Sotasyylliset muka syyttömiä

Nurnbergissä olisi tuomittu Mannerheimikin kuolemaan Rytin ja kumpaneiden kanssa. Hyökkäsodasta langetettiin kuolemantuomioita, sitä pidettiin rikoksista pahimpana!

Ei helvetissä kirjoitti:

Nurnbergissä olisi tuomittu Mannerheimikin kuolemaan Rytin ja kumpaneiden kanssa. Hyökkäsodasta langetettiin kuolemantuomioita, sitä pidettiin rikoksista pahimpana!

Itä-Karjalan keskitysleirit olivat suoraan Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin alaisen Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan, ylipäällikön itsensä käskystä muodostamia internointileirejä, joihin sotilashallinto eristi Suomen Neuvostoliitolta jatkosodassa (1941–44) valtaaman Itä-Karjalan osan:

* "epäkansallista" eli syntyperältään ei-suomensukuista väestöä, "niiltä alueilta, joilla heidän oleskeluaan sotatoimia silmälläpitäen ei voitu sallia";
* "poliittisesti epäluotettavia sotilashallintoalueen kansalliseen [eli syntyperältään suomensukuiseen] ja epäkansalliseen väestöön kuuluvia henkilöitä";
* "poikkeustapauksissa muitakin sotilashallintoalueen väestöön kuuluvia henkilöitä, joiden vapaana oloa ei pidetty suotavana".

Vuonna 1943 Itä-Karjalan leirejä alettiin "keskitysleirin" sijaan nimittää "siirtoleireiksi". Pyrkimyksenä oli, paikkansapitävästi, luoda esimerkiksi ulkomaalaiselle lehdistölle saksalaisten keskitysleireistä eriävä mielikuva.

Ei helvetissä kirjoitti:

Nurnbergissä olisi tuomittu Mannerheimikin kuolemaan Rytin ja kumpaneiden kanssa. Hyökkäsodasta langetettiin kuolemantuomioita, sitä pidettiin rikoksista pahimpana!

Älä puhu "Muka syyttömiä" pehmeitä! Mannerheim ja Ryti pelastivat Suomen.
1. Mannerheim ei antanut käyttää Suomea eikä suomalaisia Leningradin piiritykseen eikä hyökkäykseen sinne. Kielsi etenemisen Louhen suuntaan saksalaistan vastustuksesta huolimatta Arkangelin radalle. Syynä länsiliittoutuneitten toimenpiteet, koska jäämeren satamien kautta virtasi sota-apua NL:lle.

2. Ryti teki 9.6.44 omissa nimissään Ribbentropin kanssa sopimuksen että Suomi ei tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa ja sai näin materiaaliapua Saksalta. Mutta huom! Ryti teki todellisen valtiomiesteon: erosi 1.8.1944 pres.tehtävästä. Tarkoituksenaan että hänen omissa nimissään tehty sopimus Saksan kanssa lakkasi olemasta, niinkuin kävi. Mannerheim valittiin 5.8.1944 presidentiksi ja rauha saatiin aikaiseksi! Ryti taitavana valtiomiehenä otti jo tämän huomioon sopimuksessaan Ribbentropin kanssa!
Sotasyyll.oikedenkäynti oli tyypillinen näytösoikeudenkäynti. Miehitysvaara oli veitsenterällä rauhasta huolimatta ja syyllisiä piti tehdä vaikka kiven silmästä.

Ei helvetissä kirjoitti:

Nurnbergissä olisi tuomittu Mannerheimikin kuolemaan Rytin ja kumpaneiden kanssa. Hyökkäsodasta langetettiin kuolemantuomioita, sitä pidettiin rikoksista pahimpana!

slaavien luonnollisena johtajakansana Neuvostoliitolla oli velvollisuus auttaa Puolan kansaa ja myös ohjata Baltialaisia kansoja. Samalla heidät pelastettiin hetkeksi fasismin ikeeltä. Stalin oli monien kansojen pelastaja ja häntä vielä kiitetään Puolassa.

puniggi kirjoitti:

slaavien luonnollisena johtajakansana Neuvostoliitolla oli velvollisuus auttaa Puolan kansaa ja myös ohjata Baltialaisia kansoja. Samalla heidät pelastettiin hetkeksi fasismin ikeeltä. Stalin oli monien kansojen pelastaja ja häntä vielä kiitetään Puolassa.

