Mun tyttöystävä on alkanut lihota ja olen nyt huolissani asiasta. Hän ei vielä pari vuotta sitten kun tapasimme ollut lainkaan lihava, eikä ole silti vieläkään, mutta on kuitenkin kerännyt vähän kiloja. Nyt mietinkin että mites jos tää jatkuu niin pidänkö myöhemmin hänen ulkonäöstään enää lainkaan? Rakastan häntä ja haluaisin mennä naimisiin hänen kanssaan, mutta haluaisin myöskin että minulla olisi vielä myöhemminkin hyvännäköinen nainen eikä mikään sohvapullukka. Hän ei pahemmin harrasta liikuntaa, joten tilanne ei todennäköisesti helposti käänny toiseen suuntaan.
Onko ulkonäkö hyvä syy jättää nainen? Nyt pääsis vielä karkuun kun ei ole menty naimisiin, myöhemmin ei. Toisinpäin: kannattaako mennä naimisiin jos nainen alkaa jo ennen häitä muuttua huonomman näköiseksi?
Tyttöystävän ulkonäkö
212 Vastausta 11 567 Lukukertaa
Jos näillä keinoin et saa häntä ruotuun ilman kissan ottamista pöydälle, on aika sanoa asia suoraan päin naamaa. Se tulee varmasti olemaan hankalaa, mutta kuten aiemmin jo sanoin, sinulla on siihen oikeus. Jos toimintamallien ja suoran puheen vaikutuskaan ei saa häntä muuttamaan tapojaan, on selvää ettei hän arvosta sinua tai itseään tarpeeksi. Tässä tilanteessa voit ottaa hänestä eron hyvällä omatunnolla. Luonnollisesti toimivan parisuhteen tärkein osa-alue on muuta kuin fyysistä, mutta silti ulkonäölläkin voi ja saa olla vaikutusta tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin.
Ja jos tyttö on lihoamaan päin, eikä tee mitään asialle, on erittäin todennäköistä tilanteen menevän vielä selkeästi huonompaan suuntaan. Viimeistään lapsen/lasten tekeminen tulee muuttamaan tällaiset naiset oksettavan näköisiksi selluliittipulliksi.
Toimi ennen kuin on liian myöhäistä!
ei ole oikeutta
Ei ole oikeutta vaatia. Toivoa ja pyytää voi. Tai erota. Ja jos liikakilojen vuoksi eroaa niin rakkaudesta ei voi puhua. Ihastumisesta kyllä.Miksi ei?
Aina on oikeus vaatia. Ei naisillekaan kelpaa kaikki kaljamahat.Ei hemmetti
Parinvalinnassa kokonaisuus ratkaisee ja ulkonäkö on osa kokonaisuutta. Itse naisena olen todennut, että lihavat miehet eivät ole mun juttu. Ei vaan nappaa seksi. Muutama lisäkilo on ok, mutta 20 ei.--> Jos haluan suhteen, jossa harrastetaan seksiä myös vuosien yhdessäolon jälkeen, niin toisen on oltava sellainen, että se huolehtii omasta ulkonäöstään.
Mun teini-iässä aloittama suhde katkes mm. siihen, etten kokenut miestä enää fyysisesti kiihottavan tai miellyttävän näköiseksi, vaikka muuten välitinkin. Lyhyellä miehellä 20 lisäkiloa muuttaa olemusta aika lailla... Kun mies ei ulkonäkönsä puolesta napannut, ei napannut seksikään. Muistan silloin pohtineeni samoja asioita kuin sinä.
Täällä lauma naisia väittää, ettei voi rakastaa, jos ei halua toista, vaikka toinen näyttäisi mille. Ihan naurettavaa touhua. Ei tunteet siihen ulkonäköön välttämättä stoppaa, mutta seksi kylläkin ja mikä parisuhde se sellainen on, jossa seksiä ei harrasteta? Aika helposti sellainen suhde näivettyy ajan kanssa.
Hyvässä parisuhteessa asioista voi kuitenkin puhua avoimesti ja niin kuuluukin tehdä. Ensimmäinen vastaaja antoi ihan hyviä vinkkejä.
Buahahah! Juoksulenkille siitä!
Oletko itse täysi aasi?
Ulkonäkö on sikäli loistava syy jättää nainen, että ainakin minä olisin riemuissani, kun pääsisin kaltaisestasi kusipäästä eroon.
onko sulla ylimääräisiä kiloja?
kyllä tyttöystävän pulskistuminen on huono asia ja sitä on hyvä miettiä ajoissa. Kysehän ei ole siitä että tyttis olisi just nyt liian lihava, vaan trendistä.pönttö!
"trendi menee tyttöystävän hyvinvoinnin edelle siis? Selvä. ""Ehkä sun kannattaa etsiä joku trenditietoisempi tapaus "
Taidat kyllä itse olla liian trenditietoinen tyhjäpää, kun trendi tarkoittaa sinulle pelkkää muotia.
Trendi voi tarkoittaa myös "liikeen suuntaa" (en tähän hätään keksi parempaa selitystä) ja kun tyttöystävän trendi on lihominen, miten voit väittää että siellä edessä häämöttää hyvinvointi? pikemminkin päinvastoin, nykytrendillä tyttösytävä voi olla parin vuoden kuluttua 10-15kg ylipainoinen ja onneton nollaitsetuntoinen.
Se ettei me kaikki olla toivuttu syövästä ja nähdä asioita sun kakkuloiden läpi, ei tee meistä sen huonompia.
Liikunta auttaa monien sairauksien ennalta-ehkäisyynkin. Ei valitettavasti syövän kuitenkaan.
Näin
Mun mielestä tuon aloittajan pitäisi ehdottomasti kertoa tyttöystävälleen mieltään painavasta asiasta, elikkä tyttöystävän muutamasta ylimääräisestä kilosta ja siitä miten tavattomasti sellainen saattaa vaikuttaa heidän mahdolliseen avioliittoonsa. Siis siksi kertoa, että tyttöystävä voisi päättää kannattaako tuhlata aikaa noin pinnallisesti ajattelevaan yksilöön.Kaikki
rumat menee radioon töihin.Itse
Laihduttanut liikkumalla 88 kilosta 57 kiloon enkä tosiaan haluu lihoa enää takas. Kivampaa kun miehet pitää viehettävänä eikä ihranorsuna. Asioille voi ja pitää tehdä jotain... Jos kaikki ajattelis, että ei kai sen väliä, niin pian kaikki suomalaiset kuolis sydän- ja verisuonitauteihin. Siis sama pätee myös miehiin naisellakin on oikeus vaatia, ettei miehellä ole kaljamahaa eikö?Noh
Ei ketään voi vaatia muuttumaan, mutta pyytää voi. Oletko valmis siihen, että tyttöystäväsi vaatii parempaaseksiä jatkossa-lihominen on merkki huonosta sänkykumppanista? Nainen pysyy hoikkana, kun saa "kunnolla"
..tutkittu juttu!
Ei se pakosti ole
minä ainakin jättäisin mieheni jos hän alkaisi huomattavasti lihomaan. En sen takia että hän olisi läski, vaikka se inhottaa minua, mutta sen takia että silloin hänellä menisi mielenkiinto pitää itsestään huolta, kun päästä itsensä sellaiseen kuntoon. En halua miestä jolla ei ole mielenkiintoa itseään kohtaan. Ja suurin syy. Naiset elää todennäköisemmin miehiä pitempään ja reilusti ylipainoinen ihminen on vaaraksi terveydelleen ja ennen aikainen kuolema ja sairaudet ovat todennäköisiä. Minä en pysty katsomaan vierestä jos mieheni kaivaisi omaa hautaansa. Olisin ikuisesti katkera hänelle siitä että on ollut edes auttamassa kuolemaansa ja jättää minut yksin. Kerran olen jo meinannut menettää hänet, miehen omat törttöilyn takia, joten niin hirveää tilannetta en halua enää koskaan kokea, oli sitten taustalla diabetes, sydän infrakti tai syöpä.Toivottavasti kuolen ennen miestäni
just...
voiko oikeesti toivoa toisen kuolevan ensin? siis voiko niin itsekkäästi oikeasti ajatella? Onko tosiaan niin vaikeaa kohdata vaikeampia tunteita? elämä kun nyt ei ole mikään paratiisi missä vois vaan nauttia positiivisista tunteista.... itsekin olen meinannut omani menettää mutta en silti ikinä toivoisi hänen kuolevan, edes minun jälkeen..vaikkakin ymmärrän tosiasian että jokainen kuolee joskus.tunteita paratiisissa?
Paratiisissa ei voi olla tunteita, ei edes positiivisia! Tunnetta verrataan alitajuisesti johonkin vastakohtaiseen seikkaan, siis hyvää varrataan aina johonkin pahaan. Muuten et voi tuntea mitään. Paratiisissa ei kuulemma ole pahuutta -> paratiisissa ollaan siis täysin tunteettomia astraaliolentoja (kuvittele vaikka itsesi liihottavaksi ameebaksi).Hyvät paskanjauhaja naiset tässä ketjussa : Itse käyn salille joka toinen päivä, viikonloput mukaanlukien ja ruokavalioni on terveellinen, vaikka saliharrastuksen takia syönkin paljon. Olen tavannut naisia , joihin olen ensin ihastunut ja tämän jälkeen rakastunut, mutta:
KUN EI OTA ETEEN MIKÄÄN LÄSKIKASA. Mikä vittu siinä on ongelmana kun nykyajan alle 20-40v naiset ei pidä mitään huolta kunnostaan? Läskistytään niinkuin elefantit ja oletetaan sen olevan miehelle ok tilanteessa kuin tilanteessa?
KUKAAN mies ei pidä siitä että sinä lihot. EI KUKAAN! Jotku vitun NYHVERÖT ei vaan pysty ikinä sanomaan asiasta yhtään mitään, koska pelkäävät yhteenottoa tai kärsivät itsekin huonosta itsetunnosta.
Pitäkää itsestänne huolta, ei se "seurustelun aloittaminen" tarkoita sitä, että NYT VOIN OLKAA LÄSKISTYMÄÄN KUN TUO UKKOKIN ON SAATU SATIMEEN. Vitut. Naurattaa tällanen paska.
MInuakin
Huvittavaa todella lukea tätä, niin koomisesti kirjoitettu.Itsekin ajatteliet "Pitäisi liikkua", mutta laiskuuttasi et kehtaa ja keksit typeriä tekosyitä. "ei tänään jaksa", "liikaa töitä" jne.
Aijai..
pari kiloa ylipainoa kasvaa 20 kiloksi ylipainoa kun siihen energian ylijäämään ei puututa. Valitettavasti.
Minulle ei tule mieleen mitään muuta noista kommenteista kuin KATEUS.
Pohjasakkaa? Minä teen elämälläni jotain, on päämääriä, unelmia ja saavutan niitä. En valitettavasti ole NYHVERÖ niinkuin suuri osa on. Narusta talutettavia PÄSSEJÄ , joilla ei ole itsekuria eikä päämääriä, livutaan vaan elämän virrassa senkummemmin pysähtymättä ajattelemaan minne mennään.
Alentava
Kuinka monta ihmistä jyräät itsekkäästi allesi saavuttaaksesi päämääräsi. Olet koko ajan kuulostanut hiukan ylimieliseltä muita kohtaan, en usko että se rajoittuu vain lihaviin kirjoituksiasi lukiessa. KOvasti olet täällä lihavuutta moittinut, mutta ihmisillä on muitakin huonoja puolia kuin lihavuus, se nyt vain näkyy päälle. Itsestäsi ne huomataan varmasti siinä vaiheessa kun avaat sanallisen arkkusi, mutta moni viisas vaikenee.Ja minut tuosta pistät ylimieliseksi? Ohoh, varmaan helpompi syyttää ja paheksua jotain sellaista, joka sen kestää.
Alentava
Niin, minä en kirjoittanu tuota kyseistä viestiä, enkä muitakaan haukkuvia mitä tässä ketjussa on. Enkä tarkoittanut yhtä viesti johon olet vastannut vaan kaikkia. Mutta jos seuraat ihan alusta mihin alentavaan tyyliin olet alkanut alusta saakka kirjoittaa, niin ymmärrät mitä tarkoitan ja ei kannata ihmetellä, jos lopulta tuohon tyyliin joku vastaa. Tosin kehuja ei saa hänkään, joka alentuu samaan tyyliin.Niin joo...
Normaalipainoinen, joka ei ole koskaan harrastanut liikuntaa,, säälittävää, kun "normaalipainoiset" luulevat olevansa hehkeitä primadonnia, täysin lihaksettomia, vaan vähän pienemmässä kuoressa...Eivät lihavatkaan ole pohjasakkaa, mutta lihavuus on lihavuutta, vaikka voissa paistais, turha kenenkään alkaa selittelemään, että jos oikeasti rakastat toista, niin se ei merkitse, niin ei sitä rakkautta, mutta seksuaalista vetovoimaa häiritsee, ja siitä ei pääse ikinä mihinkään, niin se on, ja niin sen olla pitää, olkoon lihavien kanssa ne jotka lihavista pitää, muuten tunkekaa hanuriinne luonne/miehet on pinnallisia/sovinisteja juttunne, ja laihduttakaa.
