AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!
 /   /  /  / Kuulutteko kirkkoon

Kuulutteko kirkkoon

33 Vastausta 337 Lukukertaa
Äskettäin valittiin Suomeen uusi Arkkipiispa. Valinnan taisi ratkaista vapaamielisyys. Valittu Piispa Mäkinen on naispappeutta vastaan mutta on hyväksymässä homojen liitot.

Tällainen tapakristitty hyväksyy ainakin sen, että nainen puhuu uskonnosta, miehen vihkiminen toisen miehen "vaimoksi" on kuvottavaa.

Nyt tulee siis harkinta kirkosta eroamiseen. Moni on jo ratkaisunsa tehnyt kun kaikki kirkot ovat nyt homokirkkojakin.

Stop tykkänään

Mäkinen nimenomaan puolustaa naispappeutta. Sinulla on nyt väärä tieto.

Alkaa olla 50v. kun

erosin kirkosta. Silloin se oli työn takana, viikkojen miettimisaika ja papin puhuttelut. Nykyään kaikki on helpompaa. Vaikka en olekkaan mikään hihhuli niin uuden piispan valinta oli virhe ja eroaminen kirkosta lisääntyy. Jos ei niin tapahdu niin sitten on uskottava, että suurin osa suomalaisista on sairaita homoja. En silti laita sitä vastaan, että sairaita siunataan. Eikös se muinainen oppi-isäkin niin tehnyt.

Minullakin yli 40-vuotta

Mutta papin puhuttelusta ei mielikuvaa, minusta se oli vain ilmoitusluontoinen asia.

Stop vaan

Mäkinen hyväksyy naispappeuden koska kirkolliskokous on näin päättänyt. Nyt ei voi enää vastustaa.

Kirkko on menettänyt

nähdäkseni välittömän yhteytensä ihmiseen, juuri tuon dogmaattisuuden ( oppi opista) ja hierarkiasta, jossa suoraan kysyttäessä mielipidettä vastavalitulta arkkipiispalta, vastaus on sama minkä "kirkko" on yhteisessä kyselyssä enemmistön päätöksellä tehnyt.

Näin ollen näyttäytyy minulle kuunnellessani haastattelua, "kirkko" käsitteena hyvin byrokraattisena ja hierarkisena, joka sen järjestelmänä täytynee ollakin toimiakseen, mutta, mutta------ puuttumaan jää henkilökohtainen oma kannanotto esilleotettuihin kysymyksiin.

Rakenteena taaksepäin katsoessa, tuntuu olevan liian paljon koko kirkon historiassa dogmeja, mitä kirkolliskokoukset ovat päättäneet aikojen saatossa.Kaavamaisuus Jumalanpalveluksissa jatkuu vuosisatoja, kuin rituaaleina, jotka tosin ylläpitävät tapahtumien merkitystä.

Katselen joskus mieltymyksellä värillisten negro soul:ia tai goshspeel lauluja, joissa elävä aito ilo, tai kaipaus
Jumalan puoleen puhuu!---- kun taas rituaalit, joissa toistetaan uskontunnustusta, tuntuu joskus aivopesulta ajattelevalle ihmiselle!
Toistaakseni en kirkkoa ole hylännyt, sen harjoittaman hyväntekeväisyyden vuoksi, ollen myös niiden puolella, jotka ovat siinä yhteisössä löytäneet tarvitsemansa.

auttamistyöstä

Kirkko tosiaan auttaa ihmisiä. Monet saavat ihan konkreettisen avun kirkon diakoniatyön kautta. Joidenkin laskelmien mukaan jopa 35 % yhteiskunnassa tehtävästä auttamistyöstä tehdään kirkon suojissa, joten mitä tapahtuisi yhteiskunnalle, jos kirkon daikoniatyö loppuisi? Diakoniatyö on sitä työtä, jota mm. kirkollisveroilla kustannetaan.

Kirkollisvero tulisi lopettaa...