Lue lisää

Vai ohjasi neuvostoliitto puniggin mielestä kansoja. Kyllähän se sitä teki, onneksi ei päässyt ohjaamaan meitä vaikka kovasti halusi. Venäjä on vanha kulttuurimaa, mutta bolshevikit tuhosivat ja paskasivat minkä kerkesivät. Kävikö puniggi katsomassa Baltiaa, nimenomaan paikkoja joihin ei "neuvosto-ohjauksen" aikaan mitään asiaa tavan ihmisillä? Vaikka Kirkkonummea ja Upinniemen seutua kansojen vapauttajan poistuttua?
Allekirjoittanut on nähnyt kaikki. Lyhyesti: saastuttaja ja tuhoaja pahimmasta päästä! Tavallinen venäläinen on ihminen mutta boshevikki on oma lajinsa.

taitavia kirjoitti:

Älä puhu "Muka syyttömiä" pehmeitä! Mannerheim ja Ryti pelastivat Suomen.
1. Mannerheim ei antanut käyttää Suomea eikä suomalaisia Leningradin piiritykseen eikä hyökkäykseen sinne. Kielsi etenemisen Louhen suuntaan saksalaistan vastustuksesta huolimatta Arkangelin radalle. Syynä länsiliittoutuneitten toimenpiteet, koska jäämeren satamien kautta virtasi sota-apua NL:lle.

2. Ryti teki 9.6.44 omissa nimissään Ribbentropin kanssa sopimuksen että Suomi ei tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa ja sai näin materiaaliapua Saksalta. Mutta huom! Ryti teki todellisen valtiomiesteon: erosi 1.8.1944 pres.tehtävästä. Tarkoituksenaan että hänen omissa nimissään tehty sopimus Saksan kanssa lakkasi olemasta, niinkuin kävi. Mannerheim valittiin 5.8.1944 presidentiksi ja rauha saatiin aikaiseksi! Ryti taitavana valtiomiehenä otti jo tämän huomioon sopimuksessaan Ribbentropin kanssa!
Sotasyyll.oikedenkäynti oli tyypillinen näytösoikeudenkäynti. Miehitysvaara oli veitsenterällä rauhasta huolimatta ja syyllisiä piti tehdä vaikka kiven silmästä.

Lue lisää

Puheenvuoro antifasisti Juha Molarille:

"Kesäkuussa 1941 Risto Ryti vastasi Hitlerin viestiin henkilökohtaisella kirjeellä ja kuvaili Suomen ja Saksan ”verellä sinetöityä ystävyyttä”, joka ”täällä täällä hetkellä tunnetaan voimakkaammin kuin koskaan kohtalonyhteyttä Saksan kanssa. - - - Teidän sananne, että mitä tahansa tapahtuukin, Saksa ei koskaan jätä Suomea pulaan, varmistaa lopultakin onnellisen päätöksen Suomen pitkälle vapaustaistelulle. Olen vilpittömän iloinen, että mahtavan Saksan armeijan sankarit ovat tässä taistelussa suomalaisten sotilaiden aseveljiä. Samalla ilmaisen sen lujan vakaumuksen, että tämä lopullinen taistelu bolshevismia vastaan varmistaa edellytykset uuden Euroopan menestykselle ja rauhalle” (Skyttä 1971: 129). Ryti kertoo päiväkirjassaan 9.6.1941 toiveensa Saksan ja Venäjän välisestä sodasta ja Venäjän ”mahdollisimman suuresta heikkenemisestä”:

”Jos Saksan ja Venäjän välillä nyt syttyy sota, voi se olla eduksi koko maailmalle. Saksa on ainoa valtio, joka tätä nykyä pystyy lyömään Venäjän tai ainakin huomattavasti sitä heikentämään eikä liene maailmalle vahingoksi, vaikka Saksakin leikissä heikkenisi. Mutta Venäjän mahdollisimman suuri heikkeneminen on meillekin pelastumisen ehto. Näin ollen, niin julmalta kuin se ehkä kuuluukin, on meidän melkein toivottava sodan puhkeamista Saksan ja Venäjän välillä - - ” ((Ohto Manninen & Kauko Rumpunen, Risto Rytin päiväkirjat 1940-1944, 2006: 97).