Siellä taas yksi entinen läski
otsasuoni kireellä, ota vähän kakkua kun sun verensokeri on taas niin alhaalla.Läskit ovat syvällisiä
He ajattelevat mahdollista pula-aikaa ja keräävät varalta hieman ihraa ympärilleen. kusipää kuuluu luonnollisesti jokaisen syvällisen ihmisen sanavarastoon.Totuuksia
TämäOnTotta : Tuossa viestissäsi on asennetta!!! Juuri noin se menee, vaikka karulta saattaa joidenkin korvalle kuulostaa!Itse harrastan myös salilla käymistä, aerobiciä ja silloin tällöin spinningiä. Ja isäntä on tyytyväinen. <3
Minua naurattaa
kaikki saliharrastajat jotka luulevat olevansa "luojanlahjoja naisille" vaikka oikeesti ootte hirveen näkösiä pullistelevinelihaksineen.Mieluummin otan miehen jolla muutama ylikilo kuin itserakkaan hirveen näkösen omahyväisen lihaskimpun.Joo ja itselläni ei ole ylipainoa,mutta muutama ylikilo miehessä ei haittaa yhtään mitään.Elämän
Mutta entä jos menette naimisiin ja sinä alatkin lihomaan? Onko sinusta vaimolla oikeus ottaa ero? Tuntuisiko se sinusta mukavalle, mutta ymmärtäisit häntä loppuun asti. Entä jos jätät hänet ja otat uudeen, menet naimisiin ja hankitte lapsia ja vaimo alkaa sitten lihomaan? Sittenkö olet siinä tilanteessa ettei erota voi? Voithan todellakin ottaa eron nyt ja hakea uuden tyttöystävän liikunnallisista piireistä ja toivoa lopun elämääsi, että hän ei lihoisi.Oikeesti...miten ihmiset selviää todellisista ongelmista liitossa, jos tämmöinen asia voi ajaa toisen eroon.
Puhutaan monesti MIEHISTÄ, jotka ovat niitä "penkkiurheiljoita" ja "sohvaperunoita". Näempä nykyään urheilupiireissä HUOMATTAVASTI enemmän miehiä kuin naisia. Huomautettakoon etten käy jumpissa, jossa tämä tietenkin on toisinpäin.
Liikunnallisuus ja ITSESTÄÄN HUOLEHTIMINEN on ELÄMÄNTAPA. Siitä se lähtee.
Läskistyminen ilman oikeaa sairautta on LAISKUUTTA ja ITSEKUNNIOITUKSEN PUUTETTA. Hyi!
xdfgcdfg
Mitenkä laihan ihmisen laiskuus näkyy?Nyt puhutaan lihomisesta, ei laihoista ihmisistä. Lihominen kertoo ihmisestä enemmän, entä "se on ollu laiha syntymästään asti".
Dr. Phil eilen
Siellä sanottiin osuvasti, että jos kävelee 10 000 askelta päivässä ei ole kovin lihava.Ehkä minäkin joku päivä saan mieheni innostumaan liikunnasta tai löydän enemmän kaltaiseni.
Entäs?
Lupaatko itse sen, ettet kaljuunnu? Et liho? Et joudu hankkimaan silmälaseja tai jos jo on,niin vahvempia sellaisia? Kasvata korviin, selkään ylimääräistä ällöttävää karvoitusta? Hanki kaiken ajan ja mielenkiinnon vievää harrastusta? Joudu työttömäksi? Sairastu pitkäiaikaissairauteen? Menetä omaisuuttasi pelaamalla? Ala ottamaan kuppia liian ahkeraan jne. Elämä kato on ja rakkaus on rakkautta, kaikesta huolimatta. Älä missään tapauksessa mene naimisiin, olet aivan liian epäkypsä vielä!!Joihinkin asioihin voi VAIKUTTAA. Tajuatko?
voi poikaa
tajuatko, että esimerkiksi naisen kehosta ei saada lasten jälkeen koskaan samanlaista, tajuatko, että esimerkiksi lääkitys, aineenvaihdunta, elämäntilanne, TUNNEKYLMÄ SUHDE, stressikin lihottaa, muuttaa nimittäin aineenvaihdutaakin. Et tajua. Jätä tyttis. kyl se löytää jonkun jolla on sydäntä enemmän kuin sulla.Aattele, ei se ole pelkästään se läski, sillä hiukset harvenee, tulee ryppyjä, rinnat alkaa roikkuu, jos niitä onkaan, limakalvot kuivuu, ne saa kuumia aaltoja ja hikoilee, kysy vaikka äidiltäs, vanhempana voi alkaa lirahdella, muistikin voi pettää, toimintakyky kadota, tulla ylimääräisiä luomia, kasvaa karvoja nenään ja korviin, kädet muuttuu sinisuoniksiks, lihakset surkastuu, ihminen vanhenee ja se on kuule aika normaalia vielä se kaikki. Siihen et varmaan osaa kuvitellakaan että tossa nyt ei ollut vielä yhtään sairautta ja et noi kaikki käy miehillekin, saatika, et niiltä menee potenssi.
Kyl kakskymppisen tyttiksen muutama kilo on merkittävä asia nimittäin sen suhteen, että se näyttää miten sä suhtaudut sitten kaikkeen asioihin elämässä.
Mennään aina näihin ihme ääripäihin että LÄÄKITYS jne. Onko mielestäsi kaikilla lihavilla teineillä jokin lääkitys vai? Tunnekylmä suhde?
Aineenvaihdunnasta tiedän aika paljon ja siihen voi vaikuttaa positiivisesti TODELLA MONELLA tapaa, eikä 99% tapauksista kenelläkään ole huono aineenvaihdunta, vaan huonot elämäntavat ja huono ruokavalio. Se mitä suuhusi nakkelet vaikuttaa todella paljon aineenvaihduntaasi, kuten se miten syöt.
Hohhoijaa. Luulisi vanhalla rouvallakin olevan kokemusta senverran vanhenemisesta, kun tänne tulet pätemään, että vangenemista ei voi estää eikä sen tuomia sairauksia. Kyse onkin siitä ENEMMISTÖSTÄ, joka ei ole ikäloppuja, EIVÄT käytä lääkkeitä ja stressitasot sekä suhde on suht normaalilla tasolla. NÄMÄ IHMISET , jotka asioihin voivat vaikuttaa , mutta EIVÄT KEHTAA LAISKUUTTAAN TEHDÄ ASIOILLE MITÄÄN. Onhan se niin vitun hankala kävästä juoksemassa 45 minuuttia päivässä kun pitää emmerdale katsoa kotisohvalta ja vetää pussi sipsiä ja huuhdella alas askilla jädeä.
Valot päälle!
Äläkä vedä mukaan mitään naurettavia tekosyitä. "Lääkkeet", "sairaus". Blaa blaa. Suurin osa ylipainoisista kärsii korkeintaa liiallisesta käden suuta kohti vievistä niveltulehduksista.
Siitä tyhmyydestä...
salihemmo, yhdyssana.Hah Hah!
Käy vaan plösö salilla, voit päästä vaikka Kalifornian kuvernööriksi. Kyllä tämäkin viestiketju näyttää, että ketkä ovat Oikeasti tyhmiä.pakko
vastata tähän. On aivan totta ettei lihomista ja iän tuomia muutoksia voida verrata keskenään. Ihan pieni esimerkki elävästä elämästä. Minulla oli muutama kilo ylipainoa 25v ja lasten jälkeen 35v ylipainoa olikin jo 35kg. Mies ei jättänyt, ei sanonut mitään, ei kyllä tapahtunut mitään muutakaan. Sitten löysin taas liikunnan ja aloin kävellä 1 !/2 tunnin lenkkejä joka päivä ja paino alkoi tippua. Nyt on paino normaali, mutta liikunta ja terv.ruokavalio joka päiväistä. Ja olen töissä ja työmatkoihinkin menee 2 ja puoli tuntia päivässä, teen myös kotitöitä. Elikkä se on vain itsestä kiinni.Ja vielä toiset eivät vain siedä sitä, että itsellä tai rakkaalla on ylipainoa. Se välttämättä ole pinnallisuutta. Olisiko kyse jostain sellaista kuin halusta olla ylpeä ja vähän rehvastella.
Ai?
Pitääpäs muistuttaa emäntää, että minua sitten pitää rakastaa täysillä loppuun asti vaikka kaljuunnun, lihon, joudun hankkimaan silmälasit, korviin ja selkään kasvaa reilusti karvaa, hankin kaiken ajan vievän harrastuksen, joudun työttömäksi, sairastun pitkäaiskaissairauteen, menetän kaiken omaisuuteni pelaamalla sekä otan kuppia todella riskisti. Muutenhan emäntä on täysin epäkypsä!Kaikesta huolimatta, niinhän se oli?
OTA ASIA..
..kiertelemättä ja suoraan puheeksi. Alottakaa vaikkapa yhdessä kuntoremontti: enemmän liikuntaa ja ruokavaliot kohilleen. Mut älä missään tapauksessa jätä asiaa sanomatta..tai maksat myöhemmin kalliin(lihavan) hinnan siitä. ;)Itse en ole mikään lihaskimppu, en tosin lihavakaan vaan päinvastoin, mutta yritän ainakin urheilla ja pitää huolta itsestäni enkä ainakaan oleta että naiseni ei välittäisi vaikka muuttuisin löllöpalloksi. Kai se nyt väkisinkin vaikuttaisi siihen mitä hän minusta ajattelee ja miten paljon hän minua haluaa. Ois se nyt kiva vanhempanakin harrastaa seksiä.
Joku kysyi entä sitten kun hän saa lapsia ja lihoo sen takia. No en mä tiedä mitä silloin tapahtuisi. Kyse ei ole siitä että ottaisin eroa hänestä sen takia vaan harrastetaanko me seksiä silloin enää. Onneksi useimmat naiset palautuvat ennalleen raskauden jälkeen. Ja sitä paitsi se tapahtuis silloin jo häiden jälkeen joten se olis eri asia.
on se kiva
ku tollaset vääristyneet kuvat omaava kusipää kirjottelee tänne että läski on syntiä tyylillä. esim. 4 lapsen äidillä ole vittu aikaa kaiken duunin ja kotihommien jälkee aikaa/jaksamusta lähtee 45 minuutin lenkeille ja valmistaa 5 tähden terveysluomuruokia! SE, että jättää kumppaniin ylipainon takia on lapsellista ja todella alhaista. Lihahuuvva voi kontrolloida, mut tosi on että nykymaailmassa ei kellään oo aikaa ja jaksamusta. Ota sä itelles sellane 40 kiloo painava luukasa naisekses ja anna niiden normaalien naisten mittojen omavien olla rauhassa normaalien arvojen omaavien miesten seurassa...Äly hoi!
Ei kaikki naiset liho pysyvästi raskauden takia. Vain laiskat ja tyhmät. Sivistyneet naiset ovat pian rantakunnossa raskauden jälkeen ja se että sinä olet siitä kateellinen ei tee muista kusipäitä vaan itsestäsi.Aina voi harrastaa liikuntaa!!
Höpö höpö, minulla on 6 lasta, juoksen joka kesä maratonin. Juoksen siis joka ilta lyhyemmän tai pidemmän lenkin. Siitä SAA energiaa, se ei vie sitä. Lenkki ei vie kuin 30 min-60 min. sen verran saa aina irroitettua jos on halua pitää itsestään huolta! Mies on mielellään kotona sen ajan ja nytovat jo isoimmat lapsetkin jo oivia kodinvahteja. Mutta aina olen näin tehnyt. Ja mies on YLPEÄ koska olen paljon hoikempi ja timmimpi kuin useimmat 20 vuotta nuoremmat. Olen 44 vuotias, nuorin lapsi 4.Munaton
Ei sitten ollut miestä sanomaan, että niin saattaisi käydä, että jätät!?!?Itse
asiassa kukaan nainen ei näytä samalta raskauden jälkeen. Ruumiin rakenne muuttuu pysyvästi, lantio levenee jne.Osalla jää nahka pussiksi mahan päälle roikkumaan, eikä siihen voi vaikuttaa sillä se johtuu kudostyypistä. Onko sulla sitten rahaa maksaa 6000 korjausleikkauksesta vaimollesi? Ai niin, ja vielä, että sitä leikkausta ei sitten tehdä jos ei ole kaikki lapset hankittuna...
Joidenkin naisten lantion rakenne muuttuu loppuelämäksi synnyttämisen jälkeen leveämmäksi. Joillekin taas jää syviä raskausarpia. Ja se löystynyt iho vatsassa, eihän se nyt millään liikunnalla katoa!
Ei ehkä kannata hankkia lapsia, jos olet noin pinnallinen tapaus. Tai sitten kannattaa odottaa 10 vuotta, kun olet (toivottavasti) henkisesti kypsempi.
Se on
lihoa, ei lihota. dorka.Mulle aivan sama, toisaalta.
Asiaa
Ymmärrän kumpaakin teistä, ja minusta teit oikein, kun et suoranaan sanonut, että lihominen tosiaan voisi johtaa eroon. On olennaista tehdä tyttöystävälle selväksi, että olet huolissasi hänen terveydestään ja suhteenne romantiikasta, eikä kysymys ole siitä, että et hyväksyisi häntä ihmisenä. Lihavuus ei ole synti, mutta jos haluaa romanttisen suhteen, niin on pystyttävä tuntemaan fyysistä vetoa puolisoaan kohtaan.Turhan kriittinen ei pidä olla. Viehättyminen on yksilöllistä. Mutta jos hyväksyt tyttöystävällesi normaalipainon, jossa hän itsekin voi hyvin. Painon, jonka hänen kehonsa valitsee jos hän harrastaa säännöllistä liikuntaa ja syö riittävästi ja monipuolisesti, niin se on hänellekin hyväksi.
Minun on ollut vaikea hyväksyä ulkopuolelta tulevia vaatimuksia omaan kehooni, koska olen kokenut, että en ole tullut hyväksytyksi ihmisenä eikä terveydestäni ole välitetty, jos minun on toivottu laihduttavan. Mutta yhtä lailla voit sanoa tyttöystävällesi, ettet toivo hänen olevan alipainoinenkaan. Toivot hänen vain olevan hyväkuntoinen, ja nyt se on ajankohtaista huomioida, kun keho alkaa kerätä kiloja jos sitä ei liikuta.
Rehellisyys on parasta, syvällinen rehellisyys eikä pelkkä painostaminen, mutta ei asioiden pehmentäminenkään merkityksettömiksi.
Kyllä minä ainakin haluan, että oma poikaystäväni pysyy yhtä ihanana ja lihaksikkaana aina. Tietysti vanhetessa aineenvaihdunta hidastuu ja hankalampi pysyä niin hyvässä kunnossa, mutta haluan, että hän pitää itsestään huolta ja näyttää hyvältä vielä vanhanakin. Iän tuomat muutokset on ok, mutta se, että antaa itsensä paisua läskipalloksi on rumaa ja sairasta.
