältä ja Virosta. He ovat tavallisissa tehdastöissä, ja kyllä he ovat täyteen tarpeeseen tulleet.
Asenteesi on perikaron asenne, jos yleinen mielipide olisi aina ollut yhtä toivoton kun mielipidepankilla, niin kyhäsimme tänäkin päivänä vielä tervahautoja. Onneksemme Suomessa on ollut ja tulee jatkossakin olemaan oikeitakin mielipidepankkeja jotka pystyvät lisäämään hyvinvointiamme.- oikein hyvin
Hyvin kirjoitettu.
Suomi elää mm. metsä- ja kaivannaisteollisuudesta kuten kuvaat. Vientiteollisuutemme tärkeimmät yksiköt sijaitsevat eri puolilla maata, Helsingissä on selvästi väkilukuun suhteuttuna vähemmän vientiteollisuuden laitoksia kuin maakunnissa.
Sellu- ja peperitehtaa, sahat, kaivokset, terätehtaat, konepajat jne. Suurin osa niistä on muualla kuin Helsingissä, vaikka yritysten pääkonttorit Helsingissä ovatkin. Tulevaisuudessa myös energiahuoltomme tulee väistämättä rakentumaan enemmän ja enemmän uusiutuvien energialähteiden varaan. Puuta ei kasva kaupungeissa sellaisia määriä, että se riittäisi niiden voimaloissa käytettäväksi, polttoaineet on tuotava maaseudulta. Helsinki Energia julkisti alkuvuodesta strategiansa puupohjaisiin polttoaineisiin siirtymisestä, toteutuessaan se tulee vaatimaan tuhansia työpaikkoja maaseudulla puunkorjuussa.
Hyvinvointimme siis rakennetaan nyt ja jatkossa ympäri maata, ei Helsingissä. Kovin paljoa nykyistä suurempi helsinkikeskeisyys on käytännössä ja teoriassakin mahdottomuus.
Eläkeikä nousee, se on myös täysin varmaa. mitä aiemmin se kirjataan myös lakiin, sitä vähemmällä tulevat sukupolvet pääsevät. Aina kun riittää niitä, jotka käyttävät jokaisen mahdollisuuden luistaa työnteosta, ja hyvinvointivaltion rahoittamisesta. Eniten näitä on yllättäen poliittisen vasemmiston puolella, siellä koetaan varhainen eläköitymismahdolisuus saavutettuna etuna josta pidetään kiinni.
Emme tosiaankaan tarvitse Mielipidepankin kaltaisia vastakkainasettelun lietsojia ja äärimmäisen konservatiivisia kansalaisia, vaan juuri niitä oikeita mielipidepankkeja joilla on avoin ja eteenpäin luotaava tapa tarkastella asioita. Ja kyky olla tuijottamatta pelkkään omaan napaan niinkuin vasemmiston piirissä nykyisin tehdään. Olen aiemminkin puolustanut matkailualan työpaikkoja. Niitä varten ei vaan tarvitse pitää koko Suomea haja-asuttuna. Kaiken lisäksi matkailukohteet ovat suureksi osaksi sesonkikohteita. Talvisin niitä ovat Lapin tunturialueet, kesäisin Kalajoki, kylpälät ja jotkut muut. Esim. talvikohteisiin pestataan paljon nuorta sesonkityövoimaa ihan täältä etelästä asti vaikkapa ruokahuollon ylläpitoon. Mutta ei jostain Pohjanmaalta käsin voi käydä päivittäin töissä Lapin hiihtokeskuksissa.
Talvivaaran kaivos on myös hyvä asia, mutta rajallisen määrän väkeä sekin työllistää. Kaiken lisäksi julmaa tappiota tekevä yrityksen tulevaisuus on epäselvä, vaikka se onkin kyennyt myymään suurimman osan tuotannostaan jo vuosikausiksi eteenpäin. Epäilyksiä herättä se, onko hinta oikea. Lisäksi kaivoksen tuotanto on tökkinyt niin paljon, että Harjavalta on joutunut ostamaan raaka-aineensa nykyisin Brasiliasta. Toivokaamme silti tälle hankkeelle menestystä. Se on harvinainen poikkeus työllistävästä yritystystoiminnasta niillä leveysasteilla.
Minä en ole huolissani siitä, jos työpaikkoja syntyy Itä- ja Pohjois-Suomeen. Ne tulevat varmaan tarpeeseen. Mutta ei ole mitään järkeä jäädä odottamaan tällaisten työpaikkojen syntymistä kädet ristissä vuosikymmeniksi. Näinhän Kainuussa on tähän asti ollut. Ne jotka ovat tyttömyyteen kyllästyneet, ovat muuttaneet sieltä muualle. Jos Kainuuseen alkaa työtilaisuuksia tulla, suosittelen varmasti muuttamista takaisin sinne.
Jos minä en tunne maaseutua ihan tarkkaan, niin sinusta voi sanoa, ette tunne kapunkien toimintaa lainkaan. Niin väärä käsitys sinulla on siitä kuin olla ja voi. 1990-luvun puolivälissä Suomea alkoi vetää lamasta pois jyrkästi nouseva teknologiateollisuus. Nyt sinun kannattaa istua persuuksillesi ja käyttää hetki aikaa sen pohtimiseen, missä tällaiset uudet innovaatiot syntyivät ja mitä ne ovat edellyttäneet. Viiden pisteen vihjeenä voi kertoa, etteivät ne syntyneet lähelläkään Tuupovaaraa tai muuta peräkylää. Voit samalla miettiä, mistä on lähtöisin se insinööritaito, jolla tehdään paperikoneita, metalliteollisuuden, laitteita, nostokoneita, hissejä, laivoja, moottoreita, kemikaaleja jne. Viiden pisteen vihje on sama kuin edellä. Sitten voit ihan huviksesi katsoa vaikka pörssinoteerattujen yhtiöiden listaa sekä tsekata sieltä, mitä näiden yritysten tuotteista on kehitetty ja tehdään maaseudulla ja mitä suurissa taajamissa. Voit ehkä yllättyä, kun tarkastelet asiaa. Eivät nämä asiat missään navetoissa tai heinäpaalien keskellä synny.
