Ylistystä Sturmille

totta. Käyttökelpoiset sturmit oli jo aiemmin sijoitettu lentokentille ja meriväylien kapeikkoihin kiinteiksi aseiksi. Sellaiset oli myös Seutulassa valmiina.

"KTK:lta tilattiin kuljetuslavetti, ja Parolasta (panssarimuseosta?) haettiin Seutulaan kaksi ajokuntoista sturmia. Nämä ajettiin molempien kiitoratojen sivuun, valmiiksi siirtymään kiitoratojen tukkeeksi, jos vihollisen kuljetuskoneiden letka sattuisi yrittämään laskeutumista, noin niinkuin teoriassa. Viestihän tämä oli."

vaikkei ihan kirjoitti:

totta. Käyttökelpoiset sturmit oli jo aiemmin sijoitettu lentokentille ja meriväylien kapeikkoihin kiinteiksi aseiksi. Sellaiset oli myös Seutulassa valmiina.

"KTK:lta tilattiin kuljetuslavetti, ja Parolasta (panssarimuseosta?) haettiin Seutulaan kaksi ajokuntoista sturmia. Nämä ajettiin molempien kiitoratojen sivuun, valmiiksi siirtymään kiitoratojen tukkeeksi, jos vihollisen kuljetuskoneiden letka sattuisi yrittämään laskeutumista, noin niinkuin teoriassa. Viestihän tämä oli."

...valmiiksi?

Tiedossa on, että sturmit olivat po. valmiudessa yön 20.-21.08.1968, mutta olisivatko ne olleet lentokentällä jo sitä ennen??

Onko tiedollasi lähde?

En uskoisi, että juuri tornittomia sturmeja olisi sijoitettu meriväylien varteen. Siihen käytettiin kyllä näitä t-55 -vaunujen torneja ilman alustaa. Tornit ja niiden laakerikehä vain muurattiin bunkkerin t. betonoidun aseman päälle, ja a vot! kevyt rannikkotykki panssaroidussa (=napalmin ja sirpale-ammukset kestävässä) asemassa oli valmis.

Muistan kun purjehdin erään stadin edustan linnoitussaaren ohitse tiukassa luovissa, joka vie melko läheltä saarta. Rannassa näkyi hyvin tuollainen lähitorjunta-tykki. Veneen liikkuessa huomasin, että tykkitorni oli koko ajan samassa kulmassa l. putki suoraan minuun kohdistettuna koko ajan, vaikka vene liikkui suht.nopeasti. Ne perkeleet käyttävät siviilejä tähtäysharjoituksiinsa! Onk tää ihan fiksuu hei?

...ollut sturmeja... kirjoitti:

...valmiiksi?

Tiedossa on, että sturmit olivat po. valmiudessa yön 20.-21.08.1968, mutta olisivatko ne olleet lentokentällä jo sitä ennen??

Onko tiedollasi lähde?

En uskoisi, että juuri tornittomia sturmeja olisi sijoitettu meriväylien varteen. Siihen käytettiin kyllä näitä t-55 -vaunujen torneja ilman alustaa. Tornit ja niiden laakerikehä vain muurattiin bunkkerin t. betonoidun aseman päälle, ja a vot! kevyt rannikkotykki panssaroidussa (=napalmin ja sirpale-ammukset kestävässä) asemassa oli valmis.

Muistan kun purjehdin erään stadin edustan linnoitussaaren ohitse tiukassa luovissa, joka vie melko läheltä saarta. Rannassa näkyi hyvin tuollainen lähitorjunta-tykki. Veneen liikkuessa huomasin, että tykkitorni oli koko ajan samassa kulmassa l. putki suoraan minuun kohdistettuna koko ajan, vaikka vene liikkui suht.nopeasti. Ne perkeleet käyttävät siviilejä tähtäysharjoituksiinsa! Onk tää ihan fiksuu hei?

Minä nyt vain tiedän tämän asian, koska olen itse ollut näiden vaunujen kanssa tekemisissä. Niiden suurin vihollinen oli hiiret. Joka talvi oli sähköjohdot jyrsitty.

Sinä nyt et näy ylipäänsä olevan asioista tarinatasoa pidemmallä.