Samaa koskee sitten minuakin. Onneksi olen niin itsekriittinen, ettei tämä ole ongelma. Jos ja kun saan muksuja, niin olen täysin varma, että treenaan itseni suht samaan kuntoon kuin ennen raskautta. Vai onko jonkun mielestä roikkuvat vatsamakkarat seksikkäitä?
Lihoin muutaman kilon, en siksi että söin liikaa vaan koska kroppa sekä mieli oli kovilla. Jos mieheni itkisi keskustelupalstoilla, että pitäisikö ottaa ero minusta kun olen lihonut niin sanoisin että juokse jo!
Meidän kaikkien elämä ei ole kuten sinun, että on aikaa ja jaksamista juosta salilla, rahaa ostaa kalliita salaatteja sekä hedelmiä. Ilmeisesti sinulla on mukavasti aikaa että rahaa, kun on aikaa myös miettiä naisesta eroamista parin kilon takia.
Jos annat mulle puolet rahoistasi ja teet puoliksi mun työt/opintotyöt/kotityöt, niin mielelläni lähden salille ja kuntoilemaan ihan pelkästään jo suomalaisten naisten ja perheenäitien puolesta.
Kuuntelepas tätä: Olin vähän yli vuosi sitten vielä ammattikorkeassa opinahjossa päivät, illalla tein töitä eräässä pikkufirmassa ja tämän jälkeen menin vielä yhdeksältä illalla salille! HUI!
Töitä oli viikolla 2-3 päivää ja viikonloppuna lauantaina. Kesälomia en pitänyt 5 vuoteen sen jälkeen kun pääsin armeijasta. Salilla kävin jo tuolloin 3-4 kertaa viikossa ja pallopelejä aina kun huvitti porukalla.
Stressiä? No kouluhommista hieman, salilla mieli parani. Hoidin myös kotini siivouksineen jne.
Kavereitakin oli todella paljon, heitä sitten näkikin (viikonloppuna) ehkä baarissa jos satuin käymään ja viikolla peleissä jne.
Syömiset suunnittelin etukäteen ja tein ruoat etukäteen. Ei mikään vaikea homma. Kalorit osaa jokainen laskea.
ON TOTTA: Että kun mieli on todella stressaantunut, voi se ilmetä painonnousuna, joka tasaantuu kyllä kun stressi häviää. Puhutaan kuitenkin parista kilosta max.
Salilla käynti ei edes kuluta paljon rahaa. Kunnan omat salit on halpoja jos rahasta on tiukkaa, kelpo yksityiselle salille pääsee n.50€/kk. Rahaa meneekin ruokaan, mutta huomattavasti vähemmän DIEETILLÄ kuin lihasta hankkimalla. Ostat tietenkin vähemmän.
niinpä
Täällä pitäisi saada vain olalle taputuksia ja päivittelyjä, että ompas sulla rankkaa.Tällainen puheenvuoro voisi myös toimia herättäjänä, miksi EI tehdä asialle mitään kun kerran voi? Mutta näinhän se on, että suomalainen näkee sen ainoastaan vittuiluna.
Eikä se sali mitään 50€/kk maksa, kunnan saleille pääsee n. 1,50-2,50 / kerta. 2 kertaa viikossa tekee n. 15-20 e kuukaudessa. Ja jos tämäkin on liikaa, juoksemaan, hiihtämään, luistelemaan tai vaikka vatsalihas-punnerrus-kyykky-leuanveto-harjoitteita voi tehdä kohtalaisen pienellä rahalla.
niin se elämä
Minäkin olin nuorena himoliikkuja ja kroppa täydellinen. Mutta sitten kun tuli lapsia niin minun kaikki aika ja voimat kuluvat heihin, heidän harrastuksiin, aterioihin, puhtauteen jne. Vaikka kuinka haluaisin, niin minulla ei ole töiden ja lasten lisäksi mitään mahdollisuutta huhkia jossain salilla. Sen teen mitä kotona voin tehdä mutta aika on todella kortilla. Sen lisäksi yövalvomiset vauvaa hoitaessa ja stressi raha-asioista (vaikuttaa mm juuri ruokavalioon) yms ovat kyllä aiheuttaneet selvästi muutosta aineenvaihdunnassa. En vain pysy enää niin hoikkana. Mutta onneksi pärjään yksinkin, ei tarvitse kuunnella miesten haukkuja mistään. Ja lasten mielestä olen ihan hyvä äiti näilläkin kiloilla :).Todennäköisesti kaikki on vielä vaikeampaa , entä tuo mitä kirjoitin tuossa, mutta ainakin yritän 110%
tuo on oma valinta
"Jos annat mulle puolet rahoistasi ja teet puoliksi mun työt/opintotyöt/kotityöt,"olet siis valinnut työt, opinnot ja kotityöt ja lihomisen, kun vaihtoehtona olisi vaikkapa luoputa tuosta työstä?
se on täysin sinun oma valintasi, arvostat rahaa enemmän kuin kroppaasi. jokaisella meistä on siihen oikeus.
ITSESTÄÄN VOI..
..pitää huolta ilmankin salia. Lihaskuntoa ja kestävyyttä pystyy treenaamaan ilman painojakin. Ja terveellinen ruokavalio tulee itseasiassa halvemmaksi kuin roskaruoka. Että kenenkän on turha itkeä mitään rahan tai ajan puutetta ja selitellä sillä huonoa kuntoa ja epäterveellisiä ruokatottumuksia. Ei muuta ku itteään niskasta kiinni vaan..!Tahtoo
Miten treenataan lihaskuntoa ja kestävyyttä ilman välineitä?KÄYTTÄMÄLLÄ..
..omaa kehoa vastuksena ja tekemällä staattisia harjoituksia. Ja ihan erilaisista arkipäivän välineistä saa tehtyä "painot". Ei sillä ole merkitystä käytätkö käsipainoja joissa on se 10kg merkintä vai esim koiranruokasäkkiä joka painaa sen 10kg. ;) Vain mielikuvitus on rajana.Näyttää
olevan kuitenkin nettiyhteys kotona ja aikaa olla keskustelupalstoilla. Nettihän on täynnä erilaisia jumppa- ja kuntoiluohjeita. Voi tehdä oman kropan painolla tai apuvälineillä.Miten joku saa enemmän rahaa menemään laihduttamiseen kuin "huonoon ruokaan"?
Ei meidän lähikaupassa porkkanasäkki maksa enempää kuin mikropitsa ;)
Sitten väsyttää
Kun lopettaa liikunnan. Muutama vuosi eikä jaksa tehdä enää mitään. Ja milläs se stressi sitten lievittyy?vastapuolen vinkkeliä
Itse olen tyttöystäväsi tilanteessa, eli tässä parin-kolmen vuoden aikana tullut painoa lisää lähemmäs 10 kg (silti painoindeksi vielä normaalipainoisen rajoissa), itsekin kärsin lihomisestani ja haluan kiloista eroon. Työstressi, läheisten sairastelu ja sitten vielä oma sairaus aiheuttivat masennuksen jolloin ruokavalio on viimeinen asia mihin jaksaa kiinnittää huomiota.. Nyt olen selättänyt masennuksen ja haluan keskittyä kroppani takaisin hoikistamiseen. Poikaystäväni on huomauttanut asiallisesti että eipäs osteta sitä karkkia ja että liikuntaa pitäisi harrastaa, enkä ole asiasta loukkaantunut koska tiedän hänen olevan oikeassa. Ja nimenomaan se että hän perustelee asiaa terveydellisillä haitoilla (vaikka varmasti häntä huolestuttaa ulkonäköni 10 vuoden päästä jos sama tahti jatkuu ;) ja tukee minua syömällä itsekin terveellisemmin. Välillä urheillaan yhdessä ja lyödään vetoja kummalta paino putoaa enemmän johonkin tiettyyn aikarajaan mennessä. =) Ymmärrän myös sen että toisen ulkonäkö vaikuttaa suhteessa mm. seksiin ja luonnollisesti lihovan ihmisen itsetuntoon (itselläni ainakin kilojen kanssa heikentynyt, ei ole kiva olla alasti ja vaatteet ei ihan niin sexyjä kun ei voi pitää kireitä kuteita mahamakkaroitten päällä), eli voidaan sanoa että muuttaa kilot suhdettakin ja huolesi on ihan perusteltu.Pyydä naista mukaan vaikkapa lenkille tai kuntouimaan. Kokkailkaa ja menkää yhdessä kauppaan jotta voit varmistua että syötte tervellistä ruokaa, siinä teille myös yhteistä mielekästä puuhaa. Auta hieman tavallista enemmän kotihommissa niin naisella ei ole tekosyytä välttää liikuntaa ;) Itselläni ainakin auttaa se kun harrastaa liikuntaa ja huomaa että alkaa olo reipastumaan -> tulee helpommin myös syötyä terveellisemmin. Aina kun on pienintäkin edistystä painon pudotuksessa niin kehu naistasi kauniiksi ja seksikkääksi (tee se aidosti). Alkuun elämänmuutoksessa pääsee hyvin jos esim. viikonloppuna voi herkutella ja mässäillä ja viikolla syödään terveellisesti ja liikutaan paljon. Jos heti alkaa kovin tiukka linja niin repsahtaa hyvin nopeasti.. Muista ettet painosta liikaa, tytön on haluttava itse laihtua jotta homma onnistuu. Sinä voit vain kannustaa ja tukea. =)
Ja kyllä mä tiedän että munkin tyttöystävä tykkää kun mulla on lihaksia, ja tuo sen esiin myös että mun pitäis saada niitä lisää ja painoa myös. Ja siinä mun motivaattori noitten painojen nosteluun varmaan onkin. Mut sitä mä en tiedä että miten toi toimii naisen suuntaan. Miten naiselle vois asiallisella tavalla tuoda esiin että ulkonäöstä huolehtiminen ois ihan kiva juttu? Ilman että se loukkaantuu siitä. Se miten hän sen tekee on että hän kehuu niitä vähiä lihaksia mitä minulla on. Se on aika hyvä keino. Paitsi jos mä teen saman ja kehun hänen ulkonäköään, hän kysyy onko se ainoa mistä minä välitän?
Koiraoppaassa (jota luin muihin tarkoituksiin äskettäin) kerrottiin että koiran hyvää käytöstä pitää vahvistaa kehumalla sitä kun se spontaanisti tekee hyvän teon ja jättää huomiotta kun se tekee väärin. Pitäisköhän tyttöystävääkin viedä leffaan aina niinä päivinä kun se spontaanisti menee pyörällä töihin ja olla puhumatta sille silloin kun se katsoo koko illan telkkaria?
Tuo nyt oli puoliksi vitsi, mutta jotain samantyylistä psykologiaa tässä mietin.
No mä päätin jo etten mä jätä ketään tässä painon takia. Mut jotenkin tässä täytys urheilua alkaa harrastamaan.
Jeps tuo kehuminen on hyvä keino. Jos hän sitten tuollaisen kysymyksen esittää, niin voithan sanoa ihan totuuden mukaisesti että ei suinkaan, mutta tottakai nautit siitäkin että sen persoonan lisäksi hänen ulkonäkönsä on sinun makuusi. Ja että tykkäähän hänkin sinun lihaksistasi.
Oma poikaystäväni heittelee juuri sellaisia rohkaisevia kommentteja esim että "polje vaan (pyörällä) niin noi sun ihanat jalat säilyy hoikkina". Tai sitten hän saattaa heittää jotain sen kaltaista kuin "mmm ihana sporttinen mimmi" kun tulen pyörälenkiltä. Hänelle itselleen on tullut vähän mahaa viimeaikoina (itse olen hoikka) ja olen vitsinä heittänyt että kasvatan kostoksi itsekin mahan, johon hän on sitten todennut että juu pitää asialle (mahalle) tehdä jotain etten kasvata sitä kostomahaa. Meillä tuollainen kommentointi toimii ihan hyvin eikä siitä loukkaannuta, koska molemmat osoittavat toisilleen tykkäävänsä toisistaan mahoista ynnä muista huolimatta, ja sitä toista kehutaan myös muutenkin kuin vain ulkonäköä.
Onhan siinä tietenkin luonteenpiirteiden suhteen vaikutusta että minkälaisen jutun voi sanoa loukkaamatta toisen tunteita, teidän pitää löytää se oma tyylinne. Jos itseäni ajattelen, niin jos poikaystäväni vakavasti tulisi sanomaan että olen vähän lihonut ja voisin tehdä asialle jotain, niin voisin olla vähän loukkaantunut. Varmaankin sen takia että tuollaisena vakavana keskusteluna asia tuntuisi juuri joltain vakavalta parisuhdeongelmalta. Mutta meillä se toimii juuri siten että ottaa huumorin mukaan ja osoittaa paljon hellyyttä toista kohtaan niin että se toinen tuntee kelpaavansa sellaisenakin kun on.
Ota mukaan
Eikö olisi hauska treenata yhdessä? Yhteisiä harrastuksia naisetkin arvostavat.Hei
En lukenut noita muita vastauksia mutta haluan sanoa oman mielipiteeni.Mikä siinä tyttöystävän lihomisessa pelottaa? On aika harvassa ne ihmiset jotka ihan sairaalloisesti lihovat ja usein heilläkin se on lapsena kotoa opittu malli syödä epäterveellisesti ja ovat jo lapsena lihavia.
Mitäs sitten jos jätät hänet ja löydät oikein simpsakan, laihan tytön joka ei luonteeltaan ole ollenkaan niin kuin entisesi? Onko tärkeämpää se miltä toinen näyttää vai se luonne? Muutenkin simpsakat tytöt saavat enemmän huomioita muilta kundeilta joka tarkoittaa sitä että hänellä on muitakin ottajia ja se oma saattaa jossain vaiheessa alkaa tuntua tylsältä… Vaikka olisitkin itse mr.finland.