...ryhtyä perimään samansuuruista mediamaksua YLE:n pönkittämiseksi.

Henkikirjoittaja rekisteröi ihmiset, joten kirkkoa tarvitaan vain virsien kailotukseen ja isämeitää hymisemään puoliääneen.

En osaa laskea riittäisikö YLE:n pönkittämiseen kirkollisverolla peritty raha, mutta olisi kuitenkin hyvä alku.

Ruunen palsta

Näyttää siltä, että Ruune on tullut vanhaksi, toivottavasti ei vanhuudenhöperöksi.
Muuta ei voi päätellä siitä, kun hän avaa ketjun aiheesta, joka oli jo auki aamuvarhaisella.
Tai sitten Ruune on ominut tämän palstan itselleen, johon vain harvat ja valitut saavat avata keskusteluketjuja.
Joku tolkku pitäisi täälläkin olla. Toisaaalta eihän täältä paperi lopu.

Kaikki ovat

luojan luomia, ja Jumalalle yhtä rakkaita!

Näköjään uutta

Palstalle on tullut Palstamestari, joka määrää mistä minä saan kirjoittaa.

Aikaisempi avaus koski kirkollisveroa, josta en maininnnut mitään. Ei kirkollisvero ole niin merkittävä asia, siksi en siihen puuttunut.

Luojanluomat

Minä olen monta kertaa ihmetellyt, katsooko ihminen, että Jumala teki virheen, kun sallii jonkun henkilön syntyä seksuaalisesti ja jollakin muulla tavalla poikkeuksellisena.
Olen ajatellut, että "tuntemattomat ovat herran tiet".

Sitten olen pohtinut, että näille poikkeaville on löydettävissä ohjeet, käskyt ja kiellot Raamatussa ja muiden uskontojen pyhissä kirjoituksissa, ja kirkko ym. tahot vaativat, että ohjeita noudatetaan, eli ei käyttäydytä toisin kuin valtaväestö. Seksuaalisuus varsinkin on kaikissa uskonnoissa kovin ahdistava alue.
(Raadollisuuksissani olen tullut siihen tulokseen, että se asenne periytyy evoluution mukana kaukaisista ajoista, jolloin toisen heimon jälkikasvu tapettiin että omat selviytyisivät paremmin. Monet pedot tekevät näin yhä.)

Homoille ei siis jää kuin selibaatti. Mahtaako se olla ihan oikea ratkaisu? On vielä maita, joissa homous on sairaus tai rikos. Miljoonat ihmiset joutuvat elämään salaisuudessaan.

Ihmettelen sitä, miksi ihminen ei saisi anoa Jumalan siunausta, on hän sitten millainen henkilö tahansa. Miten heterot ovat oikeutettuja sen kieltämään? Mistä se valta on tullut? Miten hetero voi päätellä, että homon rakkaus on vähäpätöisempää kuin heteron?
(Itse asiassa en käsitä, miksi he edes toivovat siunausta heteropapilta)

Nämä ovat ikuisuuskysymyksiä. Koskaan ei päästä täyteen yksimielisyyteen kirkon opeista. Nekin sitä paitsi muuttuvat aikojen saatossa. Piispan virassakin on varmasti negatiivisia osioita, yksi on tämä ratkaisun paikka.

Jos toisinajattelijat lähtevät kirkosta, niin he jättävät kirkon vastustajiensa käsiin.
Voisi ajatella myös niin päin, että jokaisen kansalaisen tulisi aktiivisesti ottaa osaa seurakuntansa toimintaan ja vähintään käydä äänestämässä kirkon vaaleissa, että omat mielipiteet tulisivat kuulluksi.

Mitä se ketään kiinnostaa

mitä jotkut ihmiset tekevät kotonaan jos eivät kiusaa toisiaan mitenkään?