Eläkeikää ehkä tullaan nostamaan. En lähde veikkaamaan sitä, kun en pelaa edes lottoa. Minun jatukseni tässä onkin se, ettei eläkeikää kannata nostaa sen vuoksi, että saataisiin pidettyä yhtä suuri osa ihmisiä työttminä kuin nytkin. Eläkeiän nostoon pitäisi olla jokin kunniakkaampi syy.
Olet oikeassa, että ulkomaista työvoimaakin on siellä, missä on töitä tarjolla. Tässähän se juuri onkin. Ihmiset ovat valmiit muuttamaan ulkomailta asti tänne töihin, mutta meikäläinen harjasniski pysyy kotiseudullaan töllinsä uunin pankolla hamaan ikuisuuteen asti.
Sen myönnän, että kirjoituksestani huokui aika pessimistinen näkemys. Silti toin esille erinäisiä muutostarpeita ja niistä suurimpana tästä älyttömästä aluepolitiikasta luopumisen. Minusta se on jo pilkahdus optimismista.oikein hyvin kirjoitti:
Hyvin kirjoitettu.
Suomi elää mm. metsä- ja kaivannaisteollisuudesta kuten kuvaat. Vientiteollisuutemme tärkeimmät yksiköt sijaitsevat eri puolilla maata, Helsingissä on selvästi väkilukuun suhteuttuna vähemmän vientiteollisuuden laitoksia kuin maakunnissa.
Sellu- ja peperitehtaa, sahat, kaivokset, terätehtaat, konepajat jne. Suurin osa niistä on muualla kuin Helsingissä, vaikka yritysten pääkonttorit Helsingissä ovatkin. Tulevaisuudessa myös energiahuoltomme tulee väistämättä rakentumaan enemmän ja enemmän uusiutuvien energialähteiden varaan. Puuta ei kasva kaupungeissa sellaisia määriä, että se riittäisi niiden voimaloissa käytettäväksi, polttoaineet on tuotava maaseudulta. Helsinki Energia julkisti alkuvuodesta strategiansa puupohjaisiin polttoaineisiin siirtymisestä, toteutuessaan se tulee vaatimaan tuhansia työpaikkoja maaseudulla puunkorjuussa.
Hyvinvointimme siis rakennetaan nyt ja jatkossa ympäri maata, ei Helsingissä. Kovin paljoa nykyistä suurempi helsinkikeskeisyys on käytännössä ja teoriassakin mahdottomuus.
Eläkeikä nousee, se on myös täysin varmaa. mitä aiemmin se kirjataan myös lakiin, sitä vähemmällä tulevat sukupolvet pääsevät. Aina kun riittää niitä, jotka käyttävät jokaisen mahdollisuuden luistaa työnteosta, ja hyvinvointivaltion rahoittamisesta. Eniten näitä on yllättäen poliittisen vasemmiston puolella, siellä koetaan varhainen eläköitymismahdolisuus saavutettuna etuna josta pidetään kiinni.
Emme tosiaankaan tarvitse Mielipidepankin kaltaisia vastakkainasettelun lietsojia ja äärimmäisen konservatiivisia kansalaisia, vaan juuri niitä oikeita mielipidepankkeja joilla on avoin ja eteenpäin luotaava tapa tarkastella asioita. Ja kyky olla tuijottamatta pelkkään omaan napaan niinkuin vasemmiston piirissä nykyisin tehdään.Suomi elää vientiteollisuudesta. Siinä taas on kome tukijalkaa, metsäteollisuus, metalliteollisuus ja teknologiateollisuus. Näistä metsäteollisuus on ollut globaalin ylikapasiteetin ja raaka-aineen hinnanmuodostuksen sekä markkinoiden sijainnin vuoksi taantuva teollisuuden ala. Metalliteollisuus ja teknologiateollisuus ovatkin nousseet sen edelle.
Parhaita yrityksiämme ovat olleet Nokia, Kone, Wärtsilä ja Metso suuryrityksistämme eräiden muiden lisäksi. Näiden pääasiallinen voima on ihmisten päässä. Nokia kehitti matkapuhelimia, Wärtsilä deisel-moottoreita, Koneessa keksittiin konehuoneeton hissi ja Metso rakentelee hig tech tuotteina suuria paperikoneita muun toiminnan ohessa. Näiden tuotteiden ideointi on tapahtunut suurten kaupunkien yliopisto- ja tutkimusyhteisöissä vuorovaikutuksessa yritysten ja tiedemaailman kanssa. Maan parhaimmat tiedeyhteisöt ovat tunnetusti Helsingissä ja muutamassa muussa suurimmassa kaupungissa.
Sellutehtaita ja rautatehtaita on etupäässä muualla kuin Helsingissä. Mutta ei niitä sentään maaseudulla ole. Ne sijaitsevat taajamissa ja viimeisenä niistä jäävät merenrannoilla ja rauteiden risteyspaikoissa sijaitsevat. Metsäteollisuus on aloittanut karsinnan Kemijärveltä ja muilta syrjäseuduilta ensin. Raskaan teollisuuden sijoittamisessa on meillä kaiken lisäksi tehty aluepolitiikkaa. Ne ovat Kekkosen ajan ja usein tämän herran päätöksiä suosia syrjäisempiä Suomen osia. Globaalissa markkinataloudessa tämä on tullut tiensä päähän. Jopa kepulainen pääministeri selitti asiaa Kemijärven tapauksessa niin, että tämä nyt on vaan globaalin markkinatalouden mukaista. Jos tämä olisi oivallettu ajoissa, ei näitä tehtaita olisi mihinkään hevonkuuseen rakennettukaan.
Risusavotta ei tule työllistämään niin paljon kuin näytät uskovan. Jos puun käyttö sellutehtaisssa vähenee, se vaan korvaantuu risusavottatöillä. Kumpikohan mahtaa olla kannattavampaa, sitä kannattaisi vähän pohtia. Puuta on kaiken lisäksi pitkin maata. Ei sen keruun vuoksi kannata joka neliökilometriä asuttaa. Kun hakkuut on yhdeltä alueelta tehty, seuraava voikin olla satojen kilometrien päässä.