Vaihdossa ollut kaverini sanoi että hänen mielestään suomalaisilla on huono itsetunto. Kumppanin ulkonäkö on tärkeämpää kuin luonne ja jos toinen on ”alempitasoinen” on se ihan kamalaa, mitä muutkin ihmiset kadulla oikein ajattelevat! Ja entäs kaverit! Treffeille pyydetään sitä kaunista tyttöä eikä sitä joka on mukava ja iloinen.
Tämä tyyppi itse oli koko meidän koulun tyttöjen unelma sen vuoden verran ja kun hän näytti kuvan tyttöystävästään olin lentää selälleni… Ihan tavallinen rillipäinen hiirulainen. Ehkä muualla maailmassa tärkeintä on luonne ja on vaikeampaa löytää ns. normaali yksilö kun kaikenlaisia hulluja on niin paljon. En tiedä.
Hyviä vinkkejä tuli, kiitos vaan. Alan harrastaa tuota kehumista ja huumoria enemmän. Vakava keskustelu tällaisesta saattaisi tosiaan koitua kohtalokseni.
Panee miettimään
Mitäs jos huomenna lehmät lentävät? Menee nämäkin ajatukset uusiksi.aatoksia
Suhteemme alkaessa minulla oli jo "valmiiksi" 10 kiloa ylipainoa, josta en niin sanotusti välittänyt eikä se häirinnyt minua, eikä miestäkään ku kerta kelpasin :D. Paino oli pysynyt siis samana jo pitemmän aikaa, tuo 10 kiloa ylimääräistä.Tänä keväänä sitten läskit alkoivat etomaan ITSEÄNI ja päätin tehdä asialle jotakin! Ruokaremontti tuli tehtyä: pienemmät annokset, enemmän salaattia, järkevät välipalat, vähemmän riisiä/perunoita lämpimällä ruoalla, sokerittomat tuotteet jne. Viimeisen kuukauden aikana olen laihtunut 3 kiloa. Ja vuoden alusta laskettuna yhteensä 6 kiloa - pienillä muutoksilla. Liikuntaa harrastan jonkin verran; jumppaa, zumbaa, lenkkeilyä, mutta sitä en sekoita omaan painonpudotukseeni millään tavalla; liikunnan ansiosta kuluvat kalorit ovat vaan plussaa :)
Olemme molemmat opiskelijoita, joten laihduttaminen + terveellisemmin syöminen on mahdollista pienemmilläkin tuloilla!
Tällä tekstillä yritän sanoa, että ruokavalion läpikäyminen olisi ehkä teidänkin tapauksessanne järkevintä, sillä jos tyttösi ei liikuntaa harrasta, niin tuskin hän yhtäkkiä jumppaamisesta tai lenkillelähdöstä innostuu - paitsi jos ette yhdessä lähde :) Jos paikkakunnallanne on zumbaa, niin sitä kannattaisi tytöllesi ehdottaa, koska kukaan ei voi siitä olla tykkäämättä :D. Muutenkin ruokaremontti kannattaa tehdä tässä vaiheessa elämää (nuorilta kuulostatte), koska mitä vanhemmaksi tulee niin sitä vaikeampi on muuttaa vanhoja tapoja, ainakin luulisin näin.
Kyllä oma avomieskin on ollut mielissään kun huomaa miten kutistun silmissä - itsestäni puhumattakaan :). Päätös laihduttaa lähti siis itsestäni, mikä varmasti on parasta ettei kukaan pakota muutoksiin. Mutta en kyllä usko hetkeäkään, etteikö avomies olisi salaa miettinyt että "jääköhän tuo eukko tommoseksi pallukaksi" :). Mielestäni sinun ajatukset tyttösi painosta on aivan normaaleja, tottakai sitä huolestuu jos toinen alkaa lihomaan.
Jos jääkaapin sisältönne on aivan kaamea ja olette kovia mussuttamaan iltaisin, niin minusta on aivan normaalia ehdottaa YHTEISTÄ ruokaremonttia. Voithan sanoa että haluaisit itsekin syödä terveellisemmin, ettei se tunnu syyttelyltä tai siltä että vaan tytön pitää tehdä asialle jotain. Varmasti sullakin kasvaa lihakset paremmin jos suunnittelet syömiset/palautukset tarkemmin - asia koskenee siis teitä molempia... :)
Tsemppiä!
En voi omille tutuille puhua tällaisesta kun niillä on omat puolueelliset mielipiteensä asioista, niin siksi tää palsta on parempi paikka.
Ymmärrän, että asia häiritsee sinua mutta jos nainen on muuten ihana kannattaa suhdetta kyllä jatkaa. Niist ylä- ja alamäkiä mahtuu varmasti pitkään suhteeseen ja usein miehillekin tuossa 30-40 vaiheessa voi tulla vähän lisää painoa.
Itselle tuli 5-vuoden avosuhteen aikana se melkein 10 kiloa lisää painoa, joka lähti automaattisesti kun muutin yksin omaan kotiin. Mieheni urheili kovasti ja siis myös söi paljon, mikä johti yhteisiin ruokahetkiin paljon useammin kuin olisin itse yksin syönyt. Lisäksi muutin miehen luo lähiöön, josta oli paljon pidempi matka omalle tanssisalille kuin aiemmasta kodistani ja urheiltua tuli tästä syystä paljon harvemmin, kun ei työpäivän jälkeen jaksanut laittaa vielä sitä 2-3 tuntia matkoihin ja tanssituntiin. Kannattaa myös miettiä, onko teidän elämässänne ollut tällaisiä muutoksia, jotka vaikuttavat tyttöystävän painoon.
Yleensähän se on niin, että miehen kanssa eläessään nainen sopeutuu ja lihoo juuri noista elämäntapajutuista johtuen esim. aika monet naiset syö karkkia ja miehet sipsejä. Kun asutaan yhdessä mies ostaa sipsejä + ehkä olutta, joita nainenkin syö ja juo. Karkin korvaaminen sipseillä ei kuitenkaan onnistua ja niinpä nainen syö karkkeja (irttareita tai suklaata), sipsejä ja käyttää vielä enemmän alkoholia kun yksin ollessaan, siinä sitten mies ihmettelee mitä sille naiselle oikein on tapahtunut ;)
Ulkonäkö on aika
henkilökohtainen asia, että muistan sen ikuisesti, kun naisten wc:n peilin edessä naispuoliset työkaverini alkoivat pikkujouluissa vihjailemaan ulkonäkööni kertomalla, kuinka uusimpien uutisten mukaan nuorten naisten keskivartalolihavuus on lisääntynyt ja diabeteksen riski kasvanut. Tottahan se on, mutta kyllä se vähän kirpaisi. Olin aina ollut aika laiha, suorastaan anorektinen ja sitten lihoin tasaseen tahtiin n. 15 kiloa. En edes itse huomannut sitä. Kilot tulivat varkain stressiaikana. Mutta sitten päätin trehdä asialle jotain ja laihdutin 13 kiloa. Nyt olen lihonut takaisin kolme kiloa, että ylimääräiset pitäisi saada pois, jotta olisin ihannepainoinen. Mutta liikun paljon ja teen paljon arkiliikuntaa. Nykyäänhän sanotaan, että naisille liikunnasta ja lihaksista on tullut uusi korsetti. On pakko olla liikunnallisen näköinen ja ei saisi olla yhtään ylipainoa.Paino on joillekin tärkeämpi kuin esim. kauniit kasvot tai että on muuten kauniin näköinen. Pieni pyöreys naisille on eduksi omasta mielestäni, että naiset, jotka ovat laihduttaneet liikaa, eivät ole edukseen. Pitää olla hieman pehmeyttä. Se kuuluu naisille.:)
Tämän kirjoitin siis lehdestä hieman lyhentäen. Omasta mielestä tos jutus on järkee ja kannattaa varmasti kokeilla sen toimivuutta :)
kopsasin netistäkin aikoinaan tälläsen:
Tutkimus:Naisen lihominen on miehen vika
16.10.2008 17:00
Tutkimus paljastaa, että tyytyväisyys parisuhteeseen on tärkein naisen painoon vaikuttava tekijä.
Naisen paino voi vaihdella monesta syystä. Herkuttelu ja työstressi voivat vaikuttaa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan naisen painoon vaikuttaa eniten hänen parisuhteensa. Asiasta kirjoittaa brittilehti Daily Mail.
Tyytyväisyys (tai tyytymättömyys) parisuhteeseen suurin painoon vaikuttava tekijä. Suhteen alussa naisen paino yleensä vähenee pari kiloa, mutta kun nainen tottuu kumppaniinsa, kilot alkavat kertyä.
Hääsuunnitelmat aiheuttavat taas painonpudotusta. Lapsen saaminen lihottaa, mutta sen jälkeen tiukempi dieetti alkaa jälleen kiinnostaa naista.
Painonvaihtelun viisi vaihetta käyvät ilmi painonhallintayritys http://www.slendex.com:in tekemästä tutkimuksesta, johon 3 000 naista otti osaa.
Daily Mailin haastattelussa Slendexin Jane McCadden kertoo, että tunteilla ja ihmissuhteilla on valtava vaikutus terveyteen ja ennen kaikkea painoon.
- Naisen painonvaihtelun eri vaiheet ovat suoraan yhteydessä heidän rakkaus- tai perhe-elämäänsä, McCadden sanoo.
- Tutkimus myös osoittaa, kuinka vaikeaa naisten on pitää yllä tiettyä painoa.
Puolet tutkimukseen vastanneista naisista uskoi, että heidän painonsa on riippuvainen heidän onnellisuudestaan. Lähes 70 prosenttia uskoi, että parisuhde on tärkein hyvinvointiin vaikuttava tekijä.
IL
Meillä ainakin miehen kehut on näyttäny toimivan 10 vuotta ;)
Ei pinnallista ollenkaan
Ulkonäkö on hyvä syy jättää nainen. Tuskin se nainenkaan haluaa kumppania, joka ei pidä hänen ulkomuodostaan. En minä ainakaan haluaisi. Minusta siinä ei ole mitään pahaa, jos tunnustaa rehellisesti, mistä pitää ja mistä ei. Ei itselleen kannata valehdella. Naimisiinmeno ihmisen kanssa, jonka ulkonäön kokee vastenmielisenä, on suuri virhe.Joku sanoo, että pinnallista, mutta minä väitän että syvällistäpäs. Nimittäin nuo ulkonäkökysymykset etenkin miehellä vaikuttavat kyllä syvälle sisimpään. Niin se vain on. Älkää miehiä syyttäkö vaan luojaa tai evoluutiota -miehet ovat visuaalisia olentoja ja porskuttelevat pitkälle pelkällä vaimon kauneudella.
Karu totuushan on, että tällä nykyruokavaliolla, jossa suositaan hiilihydraatteja yhdistettynä naisten sokerihimoon niin suurin osa naisista lihoo vaikka harrastaisi lenkkeilyä.
Tyttöystäväsi on sitä sorttia, joka ei niin ulkonäöstä välitä ja jos joskus havahtuukin välitämään, tuskin on kuitenkaan riittävän motivoitunut kurinalaisuuteen.
Ei tarvitse sääliä. Nimittäin meitäkin miehiä on, jotka pidämme erittäin paljon pehmeistä naisista.
Minä olen46 v
ja painan 80 kiloa. Pituutta on karvan päälle 160.Olen siis ylipainoinen.
Mutta kumma juttu,kun joskus lähden ulos iltaisin niin ikinä ei olisi tarvinnut tulla yksin kotiin.
Välillä on pitänyt keksiä mitä erilaisimpia selityksiä jotta voi lähteä rauhassa kotiin.
Viime viikolla viimeksi musta,nuori mies olisi halunnut minut ystäväkseen,mutta senhän tietää miksi sitä tahtovat...
Jos kerran kelpaisin tällaisenaankin (Huom en edes harrasta meikkausta,enkä käytä paljastavia toppeja tai minihameita)
Niin miksi laihduttaisin??
Terveyden vuoksi. Terveys on tärkeää ja olenkin alkanut tarkemmin vahtia syömisiäni ja kuljen alle kolmen kilometrin matkat jalan,enkä mene bussilla.
Paino on hieman jo alkanut laskea,enkä haluakkaan sen laskevan liian nopeasti jottei tule roikkuvia säkkejä lantiolle. Ainoa mitä suren,ovat rintani,jotka tästä kärsivät. Nyt minulla on kunnon D-kupit...
Tähän asti olen ollut vahva ja terve. Rakennussiivoojana kulki hyvin betonisäkki olalla ja liikkumista riitti.
Jaksan meloa pitkiä matkoja ja pyörällä taittuu 20 kilsan lenkki tuosta vaan.
En siis ole heikko sohvaperuna koko päivää.
Syy lihomiseeni oli masennus joka aiheutti sen että illat istuin kotona ja söin kaikkea rasvaista,lähinnä makkaraa.Kun ei jaksanut laittaa ruokaa niin lenkkipaketti auki ja siitä kylmiltään....
Nykyään en käytä mitään missä rasvaa on yli 10 %.
Vihannesten,kanan ja kalan osuus on lisääntynyt. Vielä kun oppisi pitämään salaateistakin.
Hedelmät kyllä menee. Teen muutosta pikkuhiljaa,askel kerrallaan.
Aineenvaihduntaa on tutkittu ja se on todella matala,samoin verenpaine on ollut tähän asti normaalia matalampi.
Jollakin keinoin himo iltasyöntiin pitäisi saada pois,mutta olen aina ollut illanvirkku,aamutorkku joten kohdallani ei toimi vinkki jonka mukaan kuuden jälkeen illalla ei saisi syödä. Joutuisin menemään nukkumaan aamukahdelta nälästä kiljuen.