Kun suomalaiset lähtivät Saksan liittolaisina Suur-Suomen rakentamiseen, Mannerheim antoi ankaraa arvostelua herättäneen ”Karjalan päiväkäskyn”, jossa Mannerheim ei diplomaattisen retoriikan tarpeita varten kätkenyt Suomen johdon todellisia päämääriä. Mannerheim ilmaisi suoraan, että nyt Venäjän Karjala liitetään Suomeen, kun tuo valloitus oli epäonnistunut vuoden 1918 aikaan. Nyt olisi ”vapautettava heimoveljet” (Stig Jägerskiöld, Mannerheim 1867-1951, 1992: 230). Väinö Tanner kuulutti rohkeasti Neuvostoliiton ja kommunismin pikaista tuhoutumista: ”On käynnissä suuri ja historiallinen prosessi. Kysymys on Venäjän valtion ja kommunismin olemassaolosta. Kommunismista ei ole ollut maailman työväelle iloa. Meidän tehtävämme on koettaa hoitaa asioita niin, ettei myöskään fasismista koituisi vaaraa” (Iivari 200t: 92). Saksan ja Suomen Barbarossa-operaatio alkoi aamuyöllä 22.6.1941 ja Hitler ilmoitti päiväkäskysään, että Saksa ja Suomi ovat nyt ”im Bunde”, liitossa. 19.7.1941 Risto Ryti esitteli Blücherille, että ”Suomi oli vuoteen 1939 asti noudattanut Saksaan nähden väärää politiikkaa. Suomessa ei ollut tajuttu Venäjän vaaran suuruutta ja että tätä vastaan ainoa apu oli Saksassa. Päästääkseen Venäjän uhasta Suomi voisi kyllä uhrata Englannissa olevat laivansa ja tavaransa. Suhde Englantiin oli nyt toissijainen” (Ohto Manninen & Kauko Rumpunen, Risto Rytin päiväkirjat 1940-1944, 2006: 121). Heinäkuun alussa 1941 Suomessa ja Saksassa odotettiin Leningradin kukistuvan pian. Ryti odotti, että saksalaiset ottaisivat jo pian Leningradin haltuunsa: ”Olihan sovittu että suomalaiset hyökkäävät vasta sitten, kun saksalaiset ovat vallanneet Pietarin” (Ryti, syyskuu 1941). Ryti hyväksyi saksalaisten ehdotuksen, että suomalaissotilaat miehittäisivät Kannaksella Neuvostoliiton aluetta Mustanpuron linjalla. Leningradin operaation osana Suomen Karjalan Armeija hyökkäsi 4.9.1941 Tuulosjoelta Syvärille. Eversti Paavo Talvela olisi tahtonut viedä joukot myös Leningradiin (Stig Jägerskiöld 1992: 235), vaikka Mannerheim ja Ryti olivat valinneet ulkopoliittiselle imagolle kauniimman tehtäväjaon saksalaisten kanssa. 11.9.1941 Ryti selosti Saksan lähettiläs Blücherille Suomen aluetoivomuksen Neuvostoliiton osalta: Suomen itäraja sulkisi sisäänsä Syvärin, jonka edessä olisi riittävä suojavyöhyke, Neva olisi Suomelle Karjalan Kannaksen raja, Ääniseltä raja ulottuisi Vienanmereen ja Kuolan niemimaan ympäri Pohjoiseen Jäämereen. Saksa ottaisi haltuun Suomen uuden itärajan itäpuoliset alueet Viennajoen ja Arkangelin suunnalla. Myös Kivimäki levitti samoja ajatuksia Berliinissä (Skyttä 1971: 149). Rytin johdolla Suomi suositteli Itä-Euroopan uudelleenjärjestelyjä (Neuordnung). Lisäksi Ryti määritteli Hitlerin ansiot: ”Tämä [Hitler] tuhoaisi bolshevismin maksoi mitä maksoi. Ryti sanoi, että bolshevismi ei ole elämänkäsitys kuten aika ajoin esiintyvä kommunismi. Bolshevismi on epäinhimillinen järjestelmä, joka juurtui Venäjälle kapitalismin yliläikähtäessä. Se oli pitänyt itsensä vallassa brutaalilla väkivallalla ja oli Venäjän kansalle tarjonnut vain matalan elintason Venäjän valtakunnan suuruudesta huolimatta” (Ohto Manninen & Kauko Rumpunen, Risto Rytin päiväkirjat 1940-1944, 2006: 135)."