Ylipäätään asetat vastakkain jonkun Helsinkikeskeisyyden ja muun Suomen. Siitähän ei tässä ole kyse. Ongelmana on haja-asutus, ei se, että asutaan muuten eri puolilla Suomea. Olet siis oivaltanut asian tässä(kin) kohdin ihan pieleen.
Eläkeikä ei varmasti nouse, ellei sitä kirjata lakiin. Eläkkeelle voi siirtyä jo nykyisen lain puitteissa 63-68 vuoden iässä. Jos takarajaa halutaan nostaa esim. 70 vuoteen, minulla ei ole siihen mitään vastaansanomista.
Kun ihminen on tehnyt 30-40 vuotta pitkän työuran, niin sinä se kehtaat kutsua sellaiseksi, joka vaan luistaa työnteosta. Se on kyllä hyvin erikoinen mielipide. Mitä taas tulee siihen, että tulevat sukupolvet pääsisivät vähemmällä, on melkein älyttömyydessään jo huvittava näkemys. Eläkeiän nostaminenhan koskee ennen muuta tulevia sukupolvia. He joutuvat raatamaan siis pitempään, jotta nyt eläkkeellä olevien elintaso voidaan säilyttää.
Varhaisen eläköitymismahdollisuuden osalta Kauppalehti kävi tässä jokin aika sitten läpi yritytysjohtajien eläkeikiä. Niissä oli pääsääntöisesti sovittu keskimäärin 60 vuoden eläkeiästä. Yritys siis maksaa tällaisten johtajien eläkkeet työsuhde-etuna siihen asti, kun he pääsevät lakisääteiselle eläkkeelle ja usein vielä makseen bonusta senkin jälkeen. Samaan aikaan nämä samat yritysjohtavat puhuvat tarpeesta nostaa eläkeikää, mutta eivät ole valmiit muuttamaan omia sopimuksiaan niiden mukaisiksi. En osaa ihan varmaan sanoa, ovatko vasemmistolaisia, mutta epäilen sitä suuresti. Yrittäjäryhmistä maatalousyrittäjille on tässä kehitetty ihan oma lainsäädäntönsä. Siinä voidaan lähteä eläkkeelle jo 56-vuotiaana. Tosin se on nimetty muuksi eläkkeeksi, hävelisäisyyssyistä. Hekään tuskin ovat vasemmistolaisia. Tässä kuitenkin sinulle pari esimerkkiä niistä omaan napaan tuijottelijoista.- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
Suomi elää vientiteollisuudesta. Siinä taas on kome tukijalkaa, metsäteollisuus, metalliteollisuus ja teknologiateollisuus. Näistä metsäteollisuus on ollut globaalin ylikapasiteetin ja raaka-aineen hinnanmuodostuksen sekä markkinoiden sijainnin vuoksi taantuva teollisuuden ala. Metalliteollisuus ja teknologiateollisuus ovatkin nousseet sen edelle.
Parhaita yrityksiämme ovat olleet Nokia, Kone, Wärtsilä ja Metso suuryrityksistämme eräiden muiden lisäksi. Näiden pääasiallinen voima on ihmisten päässä. Nokia kehitti matkapuhelimia, Wärtsilä deisel-moottoreita, Koneessa keksittiin konehuoneeton hissi ja Metso rakentelee hig tech tuotteina suuria paperikoneita muun toiminnan ohessa. Näiden tuotteiden ideointi on tapahtunut suurten kaupunkien yliopisto- ja tutkimusyhteisöissä vuorovaikutuksessa yritysten ja tiedemaailman kanssa. Maan parhaimmat tiedeyhteisöt ovat tunnetusti Helsingissä ja muutamassa muussa suurimmassa kaupungissa.
Sellutehtaita ja rautatehtaita on etupäässä muualla kuin Helsingissä. Mutta ei niitä sentään maaseudulla ole. Ne sijaitsevat taajamissa ja viimeisenä niistä jäävät merenrannoilla ja rauteiden risteyspaikoissa sijaitsevat. Metsäteollisuus on aloittanut karsinnan Kemijärveltä ja muilta syrjäseuduilta ensin. Raskaan teollisuuden sijoittamisessa on meillä kaiken lisäksi tehty aluepolitiikkaa. Ne ovat Kekkosen ajan ja usein tämän herran päätöksiä suosia syrjäisempiä Suomen osia. Globaalissa markkinataloudessa tämä on tullut tiensä päähän. Jopa kepulainen pääministeri selitti asiaa Kemijärven tapauksessa niin, että tämä nyt on vaan globaalin markkinatalouden mukaista. Jos tämä olisi oivallettu ajoissa, ei näitä tehtaita olisi mihinkään hevonkuuseen rakennettukaan.
Risusavotta ei tule työllistämään niin paljon kuin näytät uskovan. Jos puun käyttö sellutehtaisssa vähenee, se vaan korvaantuu risusavottatöillä. Kumpikohan mahtaa olla kannattavampaa, sitä kannattaisi vähän pohtia. Puuta on kaiken lisäksi pitkin maata. Ei sen keruun vuoksi kannata joka neliökilometriä asuttaa. Kun hakkuut on yhdeltä alueelta tehty, seuraava voikin olla satojen kilometrien päässä.
Ylipäätään asetat vastakkain jonkun Helsinkikeskeisyyden ja muun Suomen. Siitähän ei tässä ole kyse. Ongelmana on haja-asutus, ei se, että asutaan muuten eri puolilla Suomea. Olet siis oivaltanut asian tässä(kin) kohdin ihan pieleen.
Eläkeikä ei varmasti nouse, ellei sitä kirjata lakiin. Eläkkeelle voi siirtyä jo nykyisen lain puitteissa 63-68 vuoden iässä. Jos takarajaa halutaan nostaa esim. 70 vuoteen, minulla ei ole siihen mitään vastaansanomista.
Kun ihminen on tehnyt 30-40 vuotta pitkän työuran, niin sinä se kehtaat kutsua sellaiseksi, joka vaan luistaa työnteosta. Se on kyllä hyvin erikoinen mielipide. Mitä taas tulee siihen, että tulevat sukupolvet pääsisivät vähemmällä, on melkein älyttömyydessään jo huvittava näkemys. Eläkeiän nostaminenhan koskee ennen muuta tulevia sukupolvia. He joutuvat raatamaan siis pitempään, jotta nyt eläkkeellä olevien elintaso voidaan säilyttää.