Mutta parempaa kohti ollaan menossa.
haluan olla seksikäs
Minusta aloittajalla on ihan hyvä pointti.Jotta parisuhde onnistuisi seksuaalisen vetovoiman tulee olla kohdallaan, ja voi olla vaikea tuntea fyysistä viehtymystä kumppaniinsa, jos paino alkaa nousta liikaa.Useat miehet eivät tosiaan pidä lihavaa naista seksikkäänä.Olen itse ollut naimisissa useamman vuoden, mutta himoitsemme mieheni kanssa molemmat edelleen toisiamme.Olen kolmekymppinen nainen ja mahdun edelleen samoihin farkkuihin kuin kaksikymppisenä.En harrasta liikuntaa, vaan liikun työni puolesta suht paljon, sekä välttelen hissiä ja kayn kaupassa kävellen.Syömisessä en rajoita tai kiellä itseltäni mitään, vaan pidän syömäni ruuan määrän tarpeeksi alhaisena.
Minulle on erittäin tärkeää, että mieheni himoitsee minua ja pitää minua seksikkäänä.En halua hänen myöskään joutuvan häpeämään läskiä eukkoaan esim. sukujuhlissa tai ulkona käydessä.Eikä hän joudukaan, sillä vaikka itse sanonkin, minulla on pirun seksikäs vartalo ;) ja mieheni saa aina ihailevia katseita muilta miehiltä kun liikumme yhdessä.Hän on minusta erittäin ylpeä ja seksielämämme on taivaallista.
Oleskelen usein kotona jossain seksiasussa, teen vaikka hänelle ruokaa catsuitissa.....:)
Osaan pitää mieheni mielenkiinnon yllä vuodesta toiseen, ja vaikka vuosia tulee lisää, vanhenen tyylikkäästi.En voisi koskaan kuvitella olevani lihava.Mieheni kyllä minua silti rakastaisi, mutta en olisi enää se sama nainen jonka vartaloa hän jumaloi.
Henkisellä puolella meillä on kaikki paremmin kuin hyvin ja olemme toistemme parhaat ystävät.Miehille seksi on usein ihan kamalan tärkeää ja onhan toki paljon mahtavampaa olla unelmien jumalatar kuin läskistynyt sohvaperuna.Lihominen ei ole pakollista ja sille voi jokainen jotain tehdä.Naisten kannattaisi panostaa itseensä enemmän.Kun mies on onnellinen makuuhuoneessa, ei ole juuri mitään mitä hän ei vuoksesi tekisi.
Minun mieheni ei vieraisiin pöytiin katsele, muuten kuin todetakseen miten onnekas on. =)
ahaa, ihanaa
"Miehille seksi on usein ihan kamalan tärkeää "- ja harrastat sitä sen takia kun se on miehille ihan kamalan tärkeää?
- eikö se ole sinulle itselle tärkeää?
- minulla ainut syy harrastaa seksiä on se, että se on minulle tärkeää.
Olisin mieluummin vaikka 120 kg sotanorsu tai mikä muu tahansa kuin sinä.
Varmasti oletkin
Tuskin moni epäilee. Mikä tuossa kommentissa oikeasti noin otti aivoon? Käsittämätöntä.Pyöreä olen
Mmmm.. pakko kommentoida, vaikka viestiketju onkin jo vanha. Kuten otsikkokin ilmaisee olen pyöreä. On mukava ollut huomata, etteivät kaikki miehet ole pinnallisia laihuuden ihannoiija. Pyöreydestäni huolimatta, on seuraa riittänyt ja SEKSIKIN maistuu hyvältä, eikä miehillä ole ollut vaikeuksia SEISOKIN kanssa seurassani. Ja todellakin, jaksan muutakin kuin maata alla pantavana.... suuseksiä, ratsastusta, edestä ja takaa =). Eli kaikki pyöreät/lihavat, eivät ole sängyssä "lahnoja". Olenpa kuullut kehuja pepustani, isoista rinnoistani ja pyöreistä muodoistani. Onneksi kaikki eivät tykkää samoista asioista ja samanlaisista ihmisistä. Hyvää kesää ja nautintoja kaikille.Sinullehan on pakko vastata:)
Olen keski-ikäinen mies, ja minulla on aina ollut sellainen käsitys, että se on aivan sama paljonko sitä lihaa on - kunhan se liikkuu! Kai se hyvä on olla sitä liikettä vähän kulmasilmänkin alla, mutta monien erimuotoisten naisteni - sekä lyhyiden, että pitkien suhteiden - joukosta parhaita kokemuksia ovat olleet ne, jotka eivät mallinkuosiin mahdu..Nuorempana mietin noita samoja juttuja kuin Nirsomies, mutta vuosien mittaan olen huomannut aivan toisten juttujen olevan tärkeitä. Kuten yhteinen innostus toisista, toisen hyvinvoinnista - seksissä ja henkisesti. Kemia, luottamus.. ja kun sellaisia väsähtämiskausia tulee, niin hyvä on osata kommunikoida. Noista kun pääsee yli puhumalla - ja panemalla ;)
Toisissa olosuhteissa ottaisin sinunlaisen naisen heti, jos saisin ;)
Jos Nirsomies lukee, niin... Meitähän on mieltymyksiltämme erilaisia, mutta vanhemmiten ulkoiset paineet ("mitähän kaverit ajattelee" jne) helpottaa - jos keskinäinen suhde on kunnossa. Ei siis kannata pelätä liikaa sitä vaimon rupsahtamista. Jos hän on sinun rakas, hän on joka tapauksessa elämäsi kaunein nainen aina.
Jos paineet tulee sinusta - ettei ota henkisesti tai fyysisesti eteen, niin elekää ihimeessä tehkö lapsia. Muijasta voi erota, mutta lapsista ei koskaan. Valitettavasti tiedän asiasta. Malttakaa vielä ehkäistä, kunnes olette kumpikin tunteistanne varmoja. Noi kuntoilu- ja painoasiat ainakin kelaatte läpi. Näin setä neuvoo. No - lasten tulo on toisaalta kasvun paikka.
Pakko kysyä ;)
"Iloinen setä", mukava lukea viestisi. Aivan, kun ikää tulee ulkonäköpaineet yleensä poistuvat. Ihmisessä merkitsee muut asiat jotain. Alunperin viestiketussa oli kyse lihomisesta, mutta ainahan se seksikin liittyy suhteeseen. Oli pakko vaan kommentoida, kun joissakin viesteissä seksuaalinen halukkuus ja haluttavauus, tuntuu kuuluvan vain hoikille ihmisille. Onneksi me jo tiedämme, ettei näin ole =).Oleko varattu mies "Iloinen setä", tässä se kysymys? Itse olen vapaa =).
Nimenomaan, keskinen kemia, luottamus, välittäminen, rakkaus jne. ovat tärkeämpiä kuin ulkonäkö. Kunnioitan toki niitä ihmisiä, jotka urheilevat ja kuntoilevat, mutta se ei ole elämässä tärkeintä. Jokainen elää tavallaan.
onkohan tyttöystäväsi huomannut
miten asiat ovat teillä?Onkohan mahdollista, että hän on huomannut lihoneensa ja kuinka hän itse asian ottaa?Oletko kerennyt siis kertakaan ajatella, että naisesi voi olla yksi niistä harvoista naisista, joita muutaman kilon lihominen ei vaivaa (hyvä itsetunto) tai että hän on tällä hetkellä etsinyt paniikissa kaiken maailman ratkaisuaja ongelmaansa, joka vaivaa enemmän häntä kuin sinua?
Sinulla on kaikki oikeus huomauttaa toista hänen lihomisestaan ja kenties ilmaista mielipiteesi hänen kehityssuunnastaan, mutta sinun on sitä ennen kumminkin mietittävä mahdollisimman hyvin kuinka asian tuot esille.Sinuna en vain möläyttäisi sitä ulos suustasi noin vain kenellekään.
Oletko muuten koskaan ajatellut vanhuutta ja sitä ettei toinen silloinkaan enää näytä samalle kuin nyt?Onko kenties mahdollista sittenkin että olet enemmän pinnan katsoja kuin koko paketin rakastaja?Olen itse nainen ja olen kovasti pettynyt siihen että olen mielestäni liika lihava.Minusta se tuo ongelmia suhteeseeni mieheni kanssa, koska en koe olevani tarpeeksi edustava hänen rinnalleen kaikkinen liika kiloineni.Sitten kumminkin joskus katselen kahoisin silmin niitä pareja joissa mies tai nainen läskeineen on onnellinen toisensa seurassa, eikä kumpikaan huomauta toiselle siitä miltä toinen näyttää.Minulla näitä pareja on ystäväpiirissä kaksi, ja joskus se saa minut tuntemaan että onko se laihtuminen toisen takia niinkään rakkautta vai pelkkää alistumista toisen mieleiseen malliin.
Selvä
Naisella on tylsää. Seksi on huonoa. Romantiikka ja jännitys puuttuvat.Mikään, ei niin mikään lihota naista kuten tylsä ja yllätyksetön mies!
Ymmärrän,
totuus satuttaa sinua. Mutta niin se vain menee.Pieni romanssi, salasuhde tai flirttailukumppani muuttaa tilanteen radikaalisti. Aloittaja voisi laittaa naisensa vaikka tänne minun luokseni, niin alkaa sohvalla löhöily unohtumaan kun on parempaakin tekemistä ;)
Eihän se
paljoa asiaa auta, jos ruokavalio ei muutu. Laihtua voi vaikka sohvalla löhöillen, kunhan ei vain syö juuri mitään :DMiten tyttöystäväsi sitten oli aiemmin hoikempi, urheiliko silloin vai söi erilailla?
Miten vietätte aikaanne? Jos käy työssä, on jokin harrastus (ei vältt. liikunnallinen) ja loppuosan ajasta viet häntä leffaan, rannalle, kuutamokävelyille, teatteriin, konsertteihin, vällyjen väliin, romanttisille treffeille, shoppailemaan ym niin eihän hänellä ole aikaa olla sohvalla!
Nimimerkillä laiha sohvaperuna
naiseni
on myös herkkupala mutta me molemmat haluamme että hänen painonsa tippuisi vielä. ois varaa vajaa 10kg. mutta jokapäiväinen liikunta kävely-juoksu-luistelu ei auta. hän on herkkusuu ja sanoo itsekin että ei ole voimia välttää herkkuja. mikä avuksi.En tajua.
niitä herkkuja OSTAA sinne kotiin?? Kun täyttää kaapit terveellisellä ruoalla, eikä herkuilla niin tätä ongelmaa ei ole. Syötkö itse terveellisesti?Ei herkkujen välttelyyn mitään voimia tarvita. Kun syö normaalisti, terveellisesti ja tarpeeksi, niin niitä ihmeellisiä mielitekoja ei tule. Tottakai välillä voi syödä kohtuudella herkkujakin.
Voi vai
Se lieneekin yleisin tapa laihtua. Jos pieni iva sallitaan.- Jos naisen ulkonäkö tulee erittäin todenäköisesti vaikuttamaan parisuhteeseenne eli et voisi tarjota hänelle ansaitsemaansa rakkautta, koska hän olisi sinusta luotaantyöntävä, niin onhan se. Lopulta kuitenkin ei ole olemassa hyviä ja huonoja syitä, on vain syitä. Toisaalta myös pelottava ajatus, että ulkonäön vuoksi parisuhde puretaan. Koska me ihmisethän ollaan kuihtuvaa ja lahoavaa sorttia. Meille tulee ryppyjä, pöhöjä. Paikat alkaa repsottamaan, kaljuunnutaan jne. Eli se tarkottaisi, että jokaisella pariskunnalla olisi syy erota enemmin tai myöhemmin. Mutta jos tiedät että ulkonäkö tulee pilaamaan suhteen, niin mielestäni ei ole hyvä syy jäädä kummallekin huonoon suhteeseen vain siksi, että voisi näytellä että pinnalliset seikat eivät vaikuta.
Nyt pääsis vielä karkuun kun ei ole menty naimisiin, myöhemmin ei.
- Kyllä karkuun pääsee avioliitostakin. Jopa senkin jälkeen kun lapsia on saatu, silloin sitä toisen kauniimpaa tai rumempaa pärstää on vain erostakin huolimatta katsottava aina välillä.
Toisinpäin: kannattaako mennä naimisiin jos nainen alkaa jo ennen häitä muuttua huonomman näköiseksi?
- Jos koet, että teidän parisuhteenne on antoisa ja siihen voit sitoutua, niin kannattaa. Jos et, niin ei. Toisaalta jos koet, että tuollainen muutos ulkonäössä olisi sinulle syy erota, niin ehkä ei kannata sitoutua avioliittoon, jonka lähtökohtainen tarkoitus olisi ihan oikeasti kestää ja aidosti sitoutua. Kyllä mun mielestä se olisi hyvä, että naimisiinmennessä ei enää edes pohdita tuollaisia asioita vaan ne on käsitelty pois päiväjärjestyksestä.
Itse olen pitkän parisuhteen aikana muuttunut. Siinä normipainoisesta ylipainon rajoille. Ja sitten normipainon alarajoille. Milloin ollut nätimmässä kuosissa ja milloin vähemmän nätimmässä. Mies ei ole ikinä kritisoinut ulkonäköäni tai antanut minun kuvitella, etten kelpaisi hänelle tälläisenä kuin olen - pienenä tai isona. Tai no pienemmässä koossa alussa itseasiassa taisi ainoat mutinat tulla. Arvostan tätä suuresti, sillä jos me aiotaan sinne kiikkustuoleihin asti kitkutella, niin voisin vannoa, että Missiainesta en tule olemaan - eikä hänkään. Mutta sinä olet sinä, kunhan et nyt mene tekemään omasta ja tyttöystäväsi elämästä hankalaa vain sen vuoksi että tahdot vaikuttaa jotenkin moraalisesti paremmalta - koska jos et kestä lihavuutta, niin jokatapauksessa se ero tulee (vaikuttaa käytökseesi naista kohtaan jne).
Ilman
Kannattaa erota,jos tyttöystäväsi turpoaa kuin pullataikina. Erojen yksi suuri syy on puolison lihominen ja kukapa sellaista viitsii katsella vuosikausia.Mites on oma ulkonäkö?
Millainen se on ollut alunalkaen ja miten se on vuosien vieriessä muuttunut.Mikä ja missä on TAKUU sen pysymisestä ennallaan koko mahdollisen "LIITTONNE" ajan???