Yksinasujia on paljon. Voisin kuvitella jonkun ystäväparin jotka ovat samaa sukupuolta
ostavan kahden pienen asunnon sijasta yhden ison,
tilaavan yhden Hesarin, maksavan yhden TV- , auto- jne-maksun,
pitävän yhtä siivoojaa, käyvän kauppaostoksilla vuorotellen...

Voi olla, ettei edes mieleen tulisi mikään seksiasia, koska toinen on samaa sukupuolta.

Mutta ulkopuolisilla olisi varma mielipide: siinä on homopari tai lesbian,
riippuen siitä, mitä sukupuolta sattuisivat olemaan.

Jokaisen oikeus

Sitä mieltä minäkin. Laki suojaa jokaista, asumisoikeus on kaikilla. Omat asiansa voi hoitaa itselleen parhaimmalla tavalla.

On ihan yleistä elää avoliitossa, josta voi irottautua paljon helpommin kuin virallisesta avioliitosta. Minua kummastuttaa, miksi edes halutaan virallistaa kaikki liitot, koska se ei ole nykyään mitenkään tarpeellista, varsinkaan, jos parilla ei ole lapsia. Rekisteröinnen voi tehdä ilman kirkon siunaustakin.

Jotenkin on alkanut tuntua, että homopareille kirkon siunaus on tullut tärkeämmäksi kuin heteroille.
Sekin ihmetyttää.

Jos on sosiaalinen ja avoin luonteeltaan

yksinasuminen on vähän outoa ainakin aluksi, vaikkakin helpompaa, kun ei tarvitse ottaa huomioon toista missään asiassa, TV:n katselussa tai ruokien valitsemisessa ja valmistamisessa.

Mutta tiedämme myös yksinasumisen miinukset ja suoranaiset vaarat varsinkin ikäihmisillä,
jos sairaskohtaus yllättää tai jokin muu äkillinen vaara, johon ei ole osannut varautua.

Silloin voisi samassa asunnossa elävästä ihmisestä olla ratkaisevan paljon hyötyäkin ja iloa.

Toinen vain pitäisi tuntea ensin, sillä naisissakin on juoppoja nykyisin,
sellainen asuinkaveri ei olisi hyvä.

Erosin turhan myöhään.

Vasta 1975.
Jo ennen murrosikää ihmettelin perisynnin perusteita. En ymmärrä sitä vieläkään muuten kuin kirkkoisän kehittämänä markkinointikikkana.
Olette syntisiä pakanoita.
Minulla on tuote, ainoa oikea usko.
Osta se niin pelastut!

Ihmettelin jumalan epäoikeudenmukaisuutta.

Ihmettelin taivaan ahtautta. Sinne sopi enimmillään vain 1/3 ihmiskunnasta.

Tajusin uskonnon käytön vallan välineenä.

Jne.
Kuitenkin vasta 1975 tein ratkaisuni.
Silti kristillisiin arvoihin perustuva etiikkani on pysynyt ennellaan.
Sama vuosi, 1975 kun erosin. Taistolaisbuumi eli vahvana. Jenkit saivat pataan Vietnamissa. Vasemmistolaisuus eli vahvana myös kulttuurielämässä.
Otin jopa SKP jäsenkirjan muutamaksi viikoksi. Menin alajärjestön kokoukseenkin. E.J Tennilä tuli puhujaksi. Yleisönä kourallinen ikäihmisiä.
En kai taputtanut tarpeeksi innokkaana EJ:n puheelle. Hän kääntyi puoleeni. "Siinä kanssa yks kapitalismin rujouttama tyyppi, kansanedustaja EJ kuittasi.

Menin lyötynä jätkänä ulos vasta tilaisuuden loputtua. Punaisen jäsenkirjani pudotin viemärikaivon raosta alas. Kirkosta eroamiseenkin reagoitiin oikein paikallisessa sanomalehdessä.
Papin kirjoitus oli niin leimaava ja henkilöön kohdistuva, että Suomen Mielenterveysseurasta tehtiin vastine papin kirjoitukselle. Olin seuran jäsen.