Varhaisen eläköitymismahdollisuuden osalta Kauppalehti kävi tässä jokin aika sitten läpi yritytysjohtajien eläkeikiä. Niissä oli pääsääntöisesti sovittu keskimäärin 60 vuoden eläkeiästä. Yritys siis maksaa tällaisten johtajien eläkkeet työsuhde-etuna siihen asti, kun he pääsevät lakisääteiselle eläkkeelle ja usein vielä makseen bonusta senkin jälkeen. Samaan aikaan nämä samat yritysjohtavat puhuvat tarpeesta nostaa eläkeikää, mutta eivät ole valmiit muuttamaan omia sopimuksiaan niiden mukaisiksi. En osaa ihan varmaan sanoa, ovatko vasemmistolaisia, mutta epäilen sitä suuresti. Yrittäjäryhmistä maatalousyrittäjille on tässä kehitetty ihan oma lainsäädäntönsä. Siinä voidaan lähteä eläkkeelle jo 56-vuotiaana. Tosin se on nimetty muuksi eläkkeeksi, hävelisäisyyssyistä. Hekään tuskin ovat vasemmistolaisia. Tässä kuitenkin sinulle pari esimerkkiä niistä omaan napaan tuijottelijoista.Pitäisi muistaa, että eläkeikää on alennettu osana demareiden työllisyyspolitiikkaa, jotta he olisivat saaneet työttömyysluvut näyttämään pienemmiltä. Jopa 65 vuoden eläkeikäraja, kansaneläkkeessä se taitaa edelleen olla tuossa, on määritelty aikana, jolloin pääosa työvoimasta oli raskaassa ruumiillisessa työssä eikä enää fyysisesti jaksanut tuon ikäisenä töitä tehdä.
Nyt kun huoltosuhde muuttuu, on työuria pidennettävä, jotta saadaan tehdyksi se sama työ, joka nytkin tehdään. Työelämän rakenteita on tietenkin korjattava niin, ettei meillä ole samaan aikaan putkimiehiä ansiosidonnaisella ja työt teetetään puolalaisilla ja virolaisilla. Tämäkin muuten emareiden työttömyystukipolitiikan seurausta.
Eläkeikää nostetaan siis lakisääteisesti ja aivan varmasti todennäköisesti demareiden myötävaikutuksella, koska demarit haluavat seuraavaan hallitukseen ja uskovat, mitä Sailas on sanonut. - mvv
Mielipidepankki kirjoitti:
Olen aiemminkin puolustanut matkailualan työpaikkoja. Niitä varten ei vaan tarvitse pitää koko Suomea haja-asuttuna. Kaiken lisäksi matkailukohteet ovat suureksi osaksi sesonkikohteita. Talvisin niitä ovat Lapin tunturialueet, kesäisin Kalajoki, kylpälät ja jotkut muut. Esim. talvikohteisiin pestataan paljon nuorta sesonkityövoimaa ihan täältä etelästä asti vaikkapa ruokahuollon ylläpitoon. Mutta ei jostain Pohjanmaalta käsin voi käydä päivittäin töissä Lapin hiihtokeskuksissa.
Talvivaaran kaivos on myös hyvä asia, mutta rajallisen määrän väkeä sekin työllistää. Kaiken lisäksi julmaa tappiota tekevä yrityksen tulevaisuus on epäselvä, vaikka se onkin kyennyt myymään suurimman osan tuotannostaan jo vuosikausiksi eteenpäin. Epäilyksiä herättä se, onko hinta oikea. Lisäksi kaivoksen tuotanto on tökkinyt niin paljon, että Harjavalta on joutunut ostamaan raaka-aineensa nykyisin Brasiliasta. Toivokaamme silti tälle hankkeelle menestystä. Se on harvinainen poikkeus työllistävästä yritystystoiminnasta niillä leveysasteilla.
Minä en ole huolissani siitä, jos työpaikkoja syntyy Itä- ja Pohjois-Suomeen. Ne tulevat varmaan tarpeeseen. Mutta ei ole mitään järkeä jäädä odottamaan tällaisten työpaikkojen syntymistä kädet ristissä vuosikymmeniksi. Näinhän Kainuussa on tähän asti ollut. Ne jotka ovat tyttömyyteen kyllästyneet, ovat muuttaneet sieltä muualle. Jos Kainuuseen alkaa työtilaisuuksia tulla, suosittelen varmasti muuttamista takaisin sinne.
Jos minä en tunne maaseutua ihan tarkkaan, niin sinusta voi sanoa, ette tunne kapunkien toimintaa lainkaan. Niin väärä käsitys sinulla on siitä kuin olla ja voi. 1990-luvun puolivälissä Suomea alkoi vetää lamasta pois jyrkästi nouseva teknologiateollisuus. Nyt sinun kannattaa istua persuuksillesi ja käyttää hetki aikaa sen pohtimiseen, missä tällaiset uudet innovaatiot syntyivät ja mitä ne ovat edellyttäneet. Viiden pisteen vihjeenä voi kertoa, etteivät ne syntyneet lähelläkään Tuupovaaraa tai muuta peräkylää. Voit samalla miettiä, mistä on lähtöisin se insinööritaito, jolla tehdään paperikoneita, metalliteollisuuden, laitteita, nostokoneita, hissejä, laivoja, moottoreita, kemikaaleja jne. Viiden pisteen vihje on sama kuin edellä. Sitten voit ihan huviksesi katsoa vaikka pörssinoteerattujen yhtiöiden listaa sekä tsekata sieltä, mitä näiden yritysten tuotteista on kehitetty ja tehdään maaseudulla ja mitä suurissa taajamissa. Voit ehkä yllättyä, kun tarkastelet asiaa. Eivät nämä asiat missään navetoissa tai heinäpaalien keskellä synny.
Eläkeikää ehkä tullaan nostamaan. En lähde veikkaamaan sitä, kun en pelaa edes lottoa. Minun jatukseni tässä onkin se, ettei eläkeikää kannata nostaa sen vuoksi, että saataisiin pidettyä yhtä suuri osa ihmisiä työttminä kuin nytkin. Eläkeiän nostoon pitäisi olla jokin kunniakkaampi syy.
