ylioppilaskokeista ja siitä, mitä niiden arvosanoista seuraa

koulutuspolitiikassamme on jo pitkän aikaa huomattu sukupuoieriytyneisyyttä jatko-opiskelujen suhteen. peruskoulumme, joka ei riittävässä määrin ota huomioon tyttöjen ja poikien erilaista kehittymisprosessia, jakaa voimakkaalla kädellä viimeistä luokkaa käyviät jatko-opintoihin suuntaavat oppilaat kahteen ryhmään, -tytöt jatkavat yleensä opiskelujaan lukiossa ja sitä myöten korkeakoulutuksessa ja pojat suuntaavat käytännön tason ammattikoulutuksiin.

tämä jako on yhteiskunnallisestikin merkittävää luokkaa, ja sillä voidaan selittää esimerkiksi tilastollisia palkkaeroja sukupuolten välillä kuten myös asenteellisia tekijöitä. naisvaltaisilla, korkeakoulutetuilla aloilla, toimitaan hillitysti ja työhön tai toimeen liittyvät epäselvyydet pyritään selvittämään neuvotteluilla sopuisasti. julkisella sektorilla myös työntekijän joustaminen on "itsestäänselvyys". sen sijaan yksityisen teollisuuden tai alkutuotannon parissa työskentely on työntekijän näkökulmasta raaempaa, mutta toisaalta yksinkertaisempaa. palkkaa saa sitä paremmin, mitä rohkeammin sitä kehtaa vaatia. näin esimerkiksi nippa nappa luku- ja kirjoitustaitoiset satamien ahtaajat pystyvät määrittelemään oman palkkatasonsa varsin alkeellisin, mutta tehokkain, keinoin ilman sen suurempia konstailuja. on vaan tekemättä mitään ja estää rikkureiden pääsyn työmaalle.
samoin putkimies voi pyytää jäätyneen vesiputken sulatuksesta korkeitakin palkkioita, koska on ainut ammattimies paikkakunnalla. sama erityisammattitaito koskee muutakin miesvaltaista korjaus- ja rakentamisalaa.

tällaisen segregaatioksi kutsutun sukupuolieriytyneen ammattijakauman oikaisemiseksi peruskoulussa tulisikin muuttaa opiskelukäytäntöjä tasa-arvoon kasvattaviksi sekä oppilaiden valmiuksille sensitiivisemmiksi. samoin voitaisiin ottaa käyttöön ylioppilaskirjoituksista tutut helpotukset vaikeimmille oppilasryhmille. yo-kokeessahan voi saada helpotusta esimerkiksi vammaisuuden, vieraskielisyyden, ahdistuneisuushäiriön tai paniikkihäiriön vuoksi. tällainen helpotus voi koskettaa peruskoulussa esimerkiksi poikia, joilla on tyttöjä heikommat edellytykset lingvistisissä aineissa. tällöin helpotukseen oikeutettua poikaa hyvitettäisiin esimerkiksi kaikissa äidinkielen ja vieraan kielen kokeissa helpommilla tehtävillä (monivalintatehtävillä, joissa vaihtoehdot on supistettu minimiin) tai sitten suoraan antamalla pojille 2-3 numeroa "todellista" kokeisiin perustuvaa arvosanaa parempia arvostelunumeroita päästötodistuksiin.

tällaisella menettelyllä poikien osuutta lukioissa ja sitä myöten korkeakouluissa lisättäisiin melko nopeassa tahdissa samalla sukupuolten välistä segregaatiota sekä palkkaeroa lieventäen.

:)