Kirkosta eroamisen syy oli kovin pitkälle manipuloitu opin käyttö. Koin, että pääuskontojen taustoilla on uskonnollisten lobbareiden tarkoitushakuinen lokerointi hyviin ja pahoihin.
Mistä tahansa tyypistä saadaan vuosituhansien lobbausrummutuksella ihmeitä tekevä , kaikkien pelastaja'. Jo se neitseestä syntyminen vaikuttaa enemmän muinaisilla leiritulilla mietityltä selitykseltä.

Onko vastaan?

Jostain olin saanut sen käsityksen, että hänen vaimonsa on teologi ja toimii sairaalapappina.

Minun

mielestäni tuli hyvä arkkipiispa,kun valituksi tuli Turun piispa Kari Mäkinen.

Hän hyväksyy naispappeuden.

Rauhallisena ja fiksuna miehenä tunnettu.

Ruokasella on takanaan avioeroja.

Arkkipiispa on tärkeä keulahahmo,sen uskonnon tulkki ja keskustelun avaaja.

Ihmettelenkin

sitä, että Ruokanen on niin ehdottomasti Raamattuun pitäytyvä, vaikka itse on vastoin Raamatun oppia itse eronnut ja jopa kaksi kertaa. Sitä en tiedä, mistä erot ovat johtuneet, mutta luulisi nyt mielen muuttuneen, kun itsekkään ei ole ollut aivan ehdoton.

Ei minullakaan ole mitään sitä vastaan, että samaa sukupuolta olevat parit siunataan, mutta se ei tarkoita, että hyväksyn heidän vihkimisensä aviopariksi. Senhän voi tehdä maistraatissa. Miksi siitä kirkossa vihkimisestä on tullut niin tärkeä heille? Se on minusta hieman suorastaan hirtehistä.

Kuulun kyllä kirkkoon. En vain pidä nykyisistä virsistä. Pilasivat hyvän, vanhan virsikirjan ja vain sen vuoksi, että tekijät voi saada rahaa teostosta. Ennen oli ihanaa laulaa kirkossa, sen kerran, kun siellä kävin. Nykyään sattuu usein niin, että en tunne yhtäkään virttä.

Eikä tuo kirkollisvero ole mainitsemisen arvoinen, niin mitätön se on.

Pitää nyt johonkin kuulua

Kun on suurin piirtein erossa kaikesta, katselee asioita outsiderina, ei osallistu mihinkään, pitää EUta suurena harhana josta ei voi erota, niin miksi nyt menisi eroamaan kirkosta. Sitäpaitsi sen diakoniatyö on ottanut vastuuta siitä, mikä kuuluu valtiolle, nimittäin ihmisten ruokkimisen.

En halua vihata kaikkea. Pitää olla jotakin mitä voi katsoa sormien läpi. Enhän minä usko kirkon sanomaan, mutta en usko muuhunkaan. Ainoa minkä tiedän on se, että ihminen on raadollinen otus. Sitä, siis sinua, minua ja Hentun Liisaa on ymmärrettävä.
Olinhan tuota minäkin ihan luonikkaasti Otaniemen kappelissa lapsen kastajaisissa vaikka olen eronnut kirkosta.
Olen nähtävästi kovettanut itseni enkä piittaa mokomista asioista.

Nättejä asioita

Joo, nuo mainitsemasi ovat nättejä etten sanoisi arvokkaita asioita. Miksi sellaisista pitäisi luopua? Niitä saisi olla enemmänkin.

Uskonto, tiede ja politiikka

Tiede ei ole kyennyt vastaamaan siihen perustavanlaatuiseen kysymykseen, kuin että mistä me tulemme, keitä olemme ja mihin menemme. Uskonto täyttää sen aukon. Yksikään valtio ei voi olla olemassa ilman uskontoa tuosta kysymyksestä ja sen vastaamatta jättämisestä johtuen.