Olet oikeassa, että ulkomaista työvoimaakin on siellä, missä on töitä tarjolla. Tässähän se juuri onkin. Ihmiset ovat valmiit muuttamaan ulkomailta asti tänne töihin, mutta meikäläinen harjasniski pysyy kotiseudullaan töllinsä uunin pankolla hamaan ikuisuuteen asti.
Sen myönnän, että kirjoituksestani huokui aika pessimistinen näkemys. Silti toin esille erinäisiä muutostarpeita ja niistä suurimpana tästä älyttömästä aluepolitiikasta luopumisen. Minusta se on jo pilkahdus optimismista...kerrottiin, että pientä nousua on havaittavissa erityisesti Itä ja Pohjois Suomen alueella. Taisi sinulle olla yllätys.
En kai minä nyt ole sitä tarkoittanut, että keksintöjä tehtäsiin umpimaasudulla. Tietysti kännykät on insinöörit kehittäneet yliopistoista maamallaan perustiedolla. Mutta tämä ei tietysti tarkoita, että kaupungeissa olisi jokin erikoinen viisaus. Ovat tainneet ne Nokiankin tärkeimmät henkilöt lähteä maaseudulta, vaikkapa vain Jorma Ollila Kurikasta.
Enkä tarkoita sitäkään ,että tehtaita tarvitaan joka kylässä. Tietysti kavukeskuksia pitää syntyä, ja ne työllistävät sitten ympäristöään.
Tämä käsityksesi siitä, että on olemassa jotakin peräkamarin poikia jotka pankolla vain makoilevat on täysin väärä. Tietysti joka seudulla on joitakin ihmisiä jotka ovat jostakin syystä syrjäytyneet työelämästä. Mutta heitä löytyy varmasti yhtä usein Helsingistä kuin Kainuustakin.
Työn perässä maaseudulta on aina lähdetty. Varsinkin silloin kun ei ollut mitään työttömyysturvaa oli muutto Eteläsuomeen ja Ruotsiin jopa Amerikkaan asti jokapäiväsitä. Se että nyt arvostellaan muuttohaluttomuutta on seurausta kohtuullisen hyvästä työttömyysturvasta, ainakin sen ajan kun saa ansiosidonnaita. Tällä en tarkoita sitä että sitä pitäsi huonontaa.
Metso ottaa nyt Lapualle lisää hitsareita. Pystytäänköhän niitäkään työpaikkoja täyttämään jos ei haeta Puolasta hitsareita. Siis on aivan turha puhua etteikö meille ole tulossa työvoimapula. mvv kirjoitti:
..kerrottiin, että pientä nousua on havaittavissa erityisesti Itä ja Pohjois Suomen alueella. Taisi sinulle olla yllätys.
En kai minä nyt ole sitä tarkoittanut, että keksintöjä tehtäsiin umpimaasudulla. Tietysti kännykät on insinöörit kehittäneet yliopistoista maamallaan perustiedolla. Mutta tämä ei tietysti tarkoita, että kaupungeissa olisi jokin erikoinen viisaus. Ovat tainneet ne Nokiankin tärkeimmät henkilöt lähteä maaseudulta, vaikkapa vain Jorma Ollila Kurikasta.
Enkä tarkoita sitäkään ,että tehtaita tarvitaan joka kylässä. Tietysti kavukeskuksia pitää syntyä, ja ne työllistävät sitten ympäristöään.
Tämä käsityksesi siitä, että on olemassa jotakin peräkamarin poikia jotka pankolla vain makoilevat on täysin väärä. Tietysti joka seudulla on joitakin ihmisiä jotka ovat jostakin syystä syrjäytyneet työelämästä. Mutta heitä löytyy varmasti yhtä usein Helsingistä kuin Kainuustakin.
Työn perässä maaseudulta on aina lähdetty. Varsinkin silloin kun ei ollut mitään työttömyysturvaa oli muutto Eteläsuomeen ja Ruotsiin jopa Amerikkaan asti jokapäiväsitä. Se että nyt arvostellaan muuttohaluttomuutta on seurausta kohtuullisen hyvästä työttömyysturvasta, ainakin sen ajan kun saa ansiosidonnaita. Tällä en tarkoita sitä että sitä pitäsi huonontaa.
Metso ottaa nyt Lapualle lisää hitsareita. Pystytäänköhän niitäkään työpaikkoja täyttämään jos ei haeta Puolasta hitsareita. Siis on aivan turha puhua etteikö meille ole tulossa työvoimapula.Suomessa on noin 300 000 työtöntä ja 35 000 avointa työpaikkaa eli nettotyöttömyys on noin 250 000. Ja sinä se puhut vaan oven takana väijyvästä työvoimapulasta. Silloin kun Kekkonen runnasi tyttömyyden takia hätätilahallituksen, työttöminä taisi olla alle 100 000 henkeä. Eli kannattaisi nyt pitää edes jonkinlainen suhteellisuudentajua ja ylipäänsä tolkku, kun alkaa heittelemään noin juttuja sitä mukaa kuin sylki suuhun tuo.
Modernit keksinnöt eli tutkimus ja tuotekehitys syntyvät kaikkialla maailmassa suurissa asutuskeskuksissa. Niihin perustetaan yliopistoja, koska sellaisissa ympäristöissä on helppo luoda tiedehteisöjä. Sillä mistä nämä innovaatiset ihmiset ovat kotoisin, ei ole mitään merkitystä. Ei tässä ole tarkoitus lytätä maseudulta kotoisin olevia ihmisiä, vaan kertoa se, että moderni talousmaailma tarkoittaa suurten asutuskeskusten ensisijaisuutta toimintaympäristöinä. Aivan samaan tapaa maaseutuvaltaisisissa yhteisöissä maaseutu oli ensisijainen toimintaympäristö. Metsästykseen ja kalastukseen perustuvissa talouksissa, erämaat olivat talouden tärkein toimintaympäristö. Kun toimintaympäristöt talouden kehittyessä muuttuvat, tämä vaan pitäisi osata ymmärtää. Ei siinä ole mitään mystistä.
Sinunkin mainitsemasi Jorma Ollila on ollut ensimmäinen, joka on kaikkein lujimmin vaatinut, että pääkaupunkiseudusta tehtäsiin vetovoimaisempi metropoli Suomeen. Maalta kotoisin oleva Ollila ymmärtää hyvin tämän asian, mitä sinä et näytä käsittävän.- mvv
Mielipidepankki kirjoitti:
Suomessa on noin 300 000 työtöntä ja 35 000 avointa työpaikkaa eli nettotyöttömyys on noin 250 000. Ja sinä se puhut vaan oven takana väijyvästä työvoimapulasta. Silloin kun Kekkonen runnasi tyttömyyden takia hätätilahallituksen, työttöminä taisi olla alle 100 000 henkeä. Eli kannattaisi nyt pitää edes jonkinlainen suhteellisuudentajua ja ylipäänsä tolkku, kun alkaa heittelemään noin juttuja sitä mukaa kuin sylki suuhun tuo.
Modernit keksinnöt eli tutkimus ja tuotekehitys syntyvät kaikkialla maailmassa suurissa asutuskeskuksissa. Niihin perustetaan yliopistoja, koska sellaisissa ympäristöissä on helppo luoda tiedehteisöjä. Sillä mistä nämä innovaatiset ihmiset ovat kotoisin, ei ole mitään merkitystä. Ei tässä ole tarkoitus lytätä maseudulta kotoisin olevia ihmisiä, vaan kertoa se, että moderni talousmaailma tarkoittaa suurten asutuskeskusten ensisijaisuutta toimintaympäristöinä. Aivan samaan tapaa maaseutuvaltaisisissa yhteisöissä maaseutu oli ensisijainen toimintaympäristö. Metsästykseen ja kalastukseen perustuvissa talouksissa, erämaat olivat talouden tärkein toimintaympäristö. Kun toimintaympäristöt talouden kehittyessä muuttuvat, tämä vaan pitäisi osata ymmärtää. Ei siinä ole mitään mystistä.
Sinunkin mainitsemasi Jorma Ollila on ollut ensimmäinen, joka on kaikkein lujimmin vaatinut, että pääkaupunkiseudusta tehtäsiin vetovoimaisempi metropoli Suomeen. Maalta kotoisin oleva Ollila ymmärtää hyvin tämän asian, mitä sinä et näytä käsittävän...hätätilahallituksen kokoon, ei ollut tietoakaan ansiosidonnaiseta ei juuri muustakaan työttömyysturvasta. Ainu turva oli hätäaputyöt. Oletko tosiaan nukkunut ruususenunta kymmeniä vuosia. Ei nyt tarvitse kuten ennen, huomaa se. Jostakin niistä maista jotka ovat sillä 1950-luvun Suomen tasolla pitää nyt tuoda työväkeä tänne. Näin se vain on. Ja nytkään en vastustanut mitään yhteiskunnan turvaa.
Teet aivan turhaa riitaa kaupunkien ja maaseudun välille. Tietysti jos työpaikka on kaupungissa jossa tehdään kehitystyötä niin siellä se työ tehdään. Enhän minä ole missään kohdin maininnut että maaseutu on jokin kaupungin vaihtoehto. Olen vain sitä mieltä, että kaupunki ei voi kaikkea sitää hyvää ottaa itselleen mitä siellä on. Vaan siellä on monet toimistot virastot ja keskuskonttorit joiden asiakkaat on maaseudulla. Ne työpaikat lakkaa olemasta jos maaseudun ihmisillä ei ole toimintaedellytyksiä.
Tuosta ahtaajien lakosta tuli mieleeni. Isäni ennen kertoi tienanneensa pienen maatilan ostoon rahat rikkuritöillä satamissa. Niissä oli hänen kertomansa mukaan sellainen systeemi niihin aikoihin, että aamulla mentiin pyrkimään töihin. Vakituset olivat silloikin lakkoherkkiä ja maaseudun miehet käyttivät tilaisuutta hyväkseen. - mvv
Mielipidepankki kirjoitti:
Suomessa on noin 300 000 työtöntä ja 35 000 avointa työpaikkaa eli nettotyöttömyys on noin 250 000. Ja sinä se puhut vaan oven takana väijyvästä työvoimapulasta. Silloin kun Kekkonen runnasi tyttömyyden takia hätätilahallituksen, työttöminä taisi olla alle 100 000 henkeä. Eli kannattaisi nyt pitää edes jonkinlainen suhteellisuudentajua ja ylipäänsä tolkku, kun alkaa heittelemään noin juttuja sitä mukaa kuin sylki suuhun tuo.
Modernit keksinnöt eli tutkimus ja tuotekehitys syntyvät kaikkialla maailmassa suurissa asutuskeskuksissa. Niihin perustetaan yliopistoja, koska sellaisissa ympäristöissä on helppo luoda tiedehteisöjä. Sillä mistä nämä innovaatiset ihmiset ovat kotoisin, ei ole mitään merkitystä. Ei tässä ole tarkoitus lytätä maseudulta kotoisin olevia ihmisiä, vaan kertoa se, että moderni talousmaailma tarkoittaa suurten asutuskeskusten ensisijaisuutta toimintaympäristöinä. Aivan samaan tapaa maaseutuvaltaisisissa yhteisöissä maaseutu oli ensisijainen toimintaympäristö. Metsästykseen ja kalastukseen perustuvissa talouksissa, erämaat olivat talouden tärkein toimintaympäristö. Kun toimintaympäristöt talouden kehittyessä muuttuvat, tämä vaan pitäisi osata ymmärtää. Ei siinä ole mitään mystistä.
Sinunkin mainitsemasi Jorma Ollila on ollut ensimmäinen, joka on kaikkein lujimmin vaatinut, että pääkaupunkiseudusta tehtäsiin vetovoimaisempi metropoli Suomeen. Maalta kotoisin oleva Ollila ymmärtää hyvin tämän asian, mitä sinä et näytä käsittävän.Se Kekkosen runnaus taisi olla vain silmän lumetta jolla Kekkonen pönkitti vain omaa erinomaisuuttaan.
- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
Suomessa on noin 300 000 työtöntä ja 35 000 avointa työpaikkaa eli nettotyöttömyys on noin 250 000. Ja sinä se puhut vaan oven takana väijyvästä työvoimapulasta. Silloin kun Kekkonen runnasi tyttömyyden takia hätätilahallituksen, työttöminä taisi olla alle 100 000 henkeä. Eli kannattaisi nyt pitää edes jonkinlainen suhteellisuudentajua ja ylipäänsä tolkku, kun alkaa heittelemään noin juttuja sitä mukaa kuin sylki suuhun tuo.
Modernit keksinnöt eli tutkimus ja tuotekehitys syntyvät kaikkialla maailmassa suurissa asutuskeskuksissa. Niihin perustetaan yliopistoja, koska sellaisissa ympäristöissä on helppo luoda tiedehteisöjä. Sillä mistä nämä innovaatiset ihmiset ovat kotoisin, ei ole mitään merkitystä. Ei tässä ole tarkoitus lytätä maseudulta kotoisin olevia ihmisiä, vaan kertoa se, että moderni talousmaailma tarkoittaa suurten asutuskeskusten ensisijaisuutta toimintaympäristöinä. Aivan samaan tapaa maaseutuvaltaisisissa yhteisöissä maaseutu oli ensisijainen toimintaympäristö. Metsästykseen ja kalastukseen perustuvissa talouksissa, erämaat olivat talouden tärkein toimintaympäristö. Kun toimintaympäristöt talouden kehittyessä muuttuvat, tämä vaan pitäisi osata ymmärtää. Ei siinä ole mitään mystistä.
Sinunkin mainitsemasi Jorma Ollila on ollut ensimmäinen, joka on kaikkein lujimmin vaatinut, että pääkaupunkiseudusta tehtäsiin vetovoimaisempi metropoli Suomeen. Maalta kotoisin oleva Ollila ymmärtää hyvin tämän asian, mitä sinä et näytä käsittävän.>>Suomessa on noin 300 000 työtöntä ja 35 000 avointa työpaikkaa eli nettotyöttömyys on noin 250 000. Ja sinä se puhut vaan oven takana väijyvästä työvoimapulasta.
Transit_mies kirjoitti:
>>Suomessa on noin 300 000 työtöntä ja 35 000 avointa työpaikkaa eli nettotyöttömyys on noin 250 000. Ja sinä se puhut vaan oven takana väijyvästä työvoimapulasta.
on hiukan vaikeuksia pysyä ajatustesi perässä, mutta vastaan kuitenkin.
Työttömyys on tällä hetkellä pahinta nuorison joukossa. Puhutaan jopa 28 prosentin nuorisotyöttömyydestä. Eivät he ole ehtineet vielä keittää päiväkään sellua. Mutta esimerkkisi on siitä hyvä, että se on paljon puhuva mitä tulee ikäihmisten ns. työttömyysputkeen ja eläköitymiskään. Itsekin olen sanonut, ettei tällaisia ikänsä sellua keittäneitä voida mitenkään työllistää, vaikka eläkeikää hilattaisiin sataan vuoteen.
Sinusta siis työvoima on ihan viime vuosina laiskistunut ja jäänyt kotiin makaamaan työttömiksi. Et siis näekään sitä, että työttömyyden kasvu johtuu yritysten lomautuksista ja irtisanomisista. On vain työntekijöiden oma vika, kun he eivät ole töissä, vaan ovat ottaneet tosissaan sen irtisanomislapun joka heille on annettu. Nyt työministeri ennustaa, että laiskuus lisääntyy vielä ehkä 100 000 hengen verran. Hallituksessa on siis hyvä ote suomalaisen laiskuuden määrään. Hallituksen kannattaakin lanseerata kunnolla tämä ajatus, ettei kyse ole mistään oikeasta työttömyydestä, vaan pelkästään ihmisten laiskuudesta, joka nyt näkyy työttmyyden kasvuna, vaikka yrityksille olisi tarjota työtä ihan yltäkylläisyyteen asti.- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
on hiukan vaikeuksia pysyä ajatustesi perässä, mutta vastaan kuitenkin.
Työttömyys on tällä hetkellä pahinta nuorison joukossa. Puhutaan jopa 28 prosentin nuorisotyöttömyydestä. Eivät he ole ehtineet vielä keittää päiväkään sellua. Mutta esimerkkisi on siitä hyvä, että se on paljon puhuva mitä tulee ikäihmisten ns. työttömyysputkeen ja eläköitymiskään. Itsekin olen sanonut, ettei tällaisia ikänsä sellua keittäneitä voida mitenkään työllistää, vaikka eläkeikää hilattaisiin sataan vuoteen.
Sinusta siis työvoima on ihan viime vuosina laiskistunut ja jäänyt kotiin makaamaan työttömiksi. Et siis näekään sitä, että työttömyyden kasvu johtuu yritysten lomautuksista ja irtisanomisista. On vain työntekijöiden oma vika, kun he eivät ole töissä, vaan ovat ottaneet tosissaan sen irtisanomislapun joka heille on annettu. Nyt työministeri ennustaa, että laiskuus lisääntyy vielä ehkä 100 000 hengen verran. Hallituksessa on siis hyvä ote suomalaisen laiskuuden määrään. Hallituksen kannattaakin lanseerata kunnolla tämä ajatus, ettei kyse ole mistään oikeasta työttömyydestä, vaan pelkästään ihmisten laiskuudesta, joka nyt näkyy työttmyyden kasvuna, vaikka yrityksille olisi tarjota työtä ihan yltäkylläisyyteen asti.Nythän työttömistä iso osa on paperiteollisuuden rakennemuutoksen ja vientilaman aikaansaamia työttömiä. Siksi heitin peliin sellunkeittäjän, koska juuri 50-vuotiaalla, koko ikänsä paperiteollisuudessa työtö tehneellä on suurimmat vaikeudet sijoittua uudelleen ja konepajateollisuudessa on samaan aikaan työvoimasta pula, mutta pula koskee juippuammattilaisia.