gegen Faschismus kirjoitti:

Puheenvuoro antifasisti Juha Molarille:

"Kesäkuussa 1941 Risto Ryti vastasi Hitlerin viestiin henkilökohtaisella kirjeellä ja kuvaili Suomen ja Saksan ”verellä sinetöityä ystävyyttä”, joka ”täällä täällä hetkellä tunnetaan voimakkaammin kuin koskaan kohtalonyhteyttä Saksan kanssa. - - - Teidän sananne, että mitä tahansa tapahtuukin, Saksa ei koskaan jätä Suomea pulaan, varmistaa lopultakin onnellisen päätöksen Suomen pitkälle vapaustaistelulle. Olen vilpittömän iloinen, että mahtavan Saksan armeijan sankarit ovat tässä taistelussa suomalaisten sotilaiden aseveljiä. Samalla ilmaisen sen lujan vakaumuksen, että tämä lopullinen taistelu bolshevismia vastaan varmistaa edellytykset uuden Euroopan menestykselle ja rauhalle” (Skyttä 1971: 129). Ryti kertoo päiväkirjassaan 9.6.1941 toiveensa Saksan ja Venäjän välisestä sodasta ja Venäjän ”mahdollisimman suuresta heikkenemisestä”:

”Jos Saksan ja Venäjän välillä nyt syttyy sota, voi se olla eduksi koko maailmalle. Saksa on ainoa valtio, joka tätä nykyä pystyy lyömään Venäjän tai ainakin huomattavasti sitä heikentämään eikä liene maailmalle vahingoksi, vaikka Saksakin leikissä heikkenisi. Mutta Venäjän mahdollisimman suuri heikkeneminen on meillekin pelastumisen ehto. Näin ollen, niin julmalta kuin se ehkä kuuluukin, on meidän melkein toivottava sodan puhkeamista Saksan ja Venäjän välillä - - ” ((Ohto Manninen & Kauko Rumpunen, Risto Rytin päiväkirjat 1940-1944, 2006: 97).

Kun suomalaiset lähtivät Saksan liittolaisina Suur-Suomen rakentamiseen, Mannerheim antoi ankaraa arvostelua herättäneen ”Karjalan päiväkäskyn”, jossa Mannerheim ei diplomaattisen retoriikan tarpeita varten kätkenyt Suomen johdon todellisia päämääriä. Mannerheim ilmaisi suoraan, että nyt Venäjän Karjala liitetään Suomeen, kun tuo valloitus oli epäonnistunut vuoden 1918 aikaan. Nyt olisi ”vapautettava heimoveljet” (Stig Jägerskiöld, Mannerheim 1867-1951, 1992: 230). Väinö Tanner kuulutti rohkeasti Neuvostoliiton ja kommunismin pikaista tuhoutumista: ”On käynnissä suuri ja historiallinen prosessi. Kysymys on Venäjän valtion ja kommunismin olemassaolosta. Kommunismista ei ole ollut maailman työväelle iloa. Meidän tehtävämme on koettaa hoitaa asioita niin, ettei myöskään fasismista koituisi vaaraa” (Iivari 200t: 92). Saksan ja Suomen Barbarossa-operaatio alkoi aamuyöllä 22.6.1941 ja Hitler ilmoitti päiväkäskysään, että Saksa ja Suomi ovat nyt ”im Bunde”, liitossa. 19.7.1941 Risto Ryti esitteli Blücherille, että ”Suomi oli vuoteen 1939 asti noudattanut Saksaan nähden väärää politiikkaa. Suomessa ei ollut tajuttu Venäjän vaaran suuruutta ja että tätä vastaan ainoa apu oli Saksassa. Päästääkseen Venäjän uhasta Suomi voisi kyllä uhrata Englannissa olevat laivansa ja tavaransa. Suhde Englantiin oli nyt toissijainen” (Ohto Manninen & Kauko Rumpunen, Risto Rytin päiväkirjat 1940-1944, 2006: 121). Heinäkuun alussa 1941 Suomessa ja Saksassa odotettiin Leningradin kukistuvan pian. Ryti odotti, että saksalaiset ottaisivat jo pian Leningradin haltuunsa: ”Olihan sovittu että suomalaiset hyökkäävät vasta sitten, kun saksalaiset ovat vallanneet Pietarin” (Ryti, syyskuu 1941). Ryti hyväksyi saksalaisten ehdotuksen, että suomalaissotilaat miehittäisivät Kannaksella Neuvostoliiton aluetta Mustanpuron linjalla. Leningradin operaation osana Suomen Karjalan Armeija hyökkäsi 4.9.1941 Tuulosjoelta Syvärille. Eversti Paavo Talvela olisi tahtonut viedä joukot myös Leningradiin (Stig Jägerskiöld 1992: 235), vaikka Mannerheim ja Ryti olivat valinneet ulkopoliittiselle imagolle kauniimman tehtäväjaon saksalaisten kanssa. 11.9.1941 Ryti selosti Saksan lähettiläs Blücherille Suomen aluetoivomuksen Neuvostoliiton osalta: Suomen itäraja sulkisi sisäänsä Syvärin, jonka edessä olisi riittävä suojavyöhyke, Neva olisi Suomelle Karjalan Kannaksen raja, Ääniseltä raja ulottuisi Vienanmereen ja Kuolan niemimaan ympäri Pohjoiseen Jäämereen. Saksa ottaisi haltuun Suomen uuden itärajan itäpuoliset alueet Viennajoen ja Arkangelin suunnalla. Myös Kivimäki levitti samoja ajatuksia Berliinissä (Skyttä 1971: 149). Rytin johdolla Suomi suositteli Itä-Euroopan uudelleenjärjestelyjä (Neuordnung). Lisäksi Ryti määritteli Hitlerin ansiot: ”Tämä [Hitler] tuhoaisi bolshevismin maksoi mitä maksoi. Ryti sanoi, että bolshevismi ei ole elämänkäsitys kuten aika ajoin esiintyvä kommunismi. Bolshevismi on epäinhimillinen järjestelmä, joka juurtui Venäjälle kapitalismin yliläikähtäessä. Se oli pitänyt itsensä vallassa brutaalilla väkivallalla ja oli Venäjän kansalle tarjonnut vain matalan elintason Venäjän valtakunnan suuruudesta huolimatta” (Ohto Manninen & Kauko Rumpunen, Risto Rytin päiväkirjat 1940-1944, 2006: 135)."

Lue lisää

Joka politikoi niin kiivasti että kirkon on täytynyt puuttua hänen paasaamiseensa.

toisen maailmansodan akselivaltojen sotapäälliköt ovat:

Saksa Adolf Hitler
Saksa Wilhelm Keitel
Saksa Erwin Rommel
Saksa Hermann Göring
Saksa Erich Raeder
Saksa Karl Dönitz
Japani Hideki Tōjō
Japani Isoroku Yamamoto
Japani Hisaichi Terauchi
Japani Tomoyuki Yamashita
Italia Benito Mussolini
Italia Ugo Cavallero
Italia Giovanni Messe
Romania Ion Antonescu
Bulgaria Simeon II
Suomi Gustaf Mannerheim
Suomi Karl Lennart Oesch

Neuvostoliitto kuului liittoutuneisiin. Elikkä, pitäsköhän sun lukee tuo historia:

Puola Edward Rydz-Śmigły
Puola Władisław Sikorski
Neuvostoliitto Josif Stalin
Neuvostoliitto Georgi Žukov
Neuvostoliitto Aleksandr Vasilevski
Neuvostoliitto Semjon Timošenko
Yhdysvallat Franklin Roosevelt
Yhdysvallat Dwight D. Eisenhower
Yhdysvallat George S. Patton
Yhdysvallat Chester Nimitz
Yhdistynyt kuningaskunta Winston Churchill
Yhdistynyt kuningaskunta Bernard Montgomery
Yhdistynyt kuningaskunta Archibald Wavell
Yhdistynyt kuningaskunta Charles Portal
Ranska Charles de Gaulle
Ranska Jean de Lattre de Tassigny
Taiwan Tšiang Kai-šek

pulmunen.

Versaillesin rauhansopimus nosti Hitlerin valtaan - syyllinen: lähinnä Ranska

Saksa hyökkäsi Puolaan.
Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan.
Saksa hyökkäsi Alankomaiden kautta Ranskaan.
Saksa hyökkäsi Balkanille ja Kreikkaan.
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.
Saksa taisteli myös Pohjois-Afrikassa(?!)

Länsiliittoutuneet tuhosivat palopommein Saksan kaupungit niin että 800 000 siviiliä kuoli.
Hiroshimassa ja Nagasakissa kuoli kituen naisia ja lapsia, sotarikos!

oli puhdas kirjoitti:

pulmunen.

Versaillesin rauhansopimus nosti Hitlerin valtaan - syyllinen: lähinnä Ranska

Saksa hyökkäsi Puolaan.
Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan.
Saksa hyökkäsi Alankomaiden kautta Ranskaan.
Saksa hyökkäsi Balkanille ja Kreikkaan.
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.
Saksa taisteli myös Pohjois-Afrikassa(?!)

Länsiliittoutuneet tuhosivat palopommein Saksan kaupungit niin että 800 000 siviiliä kuoli.
Hiroshimassa ja Nagasakissa kuoli kituen naisia ja lapsia, sotarikos!

Lue lisää

Robert McNamara puhuu tästä hyvin elokuvassa "The Fog of War". Hän kertoo miten japanilaisia kaupunkeja tuhottiin palopommituksilla ja että heidän toimintansa oli sotarikos. Heitä ei tuomittu, koska he voittivat sodan. Nämä sotasyyllisyysvouhkaajat eivät valitettavasti tunnu tajuavan todellisesta elämästä mitään. Niin kauan kuin Venäjä kimmastuu sen tosiasian toteamisesta, että Neuvostoliitto oli osallisena toisen maailmansodan alkamiseen, on aivan naurettavaa täällä puhua mistään sotasyyllisyydestä

oli puhdas kirjoitti:

pulmunen.

Versaillesin rauhansopimus nosti Hitlerin valtaan - syyllinen: lähinnä Ranska

Saksa hyökkäsi Puolaan.
Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan.
Saksa hyökkäsi Alankomaiden kautta Ranskaan.
Saksa hyökkäsi Balkanille ja Kreikkaan.
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.
Saksa taisteli myös Pohjois-Afrikassa(?!)

Länsiliittoutuneet tuhosivat palopommein Saksan kaupungit niin että 800 000 siviiliä kuoli.
Hiroshimassa ja Nagasakissa kuoli kituen naisia ja lapsia, sotarikos!

Lue lisää

"Länsiliittoutuneet tuhosivat palopommein Saksan kaupungit niin että 800 000 siviiliä kuoli.
Hiroshimassa ja Nagasakissa kuoli kituen naisia ja lapsia, sotarikos"

Eikä ollut.

Kaupunkien terroripommitus ei ollut sotarikos, vaikka se moraalista närkästystä aiheuttikin. Tämänpä takia yhtäkään saksalaista ei tuomittu kaupunkien terroripommituksista, joita tehtiin mm. Varsovassa, Englannissa ja Serbiassa.

0ree kirjoitti:

Neuvostoliitto kuului liittoutuneisiin. Elikkä, pitäsköhän sun lukee tuo historia:

Puola Edward Rydz-Śmigły
Puola Władisław Sikorski
Neuvostoliitto Josif Stalin
Neuvostoliitto Georgi Žukov
Neuvostoliitto Aleksandr Vasilevski
Neuvostoliitto Semjon Timošenko
Yhdysvallat Franklin Roosevelt
Yhdysvallat Dwight D. Eisenhower
Yhdysvallat George S. Patton
Yhdysvallat Chester Nimitz
Yhdistynyt kuningaskunta Winston Churchill
Yhdistynyt kuningaskunta Bernard Montgomery
Yhdistynyt kuningaskunta Archibald Wavell
Yhdistynyt kuningaskunta Charles Portal
Ranska Charles de Gaulle
Ranska Jean de Lattre de Tassigny
Taiwan Tšiang Kai-šek

Lue lisää

vai kuulu liittoutuneisiin. eikös puolan pakolaishallitus julistanu sodan neukkulaa vastaan? kuinkas ne nyt voi toistensa kanssa liitos olla?

xcncnxcvncn kirjoitti:

vai kuulu liittoutuneisiin. eikös puolan pakolaishallitus julistanu sodan neukkulaa vastaan? kuinkas ne nyt voi toistensa kanssa liitos olla?

...yhdessä Hitlerin kanssa Puolaan v.1939.

Lue historiaa!

oli puhdas kirjoitti:

pulmunen.

Versaillesin rauhansopimus nosti Hitlerin valtaan - syyllinen: lähinnä Ranska

Saksa hyökkäsi Puolaan.
Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan.
Saksa hyökkäsi Alankomaiden kautta Ranskaan.
Saksa hyökkäsi Balkanille ja Kreikkaan.
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.
Saksa taisteli myös Pohjois-Afrikassa(?!)

Länsiliittoutuneet tuhosivat palopommein Saksan kaupungit niin että 800 000 siviiliä kuoli.
Hiroshimassa ja Nagasakissa kuoli kituen naisia ja lapsia, sotarikos!

Lue lisää

Saksa hyökkäsi Puolaan. --Yhdessä NL:n kanssa.
Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan. --Englanti hyökkäsi Norjaan samaan aikaan.
Saksa hyökkäsi Alankomaiden kautta Ranskaan. --Ranska oli julistanut ensin sodan Puolan takia.
Saksa hyökkäsi Balkanille ja Kreikkaan. --Siellä oli jo Musso.
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. --joka valmisteli hyökkäystä Saksaan.
Saksa taisteli myös Pohjois-Afrikassa(?!) -sehän oli oikein! Ranska taisteli siellä vielä 1960-luvulla ihan oikeeta sotaa.

NL hyökkäsi Suomeen v.1939;

NL hyökkäsi Japanin hallussaanpitämille alueille Mantshuriassa v.1945.

Jälki-Neuvostoliitto hyökkäsi äskeittäin Georgiaankin!

Ei polvistu Halonen. Mitä lie kirjottajan ulkomaalaiset aatetoverit. Sota syylliset istuivat linnassa ilman että syyllisyyttä pystyttiin osoittamaan. Kun valvontakomissio poistui ja valpon verenkarvas puna häipyi eikä akuuttia vaaraa ollut, Paasikivikin uskalsi armahtaa syyttömänä tuomitut.

ON TODENNUT Nl:N JA SAKSAN ALOITTANEEN LIITOSSA 2.MS:N. NL ON VIELÄ TUOMITSEMATTA.

USA:n silloinen politiikka oli kauhistuttavan "kaksinaamaista". Sellainen on helppoa kun sota käydään toisella mantereella ja oma intressi on varmasti suojattu. Tuleva kolmas "iso- sota" onkin sitten eri juttu.