T-55 tykkitornit rannikkokanuunoina ovat ihan eri juttu. Niitä on siellä vieläkin. Sturmit on aikaa sitten korjattu ja pantu pataan.

vähän! kirjoitti:

Minä nyt vain tiedän tämän asian, koska olen itse ollut näiden vaunujen kanssa tekemisissä. Niiden suurin vihollinen oli hiiret. Joka talvi oli sähköjohdot jyrsitty.

Sinä nyt et näy ylipäänsä olevan asioista tarinatasoa pidemmallä.

T-55 tykkitornit rannikkokanuunoina ovat ihan eri juttu. Niitä on siellä vieläkin. Sturmit on aikaa sitten korjattu ja pantu pataan.

...aseen?

Kun sturmissa ei ole pyörivää tornia?

v.1944 jälkeen oli ihan riittävästi t-34:n torneja sijoitettaviksi kiinteisiin bunkkereihin.

Kerro lisää näistä kiinteistä sturmeista?? Odotan vesi kielellä.

...kiinteän... kirjoitti:

...aseen?

Kun sturmissa ei ole pyörivää tornia?

v.1944 jälkeen oli ihan riittävästi t-34:n torneja sijoitettaviksi kiinteisiin bunkkereihin.

Kerro lisää näistä kiinteistä sturmeista?? Odotan vesi kielellä.

vaunun voi sijoittaa valmiiksi tiettyyn suuntaan.

T-34:n torneja ei suinkaan ollut runsaasti. Ne olivat sotakalustoa, mitä muutama oli jäljellä. T-55 tornit ostettiin erikseen.

Nielaise välillä. Asiasta ei voi kertoa enempää.

telat ja kirjoitti:

vaunun voi sijoittaa valmiiksi tiettyyn suuntaan.

T-34:n torneja ei suinkaan ollut runsaasti. Ne olivat sotakalustoa, mitä muutama oli jäljellä. T-55 tornit ostettiin erikseen.

Nielaise välillä. Asiasta ei voi kertoa enempää.

...ensin.

Sturmeista ei saa tehtyä kiinteitä pesäkkeitä.

Sotkan, t-34:n, torneista tehtiin em. tavalla korsujen tykkitorneja jo Salpalinjaa varustettaessa.

...sinä... kirjoitti:

...ensin.

Sturmeista ei saa tehtyä kiinteitä pesäkkeitä.

Sotkan, t-34:n, torneista tehtiin em. tavalla korsujen tykkitorneja jo Salpalinjaa varustettaessa.

milloin ynnä montako T-34 tornia on asennettu Salpalinjaan.

Sturmeista on turha kinata. Et näy tuntevan asiaa.

minne ja kirjoitti:

milloin ynnä montako T-34 tornia on asennettu Salpalinjaan.

Sturmeista on turha kinata. Et näy tuntevan asiaa.

...paikallaan vielä vuosikymmeniä sodan jälkeen Salpalinjan eteläpäässä, peltoaukean yli tähtäämässä. Sitten sekin haettiin pois. Kuului korsun lähitorjuntaan.

Aseethan oli viety jo valvontakomission määräyksestä, eli paikalla ruostui pelkkä torni.

...olen nähnyt... kirjoitti:

...paikallaan vielä vuosikymmeniä sodan jälkeen Salpalinjan eteläpäässä, peltoaukean yli tähtäämässä. Sitten sekin haettiin pois. Kuului korsun lähitorjuntaan.

Aseethan oli viety jo valvontakomission määräyksestä, eli paikalla ruostui pelkkä torni.

...laakerikehä bunkkerin päällä.

http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewtopic.php?f=11&t=1568&st=0&sk=t&sd=a&start=45

...vielä... kirjoitti:

...laakerikehä bunkkerin päällä.

http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewtopic.php?f=11&t=1568&st=0&sk=t&sd=a&start=45

http://www.nortfort.ru/salpa/foto_lm6_e.html

...vielä... kirjoitti:

...laakerikehä bunkkerin päällä.

http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewtopic.php?f=11&t=1568&st=0&sk=t&sd=a&start=45

http://www.nortfort.ru/salpa/foto_lm19_e.html

http://www.nortfort.ru/salpa/foto_lm20_e.html

...vielä... kirjoitti:

...laakerikehä bunkkerin päällä.

http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewtopic.php?f=11&t=1568&st=0&sk=t&sd=a&start=45

http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewtopic.php?f=11&t=1568&st=0&sk=t&sd=a&start=120

...ollut sturmeja... kirjoitti:

...valmiiksi?

Tiedossa on, että sturmit olivat po. valmiudessa yön 20.-21.08.1968, mutta olisivatko ne olleet lentokentällä jo sitä ennen??

Onko tiedollasi lähde?

En uskoisi, että juuri tornittomia sturmeja olisi sijoitettu meriväylien varteen. Siihen käytettiin kyllä näitä t-55 -vaunujen torneja ilman alustaa. Tornit ja niiden laakerikehä vain muurattiin bunkkerin t. betonoidun aseman päälle, ja a vot! kevyt rannikkotykki panssaroidussa (=napalmin ja sirpale-ammukset kestävässä) asemassa oli valmis.

Muistan kun purjehdin erään stadin edustan linnoitussaaren ohitse tiukassa luovissa, joka vie melko läheltä saarta. Rannassa näkyi hyvin tuollainen lähitorjunta-tykki. Veneen liikkuessa huomasin, että tykkitorni oli koko ajan samassa kulmassa l. putki suoraan minuun kohdistettuna koko ajan, vaikka vene liikkui suht.nopeasti. Ne perkeleet käyttävät siviilejä tähtäysharjoituksiinsa! Onk tää ihan fiksuu hei?

http://www.andreaslarka.net/assaultguns.html

Vieritä ihan loppuun saakka...!

http://www.andreaslarka.net/sturmi.html

" The last StuG's were removed from the inventory in 1966. A few still served on as dug in artillery beside strategic air-fields until the 1980's (!) "

Tuossa kirjassa kaikki on kerrottu!

http://www.andreaslarka.net/about.html

Erkki Käkelä & Andreas Lärka: "Suomalaisten rynnäkkötykkien kohtalot"
Published by WSOY, 2006, ISBN 951-0-31423-4

StuG kirjoitti:

http://www.andreaslarka.net/assaultguns.html

Vieritä ihan loppuun saakka...!

http://www.andreaslarka.net/sturmi.html

" The last StuG's were removed from the inventory in 1966. A few still served on as dug in artillery beside strategic air-fields until the 1980's (!) "

Tuossa kirjassa kaikki on kerrottu!

http://www.andreaslarka.net/about.html

Erkki Käkelä & Andreas Lärka: "Suomalaisten rynnäkkötykkien kohtalot"
Published by WSOY, 2006, ISBN 951-0-31423-4

...kaivelusta.

Kun vielä tietäis Seutulassa -68 olleiden kahden sturmin historian.

...olen nähnyt... kirjoitti:

...paikallaan vielä vuosikymmeniä sodan jälkeen Salpalinjan eteläpäässä, peltoaukean yli tähtäämässä. Sitten sekin haettiin pois. Kuului korsun lähitorjuntaan.

Aseethan oli viety jo valvontakomission määräyksestä, eli paikalla ruostui pelkkä torni.

mahdollinen jonain kokeiluna. Se on voitu irroittaa vaurioituneesta vaunusta. Sotkia oli sodan päättyessä alle kymmenen jossain kunnossa, eikä niitä enää asenneltu yhtään mihinkään.

on aina kirjoitti:

mahdollinen jonain kokeiluna. Se on voitu irroittaa vaurioituneesta vaunusta. Sotkia oli sodan päättyessä alle kymmenen jossain kunnossa, eikä niitä enää asenneltu yhtään mihinkään.

Tämä yksi pesäke, jonka olen joskus nähnyt ja ilman sotakoulutusta ohimennen tutkaissut ja tornin päällä hyppinyt, oli siis jokin muu kuin maahankaivettu sturmi. Itseasiassa joudun ottamaan vähän takaisin, eli ehkä olet oikeassa siinä, ettei sotkien romuista irroitettuja torneja pultattu bunkkerien päälle lähitorjunta-aseiksi?

Kun po. torninjämää katsellessani ei ollut inttiä käyty eikä edes korkkareita luettu. Muistikuva on vuosikymmenien perästä vain muistikuva.

Kun yhä jäljelläolevissa bunkkeireissa näkyy näitä pelti-vikkersejä, joiden suojakerroin sopii paremmin uv-säteilylle kuin sotatilanteeseen, voikin olla että olen nähnytkin vickkerisin tornin? Kun po. kappale oli ilman asetta, luukkuja ja muuta irtoavaa, niin siviilille tunnistaminen on epävarmaa. Lodju mikä lodju. ja ruosteessa kuin bäckströmin housut.

...niin kerroin. kirjoitti:

Tämä yksi pesäke, jonka olen joskus nähnyt ja ilman sotakoulutusta ohimennen tutkaissut ja tornin päällä hyppinyt, oli siis jokin muu kuin maahankaivettu sturmi. Itseasiassa joudun ottamaan vähän takaisin, eli ehkä olet oikeassa siinä, ettei sotkien romuista irroitettuja torneja pultattu bunkkerien päälle lähitorjunta-aseiksi?

Kun po. torninjämää katsellessani ei ollut inttiä käyty eikä edes korkkareita luettu. Muistikuva on vuosikymmenien perästä vain muistikuva.

Kun yhä jäljelläolevissa bunkkeireissa näkyy näitä pelti-vikkersejä, joiden suojakerroin sopii paremmin uv-säteilylle kuin sotatilanteeseen, voikin olla että olen nähnytkin vickkerisin tornin? Kun po. kappale oli ilman asetta, luukkuja ja muuta irtoavaa, niin siviilille tunnistaminen on epävarmaa. Lodju mikä lodju. ja ruosteessa kuin bäckströmin housut.

asennettu sen enmpää Sotkien torneja kuin sturmejakaan. Vickersien torneja on ollut joitakin.

StuG kirjoitti:

http://www.andreaslarka.net/assaultguns.html

Vieritä ihan loppuun saakka...!

http://www.andreaslarka.net/sturmi.html

" The last StuG's were removed from the inventory in 1966. A few still served on as dug in artillery beside strategic air-fields until the 1980's (!) "

Tuossa kirjassa kaikki on kerrottu!

http://www.andreaslarka.net/about.html

Erkki Käkelä & Andreas Lärka: "Suomalaisten rynnäkkötykkien kohtalot"
Published by WSOY, 2006, ISBN 951-0-31423-4

Keski-Suomessa Jyväskylän lentoasemalla oli kolme maahan kaivettua Sturmia. Tai oikeastaan kaksi oli maanpinnalla suojissaan ja yksi "pirullisesti" sijoitettuna ampumaan jopa ohi kulkevan tien valtaajia.

Muistelen että, kaksi vaunuista oli asetettu tykit kohti kiitoradan "eteläpäätä" ja yksi veteraani vartioi kentän "pohjoispäätä".

Olisiko Sturmi joka seisoi bunkkerissaan pelastustien vieressä ilman teloja ollut Marjatta? Jotenkin se nimi tai sitten Aila jäi mieleeni noilta seitsemänkymmentäluvun alkuvuosilta. Missä Raili palveli?

Uraaaa.

Postijuna kirjoitti:

Keski-Suomessa Jyväskylän lentoasemalla oli kolme maahan kaivettua Sturmia. Tai oikeastaan kaksi oli maanpinnalla suojissaan ja yksi "pirullisesti" sijoitettuna ampumaan jopa ohi kulkevan tien valtaajia.

Muistelen että, kaksi vaunuista oli asetettu tykit kohti kiitoradan "eteläpäätä" ja yksi veteraani vartioi kentän "pohjoispäätä".

Olisiko Sturmi joka seisoi bunkkerissaan pelastustien vieressä ilman teloja ollut Marjatta? Jotenkin se nimi tai sitten Aila jäi mieleeni noilta seitsemänkymmentäluvun alkuvuosilta. Missä Raili palveli?

Uraaaa.

Varmaan Tikkakosken sturmit viety sulattoon jo aikoja sitten. Käkelän kirjassa löytynee kaikkien sturmien vaiheet, "Marjatassa" taisi olla ampujana itse nuorempi Lagus