Nuorisotyöttömyys on toki ongelma. Se ei nyt ratkea sillä, että yritykset alkaisivat tunkea kaikki ikälisänsä ansainnutta. 50 täyttänyttä väkeään erilaisiin eläkeputkiin, jotta voisi palkata nuorta ja halpaa väkeä tilalle, kun hallitus on nostanut eläkeiän pidentämisen tapeetille. Paljon saamme nuorisotyöttömyydestä kiittää takavuosien koulutuspolitiikkaakin, kun ammattikouluista valmistuvat saavat hyvin töutä, mutta ammattikorkeakouluista valmistuvat "medianomit" ja muut fiksujen ammattien tavoittelijat jäävät kortistoon. Kataosen aloittama projekti siitä, että yritysten työvoimatarpeet vaikuttaisivat koulutuksen suuntaamiseen ei ole vielä purrut tarpeeksi.
Työvoima ei ole laiskistunut, mutta työttömien joukossa on, joskus se arvioitiinkin n. 15000-20000 suuruiseksi joukoksi, sellaisia laiskistuneita, jotka ovat opetelleet elämään tukien varassa eivätkä aiokaan hakeutua töihin muuta kuin sen verran, etteivät tuet huonone. Meillä on myös 90-luvun laman aikana ansiosidonnaiselle joutuneita rakennusmiehiä, joiden palkkataso oli lamaa edeltäneen kuuman rakennusboomin ansiosta erinomaisen hyvä, eli heidän ansiosidonnainen turvansa on hyvä, ja nämä eivät koskaan palanneet palkkatyöhön. Meillä puuttuu rakennusammattilaisista kokonaan yksi sukupolvi välistä.
Sinun ei siis kannata alkaa vinoilla laiskuudesta, koska sitäkin työttömyyden sisällä esiintyy.
- Nähty on
..joiden mukaan Suomessa on v-25 400-tuhatta eläkeläistä enemmän kuin nyt, niin kuin siitäkin, että työssä käyviä on tuolloin 100-tuhatta vähemmän kuin nyt on käyty keskusteluja useampaan kertaan ja aina olet munannu itsesi ja piiloutunut häntä koipien välissä rotan koloosi.
Toimit kuin natsien probaganta ministeri toistamalla urautuneita valheitasi kuukaudesta toiseen. Mikä"neropatti" MIELIPUOLIPUNIKI olisikaan ollut "Göppelsin" käytössä.
Ps. V-25 tulevaisuuden kuvista vallitsee Eduskunnassa laaja yksimielisyys , kuin myöskin eri tutkimuslaitosten kesken ja valtiovarainministeriössä Sailasta myöten.Eläkeläisiä saattaa olla 400 000 tuhatta enemmän kuin nyt. En halua kiistää tätä määrää eli uskon esittämääsi. Jos työssäkäyviä on tuolloin 100 000 vähemmän kuin nyt, se on todella huolestuttavaa. Sehän tarkoittaisi suunnilleen sitä, että työttömyys pysyisi nykyisellä tasollaan. Tätä esittämääsi lukua kuitenkin suuresti epäilen vääräksi. Jos niin kuitenkin käy, talouskasvu tulee olemaan hyvin minimaalista, ehkä yhden prosentin vuosikasvua keskimäärin, mikä vähentäisi noin paljon työn kysyntää.
Itse kyllä luottaisin siihen, että työn kysyntä pysyy vähintään nykyisellä tasolla, jolloin työttömyys vähenee, mutta ei tule työvoimapulaa.- Se siitä
Mielipidepankki kirjoitti:
Eläkeläisiä saattaa olla 400 000 tuhatta enemmän kuin nyt. En halua kiistää tätä määrää eli uskon esittämääsi. Jos työssäkäyviä on tuolloin 100 000 vähemmän kuin nyt, se on todella huolestuttavaa. Sehän tarkoittaisi suunnilleen sitä, että työttömyys pysyisi nykyisellä tasollaan. Tätä esittämääsi lukua kuitenkin suuresti epäilen vääräksi. Jos niin kuitenkin käy, talouskasvu tulee olemaan hyvin minimaalista, ehkä yhden prosentin vuosikasvua keskimäärin, mikä vähentäisi noin paljon työn kysyntää.
Itse kyllä luottaisin siihen, että työn kysyntä pysyy vähintään nykyisellä tasolla, jolloin työttömyys vähenee, mutta ei tule työvoimapulaa...JUUPAKSELLE tiedoksi.
Jos kuvittelee, että taloudellinen lama jatkuu vuoteen -25 asti voisi väitteilläsi olla jotain totuuspohjaa. - ym. kulutushyödykkei
Mielipidepankki kirjoitti:
Eläkeläisiä saattaa olla 400 000 tuhatta enemmän kuin nyt. En halua kiistää tätä määrää eli uskon esittämääsi. Jos työssäkäyviä on tuolloin 100 000 vähemmän kuin nyt, se on todella huolestuttavaa. Sehän tarkoittaisi suunnilleen sitä, että työttömyys pysyisi nykyisellä tasollaan. Tätä esittämääsi lukua kuitenkin suuresti epäilen vääräksi. Jos niin kuitenkin käy, talouskasvu tulee olemaan hyvin minimaalista, ehkä yhden prosentin vuosikasvua keskimäärin, mikä vähentäisi noin paljon työn kysyntää.
Itse kyllä luottaisin siihen, että työn kysyntä pysyy vähintään nykyisellä tasolla, jolloin työttömyys vähenee, mutta ei tule työvoimapulaa.hinnat tulevat laskemaan pakollakin tällämenolla.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää
jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole192146Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä
ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi402045Belfastissa käynnissä kunnon persuilu
Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä181920Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen
Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma461357- 731297
Onko kaivattusi rohkeampi kuin sinä?
Vai oletko sinä rohkeampia? Mikä on rohkea teko, minkä sinä tai kaivattusi on tehnyt? Mitä siitä seurasi?46863Kaunein nimi
Mikä on mielestäsi kaunein miehen ja naisen nimi? Haluaisitko itse olla joku toisen niminen?56772Farmi-Amski ja Jucci Hellström - Sydämiä satelee - Onko tässä jotain enemmän?
Amskidamski Anne-Mari Tarkkio ja Jucci Hellström olivat samaan aikaan Farmi Suomi -realityssä. Nyt somessa on nähty mat8721Rakastan sinua hiljaisuudessa
Rakastan sinua hiljaisuudessa. Olisit minun tai et, olen odottanut sinua vuosisatojen ajan. Ilman sinua sydämeni on yksi32678- 50676