Viimeinen esimerkki tulee Kiinasta. Kun tavallinen kiinalainenkaan ei enää ole vakuuttunut kommunismista (joka on uskonto uskontojen joukossa), niin valtio on hyväksynyt Konfutselaisuuden uudeksi uskonnoksi. Konfutse vaati oppilaitaan lukemaan huolellisesti ikivanhan "Laulujen kirjan".

Siinä korostuu hallitsijan merkitys: "Katsokaa mallia kuningas Wenistä;
kymmenentuhatta valtiota
osoittaa hänelle luottamustaan."

Tuo on mielenkiintoinen näkökohta

Oikeastaan ei meidän tarvitse kuin katsoa ympärillemme eläinkunnassa, esimerkiksi vaikka muurahaisyhdyskunta, jossa on oma hierarkiansa, joka palvelee kaikkien hyvinvointia. Aikojen kuluessa hyväksi havaittu muoto, on taannut lajin menestymisen, samoin kuin mehiläisilläkin.
Kun tämä ihminen individualismistään( jota on hieman turhaan korostettukin)huolimatta, on silti ns. laumaeläin.

Mahdotonta on kumota edellisten sukupolvien viisaudet, näen uskonnonkin ihmiskunnan kulttuurin ja kehityksen jaloimpana ilmiönä, jossa eettisyys, moraali ja humanitäärisyys on sisäänrakennettuina. Saahan sitä kutsua jumaluudeksikin:D ---- Eikös se Valtakunta ole teidän sisällänne,--- sanoi suuri Opettaja, kun kysyivät opetuslapset, milloin se tulee....

Tuli mieleen Spinoza

tuo filosofi, jomka vaikutuksesta koen nämäkin asiat, kuin mikrokosmos ja makrokosmos, jossa Jumala näyttäytyy suurena älynä,jota ei edes osaa kuvitella muuta kuin olemassa olevana.

Kuulun kirkkoon

Myönnän, arkkipiispan valinnan jälkeen olen paljon miettinyt näitä "iäisyysasioita" johon kuuluu kirkon kuumat perunat homo-liitot, joidenkin pappien omalaatuiset näkemykset sanasta jota he julistavat.
Pääsen asian ylitse ajattelelmalla, se on vain heidän näkemyksensä, ei minun ei tarvitse hyväksyä sitä mikä on oman arvomaailman vastaista.

Jaakobin kirjeessä on hyvä lohdutus. Sillä onhan näitä joilla sattuu olemaan vain ainoa oma näkemyksellinen läpipuhaltava tuuli korvien välissä. Kaikeksi onneksi heillekin kuuluu seuraava lupaus, jota suosittelen kokeilemaan pyynnöin ihan käytännössä:"Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, sillä Hän antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan".

Lause auttaa hyvin usein kun saa tuta tälläkin palstalla ympäri korvia niin että oma ajatus ei mukaan tahdo oikein ehtiä. Silloin ei auta muu kuin edellisen lauseen käyttöön otto ja on myös katsottava asiaa toisestakin suunnasta ideoitava ja oivallettava missä piilee tikarin kärki.
Ei kai yksittäinen kirkkoon kuuluva pieni ihminen voi muuta kuin julkaista mielipiteensä, ja elää omaa elämäänsä, nämä erikoisuudet seksuaalisesti poikkeavat, ovat nekin Luojan luomia.
Oikeus heilläkin on elämään samoin kuin kaikilla, meilläkin jotka olemme omasta mielestämme terveitä.
Nyt kirkon kanta on muuttunut voimakkaasti näihin poikkeaviin, onko se oikein vai väärin vaikea varmasti kenenkään sanoa kumpaakaan, ev. lut. kirkko näkee sen oikeana, mutta eriäviäkin mielipiteitä ilmenee.
Tässä yhteydessä päivittelen asiaa jonka olen laittanut merkille, tunnen 2 homo paria melkoisen hyvin ja heidän elämänsä ainakin ulkoapäin katsellen näyttää harmoniselta suorastaan mallikelpoiselta.
Puheessaan ovat siistejä, ei kiroilua ei juoruilua, kahville pyydetään ja kun sitten tietysti joskus menenkin, meillä riittää kaiken aikaa keskusteltavaa ja ovat mukavia minua vanhaa ihmistä kohtaan.
Siis minulla on vain miellyttäviä kokemuksia näistä tutuiksi tulleista homoista, joten monesti voi olla että ihmisillä ei ole mitään tietoa näistä poikkeavista, pitää vain olla asiaa vastaan kun suurin osa ihmisistä sitä on