Mutta näistäkin pitäisi vain puhua jo silloin, kun kiinnostus herää - vai tuntuuko se ehkä kuitenkin hävettävältä? Ehkä voisi jotenkin ovelasti tunnustella, onko nainenkin samaa mieltä tulevasta kumppanistaan eli että ei sitten enää kiinnosta. Eipä nämä asiat muille kuulu, valitkoon jokainen itselleen sopivan, jolle on itsekin sopiva. Ei saa vain tulla yllätyksenä tämäkään asia.
ulkonäkö
Jos se naisen ulkonäkö on sinulle tärkeä niin on kyllä syytä pohtia ennen avioliittoa kuinka paljon sillä kyllä merkit viittaa siihen että 10 v ja 10 kg ja sama tahti jatkuu.Itse en menisi ja laittaisi itseä hirttonaruun jota katuu vanhemiten. Sillä jos nainen ei välitä enää seurustelun muututtua kiinteäksi omasta ulkonäöstä niin viimeistään se vihkisormus romahduttaa kaiken sen lopunkin yrittämisen. Ja kun niitä tenavia joskus sattuu tulemaan on se monelle se hyvä syy sitten vain lihoa kun sille ei kuulemma voi mitään ( mistähän en laihat vanhemmat rouvat joilla on lapsia tulee, varmaan Plutosta - kaukaa avaruudesta)
Ovatko miehet todella niin pinnallisia putkiaivoja, että
ulkonäkö on kaiken A ja O. Muuta eivät ymmärrä. Mikä mahtaa olla kauneuskriteeri, kun itse saattvat olla kuin seinästä revittyjä haisevia rasvalettejä ja finninaamoja niin "kaunis nainen vaan pitää olla..." Mikseivät nää omaa "kauneuttaan" ja hae vertaistaan. Miksi naisen pitäisi hyväksyä itseään huonompi mies.Mun mies oli nuorena kylän komistus ja kaikkien naisten päiväuni ja äitien toivevävy. Kun pääsi naimisiin kanssani vaihtoi vapaalle kaikessa ja alkoi roikkua minussa jopa taloudellisesti. Niin pitkään yritin katsella häntä, kuin se komeus kesti, mutta kun alkoi tulla ikää ja rupsahtaa niin heitin ulos.
Jos olis ollut henkinen tasapaino kunnossa hänen kanssaan olisin varmaan vieläkin, mutta tyhjäpäätä ei kestä kukaan, jos vielä aivojen tilalla on jotain muuta purua.
Näitä tällaisia nämä kauniiden naisten etsijätkin sitten löytävät ja saavat. Omapahan on asiansa.
Mieti vielä
Onko sun rakastamisesi kiinni kiloista? Jos on, niin ei taida kuitenkaan aitoa rakkautta olla, sillä aito rakkaus ei katoa, vaikka oma kulta vähän pyöristyisi. Sinuna miettisin toisenkin kerran, et haluatko tosiaan vaihtaa oman tyttösi trendi-ihannemitoissa olevaan luuviuluun, joka melkovarmasti on ihmisenä pinnallinen ja on sinunkin kanssa vaan niin kauan, kun sinua kelpaa "näytellä" kavereille. Nykyinen tyttökaverisi välittää sinusta aidosti ja toivottavasti sinäkin pystyisit jatkossa tuntemaan samalla lailla häntä kohtaan.jätä se nainen
Toivottavasti löydät sellaisen täydellisen näköisen naisen, pienintä piirtoa myöten, joka sitten on luonteeltaan aivan kamala. Pompottelee sua, käyttää hyväkseen ja pettää. Sitä saa mitä tilaa ja asiat tärkeysjärjestykseen. Voisit jättää sen tytön nyt sit rauhaan. Kukaan ei ansaitse tuollaista osakseen.Nykyihmisen ongelmia
Olen itsekkin kiinnittänyt huomiota naisten karkin- ja muun makeansyöntiin. En tiedä onko naislla sitten heikompi itsekontrolli kun kokoajan napostellaan suklaata ja juodaan siideriä?Todennäköisesti miesten ja naisten aivojen erot vaikuttavat siihen, että nainen syö ja ajattelee tunteella, kun mies puolestaan ajattelee loogisesti ja tajuaa syömisen seuraukset paremmin. Toisin sanoen nainen haluaa toteuttaa mielitekonsa seurauksista piittaamatta.
Niin ikävää kuin se onkin, niin naiset tavallaan vanhenevat nopeammin tuon lihomisen seurauksena.
Jotta vältyttäisiin lihomisen aiheuttamilta parisuhdekriiseiltä, niin pysyvä parisuhde kannattaa muodostaa vasta yli 30-vuotiaana. Jos ihminen on 30-vuotiaana hoikka, niin sitä hän on todennäköisesti lopun ikäänsä :)
tottakai
Kannattaa joka aamu ensimmäiseksi muistuttaa puolisoa siitä miten hän on päässyt lihomaan ja muutoinkin rupsahtamaan.Vain siten hän pysyy nöyränä eikä syö aamupöydässä liikaa eikä muutoinkaan kuvittele liikoja itsestään.Tietenkin,jos hän on hoikka löydät kyllä jotain muuta huomautettavaa. illalla sitten,jos olet naisen tarpeessa hän ei vaadi mitään ylimääräisiä lörpötyksiä vaan on kiitollinen siitä että vielä suostut tekemisiin sellaisen.........kanssa.Todennäköisesti miesten ja naisten aivojen erot vaikuttavat siihen, että nainen syö ja ajattelee tunteella, kun mies puolestaan ajattelee loogisesti ja tajuaa syömisen seuraukset paremmin. Toisin sanoen nainen haluaa toteuttaa mielitekonsa seurauksista piittaamatta."
Miehetkö järki- eivätkä tunneihmisiä? Juovat kuitenkin valtaosan maailman viinoista ja ovat muutenkin addiktoituneita. Kai se sitten on järkevää "hoitaa" tunteitaan silviisii.
Se
Jo ihmisestä paljon,jos syö itsensä läskiksi. Moni täällä vastanneista,pitää ulkonäön arvostelemista pinnallisena,mutta minusta ylipainoisella on mielenterveysongelmia. Yleensä ylensyöminen on mielenhäiriö ja jos ihminen ei itse myönnä tai pitää ylipainoa aivan normaalina,silloin on jotain pahasti pielessä.suomalaiset läskit
Täällä vaan läskit katkerina raivoaa pinnallisuudesta yms. :DEi se ole pinnallisuutta jos välittää KOKONAISUUDESTA! vitun dorkat, se on kokonaisuuden osa tuo ulkokuori, niin sisin kuin ulkoinenkin olemus vaikuttaa toinen toisiinsa.
Naisilla etenkin tuntuu olevan käsitys, että saa lihoa vaikka mursuksi asti ja silti pitäisi saada unelmien mies, ja mies on pinnallinen kusipää jos ei tälläisestä LUONNOTTOMASTA kuvottavasta naisesta innostu.
LÄSKI on vararanvintoa jota ei nykyihminen länsimaissa mihinkään tarvitse, kun on ravintoa niin runsaasti tarjolla. RASKAANA ollessa on epäterveellistä äidin+sikiön kannalta lihioa ylettömästi (yli ~10kg läskiä).
(tutkittu juttu)
Joten jättäkää ne läskit miehet/naiset jos ei kiinnosta ja etsikää joku joka on sisäisesti ja ulkoisesti tasapainossa, niin on elämä muutakin kuin läskienympärillä tanssimista.
Mielummin on yksin kuin lihavan laiskaperseen kanssa, herätkää te oikeasti "pinnalliset" joilla ei pinna kestä sitä faktaa että läski on rumaa ja ulkonäkö on osa kokonaisuutta.
Moi!
Itse ehdotaisin tuohon sellaista ratkaisua, että et sanoisi tai muistuttaisi siitä hänelle kuinka kiloja on alkanut kertyä hänelle tai kuinka hyvältä hän näytti silloin joskus. Se on loukkaavaa. Mieluummin alatte harrastaa yhdessä liikuntaa ja syömään terveellisemmin mahollisesti.Ehdotat miten mukava olisi olla terve ja hyvinvoiva, sitten on helpompi yrittää lapsiakin ja muutenkin elämänlaatu paranee.
Kuitenkin ymmärrän miksi sinusta tuntuu tuolta, onhan se toki tärkeää, että kumppani viehättää omaa silmää.
Jos tilanne ei muutu noiden keinojen jälkeen, niin siinä tapauksessa ottaisin asian puheeksi.
ps. Toivottavasti olis apua näistä vinkeistä!
Karkuun äkkiä...
juu ehdottomasti karkuun. Jos nainen ei tajua pysytellä kunnossa on semerkki hänen yleisestä ajattelutavastaan, eli kyseessä on luuseri. Keskustele hänen kanssaan ja tee päästös sen mukaan.Lisäksi voit ehdottaa yhteisiä juoksulenkkejä ja salia. Ja niissä pitää muistaa pitkäjnteisyys ja itsekuri.
Kyllä se niin on, että hyvä kunto ja kaunis partneri on iso osa RAKKAUTTA
Olen ollut naimisissa
Saman naisen kanssa jo viisikymmentä vuotta, yhdessä paljon kauemminkin ja täytyy kyllä sanoa että on tyttö muuttunut aikatavalla. Ei sillä ollut silloin edes harmaita hiuksia, eikä suonikohjuja, eikä allit roikkuneet.Painoakin on tullut siitä 48 kilon lähtöpainosta yli 30 kiloa lisää, ei kyllä tuntis jos vertais siihen mistä lähdettiin.
Mutta kaipa minäkin olen muuttunut hieman, mahaa on tullut enemmän kuin lääkäri hyväksyy ja kaljuakin pukkaa, kusellekin tarvii nousta kolme kertaa yössä.
Olen hyvin huolissani, miten tässä näin kävi, mutta silti meillä on kivaa yhdessä!
tosin tilanne kärvistyi kun hän ei tahtonut tehdä mitään, ei ulkoilla ei mitään ei niin mitään.
Ei töissä, ei opiskele, ei tee ruokaa, ei mitään.
Tilane kärvistyi vielä kun hän epäili raskautta. No, ei ollut. Oli tekoraskaus ja hän alko syyttelemään siittä minua. Erosimme melkopian tämän jälkeen, enkä ole katunut.
Hän nimittäin oli turhan mustasukkainen ja no. mitään saamaton ja väkivaltainen.
Että heitä pois sellane joka ei halua pitää itsestään huolta
Mäkin jätin mun ex poikakaverin, kun ei enää mun mielestä ollut tarpeeks vetävän näkönen.
Sitä en oo katunut.
Parempi onni ensikerralla.
Asiahan ei minulle kuulu
Asiasta seittemänteentoistaMillä kikkakonstilla tuommosen nikin olit itelles tehny?
Ehkä turha huoli
Voi olla että liikunta kiinnostaa häntä, mutta ei vain ole laitteita millä liikkua enemmän mitä lenkillä tulee liikuttua tms. tai ehkäisyvalmisteet lihottaa. Ei pieni lihominen tarkoita mitään, että lihoisi enemmän. Ja jos lihoo, suhteessanne tai jossain elämänalueella voi olla jotain korjattavaa, ettei naista ahdista tai masenna tai stressaa kovin. Oletko ollut liian vaativa? Ehdollistava? Vai mielummin kannustavampi.Liikunnan puute
Tarkoittaa väistämättä lihomista. Tai sitten loppuelämä on grammojen ja kaloreiden laskemista. Toki joillakin harvoilla on ns. nopea aineenvaihdunta, mutta kovin yleistä se ei ole.sopimus
Rakastat häntä? No ei kuulosta sille. Eihän sinulla edes ole normaaleja tunteita. Oma mieheni on täs lihonut välillä liki 10 kiloa mutta ei tulis mieleenkään jättää häntä. Mutta sinä ilmeisesti et osaa esim. ikävöidä, kiintyä, tai muutakaan sellaista.Jos ihmistä rakastaa, niin luulisi että ajattelisi niin, että jos jättää toisen, tulee ikävöimään toista.
"Onko minulla sohvapullukka myöhemmin". Kuulostaa lähinnä joltain sijoittamiselta tms. Miten ajattelisit jos tämä naisesti suhtautuisi sinuun samalla tavalla, että laskelmoi miltä näytät 10 vuoden kuluttua? Olisko se sinusta rakkautta? No ehkä sitten on. Itse en ymmärrä ajatuksiasi. Minusta et oikein ole sopiva kumppani kenellekään. Paitsi ehkä samanlaiselle kuin sinä. Laittakaa sopimus kaapin oveen että ette kumpikaan muutu vuosien kuluessa. Siinä menee aika rattoisasti kun koitatte sen pitää :)))))
Jos rakastaa
Niin välittää. Sinulta puuttuvat täysin normaalit tunteet.Helppo ratkaisu
Nirso kun kerran olet, niin mitäpä tuossa enää tarvitsee miettiä? Liikunnan puute on varma ongelma painonhallinnan suhteen. Ensimmäisen raskauden jälkeen painoa on 20 kiloa lisää. Näin se menee.Huhhuh
Alkuperäinen kirjoittaja taisi mainita jossain viestissä, että pitäisikö hänen lähettää ystävättärensä vaikka kävelylle puistoon. Yksin siis? Miksi et laittaisi itse TV:tä kiinni ja ehdottaisi yhteistä lenkkiä tms. Nyt kun ei ole lapsia, teillä on yhteistä aikaa paljon enemmän, käyttäkää se hyödyksi. Syksyisin voi tehdä luontoretkiä, kesäisin esim. reissailla polkupyörän ja teltan kanssa tms. Pääasia on, että teette sen yhdessä ja että kannustat häntä(kin) osallistuen itsekin. Omatkin lihaksesi saattavat kasvaa samalla.Toisinsanoen: hommatkaa yhteinen liikunnallinen harrastus, jossa on muuta kuin idioottimaista salilla puhkumista. Tällä muulla siis tarkoitan rakentavaa yhdessäoloa.
Miksi et myös rupeaisi itse kokkailemaan tytöllesi romanttisia illallisia? Karppaus on yksi terveellinen vaihtoehto painonpudotukseen (ks. www.karppaus.info ). Tällä en tarkoita mitään Atkinsin dieettiä, vaan elämäntapaa, jossa kasviksia syödään runsaasti, proteiinia kohtuudella ja rasvaa tyylistä riippuen polttoaineeksi. Sieltä löytyy myös ruokareseptejä. Henkilökohtaisesti voin vaan sanoa, että tuolla ruokavaliolla taittui makeanhimo aika nopsaan ja esim. perunat, pasta ja roskaruoka maistuvat nykyään varsin inholle.
Sinun sijassasi en alkaisi natkuttaa painonnoususta (stressikin saattaa nostaa painoa, ja sitähän et halua saada aikaiseksi), vaan toimisin kuten kypsän ja rakastavan puolison pitääkin: tukien kaikessa.
Maailmassa saattaa piillä suurempiakin parisuhdekatastrofeja kuin puolison ylipaino.
Se tapahtuu kaikille
Oma nätti ja sutjakka naisystävä alkoi repsahtaa kun 30 ikävuotta tuli mittariin. Välillä sai poiskin muutaman kilon. Viime syksynä pysyvää ylipainoa alkoi olla se 15 kg. Elämä menee mukavaksi niin näin siinä käy. Mitäkö tein? Nyt on alla 12 vuotta nuorempi ja 20 kiloa hoikempi nainen. Vaihtamalla paranee kyllä!Sairaita
Voiko joku tosiaan olla vaihtamassa miestä tai naista painon takia??? Itselläni on lasten jälkeen kertynyt painoa ja selluliittiä ym, ja samaten mieheni on saanut aikamoisen masun. Eipä ole kyllä mieleen tullut miestä jättää eikä hänen minua! Ihan yhtä ihana mies se on kuin aiemmin! Kuten olen minäkin naisena!Voi helvetti miten pinnallista porukkaa on olemassa.
Eikä se syömisen rakastaminen mikään mielenhäiriö ole. Itse en juo enkä polta ja harrastan hyötyliikuntaa mutta rakastan kyllä hyvää ruokaa.
Miesten.Miehelle:
Vuodet kun vierivät, sille ei vaan voi mitään. Tilastollisesti miesten elämänkaari on lyhyempi kuin naisten. Siinäpä sinä sitten ihmettelet kuusikymppisenä vanhuksena kun nuori, 48-vuotias puolisosi alkaa katsella muita miehiä, koska sinä tuskin enää riität. Et seksuaalisesti, ja muutenkin saatat olla jopa vaivaksi vanhuudenvaivoinesi, kun taas puolisosi on parhaimmillaan.Tämä huumorilla, mutta valitettavan vankalla teoreettisella todellisuuspohjalla kylläkin.
huvittavaa
täällä mietitään onko mahdollinen lisälihominen syy jättää nainen, ja toisella palstalla yritetään saaa nainen jatkamaan seurustelua sänkyyn kakkivan miehen kanssa :)jos muuten aiotte lapsia tehdä, niin niitä ei ilman hetkellistä lihomista mitenkään saa tehtyä, että siinäpä sulle pulmaa kerraksen!
harmittaa
Harmittaa vaan että sanotaan et aina vaan nainen lihoo suhteessa... oon niin paljon nähny pariskuntia kaupungilla kun nainen näyttää 20vuotiaalta, hyvä kroppaselta misulta jonka vierssä laahustaa kaljamahainen, läski, kalju mies joka on näköjään syöny naisenkin ruuat. Ja tämä ei ketään ikinä häiritse, mutta voi kauheeta jos nämä osat ovatkin toisinpäin...Nainen
Minä tiedän naisen, jolle mies kommentoi hänen ulkonäöstään.Naisella on nykyään anoreksia.
Mitä on kahden ihmisen välinen rakkaus? Onko se toisen hyväksymistä sellaisena kuin hän on? Vai toisen hyväksymistä sellaisena kuin toivoisi toisen olevan?
Kauneus on katoavaista. Kaupan kassalla näin erään ryppyisen ja ruman mummon paperit ja meinasin lentää selälleni. Mummon passikuva oli vuodelta ennen sotia ja todella kaunis nainen katseli siinä kameraan. Niin että se siitä ikuisesta kauneudesta.
Ihmisillä on nykyään epärealistisia odotuksia ja ajatuksia siitä, mikä on kaunista. Muotiteollisuus, media ja julkkikset luovat ihmisille kuvaa siitä "aidosta" kauneudesta. Antiikin Roomassa lihavia naisia pidettiin kauniina, koska lihavuus merkitsi rikkautta. Lihavuuden/laihuuden ihannointi on myös kulttuurista kiinni.
Ainoa mikä meiltä ihmisiltä ei katoa, on luonteen kauneus. Vaikka se niin kliseiseltä kuulostaakin.
Tiedän myös parisuhteen, jossa mies ei voinut lähteä naisen kanssa ulos, jos tämä ei meikannut.. Surullista. Suhde luonnollisesti päättyi.
Itse olen erittäin ulkonäkökriittinen ihminen. Poikaystäväni on sanonut, että muutama lisäkilo ei edes häntä haittaisi. Niitä kylläkään ei ole tullut. Itse olen monien miesten kanssa käydyistä keskusteluista todennut, että usein miehet haluavat muodokkaan naisen. Ei mitään luurankoa, mutta ei myöskään lihavaa naista.
Lihavuudesta voidaan olla montaa mieltä. Jonkun mielestä joku on juuri sopivan kokoinen, mutta toisen mielestä lihava.
Makuasioista ei voi kiistellä.
Mielestäni tärkeintä parisuhteessa on avoimuus, luottamus, rehellisyys ja rakkaus. Jokaisessa ihmisessä on ne omat ärsyttävät piirteet, kuten myös ihanat. Eri ihmisillä on erilaiset ihanat ja ärsyttävät piirteet ja niiden kanssa on vain elettävä. Ihminen ei koskaan löydä "täydellistä" parisuhdetta siten, että kumppanista ei löydy yhtään ärsyttävää piirrettä. Täydellisen parisuhteen salaisuus on rakastaa kumppania sellaisenaan kuin hän on. Jos jokin kumppanin piirre muodostuu häiritseväksi tekijäksi, on parisuhteen toisen osapuolen tehtävä päättää, onko hän valmis hyväksymään tämän piirteen toisessa vai ei. Toista ei voi muuttaa. Muutos lähtee aina itsestä.
Se kannattaa parisuhteessa muistaa.
Oletko....
jutellut tyttöystäväsi kanssa aiheesta?kyllä ulkonäkö on tärkee
Mulla oli vähän sama homma, mut toisinpäin. Aloin itse lihoamaan ja yks kaks muutamassa vuodessa oli tullut 20 kg ylimääräistä. Vaimo joka on omasta ulkonäöstään hyvin tarkka alkoi enemmän tai vähemmän epäsuorasti vihjailemaan painostani. Yritin sitten karistaa niitä kiloja ensin juoksemalla 4 x viikossa ja laskemalla kaloreita ja onnistuinkin puolessa vuodessa tiputtamaan 10 kg pois, mutta kaloreiden laskeminen on mulle jotenkin hemmetin hankalaa joten kyllästyin siihen ja huomasin olevani yhtäkkiä taas flädä. No, mä huomasin sitten jossain vaiheessa olevani aika hemmetin masentunut enkä jaksanut tehdä juuri mitään, turposin vaan sohvalla ja olin tosi kiukkunen kaikille. Se tietenkin toi parisuhteeseen lisää haastetta ja meinattiin jo erota kunnes kävin lääkärin pakeilla ja sain mielialalääkityksen. Mielialalääkkeistä oli tosi iso apu ja ne sai mieleni piristymään sen verran, että löysin taas langan pään jota aloin pikku hiljaa kerimään takaisin.Pikku hiljaa alkoi olla enemmän energiaa ja huomasin että halusin voida myös paremmin fyysisesti. Hommasin sitten lopulta kuntosalikortin ja aloin käymään salilla. Siellä sitten tuli tutustuttua kaveriin joka kertoi painaneensa vuotta aikaisemmin 110 kiloa ja pudottaneensa 40 kg pois. Nyt tää kaveri näytti kropaltaan kuin Brad Pitt ja siltä kun se olis treenannut koko ikänsä. Me ystävystyttiin paremmin ja se alkoi kertoa enemmän siitä miten se oli onnistuut ja sain siltä törkeen hyvät neuvot ruokavalioon ja treenaamiseen. Tästä on nyt 5 kuukautta aikaa kun alotin treenaamisen ja se 20 kilon ylipaino on sulanut pois. Vihjaapas tyttöystävääsi hienovaraisesti käymään tällä sivustolla Click Here! jo rupee kilot sulamaan, ei tarvinnut noilla ohjeilla enää miettiä kalorinlaskemisia.
Mut mun pointti on tämä että en todellakaan tiedä lihomisesta ja masennuksesta että kumpi on syy ja kumpi seuraus, mutta sen tiedän että kyllä ne käsikädessä kulkee. Et kannattaa varmaankin jutella sun tyttöystävän kanssa ja tukea sitä löytämään energiaa muutokseen. Kaikkea hyvää ja mahtavaa kesää! T:Putki-Reiska
siis se linkki
ei jostain syystä toimi kokeillaan uusix Click Here!jokohan nyt
http://94feaeqh2q7t3p1cgixryji45s.hop.clickbank.net/?tid=Ezorge sekoilu.
ei oo nää tietokoneet mun juttu.
Miten ihminen mukamas muuttuu siinä, jos kilo tai kaksi tulee lisää...
Sama rakas ihminen hän on siulle kuitenkin...
T:Sira
+20kg?
> Miten ihminen mukamas muuttuu siinä, jos kilo tai kaksi tulee lisää...yleensä tulee lisää kymmenen tai kaksikymmentä kun ei välitä terveydestään eikä ulkonäöstään, huolestuttava osoitus kaikenkin itsekurin puutteesta
eihän naimisiin päässeet naiset edes jaksa naihellista tukkaakaan hoitaa, vaan lyhentämistään lyhentävät
Tällä
http://www.herbalife.fi/Jokos
olet Pirkon paiskannu mäkeen?Tuolla ajatusmallilla et todennäköisesti tule saamaan ajatustasi pois PAREMMAN puoliskosi ulkonäöstä. Ja jos se kovin kiusaa, niin onko vaihtoehtoja? Lisään vielä vettä myllyyn: Jos aikanaan aiotte lisääntyä, hänen vartalonsa ei ehkä ihan muistuta missityyppiä raskausarpineen, ja olemus selkä- sekä rintakipuineen ei välttämättä houkuta. Kiertoon vaan ja pysyttelet niissä ihquu-niiqu-tiäx-parikymppisissä kunnes nelikymppisenä huomaat ettei ne olekaan enää sinusta kiinnostuneita :)
Palanderin Kallen sanoin: ronkelit r*nkkaa.
Ei naisetkaan
Ota mielellään alle 180cm pitkää ja vähänkään tukevaa miestä.Tutkittu juttu ja kokemusta on.
Treffannu olen paljon netissä ja sen jälkeen puhelimenvälityksellä aina pitkään ennen tapaamista.
Siihen asti menee hyvin. Ensi tapaamisen jälkeen yhteyden pito loppuu. Tapauksia on sattunu jo monta peräkkäin.
Ja vielä
Niin ja monet oli itse aikamoisia palleroita.Paras oli "kaverina" sen aikaa että sain hänen talonsa rempattua. Ja palkka tietysti luonnossa.
Remppa kun oli valmis, niin loppu palkkakin tietysti ja laitto profiilinsa takaisin nettiin. Eli sitten etsimään sitä Mr finlandiaa...:-)
MIETIPÄ VÄHÄN
Ulkonäönkö kanssa olisit menossa naimisiin? Jos niin, unohda koko juttu. Voit varmaan huomaavaisesti kysyä, miksei tyttöystäväsi liiku tai esim. voisitteko tehdä yhdessä jotain, joka (ohimennen) saattaisi kohentaa elämänlaatua - ja myös (molempien?) ulkonäköä.Muuten - anna olla koko avioliittohankkeen. Jos kumppanisi sairastuu vakavasti, vaikkapa syöpään, vaihdatko tuota pikaa hänet nuoremppan ja terveeseen? Syöpähän ei ole erityisen trendikäs...
Olette molemmat muuttuvia ihmisiä. Myös sinä. Ota tämä huomioon, ennen kuin edes mietit vakavaa sitoutumista
Jos itse olet hyvässä kunnossa voit vaatia tyttöystävääsi huolehtimaan ulkonäöstään.
Mutta on myös sitten näitä miehiä, jotka on itse pullokoita/lihavia ja tyttöystävän pitäisi olla hyvässä kunnossa.
Pinnallinen
ainakin, jos ulkonäköön kaatuu. Oikea rakkaus menee pintaa syvemmälle.pälä pälä
ihmiset valitsevat kumppanin ulkonäön perusteella, miksi sitten muka olisi yhtään enempää pinnallista jättää toinen, jos ei pidä siitä huolta?Itse todennäköisesti rakastaisin ihan yhtä paljon ja samalla tavalla miestäni vaikka hän lihoisi. Mutta onhan se parisuhteelle haitaksi (omasta mielestäni) jos kumppani lihoo. Seksi ei ole samanlaista, yhteiset puuhat vähenevät. Itse tykkään käydä yhdessä lenkillä, salilla ja pelailla esim porukassa ulkona pallopelejä. Toivon ettei mieheni liho, mutta jos lihoo se ei kuitenkaan muuta tunteitani häntä kohtaan.
Itse olen valmis tekemään töitä ja teenkin koko ajan, että olen mahdollisimman hyvän näköinen hänen silmissään. Ja tietenkin itseni ja terveyteni takia, on kiva kun vaatteet sopivat ja itsellä on fyysisesti hyvä olla. Normaalipainoisuus on NORMAALIA, ja sitä voidaan ainakin toivoa toiselta!
Oli sitten lihava tai ei kaikki ihmiset ovat kuitenkin yhtä arvokkaita ja tärkeitä, ja kullakin ihmisellä on omat mieltymyksensä.
laiha tai ei ollenkaan
Jätä se muija. Jos ei pysty laihduttamaan, ei ole nainen ollenkaan.Meille miehille sallitaan muutama kymmenen ylimääräistä kiloa, kuten eräs hyvä naisystäväni sanoi: Ei ole todellakaan edes haluttavaa jos mies on kovin laiha.
Mutta naisen pitää olla kaunis ja laiha.
Hohhoijaa....
"...ylensyöminen on mielenhäiriö ..."Minusta se kuvastaa nautinnollisuutta, jos nauttii hyvästä ruoasta, ei voi olla seksuaalisestikaan kylmä. Mieti sitä.
Toinen juttu on se, että terveellisempikin ruoka voi olla herkullista (siis esim. mainitsemani low carb -ruokavalio).
Sitäpaisi olen sitä mieltä, että luuviulut äijät ovat ällöjä, ja että miehet ne rupsahtavat yleensä ennemmin kuin naiset. Valitettava totuus.
Ja tuo leveä lantio homma oli silloin kun meki saalistettiin afrikan tasangolla. Eli siitä on aikaa.
Siis voi vittu, eikö sisin ole se mikä ratkaisee!?! Ei se ulkonäkö! Tollasella asenteella jää aivan varmasti yksin, ellei löydä samanlaista pinnallista kusipäätä rinnalleen. Hohhoijaa!
Mitä merkitystä on muutamalla ylimääräisella kilolla??? Tai kiloilla ylipäätänsä! Sisin ratkaisee!
Mut mitäpä nää pinnalliset paskiaiset tajuaisivatkaan. :D
Jos muutama lisäkilo huolettaa nyt, mitä sitten raskauden aikana, kun kiloja tulee 10-30? Todellinen rakkaus on niin syvää kiintymystä, että vaikka henkilö joutuisi auto-onnettomuuteen ja halvaantuisi, kumppani pysyisi rinnalla hetkeäkään epäröimättä. Ulkonäköseikat ovat silloin toissijaisia.
Lapsenteko on yhteinen päätös ja vaikka siinä kiloja tuleekin, kilot saa aina pois. Tulisi tajuta ettei raskauden aikanakaan ole terveellistä naiselle lihoa 30 !!! kiloa. Ymmärrettävää se kyllä on jos näin tapahtuu. Lapsen teko muuttaa parisuhdetta muutenkin hieman "laajemmaksi" kokonaisuudeksi lapsi mukaanlukien.
Onnettomuudet eivät ole kenenkään hallinnassa , eikä ikinä voi tietää mitä tulee pahtumaan, sitä on turha alkaa edes pohtimaan.
Lihavuus vaan on sellainen asia, johon VOI vaikuttaa. Ja se VAIKUTTAA puolisoon vaikkei siitä ikinä toiselle sanoisikaan. Miehen seksuaalisuus on enemmän visuaalista kuin naisen, tästä on tutkimuksia pilvin ja pimein. Ei pitäisi tulla yllätyksenä. Suurin osa miehistä vain ei ikinä sano kumppanilleen, ettei kumppanin painonnousu enää oikein kiihota heitä.
Miehen seksuaalisuus voi olla visuaalista, mutta seksuaalisten fantasioiden kohde ei usein ole emotionaalisten tunteiden kiintymyksen kohde. Jos näitä ei osaa erottaa toisistaan ja kumppani valitaan sen mukaan, kuka on fyysisesti puoleensavetävin, kiinnostus saattaakin vähentyä merkittävästi, kun kumppanin fyysinen olemus muuttuu. Mutta kun kiintymys ei ole perustunut seksuaalisuuteen, eikä kumppani lähtökohtaisestikaan ole fyysisesti se kiinnostavin, mutta persoonallisuudeltaan kiehtovin, ei fyysisen kiinnostuksen taso välttämättä merkittävästi.
Miesten seksuaalisuus on voimakkaampi kuin naisten, ja he helpommin sekoittavat fyysisen vetovoiman ("intohimon") emotionaaliseen kiintymykseen.
Se että puoliso on seksikäs , ei tietenkään poissulje etteikö fantasioiden kohde olisi eri. Itsellänikin fantasioiden kohde voi olla kuka vaan, mutta ei se poista sitä tosiseikkaa, että pidän omaa puolisoani todella seksikkäänä ja kauniina vaikka olemme olleet yhdessä jo vuosia. Kyllä esimerkiksi 20 kg vuodessa jostain syystä lihavoituminen muuttaisi parisuhdettani sekä seksuaalista vetovoimaani tähän toiseen henkilöön merkittävästi. En tuntisi enää eroottista latausta ja intohimoa häntä kohtaan. Rakastaisin kyllä, mutta seksi kuuluu myös rakkauteen. Seksi kuuluu myös muutenkin ihmisen elämään ja on yksi ihmisen perustarpeista. Miksi minun pitäisi fantasioida jostain muusta henkilöstä rakastellessani hänen kanssaan? Haluan haluta sitä henkilöä joka on edessäni, ei ketään mielikuvaa.
Ehkä asia on osan naisten näkökulmasta eri, mutta kyllä me miehetkin olemme monimutkaisempia kuin naiset yleensä luulevat.
Jotenkin minusta tuntuu, että kuvailet enemmänkin platonista veljellistä rakkautta, et rakkautta miehen ja naisen välillä. Näin siis minusta tuntuu.
Täällä moni valittaa siitä, kuinka suhde oli alussa todella intohimoinen, ja intohimon vähentyessä kaikki muukin alkoi mennä pieleen. Suhteesta, joka on perustunut fyysiseen vetovoimaan, eikä henkiseen kiintymykseen, ei ole mitään jäljellä, kun fyysinen vetovoima vähenee. Uskon tämän olevan yksi syy Suomen korkeisiin avioerolukuihin, jotka todennäköisesti vain nousevat uuden sukupolven myötä. Ihmiset valikoivat kumppaninvalintaprosessissaan sen, jonka kanssa on voimakkain seksuaalinen vetovoima, eikä sitä, joka ei ole aivan niin puoleensavetävä fyysisesti, mutta jonka kanssa on vahva naisen ja miehen välinen henkinen yhteys. Tällainen yhteys saattaa perustua esimerkiksi miehen henkiseen vahvuuteen ym. ominaisuuksiin, joita nainen ihailee, tai jotka saavat naisen tarvitsemaan miestä henkisesti tai naisen tunneälyyn, jota miehellä on vähemmän jne. Tällaiset asiat ovat jäljellä siinäkin vaiheessa, kun fyysinen vetovoima vähenee.
itse
koen päinvastoin; juuri fyysinen ja seksuaalinen viehättävyys on se asia, joka pitää suhteen kasassa vaikeina aikoina. Silloin kun tulee riitaa ja toinen vaikuttaa henkisesti rumalta, ikävältä ihmiseltä, niin fyysinen vetovoima auttaa. Jos fyysistä vetovoimaa ei ole, vaan suhde on platoninen, niin suhde on todella helisemässä koska vetovoimavektoreita on yksi vähemmän. Mielestäni on juuri oikea ratkaisu perustaa PARIsuhde myös fyysiseen vetovoimaan, ystävyyssuhde on asia erikseen. Se voikin kestää läpi elämän, koska siinä ei tarvita fyysistä puolta.eroo heti
eihän toi sun osalta mitään rakkautta ole, joten älä tuhlaa tyttöystäväs aikaa enempää.Ja että lapsien tulo lihottaa.. heh heh. Joo, elämäntapamuutokset tuo kiloja. Mulla on kaks lasta ja kummankin jälkeen on lähtenyt pari kiloa. Ennen painoin n. 60kg nyt 55kg. Ei ole yksikertaisesti aikaa löhötä sohvalla edes silloin kun haluais. Eikä ehdi myöskään rauhassa syödä.. ja ulkoiltuakin tulee paljon enemmän, kun haluaa lapset viedä ulos. Sama on käynyt monille ystävistä.
Että te miehet jaksatte välillä ärsyttää..
Huonomman näköseks se vaimo muuttuu, kun mieheltä kehut loppuu. Sama pätee varmaan toiseen suuntaan.
Avioliitossa tulee olemaan paljon suurempiakin ongelmia kun puolison kilojen kertyminen.
Muutoin koita hienovaraisesti järjestää yhteisiä lenkkeilypäiviä ja osta muutakin kun mäkkiruokaa jääkaappiinne. Opetelkaa syömään salaatteja ja vihanneksia ja laittakaa ruokaa itse älkääkä luottako karvakäsien pikaruokaan. Pitäkää herkkupäivä älkääkä löhötkö sohvalla joka ilta makuunin leffan parissa, muutakin tekemistä on vaikka tuntuu että nykyajan pariskunnilla ei ole.
Onko sulla sitten vähintään sikspäkki? Ootko muistanut myös treenata jalat kuntoon vai ootko keskittynyt vaan toispuoleisesti yläkroppaan?
Pesethän hampaat 3 kertaa päivässä?
Hampaat pesen 2 kertaa päivässä. Jos ei se riitä niin toki toisella on oikeus vaihtaa miestä!
Ihan miten kaikki haluaa tablata..
Nirso mies, olet säälittävä pelle!
Et taida edes tietää mitä rakkaus tarkoittaa, kun ulkonäkö on sulle noin tärkeetä! Oletko itse muka täydellinen? Lyön vaikka vetoa, ettet ole! Naisesi ansaitsee parempaa kuin tuollaisen peilin kanssa naimisissa olevan säälittävän ruikuttajan. Oikeastaan, olisi upeaa, jos hän jättäisi sinut käyttäen syynä vaikkapa liian pientä sisäänpäin kasvanutta kaluasi!Yksikään ihminen EI OLE täydellinen ja jos joku väittää, että on itse täydellinen tai edes koskaan nähnyt täydellisen ihmisen, niin nostanpa hattua! Mä rakastan omaa miestäni ja hän mua, vaikkei mikään palkintoprinssi ja -prinsessa ollakaan. Sisäinen kauneus ja luonne ovat tärkeintä, ei se ulkoinen kauneus. Ne, jotka ovat ulkoisesti kauniita saattavat kuitenkin luonteeltaan olla täysiä kusipäitä.
Rakastan miestäni myös siksi, että omien vikojensakin kanssa hän on ainutlaatuinen ja uniikki, eikä ole toista hänenlaistaan ihanaa ja upeaa ihmistä, jota voisin yhtä paljon rakastaa.
Ja niinhän se sanontakin menee: "Jos et hyväksy minua huonoimmillani, et ansaitse minua parhaimmillani!"
Nirsous on suhteellista
Ei ihmisen tarvitse olla täydellinen, jokaiselle löytyy todennäköisesti sopiva.Sisäinen kauneus ja luonne ovat rakkaudessa tärkeitä, mutta ulkonäkö seksissä, sitä tosiasiaa on turha yrittääkkään muuttaa, jos mies tykkää hoikista, niin siinä vaiheessa kun lihot, olet epä-kiihottava, no matter what, turha selittää miten pitäisi nähdä kuoren taa, sitä osaa rakastetaan kyllä, mutta kuori ei innosta.
Kyllä te muut olette varmasti mukavia ihmisiä ja tunteellisia ja sitä rataa, mutta elämä on juoksukilpailu ja jos haluaa jotain voittaa ja saavuttaa niin kunnossa täytyy joka tavalla olla. Lihavuushan ei ole normaalitila. Jos teillä itsellänne olisi iso finni keskellä otsaa niin kyllä te varmaan jotakin asialle tekisitte, koska asian hoitaminen käy verraten helposti. Jos mahalla näkyy makkara niin itsekurilla ja - kunnioituksella makkaran poistaminen pitäisi olla prioriteetiltaan samaa luokkaa kuin em. toimenpide.
Entäs minä: nuori, sutjakka ja komea 2-kymppinen sälli tänään: Samat 15 kiloa tullut, askel lyhentynyt ( sairaus ) ja näkö on mennyt huonoksi. Eikä ulkonäkökään ole kaksinen. Aika usein viihdyn ihan arkisissa vaatteissakin.
Kaupasta ostetaan Pirkka Costa Ricaa ja ajellaan Avensiksella. Yhteisiä harrasteita on vieläkin, mutta myös kotona ja sohvalla nyhjätään.
Katsot naistasi, näet kuoren. Näet läskit ja näet jopa tulevaisuuteen. Olet paskaa. Olet ihmisjätettä. Et ymmärrä mitään. Olet mitätön piste äärettömässä universumissamme ja sydämesi huokuu pelkkää haisevaa lietettä.
Säälin sinua - pinnallista paskiaista.
Moni suhde hajoaa juuri tämän virheen takia, eli kumppaniin "kyllästytään". Olen itse siinä tilanteessa. Välitän kumppanistani kyllä, mutta välillä haluaisi olla vain hyvä ystävä (mitä olimme ennen kuin aloimme seurustella). Kumppanini on nätti sekä ymmärtäväinen ja luotettava, mikä on minusta hieno asia, vaikka sitä ei aina osaakkaan tällä tavalla ajatella.
Olen todella nuori ja tämä on ensimmäinen suhteeni. Olen puhunut vanhempieni kanssa asiasta. Kuulin isältäni, että hänellä ja äidilläni oli ollut myös aviokriisi. Toki kohta 20 vuoden avioliitto ja muutaman kuukauden seurustelu ovat aivan eri asia, mutta ongelmat ovat kutakuinkin samat. Tuo helpotti asiaa.
Mutta asiaan vielä.. Ei minusta kannata erota noin inhimillisen asian takia. Toisaalta, oma tyttöystäväni ei ole lihava vaikka hiukan saattaa olla ylimääräistä, mutta toisaalta, niin on minullakin! :)
Sitä paitsi, pieni ylimääräisyys ei haittaa, päin vastoin ;)