Näkökulmia

Jokainen elää omaa elämäänsä toivottavasti isolla E:llä, joka on oma valitsema tie.

Usein leimataan samaa sukupuolta asuvien tai hyvien ystävien välistä kanssakäymistä sanalla homo tai lesbo joka ei aina pidä paikkaansa. Tuttavapiirissäni on muutamia naisystävänb tai sukulaisen kanssa samassa huoneistossa asuvia henkilöitä. Olen ymmärtänyt, alhainen eläke, yksinäisyys, turvattomuuden tunne liittyvät yhdessä asumiseen. Kaksi yli 80v sisarusta muuttivat asumaan toisen sisaren huoneistoon em syistä heti eläkkeelle jäädessä. Koska perillisiä ei ole, toisen sisaren huoneisto myytiin josta tuli käyttörahaa. Samanlaatuisia ratkaisuja saattavat monet muutkin henkilöt tehdä olematta homoja tai lesboja.
Minua ei häkellytä sinänsä homous tai lesbous, mutta se miksi he haluavat sotkea kirkon periaatteita. Miksi se Homojen ja lesbojen elämä siitä papin Aamenesta muuttuu? Kyllä kirkon pitää olla jämäkämpi pitämään kiinni arvoistaan ja niiden toteuttamisessa.

Jos joskus ev lut kirkosta eroan, seuraava satama on ortodoksinen tai room.kat.kirkko. Omat akilleen kantapäät ne voi olla niissäkin, mutta ne eivät ole takertuneet vain naispappeus kiistoihin ja homo-lesbo parien vihkimisen käden vääntöön, malliin kun Ruotsissakin tehdään näin....... Kirkon organisaation tehtävät näen sisältävän aivan muuta jotka pitää olla ensimmäisinä.
Niin varmaan.
Nyt kertomani parit ovat kyllä oman kertomansa mukaan oikeita homoja, jotain olin huomaavinani Lorenan kirjoituksessa, joten paras oikaista heti.

En voi yleistää kirkkoa

homokirkoiksi kuten aloittaja viimeisessä lauseessaan. Tulee muistaa, että Raamattu, joka on *armon ja anteeksiannon* usko, ei voi poissulkea siunausta homo ja lesbopareilta. Heille se ilmeisesti on tärkeä ja turvaa antava suoja yhteiskunnassamme.

Jeesus ei missään puuttunut homo tai lesboaiheisiin opetuksessaan, vaan Paavali on ihmisenä ottanut kantaa siihen.

Ihmettelen

kyllä heitä,jotka käyttävät kirkon palveluksia vaikka ovat eronneet kirkosta!

Kyllä he voisivat pysyä pois silloin kirkosta.

myöskään heitä ei voi esim. kummeiksi ottaa.

Toiset ihmiset nyt vain on sellaisia,että aina pitää elää toisten kustannuksella.
Etpä enää pieni sieluisemmaksi voi muuttu olet ääri rajalla jo.

Kyllä kuulun

ja aion kuulua edelleen.

Ei mikään inhimillinen instanssi ole erehtymätön.

Minun ei onneksi tarvitse vastata piispojen, pappien
väärintulkinnoista tai synneistä.

Omissa virheissäni on aivan tarpeeksi.
 /   /  /  / Kuulutteko kirkkoon

Keskusteluhaku

Laaja haku



Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta