Koko Jatkosodan ajan oli Lieksassa vahva saksalainen joukko-osasto. Kyseinen joukko ei kuitenkaan osallistunut millään tavoin sotatoimiin. Niillä oli kai oma lentotukikohtansa rajan takana, vallatulla alueella mutta esim. lentotiedustelua Suomen armeijalle niitten ei tiedetä tehneen.
Enimmäkseen ne kai herrastelivat pitkin silloisen kauppalan raittia ja keskittyivät naisten iskemiseen, aika hyvällä menestyksellä jopa. Onhan eräs valtakuntamme kuuluisuuksistakin tämän joukon muistoa. Mutta se siitä.
Nuoruudestani muistan silloin asumiskäytössä olleita isoja rakennuksia, joita sanottiin saksalaisten parakeiksi. Niitä oli ihan Lieksan keskustassa sekä ainakin Lieksasta Joensuuhun johtaneitten rauta- ja maantien varrella. Kansa sanoikin, että ne olivat miehitysjoukkoja. Vahtimassa Suomen armeijan selustaa, että kukaan ei yritä livistää rintamalta sekä melkoisen tärkeitä liikenneyhteyksiä.
Onko kellään tietoa mitä se joukko oikeastaan teki, mikä oli sen tarkoitus ellei sitten juuri miehitys? Itse en ole löytänyt mistään kunnon tietoja. Ajatuksena on aika älytön se, että olisi ollut sotajoukko, jolla ei ole mitään tehtävää annettuna. Itse olen pohtinut, että olisiko se ollut jonkunlaisen Itä-Karjalaa valvomaan tarkoitetun saksalaisesikunnan runko. Jos porukan piti asettua esim. Sorokkaan valvomaan tärkeitä liikenneväyliä, joita ei olisi uskottu pitkällä tähtäimellä Suomen pysyvään valvontaan.
Ei oikeastaan sovi Mätäsvaaran tärkeän molybdeenikaivoksenkaan suojajoukoksi sillä matkaa kaivokselle oli n. 40 km. Suojajoukon olisi luullut majailleen kaivoksen välittömässä läheisyydessä.
Enimmäkseen ne kai herrastelivat pitkin silloisen kauppalan raittia ja keskittyivät naisten iskemiseen, aika hyvällä menestyksellä jopa. Onhan eräs valtakuntamme kuuluisuuksistakin tämän joukon muistoa. Mutta se siitä.
Nuoruudestani muistan silloin asumiskäytössä olleita isoja rakennuksia, joita sanottiin saksalaisten parakeiksi. Niitä oli ihan Lieksan keskustassa sekä ainakin Lieksasta Joensuuhun johtaneitten rauta- ja maantien varrella. Kansa sanoikin, että ne olivat miehitysjoukkoja. Vahtimassa Suomen armeijan selustaa, että kukaan ei yritä livistää rintamalta sekä melkoisen tärkeitä liikenneyhteyksiä.
Onko kellään tietoa mitä se joukko oikeastaan teki, mikä oli sen tarkoitus ellei sitten juuri miehitys? Itse en ole löytänyt mistään kunnon tietoja. Ajatuksena on aika älytön se, että olisi ollut sotajoukko, jolla ei ole mitään tehtävää annettuna. Itse olen pohtinut, että olisiko se ollut jonkunlaisen Itä-Karjalaa valvomaan tarkoitetun saksalaisesikunnan runko. Jos porukan piti asettua esim. Sorokkaan valvomaan tärkeitä liikenneväyliä, joita ei olisi uskottu pitkällä tähtäimellä Suomen pysyvään valvontaan.
Ei oikeastaan sovi Mätäsvaaran tärkeän molybdeenikaivoksenkaan suojajoukoksi sillä matkaa kaivokselle oli n. 40 km. Suojajoukon olisi luullut majailleen kaivoksen välittömässä läheisyydessä.
Vastaukset 423
Vanhimmat
Kyseessä oli ilmavoimien varasto-osasto. Se toimitti materiaalia Tiiksjärven lentokentälle, jossa oli Lentolaivue 14. Sitä oli tarkoitus käyttää myös saksalaisten tukikohtana hyökättäessä Muurmannin radalle Sorokkaan. Itse Keitel lupasi vahvaa lentotukea. Siitä oli siis kyse.
Kaikki muu asian ympärille kiedottu tarina on tavanomaista huuhaata.
Vaikuttaa hieman tekosyyltä, tutkijoita ja historiankirjoja varten laaditulta. Nimittäin kukaan vanha lieksalainen, sotilas tai siviili, ei ollut tällaista toimintaa huomannut. Mutta ehkä oli Sorokkaa varten, mutta muuta kuin lentotukea. Saattoihan lentotukikin olla siinä jonain tekijänä mutta ei yksinomaan.
avokätisesti lentotukea, kunhan suomalaiset hoitavat maasodan. Siihen tämäkin valmistelu liittyi. Eihän asioita tietenkään lieksalaisille selvitetty. Kyse oli sotasalaisuudesta. Tämä väki oli helpompi huoltaa Lieksassa (rautatie) kuin Tiiksjärven korvessa. Sinne olisi pitänyt rakentaa paljon tiloja. Se oli helpompi tehdä Lieksaan. Kentälle vietiin pommit ja muut tarvikkeet. Aikanaan ne raahattiin taas pois. Kyllä siinä aikaa meni.
että olivat opetamassa suomalaisille miten vierasheimoisia tulee kohdella. Keskitysleirien organisointia ja sen sellaista. Lieksa olisi ollut aika hyvä paikka sellaisen joukon tukikohdaksi ja Tiiksjärveltä olisivat opettajat voinee liikkua lentokonein pitkin Itä-Karjalaa. Lieksan seudulta oli suurin piirtein sama matka etelään ja pohjoiseen.
lento-osasto 14 niin kukaan tai mikään ei tiedä sen missään vaiheessa osallistuneen Rukajärven suunnan taisteluihin. Outoa olisi jos se vaan olisi odotellut jotain tulevaisuuden suuroperaatiota. Olihan eteneminen rajalta Rukajärvelle koko ajan sitä samaa operaatiota, Sorokan mahdollista valtausta.
Taisi koko lentojuttu olla jokin peitenimike todelliselle tarkoitukselle.
tuki 14.D:n hyökkäystä Tiiksjärven kentältä lokakuusta -41 alkaen. Komentaja oli aluksi majuri J. Sovio. Laivueella oli erilaisia Fokker-koneita. Myöhemmin laivuetta vahvistettiin tilapäisesti Brewster-osastolla ja se sai myös Morane-lentueen.
Kts esim. Jatkosodan historia 6 ss 166-169.
Saksalaiset siis valmistelinat OMIEN koneidensa käyttöä Sorokan operaation tukemiseen Tiiksjärveltä. Koneet olisivat tulleet Lapista tai Virosta. Se oli heidän tapansa, sillä niitä ei riittänyt pysyvästi pohjoiseen kuin hyvin pieniä määriä.
Lieksassa näyttää siis olleen Saksan ilmavoimien pienehkö varikko.
on se, että olet täysin pimeä. Nuo jutut eivät perustu yhtään mihinkään.Ei Saksan ilmavoimien huoltomiehet puuhaile tuollaista, eikä sitä Suomessa puuhaillut kukaan muukaan. Milloin olit viimeksi tarkastuttamassa nuppisi? Olisi taas aika mennä
"Ei Saksan ilmavoimien huoltomiehet puuhaile tuollaista"
Luftwaffen väestä muodostettiin useita kenttädivisioonia, jotka heikosti varustettuna/koulutettuna eivät tietenkää olleet parhaimmillaan etulinjassa. Sen sijaan niitä käytettiin selustan vartio- ja miehitysjoukkoina, missä roolissa joutuivat mukaan jopa juutalaisghettojen "putsaamiseenkin".
Eli kyllä se periaatteessa mahdollista on.
itärintamalle. Jos Suomen alueella olisi sellainen muodostettu, se tiedettäisiin.
Osoita siis ne Luftwaffen asiakirjat, joissa kerrotaan Suomeen perustetusta kenttädivisoonasta. Tulet kirjoittaneeksi uuden lehden Luftwaffen sotahistoriaan.
Onneksi olkoon jo etukäteen! Miksi et kerro tarkemmin? Tulitko taas laskettaneeksi valheen?
Dokumentit saat käydä kaivamassa Saksan sota-arkistosta ihan itse.
Sen sijaan on tutkittu fakta, että Suomessa toimi Luftwaffen maayksiköitä joskaan ei sentään divisioonan suuruisina.
Suojayksikkö Landeschüzen Battalion der Luftwaffe 1 perustettiin Lokakuussa 1943; siihen kuului 4 komppaniaa. Tunnetaan myös nimellä "Battalion Finnland".
Tämän lisäksi tällä suunnalla operoi Feld Regiment zbV der Luftwaffe 503, joka nimensä mukaisesti oli tarkoitettu pahaenteisesti erikoiskäyttöön "zur besonderes verwendung". Mitä lie erikoiskäyttö sitten ollutkaan...
Enemmän tietoa ja vähemmän vänkäystä, pappaseni.
Tämän lisäksi tällä suunnalla operoi Feld Regiment zbV der Luftwaffe 503, joka nimensä mukaisesti oli tarkoitettu pahaenteisesti erikoiskäyttöön "zur besonderes verwendung". Mitä lie erikoiskäyttö sitten ollutkaan...
Ehkä oli juuri tämä "erikoisosasto" liittyen Karjalan venäläisväestön hävitykseen koska sen tehtävä ei selvinnyt paikallisille moneen vuoteen. Jos olisi ollut vain huolto-osasto niin ei se niin salaista olisi ollut ja mitä se olisi siellä monta vuotta tehnytkään ja pyörinyt koska Sorokkaan ei hyökätty.
Ei siihen mahdollisen hyökkäyksen valmisteluun olisi tarvittu vuosien ajan majailevaa, kiinteää, joukko-osastoa. Se porukka olisi tullut ja mennyt kun olisi ollut selvä tarve.
Nythän ne läksi pois vasta syksyllä -44 ja haaveet Sorokan hyökkäyksestä oli varmastikin haudattu jo vuosia sitä ennen. Ei ne olisi Lieksassa vuosia parakkimajoituksessa makoilleet odottamassa, että josko Suomi suvaitsisi hyökätä Sorokkaan, joskus.
Kyllä minäkin uskon, että jokin muu tarkoitus sillä porukalla oli. Tarkoitus ei varmaan vaan vielä ole selvinnyt mutta saattoi liittyä jotenkin etelämpänä sotineeseen saksalaisdivisioonaan ja sen turvallisuuden varmistamiseen tai sitten joihinkin salaisiin SS-juttuihin. Ehkä tekivät kokeita siviiliväestöllä, siis siellä Karjalan puolella.
mieltä. En usko Sorokka-projektin olleen saksalaistenkaan ohjelmissa monen vuoden ajan. Kyllä he uskoakseni käsittivät suomalaisten asenteen aika pian, joten Sorokan valtausta valmisteleva ilmavoimien varasto-osasto olisi vedetty pois jo paljon ennen syksyä -44.
Ehken tieto makaa jossain saksalaisessa arkistossa tai on liian arkaluontoisena hävitetty sodan lopussa.
olisi siirretty Lieksaan tuhottavaksi, niinkö?
Totuus on se, että koko Itä-Karjalan, siis myös saksalaisten valtaaman pohjoisen alueen, siviiliväestöstä vastasi Suomi. Pohjoiseen ei venäläisväestöä edes jäänyt.
Lieksassa oli yksi lukuisista Saksan ilmavoimien etapeista. Niitä oli pitkin Suomea. Talveksi oli aina varattava puolen vuoden materiaali. Siinä riitti hoitamista. Lisäksi näkyy ainakin aloitetun lentokentän rakentaminen.
On huomattava, että saksalaiset joukot juuri huoltoa lukuunottamatta toimivat niille määrätyillä alueilla. Se koskee myös ilmavoimien erikoisosastoja. Ne toimivat Uhtualta pohjoiseen, lähinnä Lapin alueella, missä oli pääosa sakujen toiminnasta muutenkin.
Ilmavoimien erikoisrykmentti oli yksinkertaisesti tiedustelu- ja kuljetusyksikkö. Se hoiti esimerkiksi kaukopartioiden kuljetuksia myös suomalaisten. Samoin se nouti haavoittuneita.
"Ei siihen mahdollisen hyökkäyksen valmisteluun olisi tarvittu vuosien ajan majailevaa, kiinteää, joukko-osastoa. Se porukka olisi tullut ja mennyt kun olisi ollut selvä tarve. "
Saksalaisten valtava huolto-organisaatio poti sopivien sijoituspaikkojen puutetta. Lieksa oli tosin turhan etelässä, mutta sinne oli ratayhteys Porista, jossa oli tärkeä lentotukikohta.
Lieksan etappia vahvistetttiin Sorokan operaatiota varten. Muutenkin sakujen aluetta laajennettiin etelään päin, joten ei se enää niin pahasti sivussa ollut. Lisäksi kukaan ei voinut tietää, milloin Tiiksjärven kenttää olisi voitu tarvita. Siellä oli hieman saksalaista henkilöstöä huoltamassa tilapäisesti poikkeavia koneita. Taisi olla sääasemakin.
ja muita toimipisteitä partisaaneilta sun muilta sabotööreiltä. Se toimi siis ilmavoimien johdossa, ei maavoimien kuten varsinaiset kenttädivisioonat.
"Suojayksikkö Landeschüzen Battalion der Luftwaffe 1 perustettiin Lokakuussa 1943; siihen kuului 4 komppaniaa. Tunnetaan myös nimellä "Battalion Finnland". "
Saksalaisten valtava huolto-organisaatio poti sopivien sijoituspaikkojen puutetta
Ei sakut osallistuneet Suomen 14. D:n taisteluihin, joten ei heillä oli luullut olevan siellä mitään huollettavakaan. Sitäkö Tiiksjärjen tukikohtaako ne koko ajan huolsivat? Jos, niin mikä tarkoitus oli sillä tukikohdalla, ihanko vain tyhjänpanttina, että on hyvä olla olemassa. Tai sitten se koko joukko oli miehitysjoukkoa, joka varmisti osaltaan Suomen pysymisen uskollisena.
Ilmeisesti olisivat osallistuneet 14. D:n huoltoyhteyksien ja Karjalan radan katkaisuun jos Suomi olisi tehnyt neukun kanssa erillisrauhan ennen aikojaan. Ja Tiiksjärven lentokoneet olisivat estäneet joukkujen tuomisen Rukajärveltä Lieksaan.
Et ymmärrä asiaa lainkaan. Varikko oli tietysti Saksan ilmavoimia ja ilmatorjuntaa varten. Se kootiin ratavarteen Tiiksjärvelle kuljetettavaksi. Osa ehdittiin viedäkin. Kun operaatiota ei sitten tullutkaan, materiaali jäi Lieksaan. Sinne oli syntynyt varikko, josta tavarat kuljetettiin eteenpäin saksalaisille joukoille pohjoisempana. Niitä tuli jo -43 Uhtualle.
Tukikohdalla ei ollut muita tehtäviä. Sen vahvuus oli noin parisataa miestä.
Tiiksjärvi oli suomalaisten lenmtotukikohta.
Lieksassa oli yksi lukuisista Saksan ilmavoimien etapeista.
Ei kai Saksakaan olisi niin hullu ollut, että olisi pystytellyt etappeja tyhjyyteen, pelkkään korpikylään, kun lähelläkään ei ollut ainoaakaan Luftwaffen osastoa.
"Suojayksikkö Landeschüzen Battalion der Luftwaffe 1 perustettiin Lokakuussa 1943; siihen kuului 4 komppaniaa. Tunnetaan myös nimellä "Battalion Finnland". "
Tuo on totta. Mutta kyse oli siis lentokenttien ja muiden ilmavoimien toimipisteiden suojaamisesta. Ei taistelusta maavoimille alistettuna.
"Tämän lisäksi tällä suunnalla operoi Feld Regiment zbV der Luftwaffe 503, joka nimensä mukaisesti oli tarkoitettu pahaenteisesti erikoiskäyttöön "zur besonderes verwendung". Mitä lie erikoiskäyttö sitten ollutkaan... "
Yksikkö perustettiin -42 suojaamaan Norjan rannikkoa. Voihan sitä erikoistehtäväksi sanoa. "Tällä suunnalla" ei sijaitse Suomi, kaikkien vähiten Lieksa. Laskit siis melkoisen valheen.
"Enemmän tietoa ja vähemmän vänkäystä, pappaseni. "
Lukutaidon lisäksi kannattaisi harjoittaa rehellisyyttä. Onko outo laji?
Ketä oikein luulet neuvovasi, poika parka?
helpoimmin kusetettaviin. Tottahan Norjan rannikolla toimiva yksikkö valmisteli Itä-Karjalan venäläisväestön tuhoamista Lieksassa. Ymmärtäähän sen jokainen...
"Ehkä oli juuri tämä "erikoisosasto" liittyen Karjalan venäläisväestön hävitykseen koska sen tehtävä ei selvinnyt paikallisille moneen vuoteen. Jos olisi ollut vain huolto-osasto niin ei se niin salaista olisi ollut ja mitä se olisi siellä monta vuotta tehnytkään ja pyörinyt koska Sorokkaan ei hyökätty. "
"Tämän lisäksi tällä suunnalla operoi Feld Regiment zbV der Luftwaffe 503, joka nimensä mukaisesti oli tarkoitettu pahaenteisesti erikoiskäyttöön "zur besonderes verwendung". Mitä lie erikoiskäyttö sitten ollutkaan... "
"Yksikkö perustettiin -42 suojaamaan Norjan rannikkoa. Voihan sitä erikoistehtäväksi sanoa. "Tällä suunnalla" ei sijaitse Suomi, kaikkien vähiten Lieksa. Laskit siis melkoisen valheen."
Osa ehdittiin viedäkin. Kun operaatiota ei sitten tullutkaan, materiaali jäi Lieksaan
Olen itsekin aika vanha lieksalainen ja jututtanut vieläkin vanhempia. Kukaan ei ole koskaan puhunut tai kertonut, että jotain saksalaiskamaa olisi jäänyt Lieksaan. Kaiken veivät mennessään. Muutenkin se kama mitä niillä oli, oli koko sota-ajan haluttua mustan pörssin tavaraa, jolla he ostelivat naisia.
Kaikenlaisia siviilitavaroita kuten esim. lakanakankaita ja konjakkia. Mitä lentotukikohta tekisi konjakilla ja lakanakankailla? Ei paljoakaan mutta suuri määrä upseereita niitä tarvitsisi.
Luulenkin, että se Lieksan sakuporukan tehtävä liittyi jotenkin sodanjälkeiseen aikaan. Valmistelivat jotain aktiota, joka piti panna toimeen sitten kun N-liitto on kukistettu ja voidaan siirtyä venäläisväestön Lopulliseen ratkaisuun. Ilmeisesti asiasta ei ole olemassa todenmukaisia dokumentteja ja porukan peitetehtävänä ollut varikkotoiminta on päässyt hämäämään historioitsijoita. Mikä ihmeen varikko, eihän siellä ollut saksalaisosastoja, jotka olisivat mitään varikkoa tarvinneet.
se satujen kertominen siellä Pohjois-Karjalassa. Ehkä kaikkein tunnetuin ja pisimmälle pääsyt satusetä sieltä teiltä päin on tiettävästi Vilho Tahvanainen.
"Kukaan ei ole koskaan puhunut tai kertonut, että jotain saksalaiskamaa olisi jäänyt Lieksaan. Kaiken veivät mennessään. Muutenkin se kama mitä niillä oli, oli koko sota-ajan haluttua mustan pörssin tavaraa, jolla he ostelivat naisia."
Sorokan operaation peruunnuttua osa siihen varatusta materiaalista jäi siis Lieksaan, kun se oli ehditty sinne kerätä. Tietysti kaikki evakuoitiin aikanaan pois.
Lieksassa on voinut myös toimia saksalaisten "lepokoti". He käyttivät kauempana sijaitsevia huoltukikohtia myös siihen tarkoitukseen. Läheskään kaikkia miehiä ei voitu kuljettaa kotilomille Saksaan. Myöskään Suomen kaupungit eivät halunneet otta suuria määriä lomalaisia. Lisäksi sakuja oli kiellelty ostamasta suomalaisista kaupoista. Näissä lepokodeissa vietettiin yleensä viikon verran ja itten takaisin hommiin.Saksalaisia lomaili myös suomalaissa perheissä.
Varikon ei tarvitse olla lähellä joukkoja. Tärkeää on sopivat tilat ja hyvät yhteydet. Lieksa ei ollut siinä suhteessa yhtään kauempana joukoista kuin Pohjanmaan rannikkokaupungit, joissa oli erilaisia huoltolaitoksia pilvin pimein.
ketjun avaajan kaltaisia väittämiä ja yhtä heikkomieliset päivästä toiseen toitottavat ettei se nyt niinkään ollut.
Saapas nyt nähdä kumpi voittaa kun vastakkain on kaksi vahvaa. Meidän isä ja taivaanisä.
minäkin niistä varikkohötinöistä. Satuja ne ovat, mikä varikko ja ketä varten. Ei siellä tavaraa ja ukkoja pidetty vuosia vartoomassa jotain Sorokan hyökkäystä.
Mannerheimihan oli selvästi sanonut sakuille, että Sorokkaan ei hyökätä ennenkuin Pietari on vallattu. Viimeistään 1942 lienee sakuille selvinnyt hitleriä myöten että Leningradia he eivät koskaan valtaa. Eli sen mukaan mitään Sorokan hyökkäystäkään ei koskaan tule. Mitä siis varikko olisi enää tehnyt jossain Karjalan korvessa.
on sijainnut keski-ikäisistä huoltomiehistä muodostettu sotapoliisikomppania siltä varalta että 25000 suomalaista korpisoturia olisi saanut päähänsä ryhtyä sotilaskarkureiksi. Toinen puolikomppania perusti ss-keskitysleirin missä tiettävästi surmattiin kaasulla 50000 Suomen juutalaista.
nuuskaat vai miksi noin päättömiä väität, eihän tuossa ole mitään järkeä, piipahda välillä vaikka eläinsairaalassa jollain intervallijaksolla
Varikon ei tarvitse olla lähellä joukkoja. Tärkeää on sopivat tilat ja hyvät yhteydet. Lieksa ei ollut siinä suhteessa yhtään kauempana joukoista kuin Pohjanmaan rannikkokaupungit, joissa oli erilaisia huoltolaitoksia pilvin pimein
Tottakait rannikolla eli satamissa tarvitaan varikkoja ja varastoja. Mutta kyllä saku sen verran logistiikasta tajusi, että ei varikoita aivan hulluihin paikkoihin perustettu. Kuljetus oli ja on aina ongelma ja siksi muut varikot olivat lähellä joukkoja. Mitä ihmeen järkeä olisi ollut perustaa varikko johonkin Lieksaa kun lähelläkään ei ollut saksalaisia taistelujoukkoja? Miksi raahata tavaroita edestakaisin pitkiä matkoja ja tehdä turhia välivarastoja kun voi päästä helpommallakin. Ei saku tyhmä ollut vaikka sinä ehkä oletkin.
Jos hyökkäys Sorokkaan olisi realisoitunut niin paljonko Saksan armeija olisi tarvinnut aikaa tarvittavan materiaalin kuljettamiseen Tiiksjärvelle eli hyökkäyksen valmisteluun? itse veikkaisin heidän tunnetun taitonsa perusteella että korkeintaan 3-4 viikkoa. Ei siihen olisi tarvinnut pitää joukko-osastoa valmiina 3 vuotta ja rakentaa niille parakkeja. Kyllä Saksan armeija teki muutkin sotaliikkeensä sangen nopeasti tarvitsematta rakentaa ensin parakkeja sadoille miehille.
Siis se porukka oli tarkoitettu olemaan Lieksassa koko sodan ajan ja vielä sen jälkeenkin. Eihän niille olisi muutoin rakennettu kiinteitä majapaikkoja. Ei itärintamallakaan parakkeja rakenneltu vaan tehtiin nopeasti se mitä piti kun ensin oli tehty päätökset ja annettu käskyt ja lähdettiin sitten uuteen paikkaan jatkamaan sotaa.
Eihän kesällä -41 kukaan edes tiennyt tarvitaanko koskaan mitään hyökkäystä Sorokkaan eikä sellaista kukaan käsittääkseni valmistellut. N-liitonhan uskottiin kukistuvan muutenkin joka tapauksessa jo syyskuuhun mennessä ja Suomen armeijan etenemisen Karjalaan olevan yhtä juhlaa (heinäntekoon takaisin!!!). Sorokan länsiapureitin katkaisun tarpeellisuushan nousi esiin vasta paljon myöhemmin, kun sota pitkittyi ja länsiapu alkoi vaikuttaa eikä saku saanut Leningradia vallatuksi.
rakenenttiin kymmenittäin. Lieksa oli ensin pieni, mutta kasvoi sitten Sorokan operaation valmistelun aikana. Ratavarresta oli helppo siirtää operaatiossa tarvittava materiaali Tiiksjärvelle, kun lentoyksiköt niitä tarvitsivat.
Kun operaatiota ei tullut, varikko jäi paikalleen. Sieltä oli helppo siirtää materiaali rautateitse tarvitseville. Lisäksi tukikohtaa käytettiin rintamamiesten "lepokotina". Se oli sakujen systeemi varsinkin talvella, kun yhteyksiä kotimaahan ei ollut.
usko, että Tiiksjärven pientä suomalaista lentotukikohtaa, jossa ajoittain saattoi olla jopa muutama lentokone toiminnassa, huoltamaan olisi tarvittu 200 saksalaista. Eikös Suomen armeija itse huoltanut ja hoitanut lentokoneensa ja -toimintansa? Eihän se ollut Saksan vastuulla tietääkseni missään vaiheessa.
Avaajalta kysyisin, että jos Lieksaan jäi saksalaisten asuinparakkeja niin jäikö sinne myös heiltä varastorakennuksia. Tottahan sellaisiakin olisi rakennettu jos asunnotkin rakennettiin. Lieksasssa ei ole voinut olla valmiina sopivia ja riittävän isoja makasiineja kaiken sen kaman varastointiin mitä noinkin laaja huolto- ja varikkotoiminta olisi vaatinut.
Lisäksi tukikohtaa käytettiin rintamamiesten "lepokotina
Onko tuo dokumentoitu tieto, että Lieksaa käytettiin lepokotina vaiko vain sinun oma arvelusi?
paikka kokonaisuuden kannalta. Se oli itäisin piste, johon rannikolta rautateitse pääsi.
Varikko oli siis ilmavoimien tarpeisiin perustettu. Sakut heittelivät vähäisiä koneitaan kentätlä toiselle aina tarpeen mukaan. Silloin oli materiaalia ja sen hoitoon tarvittavaa henkilöstöä oltava lähellä mahdollista käyttäjää eli tässä tapauksessa Tiiksjärven tukikohtaa.
Koskaan ei voinut tietää, milloin tukikohtaa olisi johonkin operaatioon tarvittu.
Vastaavan henkilöstön ja materiaalin sijoittaminen Tiiksjärvelle pysyvästi olisi ollut hyvin hankalaa. Nyt materiaalia ja henkilöstöä oli halppo siirtää rautateitse, missä sitä tarvittiin.
ON syytä muistaa, että Dietl pelkäsi viimeistään Stalingradin jälkeen puna-armeijan suurhyökkäystä pohjoisessa. Silloin saattaisi olla tarpeen käyttää myös Tiiksjärveä.
Sakut heittelivät vähäisiä koneitaan kentätlä toiselle aina tarpeen mukaan.
Silloin ne olisivat heittäneet myöskin huoltohenkilöstöä eikä makuuttaneet ukkoja satamäärin kaiken varalta parakeissa. Ei muutaman koneen lyhyen aktion vaatima huolto olisi vaatinut satoja ukkoja parakeissa makaamassa vuosikausia, kaiken varalta.
Olen seurannut tätä keskustelua ja itselleni on avautunut aivan uusi näkökanta, josta teen avauksen vielä tänään, jos ehdin. Sen näkökannan uskon olevan varsin totta.
Se oli itäisin piste, johon rannikolta rautateitse pääsi.
Sallan rataa varmaanki pääsi vieläkin idemmäksi. Siihen aikaa meni junarata myöskin Ilomantsiin ja taisit unohtaa kokonaan Petroskoin ja Karhumäen yms. Taitavat olla paljonkin Lieksaa idempänä, vai mitä?
logiikan valoa keskusteluun. Milloinka saksalaisille ilmoitettiin lopullisesti ettei hyökkäyksestä Sorokkaan tule mitään jolloin he olisivat voineet purkaa tukikohdan.Hyvänä esimerkkinä Luftwaffen joustavasta tavasta käyttää rajallista konemääräänsä oli 1943 kesä. Kun tilanne Välimerellä kuumeni, niin siirrettiin huomattava osa JG5:n koneista Jäämerellä siirtolennoilla Välimeren taisteluihin.
Sorokankin hyökkäys. Ei Saksa olisi siihen edes tarvinnut Tiiksjärven kenttää, koneitten toimintasäteet olivat niin pitkiä. Suomalaisia on taas pahemman kerran kusetettu silmään. Kuten ei Välimerellekään tarvinnut vuosien valmisteluja, tapahtui heti, käden käänteessä.
Lieksassa sijainneen Luftwaffen huoltomiesten itsensä kannalta, niin valittavana oli seuraavankaltaisia vaihtoehtoja.Ehdottoman välttämätöntä näennäispuuhastelua Pohjois-Karjalan kauniissa vaaramaisemassa tai siirto Luftwaffen kenttädivisioonaan (Feld-dividion) taistelemaan eturintaman kiväärimiehenä itärintamalla. Uskoisin tuollaisten keski-ikäisten huoltomiesten mieluimmin valinneen Lieksan kuin Stalingradin.
-
Oliko Saksan armeijassa käytäntönä kysyä ukoilta mitä haluaa sodassa tehdä? Enpä oikein usko enkä usko sitäkään, että Lieksan tukikohdan perustaminen ja jatkuva ylläpito olisi ollut heidän itsensä vapaasti päätettävissä. Kyllä ne asiat on päätettiin ylempänä, kaikkiakin tukikohtia koskien, ei yksin Lieksaa.
on hyviä hommia ja huonoja hommia. Suhteet ylös ratkaisee sen joudutko sinä paskahommiin Stalingradiin vai hyviin hommiin ja helppoihin Lieksaan.Tuosta järjestelmän tehokkuudesta hyvänä esimerkkinä voidaan ottaa tositarina Virosta 90-luvulla. (Muistaakseni Karpo) Lossivahti saapui joka aamu säännöllisesti työpaikalleen ja palkka juoksi vaikka itse lossi olikin 15v aikaisemmin varastettu Peipsijärvelle kalastusalukseksi.
Pahinta itsepetosta on se, että ihmismieli järjestelmällisesti sulkee ulkopuolelle kaiken sen mikä ei tue hänen omia teorioitaan. Eli panee pään pensaaseen ja odottaa ihmettä.
Vakiintuneiden venäläisten ja saksalaisten toimintatapojen opettelu ei ainakaan laske keskustelun tasoa.
on sinun teoriasi Lieksan tukikohdasta. Että ei ollutkaan mitään tarkoitusta mutta saivat olla kun oli niin hyvät suhteet ylöspäin, ehkä jopa itseensä fuehreriin asti. Monikohan tuohon sinun teoreemaasi vaan uskonee. Veikkaanpa, että aika harva, eli et siis itsekään.
juuri siihen minkä hyväksi näkee. Kaikkein yksinkertaisimmat jopa Ylikankaan Huhticaustiin tai Lieksan ss-keskitysleiriin.Kyllä minunki pitää tasapuolisuuden nimissä myöntää, että nuorempana minä uskoin joulupukkiin ja haikaraan. Mutta kuten sanottua, niin jokainen tulkoon uskossa autuaaksi.
Ps. Pikku-Kalle meni aikoinaan kouluun ja kertoi opettajalle, että heille oli syntynyt kissanpoikasia ja ne kaikki olivat SMP:iä. Parin viikon päästä opettaja kysyi Pikku_Kallelta, että vieläkö ne teidän kissanpennut ovat SMP:iä. Johonka Kalle vastasi etteivät koska niiltä oli avautuneet silmät.
Vieläkö sinä äänestät Perussuomalaisia.
toimivat juuri näin. Kentät olivat toimintavalmiina maahenkilöstöineen ja materiaaleineen. Koneet siirtyivät tarpeen mukaan kentältä toiselle. Se kävi äkkiä. Tyhjän kentän varustaminen toimintakuntoon taas olisi vaikeissa oloissa vienyt viikkojakin.
"Silloin ne olisivat heittäneet myöskin huoltohenkilöstöä eikä makuuttaneet ukkoja satamäärin kaiken varalta parakeissa. Ei muutaman koneen lyhyen aktion vaatima huolto olisi vaatinut satoja ukkoja parakeissa makaamassa vuosikausia, kaiken varalta."
"Sallan rataa varmaanki pääsi vieläkin idemmäksi. Siihen aikaa meni junarata myöskin Ilomantsiin ja taisit unohtaa kokonaan Petroskoin ja Karhumäen yms. Taitavat olla paljonkin Lieksaa idempänä, vai mitä?"
Tunnen kyllä sodan ajan rataverkon. Lieksa oli siis Sortavala-Hyrynsalmi radan itäisin piste. Sallan rata ei ollut valmis. Ilomantsin rata on oma kuvitelmasi. Eteläinne rataverkko on taas tähän asiaan liittymätön, vaikka et sitäkään ymmärrä.
." Kuten ei Välimerellekään tarvinnut vuosien valmisteluja, tapahtui heti, käden käänteessä. "
Koneet siirtyivät toimiviin tukikohtiin tai maahenkilöstö asetettiin paikan päällä. Välimerellä ei ole myöskään lumiongelmia.
Tiiksjärvellä oli koko sodan jana Lentolaivue 14, jossa oli 20-30 toimintakykyistä konetta. Sen huolsivat suomalaiset.
Saksalaiset kuljettivat sinne materiaalia Sorokan operaatiota varten. Kuljetuksen järjestelyihin rakennettiin lähimmälle rautatieasemalle eli Lieksaan pieni etappi. Kun hyökkäystä ei tullutkaan, hyödynnettiin etappi säilyttämällä se varikkona mahdollisesti tulevaa tarvetta varten. Tämä oli saksalaisten normaali toimintamalli. Etappi evakuoitiin syksyllä -44.
.....Ilomantsin rata on oma kuvitelmasi.....
Sellainen rata on ollut käytössä vielä ainakin 1960-luvulla ja sillä oli jopa henkilöliikennettäkin. Olet tollo, etkä tiedä mitään.
..... Lieksa oli siis Sortavala-Hyrynsalmi radan itäisin piste. .....
Mitä sitten? Onhan joka radalla aina itäsin piste mutta ei se piste ole välttämättä mitenkään sotilaallisesti merkittävä. Tosin Lieksasta rata ei mene Hyrynsalmelle vaan Nurmeksen kautta Kontiomäkeen. Sieltä sitten menee minne menee.
...... Välimerellä ei ole myöskään lumiongelmia. ......
mutta eipä ole Lieksassakaan eikä Tiiksjärvelläkään. Ei saku mitään lumenluontiporukkaa pitänyt kolmea vuotta parakeissa makaamassa. Älä hötise, keksi jo jotain parempaa välillä.
Tiiksjärvellä valmiina. Siellä oli sotavankikomppania sitä varten ja jonkin verran aurauskalustoa, kuten kaikilla kentillä.
Tiiksjärvi oli siis suomalainen tukikohta, joten sinne ei haluttu sijoittaa saksalaista henkilöstöä pysyvästi. Pieni määrä kyllä oli. Väki oli helpompi huoltaa Lieksassa. Tiiksjärvi pystyttiin ottamaan sakujen käyttöön muutamassa päivässä.
Älä puutu asioihin, joita et ymmärrä.
Joensuu-Ilomantsi rata rakennettiin sodan jälkeen.
Rata Lieksasta jatkuu Kontiomäen jälkeen Hyrynsalmelle.
Olet täysin typerys tässäkin asiassa. Ja sitten yrität esiintyä sotilasaaintuntijana. Hohohoh.
Hölynpölyllä ei pärjää tässäkään teemassa.
Ei jonkun radan itäisin piste ollut automatic lentovoimien kannalta tärkeä ja merkitsevä tekijä. Kyllä II MS:n aikaisilla lentokoneilla oli senverran isot toimintasäteet, että ei jotain 20-30 km säästöä matkassa tarvinnut hakea ja pihistää. Muut tekijät varikkojen paikat määräsivät.
Kajaanin kenttä oli Sorokan kannalta aivan riittävän lähellä. Alkeellinen ja pieni Tiiksjärvi ei olisi voinut olla mitenkään määräävä tekijä. Sorokan hyökkäykset Stukat olisivat tulleet Pohjois-Suomen ja jopa Norja kentiltä.
Mutta et vastaa siihen miksi Karhumäen rata ei olisi kelvannut. Mikä vika siinä oli, että olisi pitänyt Lieksa ottaa. Et huomaa sitä, että Lieksasta oli Tiiksjärvelle pitkä ja vaikea maantiematka ja Tiiksjärvi oli lähellä punailmavoimia eli se olisi itsekin ollut kovin haavoittuvainen Sorokan hyökkäyksen päätukikohtana. Sinne ei olisi mahtunut pommarien lisäksi enää suojahävittäjiä.
pieni ja alkeellinen korpikenttä. Ei sen varaan olisi rakennettu mitään suurta sotatointa. Lisäksi sinne oli Lieksasta hyvin pitkä ja huono tieyhteys eli tavaran siirto Lieksan varikoista olisi kestänyt viikkoja. Muut kentät olivat jo valmiita ja paljon lähempänä rautateitä.
En ole väittänytkää, että Lieksan itäisyys olisi ollut määräävä tekijä varaston paikan valinnassa. Se nyt sattui olemaan sopiva ja samalla itäisin paikka. Tiiksjärvelle oli Lieksasta lyhin maamatka.
Tiiksjärvi oli puolet lähempänä Sorokkaa kuin Kajaani. Mikä Tiiksjärven käyttö olisi ollut, emme tiedä, koska sitä ei koskaan tarvittu tähän operaatioon. En ole väittänyt, että se olisi ollut Sorokan hyökkäyksen päätukikohta, mutta sen käyttöön valmistauduttiin.Stukan toimintasäde olisi kyllä riittänyt, mutta talvioloissa oli lyhyt lentomatka aina edullinen.Hävittäjille Tiiksjärvi olisi ollut välttämätön.
Karhumäen rata oli suomalaisten vastuualueella ja sen takana oli paljon suomalaisia joukkoja. Lieksa oli sopivasti siinä välissä ja sakujen alueen tuntumassa. Miten muuten Tiiksjärveä olisi huollettu Karhumäen radan suunnasta? Välissä oli reilut sata km erämaata.
Koeta myös ottaa huomioon, että tämä oli sakujen touhua. Minä en ole siitä vastuussa, oli tyhmää tai järkevää. Olen vain koettanut pitää keskustelua jotenkin järjellisellä tasolla.
Älä käytä sotilasasioissa opettaja-nikkiä. Olet korkeintaan oppilastasoa.
valmistaudutiin. Oli kenttiä kuinka tahansa, Tiiksjärvi oli yksi ja lähiinä Sorokkaa ylivoimaisesti. Se olisi nähtävästi ollut lyhytaikainen työkenttä ja varalaskupaikka huonon sään aikana.
Tarpeellista materiaalia kuljetettiin Lieksasta jo etukäteen. Se oli ainakin osittain valmiina, kun operaatiop peruutettiin. Sitten tavaraa vietiin takaisin Lieksaan. Ja kun se siellä oli, niin se sinne jätettiin. Jos joskus tarvittaisiin... Asia ei muutu sillä, että sinä et sitä ymmärrä. Se oli sakujentouhua ja heillä oli siihen perusteensa.
......Koeta myös ottaa huomioon, että tämä oli sakujen touhua. Minä en ole siitä vastuussa, oli tyhmää tai järkevää. ........
Oli se sakujen touhua mutta mitä se oli? Yleensä voidaan sanoa, että sakujen touhut olivat sangen järkeviä, ei ne vallan pahasti tolloilleet. Ei tainnut olla myöskään normaalia, että sakut olisivat keskittäneet parisataa ukkoa suomalaisen lentotukikohdan huoltamiseen. Eikös Suomi huoltanut itse lentotukikohtansa niin miksi Tiiksjärvi olisi poikkeus.
Olet sinä siitä tavallaan vastuussa koska niin kiihkeästi puolustat ja esität ikäänkuin tietäisit kaiken mitä Lieksan sakuihin liittyi.
Onko tämä palsta varattu pelkästään naurettaville selityksille vai miksikö eräät suomalaiset vieläkin hirttävät itsensä ikivanhoin saksalais-suomalaisiin peitetarinoihini.
Ensinnäi: Tiiksjärven lentotukikohta oli niin pieni, että se huoltoon ei tarvittu lähimmälle rautatieasemapaikkakunnalle monta sataa sakua parakkimajoitukseen monen vuoden ajaksi. Jos Sorokan hyökkäys olisi päätetty toteuttaa niin Tiiksjärvi olisi varustettu saksalaisella taidolla ja nopeudella alle kuukaudessa taistelukuntoon. Eihän Saksa tietääkseni muuallakaan vastannut Suomen sotilaskenttien huolto- ja tarvikepalveluista.
Toisekseen: eräs ryhmä sakujen parakkeja Lieksassa sijaitsi n. 7-8 km päässä rautatieasemasta eli liian kaukana ollakseen huoltomiesten tukikohta. Mutta sattumoisin sillä kohtaa Joensuuhun menevä junarata ja silloinen maantie ovat aivan lähekkäin eli sillä kohtaa on ihanteellinen paikka valvoa liikenneyhteyksiä.
Osa parakkeja oli n. 1 km rautatieasemasta eikä Lieksa ollut niin iso paikka, etteikö kaikkiakin "huoltomiehiä" olisi voitu majoittaa lähelle työpaikkaansa.
Ajattelee asia miten päin tahansa niin Tiiksjärven huoltojuttu on pelkkä peitetarina. Jotain suurempaa tarkoitusta se jengi palveli, se on päivänselvä asia.
Ei huoltaneet suomalaisia.
"Ei tainnut olla myöskään normaalia, että sakut olisivat keskittäneet parisataa ukkoa suomalaisen lentotukikohdan huoltamiseen."
Sakuilla oli siis Lieksassa etappi. Mitä kaikkea ne tekivät ei ole minun tiedossani. Mutta ainakin talvella -42 ne valmisatutuivat käyttämään Tiiksjärven kenttää kuljettaen sinne mm. materiaalia valmiiksi. Asiasta löytyy mm. marsalkka Keitelin lupaus lentotuesta Sorokan hyökkäykselle. Lähin kenttä Sorokkaan hyökätessä on Tiiksjärvi. Materiaalin kuljetusta on muistellut myös Lentolaivue 14:n silloinen tiedustelu-upseeri.
Se, että et hyväksy saksalaisten toimintaa, ei valitettavasti muuta asioita miksikään.
Minä en "puolusta" sakujen toimia. Yritän vaion tuoda faktoja tähän järjettömään kuvitteluun.Kyllä sakut tekivät järjettömyyksiä, myös Suomessa. Oman vastuualueensa ulkopuolelle he rakensivat hyvin laajan etappiverkoston. Lieksa oli osa siitä.
yhteyttä Heikki Ylikankaaseen tai siihen Lappeenrannan putkimieheen. Tiedä vaikka heillä olisi tarkempaa tietoa.
huoltaneetkaan, vaan valmistautuivat käyttämään sitä Sorokan operaatiossa. Materiaalia ehdittiin jo kuljettaa Tiiksjärvelle. Lisäksi sitä oli tuotu Lieksaan jatkoa varten. Operaation toimeenpanon venyessä oli materiaalille tehtävä jotain. Yksinkertaisinta oli varastoida se Lieksaan hyvien yhteyksien varrelle. Jos vaikka joskus tarvittaisiin... Tiiksjärven ylläpito jäi suomalaislle, kuten oli ollutkin.
Tukikohtaa todennäköisesti käytettiin myös 7. VuorD:n siirtyessä alkaen Uhtuan suunnalle. Se tuotiin pääosin Hangon kautta jo tammikuusta -42 alkaen ja silloin yksi reitti oli juuri tätä kautta. Osa parakeista saattoi myös palvella divisioonan "lepokotina". Se oli sakujen tapa palkita hyvin palvelleita rintamamiehiä silloin, kun kotilomiin ei ollut mahdollisuuksia. Ja talvellahan ei ollut.
Kesäkuusta -42 alkaen tuli Kiestingin suunnalle XVIII AK:n esikunta. Sillä on voinut hyvinkin olla käyttöä myös Lieksan etapille juuri Uhtuan suunnan palvelemiseen.Sopivia paikkoja edes jonkinlaisten yhteyksien varsille ei niin vain löytynyt. Se selittää myös tukikohdan laajentamisen.
Ei liikenneyhteyksien valvontaan mitään tukikohtia tarvita. Ja miksi niitä olisi pitänyt valvoa? Tiedot sai esimerkiksi Mikkelin yhteysesikunta Nordille kysymällä Päämajan huolto-osastolta.
Avaajalle toteaisin vain, että tämän päivän kuvitelmat eivät mitenkään muuta pian 70 vuoden takaisia tapahtumia.
Lieksa oli yksi pieni osa sakujen valtavaa huoltojärjestelmää. Siinä oli kymmeniätuhansia miehiä. Se on fakta, jota mitkään höpinät eivät muuksi muuta.
.....vaan valmistautuivat käyttämään sitä Sorokan operaatiossa......
Tietojeni mukaan sakut tulivat Lieksaan jo kesällä -41 eikä silloin mistään Sorokan operaatiosta kukaan tiennyt mitään. Neukunhan piti kaatua jo viimeistään elo-syyskuussa eikä edes tiedetty, että Sorokasta on rakennettu oikorata Arkangelin radalle. Eli tukikohdan alkuperäinen tarkoitus ei liity mistään kohtaa myöhemmin (1942??) keksittyyn Sorokan operaatioon. Enkä usko, että ne olisivat tulleet tänne vain suomalaisten Tiiksjärven lentokenttää huoltamaan. Tuskinpa silloin kukaan on edes tiennyt, että ylipäätään Tiiksjärvellä on joskus lentokenttä.
Eli ajattele tilannetta kevään -41 kannalta, ei myöhempien oivallusten mukaan.
........Lieksa oli yksi pieni osa sakujen valtavaa huoltojärjestelmää. Siinä oli kymmeniätuhansia miehiä. Se on fakta, jota mitkään höpinät eivät muuksi muuta....
Ei höpinät muuta, ei. Siksipä voisitkin lakata höpisemästä ikäänkuin sinulla olisi edessäsi dokumentaatio mitä Saksassa ajateltiin keväällä -41 kun suunnitelmia tehtiin.
Nuo lepokotiaatokset ovat ilmeisesti aivan sinun omia ajatuksiasi, jotka eivät ole sen viisaampia tai tosipohjaisempia kuin kenenkään toisenkaan ajatukset. Sinulla tuskin on käytössäsi alkuperäisiä saksalaisdokumentteja, joissa näin kerrottaisiin, vai onko?
omia historiikkeja ja muistelmia sekää tutkimustietoja. Sinä uinut omissa kuvitelmissasi.
Jos Lieksaan on alettu rakentaa tukikohtaa jo kesällä -41, niin ei siinä mitään ihmeellistä ole. Niitä etappeja tehtiin ympäri Suomea.
.........Niitä etappeja tehtiin ympäri Suomea. .........
Tottakai niitä tehtiin. Mutta niitä tehtiin vain tarpeellisiin paikkoihin. Ei niitä huvin vuoksi roiskittu vaan jokaisella paikalla oli jokin ajateltu tarve eikä Lieksalla ollut keväällä -41, kun suunnitelmia on tehty, mitään merkitystä sakujen tulevan sodankäynnin kannalta. Kyllä siinä etappien sijoittelussa oli jokin järki mukana.
Lisäksi se mainitsemani majapaikka, n. 7 km asemasta, on aika järjetön. Sotilaat majoitetaan aina mahdollisimman lähelle sitä missä heitä tarvitaan eikä tarpeettomien automatkojen päähän. Mutta sinulle sekin on ihan luonnollista koska mikään ei saa horjuttaa lempiteorioitasi. Kukaan täysijärkinen upseeri ei veisi asemalla tarvittavia miehiä kilometrien päähän.
suunnitelmat? Jos tunnet, niin miksi kirjoitat höpöjäsi?
Siellä 7 km päässä on voinut juuri olla majoitusalue, jota on käytetty joukkojen lepuuttamiseen.
Jos etaåppi on perustettu jo -41, niin silloin se todennälöisesti liittyy saksalaisen 163. D:n kuljetukseen pohjoisesta Joensuun itäpuolelle. Lieksa on silloin ollut vain muutaman kymmenen kilometrin päässä.
Ja kun etappi on pystytetty, niin sille löytyy aina käyttöä. Siis ihan normaalin sotilastoiminnan puitteissa. Sellaisen, josta palstan typerykset eivät ymmärrä mitään.
tarjolla uudessa avauksessa. Et taida uskaltaa käydä sitä kiistämään?
......Lähin kenttä Sorokkaan hyökätessä on Tiiksjärvi......
Ei lähin kenttä mitään tarkoita. Muitakin kenttiä oli aivan riittävän lähellä. On vielä sekin, että ei kovin lähellä vihollista olevalle kentälle voida kasata jo ennakkoon suuria tavaramääriä sillä vihollinen voi omalla lentohyökkäyksellään tuhota se kaiken kaman. Turvallinen kenttä on riittävän kaukana niin, että sitä ehditään puolustaa. Tiiksjärvi oli pieni ja liian lähellä palvellakseen Sorokan hyökkäyksessä muuten kuin lähinnä muodollisesti. Päävoimat olisivat hyökännee kauempana olevilta kentiltä.
teenkin tänään uuden avauksen. Paitsi jo on liian kuumaa tässä minun tietsikkanurkassa. Ei tarkene, pitää painua rannalle ruikuttamaan ja miettimään mitkä kohdat Suomen historiassa pitää kirjoittaa uusiksi, että se olisi oikein kirjoitettu.
Et tunne edes historian alkeita. Et ole missään keskustelussa pysynyt edes suunnilleen totuudessa, vaan valehtelet, että korvat heiluu.
Vieläkö epäilet mikä oli sakujen päämäärä mm. varikkojen keräämisessä? Niitä kerättiin miehitysjoukoille, ei sota-aikaa varten.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9206110/44995556
Mutta jos sinulla on parempaa tietoa asioista niin laita toki meille kaikille tiedoksi.
huoltotukikohta kesään -42. Siinä välillä sitä käytti hyväkseen myös Luftwaffe valmistellessaan Tiiksjärven kentän käyttö Sorokan operaatiota varten.
163.D:n siirtyessä Sallaan keväällä -42, tukikohta tuli XVIII VuorAK:n käyttöön. Näistä kaikista on selvät paperit. Voi löytyä tietoa myös kunnan arkistosta.
Kaikki muu on silkkaa höpinää.
Tottakai niillä ukoilla sota-aikana jotain teetettiin kun ne siellä oli mutta kyse onkin siitä mitä ne olisivat tehneet sodan jälkeen sillä alunperin niitä ei oltu tuotu 163. D varten. Saksalla oli suunnaton määrä divisioonia ja olisi ollut melkoinen rakennusprojekti kaikkialla jos joka divisioonaa varten olisi rakennettu ensi parakkikylä. Miksi siis tämä yksi divisioona oli jokin poikkeus. Ei Suomikaan tehnyt parakkikyliä jokaista divisioonaansa varten. Töpinän miehet asuivat teltoissa.
Lapsikin tajuaa, että lyhyttä salamasotaa varten tuodun divisioonan huollon porukalle ei rakennella parakkeja. Kyseisen sakudivisioonanhan piti edetä nopeasti Syvärille etelästä tulevia sakujoukkoja vastaan ja ilmeisestikin liittyä niihin kun Puna-armeija olis romahtanut elo-syyskuussa.
Sakuilla ei olltu telttoja. Lisäksi huoltotukikohta kaipasi hyvin pian sisätiloja ihan arkiseen työhönsä. Tosin et siitäkään ymmärrä mitään.
Parakkikylä rakennettiin, kun tarve ilmeni ja se oli se, että syksyllä alkoi sadella. Jos hommaan ei
saatu suomalaisia, sen hoiti Organisation Todt. Ei siihen taistelujoukkoja käytetty, vaikka et näytä käsittävän sitäkään.
Samanlaisten kylien rakentelu alkoi esimerkiksi Lapissa jo heti kesäkuussa -41. Niitä tehtiin kymmeniä.
Myös Suomi rakensi suuren määrän parakkikyliä Itä-Karjalaan ja muuallekin. Niitä rakennettiin huollolle, esikunnille ja reservijoukoillekin. Vaikka oli teltat.
Olet näköjään sentään lukenut joitakin tekstejäni. Ongelma on siinä, että ne pitäisi ymmärtääkin.
Olet niin heikosti perillä historiasta, että mielikuvituksesi vraan rakennetut höpinät menevät kerta kerralta metsään. Koeta käsittää, että sota-aikana toimittiin silloisten tarpeiden, ei sinun kuvitelmiesi mukaan.
Saksa ei todellakaan tuonut Suomeen joukkoja, joilla olisiollut jokin erityinen miehitystehtävä sodan jälkeen. Alkuvaihen menestyksen laannuttua sakut pyysivät jatkuvasti suomalaisilta apua ja tukea.
Mahdollinen miehitys sodan jälkeen oli kokonaan eri asia. Siitä olisi murehdittu sodan päätyttyä.
,,,,tuki 14.D:n hyökkäystä Tiiksjärven kentältä lokakuusta -41 alkaen......
Lokakuussa -41 vallitsi ihan eri tilanne kuin mitä oli oletettu Suomessa ja Saksassa keväällä -41, kun suunnitelmat on lyöty lukkoon. Lokakuussahan puna-armeijan piti jo olla täysin lyöty ja saksalaisten ottamassa nopeasti haltuunsa linjaa Arkangel - Moskova - Astrakan. Tiiksjärven tukikohta ja varsinkaan Sorokan valtauksen valmistelu tai yleensäkään kova sota Itä-Karjalassa vielä lokakuussa eivät ole kuuluneet niihin suunnitelmiin, joittenka perusteella Lieksan tukikohta on alunperin rakennettu. Puhut perusteellisesti muuttuneen sotatilanteen aiheuttamista tukikohdan uusista tehtävistä.
Esim. saksalaisten 163. divisioonan piti varmaankin lokakuussa olla jo vaikkapa Moskovassa tai Novgorodissa tai hävittämässä Leningradia. Lieksa olisi ollut melkoisen järjetön paikka ko. divisioonan huollon etapiksi tai minkään muunkaan sakujoukon huollon etapiksi sillä sakujen piti olla hyvin nopeasti varsin kaukana Lieksasta.
.....Saksalaiset siis valmistelinat OMIEN koneidensa käyttöä Sorokan operaation tukemiseen Tiiksjärveltä,,,,,,,
Niin, kuten edellä totesin niin Tiiksjärven operaatio ei ole kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin. Se tuli tarpeelliseksi vasta kun sota pitkittyi ja paljastui, että Murmanskin junayhteys ei katkennutkaan etelässä. Tiiksjärven myöhemmin keksityllä operaatiolla ei voi perustella Lieksan tukikohdan alkuperäistä ideaa.
Kyseessä oli SS Totenkopfdivisionin keskityleirinvartijarykmentti nimeltä Theo Eicke. Olivat perustamassa itä-Karjalaan maailman pohjoisinta keskitysleiriä ja opettamassa leirinpitoa Suomalaisille. Ja, todentotta, asiasta ei löydy asiakirjalähteitä arkistosta sillä kaikki aihetta koskeva materiaali määrättiin sodan jälkeen salaiseksi 100 vuodeksi.
maailmaan mahtuu.
Isoisäni palveli jatkosodan aikana Porajärven tukikohdassa ja kertoi jopa jollakin tavaranhakureissulla käyneensäkin tällä keskitysleirillä. Iso moninkertaisten piikkilankojen ympäröimä parakkialue jossa kuulemma oli sakemannit komennossa ja suomalaisia rivivartijoina. Ilmeisesti tänne päätyi suurin osa 44 kadonneista karkureistakin. Alueluovutusten alkua ennen leiri kuulemma visusti purettiin, vangit lähtivät pohjoisen kautta laivoilla Sachsenhauseniin ja alue maisemoitiin.
Tri Lars Wetserlund on tutkinut kirjassaan "Saksan vankileirit Suomessa" tätä asiaa. Mitään sotavanki-, rangaistus- tai muuta leiriä ei ole Lieksassa ollut. Lieksahan ei milloinkaan ollut saksalaisten
vastuualueella.
Kesällä -44 kadonneiden karkulaisten sijoitus tänne on taas pelkää höpinää. Karkurit palautettiin joukkoihin, kieltäytyneet pantiin linnaan ja loput työjoukkoihin.
Tiiksjärvellä oli kyllä suomalainen sotavankileiri.
Nyt sitten onkin jo kyseessä keskitysleiri. Ja suomalaisia saksalaisen leirin vartijoina? Niin, Lieksahan tietysti luovutettiin NL:lle, eikö?
Joo ja kadonneet karkurit. Sachsenhauseniin ne tietysti joutuivat.
Luulin, ettei Ylikangasta hupaisempaa tarinoiden keksijää ole, mutta lyöt kyllä hänetkin laudalta. Hän ei koskaan muistanut maisemoida alueita, mutta sinä teet senkin.
Onneksi olkoon!!!!
Ei se noin mennyt. Leiri siirrettiin Niinisaloon ja siellä ruvettiin kouluttamaan hevosia sotaväelle. Osa saksalaisista jäi palvelukseen hevosiksi, mutta yhdestä tehtiin joulupukki.
Monikin varmaan ratsasti vanhalla ruunalla, jota kutsuttiin nimellä Horst. Yksi siirrettiin Turun laivastoasemalle, ja sille annettiin uusi nimi, Majuri. Tästä kehittyi sutkaus, jonka mukaan laivaston hevonen vastaa maavoimien majuria.
Tämä varma juttu kiertää tietävien suussa. Asia määrättiin salattavaksi 102,5 vuodeksi.
Ei ollut kulunut kuin muutamia vuosia siitä kun omat keskitysleirit Tammisaari etukeulassa lopettivat toimintansa. Marski, Talvela ja muut valkoupseerit oli koulittu uskomaan leiritysten tehoon, ja miksipä siis eivät suostuneet pohjoisen Suomen keskitysleirin perustamiseen aseveljien toimesta. Siellähän ne ovat ne Huhtiniemestä (väärinkäsityksen johdosta) etsitytkin, jotka siellä saivat "sonderhandlung"ia kuten termi kuului.
laitos, ei mikään keskitysleiri. Siellä kärsivät vankeInhoItolaitoksen huomassa tuomioitaan aseellisen kapinan johtajat sekä erilaiset muut maanpetturit. Sotilailla ei ollut LAITOKSEN kanssa mitään tekemistä. KaikkeIn vähiten Marskilla ja TalvelaLla, jotka olivat siviilimiehiä 30-luvulla.
JA HUHTINIEMI SITTEN. SE, JOS MIKÄÄN, OSOITTAA SITÄ TÄYDELLISTÄ TYPERYYTTÄ JA TIETÄMÄTTÖMYYTTA, JONAK VALLASSA PALSTAN ÄÄRIVASEMMISTO EDELLEN ELÄÄ.
Nyt siis keksityt "uhrit" ovatkin Lieksassa. Voivoi sentään. Onko typeryydellä mitään rajoja?
jos uskallettaisi etsiä. Tosin jäivät kyllä niukasti rajan toiselle puolen ne montut.
ja ketä? Ja miten yhtäkkiä ne teloitetut, joita Huhtiniemen tutkimusten mukaan ei ole olemassakaan, voisivat löytyä Lieksasta? Selitäppäs se!
Juurihan aateveljesi todisti, että ne on viety Norjan kautta Sachsenhauseniin. Koettakaa päättää jokin linja valehtelullenne!
joista HuhtiniEmen uhreja voidaankin nyt etsiä. Ei oLe mitään estettä. Osoita paikat, niin kaivetaaan!
"tosin jäivät kyllä niukasti rajan toiselle puolen ne montut."
eikä niitä keskitysleirejä kirkonkylien kirkon viereen pitäjän turistiattraktioksi perustettu. Mutta hyvien liikenneyhteyksien varrelle ne perustettiin mukavan syrjäisiin ja huomaamattomiin paikkoihin. Katsopa huviksesi paljonko matkaa Lieksasta on nykyiselle rajalle...
Karkuriasiassa vallitsi se höpöpappojen ja "syväkurkkujen" virheellinen ja outo tulkinta että tuomiot olisi ad hoc pantu täytäntöön ilman mitään asianmukaisia fasiliteetteja siellä missä kiinniotot ja kenttäokeuskin tapahtuivat, siis täyden hässäkän alla olevalla sotatoimialueella ja keskellä kaupunkia. No ei tokikaan, eihän rikosvangitkaan tuomioitaan rikospaikalla istu vaan vankiloissa. Siksi Huhtiniemessä annettiin vapaasti kaivella koska tiedettiin ettei siellä mitään löydy. Vähän pohjoisempana löytyisi...
Itsekin ihmettelin noita huhtiniemijuttuja. Kun tiedetään miten esimerkiksi Saksa sodan aikana hoiteli ampumalla suoritettavia teloituksia. Eli homma hoideltiin vanki kerrallaan, paikalla oli aina sotapoliisi, sotatuomari, lääkäri ja sotilashenkilöitä hoitamassa paaluun sitomiset ja muut rituaalit ennen ja jälkeen, ampuva ryhmä koostui 12 miehestä ja sama ryhmä ei saanut hoitaa kuin yhden tuomion. Ja tällaista sirkusta olisi pyöritetty muka keskellä Lappeenrannan kaupunkia sadoille vangeille? Johan sieltä jatkuvalla syötöllä kuuluvaa kivääritulitusta olisi jokainen ihmetellyt eikä taatusti olisi pysynyt salassa. On tosiaankin uskottavaa että oikeutta käytiin L-rannassa mutta tuomiot pantiin täytäntöön aivan muualla, ehkäpä juuri tuolla Lieksan leirillä?
siellä, missä kenttäoikeudet istuivat eli divisioonien esikuntien tasalla noin 10-15 km etulinjasta. Siis ne kuolemantuomiot, jotka oikeus erityisistä syistä määäräsi välittömästi toimeenpantaviksi. Muuthan käsiteltiin uudelleen sotaylioikeuksissa ja kaikki muutettiin elinkautisiksi.
Se, että tuomitut olisi kuljetettu teloituksen toimeenpanoa varten jonnekin matkojen päähän, vaikka Lieksaan, on juuri sitä asiantuntematonta höpinää, mitä koko Huhtiniemi-keskustelukin oli.
Olisi todella erikoista, että tuomitut karkurit olisi viety ammuttaviksi saksalaisten huoltotukikohtaan. Todisteita on tietenkin aivan turha kysyä. Jo tuo puheenvuoro osoittaa, että sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, miten kuolemantuomiot kesällä -44 ja muulloinkin hoidettiin. Kuulut juuri niihin höpöppappoihin, jotka esittelevät omia horinoitaan, joihin sitten toiset samanlaiset kenties uskovat.
Voisit perehtyä vaikka Alkion Sotatuomarin muistelmiin. Ja onhan asiaa käsitelty monessa paikassa muuallakin.
se 41 rakennettu pohjoinen keskitysleiri. Se oli alunperin etnistä puhdistusta varten tehty, myöhemmin palveli mm. myös karkurien tuomioiden täytäntöön panemisessa. Kaikki tohon aikaan noilla seuduin olleet sen tiesivät vaikkei noista tietysti mitään mainoskampanjoita pidetty.
vieraili Suomessa ja juuri noilla seuduin kesällä 1942. Hän oli vastuussa Saksan keskitys- ja tuhoamisleirien rakentamisesta ja organisoinnista. Miksiköhän hän Suomessa mahtoi visiteerata, oliko katsomassa itäisen Suomen ainutkertaista luontoa vai kävikö Lieksan leirin avajaisissa?
Siis Lieksaan rakennetttiin -41 "pohjoinen keskitysleiri" etnistä puhdistusta varten? Ja karkureita ammuttiin siellä? Kuka rakensi? Ja keitä piti puhdistaa?
Miksei sitten yksikään tutkimus tiedä asiasta? Ei Westerlund, ei Kujala, ei kukaan muukaan?
Kyllä tutkijat löytävät tuollaiset leirit ilman mainoskampanjoitakin.
Ja miksei Ylikangas, joka on sentään teloitellut karkureita 2007 lähtien paikassa jos toisessa, ei tiedä tästä mitään?
Koko juttu taittaa olla valeitasi. Usko siihen itse, mutta meille epäilijöille voisit kertoa edes jonkin faktan. Keksi ihan rauhassa. Muista että oikea satusetä pistää aina juttujen sekaan jonkin pikku tosiasian, johon voi vedota. Yritä sinä samaa.
Ehkä Lieksan sakuilla oli siellä Tiiksjärvellä salainen tutkimustukikohta, jossa tutkittiin erilaisia venäläisen siviiliväestön eliminointitapoja tms, SS-juttuja. Leiri naamioitiin tietenkin ihan muuksi, kuten juuri ilmavoimien huoltotukikohdaksi. Ei Sorokan kuvitellun sotatoimen takia olisi ukkoja makuutettu Lieksassa 3 vuotta odottamassa hyökkäystä, jota ei koskaan tullut.
Myös paikalliset vanhat kertoivat, että porukassa oli yllättävän paljon korkeita upseereita. Pieni, odotteleva, huoltoyksikkö ei tarvitse pilvin pimein korkeita kaluunaherroja. Jokin suurempi tarkoitus tällä sakuyksiköllä oli.
Suomessa tavaten presidentti Rytin ja Mannerheimin. Hän kävi myös pohjoisessa. Missään vaiheessa hän ei ollut Lieksaa lähelläkään.Lähimmillään hän oli Kiestingissä SS-Nordissa 1.8. 42.
Miksi hän olisi käynyt ilmavoimien etapissa Lieksassa?
Miksi hän olisi käynyt ilmavoimien etapissa Lieksassa?
Noo, ihan siksi kun se Lieksa ei ollut ilmavoimien etappi. Oli jokin SS-porukka tai Arkangeliin aiotun saksalaisesikunnan runko.
kysymykselläsi miksi olisi käynyt ilmavoimien etapissa Lieksassa. Kun tiedetään että Himmler oli vastuussa nimenomaan keskitysleireistä, gestaposta, poliisista ja muusta kuin ase-SS:stä, ja kun tiedetään että SS:n ja asevoimien välit olivat huonot, voidaan erittäin hyvällä syyllä kysyä MIKSI HIMMLER YLIPÄÄTÄÄN KÄVI SUOMESSA? Ei häntä riemumielin olisi Wehrmachtin vuoristojääkärien keskuudessa vastaanotettu. Mieluummin sellaisella visiitillä olisi käynyt armeijan miehet Keitel tai Jodl.
Kyllä ainoa kestävä selitys on, että Lieksassa, tai siis alueella Lieksasta itään, oli rakennettu keskitysleiri vallattavan itä-Karjalan etnisiä puhdistuksia silmällä pitäen. Rakentaminen alkoi saksalaisten johdolla heinäkuussa -41 ja sen harjakaisia vietettiin kesällä -42, ja sinne Himmler oli kutsuttu.
vähän sitä verkonpaikkaajan hommaa: etsii etsii vaan ei soisi löytävänsä. Kun joku Suomen armeijan leivissä, tai siihen muutoin symbioosissa oleva tutkija edes lähtee esittämään tutkimussuunnitelmaa joka saattaisi tuoda esiin jotain työnantajansa intressien vastaista, ei siinä tutkimusbudjettia ja muuta tukea taida herua eikä ura urjeta.
Miksei kukaan tiedä mitään tästä kuvitellusta SS-porukasta? Sen sijaan on tietoja ilmavoimien huoltotukikohdasta.
Arkangelin saksalaisesikunta? Menee jo lapsellisuuksiin. Mitä pirua se Suomen korvessa olisi tehnyt? Sakslaisilla oli alusta alkaen pula henkilöstöstä. Jos sellainen jossakin oli, niin Rovaniemen kieppeillä. Yleensä tällaisena esikuntana toimi valtaavan joukon johtoporras.Lisäksi ei ole tästäkään asiasta pienintäkään viitettä.
tällaisesta tapahtumasta.
Olet vain surkea juttujen keksijä.
josta löytyy vielä silminnäkijöitäkin, mutta sitä ei ole kukaan tutkinut. Koska aihe on hankala ja jopa jossain mielessä vaarallinen. Ei se mikään kausaliteetti ole että jos asiasta ei ole tehty tutkimusta, sitä ei olisi lainkaan olemassa. Tutkimus tutkii tapahtunutta, tapahtuneet asiat eivät ole seuraus tutkimuksesta.
oli kymmenittäin. Ei niissä ole mitään erityistä tutkimista. Ne tekivät rutiinimaisia huoltohommia.
Se mitä kaltaisesi hölmöt tietämättömyyttään kuvittelevat, on sitten ihan toinen juttu.
Jos Lieksassa olisi jokin vankileiri ollut, sen olisi esimerkiksi Lars Westerlund tutkimuksessaan löytänyt. Et tietysti tunne sitäkään.
Jos taas olisi ollut kyseessä jokin SS:n puuha, sen olisi Oula Silvennoinen löytänyt. Himmleriä varjostettiin hänen Suomen vierailuillaan yötä päivää. Hän ei ollut koskaan Lieksaa lähelläkään. Häntä kiinnosti SS-divisioona ja juutalaiset.
.....Ne tekivät rutiinimaisia huoltohommia.....
Että mitähän ne Lieksan tukikohdan äijät mahtoivat huoltaa kun saksalaisilla ei ollut lähelläkään Lieksaa mitään huollettavaa.
perustettiin pelkästään vain sitä varten, että saavat huoltaa sitten sitä varikkoa. Ei kai välttämättä muuta huollettavaa tarvitse ollakaan.
jonnekin ennen jakoa. Lieksa oli sopiva paikka rautatieyhteyden kannalta. Talvea varten oli oltava vähintään puolen vuoden varastot. Ne oli paras koota ratayhteyden varteen.
joukoissaan eli Waffen-SS:n 6. Vuoristodivisioonassa Kiestingissä 1.8. 42. Hän liikkui omalla lentokoneellaan. Kiestingistä on Lieksaan 300 km. Muutkaan H:n vierailukohteet eivät ole sen lähempänä.
"kun tiedetään että SS:n ja asevoimien välit olivat huonot, voidaan erittäin hyvällä syyllä kysyä MIKSI HIMMLER YLIPÄÄTÄÄN KÄVI SUOMESSA? Ei häntä riemumielin olisi Wehrmachtin vuoristojääkärien keskuudessa vastaanotettu"
Olet pelkkä höpöttäjä, kuten valtaosa palstalaisista.Wehrmachtin joukoissa H. ei käynyt lainkaan.
Himmler kävi Rovaniemellä tapaamassa Dietliä. Vastaavan vierailun hän oli tehnyt myös maaliskuussa -42.
Yhdenkään Suomessa vierailleen merkittävän saksalaisen ei tiedetä ollen lähelläkään Lieksaa. Armeijan vastavakoilu seurasi heidän käyntejään hyvin tarkasti, koska niiden perusteella voitiin arvioida, mihin sakujen mielenkiinto kulloinkin suuntautui.
Olihan niillä paljon turhia ukkoja Pohjolassa. Etkö tiedä että monet meni aina lomalle Saksaa Ruotsin kautta.
Ei ne mitään miehitysjoukkoja ole olleet, esim. Rovaniemellä olleet Saksalaiset kyllä noudattivat Suomen lakeja esim. rikosjutuissa, kun mukana oli Suomalaisia.
Esim. jos varkauksiin syyllistyi pelkkiä Saksalaisia, niin ne noudattivat omia hyvin ankaria lakeja, mutta Suomalaiset varkaat luovutettiin Suomen viranomaisille ja niitä kohdeltiin tietenkin Suomen lakien mukaan, Saksalainen sotilas saattoi tulla ammutuksi omien lakiensa mukaan.
Tunnen itse yhden miehen, jonka oma isä haki pois Saksalaisten varuskunnasta, kun se jäi varkaudesta kiinni paikan päällä, ei kuuleman ollut mitenkään vaikea tai vaarallinen opraatio, Suomessa noudatettiin Suomen lakeja kun kohteena oli Suomalaisia.
Tommosia huuhajuttuja kannata keksiä, ei Saksalaisten sotilaiden ja Suomalaisten siviilien välillä ollut ongelmia, tosin noita naisjuttuja varmaan sattui ...
Olihan maassa sentään melkein 200 000 naimatonta nuorta miestä, eli Saksalaista sotilasta.
Olisihan se ihme, jos ei mitään olisi tapahtunut ...
"Olihan maassa sentään melkein 200 000 naimatonta nuorta miestä, eli Saksalaista sotilasta.
Olisihan se ihme, jos ei mitään olisi tapahtunut ... "
Saksalaisten pääosa oli siis taistelujoukoissa kaukana NL:n puolella.Suomen rajojen sisällä oli laaja huoltojärjestelmä "Pikku-Berliineinneen". Tukikohtia oli melkein kaikissa rannikkokaupugeissa ja niistä sisämaahan johtavien teiden ja rautateiden varsilla. Eniten niitä oli Rovaniemen seudulla. Suomalaisten kanssa olivat tekemisissä nimenomaan nämä selustayksiköiden miehet. He olivat usein vanhempia ikäluokkia ja enimmäkseen perheellisiä.
sakut olivat Lieksan liikenneristeyksessä varmistamassa, että 14. D pysyy asemissaan itä-Karjalassa. Että jos meinaa tulla hajaantumisilmiöitä niin Lieksa ja Karjalan rata ovat luotettavissa käsissä ja molybdeeni virtaa Saksaan.
Saksan ilmavoimien joukkoja. Ei sillä ollut mitään tekoa Suomen armeijan kanssa. Osa Sorokkaa varten tuodusta materiaalista ( esim polttoainetta) saatettiin kyllä luovuttaa Lentolaivue 14:n käyttöön.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3772616
silloinkaan. Muutamasta asiallisesat puheenvuorosta käy selvästi ilmi, että kyseessä oli huoltotukikohta. Se valmisteli siis alunperin Saksan ilmavoimien toimintaa Tiiksjärven tukikohdasta, mutta sinne on voitu kerätä myös maavoimien tarvikkeita.
Muuten on ihan selvää, että mitä vähemmän ihminen sota-ajasta tietää, sen hullumpia hän kirjoittaa. Se on tuttua joka aiheesta näillä palstoilla.
Tällä sivulla mainitaan saksalaisten lentokentän rakennustyöt Lieksassa:
http://www.ekopolttoaine.fi/Matasvaarankaivos_start.htm
vuoteen 2069 asti.
Kaupparyssät (Shemeikat) olivat levittäneet geenejään itäiseen Suomeen. Tämähän on faktaa sillä kyllähän isännät ja rengit pakostakin jossain vaiheessa tekivät peltotöitään. (nykyäänhän lieksalaiset naiset joutuvat valitettavasti tyytymään vain pornon katseluun)
Mengele
http://fi.wikipedia.org/wiki/Josef_Mengele
arvioi, ja aivan oikein, että ali-ihmisten geenit =antigeenit, uhkasivat suomalaisen ayshire-rodun puhtautta.
Isoisäni kuului aikoinaan toisen jalkaväkiplutoonan kolmanteen kohorttiin.
Hän kertoi että lieksalaiset naiset "alistuivat" mielellään jatkotoimenpiteisiiin jotka pyrkivät nostamaan suomalaisiakin takaisin herrakansaksi sillä harvan jaloista piti pitää kiinni itse geenipankkisiirron aikana.
Partalanmäellä, nykyisellä, oli sakujen tukikohta ja kasarmeja.
Kummasti on löytynyt ammuttujen luita, partalanmäen entisen paloaseman asuinympäristön perunamaista.
Kukapa partalanmäellä tontilleen haluaa tonkijaa nykyisin?
Ei kukaan joten asia vanhetkoon meidän tietävien mukana!
Mutta kun se pahuksen historia tahtoo nimenomaan tonkia ja muistaa kaiken ...
kansan kollektiivisesta muistista. Kun isät lukivat Korkeajännitystä ja siirsivät sinällänsä myönteisen lukuharrastuksensa lapsilleen edelleenkin Korkeajännityksen (Kallea ja Jallua unohtamatta) muodossa ,niin päästiinkin kahden sukupolven historiaharrastuksen hedelmistä nauttimaan. Aukottomalla dokumenttiketjulla todistettiin, että Lieksaan oli perustettu SS:n toimesta tuhoamisleiri juutalaisille ja venäläisille. Kuten saatoimme todeta niin yhteistyö yli sukupolvien on voimaa josta jopa teidän lastenlapset saattavat olla ylpeitä.
tollo ja pöhkö niin tietäisit, että Tiiksjärvi ei ole eikä koskaan ole ollutkaan Lieksassa. Mutta koska olet tollo niin sinun sanomisesi ovat yhtä tyhjän kanssa.
Jos viitsisit pyyhkiä kuolan suupielestä ja tarkastaa ketjun avauksen, niin huomaisit sen käsittelevän Lieksan huoltotukikohtaa.
Jos wing commander Robert Hereward "Battler" Britton vielä elää, niin hän olisi sinusta valtavan ylpeä ja toteaisi ettei hänenkään elämäntyönsä ole mennyt hukkaan koska on kyennyt kasvattamaan arvoisensa seuraajan.
puolella lähellä Rukajärveä. Sinne suunniteltua materiaalia koottiin Lieksaan, jonne oli rautatieyhteys. Osa ehdittiin kuljettaa Tiiksjärvelle, mutta kun hyökkäystä Sorokkaan ei tullut, niin osa materiaalista rahdattiin takaisin Lieksaan ja osa luovutettiin suomalaisille ( Lentolaivue 14). Lieksaan jäi huoltovarikko ja sen henkilöstö. On syytä muistaa, että Saksan ilmapuolustukseen kuului myös ilmatorjunta.
Tiedettiin ainakin kaksi kertaa vierailleen Lieksassa. Yöpyi silloisten Gutsetin herrojen kotona. Joukoissa oli useita lääkäreitä. tiedän kuinka useita kymmeniä lieksalaisia oli siellä joissain mittauksissa. He saivat miehen päiväpalkan siitä kun antoivat mitata itseään eri puolilta.
Kuulin näiden joukkojen olleen jotain suomalaisten rotupuhtauden tutkijajoukkoa. Joukossa oli kaikkiaan 14 lääkäriä ja useita Yliopistojen professoreita.
Olet ainoa, joka asiasta tietää. Bormann oli natsipuolueen pääsihteeri, jolla ei ollut mitään tekemistä rotuasioiden kanssa. Hän ei koskaan käynyt Suomessa
Jos sakujen tarkoitus oli pitää pystyssä Tiiksjärven lentotukijohtaa niin miksi ne joukot sitten olivat monen kymmenen kilometrin päässä Lieksassa? Miksi heidän parakkejaan ei rakennettu sinne vaan helkkarin kauas? Ei oikein mene minun kaaliini, että tukikohdasta vastaava ja sitä ylläpitävä porukka majailee kasarmeissa monen kymmenen kilometrin päässä.
Toinen outo ja selittämätön seikka on se, että hyvin tärkeä liikenteen, huollon ja tietoliikenteen solmukohta jätetään sota-aikana vieraitten joukkojen haltuun ja valtaan. Vaikka kuinka olisivat liittolaisia niin silti. Ainahan voi sattua mitä vain ja jos vielä oli niin kuin sanotaan, että käytiin erillissotaa. Ei sellainen menettely ole normaalia ja se vaatisikin analyyttisen selvittelyn. Eli toisinsanoen, sakut valvoivat Karjalan radan liikennettä, maantietä Joensuu - Nurmes, 14. D:n huoltoa ja sen viestiliikenneyhteyksiä sekä kaikkea tietoliikennettä Lieksasta Nurmekseen ja siitä ylöspäin rajalle, pitkän matkaa.
Luulisi olleen Suomen kannalta melkoisen epävarma tilanne.
"kukkanen”. Jos vaikka Tampereen kaupunki tilaisi (vuosi 2010) Saksasta huippunykyaikaisen tehtaan ja sitä tulisi asentamaan 200 saksalaista, niin siinä ohessa he valvoisivat pohjanmaan radan liikennettä Helsingin ja Oulun välillä, maantietä Turku-Tampere-Kuopio ja Helsinki-Tampere-Vaasa, Länsi-Suomen läänin huoltoa ja sen viestiliikenneyhteyksiä sekä kaikkea tietoliikennettä Tampereelta Tukholmaan, Pariisiin ja Lontooseen ja siitä ylöspäin rajalle, pitkän matkaa. "
Ja vielä kun väitetään ettei suomalaisille lapsille annettaisi luovuuskasvatusta tarhoissa mikä simuloisi heidän mielikuvitustaan.
"Eli toisinsanoen, sakut valvoivat Karjalan radan liikennettä, maantietä Joensuu - Nurmes, 14. D:n huoltoa ja sen viestiliikenneyhteyksiä sekä kaikkea tietoliikennettä Lieksasta Nurmekseen ja siitä ylöspäin rajalle, pitkän matkaa. "
olivat. Tiiksjärvelle oli yksi kehno tieyhteys, joka oli lisäksi 14.D:n päähuoltie. Lieksa oli lähin paikka, jonne oli rautatie. Oli yksinkertaisinta koota huoltohenkilöstö ja materiaali Lieksaan ja kuljettaa sitten sieltä Tiiksjärvelle kun tarve tulisi. Sitä ei siis koskaan tullut, mutta tukikohta oli. Se jäi toimimaan varikkona. Tällaisia etappeja oli mkymmenittäin saksalaisetn varsinaisten toiminta-alueeiden ulkopuolella.
On huomattavaa, että Tiiksjärvi oli mitä alkeellisin korpitukikohta. Oli yksinkertaisempaa rakentaa huoltotukikohta Lieksaan radan varteen. Ilmeisesti myös lentokenttää ainakin suunniteltiin johonkin kylän läheisyyteen.
"Eli toisinsanoen, sakut valvoivat Karjalan radan liikennettä, maantietä Joensuu - Nurmes, 14. D:n huoltoa ja sen viestiliikenneyhteyksiä sekä kaikkea tietoliikennettä Lieksasta Nurmekseen ja siitä ylöspäin rajalle, pitkän matkaa. "
No. Ei ole kielletty mielikuvituksen lennättämistä. Tuollaiseen ei mitään pysyvää tukikohtaa kasarmeineen tarvita.
Otti vastaan ohjeita Eichmannilta. ei käskyjä vaan ohjeita. Asiakirjoja on tallella. Mitä mieltä olette kenelle kannattaisi luovuttaa näitä asiakirjoja niin että ne tulisi luotettaviin ja yhteiskuntaa sekä historiantutkimusta hyödyttäviin käsiin. Papereita on iso nippu erään silloisen Lieksan merkkihenkilön omaisilla. Ne on yksityisomaisuutta joten turha alkaa kenenkään uhota poliisilla
Joensuun yliopiston historian laitos.
Kokonaan toinen juttu on, onko mitään papereita olemassa. Saisiko muutaman esimerkin otsikoineen ja allekirjoituksineen?
Ja ainoa oikea paikka on Kotiseutumuseo.
on tutkijavoimaa käytössään. Ja toisaalta, onko mitään papereita edes olemassa?
Ennenkaikkea ja pieni rahallinen korvaus ei olisi pahitteeksi. Mitä tuollaisilla papereilla voi pyytää. Turha arvailla onko niitä. Tottakai mahdollinen ostaja saa tarkistaa autenttisuuden. En minä tälle palstalle niitä tietoja laita. Pohjahinta on 30 000 #. Kiinostaako ketä.
Kuitenkin kiinnostaa joten pysy kuviossa niin ehkä voimme järjestää tapaamisen.
maksamaan "nigerialaiskirjeestä."
Minun huijaukseni tuollaisissa asioissa keltään. Olen ammattilainen jolla on tietoa ja taitoa sekä laitteet millä tarkastaa aitous. Jos olet terävä niin voit ehkä arvata kuka olen.
olisi tapetoida niillä ulkohuusin seinät. Tai käyttää pyihkimiseen.
Joka maksaa tuosta jos on aito kylä vaatimasi summan, tarkistan vielä. Pysy kuulolla.
Eichmann järjesteli juutalaisten rautatiekuljetuksia tuhoamisleireihin. Hänellä ei ollut mitään tekemistä Suomen saksalaisjoukkojen eikä joukkojen kanssa yleensäkään. Hän hoiti asioita Saksan rautateiden ja vankileirien organisaation eli Totenkopf-yksiköiden kanssa.
Juttusi osoittavat vain, ettet tiedä asiasta enempää kuin vaikkapa Tahvanainen Suomen tiedustelusta.
Valehtelu taitaa olla hauskaa???
dei onnistu edes tällä palstalla, vaikka täällä onkin hölmöjä tavallista enemmän, kuten tämäkin keskustelu osoittaa.
olla siteeksi tottakin kun sota-arkistokin vihjaa samaa
järjesteli Euroopan juutalaisten kuljetuksia leireihin. Suomen kanssa hänellä ei ollut mitään tekemistä, kaikkien vähiten Lieksan.
poliittisesti tarkoituksenmukaista. Edustat ilmeisesti juuri tuota ylempänä mainittua tutkijajoukkoa joka on nälkävyöllä kiinni virallisessa totuudessa, ja niinpä sitten torvesta kuuluu His master's voice.
Einsatzgruppet olivat itärintaman hyökkäystä varten perustettuja SS-yksiköitä joiden tehtävänä oli vallattavien alueiden ei-toivotun väestön käsittely. Niiden alaisuudessa toimi alayksiköitä, kommandoja ja sonderkommandoja. Näistä yksi oli einsatzkommando Finnland joka toimi Suomessa.
Finnland lyhyen aikaa Lapissa. Se oli SS-joukko. Sillä ei ollut mitään tekemistä minkään muun kuin venäläisten sotavankien kanssa. Yksikkö aloitti hyvin suppeana kesäkuussa -41 ja lakkautettiin loppuvuonna -42.
Katso tarkemmin esimerkiksi Oula Silvennoinen: Salaiset aseveljet.
Kuuluuko hän mielestäsi tutkijajoukkoon, joka on nälkävyöllä kiinni virallisessa totuudessa? Ja keitä sellaiset ovat? Millä vyöllä sinä olet kiinni jatkuvassa valehtelussa?
Sinä jäät kavereinesi tässäkin keskustelussa kiinni valeista kerran toisensa perään. Onko se hauskaa vai kuuluuko se vain äärivasemmistolaisen normaaliin käytökseen? Sama tulee esiin melkein joka säikeessä, on aihe mikä tahansa.
kuin koko muu einsatz-organisaatio jolla nimenomaan oli tehtävänä vallattujen alueiden siviiliväestö, politrukit ja juutalaiset. Sotavangit taas menivät Wehrmachin organisaation puitteissa. Soppii tuota eppäillä.
tutustua Silvennoisen tutkimukseen. Ja kerrohan, missä sitä venäläistä siviiliväestöä 20. VuorA:n alueella olisi ollut?
Sotavangit olivat tietysti Wehrmachtin hallussa. Niinhän ne olivat kaikkialla. Einsatzkommnado pyrki juuri erottelemaan heistä juutalaiset ja komissaarit, joiden kohtalo oli karu.
Oli useitakin tiiviisti mukana sakujen touhussa. Tietäisin kyll nimiäkin liudan, mutta antaa arpisten haavojen olle, niitä auki ei repiä saa
Ollut kuin ne viisi tunnettua henkilöä ja joka niistä tietää vähänkin niin tietää ketä ne oli. sukulaisia elää vielä Lieksassa.
Lieksa-palstan asiantuntijoita tänne. Siellä on sellaisia että jos tulevat niin heillä on varmasti tietoa ja todellista ja paljon.
heidän "tietojaan"? Saataisiin ainakin nauraa.
jos kerran tiedät, keillä niitä on. Muuten olet samanlainen höpöttäjä,lim palstan muutkin "tietäjät", joiden höpötyksiä tässä saa oikoa.
höpötyksiä tässä saa oikoa joten naama umpeen ja anna itseäsi viisaampien puhua
tietojasi, vaan tolkutat puuta heinää mistään mitään tietämättä?
mänttipäät tajua vaikka teille kuin selittäisi, lue äläkä lätise
kolmessa maassa ovat kovin kiinnostuneet ketjun tiedoista, tiesittekö sitä
minkä maiden ovat kiinostuneita joistain palstahöinöistä jotka on sci-fi tasoa, ei niin hölmöjä ole olemassa, TAJUATKO TOOPE
Varmana tietona että 007 on matkalla Lieksaan!
ne siellä kauhulla odottavat. Tietävät, että Korpin osaamisella paras tulos on osuma omaan jalkaan. Esimerkkejä on!
- Suomessa perustettiin vuodesta 1941 alkaen keskitysleirejä. Nimi muutettiin imagosyistä siirtoleiriksi 1943
- Ylipäällikön käsky vuodelta 1941 määräsi vallattujen alueiden ei-kansallisen väestön vangittavaksi ja siirrettäväksi keskitysleireihin
- Suomessa toimi pahamaineisen (mm Babi Jarin ampumalla tehty massamurha) SD-einsatzgruppen alainen einsatzkommando Finnland
- Keskitysleireistä ja etnisistä puhdistuksista vastuullinen H.Himmler vieraili Suomessa 1942
- Ylipäällikkö pakeni sodan jälkeen Sveitsiin, puolueettomaan maahan
Siirtoleirejä perustettiin Itä-Karjalaan venäläistä väestöä varten, ei Suomeen.
Einsatzkommando Finnland toimi Lapissa saksalaisten vastuualueella.Se lakkautettiin käytännössä jo kesällä -42.
Himmler vieraili Suomessa kahdesti -42. Suomi kieltäytyi luovuttamasta juutalaisia. Himmler kävi mm. Rovaniemellä sekä Kiestingissä katsomassa SS-Divisioonaa.
Ylipäällikkö toimi presidenttinä 1946 maaliskuulle.
On taas erinomainen suoritus tehdä noin monta virhettä lyhyeen tekstiin. Joukossa on useita mojovia valeita.Tuliko hyvä mieli?
.....Siirtoleirejä perustettiin Itä-Karjalaan ....... ei Suomeen......
Eikös Itä-Karjalan alue ollut nimeltään Suur-Suomi? Ei siis valetta.
Muutoinkaan tuossa edellisessä ei ollut yhtään valetta, mitä oikein höpäjät?
liitetty Suomeen. Se oli sotilashallintoaluetta.
"Muutoinkaan tuossa edellisessä ei ollut yhtään valetta, mitä oikein höpäjät? "
Selviä valeita ovat mm siirtoleirit Suomessa ja ylipäällikön pako Sveitsiin. Muukin teksti on epämääräistä ja korkeintaan sinne päin, kuten tuossa edellä on jo osoitettu.
on aivan turha yrittää mustata, hän oli mitä parhain ja humaanein mies mitä milloinkaan on telluksen pintaa tallustellut
tässä parranpärinässä.
Hänellä ollut lempinimi "Murhaaja Mannerheim", tämä löytyy aivan sen ajan historiankirjoista, että osa kansa kutsui häntä sillä nimellä.
pulunpaskaa. Koko kansa on aina häntä kunnioittanut ja kunnioittaa edelleen. Vain pieni änkyräkommunistien klikki yrittää mustata tämän kansamme rakastetun suurmiehen maineen. Kun Hän kuoli niin koko kansa itki.
työläiset itkeneet surusta vaan ilosta
ymmärtääkseni ukon kuolemasta mitään mutta tuskinpa olisin itkenyt jos olisi ollut vähän vanhempikin.
Luulenpa, että suurin osa kansaa huokasi helpotuksesta tajutessaan, että eräs pimeä aikakausi kansamme historiassa viimeinkin päättyy.
myös tiukka oikeisto puhuu mielellään "suulla suuremmalla" koko kansan nimissä.Suuri valtaenemmistö (=kansa) seuraa huuli pyöreänä ihmetellen syitä mikä antaa pienille marginaalivähemmistöille oikeuden puhua koko kansan nimissä.
suri katkerasti kaikkien aikojen suurimman suomalaisen kuolemaa. Toisaalta hän oli jo vanha ja hyvin sairas. Hautajaisten kaltaista surujuhlaa ei ole sen jälkeen ollut.
vielä vallan suomessa ja te lällärikomukat joudutte keskitysleirille
että Suomessa (vallatuilla alueilla) toimi vallatun alueen ei-toivotun väestön tuhoamisleiri. Vaikka sodanjohdolla oli omaakin kokemusta tuhoamisleireistä vuodelta -18, nyt katsottiin poliittisesti tarkoituksenmukaiseksi hyväksyä ulkoinen apu järjestelyihin.
päättynyt Saksan voittoon niin ei sakujen joukot olisi Suomesta mihinkään lähteneet. Eihän keväällä -18 tullut joukkokaan lähtenyt täältä ennenkuin vasta 1 kuukausi Saksan antautumisen jälkeen.
Kun Saksan joukkojen piti asettua linjalle Arkangel - Moskova - Astrakan niin ei ne joukot olisi tarvinneet Suomessa varastoja. Olisi ollut lievästi sanoen typerä paikka rakentaa tänne niitä varten varikkoja. Ja jos olisikin varikkoja rakennettu niin sehän olisi tiennyt pysyviä saksalaisjoukkoja Suomessa sitä varikkohommaa pyörittämässä ja ylläpitämässä. Eli miehitys oli kyseessä kuten vanha kansa tiesi sanoa.
varikkoja saksalaisille joukoille. Niiden tarpeeseen vaikutti mm. se, että talvi katkaisi kaikki yhteydet. Joukot tarvitsivat siis puolen vuoden varastot syksyllä.
Kaikki muu on puhdasat huuhaata. Saksalla ei ollut mitään suunnitelmia Suomen miehittämisestä sodan jälkeen. Sillä oli ihan muut murheet alusta alkaen.
....Saksalla ei ollut mitään suunnitelmia Suomen miehittämisestä sodan jälkeen......
Mihin noinkin varma tieto perustunee? Oliko jollain esivanhemmallasi suora yhteys Hitleriin, joka tämän hänelle kertoi?
3 kuukauden salamasotaa varten ei tarvita varastoja. Siis mitä varten olisi perustettu Suomeen alunperin talvivarastoja sillä sodan neukkua vastaanhan piti päättyä jo syyskuussa -41? Ja kun Saksan armeija piti pysähtä linjalle A - M - A niin miksi ihmeessä varastoja olisi ylipäätään perustettu Suomeen, järjetön paikka. Katso karttaa edes vähän. Mitään talvivarastojen tarvetta, varsinkaan Suomen alueella, ei siten voinut olla !!! Mietipäs sitä.
Oli varattu suomalaisia varten viron puolele ja hankoon suuniteltiin ainakin yhtä
Jos Saksn lähimmät joukot ovat Pohjois-VEnäjällä ja Moskovassa ja Suomen oma armeija miehittää Karjalaa ja Kannasta niin miten saksalaisiet voisivat tarvita varastoja Suomen alueella. Varastot olisivat käsittääkseni Muurmanskissa, Arkangelissa ja Moskovassa. Eihän Lieksasta ole edes kunnollisia liikenneyhteyksiä, siis rautatietä, suoraan itäänpäin.
Aivan järjetön olisi ollut varastopaikkana muille kuin lähellä Lieksaa oleville joukoille eli Suomen miehittäjille ja Karjalan ylivalvojille.
ovat tiedossa pöytäpuheita myöten. Ne ovat arkistoissa Saksassa ja USA:ssa. Suunnitelmia Suomen sodanjälkeisestä miehittämisestä ei löydy. Ei edes vihjeitä. Suomea ei ylipäänsä mainita kuin harvoin.
Jos suunnitelmia olisi ollut, ne olisi käsketty poliittisesti Saksan lähetystölle ja sotilaspuoli Yhteysesikunta Nordille ja 20. VuorA:n esikunnalle. Mitään huoltoetappia ei tällaisissa asioissa käytetä.
Jokainen huoltoon perehtynyt tietää, että vaikka sota kestäisi yhden päivän, niin joukot pitää huoltaa niin kauan kuin ne ovat olemassa. Huoltojärjestelmä varautuu aina ongelmiin. Suomeen alettiin rakentaa huoltojärjestelmää jo syksyllä -40. Jo keväällä -41 oli mm. Rovaniemen lähettyvillä kolmen kuukauden elintarvikkeet täydelle armeijakunnalle. Huollon on varauduttava tapahtumiin etukäteen.
Sota tai rauha, niin Itämeri jäätyy. Siksi oli ruvettava jo ajoissa syksyllä -41 kokoamaan talvivarastoja Suomessa oleville joukoille.
Näyt kuuluvan näihin korpraalitason huoltostrategeihin, joila ei ole vähintäkään käsitystä vuoden -41 reaalisista oloista.Salamasota loppui viimeistään syyskuussa -41, sanoi Hitler ja propaganda mitä tahansa. Esimerkiksi 20. VuorA oli pysähtynyt hirveisin tappioihin ja oli selvää, että se joutuisi talvehtimaan pohjoisessa.Viimeistään silloin oli ruvettava huolehtimaan elämisestä seuraavan talven yli, oli sota tai ei. Huolto ei voi nojata propagandaan.
Vuonna 2010 väsätyty asiantuntemattomat kuvitelmat eivät muuta vuosien 41-44 tapahtumia. Höpinän asemesta voisit perehtyä 20. VuorA:n toimintaan Suomessa.
Tuo on taas ihan uutta tietoa.
Sakasna 163. D siirrettiin Torniosat Oulun kautta rautateitse Joensuun pohjoispuolel enoon. Lieksa oli sopiva yhdeksi purakauspaikaksi. Sinne kehtiittyi alkuvaiheen huoltokeskus divsioponan toimeissa Pohjois-Karjalassa syyskuun alkuopuolle. Sen materiaali tuotiin junilla Pohjanlahden satamista Lieksaan ja sieltä autoilla joukoille.
KUn divisioona eteni, huolt siiryi operässä kohti etelää ja Syväriä. Lieksaan jäi silti etappi. Myöhemmin sitä käytti Luftwaffe ja Uhtuan syuuntaan siirtyvät VVIII VuorAK:n joukot.
Mitään "Karjalan ylialvojia" ei ollut, saati Suomen miehittäjiä. Perehdy sinäkin edes vähän sotahistoriaan. Nyt tulee pelkkää puppua.
"Varastot olisivat käsittääkseni Muurmanskissa, Arkangelissa ja Moskovassa"
Kuinka pimeä oikein olet? 20. VuorA:n varastot olivat 1940-44 Pohjanlahden satamissa, Rovaniemen seudulla, Petsamossa ja sitten tietysti joukkojen selustassa. Sodan jälkeisen ajan varastoja ei tietenkään edes suunniteltu, koska kukaan ei tiennyt, milloin sota loppuu ja missä joukot silloin ovat.
selviaa joten hopi hopi vaan arkistoihin istumaan
..... Höpinän asemesta voisit perehtyä 20. VuorA:n toimintaan Suomessa. .....
Kyllä Rovaniemen ymmärtää mutta katso karttaa ja mieti mitä logistista järkeä olisi rakentaa Lapin armeijaa varten niin etelään kuin Lieksaan huoltotukikohta. Lapin armeijan piti ilmeisesti talvehtia jossain Muurmanskin tienoilla ja se tarvitsi huoltoetappeja - mutta vain Norjaa ja Lappiin. Myöskään 163. D ei olisi tarvinnut huoltotukikohtaa Lieksaan koska L-grad piti olla talven tullen jo vallattu.
Olisi ollut liian vaarallista laittaa paperille aikomukset Suomen miehittämiseksi sillä paperilla olevalla tiedolla on kiusallinen taipumus joutua joskus vääriin käsiin. Ei natsijohto ollut naiiveja eikä lapsellisia eikä sinisilmäisiä. Eikä muutenkaan ollut olemassa täysin yksityiskohtaisia suunnitelmia sodan jälkeisestä Euroopan järjestelystä esim. juuri, että minne ja miten paljon sijoitettaisiin saksalaisia joukko-osastoja. Ei liene olemassa tarkkaa suunnitelmaa tulevista saksalaisten varuskunnista eri maissa sodan jälkeen.
Lisäksi on aina niin, että paperille ei panna koskaan aivan kaikkea vaan paljon puhutaan, suunnitellaan ja päätetään pöytäkirjan ulkopuolella. Tämä on tuttua jokaiselle, joka on joutunut olemaan paljon kokouksissa. Uskon, että tämän taidon natsitkin osasivat. On aivan naiivin lapsekasta uskoa, että dokumenteissa se koko totuus seisoo. Pitää käyttää hieman omaakin järkeä historiaa arvioitaessa. Katsoa vaikka Euroopan karttaa ja kysyä itseltään mitä minne minä olisin sijoitellut joukkoja vahtimaan Uutta Eurooppaa.
On sekin skenaario, ja aivan järkevä, että sakujoukkoja olisi jäänyt Suomeen vaikkapa vain siihen asti kun tänne olisi järjestetty luotettava natsihallinto. Muista myös Hitlerin intohimo, että saksalaisjoukot eivät lähde pois mistään minne ne kerran ovat päässeet. Siten ei voi käsittää miksi Suomesta olisi saanut tulla sotilaallisesti varmentamaton alue. Mikäänhän ei olisi taannut sitä, että Suomessa on aina luotettava hallitus, jopa N-liiton kukistumisen jälkeenkin. Britannia ja USA olisivat olleet yhtä voimissaan. Myöskin Ruotsia olisi varmasti haluttu vahtia täältäkin päin.
Muista myös aika 1918. Silloinkin Saksan joukot lähtivät täältä vain ja ainoastaan koska Saksa antautui. Muutoin niillä ei ollut minkäänlaista intoa lähteä täältä.
.....koska kukaan ei tiennyt, milloin sota loppuu .....
Kyllä natsit ja Suomen johto tiesivät itään hyökätessään, että sota loppuu viimeistään syyskuussa. Eli mihinkään vúosikausien sotaan ei lähdetty eikä varauduttu. Siksipä 163. D:n ei pitänyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan notkua seuraavaa talvea jossain Syvärillä, taisteluvamiudessa, vaan olla jossain aivan muualla, kaukana Syväristä. Huomioi tämä alkuperäisasetelma, jonka perusteella suunnitelmat on alkujaan tehty, äläkä puhu pelkästään myöhemmästä tilanteesta.
........ "ovat tiedossa pöytäpuheita myöten. Ne ovat arkistoissa Saksassa ja USA:ssa. Suunnitelmia Suomen sodanjälkeisestä miehittämisestä ei löydy. Ei edes vihjeitä. Suomea ei ylipäänsä mainita kuin harvoin. "
En nyt viittaa mitenkään teidän Lieksa-keskusteluun vaan viittaan Hitlerin käskyyn heinäkuu 1941. Siinä Hitler käskee aloittaa valmistelut Suomen liittämiseksi osavaltiona Suur-Saksaan. Toinen fakta on myös kesän 1944 Ribbentropin yritys järjestää valta Saksalle ja hänen Suomen käynnin jälkeiset Sonderkommando Nordiin liittyvät tapahumat.
Esim juutalaisten joukkomurhasta ei löydy ainoakaan suunnitelmaa tai käskyä suoraan Hitleriltä. Puhumattakaan että löytyisi joku allekirjoitettu käsky asiasta.
"Myöskään 163. D ei olisi tarvinnut huoltotukikohtaa Lieksaan koska L-grad piti olla talven tullen jo vallattu. "
Höpö, höpö. Propaganda voidaan perustaa olettamuksille ja iskulauseille. Sitä ei voi kuitenkaan syödä, saati sen voimin taistella. Yksin Pohjois-Karjalassa oli elettävä ja taisteltava yli kaksi kuukautta. Lisäksi Hitler päätti syyskuussa, että Leningrad saarretaan ja näännytetään nälkään. Se merkitsi sitä, että sodan nopeasta päättynisestä oli luovuttu jo kuvitelmissakin. Sotilaille se oli selvää jo aiemmin.
Todettakoon siis vielä kerran, että 163. D oli alistettu Suomen Päämajalle. Se liitettiin 20.VuorA:aan vasta keväällä -42, jolloin se kuljetettiin Sallaan. Siihen asti sen oli siis järjestettävä huoltonsa itse, tietysti kokonaisuuteen sopeuttaen.
Saksan 163. D siirrettiin Norjasta Ruotsin kautta ja Torniosta Oulun kautta rautateitse Joensuun pohjoispuolelle Enoon. Lieksa oli sopiva yhdeksi purkauspaikaksi. Sinne kehittyi alkuvaiheen huoltokeskus divisioonan toimiessa Pohjois-Karjalassa syyskuun alkupuolelle. Sen materiaali tuotiin junilla Pohjanlahden satamista Lieksaan ja sieltä autoilla joukoille.
Kun divisioona eteni, huolto siiryi perässä kohti etelää ja Syväriä. Lieksaan jäi silti etappi. Myöhemmin sitä käytti Luftwaffe ja Uhtuan suuntaan siirtyvät XVIII VuorAK:n joukot.
20. VuorA:n varastot olivat 1940-44 Pohjanlahden satamissa, Rovaniemen seudulla, Petsamossa ja sitten tietysti joukkojen selustassa. Sodan jälkeistä aikaa ei tietenkään edes suunniteltu, koska kukaan ei tiennyt, milloin sota loppuu ja missä joukot silloin ovat.
Muu on asiantuntematonta kuvittelua. On järjetöntä luulla, että tapahtumia voidaan pian 70 vuotta jälkikäteen muuttaa kuvitelmien voimalla.
Kyllä se lopullinen ratkaisu löytyy mitä erilaisimmista yhteyksistä, käytännön toimista puhumattakaan.
**Hitlerin käskyyn heinäkuu 1941. Siinä Hitler käskee aloittaa valmistelut Suomen liittämiseksi osavaltiona Suur-Saksaan. ***
Ajattele olisimme kelvanneet Reisch:iin ;) Saksan varsinaiseen valtakuntaanhan ei ollut liitetty kuin itävalta ja sudeetit. Muut olivat valloitettuja alueita. Meidäthän olisi voitu liittä österlandiinkin ;)
Mutta esim oikeudessa kelpaavaa todistetta, Aatua vastaan ei löydy.
on esitetty? Siis Suone liittäminen Saksan osavaltioksi?
"Toinen fakta on myös kesän 1944 Ribbentropin yritys järjestää valta Saksalle ja hänen Suomen käynnin jälkeiset Sonderkommando Nordiin liittyvät tapahumat. "
Ribbentrop joutui toteamaan, että mikään vallankaappaus ei ollut Suomesa mahdollinen.
Sonderkommando Nord oli lakkautettu joskus kesällä -42.
Saksassa ei tapahtunut yhtään mitään ilman Fûhrerin suostumusta. Ei sellaisia vopimavaroaj. joita sijoiettiin tuhoamsieen niin kotimaassa kuin vallatuillaalueilla voitu käyttää ilman Johtajan käskyä.
" on esitetty? Siis Suone liittäminen Saksan osavaltioksi? "
Nürnbergissä.
" Sonderkommando Nord oli lakkautettu joskus kesällä -42. "
Tässä tietoa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sonderkommando_Nord
Pohdittavaksi jää, miksi Aatu niin tarkoin varjeli sitä, ettei hänen suoraa yhteyttään juutalaisten likvidointiin näkynyt.
Kaksi mahdollisuutta: Joko juutalaisten joukkotuhontaa ei ollutkaan, tai jopa julma diktaattorikin tajusi teon hirveyden jälkipolvien silmissä.
Einsatzkommando Nordin. Ei SK Nordin tehtävä ollut liittää Suomea Saksaan, vaan yrittää muodostaa edes jonkinlaista vastarintaliikettä. Kehnot olivat tulokset.
Sinänsä on turha luetella Hitlerin päätöksiä ASuomen suhteen sodan alkuvaiheessa. Jos hän on julistanut Suur-Saksaa jossain Nürnbergin kokouksessa, niin tilanne muuttui täysin vuoden -42 loppuun mennessä. Sen jälkeen oli selvää, että mitään sodan voittoa ei tulla näkemään, vielä vähemmän Suur-Saksaa. Kyse oli vain siitä, kuka ja missä asian myöntäisi.
lykätä ikävät asiat alaisten hoitoon. Ei Aatu siinä lajissa ollut ainoa suuri johtaja.
jossa tuli esiin Bormannin muistiinpanojen sisältö heinäkuun 1941 sessiosta Hitlerin päämajassa.
Heinäkuussahan Saksa oli jo käytännössä lyönyt NL joukot. Halderin tilanneselostuksen mukaan rajan ja Väinäjoen - Dneprin linjan välisellä alueella NL päävoimat ovat jo lyöty ja jokilinjan itäpuolella on odotettavissa vain hajanaista vastarintaa. Hitlerin ohje Suomen liittämiseksi Suur-Saksaan ja Leningradin hävittämisen jälkeinen kaupungin luovutus suomalaisille, oli Hitlerin visio ja sodan lopun jo häämöttäessä 1941.
täysin jo -41 loppuun mennessä. NL ei ollut lyöty ja USA oli sodassa mukana. Suur-Saksa oli jo tuolloin pelkkää haavetta, vaikka sitä ei tietenkään voitu myöntää. Kyse oli vain lopun ja tappion lykkäämisestä jonnekin eteenpäin.
... "ovat tiedossa pöytäpuheita myöten. Ne ovat arkistoissa Saksassa ja USA:ssa. Suunnitelmia Suomen sodanjälkeisestä miehittämisestä ei löydy. Ei edes vihjeitä. Suomea ei ylipäänsä mainita kuin harvoin. "
Hein vain faktoja ja viitteitä väitteellesi etteikö Hitlerillä ollut haluja alistaa Suomi valtakuntaansa ja viedä itsenäisyytemme.
teot eriksee. Jos jotain olisi päätetty, se olisi myös käsketty ainakin valmisteluun ja selvät jäljet jääneet.
On muistettava, että Hitler oli myös ideologinen johtaja. Hänen oli pidettävä mahtavia puheita Suur-Saksa aatteen edistämiseksi. Läheskään kaikki ei lähtenyt toteutukseen. Siitä piti tehdä päätös ja käskyt erikseen. Mitään sellaisia Suomen miehittämiseksi ei ole tiedossa. Tällä palstalla kehitellyt hölynpölyt eivät ole tietoja, vvaan kuvitelmia.
Faktat ovat tapahtuneita tosiasioita eli HISTORIAA! Ei niitä voi pois pyyhkäistä. Se seikka, ettei niin tapahtunut kuten Hitler suunnitteli käskynsä antamishetkellä - vaatii myös paneutumaan historiaan. Miksi niin ei tapahtunut?
.......Yksin Pohjois-Karjalassa oli elettävä ja taisteltava yli kaksi kuukautta.,,,,,
Ei minun tietääkseni saksalaiset joukot taistelleet päivääkään missään päin Pohjois-Karjalaa. Eli mitä tuolla taistelulla tarkoitat? Suomen 14. D hyökkäsi Lieksasta mutta ihan ilman sakuja. Sakut vain istuivat Lieksassa naisia naurattamassa ja rotua jalostamassa.
....Lisäksi Hitler päätti syyskuussa, että Leningrad saarretaan ja näännytetään nälkään......
Nyt me puhutaan eri ajoista ja eri asioista. Minä olen puhunut koko ajan keväästä -41, jolloin Lieksaakin koskevat suunnitelmat on tehty. Syyskuussa huomattiin tietenkin, että sota jatkuu ja silloin tietysti oli järkevää keksiä Lieksankin porukalle jotain puuhaa. Myöskin nuo mitä puhut vuoden -42 asioista ja siitä eteenpäin ovat aivan eri asiaa kuin mitä Lieksan joukolle on alunperin tarkoitettu tehtäviksi. Ei alkuperäisten suunnitelmien mukaan enää -42 pitänyt käydä kovia taisteluja Suomen rajan tuntumassa. Eli älä sekoita eri asioita keskenään kun ne kerran ovat eri asioita.
Varmaan se olisi miehitystehtäviensä lisäksi palvellut erilaisia saksalaisten joukkoja myös huollollisesti. Esim. Haminan ja Kotkan satamista pohjoiseen siirtyviä (miehitys)porukoita.
Jätät myös vastauksessasi monia esittämiäni faktoja kokonaan käsittelemättä. Tietysti, koska näet, että minä olen ehdottoman oikeassa mutta et vain halua sitä myöntää.
Kun ajatellaan Hitlerin luonnetta ja natsien aikomuksia tulevan Euroopan järjestelyiksi sekä saksalaisten haluttomuutta lähteä Suomsesta 1918 niin on aika vaikeaa ja paljon hyväuskoisuutta sekä sinisilmäistyyttä vaativa temppu uskoa, että Saksa olisi jättänyt Suomen rauhassa elämään omassa lintukodossaan ja noudattamaan ns. pohjoismaista demokratiaa. Sitä ei olisi tapahtunut missään olosuhteissa.
Ehkäpä meidät turaanit olisikin liitetty germaaniseen Ruotsiin kunhan ensin sinnekin olisi järjestetty natsihallinto ja siivottu pois vanhat puolueet.
sinulla on sellainen asenne, että kaikki mitä itse esität on totta ja perusfaktaa mitä ei tarvitse todistaa. Mutta eriävät mielipiteet pitäisi todistaa.
Kyllä tuo edellisen kirjoittama viittaus Hitlerin maniaan olla vetämättä saksalaisia joukkoja pois mistään minne ne ovat kerran menneet on aika kova tosiasia. Kerro sinä miksi hän olisi tehnyt Suomen kohdalla poikkeuksen. On vaikea uskoa mihinkään poikkeuksiin kun tuntee historiasta sen tyrannin maanisen ajattelutavan ja itsepäisyyden.
pois Suomesta! Etkö tunne edes alkeisasioita? Vetäytymisen valmisteluihin annettiin lupa jo syksyllä -43. Suunnitelmat tehtiin talvella -44 ja niitä alettiin toteuttaa keväällä ja kesällä -44.
Aloitettiin suuret tie- ka linnoitustyöt. Jo yöllä 2/3.9. 44 käskettiin 20. VuorA:lle aloittaa irtautumisvalmistelut. Aluksi oli tarjoitus vetää joukot Kemi-Rovanimei-Petsamo tasalle, mutta sitten annettiin lupa tyhjentää Suomi. Se tapahtui jo lokakuussa, kun puna-armeija iski Petsamoon.
"sinulla on sellainen asenne, että kaikki mitä itse esität on totta ja perusfaktaa mitä ei tarvitse todistaa. Mutta eriävät mielipiteet pitäisi todistaa. "
Se fakta, mitä esitän löytyy helposti mistä tahansa sotahistoriasta. Jos kiistää tutktimustulokset, niin silloin pitäisi esittää todisteet. Omat kuvitelmat eivät ole todiste. Esimerkiksi, jos väittää, että saksalaisilla ei ollut huoltojärjestelmää, niin pitäisi todistaa, ettei heillä ollut puolen vuoden varastoja eri puolilla Suomea. Tai, jos 20. VuorA:lla myönnetään olleen varastoja, niin miten kuvitellaan 163.D:n pärjänneen ilman huoltoa?
todellisia tapahtumia. Parempi onkin vain kuvitella sellaista, mitä ei ole tapahtunut. Menet täysin piekleen menneisyyden ennustamisessa. Kokeile välillä tulevaisuuden ennustamista.
"Toinen fakta on myös kesän 1944 Ribbentropin yritys järjestää valta Saksalle ja hänen Suomen käynnin jälkeiset Sonderkommando Nordiin liittyvät tapahumat. "
Ribbentrophan kysyi eikö Suomesta löydy tuhatta luotettavaa miestä vallankaappauksen tekemiseksi. Miksi hän kysyi sellaista, jos kerran Lieksassa ja muualla oli joukot valmiina? Jos R. ei tiennyt asiasta 44, niin miten palstan höpöhessut voivat tietää siitä 2010?
Sonderkommando Nord taas oli organisaatio, joka piti yhteyttä Suomen vastarintajärjestöön. Jos oli miehitys suunnitteilla, niin miksei se johtanut miehitystä? Ja miksi se perustetttiin syksyllä -44, jos toimintaa oli suunniteltu keväästä -41?
Kaikki väitteet aikeista miehittää Suomi ovat ilmasta temmattua puuta heinää, jota ei voi tukea yhdelläkään faktalla.
argumenttisi nykyään. Ei ketään vakuuta jos keskustelija ei osaa sanoa muuta kuin, että vastaväittäjä ei tiedä mistään mitään. Tarkoittanee silloin tosiasiassa, että itseltä loppui paukut juuri sillä hetkellä.
.....Ribbentrophan kysyi eikö Suomesta löydy tuhatta luotettavaa miestä vallankaappauksen tekemiseksi. Miksi hän kysyi sellaista, jos kerran Lieksassa ja muualla oli joukot valmiina?......
Tottakaihan hallitus piti vaihtaa oli Suomessa Saksan joukkoja tahi ei. Ei Lieksassa oleva joukko olisi tietenkään pyrkinyt esittämään Suomen halllitusta, pääministeria, presidennttiä eikä eduskuntaa. Kyllähän paljastitkin täyden pihalla olosi, pahemman kuin on yhdelläkään lumiukolla vielä koskaan ollut.
Minä esitän vain faktoja palstan hupi-uunojen juttujen kumoamiseksi. Silkkoihin kuvitelmiin ei tietenkään mitään faktoja kannata uhrata.
Kerro nyt vaikka todisteet asiitä, että saksalaisten joukkojen poistumista Suomesta -44 ei valmistelua eikä kai edes tapahtunut.
"Ehkäpä meidät turaanit olisikin liitetty germaaniseen Ruotsiin kunhan ensin sinnekin olisi järjestetty natsihallinto ja siivottu pois vanhat puolueet."
On todella raudankovaa faktaa.
"Tarkoittanee silloin tosiasiassa, että itseltä loppui paukut juuri sillä hetkellä. "
Sinulla raukalla ei ole juttujesi pohjaksi edes niin paljon paukkuja, että ne voisivat loppua. Koeta saada selville kuvitelmien ja tositapahtumien ero.
....Esimerkiksi, jos väittää, että saksalaisilla ei ollut huoltojärjestelmää, ....
Kukahan tuollaista on jossain kohtaa väittänyt, enpä ole huomannut? Mutta jos sinä olet huomannut niin linkkaa toki meille kaikille.
Mutta sinä puhut koko ajan sodan loppuvaiheista jolloin kyseessä oli täysin eri maailma kuin keväällä -41, jolloin natsella oli vielä täysi usko omiin, rajattomiin, kykyihin järjestellä koko maailman asiat. Miksi se on sinulle niin vaikea tajuta?
Mutta voisit noitten toistelujesi asemesta valaista meitä silläkin tiedolla, että miksi Hitler ja natsit olisivat tehneet yhden turaanilaisen kansan suhteen poikkeuksen siihen mitä turaaneille yleensä oli suunniteltu tehtävän. Aloita pohdintasi vaikka siitä niin ehkä saat uusia näkökulmia eikä tarvitse koko ajan toistella muutamaa Vuoristoarmeijakunnan vaiheisiin liittyvää päivämäärää. Totuus ei löydy näistä muutamasta sodan loppuvaiheen päivämäärästä vaan se löytyy isommista natsiperiaatteista sekä Hitlerin tunnetuista luonteenpiirteistä. Pitää mennä perusteisiin eikä vain selata päivämääriä, sillä ne ovat kehällisiä asioita.
joku joukko? No, mikä? Se ei siis ollut Suomen tuleva hallitus? Mistä sen tiedät?
Jos se oli valmistautunut miehittämään Suomen, niin miksi R. ei siitä tiennyt?
Ja miksi R. neuvotteli presidentin kanssa, jos oli valmisteltu vallankaappaus?
Et oikein tietojen puolesta kelpaa edes vitsiksi, mutta uskohan se tärkeintä on.
Minä esitän vain faktoja
Kyllä esittämäsi päivämäärät sodan loppuvaiheista ovat faktoja, ei niitä kukaan kiistä. Mutta sitten kun esität mitä ne tarkoittavat ja mitä ne eivät tarkoita niin se onkin jo sinun omaa tulkintaasi eikä mitään faktaa. Lisäksi sinä puhut koko ajan eri ajankohdista kuin siitä milloin päätökset Lieksankin tukikohdasta on tehty. Sekä puhut siitä ajasta kun sodan koko luonne oli jo muuttunut täysin toiseksi eikä sodan päättymisestä idässä ollut enää tietoakaan.
.....niin miksi R. ei siitä tiennyt?......
Miten niin ei tiennyt? Mistä sinä tiedät nyt 70 v myöhemmin mitä kaikkea R tiesi ja mitä ei. Vai meinaatko, että jos olisi tiennyt niin ilman muuta hän olisi sen täällä kyläillessään kertonut? Jotain tuollaista tunnut nimittäin esittävän.
......Ja miksi R. neuvotteli presidentin kanssa, jos oli valmisteltu vallankaappaus? .....
Mutta tietääkseni sitä ei ollut vielä toteutettu, vai oliko. Eiköhän siihen asti neuvotellakin virallisten valtioelinten kanssa. Tiedätkö, että Tsekkoslovakiankin kaappaus sovittiin heidän virallisen pressansa kanssa? Et siis tiennyt. Hyvä, niin oletinkin.
.......Et oikein tietojen puolesta kelpaa edes vitsiksi......
Sinun esityksesi kyllä jo alkaa kelvat vitsiksi, totta totisesti.
järjen hiventäkään tuossa höpinässä. Ei tosin ollut alunperinkään. Kun tiedot puuttuvat, ne puuttuvat. Siinä ei juttujen keksiminen jälkeenpäin auta mitään.
Aluksi hieman taustaa Cellariuksen toimintasuunnista.
Abwehr toimi Helsingin Saksan suurlähetystössä, jonka sotilasasiamies oli Horst Rössing, ja laivastoasiamiehenä hänellä oli Reimar von Bonin. Heidän toimiaan ohjasi Saksasta Abwehr. Rössingin kuoltua v.42hänen tilalleen tuli eversti Horst Kitshman. Jo v. 1938 Alexander Cellarius tuli laivastoasiamies von Bonin apulaiseksi Syksyllä 1940 tämän laivastoasiaintoimiston sisään Cellariuksen johtoon perustettiin Abwehrin KO Finland, osoite oli 1941 Makasiininkatu 9 Helsinki, toimistoa alettiin kutsua Byro Cellariukseksi. Saksalaisten vallattua Viron niin sinne perustettiin Cellariuksen alainen vastaava toimisto.
Byro Cellariuksen toimintalinjat olivat kuten Abwehrinkin, tiedustelu, vastavakoilu ja sabotaasitehtävät vihollisen selustassa. Suomessa oli sivuhaaraosasto Mikkelissä päämajassa, Rovaniemellä, Kotkassa sekä Liinahamarissa. Rovaniemellä toimintaa valvoi Werzech ja hänen jälkeen ev.lut. Freyseng. Lisäksi Suomessa toimi RSHA:n Suomi osasto jota johti Alarik Bros. Brossilla oli huvila Huopalahdessa.
Siis ei mitään Lieksassa!
Toiminta Suomen käydessä sodasta irtautumisneuvotteluja.
Alkuvuodesta 1944 Abwehr liitettiin turvallisuusvirasto RSHA:iin. Suomessa järjestely näkyi siten, että elokuussa Byro Cellariuksen tiedusteluosa siirtyi majuri Brossin alaisuuteen. Vastatiedustelu jäi edelleen Cellariuksen johtoon. Kun ulkoministeri von Ribbentrop vieraili yllättäen vuonna 1944, hän tapasi Brossin ja Cellariuksen. Näille herroille hän antoi tehtäväksi perustaa vastarintaliike, jonka olisi tarpeen tullen suoritettava vallankaappaus, estettävä erillisrauhan solmiminen ja taisteltava Saksan rinnalla loppuun saakka. Vallankaappauksen mahdollisuutta hän oli pohtinut myös suurlähettiläs Blucherin kanssa, joka ei ollut pitänyt sitä Suomessa mahdollisena. Vallankaappaus ja sotilasdiktatuurin luominen eivät olleet uusia asioita natsi Saksalle ulkopolitiikan keinovalikoimassa, sillä näinhän oli toimittu mm. Unkarissa, maaliskuussa 1944.Bross ja Cellarius ryhtyivät saamansa tehtävän mukaisesti juuri ennen välirauhaa luomaan vastarintaorganisaatiota, joka sai nimekseen Sonderkommando NORD (ERIKOISOSASTO POHJOINEN). Tästä uudesta organisaatiosta tuli kummankin tiedustelupalvelun, Abwehrin ja RSHA:n, yhteinen jatke UUDESSA VIHOLLISMAASSA, Suomessa. Organisaatioon etsittiin sopivia saksalaismielisiä henkilöitä IKL:n piiristä ja SS/miehistö. Mukaan pyrittiin saamaan upseereita, poliiseja, tiedustelu- ja vastatiedustelutehtävissä palvelleita sekä erikoisesti jääkäreitä.
Majuri Brossin kerrotaan suunnitelleen Suomelle myös varjohallitusta, joka olisi toiminut ulkomailta käsin. Saksalaismielisiä että Saksaa vihaavia henkilöitä kortistoitiin, jonka työn oli aloittanut Aarne Runolinna jo ennen jatkosodan alkua. Välirauhan tultua Byro Cellarius evakuoitiin, myös Bros pakeni merimieheksi naamioituneena.
Tiedustelu ja vastarintatoimistoa he ryhtyivät organisoimaan pohjois Saksasta, yhteyttä pidettiin radioexpertti Kyrreen, joka toimi Helvarin vintillä lähettimineen, seurassaan puhelinlaitoksen diplomi-insinööri Karl Sundholm.
Vastarintaliike kokosi parikymmentä suomalaista Swienemundeen koulutettavaksi sabotaasi tehtäviin. Eräs heistä oli Lauri Törni. Hän ei suostunut lähtemään Suomeen sabotööriksi,kuten osa jotka pudotettiin laskuvarjolla Suomeen. Suomalaisia koulutettiin n. 50 SS-miestä Berliinissä. Lisäksi saksalaisilla oli Norjassa suomalaisten SS-miesten miehittämä Sonderkommando. Maanpetos oikeudenkäynnissä tuomion sai 23 henkilöä, kuulusteluissa kävi 150 henkilöä joista 50 pidätettiin kuulusteluitten ajaksi. Vastarintaliikkeen pääorganisaattori ev.lut-insinööri Johan Fabritius kuoli valpon käsiin.
On hyvä, että palstalla on edes muutamia täysipäisiä. Noiden kuvittelijoiden jutut menevät aina vain mahdottomammiksi. Siinä pätee sanonta:joukossa tyhmyys tiivistyy. Ja noin tyhmässä joukossa se vasta tiivistyykin.
oli mielessä sen kertoi minun isoisä aikoinaan sinne ne kirkon taakse hautasi suomalaisia joita tappoivat, suomi antoi kurittomia poikiaan heille tapettavaksi, olivat oikein oman pienen hautausmaan tehneet tapetuille suomalaisille, käykää katsomassa jos ette usko, siellä se on tänäkin päivänä
Heikki Ylikangas asialle. Sillä kun oli vähän huonoa tuuria siellä Huhtiniemen kaivauksissa ja kun meillä nyt on takuuvarma vihje, niin voitaisiin odottaa parempia tuloksia.
tarvii tuolle hautausmaajutun tekijälle hälyttää. Päässä sillä heittää, mikä lie, alimman rodun edustaja.
ei se mikään salaisuus lieksassa ole se kirkkomaan takana oleva hautausalue jonne on haudattu muita kuin virallisesti kuolleita, ovat eri syistä tapettuja, ota mölli selvää ennenkuin uliset
virallisesti vielä kuolleet niin eläviäkö ne siellä ovat?
Olet tyypillinen itä-suomalainen kollo ja retardi, aivoja ei juuri ollenkaan.
itsemurhan tehneitä ja kirkosta eronneita. Kyllä ne on ihan virallisesti kuolleita. Kirkonkirjoista ja hautausmaan kartoista löytyy tiedot. Ei ole yhtään teloitettua.
Punapöllöjen mielikuvitus se tekee aina kepposensa. Kun harkinta puuttuu.
ne on ilmoiteettu kadonneiksi tai muuanne muutaneiksi senkin aivoton tahvo
yritä nyt koota vaikka kirpputorilta hieman järkeä päähäsi. hautaako kirkko noita oman alueensa ulkopuolelle kaupungin maille. olet sinä oikein reikäjuustoaivo ei muuta voi sanoo sinusta lahtari
ottaa itsemurhan tehneitä eikä kirkosta eronneita viralliselle hautausmaalle. Silti heidät on jonnekin haudattava. Joissain paikoissa se on tehty hautausmaan sisälle, mutta syrjään. Lieksassa hautaus on tapahtunut ulkopuolelle. Sama on monessa paikassa muualla. Kyse ei siis ole mistään teloitetuista, vaan kirkkoon kuulumattomista..
Jotta vonkuu. Seurakunnan on aivan pakko ottaa kaikki ja se on fakta. Kirkkio saa kerätä Yhteisöveroa juuri hautaustoimen hoitamista varten. Ketään ei saa haudata muuanne kuin hyväksytylle hautausmaalle. Kirkko ei voi haudata ketään aidan taakse kaupungin maille.
Ota nyt ees vähän selvää asioista ennenkuin alat mökeltää täällä tonttu.
kirkkomaan takana, satamaan johtavan tien varrella, on myöskin saksalaisten sotilashautausmaa. Paikka on unohdettu ja tienneekö sitä kukaan lieksalainenkaan enää.
haudattu saksalaisten telottamat lieksalaisetkin ja paikka on selvillä, on ollu lapsuudesta asti kun iso isä näytti sen, hänenkin veli on saksalaisten telottama
nimetkin. Ja miksi teloitettiin, milloin? Tutkijat eivät tiedä mitään tällaisista asioista. Ota yhteys tri Lars Westerlundiin Helsingin yliopistoon tai vaikkapa Joensuun yliopiston historian laitokselle.
Vai tuliko vain uusi vale entisten jatkoksi????
ovat niin kerro nimet. Ketä ammuttiin, milloin, miksi? Vai yritätkö vain pitää valetta hengissä?
toistaa virallista totuutta ja vaikenee epämiellyttävistä tapahtumista. ei ne oikeasti eroa venäläisistä kolleegoistaan vaan vetää kotiinpäin niin paljon kuin kerkeävät.
suomalaisiin tukimuksiin, vai miksi höpiset aivan pötyä. Lue nyt vaikka Ohto Mannisen, Martti Turtolan, Lars Westerlundin ja Oula Silvennoisen tutkimuksia ja kerro, missä he vetävät kotiinpäin.
Ja mikä on se "virallinen totuus", jota ne toistaa?
Jos tiedät jonkin paremman totuuden, niin mikset kerro sitä?
Mihin sinä niitä nimiä tarvitset. Et edusta minkään valtakunnan asiantuntemusta joten on aivan yhtä tyhjän kanssa antaa nimiä ja vielä tällaisella julkisella palstalla.
Ainakin vuosina-42 ja -43 saksalaiset teloitti joitain suomalaisia Lieksassa. ei tainneet nuo tutkijat olla silloin vielä syntyneet. Eihän he saa tietoa jos joku ei kerro, ja sitten jos eivät usko niin he jättävät kertomatta eteenpäin, ja sitten sinunlaiset touhot sanoo ettei ole kun tutkijat eivät niistä kirjoita.
Jos puhut totta, kerro edes teloitusten aika ja montako teloitettiin ja miksi? Saksalaisilla ei nimittäin ollut oikeutta tuomita suomalaisia eikä suomalaisilla saksalaisia. Sinulla on siis aivan uutta tietoa. Voisit kyllä jakaa sitä. Kyseessä on nimittäin vakava rikos ja syyllistyt sen salailuun.
"Ainakin vuosina-42 ja -43 saksalaiset teloitti joitain suomalaisia Lieksassa. ei tainneet nuo tutkijat olla silloin vielä syntyneet. Eihän he saa tietoa jos joku ei kerro, ja sitten jos eivät usko niin he jättävät kertomatta eteenpäin."
Ei tutkijan tarvitse olla elänyt tutkimanaan aikana. Jos kukaan ei ole teloituksista kertonut, niin miten sinä niistä tiedät? Miten yleensä on mahdollista, että yksinomaan sinä tiedät asiasta?
Olet ilmeisesti keksinyt koko jutun. Niinhän se Huhtiniemen huhukin lähti liikkeelle. Mielikuvitusrikas satusetä alkoi kertoilla juttuja. Ne levisivät ja muuttuivat tosiksi. Muista kuitenkin, että silläkin sadulla oli surullinen loppu. Niin on sinunkin höpinöilläsi.
Mutta älä lannistu. Aina on joku vielä sinuakin tyhmempi, joka uskoo kaiken paitsi tosiasiat. Anna palaa vaan.
Tuo edellinen, mutta olen seudulta kotoisin. Kyllä siellä ihmiset puhui kuiskien joistain saksalaisille toimitetuista jotka nämä olivat teloittaneet.
Tuo höpinäsi vakavan rikoksen salailusta on taas luku sinänsä jonka varmaan tiedät täysin pohjaa vailla olevaksi. Koeta saada poliisit asialle niin silloin viimeistään tajuat sen ihan itse.
Ei kaikki ole perätöntä mitä sinä et ole saanut tietoosi. Vähäinen olisi tiedon määrä maailassa jos vain se olisi totta ja tapahtunutta minkä sinä tunnustat.
Voisitko vaieta tuosta joutavuudestasi ja syventyä hieman muihinkin tietolähteisiin. Matkusta Lieksaan ja etsi vanhoja ihmisiä ja haastattele heitä, voit yllättyä.
Itse en ole riittävän vanha, mutta kuitenkin lähellä 70v. Minä elin siihen aikaan kun asioista puhuttiin ja ne oli akuutteja ja kipeitä.
Olen tutkinut Lieksan mennyttä historiaa ehkä enemmän kuin sinä ja minulla on puolellani etuja joita ei sinulla ole.
Ei vaan tule tietoa. Minähän yritän juuri saada teiltä tietoja tästä vakavasta rikoksesta, jonka väitätte Lieksassa tapahtuneen.
Kuka toimitti suomalaisia saksalaisten teloitettavaksi ja miksi?
Milloin se tapahtui? Kuinka sinä ja joku muu voi tietää asiasta, jos se kerran on ollut hirveän salainen? Ja miksi kukaan ei ilmoittanut teloituksista sakujen lähdettyä?
Kerrotte vain satuja. Uskoo ken haluaa.Kyllä niitä näillä palstoilla piisaa. Tämä LIeksan juttu on sitä avuttomampaa päätä.
Itellänikin on ikää jo yli 60 v ja muistan mitä vanhat niistä sakuista 50-luvullakin sanoivat. Sanoivat yleisesti, että "miehitysjoukkoja ne oli, silloin elettiin sellaista aikaa" ja "hyvä kun Saksa hävisi, päästiinpähän niistäkin eroon, ei ne muuten olisi lähteneetkään". Ehkä ihmiset tiesivät silloin jotain sellaista mitä nykyajan suurina neroina itseään pitävät tutkijat eivät tiedä.
Kaikkea maailman asiaa kun ei kirjoiteta arkistoihin ja/tai arkistoja tuhotaan ja tuhoutuu sodissa paljon. Kukaan ei tiedä mitä kaikkea dokumentaatiota ja käskyjä sakut tuhosivat poislähteissään. Saattoi olla jopa kuoria, joita joukon komentajakaan ei ollut vielä siihen mennessä saanut avata vaan piti saada erillinen lupa koodilla avata ne salaisimmat käskyt.
Siihen asti toiminta oli peitetoimintaa tai ihan oikeaakin koska kun sota yllättäen pitkittyi ja kaikki muuttui niin olihan se järkevää saada ukoille jotain tekemistäkin.
ei harjoita mitään peitetoimintaa. Siitä oli kyse Lieksassa. Salaista siellä voi olla mies- ja materiaalimäärät.
Siviileille sellaisista asioista ei kerrota. Ei varsinkaan vieraassa maassa.
Tietoja et saa sillä et ole sitä tasoa jolle tietoja annettaisiin. Eikä niitä muutenkaan täällä Suomi24 palstalla jaeta. Ole sinä onnellinen tietämättömyydessäsi. Sillä ei ole kenellekään mitään merkitystä uskotko sinä vai et.
huoltoetappi vasta kun sota pitkittyi. Eihän saksalaisten 163. divisioonan pitänyt alunperäisen suunnitelman mukaan jäädä pysyvästi Syvärille rähjäämään ja ammuksia kuluttamaan vaan sen oli tarkoitus kuuluisan "kädenlyönnin" jälkeen jatkaa ties miten kauas itään ja lopulta kotiuttaa. Saksahan tarvitsi työvoimaa teollisuuteen eikä sillä ollut tietenkään tarkoitus pitää enää voitokkaan sotaretken jälkeen kaikkia reserviläisiään aseissa.
Vain hullu olisi suunnitellut jo alusta alkaen huoltoetappia Lieksaan divisoonalle, joka olisi painunut Syväriltä ties minne ja sitten melko pian kotiutettu. Ei sellaisessa puuhassa olisi ollut mitään järkeä.
Sinä ajattelet tilannetta aina väärää ajankohtaa peilaten. Ei se ole ratkaisevaa mikä oli tilanne sakujen hyökkäyksen pysähdyttyä vaan se ratkaisee miten sodan piti mennä alkuperäisoletusten mukaan. Ihan kuin pelkäisit vieläkin sakujen perimmäisten suunnitelmien paljastumista.
purkauspaikka. Yhtymä toimi kaksi kuukautta Pohjois-Karjalassa. Sen materiaali purettiin Lieksassa ja kuljetettiin autoilla divisioonalle. Yhtymän edettyä Syvärille Lieksa säilyi taempana etappina ja varikkona. Sitten sitä käytti Luftwaffe ja myöhemmin XVIII VuorAK.
Huolto suunnitellaan olevan tilanteen perusteella. Siinä ei amatöörin höpinät vuosikymmeniä myöhemmin paina mitään.
Lieksa palveli myös lepokylänä saksalaisten lähtöön asti.
Nämä ovat faktat. Muu on jälkikäteen kehitettyä humpuukia. Mikään inttäminen ei muuta sitä todeksi.
Se on käynyt jo selväksi, että mitään todellista tietoa teillä höperehtijöillä ei ole. Jos olisi, ei sen julkaisuun tällä palstalla mitään estettä ole.
Pelkäätte, että tiedot tarkistetaan ja paljastutte valehtelijoiksi. Se on kyllä tullut jo selväksi.
yllättävän ymmärtämätön, ja tynnyrintapin reiästä katselija, et ymmärrä ettet ole ihminen joka tietää kaikki koska et tiedä juuri mitään
tämän Lieksacaustia koskevan ongelman vaikka sillä tavalla, että nämä yhteiskunnan vähäosaiset jotka uskovat tai vastustavat kyseistä väittämää siirtyisivät keskustelemaan kyseisestä tapahtumasta vaikka yöaikaan. Eli vältettäisiin tuollaisten joulupukkiuskovaisten ruuhkat päiväaikaan. JOOKOSTA?.
jotain faktoja Lieksan saksalaisista, niin mikset kerro niitä?
Etkö tajua, että sakujen alkuperäisaikeista ei tietoja ole säilynyt tai sitten niitä ei ole koskaan paperille ole uskallettu laittaakaan tietovuotojen pelossa.
Mutta historiaa pitää osata arvioida myös eri toimijoiden näkökulmasta ja toimijoiden tarkoitusperät ja ajattelutavat sekä ajankohdat huomioiden. Olemassaoleviin dokumentteihin tuijottelu johtaa armotta harhaan ja pahasti johtaakin.
Pitää kysyä ensimmäisenä itseltään seuraavia kysymyksiä:
- miksi joku olisi Saksan sodanjohdossa keväällä 1941, Barbarossan suunnitelmia tehtäessä, ajatellut tarvittavan 163. divisioonaa varten kiinteä huoltoetappi Lieksaan. Jos näin ajateltiin niin miksi ko. divisioonan piti jäädä voitetun sodan jälkeen niin lähelle Lieksaa ja yleensäkin Itä-Karjalaa
- miksi Hitlerin kaltainen, epäluulojen täyttämä mies, olisi jättänyt tärkeän luoteis-Venäjän suunnan varmistamatta jättäen sen heikon Suomen varaan
- miksi natsit olisivat tehneet rotuopissaan poikkeuksen Suomen turaanilaisen kansan suhteen jättäen meidät Euroopan Herrakansan rinnalle hallitsijakansaksi. Vai olisiko meidätkin siirretty Siperiaan kuten norjalaiset ja ruotsalaiset piti siirtää, vahtimaan venäläisiä
Näitä kun pohtii niin alkaa ihmetellä. Mutta puupäitten on helppoa kieltäytyä ajattelmasta inisten vain puuttuvia dokumentteja
"- miksi joku olisi Saksan sodanjohdossa keväällä 1941, Barbarossan suunnitelmia tehtäessä, ajatellut tarvittavan 163. divisioonaa varten kiinteä huoltoetappi Lieksaan. Jos näin ajateltiin niin miksi ko. divisioonan piti jäädä "
Ei sellaista kukaan ajatellut. 163.D.n käyttö päätettiin ensin Hangon suuntaan. Kuin sitten Hanko päätettiin jättää kypsymään, divisioona siirrettiin Oulusta junilla Mannerheimin reserviksi P-Karjalaan. Sen huolto purettiin Lieksassa ja taistelujoukot Enossa. Lieksasta muotoutui huoltoetappi, koska se oli lähin asema ja siitä lähti maantie div:n toiminta-alueelle Ilomantsin suuntaan.
Asia on aivan yksinkertainen. Aluksi vuokrattiin varasto- ja majoitustiloja, sitten niitä ruvettiin rakentamaan, kuten pohjoisessa oli tehty jo syksystä -40. Viimeistään loppuvuodesta -41 oli selvää, että talvi tultaisiin viettämään Suomessa.
Etapit eivät olleet sen kiinteämpiä kuin muutkaan tukikohdat.- Kun niitä ei tarvittu, ne tyhjennettiin. Kun 163.D keväällä -42 siirrettiin Sallaan, sen toiminta Lieksassa loppui. Tilalle oli jo tullut Lufwaffen varikkotoimintaa ja sitten XVIII VuorAk otti etapin käyttöönsä.
Armeijan huoltojärjestelmällä ei ole mitään tekoa rotuoppien kanssa.
Höperön ketaleen kuvitelmat eivät muuta mennyttä historiaa. Se osoittaa vain täyden tietämättömyyden viime sodan todellisuudesta.
....Tilalle oli jo tullut Lufwaffen varikkotoimintaa ja sitten XVIII VuorAk otti etapin käyttöönsä.......
Mihin kummaan nuo kaksi mainittua joukkoa muka Lieksan tukikohtaa olisivat tarvinneet? Ei niin mihinkään järkiperäiseen toimintaan kun järellä ajattelee. Jos 163. D ei sitä tarvinnut niin mitä nuokaan kaksi olisivat sillä tehneet?
käsitelty Sorokan valtaukseen luvatun saksalaisen 7.Vuoristodivisioonan mahdollisia huoltotoimia.
Lopettaisit höpinäsi, lue tosta linkistä niin näet, että ko. divisioonan huollon kannalta Lieksa olisi ollut lähes järjettömin paikka mitä kukaan olisi voinut keksiä. Kyllä huoltoetappi olisi perustettu lähemmäs huollettavaa, ainakin kun sen tarkoitus oli lähteä suurhyökkäykseen ja sitten etenemään. Huoltoa ei olisi järjestetty autokuljetuksin Lieksasta Ilomantsin kautta järjettömän huonokuntoisia teitä pitkin vaan tavarat olisi tuotu satamasta junilla lähemmäs sitä aluetta missä niitä tarvittiinkin. Paikkoja olisi tasan tarkkaan löydetty lähempää divisioonaa.
http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/tapahtumat/21102008.html
kaikki. Mutta vasta loppuvuodesta -41. Kesäkuun lopulla 163. D tuotiin junilla Norjasta ensin Ruotsin läpi ja sitten Oulun kautta Suomen halki Ilomantsiin. Se taisteli siellä osana Karjalan armeijaa syyskuuhun asti. Silloin Lieksa oli keskeinen etappi.
Tietysti huolto siirrettiin l'ähemmäksi 163.D.n lähdettyä syyskuun alussa etenemään Syvärille VI AK:n jäljessä. Lieksa oli silti huollon materiaalin purkauspaikka ja lepokylä, jossa hommassa se oli jo kaksi kuukautta palvellut.
Tietysti huoltoa siirrettiin lähemmäs divisioonaa, luultavasti Aunuksenkaupunkiin asti. Se ei mitenkään poista Lieksan käyttöä kesä-syyskuun aikana 163.D:n etappina. Sitten tulikin talvella jo muita joukkoja.
Koeta edes pikkuisen perehtyä sotahistoriaan. Lue vaikka 163.D.n historia.
Sorokan hyökkäykseen tarkoitettua materiaalia talvella -42. Sitä vietiin myös Tiiksjärven tukikohtaan Luftwaffea varten.
XVIII VurAK otti rintamavastuun Kiestingin - Uhtuan suunnalla. Sen joukkoja ( nn. 7. VuorD) tuotiin Saksasta ja Baltiasta mm. Hangon ja Kotkan kautta. Lieksa on siinä sopivasti matkalla ja siellä oli jo etappia varten rakennuksia. Se vapautui 163.D:lta.
Tämä liittyi siis Mannerheimin vaatimuksiin Saksalle. Heidän oli otettva rintamavastuu III AK:lta myös Kiestingin ja Uhtuan suunnilla.
Miten olisi pieni perehtyminen sotahistoriaan?
käsitä edes 163.D:n toimintaa.
7. VuorD kuului XVIII VuorAK:aan. Se tuotiin vähitellen Uhtuan suuntaan kesästä -42 alkaen. Sillä oli siis heti käyttöä Lieksan etapille. Stä ennen siellä oli mm. Divisioonaryhmä Kräutlerin joukkoja. Koska huolto kulki paljolti myös Hangon ja Kotkan kautta oli Lieksalla edelleen käyttöä taempana etappina. Ei se mikään keskeisen tärkeä ollut, mutta yksi muiden joukossa.
Asia ei muutu miksikään siitä,että näillä höpöheikeillä ei ole harmaata haisua saksalaisten toiminnasta Suomessa.
alunperin 7.VuorD:n tukemaan Sorokan hyökkäystä ja kun siitä ei tullut mitään, niin divisioona ohjattiin Uhtualle. Pajari lähetti marraskuussa 1941 valmiin suunnitelman Kannakselta Päämajaan kuinka hyökkäys pitää suorittaa.
Mikko Karjalainen kirjassaan Ajatuksista operaatioiksi : Suomen armeijan hyökkäysoperaatioiden suunnittelu jatkosodassa käsittelee tapahtumia Päämajan operatiivisen osaston näkövinkkelistä.
Yhtenä mahdollisuutena voisi olla, että Lieksan tukikohta valmisteli 7.VuorD:n huoltoa Rukajärven kautta Sorokkaan ja kun hyökkäyssuunnitelma ei toteutunutkaan ,niin ainakin osa Uhtuan huoltoliikenteestä Saksasta jäi kulkemaan Pielisenrataa Suomenlahdelle. Sellainenki seikka tukee teoriaa, että pohjoisen satamat Oulussa jäätyivät huomattavasti aikaisemmin kuin Suomenlahdella. Jäänmurtokalustosta oli todella kova puute sotien aikana.
Sotien aikaisesta rautatieliikenteestä on julkaistu useita hyviä tutkimuksia ja sieltä saattaisi löytyä selitys Lieksan tukikohdalle.
Tuskin kukaan täysjärkinen väittää, että 100-200 keski-ikäistä huoltomiestä pitäisi kymmeniätuhansia suomalaisia korpisotureita kurissa.
mutta Airo kävi erikseen talvella -42 rintamalla suunnittelemassa Sorokan hyökkäystä yhdessä Raappanan ja Laguksen kanssa. Pajari oli silloin Kannaksella, ei ollut mukana.
"Pajari lähetti marraskuussa 1941 valmiin suunnitelman Kannakselta Päämajaan kuinka hyökkäys pitää suorittaa."
Mahtaakohan pitää paikkansa?
Lieksa oli siis yksi aivan tavanomainen huoltoetappi. Kaikki sen ympärille punotut sekavat houreet ovat houreita.
"Yhtenä mahdollisuutena voisi olla, että Lieksan tukikohta valmisteli 7.VuorD:n huoltoa Rukajärven kautta Sorokkaan ja kun hyökkäyssuunnitelma ei toteutunutkaan ,niin ainakin osa Uhtuan huoltoliikenteestä Saksasta jäi kulkemaan Pielisenrataa Suomenlahdelle."
Tuo on mahdollista. Lieksa nimenomaan oli myös Lufwaffen käytössä, sillä Keitel lupasi avokätisesti ilmavoimien tukea Sorokan hyökkäykselle.
Vähemmän tunnettua on myös Kotkan käyttö XVIII VuorAK:n kuljetuksiin. Ne aiheuttivat osaltaan Kotkan rajut pommitukset. Kotkasta on suhteellisen lyhyt reitti Kontiomäelle silloin kun Pohjanlahden satamat ovat jäässä.
tuo alla oleva kirja. Siellä käsitellään Sorokan hyökkäyksen ohella paljon muutakin mielenkiintoista Päämajan vinkkelistä. Sieltä löytyy maininta myös Pajarin suunnitelmasta jonka hän lähetti Päämajaan suoraan IVAK:n ohittaen. Saattoi saada Oeschista elinikäisen vihamiehen.
Karjalainen, Mikko Ajatuksista operaatioiksi : Suomen armeijan hyökkäysoperaatioiden suunnittelu jatkosodassa / Maanpuolustuskorkeakoulu, 2009
suunnitelman lähettääkin.
Oleellista on, että Airo, Raappana ja Lagus laativat yhdessä Sorokan valtaussuunnitelman 14.3. 42 Novinkassa 14.D:n esikuntakorsussa.
Ryti ja Mannerheim hylkäsivät sen poliittisista syistä peläten USA:n reaktiota.
7. VuorD oli tuolloin kokonaan Suomessa. Se olisi voitu lähettää Uhtuan suunnasta hyökkäämään Vienan Kemiin tai Rukajärven kautta Sorokkaan yhdessä suomalaisten kanssa. Lieksaan ja Tiiksjärvelle tapahtunut materiaalin kokoaminen sopii tähän kuvioon.
.....Sitten tulikin talvella jo muita joukkoja......
Ei Lieksaan tietääkseni tullut mitään muita joukkoja koko sodan aikana. Mitä ne Lieksassa olisivat tehneetkään?
.......Koeta edes pikkuisen perehtyä sotahistoriaan. Lue vaikka 163.D.n historia......
Opi sinä erottamaan tosiasiat ja peitetarinat toisistaan. Älä ota historiankirjoitusta aivan 100 % totena. Aikalaisilla on se paha tapa, että melko usein ne haluaa jättää historiaan tietyn, manipuloidun, näkemyksen tapahtumista. Objektiiviseen rehellisyyteen pyritään aika harvoin.
"Ei Lieksaan tietääkseni tullut mitään muita joukkoja koko sodan aikana. Mitä ne Lieksassa olisivat tehneetkään?"
Talvella -42 alkoi rintamalle tulla XVIII VuorAK:n joukkoja ottamaan rintamavastuuta suomalaisilta Uhtuan suunnasta. Ne käyttivät Lieksaa etappina kuten aiemmin. Lisäksi sinne kerättiin Luftwaffen materiaalia. 163.D:n käyttö loppui kesällä -42, kun div siirrettiin Sallaan. Se vei silloin materiaalinsa ja miehensä pois.
"Opi sinä erottamaan tosiasiat ja peitetarinat toisistaan."
Mistähän peitetarinoista on kyse? Tarkoitatko omia kuvitelmiasi? Minä kerron vain todistettuja faktoja saksalaisten toimista. Sinulla ei ole asioista alkeistietojakaan. Höpiset omiasi.
.... XVIII VuorAK:n joukkoja ottamaan rintamavastuuta suomalaisilta Uhtuan suunnasta. Ne käyttivät Lieksaa etappina kuten aiemmin......
Meinaatko, että materiaalille ei olisi löytynyt varastopaikkoja hieman lähempänä Uhtuaa kuin mitä Lieksa on? Kyllä varastojen sijoittelussa oli koko ajan järki mukana, ei niitä roiskittu minne sattuu. Lieksalla Uhtuan suunnan joukkojen varastopaikkana ei olisi ollut mitään järkeä.
hampaita. Jos sinulla olisi armeijakunta Petsamossa toinen armeijakunta Sallassa ja SS-divisioona Kiestingissä. Pohjoisen satamat olivat jo kesällä erittäin tukkoisia pienen kapasiteetin vuoksi. Tulee sydäntalvi , meri umpijäässä ja jäänsärkijöitä ei käytössä. Mitä kautta sinä huoltaisit Uhtualla olevan divisioonan.
"Meinaatko, että materiaalille ei olisi löytynyt varastopaikkoja hieman lähempänä Uhtuaa kuin mitä Lieksa on?"
Tietysti suurimmat huoltolaitokset olivat Kontiomäen-Hyrynsalmen ja Kuusamon tienoilla. XVIII AK:lla oli Kokkosalmella satojen parakkien tukikohta.
Lieksa oli taempi etappi, jonne voitiin varastoida nimenomaan porrastusmateriaalia, mitä ei joka päivä tarvinnut jakaa. Lisäksi talveksi oli aina koottava puolen vuoden varastot. Lieksassa oli ratapihaa,tiloja valmiina ja asutuskeskuskin. Sieltä oli saatavissa työvoimaa ja palvelujakin. Kotkan satama oli suhteellisen lähellä ja pitempään auki kuin Kemi ja Oulu.
Lieksa palveli myös lepokylänä. Sellainen oli joka divisioonalla, useimmilla suomalaisillakin Itä-Karjalassa. Saksalaisille ne olivat hyvin tärkeitä, sillä moni sotilas ei pääsyt kotiin koko Suomessa oloaikanaan. Lepokylä tarjosi irtautumisen rintamaoloista.
Toisin jo kesällä tavarat paljon lähemmäs Uhtuaa kuin mitä Lieksa on. Mitä järkeä niitä olisi jättää Lieksaan asti, sieltä on vielä melkoinen matka Uhtualle. Kyllä varastopaikkoja olisi lähempääkin löytynyt, aivan varmasti. Ei Lieksan valinnassa olisi ollut mitään logistista järkeä, ei sitten vähääkään sen ajan liikenneyhteysiä ajatellen. Olisi ollut melkoinen matka Kontiomäeltäkin tai jostain Kajaanista tavaroita autolla Uhtualle talvella raahata. Teitten auraus ei ollut silloin niin simppeliä kuin nykyisin.
.... Lepokylä tarjosi irtautumisen rintamaoloista. ......
ei kyllä kummosia lepopalveluja tarjonnut. Samanlaista sotilaselämään ahtaissa parakeissa se olisi ollut. Mitenkähän siinä olisivat sielu ja ruumis levänneet.
Ehkä tarkoitus olikin enemmän rodunjalostuksellinen.
Jos Uhtuan suunnan joukkojen huoltoa kannatti keskittää Lieksaan niin silloin varmaan Suomi oli keskittänyt omien Lieksan suunnan joukkojensa huollosta osan Uhtualle. Eikös näin pitäisi olla loogisesti ajatellen kun edetään?
aikaista rautatieliikennettä koskevaa tutkimusta olet lukenut. Osaatko kertoa eri ratojen ja ratapihojen kyvyn käsitellä materiaalia tai myös pohjoisen satamien purkauskyvyn.
Hiukan tuosta syvyysporrastuksesta. Miksi Maaselässä taistelleen 1D:n huoltotarvikkeista suuri osa varastoitiin Varsinais-Suomeen.
Varsinais-Suomi oli aluetta, jolta sen divisioonan huolto kerättiin. Eli ei kannattanut viedä Karjalaan ennenkuin oli tarvis. Mutta sitten kun se vietiin divisioonalle niin tuskinpa sitä Uhtualle vietiin vaan aika liki divisioonaa.
Mutta kun sakujen huolto tuotiin Saksasta asti niin mitä järkeä sitä olisi ollut viedä täällä taas poskettoman kauas, hankalan ja kalliin matkan päähän. Kyllä terveellä järjellä ajatellen se vietiin jo samalla kertaa lähemmäs tarvetta.
"ei kyllä kummosia lepopalveluja tarjonnut"
Elämä lepokylän parakissa oli ihan toista kuin asemissa korsuissa. Sai nukkua sängyssä ilman herätyksiä vartioon. Oli säännölliset ruoka-ajat ja saattoi syödä rauhassa lautasilta. Olimhadollisuus kylpeä ja peseytyä, saada puhtaat alusvaatteet jne.
Kanttiinista sai tavaroita ja alkoholia. Messissä saattoi viettää iltaa vaikkapa elokuvissa. Kyllä se oli aivan toista kuin rintamaelämä.
Ja saattoipa löytää Lieksan raitilta juttuseuraa tai vielä parempaa...
Kenties järjestyi pistäytyminen Helsinkiin.
hengessä. Jos sinulla olisi pohjoisessa 200000 miestä huollettavana ja satamat pahasti tukossa ,ratapihat täynnä ja rautatiet eivät vedä tarvittavaa määrää tarvikkeita. Mitä kautta sinä silloin huoltaisit divisioonan joka oli alunperin tarkoitus keskittää Lieksaan Sorokan hyökkäystä silmälläpitäen.
....Messissä saattoi viettää iltaa vaikkapa elokuvissa.......
Missähän päin Lieksaa olisi ollut tuollainen ja noin monipuolinen lepokoti? Vanhojen kertomukset eivät tienneet sellaisesta, siis lepokodista mitään. Nimittäin aika hyvin ne tulivat 3 vuoden aikana tietämään mitä sakuilla siellä oli ja mitä ei.
Eivät logistiikan ongelmat siitään helpotu jos tavarat jemmataan kauas siitä pisteestä missä niitä tarvitaan. Joskushan ne kuitenkin on perillekin vietävä niin miksi ei viedä kerralla kun ne on junaan/autoon lastattu. Eivät välivarastoinnit kaukana tarpeesta logistiikan ongelmia helpota. Enkä usko, että Pohjois-Suomesta tai Syvärin läheltä olisi Suomessa tila loppunut.
Kyllä esim. Venäjällä oli paljon pienemmällä alueella paljon enemmän joukkoja sekä niillä enemmän kalustoa, mm. panssaridivisioonat, isot ilmavoimat, jne... Mahtuihan niittenkin tavarat aivan hyvin. Itä-Suomessa olisi kyllä lääniä riittänyt lähellä joukkojakin.
sijaitsi tukikohta josta käsin 100-200 keski-ikäistä saksalaista huoltomiestä valvoi 100000 suomalaisen korpisoturin kuria, taisteluhalua ja rotupuhtautta. Jopa minä ymmärrän koska olen kohdannut itseäni paremmin asiat hallitsevan henkilön. Sopiiko olla tunkeileva ja kysyä mitä teet siviilissä leivän eteen.
jos Saksa olisi sodan voittanut mitä sekin Lieksan porukka olisi sen jälkeen alkanut tekemään. Suomi olisi tietenkin demobilisoinut oman armeijansa, mitä nyt uudelle rajalle olisi perustettu muutama uusi varuskunta. Lieksan sakusakki olisi tietenkin tarvittu pitämään yllä "huoltoetappia", luonnollisesti. Ja siinä sivussa katsomaan, että Itä-Suomen natseja ei sorreta vaan saavat arvoisensa kohtelun ja riittävästi pomon paikkoja.
että edustat palstalla ilmeisesti aivan normaalia "tietoa".
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että olet sortunut uskomaan puhdasta hölynpölyä Lieksan etapista?
etappi-saksalaisia vastaan? Onkohan Lieksassa saksalaisten hautausmaa johon nuo sankarit on haudattu.
Olivat rintamalla joten eivät tehneet mitään. Hautauspaikka on ei hautausmaata. Heitä kuoli 6 miestä Lieksassa. Heistä 2 teloittivat itse, toisen sotilaskarkuruudesta ja toisen vakoilusta syytettynä, molemmat alle 20v. Hautauspaikkaa en kerro mistään hinnasta koska se olisi heti vandaalien temmellyskenttä.
uskottavalta. Siis tuo omien teloittaminen.
Lieksan partalanmäelle on haudattu ainakin 2 sakua, siihen entisen paloaseman viereiseen peltoon!
Tuossa lähettyvillähän oli sodan aikana sakujen parakkeja!
Luita nousi maasta ulos vielä 1996 jonka jälkeen tontin omistaja rauhoitti perunapellon maanmuokkauksilta!
Minä ikivanhana lieksalaisena voin kertoa teille jotain noista asioista.
Kyllä siellä on tapahtunut aika outoja asioita. Ei niistä kirjallisia dokumentteja ole jonka vuoksi ei näy virallisissa historiankirjoituksissa.
Lieksassa oli jostain syystä ennen sotia aika paljon juutalaisia. Useita sukuja. Sodan aikaan näistä katosi muutamia, mihin lie joutuneet. Pari sukua oli jälellä tuossa -60 luvulla ja nekin aika pieninä. Lieksassahan oli natsi- ja fasistijärjestöjä. Eräs niistä ruskeapaidat. Heillä oli hyvät yhteydet sakuihin ja olivat jokapäiväisiä vieraita noilla parakeilla jotka siellä olivat. Välillä menivät umpiautoilla ja kukaan ei tiennyt mitä veivät koska alue oli ympäröity lauta-aidalla josta ei läpi näkynyt. Aita purettiin heti kun saksalaiset lähti rauhan tultua. Laukauksia parakkialueelta kuului usein.
Vanhoja suojeluskuntalaisia vieraili myös usein parkeilla.
huhuja liikkui vanhojen tunnettujen kommunistien katoamisista samoin juutalaisten. Nyt on jo aikaa kulunut niinkauan että näistä voi puhua.
Historioitsijat ovat paljastaneet ettei juutalaisten olot Suomessa olleet läheskään niin turvalliset kuin on virallisesti annettu ymmärtää.
Niin mihin joutui Lieksan juutalaisia ja kommunisteja sodan aikaan, sitä pohtivat monet -50 luvun vanhat silloin sotien jälkeen. En usko heidän aivan satuja kertoneen koska asuivat sodan ajan Lieksassa paitsi Talvisodan aikaan olivat evakossa. Itse olin silloin -40 luvulla liian nuori voidakseni ottaa kantaa henkilökohtaisten muistikuvien perusteella.
Dokumentit, jos niitä on sakuilla ollut niin on aivan varmasti tuhottu silloin kun he pakenivat.
tuota kirjailijan "luovaa vapautta". Joko olet julkaissut esikoisesi.
Vai oli Lieksa juutalaisten keskus! Ja vielä natsien ja fasistien! Kukapa olisi uskonut syrjäisestä pikku kauppalasta.
On kyllä ihan selvät tiedot, että Suomen juutalaisia ei luovutettu yhtään mihinkään.
Tuo tarina lyö kyllä laudalta kaikki tähän astiset höpinät. Onneksi olkoon!
Karjala olisi meidän.
koulu kesken kun et ymmärrä selvä tekstiä, ainakin minä ymmärsin hyvin, tietojen luotettavuudesta ei tietysti tiedä, mutta ei tainnut puhua mistään juutalaiskeskuksesta vaan joistain suvuista, mees höyry muuanne purkautumaan, kun et asialla näy pärjäävän niin sitten alat vääntää selvää tekstiä muuksi, onneksi olkoon tollo
teitämättömyys loistaa kuin iltarusko tiedätkö minne suomi luovutti neuvostoliiton armeijan juutalaiset sotavangit
venäjänjuutalaiset sotavangit takaisin Neuvostoliittoon 1944 syksyllä hyvin pulskassa kunnossa. Juutalaiset sotavangit kerättiin jatkosodan varhaisessa vaiheessa samalle vankileirille missä heistä huolehti Suomen armeijan lisäksi Tukholman ja Helsingin juutalainen seurakunta. Huomattavasti keskimääräistä paremmasta ravinnonsaannista johtuen heidän kuntonsa takaisinluovutuksen hetkellä oli todella hyvä.
Karjalan korvessa on useita juutalaissukuja, niin se on silloin juutalaiskeskus. Lieksasta ei tällaisia tietoja ole. Juutalaisten pääosa asui ennen sotaa Helsingissä ja Viipurissa sekä eräissä muissa kaupungeissa. Lieksassa saattoi olla yksittäinen perhe.
Mitään natsi- tai fasistijärjestöjä ei Lieksassa myöskään ollut.
Koko juttu on aivan hölynpölyä.
On hyvä, että edes joku tollo uskoo. Onneksi olkoon vain.
että minne Saksan armeija meni niin sinne tuli pian perästä SS ja Gestapo. Miksi Suomen alue olisi ollut poikkeus? Repikää retardit siitä totuutta itsellenne.
Suomella ja erityisesti Suomen natseilla oli varmasti sakujen kanssa paljon enemmän yhteistyötä, epävirallista, kuin mitä historia kertoo. Asioista vain oli viisasta vaieta sotien jälkeen sillä liian moni meikäläinen oli sekaantunut asioihin, jotka eivät kestänee päivänvaloa.
Onhan se aika outoa ja vaarallista, että paikkakunta tyhjennetään ensin omasta sotaväestä vieden ne jonnekin korpeen sotimaan ja tilalle tuosdaan sitten vieras sotaväki. Ei se ole muuta kuin miehitystä. Näinhän se meni Puolassa ja N-liitossa ja muuallakin. Saksalla oli miehitysalue täynnään näitä "huoltoetappeja". Osa oikeitakin mutta osa, kuten Lieksakin, niitä peitetarinoita.
Ei Sorokonkaan operaatiota olisi alettu valmistella ilman Mannerheimin ensin antamaa lupaa operaatioon. Ja kun se lupa olisi saatu niin valmistelut olisivat tapahtuneet äkkiä, ei ne olisi vaatineet kuukausia ja vuosia. Saksan mottona oli salamasota ja siihen kuului ripeys, jota kaikki tässäkään ketjussa eivät näytä vielä tiedostaneen. Vaikka sodasta on jo 70 v.
hysteerinen natsi! Että täällä sotavangit oikein lihomaan pääsivät, heh heee.
.....On kyllä ihan selvät tiedot, että Suomen juutalaisia ei luovutettu yhtään mihinkään.......
On muuten ihan selvät tiedot, että Suomen juutalaisia luovutettiin saksalaisille paljon enemmän kuin vain ne 8, joista on puhuttu. Tutkittua faktaa. Ja jos jokin natsimielinen suomalaisupseeri vei juutalaisen sotavangin Rukajärveltä Lieksaan sakuleiriin niin ei sitä mihinkään kukaan tilastoinut eikä siitä tehty historiaan jäävää dokumenttia.
Arvaapas sekin montako juutalaista sotavankia pohjoisessa toimineet Saksan joukot mahtoivat teloittaa. Minä kerron sinulle, niin monta kuin käsiinsä saivat. SS ja rotuopit seurasivat tiiviisti Saksan armeijaa kaikkialle eikä Suomen alue ollut siitä poikkeus. Oltiinhan me ruoka- ja polttoainehuollossa täysin Saksan varassa joten oli parasta opetella jos silloin Finlandisierung.
hyvinkin perehtynyt Lieksan historiaan. Oletko vai esitätkö vain? Mitä tosiassiassa tiedät Lieksan historiasta, tiedätkö mitään?
uskomisen sijasta soittamasta Helsingin juutalaiseen seurakuntaan ja kysymästä asioiden todellista laitaa. Tiettävästi siellä ei ole natseja eikä siellä "vedetä" kansallissosialismin suuntaa.Jos pienen pojan mieltä jokin seikka askarruttaa, niin kannattaa kysyä isoilta pojilta joilta se suurin luulemisvaihe on jo ohi.
vahva, niin mihinkäpä sitä faktoja enään tarvitsisi.
"On muuten ihan selvät tiedot, että Suomen juutalaisia luovutettiin saksalaisille paljon enemmän kuin vain ne 8, joista on puhuttu. Tutkittua faktaa."
Ja mistähän ne faktat löytyy? Luovutetut kahdeksan eivät olleet Suomen kansalaisia. Heitä ei luovutettu ainoatakaan.
Juutalaiset sotavangit olivat NL:n kansalaisia. Mitä ne tähän Lieksan asiaan kuuluvat? Suomalaiset luovuttivat sotavankejaan Saksalle vain vaihdossa suomensukuisiin.
Kun tietoa ei ole, vaihdetaan aihetta. Unohdiot siihen yleensä liittyvän solvaamisen. Silläkin yritetään peittää heikot tiedot. Väite ei ole todiste. Ilman faktoja esitetty väite on vale.
tarpeellisen, eritoten sota-ajasta. En usko satuihin, mutta usko sinä vaan.
"minne Saksan armeija meni niin sinne tuli pian perästä SS ja Gestapo. Miksi Suomen alue olisi ollut poikkeus? Repikää retardit siitä totuutta itsellenne. "
SS ei toiminut Suomessa käytännössä lainkaan. Yhteyshenkilöt tietysti olivat ja pohjoisessa 6. SS-Vuoristodivisioona Nord. Se oli pääosan aikaa kaukana Kiestingissä ja marssi sitten pois syksyllä -44.
Gestapolla oli yhteyselin ja sen kanssa oltiin yhteistoiminnassa pohjoisessa. Se tapahtui kuitenkin suppealla alueella ja pienin voimin.
" Saksalla oli miehitysalue täynnään näitä "huoltoetappeja". Osa oikeitakin mutta osa, kuten Lieksakin, niitä peitetarinoita. "
No, kerro se peitetarina, mutta faktoin. Kuvitelmat eivät kelpaa. Lieksa oli huoltoetappi. Sen vaiheet on edellä kuvattu moneen kertan.
"Ei Sorokonkaan operaatiota olisi alettu valmistella ilman Mannerheimin ensin antamaa lupaa operaatioon. Ja kun se lupa olisi saatu niin valmistelut olisivat tapahtuneet äkkiä, ei ne olisi vaatineet kuukausia ja vuosia. "
Valmistelut alkoivat talvella -42.Keitel lupasi ilmatuen ja Dietl saksalaisia joukkoja. Airo laati suunnitelman 14.3. 42. Hyökkäys oli tarkoitus tehdä vielä kevättalvella. Mitään kuukausien tai vuosien valmisteluaikaa ei ollut.
Ryti ja Mannerheim luopuivat operaatiosta poliittisista syistä USA:n sodanjulistusta peläten. Marski oli nimenomaan vastaan.
Vaikka sodasta on pian 70 vuotta, ei sen tapahtumia voi muuttaa kuvitelmilla. Tietoa on aivan liian paljon.Voit tietysti kuvitella ihan mitä haluat, mutta älä tyrkytä niitä tosina. Tarinoiden puolella pärjäät kyllä.Ja aina on hölmöjä, jotka uskovat. Tällä palstalla niitä löytyy takuuvarmasti.
Aluksi hieman taustaa Cellariuksen toimintasuunnista.
Abwehr (http://fi.wikipedia.org/wiki/Abwehr) toimi Helsingin Saksan suurlähetystössä, jonka sotilasasiamies oli Horst Rössing, ja laivastoasiamiehenä hänellä oli Reimar von Bonin. Heidän toimiaan ohjasi Saksasta Abwehr. Rössingin kuoltua v.42hänen tilalleen tuli eversti Horst Kitshman. Jo v. 1938 Alexander Cellarius tuli laivastoasiamies von Bonin apulaiseksi Syksyllä 1940 tämän laivastoasiaintoimiston sisään Cellariuksen johtoon perustettiin Abwehrin KO Finland, osoite oli 1941 Makasiininkatu 9 Helsinki, toimistoa alettiin kutsua Byro Cellariukseksi. Saksalaisten vallattua Viron niin sinne perustettiin Cellariuksen alainen vastaava toimisto.
Byro Cellariuksen toimintalinjat olivat kuten Abwehrinkin, tiedustelu, vastavakoilu ja sabotaasitehtävät vihollisen selustassa. Suomessa oli sivuhaaraosasto Mikkelissä päämajassa, Rovaniemellä, Kotkassa sekä Liinahamarissa. Rovaniemellä toimintaa valvoi Werzech ja hänen jälkeen ev.lut. Freyseng. Lisäksi Suomessa toimi RSHA:n (http://fi.wikipedia.org/wiki/RSHA) Suomi osasto jota johti Alarik Bros. Brossilla oli huvila Huopalahdessa.
Siis ei mitään Lieksassa!
Toiminta Suomen käydessä sodasta irtautumisneuvotteluja.
Alkuvuodesta 1944 Abwehr liitettiin turvallisuusvirasto RSHA:iin. Suomessa järjestely näkyi siten, että elokuussa Byro Cellariuksen tiedusteluosa siirtyi majuri Brossin alaisuuteen. Vastatiedustelu jäi edelleen Cellariuksen johtoon. Kun ulkoministeri von Ribbentrop vieraili yllättäen vuonna 1944, hän tapasi Brossin ja Cellariuksen. Näille herroille hän antoi tehtäväksi perustaa vastarintaliike, jonka olisi tarpeen tullen suoritettava vallankaappaus, estettävä erillisrauhan solmiminen ja taisteltava Saksan rinnalla loppuun saakka. Vallankaappauksen mahdollisuutta hän oli pohtinut myös suurlähettiläs Blucherin kanssa, joka ei ollut pitänyt sitä Suomessa mahdollisena. Vallankaappaus ja sotilasdiktatuurin luominen eivät olleet uusia asioita natsi Saksalle ulkopolitiikan keinovalikoimassa, sillä näinhän oli toimittu mm. Unkarissa, maaliskuussa 1944.Bross ja Cellarius ryhtyivät saamansa tehtävän mukaisesti juuri ennen välirauhaa luomaan vastarintaorganisaatiota, joka sai nimekseen Sonderkommando NORD (ERIKOISOSASTO POHJOINEN). (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sonderkommando_Nord) Tästä uudesta organisaatiosta tuli kummankin tiedustelupalvelun, Abwehrin ja RSHA:n, yhteinen jatke UUDESSA VIHOLLISMAASSA, Suomessa. Organisaatioon etsittiin sopivia saksalaismielisiä henkilöitä IKL:n piiristä ja SS/miehistö. Mukaan pyrittiin saamaan upseereita, poliiseja, tiedustelu- ja vastatiedustelutehtävissä palvelleita sekä erikoisesti jääkäreitä.
Majuri Brossin kerrotaan suunnitelleen Suomelle myös varjohallitusta, joka olisi toiminut ulkomailta käsin. Saksalaismielisiä että Saksaa vihaavia henkilöitä kortistoitiin, jonka työn oli aloittanut Aarne Runolinna jo ennen jatkosodan alkua. Välirauhan tultua Byro Cellarius evakuoitiin, myös Bros pakeni merimieheksi naamioituneena.
Tiedustelu ja vastarintatoimistoa he ryhtyivät organisoimaan pohjois Saksasta, yhteyttä pidettiin radioexpertti Kyrreen, joka toimi Helvarin vintillä lähettimineen, seurassaan puhelinlaitoksen diplomi-insinööri Karl Sundholm.
Vastarintaliike kokosi parikymmentä suomalaista Swienemundeen koulutettavaksi sabotaasi tehtäviin. Eräs heistä oli Lauri Törni. Hän ei suostunut lähtemään Suomeen sabotööriksi,kuten osa jotka pudotettiin laskuvarjolla Suomeen. Suomalaisia koulutettiin n. 50 SS-miestä Berliinissä. Lisäksi saksalaisilla oli Norjassa suomalaisten SS-miesten miehittämä Sonderkommando. Maanpetos oikeudenkäynnissä tuomion sai 23 henkilöä, kuulusteluissa kävi 150 henkilöä joista 50 pidätettiin kuulusteluitten ajaksi. Vastarintaliikkeen pääorganisaattori ev.lut-insinööri Johan Fabritius kuoli valpon käsiin.
on uskoa ja mielikuvitusta? Minun mielestä aika loogista ajatusketjua, toisin kuin sinulla.
.....No, kerro se peitetarina, mutta faktoin. Kuvitelmat eivät kelpaa. Lieksa oli huoltoetappi. Sen vaiheet on edellä kuvattu moneen kertan.......
Huoltoetappi on se peitetarina. Sen tarpeettomuus eli järjenvastaisuus on kuvattu moneen kertaan. Ei sakuilla ollut tosiasiassa mitään sellaista joukko-osastoa, jonka huoltoetapiksi Lieksa olisi ollut sopiva. Ehkä korkeintaan tuon Sorokan valtauksen mutta se oli lyhytaikainen episodi, josta ei tiedetty mitään vielä kesällä -41 ja joka meni ohi kesään -42 mennessä. Kuitenkin sakut makoilivat Lieksassa tietääkseni yli 3 v, kesästä -41 syksyyn -44.
..... Ilman faktoja esitetty väite on vale. .....
tuossa tekstissäsi itse esität. Pelkkiä väitteitä vaan. Puhe muuten olikin vain juutalaisista, ei pelkästään Suomen kansalaisista. Sen sinä keksit itse kun muuten menee vähän huonosti.
"järjenvastainen". Lieksa oli heti kesäkuussa -41 äärimmäisen tarpeen 163.D:lle ja myöhemmin muille joukoille.
Miten huolto voi olla "peitetarina". Millekään muulle ei löydy minkäänlaista perustetta. Ei sinun valeesi muuta huoltoetappia miksikään rotupuhdistuksen tukikohdaksi. Sellaisen voi synnyttää vain ylikuumennut stallarin mielikuvitus.Mene kylmään suihkuun ja mieti asioita.
"Mikä ketaleella on uskoa ja mielikuvitusta?"
Koko Lieksaa jonain muuna kuin huoltoetappina koskeva on kuvittelua.
"Minun mielestä aika loogista ajatusketjua, toisin kuin sinulla."
Minä esitän todellisiin tapahtumiin perustuvia asioita Lieksan huoltoetapista.
Mitä heikommat tiedot, sen helpompi uskoa ketaletta. Minun tietoni ovat helppo käsittää niiden, jotka tuntevat sakujen toimintaa Suomessa.
"On muuten ihan selvät tiedot, että Suomen juutalaisia luovutettiin saksalaisille paljon enemmän kuin vain ne 8, joista on puhuttu."
Suomen juutalaisia ei luovutettu ainoatakaan. Nuo kahdeksan ovat pakolaisia.
Esitän vain tutkimuksista tarkistettuja faktoja. Jos pidät niitä virheellisinä, niin sen kun kumoat.
Naakanketale esittelee kunnon stallarin tavoin omioa uskomuksiaan. Kyse ei siis ole tiedoista, vaan propagandasta.
Johon kannattaa tutustua ennkuin laukoo noita sinun mukatotuuksia.
Kirjan nimi:
Holokaustilta pelastetut
Tekijä
Hannu Rautakallio
Sivuja vain vaivaiset 560
Tulin Lieksapalstalta kun joku kävi pyytämässä. Luulen tietäväni enemmän niistä asioista kuin sinä.
On täysin vailla tosipohjaa. Ota selvää tosiasioista äläkä leiki jotain tieäväsi.
Katso vastaukseni ja ohjeeni tuosta vähän ylempää.
Noiden juutalaissukujen nimiäkin ja ammatteja. Samoin heidän sukujensa ammatteja. Juutalaisia oli jostain syystä Lieksassa enemmän kuin asukasluvusta olisi voinut päätellä. Kait syrjäinen suojainen paikkakunta houkutteli.
Lieksassa toimi ruskeapaidat ja tiedän heihinkin kuuluneita ja tunnen heidän jälkeläisiään. Olen vanha Lieksalainen ja tiedän tosiasioita joita ei joka lehden sivuilta löydy.
Katso tuolta ylempää mitä kirjaa kehoitan lukemaan, se avartaa tietoa. Kirjoittaja on Hannu Rautakallio.
Soitat ja kysyt niin ei tarvitse valehdella. Ei juutalaisia hellitty sotavankien joukossa vaan luovutettiin Venäjälle ja sak...
Kiitos kun joku uskalsi ottaa tuon esiin.
Minun sukuni asui ennen sotia "sielläpäin" ei asu enää. Syyn voitte arvailla, mutta kiitän sinua tuosta että otit aiheen esiin.
tietoni Helsingin juutalaiselta seurakunnalta.
Mikä on sinun tietolähde.
Sinulle tuottaa suuria vaikeuksia erottaa kaikki kolme suomessa vaikuttanutta juutalaista ryhmää toisistaan.
Suomen juutalaiset taistelivat rintamalla kuin kuka tahansa suomalainen ja heistä ei luovutettu ketään. Heille myönnettiin jopa kolme rautaristiä jotka he kieltäytyivät vastaanottamasta.
Keski-Euroopan juutalaiset pakolaiset. Luovutettiin 8kpl heikoilla rikosoikeudellisilla perusteilla.
Venäjänjuutalaiset sotavangit kerättiin omalle vankileirilleen missä heistä huolehtivat normaalin henkilökunnan lisäksi Tukholman ja Helsingin juutalaiset seurakunnat. Heidän yleiskuntonsa palautettaessa oli huomattavasti parempi kuin etnisesti slaavin sotavangin.
Ryhmiin kuulumattomia juutalaisia meni myös venäläisten poliittisten upseerien mukana Saksaan, mutta heitä ei luovutettu juutalaisina vaan poliittisina upseereina.
Lue enemmän ja luule vähemmän.
yhdistyy tyhmyys ja tietämättömyys, niin en katso aiheelliseksi kommentoida.
löytyvät omasta kirjahyllystä eikä mistään niistä löydy mainintaa Lieksasta tai mitään sellaisesta juutalaisia koskevaa joka ei olisi yleisessä tiedossa jokaisella sellaisella joka on hiukanki historiaa harrastanut.
Voitko ystävällisesti kertoa mihinkä kohtaan ja sivuun sinä viittaat kirjassa Holokaustilta pelastetut.
Rautkallio, Hannu Holokaustilta pelastetut Helsinki : WSOY, 2004
Rautkallio, Hannu Ne kahdeksan ja Suomen omatunto : Suomesta 1942 luovutetut juutalaispakolaiset Weilin Göös, 1985
Rautkallio, Hannu Suomen juutalaisten aseveljeys Hki : Tammi, 1989
loppui perustelut valheilleen
yhdistyy tyhmyys ja tietämättömyys, niin en katso aiheelliseksi kommentoida.
kun telkassakin puhuttiin tutkimuksesta jonka mukaan Suomi luovutti Saksaan juutalaisia paljonkin enemmän kuin vain ne 8. Tutkijan nimeä en muista mutta aivan tosi siinä oli kyseessä, ei mikään mutu-tutkimus.
Sota-aikaan tapahtui varmasti paljon sellaista mitä ei pantu kirjoihin eikä kansiin tai dokumentit hävitettiin ja pidettiin suut supussa. Se joka perustaa uskomuksensa vain ja ainoostaan laadittuihin/säilyneisiin dokumentteihin on auttamatta väärillä jäljillä.
Sakujen toiminnan Lieksassa tunsivat vain sen ajan saku-upseerit. Nykyihmisen on aivan turhaa uhota tuntevansa. Tuntee vain sen mitä sakut halusivat perästä päin tunnettavan ja mitä dokumentteja laadittiin/jätettiin hävittämättä.
Älä siis ole lapsellinen vaan lopeta tuollaiset uhot. Ne vain naurattaa sellaista, joka osaa ajatella vähän laajemmallekin. Luuletko sinä, että totuus löytyy jäljellä olevista papereista. Ehei, totuus on tuolla jossakin, nykytiedon ulottumattomissa. Se pitää vain osata päätellä natsien toiminnasta ja suurpolitiikan yleiskuvioista.
jää jälki aina johonkin paikkaan. Saksan sotien aikaiset arkistot ovat olleet vapaassa käytössä viimeiset 60v. Valtionrautateiden arkistoista löytynee varmasti jotain. 14.D:n arkistoista. Pielisjärven kunnan arkistoista. Suomen juutalaisilla on omat arkistonsa. Valpon/ Punaisen Valpon arkistot.7.VuorD:n arkistot. 163.D:n arkistot. Uhtualla taistelleen VuorAK:n arkistot. Luftwaffen arkistot. Arkinen totuus ja arkistotyöskentely vain tahtoo olla "vilkkaan mielikuvituksen" pahin vihollinen.
Hyvänä esimerkkinä siitä kuinka kaikki ennemmin tai myöhemmin tulee esille on tuolla toisessa ketjussa kapteeni Railion toiminta Ylämaan taistelussa Lapin sodassa. Sampo Ahto kaivoi senkin esille Saksan arkistoista.
" kun telkassakin puhuttiin tutkimuksesta jonka mukaan Suomi luovutti Saksaan juutalaisia paljonkin enemmän kuin vain ne 8. "
Tarkoitat Lapin-saksalaisten vangitsemia NL sotavankeja joissa oli myös juuutalaisia - ilmeisesti?
Olivatko he juuri näitä tarkoittamiasi "Suomen luovuttamia"?
" Sakujen toiminnan Lieksassa tunsivat vain sen ajan saku-upseerit. "
Miten sinä sen sitten tunnet, kun et hallitse sakujen yksinkertaisimpiakaan rutiinitoimintoja?
"Se pitää vain osata päätellä natsien toiminnasta ja suurpolitiikan yleiskuvioista."
Aivan, mutta vikaan menee, kun päätelmät perustuvat omiin ta jonkun ketaleen kuvitelmiin ilman alkeistietojakaan sakujen toiminnasta Suomessa. Ensimmäinen askel tietämättömyyden tunnustamisessa on aina väite, että "paperit" on hävitetty tai toiminta muuten salattu kaikilta muilta paitsi joiltain valituilta höpöheikeiltä.
Miten sitä sakkia onkaan kertynyt juuri tälle palstalle?
Toinen toistaan tukien sitten höpistään puuta heinää niin kauan, että aletaan itse siihen uskoa. Ja sitten vaaditaan samaa asiantuntevilta ja täysijärkisiltä ihmisiltä!
Löysit kaikki kirjat mitä Rautkallio on kirjoittanut. Jos olisit lukenut niitä niin et noin tuikihölmöjä kirjoittelisi. Niin sinulla on varmasti hyllyssä palojon kirjoja niinkuin monella muulla, mutta montako niistä olet lukenut tai edes joskus elämässä aloittanut.
asian syrjästä ilman, että sanallakaan varsinaisesta asiasta.
Eli millekä sivulle viittaat kirjassa Rautkallio, Hannu Holokaustilta pelastetut.
Ellei sinulla ole mitään muuta esitettävää kuin tuota "vakiolätinää", niin voit unohtaa asian.
Muistan miten ihmiset 1950-luvuilla Lieksassa puhuivat jostain naisesta, joka sota-aikana trokasi suuret määrät saksalaista lakanakangasta. Miksiköhän sakuilla sitten oli niin suuret määrät lakanakangasta, tuskin sitä oli tarkoitettu 163. divisioonan sotilaille. Ei kaiketi edes heillä sotilaat nukkuneet kahden lakanan välissä. Eikä kangasta annettu myöskään Lieksassa toimineille, ainakin kahdelle, sotasairaalalle.
Kyllä tulee väkisinkin käsitys että tämä Lieksan joukko oli jonkunlainen eturyhmä, joka odotti isompaa ja pysyväisluonteista jengiä saapuvaksi myöhemmin, suuria herroja ja sen semmosta. Mitä muuta varten ne olisivat suuria määriä lakanakankaita jemmanneet siellä pikkukylässä?
annettu sotasairaaloille? Niillehän se oli tarkoitettu. Lisäksi Lieksassa toimi ainakin yksi lepokoti sotilaille.
Kankaat ovat juuri sellainen materiaali, jota Lieksaan on voitu varastoida, koska sitä ei tarvitse jakaa jatkuvasti. Kyllä lakanoita tarvittiin saksalaisten suurissa esikuntakylissä ja huoltoetapeissa. Saksalaiset upseerit elivät niissä aika mukavasti.
....Lisäksi Lieksassa toimi ainakin yksi lepokoti sotilaille......
tuo lepokoti mahtoi sijaita? Tiedätkö tarkemmin paikkaa tms. rakennusta. Ketkä sotilaat siellä lepäili?
lomailijoita varten eräänlaisina täysihoitoloina.Ne olivat siis vain kasarmeja. Koska varsinkaan miehistö ei juuri kotimaaahan lomille päässyt, lomailtiin sen sijaan näissä yleensä viikko kerrallaan. Niihin sijoitettiin myös toipilaita ja rintamaväsymystä potevia. Jos etapissa oli sairaala,nämä olivat nimenomaan toipilaskoteja. Niitä oli sekä upseereille että aliupseereilleja miehistölle. Saksan armeijan kastirajat olivat jyrkät. Etapeissa oli kerhot, kaupat, elokuvat, kai bordellikin.
,,,Etapeissa oli kerhot, kaupat, elokuvat, kai bordellikin. ,,,,,
Lieksassa ollut, siitä olen aivan varma. Eli se ei siten ollut etappi tai sotilaitten lepokoti. Oli jotain muuta.
märäjälahti
Märäjälahti oli vain yksi niistä sotilasparakeista. Se oli mainio paikka valvoa liikennettä Lieksasta etelään koska Joensuuhun johtava junarata ja maantie olivat siinä aivan lähekkäin ja lisäksi Pielisellekin lyhyt matka. Ei siellä mitään lepokotia ole koskaan ollut, kuka semmosta on kertonut. Jos kyseessä oli lepokoti niin miksi sitten Lieksan keskustassakin, Repolankadulla, oli parakkeja?
....Kankaat ovat juuri sellainen materiaali, jota Lieksaan on voitu varastoida, koska sitä ei tarvitse jakaa jatkuvasti. Kyllä lakanoita tarvittiin saksalaisten suurissa esikuntakylissä ja huoltoetapeissa......
Nuo mainitsemasi kohteet olivat Lapissa ja Kuusamossa jne... Olisi ollut aika älytöntä saksalaisella tarkkuudella varastoida pohjoisessa tarvittavaa tavaraa kauas etelään ja kuskata niitä taas Lappiin tarvitsijoille. Kyllä Lappiin aina olisi mahtunut yksi lakanakangasvarasto, ei siellä vielä ole tilanpuute yllättänyt.
"Märäjälahti oli vain yksi niistä sotilasparakeista. Se oli mainio paikka valvoa liikennettä Lieksasta etelään koska Joensuuhun johtava junarata ja maantie olivat siinä aivan lähekkäin ja lisäksi Pielisellekin lyhyt matka"
Selitit juuri syyn, miksi Lieksaan syntyi etappi 163.D:n tarpeisiin. Ne olivat liikenneyhteydet etelään ja pohjoiseen. Liikenteen valvontaan ei ollut mitään tarvetta. Liikennettä kyllä ohjailtiin tiestön heikon kunnon takia. Etapeissa oli aina kuljetuspäälliköt tai peräti pieni kuljetusesikunta, joille se kuului. Mitään liikenteenvalvontaorganisaatiota ei Lieksassa ollut.
Märäjälahdessa on todennäköisesti ollut juuri kuljetuksia järjestävä ja toimeenpaneva porukka. Sehän oli etapin keskeinen tehtävä varastoinnin lisäksi.
Etappeja käytettiin säännöllisesti lepokoteina rintamamiehille, koska niissä oli palvelut valmiina.
"Olisi ollut aika älytöntä saksalaisella tarkkuudella varastoida pohjoisessa tarvittavaa tavaraa kauas etelään ja kuskata niitä taas Lappiin tarvitsijoille."
Aivan oikein. Nämä kankaat olikin tarkoitettu XVIII VuorAK:lle Kiestingin ja Uhtuan suuntiin. Pohjoisemmille joukoille oli tietysti omat varastonsa.Lieksaan tuotiin materiaalia nimenomaan etelän suunasta ja välitettiin sitten joukoille, ellei se mebnnyt niille suoraan.Kyse oli aina varastotiloista, rautateiden vetävyydestä jne.
edelleen tuo kiihkeä halu kiistää totuus. Luuletko, ettei niille sinun "etapeillesi" ei ollut varattu muita tehtäviä siltä varalta, että Suomi olisi esim. 1943 tehnyt rauhan naapurin kanssa ja yrittänyt irtautua sodasta.
Ne samaiset etapit olivat niitä pisteitä, joittenka varassa hoidettiin Italian ja Unkarin miehitykset. Siinä sinulle etappia ihan tarpeeksi. Suomen miehitystä toteutettaessa olisi Karjalan radan katkaisu juuri Lieksan kohdalla ollut avainasemassa oleva toimenpide. Sekä jos Saksa olisi voittanut niin Itä-Karjalan ison osan luonnonvarojen valvonta olisi tapahtunut nimenomaan Lieksasta.
peilin eteen ja katsoa itseäsi silmiin ja sanoa, että 100-200 huoltomiestä kaukana omista päävoimistaan estää Suomen valtion irtautumisen sodasta. Ennen kaikkea sinun kannattaa kiinnittää peilissä huomiota siihen heiluuko korvat.
Vastapalveluksena minä mietin olisinko minä 1942 keväällä saanut yhdellä jalkaväkijoukkueella poikki Muurmanin radan menemällä Sorokan rautatieasemalle ilmoittamaan, että se on nyt loppu tuo länsiapu.
"Ne samaiset etapit olivat niitä pisteitä, joittenka varassa hoidettiin Italian ja Unkarin miehitykset"
Ei todellakaan olleet. Kummassakin maassa oli taistelut käynnissä ja miehityksen suorittivat sekä entiset että uudet taistelujoukot. Näillä estettiin maiden irtautuminen sodasta.
Suomen irtautumisen varalta oli laadittu vetäytymissuunnitelma, joka käynnistettiin jo yöllä 2./3. 9. 44. Tilanne oli siis täysin toinen.
"Suomen miehitystä toteutettaessa olisi Karjalan radan katkaisu juuri Lieksan kohdalla ollut avainasemassa oleva toimenpide. Sekä jos Saksa olisi voittanut niin Itä-Karjalan ison osan luonnonvarojen valvonta olisi tapahtunut nimenomaan Lieksasta. "
Täysin asiantuntematonta kuvittelua. Suomen mahdollisessa miehityksessä ei Lieksalla olisi ollut sen enmpää merkitystä kuin milään muullakaan huoltotukikohdalla. Niitä oli kymmenittäin paljon tärkeämpien ratojen varsilla ja paljon Lieksaa keskeisimmissä paikoissa.
Koko Lieksan kupla on palstan typeryksien kokoonkeittämä hölynpöly.
armeijassa, kun pystyit kieltämään Lieksasta palvelut, jotka kuuluivat rutiininomaisesti jokaiseen saksalaiseen tukikohtaan selustassa ja rintamalla ainakin divisoonaportaaseen, joskus alemmaksi9kin.
"Oli jotain muuta. " No, mitä muuta? Kerro faktoja, älä omia tai jonkun ketaleen kuvitelmia.
märäjälahdella oli lepokoti mutta keskustassa aivan muu paikka ja siellä jopa tapettiin ihmisiä
oli? Ketä siellä tapettiin ja miksi? Kerro lisää.
...., että 100-200 huoltomiestä kaukana omista päävoimistaan estää Suomen valtion irtautumisen sodasta.....
Kun syylllistyy tuollaiseen liiottelevaan pilkkaan niin silloin on itse tosi heikoila ja sen myös nahoissaan tuntee. Oliko siis Lieksan joukko mielestäsi ainoa Suomessa ollut saksalainen joukko-osasto v. 1943? Kirjoitat aivan käsittämättömiä, että Suomen sodasta irtautumisen estäminen olisi ollut yksin Lieksassa olevan joukko varassa.
Mutta etapithan olivat sijoiteltuina juuri liikennesolmukohtiin ja näin olisi taattu rautatie- ja maantieverkon nopea haltuunotto sekä estetty suomalaisjoukkojen liikkeet niin kauan, että eteläiseen Suomeen olisi saatu pohjoisesta isommat joukko-osastot. Kyllä Lieksassakin olisi aika pian ollut sakuja enemmän kuin tuo 100-200. Ehkäpä tuhat ja ne olisivat valvoneet meidän 14. divisioonan huoltoa sekä monta muutakin asiaa strategisen sijaintinsa ansiosta.
Kyllä saku tiesi miten maa otetaan nopeasti haltuun, ainakin miten sitä kannattaa yrittää. Kyllä Italian ja Unkarinkin haltuunotot kävivät nopeasti.
Sakuthan olivat lisäksi luoneet maahamma 5. kolonnan, joka olisi sisältä päin liittynyt heihin. Luottivat myös siihen, että kaikki upseeristo ei hyväksyisi sodasta irtautumista ja heihin liittyisi myös suomalaisia joukko-osastoja. Lisää sakuja olisi tullut Norjasta ja kesäaikaan myös Virosta.
Unohdat pahasti sen, että näitten ns. etappien avulla Saksa tosiasiassa kontrolloi Suomen liikenneverkostoa. Suomen pakka olisi ollut aika pahasti sekaisin jos saku olisi yhtä-äkkiä ottanut maamme liikenneverkoston haltuunsa ja katkaissut kaiken rautatie- ja maantieliikenteen meiltä itseltämme.
Partalanmäellä oli sakuilla tukikohdat ja siellä tapahtui mitä vaan. Märäjälahden piste ei ollut niin iso lopultakaan, että sinne olisi mitään oikeaa lepokotia joukkojen LISÄKSI mahtunut. Ne "lepokotisotilaatkin" olisivat olleet taistelujoukkoja jos olisi tullut tilanne ottaa Suomi kokonaan sakujen haltuun.
Kummaa kun nuo lepokotisotilas-tarinat uppoavat vieläkin eräitten kaaliin kuin häkä. Ne olivat varastomiesten lisäksi tuotuja varsinaisia taistelujoukkoja, vain lepokodin nimellä.
Näille lepokotihörhöille tulisikin perustaa nykyiseen Suomeen lepokoteja, joissa saisivat oikeaa tietoa Suomen historiasta.
.....miehityksen suorittivat sekä entiset että uudet taistelujoukot. Näillä estettiin maiden irtautuminen sodasta. ......
Haltuunoton ensi vaiheessa tulee ottaa haltuun liikenne- ja viestiverkot. Se mahdollistaa isompien joukkojen saapumisen ja estää vastatoimet. Siihen riittää pienemmätkin joukot sillä niillä saadaan miehitettävän maan oma pakka täysin sekaisin. Mikään ei liiku eikä tieto kulje !!! Etkö tuota aivan peruasiaa todellakaan ymmärrä?
......Suomen irtautumisen varalta oli laadittu vetäytymissuunnitelma, joka käynnistettiin jo yöllä 2./3. 9. 44. Tilanne oli siis täysin toinen......
Tilanne oli tosiaan syksyllä -44 täysin toinen kuten itsekin sanot. Mutta minäpä puhunkin vuosista 1941-43, jolloin tilanne oli täysin toinen. Miksi sinä puhut aivan väärästä ajankohdasta? Tahallasiko ja sekoitusmielessä?
......... Suomen mahdollisessa miehityksessä ei Lieksalla olisi ollut sen enmpää merkitystä kuin milään muullakaan huoltotukikohdalla. Niitä oli kymmenittäin paljon tärkeämpien ratojen varsilla ja paljon Lieksaa keskeisimmissä paikoissa. ......
Täysin pötyä lasket. Lieksa oli tärkeä piste Karjalan radalla sekä viestiyhteyksien kannalta ja sieltä valvottiin yhden divisioonamme huoltoa ja viestiyhteyksiä. Koko 14. D olisi ollut täysin sekä huolto- että tietoliikennemotissa jos sakut olisivat panneet toimeksi. Miehitystilanteessa jokaisen divisioonamme valvonta olisi ollut erittäin tärkeä toimenpide.
Viimeinen virkkeesi paljastaakin sitten se keskeisimmän seikan eli sen, että Suomen kaikkki tärkeät liikenne- ja viestiliikennepisteet olivat Saksan valvonnassa!!!! Niitten haltuunoton jälkeen olisivat Suomen oma sotavoimat olleet aika motissa Itä-Karjalassa samaan aikaan kun Virosta, Norjasta, Lapista ja ehkä Saksasta suoraankin olisi virrannut eteläiseen Suomeen uusia joukkoja.
Pitääkin kysyä miksi Suomi salli sakujen ottaa tosiasiallisesti haltuunsa maamme liikenne- ja viestiliikennepisteet.
ne ns. varastoetapit olivat jotain aikalailla muuta. Niihin varastoitiin mahdollisten miehitysjoukkojen tarvitsemia tavaroita. Olisi ollut nopeaa tuoda vain miehet kevyine aseineen kun muu tavara oli jo täällä.
Aika selvää pässinlihaa kun vähänkin vaan viitsii ajatella. Mutta kaikki eivät viitsi.
"Pitääkin kysyä miksi Suomi salli sakujen ottaa tosiasiallisesti haltuunsa maamme liikenne- ja viestiliikennepisteet. "
Ei Suomi sallinutkaan. Sakuille annettiin vain käyttöoikeus tiettyihin liikennereitteihin kuten satamiin ja rautateihin. Ilman sitä ei joukkoja olisi voitu huoltaa. Etappijärjestelmä oli huoltoa varten. Viestiliikenteen he hoitivat omilla järjestelyillään.
Sotket asioita maan perusteellisesti. Saksan joukot tulivat hyökkäämään Muurmanskiin ja Kantalahteen ja samalla suojaamaan nikkelikaivokset ynnä malminkuljetukset. Niillä ei ollut minkäänlaista miehitystehtävää. Se on teidän höpöheikkien fantasiaa, jolle ei ole pohjaa todellisuudessa.
"Täysin pötyä lasket. Lieksa oli tärkeä piste Karjalan radalla sekä viestiyhteyksien kannalta ja sieltä valvottiin yhden divisioonamme huoltoa ja viestiyhteyksiä. Koko 14. D olisi ollut täysin sekä huolto- että tietoliikennemotissa jos sakut olisivat panneet toimeksi. Miehitystilanteessa jokaisen divisioonamme valvonta olisi ollut erittäin tärkeä toimenpide."
Aivan oikein. Täysin pötyä lasket. Lieksan etappi syntyi ilman ennakkosuunnittelua, koska 163.D:n tehtävä muuttui Hangosta Pohjois-Karjalaan. Johonkin piti huollon purkupaikka sijoittaa, kun Joensuun seutu oli täynnä Karjalan armeijan joukkoja. Lieksa oli siihen sopiva.
Etappijärjestelmä luotiin taistelujoukkojen huoltamiseksi. Se oli ainoa tapa, jolla taisteluvalmius voitiin ylläpitää.
Äkä suotta edes yritä ajatella. Metsään menee pelkän kuvittelun perusteella.
Saksalaiset vain olivat koko ajan tilanteessa, jossa nuo asiat olivat yhtä vaikeita käytännössä toteuttaa kuin ne ovat sinulle nyt helppoja kuvitella.Unohdat Suomen armeijan. Sakujen vahvuus oli -41 noin 70 000, Suomen armeijan 475 000.
"Sakuthan olivat lisäksi luoneet maahamma 5. kolonnan, joka olisi sisältä päin liittynyt heihin."
Älä syyllistä sakuja. Kyllä tämä 5.kolonna on ihan sinun luomuksesi. 2010 keksitty organisaatio tuskin olisi ollut toimiva -41.
" Pitääkin kysyä miksi Suomi salli sakujen ottaa tosiasiallisesti haltuunsa maamme liikenne- ja viestiliikennepisteet. "
Jatketaan asiasta kunhan kerrot kenen tutkimusten mukaan näin on käynyt.
"yks mie vaan". Olen eri mieltä.
ymmärryksen mukaan Suomen rautateiden solmukohdat sotien aikana olivat Seinäjoki, Haapamäki, Riihimäki, Kouvola, Pieksämäki, Elisenvaara, Matkaselkä, Kyrönsalmen ja Korian sillat.
Voisitko kertoa hiukan tarkemmin saksalaisten etappitoiminnasta näissä edellä mainituissa solmukohdissa ja ennen kaikkea tulevan haltuunoton näkökulmasta.
”Unohdat pahasti sen, että näitten ns. etappien avulla Saksa tosiasiassa kontrolloi Suomen liikenneverkostoa. Suomen pakka olisi ollut aika pahasti sekaisin jos saku olisi yhtä-äkkiä ottanut maamme liikenneverkoston haltuunsa ja katkaissut kaiken rautatie- ja maantieliikenteen meiltä itseltämme.”
Ps. Mikään ei estä myöskään muutamalla sanalla käsittelemästä Lapissa taistelleen Vuoristoarmeijan huoltokuljetuksia ja Saksan sotateollisuuden malmikuljetuksia Kiirunasta siinä tapauksessa, että Suomi olisi katkaissut meriliikenteen Ahvenanraumassa Märketin saaren seudulla.
Otsikolla Turha sotkea kirjoittaa eilen joku hemmo seuraavaa: " Niitä oli kymmenittäin paljon tärkeämpien ratojen varsilla ja paljon Lieksaa keskeisimmissä paikoissa.
Että siinä sinulle vastausta riittävästi ensimmäiseen kysymykseesi eli tähän: "Voisitko kertoa hiukan tarkemmin saksalaisten etappitoiminnasta näissä edellä mainituissa solmukohdissa ja ennen kaikkea tulevan haltuunoton näkökulmasta".
Ahvenanraumassa olisi käynyt niin, että Saksa olisi avannut reitin laivoilleen. Millä voimalla Suomi olisi kyennyt sulkemaan Saksan suoranaisen elämänsuonen ja pitämään sitä myös katkaistuna? Älä höpöjä puhu sentään. Ei Saksa olisi siihen kaatunut jos ko. reitti olisi ollut viikon - kaksi suljettuna mutta Suomi olisi kyllä kaatunut jos olisi mennyt semmoisia yrittämäänkään edes.
....Unohdat Suomen armeijan. Sakujen vahvuus oli -41 noin 70 000, Suomen armeijan 475 000.....
Unohdat itse seuraavaa:;
- kun tai jos maan liikenne- ja tietoliikenneverkon pisteet olisivat olleet Saksan valvonnassa niin siellähän se armeijamme olisi kukkunut Karjalan korvessa voimatta puuttua sisä-Suomen tapahtumiin juuri mitenkään
- Saksa olisi nopeasti saanut lisäjoukkoja Suomeen moneltakin ilmansuunnalta
- meidän vastatoimia olisi tehokkaasti häiritty tarvittaessa Stuka-pommituksin sekä maihinnousuin
- vaikka neukun kanssa olisi tehty sopimus ei kukaan meillä olisi uskaltanut edes kuvitella siirtävänsä koko 475 000 miehen armeijaa pois itärajalta tappelemaan sakuja vastaan. Tai neukku olisi kävellyt tänne tyhjän rajan yli vastuksetta
Eli et huomioinut läheskään kaikkia tosiasioita, kirjoitat ikäänkuin olisi unessa.
....Johonkin piti huollon purkupaikka sijoittaa, kun Joensuun seutu oli täynnä Karjalan armeijan joukkoja. Lieksa oli siihen sopiva......
Kyllä Joensuun seudulla lääniä riittää vaikka sinne olisi ollut sijoitettuna montakin Karjalan armeijaa. Suomen armeijalla oli kalustoa hyvin vähän verrattuna suurten maitten armeijoihin. Ei tuo ole mikään todellinen peruste, ei ollenkaan.
Eikä Karjalan armeija aloittanut Jänisjärven hyökkäystään läheltäkään Joensuuta vaan paljon etelämpää! Katsos karttaakin välillä.
....Etappijärjestelmä luotiin taistelujoukkojen huoltamiseksi. Se oli ainoa tapa, jolla taisteluvalmius voitiin ylläpitää. .....
Käskyn käytyä Saksasta ne olisivat olleet edellisen lisäksi tehokkaita taistelujoukkoja vahvistettuina "lepokotisotilailla". Olisivat ottaneet nopeasti haltuun etappinsa. Ei Saksan sodanjohto eikä poliittinenkaan johto olleet lapsellisen yksinkertaisia jättämättä varautumatta eri mahdollisuuksiin.
korpraalitasoista strategiaa, niin haluaisin muistuttaa, että kun näille sinun mainostamille saksalaisille etappimiehille annettiin 1944 syksyllä tilaisuus "näyttää kyntensä", niin kaikki huoltotukikohdat Etelä-Suomessa tyhjennettiin kiltisti. Varmaan siihenki on syynsä.
Ahvenanrauman sulkeminen olisi tullut kysymykseen tilanteessa jolloin Saksa ja Suomi olisivat olleet sotatilassa. Ahvenanrauma on sata kilometriä kapeata salmea ja siitä on noin 600km Luulajan malmisatamaan. Suomelle ei olisi tuottanut pienintäkään ongelmaa sulkea salmea miinoituksilla ja meidän tukena olleilla 50 venäläisellä sukellusveneellä ja 100 moottoritorpedoveneellä. Siinä olisi ollut Lapin Vuoristoarmeijalla ja Saksan sotateollisuudella naurussa pitelemistä.
Suosittelen sinua edelleen pysyttäytymään Suomen armeijan määräämässä ja sinun sotilaallisia kykyjä vastaavassa tehtävässä. Eli ryhmän varajohtajana.
....Ahvenanrauman sulkeminen olisi tullut kysymykseen tilanteessa jolloin Saksa ja Suomi olisivat olleet sotatilassa. .....
Suomi ja Saksahan olivat sotatilassa syksystä -44 alkaen. Miksi noin ei tehty jos se oli niin helppoa? Sota olisi loppunut puoli vuotta aiemmin.
Niin, tai ehkä se oli helppoa vain kolpakkostrategeille mutta ei oikeille sotilaille.
sinun ymmärryksesi riittää huollon suhteen korkeintaan joukkueen tasolle.
Karjalan Armeijan ja sinun joukkueesi välissä ovat kuitenki.
-Armeijakunta
-Divisioona
-Rykmentti
-Pataljoona
-Komppania.
Suomen kaltainen köyhä maatalousvaltio keskittää joukkonsa ja huoltonsa ainoata mahdollista reittiä eli rautateitse. Syystä tai toisesta välirauhan aikana kiireellä rakennettiin Varkaus- Viinijärvi- Joensuu rataosa valmiiksi. Joensuun ratapihan pienuudesta johtuen huolto jouduttiin hajauttamaan laajalle alueelle.
Jotain kautta Karjalan Armeijaa ylempi porraskin tarvikkeet toimitti eli syvyysporrastusta riitti.
Siltä varalta, että nämä minun pikkuilkeät sanani olisivat loukanneet sinua ,niin kerron esimerkin hiukan ylempää siitä mihinkä korpraaliajattelu saattaa johtaa pahimmillaan.
1944 kesällä IVAK:n tväl-huollosta vastasi AK:n tykistökomentaja ja hän sijoitti varastonsa liian etupainotteisesti. Kieltäytyi luovuttamasta kranaatteja etulinjaan kun Valkeasaaressa jytisi. Lopputulemana oli, että Perkjärven varikoille jäi lähes 100000 kenttätykistön kranaattia muun tavaran lisäksi venäläisiä hyödyttämään.
Voidaanko ajatella ettei korpraaliajattelu ole sidottu sotilasarvoon.
täysin unohtumaan nuo venäläiset sukellusveneet jotka upottivat malmilaivoja ja saksalaisia evakuointilaivoja eteläistä Itämerta myöten 1944-45 talvella.
Varsinainen keskusteluhan lähti pikkupoikien utopioista, että 1-2000 saksalaista huoltomiestä kaappaisi koko Etelä-Suomen haltuunsa.
Vilkas mielikuvitus on köyhän ainoa huvitus.
....että 1-2000 saksalaista huoltomiestä kaappaisi koko Etelä-Suomen haltuunsa. ....
Mihin noin pieni luku perustuu, ei niin mihinkään. "Huoltomiehiä" oli useita tuhansia sekä päälle vielä ne ns. lepokodeissa majailevat sotilaat, jotka eivät olleet huoltomiehiä. Ei Lieksaankaan olisi ollut noin vain saatavilla sotavoimaa, joka olisi ottanut Lieksan kautta kulkevat liikenne- ja viestiyhteydet takaisin haltuunsa. Sakut olivat aika taitavia puolustautumaan eikä esim. puhelinkeskusta takaisin vallattaessa olisi voitu käyttää tykkejä. Olisi ollut entinen keskus. Ja mahdollisesti antautuessaan sakut olisivat tuhonneet viesti- ja rautatielaitteet riittävän monissa kohdin.
Joukko olisikin viivyttänyt vain sen aikaa kun muualta olisi tullut lisäjoukkoja strategisiin pisteisiin kuten Helsinkiin, satamiin, yms. Suomen taistelu olisi tehty mahdottomaksi ja tähänhän saksalaisten toiminta perustuikin. Estetään vastapuolta käyttämästä voimiaan. Surkeaa, että vieläkään, vaikka on jo kulunut 70 v sodasta, meillä kaikki eivät sitä tajua.
Vielä esimerkkinä se miten sakujen salamasota perustui kevyisiin yksiköihin, jopa moottoripyöräpartiohin joilla otettiin haltuun tärkeät pisteet ja siten estettiin vastapuolen sotatoimet.
....jättämättä varautumatta.....
Pitäisi tietenkin olla "jättämällä varautumatta".
Mutta tarkennan samalla. Kun Suomi tunnusteli rauhaa 1943 niin kuvitteleeko joku vielä tänäkin päivänä, että Saksa ei tehnyt mitään sen vaihtoehdon hyväksi, että se estäisi Suomea irtautumasta sodasta ja Suomen aluetta joutumasta neukun käsiin. Älkää nyt hyvät miehet olko lapsellisia. Tottakai Saksa suunnitteli miten Suomen alue pidetään sen sotavoimien käsissä sillä Suomen joutuminen neukun käsiin olisi ollut Saksalle vielä silloin hyvin paha strateginen takaisku.
Ja siinä nämä ns. etapit, joilla oli toki oikeaakin tekemistä, olisivat olleet täysin ratkaisevassa asemassa. Kun Suomen voimat olivat vielä Itä-Karjalassa niin siinä tilanteessa muutama tuhat hyvin sijoitettua ukkoa olisi tarjonnut sen ajan mikä olisi tarvittu suurempien voimien saamiseen tänne.
Tuskastuttavaa väitellä henkisesti köyhien kanssa, joilta puuttuu kokonaisvaltainen käsityskyky ja näkemys.
.....Voidaanko ajatella ettei korpraaliajattelu ole sidottu sotilasarvoon. ......
Kun sinunkin ajatteluasi seuraa niin voi aivan hyvin ajatella.
.....Joensuun ratapihan pienuudesta johtuen huolto jouduttiin hajauttamaan laajalle alueelle......
Mitä tarkoitat, ei tarvikevarastoja ratapihoille sijoitettukaan ja kyllä Joensuun ympäristössä olisi lääniä riittänyt. Kaikki Lieksan junat kulkivat Joensuun ratapihan kautta kuitenkin.
Eikä olisi ollut mitään järkeä viedä 163. D:n huoltoa Joensuusta pohjoiseen. Asemia ja seisakkeita oli Joensuun eteläpuolellakin, lähempänä divisioonaa. Tavaran kuljettaminen oli aina pullonkaula eikä sen takia huoltoyhteyksiä venytetty.
edes yhdestä asiasta samaa mieltä. Kuinka olet ajatellut suorittaa varusmiespalveluksen.Siviilipalvelus voisi olla sinulle kaikkein soveltuvin vaihtoehto.
"Tuskastuttavaa väitellä henkisesti köyhien kanssa, joilta puuttuu kokonaisvaltainen käsityskyky ja näkemys."
haltuunotto olisi vaatinut saksalailta 5-10 divisioonaa vähintäin. Siltä varalta ettei syntyisi mielikuvaa, että sinä puhuisit vain lämpimiksesi, niin voit valita vapaasti ajan 1942-1944 juhannusten väliltä. Sinun valitsemana aikana kerrot mistä sinä olisit siirtänyt nuo tarvittavat 5-10 divisioonaa ja siirrettyjen divisioonien numerot jotka minä tulen takuuvarmasti tarkastamaan. Nyt tarkastetaan, että lätisetkö sinä lämpimiksesi vai onko sinulla olemassa jotain asiaakin esittää.
"Joukko olisikin viivyttänyt vain sen aikaa kun muualta olisi tullut lisäjoukkoja strategisiin pisteisiin kuten Helsinkiin, satamiin, yms."
" Kun Suomi tunnusteli rauhaa 1943 niin kuvitteleeko joku vielä tänäkin päivänä, että Saksa ei tehnyt mitään sen vaihtoehdon hyväksi, että se estäisi Suomea irtautumasta sodasta ja Suomen aluetta joutumasta neukun käsiin. Älkää nyt hyvät miehet olko lapsellisia. Tottakai Saksa suunnitteli miten Suomen alue pidetään sen sotavoimien käsissä sillä Suomen joutuminen neukun käsiin olisi ollut Saksalle vielä silloin hyvin paha strateginen takaisku."
Siinä on oikea tietämättömyyden kukkanen! Moneskohan?
Suomen rauhantunnustelut johtivat kiireiseen suunnitteluprosessiin jo keväällä -43. 20.VuorA:n tuli pitää hallussaan suunnilleen tasa Kemi-Rovanuiemi-Petsamo ja taata nikkelin saanti. Lisäksi suunniteltiin taemmat asemat ja aloitettiin niuiden linnoittaminen ja vetäytymistiestön rakentaminen Norjaan paluuta varten.Suomen miehitystä ei edes kuviteltu. Dietl kävi itse perehtymässä marssireitteihin ja asia vahvistettiin Johtajan ohjeessa n:o 50.
Onneton ketale on täsä asiassa yhtä tietämätön kuin kaikessa muussakin. Koeta jo käsittää, että kuvitelmat m. 2010 eivät muuta viime sotien tapahtumia. Hölynpölyn hokeminen paljastaa vain uusia tietämättömyyden alueita.
Sinä tässä luulojen varassa elät. Luuletko, että Saksalle olisi ollut yhdentekevää jos Suomenlahden pohjoisranta Turkuun ja Ahvenanmaalle asti olisi jo 1943 joutunut neukun käsiin? Olisi ollut syytä pelätä Punalaivaston pesiytyvän Ahvenanmaan seuduille ja katkaisevan Ruotsista rautamalmin saannin. Sekä Ahvenanmaan linnakkeet tykkeineen neukun käsissä, voi voi sentään.
Se olisi ollut Saksalle arvaamattoman paha tappio eikä Saksan olisi ottanut sitä riskiä. Nähtiinhän Suomenlahden merkitys siinä kun Saksa yritti vallata Suursaaren. Ei Suomenlahti ja Suomen rannikko olleet Saksalle yhdentekevää aluetta vaikka mitä inisisit. Unohdat myös Hitlerin järjettömän vimman olla vetäytymättä edes järkisyistä mistään mihin Saksan armeija oli pesiytynyt.
Kyllä vetäytymisteitäkin valmisteltiin. Tietenkin siltä varalta että jos tulee pakko lähteä. Mutta ei ne olisi vapaaehtoisesti lähteneet vastaanpanematta ja mitään yrittämättä. Voihan olla, että yritys olisi epäonnistunut mutta ei Saksalla ollut tapana luikkia karkuun vastaanpanematta. Sen kai sinäkin sentään myöntänet vai etkö myönnä sitäkään? Oliko Suomi mielestäsi niin pelottava, että Saksakin meitä pelkäsi?
ei sattunut sinunlaistasi sotilasneroa! Hän laati yhdessä KarA:n huoltojohdon kanssa omat suunnitelnmansa operatiivisiin tehtäviin sopeutettuina.
Huoltoa ei viety Joensuusta pohjoiseen, vaan se tuotiin Oulun suunnasta etelään! Suunniteltuun toiminta-alueeseen nähden Lieksa oli edullinen paikka. Siellä oli mahdollista purkaa junakuormat järkeviin kuljetuseriin autokapasiteetin ja kulutustarpeen mukaan.
D:n ensimmäinen ryhmitysalue oli muutaman kymmenen kilometrin päässä ja käytössä oli oma huoltotie.163. D lähti taisteluun vasta elokuun alussa eli aikaa ol huollon järjestelyyn.Tietysti huoltolaitokset pystytettiin divisoonan lähelle, mutta suuret materiaalierät tulivat junakuormittain Lieksaan, jossa ne purettiin. Niin sinne rakentui etappi, vaikka se oli syntynyt nopealla suunnittelulla.
Tietysti Joensuu olisi ollut myös kelvollinen, mutta Divisioona ryhmitettiin Ilomantsiin ja Joensuun seutu oli täynnä KarA:n joukkoja ja huoltolaitopksia. Rajoituksia ei asettanut tila, vaan tiestö.
Olet kyllä sinnikäs kuvittelija, mutta sotilasasioista ja todellisista sotatapahtumista et tiedä mitään. Sääliksi läy, mutta yritä taas keksiä jotain. Sinut on hauska palauttaa maan pinnalle.
tuossa edellä esitetty. Hitler hyväksyi 20.VuorA:n vetäytymissuunnitelman. Sen on fakta, jota sinun kuvitelmasi eivät muuta miksikään. Se myös toteutettiin Suomen irtauduttua sodasta.
Jälkikäteen voi kuvitella mitä tahansa, mutta sadut ovat satuja.
....Se myös toteutettiin Suomen irtauduttua sodasta......
Toteutettiin niin, mutta vasta -44, ei vielä -43. Etkä tätä eroa ymmärrä? Syksyllä -44 ei etelä-Suomella ollut enää strategista merkitystä koska tilanne Suomnlahden eteläpuolella oli se mikä oli eli Suomen miehitys olisi ollut täysin turha toimenpide, minkä jopa Hitlerkin ymmärsi. Eikä Saksalla ollut enää voimaakaan aloittaa sotimista myös Suomen kanssa. Eikä Virosta päin ollut saatavilla joukkojakaan, mitä olisi välttämättä tarvittu Suomen miehitykseen.
Mutta nyt puhutaankin vuosista -42- -43, jolloin strateginen tilanne oli toinen ja Saksalla oli vielä voimaa minkä Linkomiehen halllitus otti huomioon. Ei silloin turhaan pelätty Saksan mahdollista, väkivaltaista, reaktiota. Ehkä Linkomiehen hallituksella oli siihen aikaan paremmat tiedot kuin mitä sinulla on nyt.
"Toteutettiin niin, mutta vasta -44, ei vielä -43."
Suunnitelmat laadittiin keväällä -43. Missään vaiheessa ei ollut ajatusta Suomen miehittämisestä. Dietl kyllä ehdotti Pohjanlahden satamien valtausta ja armeijan evakuointia Saksaan Suomen irtautuessa sodasta, mutta Hitler piti kiinni nikkelistä.
Linkomiehen hallituksella ei ollut tietoa Saksan suunnitelmista. Ei myöskään Suomen sodanjohdolla. Arvailla tietysti voitiin.
Elät omissa haaveissasi.Todellisuus oli toista.
###Sinut on hauska palauttaa maan pinnalle#####
Taitaa olla mieluummin itselläsi jalat melko tukevasti ilmassa, vai mitä. Rakentelet yksityiskohtia, jotka perustuvat vain sinun omiin kuvitelmiisi. Niin, ja kyllähän ne saksalaisten ns. huotoetapit jotain hyödyllistäkin tekivät, muutenhan ne olisivat herättäneet liikaa huomiota ja äijät menehtyneet makuuhavoihin. Ja samalla tuli divisioonankin huoltoa hoidettua mutta se oli osaltaan peitetoimintaa ja osaltaan tarpeellista.
Mutta sotilaita ne olivat ja tarvittaessa ne olisivat muutakin tehneet, niin minäkin uskon. Saksaa ne palvelivat kokonaisuutena, ei pelkästään yhtä sakujen divisioonaa, kuten sinä näyttäisit kuvittelevan. Miksi niillä muuten oli aseet mukanaan eikä Suomen viranomaiset voineet tarkastaa mitä aseita ja viestivälineitä niillä varikoillaan oli. Oliko kaikki tarpeen pelkästään desanttien takia.
.....Linkomiehen hallituksella ei ollut tietoa Saksan suunnitelmista. Ei myöskään Suomen sodanjohdolla. Arvailla tietysti voitiin. .......Todellisuus oli toista. ......
Tekstistäsi saa sen käsityksen, että sota-aikana täällä vain voitiin arvailla mutta sinä tiedät. Oletko todellakin noin fiksu kuten koetat toimittaa kun sanot "todellisuus oli toista". Jos sinulla on oikea ja autenttinen tieto sen ajan todellisuudesta niin mihin lähteisiin se perustuu?
....divisioonaa ja siirrettyjen divisioonien numerot jotka minä tulen takuuvarmasti tarkastamaan......
Vai tiedät sinä jo sen ajan Saksan sodanjohdon ajatuksetkin ja voit ne vielä 70 v jälkeen käydä aikakoneella tarkistamassa. Etkö tajuu, alat mennä överiksi pahan kerran vai oletko vain katsellut liikaa Sarah Connorin aikakirjoja?
Tuon kaltainen suunnittelu pidettiin mitä suurimpana salaisuutena.Tiedot annettiin vain erikseen määrätyille henkilöille ja heillekin vain omaa työtä koskevin osin.
Se tieto perustuu alkuperäisiin asiakirjoihin. Vasta kun Hitler ioli antanut Johtajan käskyn 50, alettiin tietoa tiputella alaspäin. Suomalaisille ei tietenkään kerrottu mitään.Jos jotain uutta toimintaa havaitiin, ei siitä ainakaan ole kerrottu asiakirjoissa.
Te rassukat elätte kuvitelmissanne ilman käsitystä sotilasasioista.Ei sotilasjohto toimi sillä tavalla kuin te täydessä asiantuntemattomuudessanne kuvittelette.
ystävällisestä vastauksesta Naakanketaletta/Patu rääpälettä. Koska kaiketi sinulle on tullut pieni virhe minun osuudestani tuossa sinun suunnittelemassa Etelä-Suomen miehityksessä , niin pyrin antamaan pienen neuvon operaation jatkokehittelyn suhteen.
Kokeneena rintamakomentajana sinä varmaan hyödyntäisit lähintä armeijaryhmää eli Heeresgruppe Nordia.
Kokoonpano.
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Heeresgruppen/HeeresgruppeNord.htm
Porras alaspäin.18.A
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Heeresgruppen/HeeresgruppeNord.htm
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Heeresgruppen/HeeresgruppeNord.htm
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Heeresgruppen/HeeresgruppeNord.htm
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Heeresgruppen/HeeresgruppeNord.htm
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Heeresgruppen/HeeresgruppeNord.htm
16.A
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Heeresgruppen/HeeresgruppeNord.htm
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Heeresgruppen/HeeresgruppeNord.htm
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Heeresgruppen/HeeresgruppeNord.htm
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Heeresgruppen/HeeresgruppeNord.htm
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Heeresgruppen/HeeresgruppeNord.htm
Vaikkakin minä alunperin annoin aikaraamiksi kesästä 42 kesään 44, niin tarkemmin harkittuani suosittelen syystalvea 1941. Syynä mielenmuutokseen on Suomen käymät rauhanneuvottelut Yhdysvaltain kanssa sekä vastentahtoisuus operaatio ”Kädenlyönti Syvärillä” suhteen.
Tarvittavat divisioonat löytyvät armeijakuntalinkkien alta.
Ja nyt sinä reippaasti valitset 5-10 divisioonaa mitkä tarvitaan operaatio ”Tanne Nordin” loppuunsaattamiseen.
virhe. Eli ei olisi saanut siirtyä armeijaryhmän sisäisestä linkistä armeijaan ja sieltä edelleen sisäisellä linkillä armeijakuntaan. Kuitenkin jos sinulla on mielenkiintoa antaa rakentava vastaus, niin samaa tietä sinä pääset divisioonatasolle ja jopa divisioonien rakenteeseen.
Tai sitten ottaa Saksan armeijan koko paletin käyttöön.
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Infanterie.htm
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/schnelleTruppen.htm
virhe. Eli ei olisi saanut siirtyä armeijaryhmän sisäisestä linkistä armeijaan ja sieltä edelleen sisäisellä linkillä armeijakuntaan. Kuitenkin jos sinulla on mielenkiintoa antaa rakentava vastaus, niin samaa tietä sinä pääset divisioonatasolle ja jopa divisioonien rakenteeseen.
Tai sitten ottaa Saksan armeijan koko paletin käyttöön.
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Infanterie.htm
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/schnelleTruppen.htm
.....Ei sotilasjohto toimi sillä tavalla kuin te täydessä asiantuntemattomuudessanne kuvittelette. ....
Mitä me sitten ollaan sinun mielestä kuviteltu? Voisitko selventää?
Sinun puuhastelusi on tainnut tässä keskustelussa olla pahanlaatuista virhettä koko ajan.
Kyllä Saksan sadoista divisioonista olisi löytynyt aina tarvittavat voimat tärkeään operaatioon. Koetat noilla typerillä divisioonalistoillasi ainoastaan sekottaa sen tosiasian, että saksalaisilla joukoilla oli täällä muitakin tehtäviä takataskussaan kuin vain olla etappina.
Et ehkä kaikkivoivassa viisaudessasi ymmärrä, että ehkä Saksan sodanjohdolla oli Suomen käymien rauhantunnustelujen aikana jo valmis toimintasuunnitelma ja joukotkin valmiiksi ajateltuina. Ehkä he vain ovat unohtaneet kertoa sen sinulle, juuri tuon salailun takia.
kerätä strategisia reservejä strategisiin pisteisiin.Mutta jos sinun osaaminen rajoittuu joukkue/ komppaniatasoisen huoltojengin kouluttamiseen SS-keskitysleirin rodunpuhdistajaksi, niin tuskin sinä minun apuani tarvitset.Koska sinulla tuntuu olevan hommat hanskassa, niin minä taidanki mennä nukkumaan.
Ps. Kukapa tässä maailmassa koskaan olisi totuudenpuhujista pitänyt.
"Joukko olisikin viivyttänyt vain sen aikaa kun muualta olisi tullut lisäjoukkoja strategisiin pisteisiin kuten Helsinkiin, satamiin, yms. Suomen taistelu olisi tehty mahdottomaksi ja tähänhän saksalaisten toiminta perustuikin."
Tuon kaltainen suunnittelu pidettiin mitä suurimpana salaisuutena.Tiedot annettiin vain erikseen määrätyille henkilöille ja heillekin vain omaa työtä koskevin osin.
No niinpä tietysti. Senpä takia asioista ei dokumentteja olekaan. Mutta historiaa pitää osata päätellä tosiksi tiedetyistä asioista. Se on selvää ja viisasta toimintaa.
Ei sotilasjohto toimi sillä tavalla kuin te täydessä asiantuntemattomuudessanne kuvittelette.
Viksu sotilasjohto varautuu eri vaihtoehtojen varalle ottaen ne huomioon. Ja Saksalla oli viksu sotilasjohto ja siksipä ne varautuivat myös siihen vaihtoehtoon, että joku liittolaismaista kääntyy niitä vastaan ja kyseinen maa joudutaan ottamaan haltuun. Kuten tekivät hyvin nopsaan Italialle ja Unkarillekin. Vain pöljä uskoo, että samaa ei oltu mietitty myös Suomen osalle. Sitä Linkomiehen hallitus pelkäsi ja ilmeisesti hallituksella oli käytössään parempia aivoja kuin tämän palstan etappihöpöttäjien aivot.
Jos Saksan miehitysyritys olisi ollut noin lapsellisen helppoa torjua kuten te kuvaatte niin miksi ihmeessä Suomen johto kuitenkin pelkäsi Saksan vastatoimia v. 1943 mikäli Suomi tekee erillisrauhan.
se puuttuu.
"No niinpä tietysti. Senpä takia asioista ei dokumentteja olekaan. Mutta historiaa pitää osata päätellä tosiksi tiedetyistä asioista. Se on selvää ja viisasta toimintaa. "
Tietysti saksalaisten suunnitelmista on dokumentit alkaen Johtajan ohjeesta 50. Prosessi on kuvattu monessakin tutkimuksessa mm. Sampo Ahto: Aseveljet vastakkain, Earl Ziemke: Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa ja Herman Hölter: Armee in Arktis.
Sodan aikana suunnitelmat olivat äärimmäisen salaisia.
Veätytymissuunnitelma käskettiin alajohtoportaille huhtikuun 9. 1944. Silloinkin se pidettiin äärimmäisen salaisena
"Mutta historiaa pitää osata päätellä tosiksi tiedetyistä asioista. Se on selvää ja viisasta toimintaa. "
Aivan oikein. Tosiksi tiedetyt asiat pitää vain hallita.Vuonna 2010 kehitellyt lapselliset kuvitelmat eivät olleet tosia sodan aikana. Sitä te onnettomat ette ymmärrä. Se on tässäkin keskustelussa nähty jo kymmenet kerrat.
"Sitä Linkomiehen hallitus pelkäsi ja ilmeisesti hallituksella oli käytössään parempia aivoja kuin tämän palstan etappihöpöttäjien aivot"
Tietysti hallitus pelkäsi Saksan reaktioita, mutta 20. VuorA:n suunnitelmista se ei tiennyt.
"Jos Saksan miehitysyritys olisi ollut noin lapsellisen helppoa torjua kuten te kuvaatte..."
Missä tuollaista on kuvattu? Kyse on siitä, että mitään miehityssuunnitelmaa ei ollut. Jos olisi, siitä olisi dokumentit niin kuin kaikesta muustakin suunnittelusta.
Saksan sotilasjohdon suunnitelma Suomen sodasta luopumisen varalle oli rintaman muodostaminen Kemi-Rovaniemi-Petsamo tasalle ja vetäytymi9nen Norjaan. Tämä myös aikanaan toteutui.
suunnitelmia ei kerrota mahdollisille vastustajille. Ne kerrotaan omillekin vasta kun tarve tulee. Silloinkin ne pidetään salassa ulkopuolisilta.
Kaikki juttunne Saksan salaisista suunnitelmista Suomen miehittämiseksi ovat kuvittelua.
Operatiivisebn suunnitteluprosessin ymmärtäminen ei onnistu ilman asiantuntemusta. Sitä teillä rassukoilla ei ole. Tosiaisoita ei voi myösklään korvata lapsellisilla kuvitelmilla.
" Viksu sotilasjohto varautuu eri vaihtoehtojen varalle ottaen ne huomioon. Ja Saksalla oli viksu sotilasjohto ja siksipä ne varautuivat myös siihen vaihtoehtoon, että joku liittolaismaista kääntyy niitä vastaan ja kyseinen maa joudutaan ottamaan haltuun. "
Kuinka paljon saksalaisia joukkoja oli Lieksassa maamme haltuunottamiseksi?
Lieksassa oli joukkoja aivan riittävästi LIEKSAN ja varsinkin sen erilaisten yhteyksien määräaikaiseksi haltuunottamiseksi. Eivät ne ns. huoltomiehet ja lepokotisotilaat aseettomia olleet eivätkä mitään B-miehiä, joista ei sotimaan olisi ollut.
Näkee pilkkatyylistäsi, että paukkusi ovat jo loppu ja yrität vain pelkällä pilkalla päästä eteenpäin. Voin kertoa, sillä ei kauan juhlita mutta tollon maineen kyllä saat tasan tarkkaan.
Jos saksalaiset olisivat ottaneet haltuunsa Lieksassa kaikki tie- ja puhelinyhteydet niin miten Mikkelistä olisi saatu välitettyä käskyjä 14. dvisioonan komentajalle? Mietis sitä. Tai mietis vielä sitäkin jos sakut olisivat ottaneet haltuunsa Mikkelin ja Päämajan. Mieti sitäkin lämpimiksesi kun tunnut olevan niin kovin viisas.
ihan maan pinnalla vaihteeksi? Jossittelua voi tuolla tietopohjalla esittää ihan mitä vain ja aina siihen pystyy itse uskomaan.Asiantuntijoita juttusi vain naurattavat. Niihin ei kannata edes vastata.
.....Operatiivisebn suunnitteluprosessin ymmärtäminen ei onnistu ilman asiantuntemusta.......
superasiantuntijaa ja sillä hämätä pitämään itseäsi kaikkitietävänä, joka tietää kaiken mitä Saksan sodanjohto tai Hitler ajatteli tai teki tai mitä eivät edes ajatelleet.
Mihin siis perustuu oma, vuorenvarma, uskosi, että Saksa ei olisi miettinyt toimintavaihtoehtoja v. 1943 kun Suomi puuhasteli erillisrauhan parissa? Tottahan sinulla jotain faktaakin on eikä vain oman uskosi julistusta ja toisten pilkkaamista. Vai tämä pilkkaaminenko on lopulta ainoa mihin koetat todistelussasi nojata?
Heikoillapa itsekin vaikutat olevan vaikka intätkin vuorenvarmana asioita, joista et itsekään voi tietää yhtään mitään. Vaikka olisit kenraali evp niin sittenkään et voi tietää asioita, jotka uskottelet tietäväsi täysin erehtymättömästi. Asioita, jotka Saksassakin tiesivät vain ehkä 10 - 20 henkeä.
Minulla on sellainen käsitys, että kun joku muuttaa keskustelun kenkkuiluksi niin se on tosiasiassa häviön tunnustut.
....Asiantuntijoita juttusi vain naurattavat. ......
Tätä palstaa ja tätä keskustelua seuraa varmaan moni ei-asiantuntija ja heidän ilokseen voisit yrittää vastata jos olet mielestäsi asiantuntija. Tai josko löytäisit jostain asiantuntijan avuksesi. Mutta yleensä ottaen olet I MS:aan jämähtänyt herrasmies, jolla ei ole mitään tajua edes II MS:n aikaisesta salamasodasta. Siitä, miten sodan ensivaiheessa pitää ottaa haltuun pienin joukoin vastustajan liikenne- ja viestiyhteydet, jolloin sota on jo melkein ratkaistu. Niin Ranskaa kuin N-liittoakin kaadettiin suurelta osin jopa moottoripyöräpartioin, enintään joku kevyt vaunu lisänä antamassa kk:lla tulitukea. Asiantuntija tietäisi tämän joten sinä et ole asiantuntija. Yrität vain hämätä ja näytellä sellaista pilkkaa heittämällä.
....Niihin ei kannata edes vastata. ......
Niin, tai ehkä onkin niin, että ei kannata edes yrittää vastata jos ei osaa vastata.
En katsos tiedä, niin silloin kysyn viisaimmilta. En mitenkään halua häiritä keskusteluanne Lieksan saksalaisista, mutta kun minulta tosiaankin puuttuu ko. asiasta kaikki tietämys....ihan totta. Eli paljonko niitä saksalais-divisioonia oli Lieksassa?
"Mutta yleensä ottaen olet I MS:aan jämähtänyt herrasmies, jolla ei ole mitään tajua edes II MS:n aikaisesta salamasodasta. Siitä, miten sodan ensivaiheessa pitää ottaa haltuun pienin joukoin vastustajan liikenne- ja viestiyhteydet, jolloin sota on jo melkein ratkaistu. Niin Ranskaa kuin N-liittoakin kaadettiin suurelta osin jopa moottoripyöräpartioin, enintään joku kevyt vaunu lisänä antamassa kk:lla tulitukea. Asiantuntija tietäisi tämän joten sinä et ole asiantuntija"
Jaaha.Tuota asiaa ei ole lainkaan edes käsitelty. Kuka asiantuntija on tuollaista selittänyt? Mitä ne panssari-,lentokone- ja tykistömassat sitten tekivät, jos hommat hoidettiin moottoripyöräpartioin? Sentään kk tarvittiin tulitukeen... Hohohohoo!
Asiantuntijana tiedän, että sen enempää Ranskaa kuin NL:a ei tuolla tavalla kaadettu.
Asiantuntijana olen oikonut tässäkin keskustelussa loputtomiin niitä lapsellisia väitteitä, joita te vesselit olette esittäneet. Te vain ette erota faktatietoa omista kuvitelmistanne. Toivottavsti muut lukijat siihen pystyvät paremmin.
Koeta taas keksiä jotain. Olette Lieksahöpöt jo aika kaukana alkuperäisestä aiheesta.
Tietysti saksalaisten suunnitelmista on dokumentit alkaen Johtajan ohjeesta 50. Prosessi on kuvattu monessakin tutkimuksessa mm. Sampo Ahto: Aseveljet vastakkain, Earl Ziemke: Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa ja Herman Hölter: Armee in Arktis.
Sodan aikana suunnitelmat olivat äärimmäisen salaisia.
Veätytymissuunnitelma käskettiin alajohtoportaille huhtikuun 9. 1944. Silloinkin se pidettiin äärimmäisen salaisena.
Mutta tiedot onkin julkistettu tutkimuksissa sodan jälkeen. Jos olisit kavereinesi edes hitusen perehtynyt sotahistoriaan ja saksalaisten toimintaan Suomessa, niin et esittäisi noin lapsellisia juttuja. Lukekaa edes Ahton teos. Se on helppolukuinen ja riittävän tarkka. Enempään ei ällinne riitä, jos siihenkään.
olisivat moiseen itsemurhatehtävään ryhtyneet?
"Lieksassa oli joukkoja aivan riittävästi LIEKSAN ja varsinkin sen erilaisten yhteyksien määräaikaiseksi haltuunottamiseksi. Eivät ne ns. huoltomiehet ja lepokotisotilaat aseettomia olleet eivätkä mitään B-miehiä, joista ei sotimaan olisi ollut."
Jaa,jaa. Huoltoetappien henkilöstö oli pääasiassa yli 40-vuotiaita reserviläisiä joilla saattoi olla kolmen kuukauden alokaskoulutus takanaan.Jos nuorempia oli, niin ne olivat toipilaita tai B-miehiä. Rintamakelpoisia joukkoja ei etapeissa pidetty. Hyväkuntoiset huoltomiehetkin olivat joukkojen huoltokeskuksissa.
Kysy nyt, mistä minä tiedän tuonkin asian.
Se vain tuntuu niin äärettömän säälittävältä katsoa vierestä kun nuo pikkupiltit pyörittävät sinun kaltaista evp vääpeliä. Kukaan ei halua väittää ettetkö sinä tunne asioita käytännössä komppaniatasolle ja teoriassa jopa prikaatitasolle, mutta meidän aitojen upseerien puolesta pyytäisin ettet juokse jokaisen tarjotun lihapalan perään kuten valitettavasti aina aikaisemmin olet tehnyt.
Pienenä harjoituksena sinä voisit perehtyä vaikka siihen mitä tarkoitettiin sotien jälkeen ykkös ja kakkosupseereilla.
asiaakin eikä koettaisi vain retostaa miten me "oikeat upseerit". Hah haa, et sinä poikanen ketään hämää. Mutta avauksen teemaan et ilmeisesti ole osannut tuoda mitään valaisevaa. Ainoa teema on kehua miten olisit muka oikea upseeri. Et ole, lähinnä lienet liuhutukkainen sivari.
....Mitä ne panssari-,lentokone- ja tykistömassat sitten tekivät, jos hommat hoidettiin moottoripyöräpartioin?......
Ottaisit selvää mitä tehtiin noilla massoilla ja mihin perustui salamasotataktiikka. Ei se perustunut massojen salamannopeaan siirtelyyn. Saksan tykistökin oli suurimmaksi osaksi hevosvetoista vaikka kaikki eivät sitä tiedä vieläkään. Tykistömassat osallistuivat läpimurtojen tekoon, jotta nopeat osastot, kuten juuri moottoripyöräpartiot, pääsevät vapaaseen takamaastoon etenemään. Oppisit jotain uutta sinäkin.
Läpimurtojen keulilla ajoi yleensä kevyitä joukkoja ja tärkeitä kohteita kuten siltoja, teitten risteyksiä ja viestiliikennekeskuksia otettiin haltuun monestikin pelkin moottoripyöräpartioin, jolloin vastapuolen toiminta häiriintyi siksi aikaa kun isompi panssariosasto ja ps.divisioonan moottoroitu jalkaväki ehti paikalle tekemään lujemman tulpan.
Tähän samaan toiminta-ajatukseen Saksan etapit pitkin Suomea soveltuivat oikein hyvin. Unohdat senkin, että Suomen armeija oli kaukana Itä-Karjalassa ja sisämaa oli heikosti puolustettu. Sisä-Suomen ja varsinkin rannikoitten haltuunotto olisi ollut saksalaisile nopeampi toimenpide kuin Suomen armeijalle, koska Suomen liikenteen ja puhelinverkon solmukohdat olisivat olleet suurelta osin saksalaisten hallussa. Enemmän tappeluja olisi syntynyt vain Itä-Suomessa. Armeijamme olisi ollut inhottavasti kahden suurvalta-armejan välissä sillä neukku ei olisi varmaan katsellut toimetonna jos Saksa olisi alkanut miehittää Suomen aluetta. Armeijamme pääosan taisteluvoima olisi tarvittu estämään Puna-armeijaa siinäkin tapauksessa, että Saksa olisi samaan aikaan ottanut haltuunsa sisämaata.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että sinulla on kova tarve esiintyä upseerina mitä et kuitenkaan ole. Upseeri kykenisi huomattavasti loogisempaan ja järkevämpään perusteluun.
opetella armeijan käyttäytymissäännöt. Sinun kaltainen evp korpraali puhuu ainoastaan kun häneltä erikseen jotain kysytään ja uskoisin viestiesi tason perusteella, että seuraavaan kysymykseen menee vähintäin kymmenen vuotta.
Halstin kääntämät Guderianin muistelmat ja on todella vahinko ettei hän ymmärtänyt moottoripyörien käyttöä yhtä kirkkaasti kuin sinä. Moottoripyöräkomppania lähettämällä Moskovakin olisi kaatunut ja sen jälkeen sen hallussa pitämiseen ei oltaisi tarvittu kuin komppanian verran huoltomiehiä.
Toinen sinun tasoinen strategi on korkeintaan Petteri Haara kirjassaan Parempi jatkosota.
Mikä sitten on "epäaito" upseeri. Ainakin tämän Lieksa-fantasian sönkkääjillä ei ole vähäistäkään murua siitä tietoudesta, joka upseerilla on. Myöskään sotahistoria ei ole lainkaan hallinnassa varsinkaan Saksan Suomen toimien osalta.
Lapsellisia kuvitelmia sen sijaan piisaa. Tosiaasioita ja tutkimustietoa ei kyetä edes tunnistamaan.
"Tähän samaan toiminta-ajatukseen Saksan etapit pitkin Suomea ssoveltuivat oikein hyvin. "
Etapit olivat "huoltoasemia", jotka oli tarkoitettu ohi kuljetettavien joukkojen ja muun henkilöstön huoltamiseem kuten ruokailuihin. Niiden vahvuus oli yleensä muutama kymmen 40-50 vuotiasta miestä. Jos etappi oli suurempi, siinä oli huoltolaitoksia esimerkiksi korjaamoja ja varastoja. Suuret huoltolaitokset olivat joukkojen tuntumassa Lapissa tai itärajan takana.
Etappien rinnastaminen Saksan kärkijoukkoihin on jo silkkaa pelleilyä.
"sisämaa oli heikosti puolustettu. Sisä-Suomen ja varsinkin rannikoitten haltuunotto olisi ollut saksalaisile nopeampi toimenpide kuin Suomen armeijalle,"
Siinä oikea tietorääpäle! Alkeisasioistakaan ei ole tietoa. Rannikot olivat meripuolustuksen tiukassa hallinnassa. Vahvuus oli yli 30 000 miestä mm. joukko jalkaväkipataljoonia. Satamat olivat koko ajan valvonnassa.
Sisä-Suomi oli kaikkialla is-joukkojen valvonnassa. Yli valtakunnan oli kymmeniä koulutuskeskuksia ja kotiseudun ilmatorjunta päälle.
Rääpäleen tiedot ovat lapsen tasoa.
"Suomen liikenteen ja puhelinverkon solmukohdat olisivat olleet suurelta osin saksalaisten hallussa"
Tuota ei kannata edes kommentoida. No, se olisi vaatinut tuhansien miesten operaation, joka olisi armotta paljastunut jo valmisteluvaiheessa. Vaikka et sitä tiedäkään, niin saksalaisissa joukoissa oli kymmeniä suomalaisia yhteysupseereita aina rykmenttitasolle asti.
Vaatii todella vilkasta mielikuvitusta, että uskoo Saksan ehdoin tahdoin hankkivan Suomen puolen miljoonan miehen armeijan vihollisekseen. Kansasta nyt puhumattakaan.Taistelujoukkojen irroittaminen rintamasta oli työlästä -44, vaikka Suomen armeija ei liki kuukauteen ampunut laukaustakaan.Reservejä kun ei ollut.
....ja on todella vahinko ettei hän ymmärtänyt moottoripyörien käyttöä yhtä kirkkaasti kuin sinä. Moottoripyöräkomppania lähettämällä Moskovakin olisi kaatunut ja sen jälkeen sen hallussa pitämiseen ei oltaisi tarvittu kuin komppanian verran huoltomiehiä.....
luet todellakin ensimmäistä historianteostasi. Tuossa jossain kerrotaan, että niitä suuria massoja tarvittiin läpimurron tekemiseen. Moskovan edustalla ei ollut saatavilla läpimurtoa ja siksi nopeita osastoja ei voitu käyttää tietenkään.
Tosin yhdn läpimurron sakut sielläkin saivat mutta heidänkin joukkonsa olivat jo niin loppuun kaluttuja, ettei heillä ollut enää joukkoja lähettää siihen läpimurtoon ja sitä hyödyntämään. Lisäksi nopeita joukkoja voitiin käyttää vain laajoilla alueilla. Moskovan edusta oli niin täynnä neukun joukkoja, että siellä oli nopeitten joukkojen käyttö tai salamasota yleensäkin jokseenkin mahdotonta.
On tuskaista keskustella tietämättömän, I MS:aa vielä käyvän, kanssa, ei voi mitään.
"On tuskaista keskustella tietämättömän, I MS:aa vielä käyvän, kanssa, ei voi mitään. "
Sinä raukka käyt jotain tuntematonta mielikuvitussotaleikkiä.
Mene Korkkarin toimitukseen ja tarjoa tämän Lieksa-tarinasi kanssa parintuhannen huoltomiehen toimeenpanema Suomen salamamiehitys alueella, jolla on noin 70 000- 80 000 suomalaista sotilasta mm. meri- ja ilmapuolustuksen pääosa, koulutuskeskukset ja ennen kaikkea koko maan kattava paikallispuolustusjärjestelmä, kuten sitä nykään sanotaan.
Kerro sitten, kuinka kävi.
----parintuhannen huoltomiehen toimeenpanema Suomen salamamiehitys alueella,------
Kukaan muu kuin sinä itse ei ole sanonut, että pari tuhatta huoltomiestä olisi miehittänyt Suomen. Koetat näytellä (näsä)viisasta kun heität jonkun poskettoman mielikuvitusväitteen muka toisten tekemänä ja alat sitä sitten pilkaten torjumaan. Ja yrität vastapuolta pilkkaamalla ja vääristelemällä mitä olen sanonut peitellä omaa, täydellistä, tietämättömyyttäsi. Mutta sellainenhan ihminen on, tappiota ja tyhmyyttä on vaikeaa tunnustaa.
Ensinnäi: mistä sinulla on tuo luku pari tuhatta? Itse keksitty, vai?
Toiseksi: miksi puhut vain huoltomiehistä. Onhan asiantuntijat täällä todistelleet miten etapit olivat samalla huilaavien sotilaitten lepokoteja. Saksa ei varmaankaan tehnyt tiliä Suomella paljonko ukkoja milloinkin oli missäkin "lepäämässä". Eli luvun pari tuhatta saa kertoa ainakin viidellä ja kyseessä olivat normaalit taistelujoukot, ilman raskaita aseitaan toki.
Kolmanneksi: kun nämä n. 8 000-10 000 miestä olisivat ottaneet haltuunsa lähellään olevien taajamien viestiliikennekeskukset ja maaliikenteen keskukset niin noita luettelemiasi joukkoja olisi ollut aika hankala käskyttää sekä siirrellä. Tällä olisi saatu juuri se aikavoitto mikä olisi tarvittu isompien saksalaisten taistelujoukkojen toimintaa varten.
Kummaa sekin kun tunnut kiistävän se tosiasian, että ehkä painavin syy miksi Suomi ei jo 1943 tehnyt erillisrauhaa oli Saksan vastatoimien pelko. Harmillista kun sen ajan sotilas- ja poliittinen johto ei ollut niin asiantuntevaa ja kaikkitietävää kuin sinä olet vaan pelkäsi aivan suotta. Olet syntynyt väärään aikaan ja väärään paikkaan.
meri- ja ilmapuolustuksen pääosa, koulutuskeskukset
Koulutuskeskusten nuoret alokkaathan ne olisivatkin olleet rautaista kamaa heitettyinä kokenutta Saksan armeijaa vastaan. Montakohan poikasta olisi jäänyt eloon niissä leikeissä.
Noista muistakin oli taisi suuri osa aseettomia lottia, että hekö sitten? Niin no, olisihan lottakin voinut jotain naisen asein. Ehkä siinä sakut olisi saatu houkuteltua rodunjalostusta suorittamaan niin olisi Suomen valtaus unohtunut kun olisi ollut kivampaa puuhaa.
tietoinen, että Suomi informoi Saksaa etukäteen ennen 1943 keväällä käytyjä rauhanneuvotteluja. Tuollainen varotoimi tehtiin koska Suomen tiedustelu oli tietoinen, että myös Saksa "luki " USA:n diplomaattikoodia samalla tavalla kuin Suomikin. Suomen kyky perustui saksalaisten Norjasta kaappaamiin sanomiin jotka he luovuttivat suomalaisille.
Olisiko tuo etukäteisinformointi vaikuttanut miehityssuunnitelmiin ja mistä Saksa olisi irroittanut miehitysjoukot heti sen jälkeen kun Stalingradissa oltiin menetetty 300-400000 miestä.
"Kummaa sekin kun tunnut kiistävän se tosiasian, että ehkä painavin syy miksi Suomi ei jo 1943 tehnyt erillisrauhaa oli Saksan vastatoimien pelko. Harmillista kun sen ajan sotilas- ja poliittinen johto ei ollut niin asiantuntevaa ja kaikkitietävää kuin sinä olet vaan pelkäsi aivan suotta. Olet syntynyt väärään aikaan ja väärään paikkaan."
"Kukaan muu kuin sinä itse ei ole sanonut, että pari tuhatta huoltomiestä olisi miehittänyt Suomen."
Etappien huoltomiehiähän te vesselit olette kehuneet hurjiksi sotilaiksi. Ei niitä 20. VuorA:n vastuualueen ulkiopuolella paria tuhatta enempää ollut.
Jaaha. Nyt sitten tiedät, että lepokodeissa olisi ollut 10 000 miestä. Mistä tuo luku? entä jos vain 500?
Onko sinulla onnettomalla mitään käsitystä siitä, montako liikenteen ja viestitoiminnan keskusta Suomessa olisi ollut haltuunotettavina? Olet edelleen aivan korkkaritiedon varassa.
Saksan vastatoimien pelko 1943 on aivan eri asia kuin etappimiesten tekemä Suomen miehitys.Koeta edes jotenkin erotella asiat toisistaan. Nyt sotket sekavassa mielessäsi puurot ja vellit.
tullut?
"Koulutuskeskusten nuoret alokkaathan ne olisivatkin olleet rautaista kamaa heitettyinä kokenutta Saksan armeijaa vastaan. Montakohan poikasta olisi jäänyt eloon niissä leikeissä. "
Saksalla ei ollut reservejä irroittaa Suomen miehitykseen. Ei missään vaiheessa, paitsi irroittamalla rintamajoukkoja. Esimerkiksi talvella -44 Dietl rukoilemalla rukoili Marskilta yhden prikaatin reservikseen? Missä ne Suomen miehittäjät olisivat olleet?
Etappimiehillähän te olitte Suomea valtaamassa. Koulutuskeskuksissa oli alokkaiden lisäksi runsaasti myös koulutettuja miehiä eri kursseilla. Esimerkiksi aliupseerikoulu sodan kokeneiden esimiesten johtamana ja raskain asein tuettuna olisi pannut matalaksi minkä etapin tahansa.
Koulutuskeskuksissa palveltiin 6 - 12 kk. Ei ollut kyse pelkistä alokkaista. Sodan ajan koulutus oli kovaa. Itkisit jo ensimmäisenä päivänä, jos siihen joutuisit.
Lisäksi Suomella oli koko sodan ajan 2-4 yhtymää irti rintamasta reserveinä.
Lotat eivät oleet sotilaita, ei edes kotijoukoissa. Sitäkään et tiedä. Kunhan höpiset.
Tietomääräsi on niin lapsellinen, että enempi itkettää. Ei tuollaiselle rassukalle kehtaa nauraakaan. Olet ilmeisesti ihan tosissasi?
----Onko sinulla onnettomalla mitään käsitystä siitä, montako liikenteen ja viestitoiminnan keskusta Suomessa olisi ollut haltuunotettavina?------
kaikkia olisi tarvinnutkaan sotkun aikaan saamiseksi. Pelkän Lieksan haltuunottokin olisi jättänyt jo yhden kokonaisen meikädivisioonan aika pahaan mottiin. Divisioonan pääosat olivat kaukana Itä-Karjalassa eikä heillä ollut paljoakaan autoja, joilla siirtää äkkiä porukkaa Rukajärveltä Lieksaa vapauttamaan. Kävellen ja fillareilla sieltä olisi pitänyt tulla. Siinä ajassa olisi sakukin saanut jo lisävoimia tai ehkä Lieksaa ei olisi ollut tarkoituskaan pitää hallussa pysyvästi, tuhottu vain (valtion) puhelinlaitteistot, kaksi isompaa siltaa ja ratapiha sekä junakalustoa. Melkoinen sotku se olisi ollut. Kukaanhan ei meillä valvonut, että miten paljon esim. räjäytystavaraa sakujen varastoissa oli eikä tiennyt muutenkaan mitä heillä oli mukanaan. Saattoi olla uusien joukkojen tarvitsemia korohoroja, kranaatteja, konekivääreitä, yms.
Lisäksi suurin osa 14. divisioonaa olisi joka tapauksessa pitänyt jättää torjumaan idän uhkaa.
-----Esimerkiksi talvella -44 Dietl rukoilemalla rukoili Marskilta yhden prikaatin reservikseen? Missä ne Suomen miehittäjät olisivat olleet? ------
väärästä ajankohdasta. 1944 tilanne oli jo tuo mutta ei vielä esim. keväällä/kesällä -43.
Mutta miksi et suostu vastaamaan siihen ongelmaan, että 1943 Suomessa sekä sotilas- että poliittinen johto pelkäsivät tosissaan Saksan mahdollisia vastatoimia jos Suomi ryhtyy tekemään erillisrauhaa? Siinä on ongelmaa, jota sinä kierrät koettaessasi esittää, ettei Saksa olisi meille mahtanut mitään missään vaiheessa sotaa. Olisi ollut suorastaan jopa lapsellisen helppoa torjua olisipa Saksa yrittänyt ihan mitä tahansa. Sen ajan asiantuntijat olivat sinun kanssasi eri mieltä, mutta ei se taida sinua haitata koska sinähän tiedät kaiken paremmin kuin kukaan muu.
Koetat antaa sen kuvan kuin meillä olisi sisämaassa ollut massiivinenkin armeija. Ehei, armeijamme oli Itä-Karjalassa ja sisämaa pyöri naisten, poikasten ja vanhojen ukkojen varassa.
-----Satamat olivat koko ajan valvonnassa.------
Niin, kuten Porin satamakin keväällä 1941 kun ensimmäiset sakujoukot tulivat mereltä. Kukaan ei tiennyt mistään mitään ja alkoivat hädissään soitella ympäriinsä, että mitä pitäisi tehdä kun maahan tulee vieraita sotajoukkoja.
......sisä-Suomi oli kaikkialla is-joukkojen valvonnassa......
Niin, oli se ilmavalvonnassa eli kuunneltiin josko tulee naapurin pommikoneita. Lottia ja nuoria pojankloppeja ilman aseita. Niistä ei olisi ollut vastusta pienellekkään joukolle "lepolomalla" olevia sakujen rintamasotilaita.
........Yli valtakunnan oli kymmeniä koulutuskeskuksia ja kotiseudun ilmatorjunta päälle. ------
Ilmatorjunta oli heikkoa sisämaassa. Mitä se olisi mahtanut Saksan ilmavoimille ja maajoukoille? Ei niin mitään. Ilmatorjuntaa oli vain eteläisten kaupunkien suojana, lähinnä Helsingin.
Lisäksi, kyllä Saksa kykeni reservejä irrottamaan jos/kun tarve vaati. Kuten kesällä -43 irrotettin itärintamalta valtaisa sotavoima Italiaan. Kyllä keskellä oleva valtio kykenee liikuttelemaan joukkojaan tarvittaviin pisteisiin melko hyvin ja melko nopeasti.
"Koetat antaa sen kuvan kuin meillä olisi sisämaassa ollut massiivinenkin armeija. Ehei, armeijamme oli Itä-Karjalassa ja sisämaa pyöri naisten, poikasten ja vanhojen ukkojen varassa. "
Älä valehtele. Olen kuvannut kotiseudun puolustusta sellaisena kuin se oli.Kotiseudulla oli ilma- ja meripuolustuksen yksiköt sekä kotijoukot yhteenlaskien 60 000 - 80 000 miestä. Joukossa oli siis ilma ja meripuolustuksen taisteluyksiköitä. Koulutusyksiköillä oli osittain aivan hyvä taisteluvalmius. Sitä et tosin tiedä.
Sakujen tullessa Poriin oli vielä rauha, vaikka et sitäkään tiedä.
Ilmasuojelu kattoi koko valtakunnan. Kaikissa asutuskeskuksissa oli ilmavoimiin kuuluvia ilmasuojelukomppanioita. Niillä oli nimenomaan selustan puolustustehtävät. Ilmavalvonta on eri asia. Sitäkään et tiedä.
Ilmatorjuntaa oli kaikkialla juuri liikenteen solmukohdissa ja useimmissa kaupungeissa. Sitäkään et näy tietävän.
Ilmapuolustus oli tarkoitettu NL:n ilmahyökkäysten torjuntaan. Miksi se ei olisi kyennyt Saksan pohjoisessa olevien varsin vähäisten ilmavoimien torjuntaan?
Et edelleenkään tiedä sitä, että Saksalla ei ollut Suomessa reservejä irti, mutta Suomella oli.
Tietosi ovat niin lapsen tasolla että sääliksi käyt.
reservejä kuin Konekiväärihiihtoprikaati Finnland, jolla oli kolme pataljoonaa.Suomalaiset pataljoonat vastasivat laajoista sivustoista. Suomella oli reservissä neljä- viisi yhtymää.
Dietl pyysi jatkuvasti Mannerheimilta paria jääkäriprikaatia reserveikseen. Siksihän 3.D jätettiin Uhtuan suuntaan, kun sakuilla ei ollut joukkoja ennen kuin koko 7. VuorD oli saatu Suomeen.
"Siinä on ongelmaa, jota sinä kierrät koettaessasi esittää, ettei Saksa olisi meille mahtanut mitään missään vaiheessa sotaa. Olisi ollut suorastaan jopa lapsellisen helppoa torjua olisipa Saksa yrittänyt ihan mitä tahansa."
Älä valehtele. Olen vain osoittanut, että et tunne sen enempää suomalaisten kuin saksalaisten tilannetta, edes alkeisasioita.
Poliittisen ja sotilasjohdon pelko joutumisesta sotaan myös Saksan kanssa ovat kokonaan eri asioita, kuin esittää Suomen olleen helposti miehitettävissä muutamalla huoltomiehellä. Tietysti Saksalla oli -43 eri lailla resursseja kuin -44, mutta ei sillä silti ollut joukkoa irti Suomen miehittämiseen. Missään vaiheessa ei sotilasjohto tehnyt suunnitelmia Saksan miehityksen torjumiseen.
Mitä tulee asiantuntijoihin, niin esimerkiksi asiaa tutkinut sotahistorioitsija Sampo Ahto on todennut, että Saksalla ei -43 yksinkertaisesti ollut voimia Suomen miehittämiseen. Se olisi tietysti ollut mahdollista suurin järjestelyin, mutta ei sinun kuvittelemilla etappien henkilöstöllä. Rintamajoukkojen irroittaminen taas merkitsee aina riskin ottoa rintaman heiketessä. Sellaiset asiat menevät yli korkkariymmärryksesi.
Taidat olla sama heppu, joka miehitti nykysuomen vartissa Venäjän joukoilla ja johti puna-armeijan hetkessä Kanaalille -45. Koeta hankkia vähän tolkkua ja perustietoa höpinöihisi. Äläkä pane valeitasi minun tiliini.
olisi sakuja hyödyttänyt? Eikä yhden tien sulkeminen olisi 14. D:n tuhoksi koitunut. Autoja oli reilu 400 ja muutamassa tunnissa olisi taisteluosasto parhaita korpisotureita tehnyt selvää Lieksan etapista. Turha on sinne kuvitella jotain taisteluyksikköä.
Ei höpinöiden toistaminen uudelleen ja uudelleen osoita mitään muuta kuin korkkaritetoa.
munaa itseäsi.
Kotijoukot käsittivät vaihdellen noin 70 000 - 80 000 miestä.Pääosa oli ilmasuojeluyksiköissä, jotka kutsuttiin paLVELUKSEEN TARPEEN MUKAAN. IS-KOMPPAPNIOITA 0LI 502 JA ERILLISIÄ JOUKKUEITA 163. VAHVUUS OLI NOIN 50 000 MIESTÄ. Koulutuskeskusten miesmäärä vaihteli, mutta ajoittain saattoi kahden ikäluokan pääosa olla koulutuksessa.Keskivahvuus oli noin 20 000.
Kotiseudun ilmatorjunnassa oli 33 patteria sekä 89 jaosta ja joukkuetta, noin 7 000 miestä. llmavoimista oli nopea suunnata koneyksiköitä myös kotiseudulle.
Merivoimien rannikkojoukoissa oli noin 25 000 miestä, joista ehkä
10 000-15 000 kotialueeella.
Lisäksi oli vahva johtamisjärjestelmä ynnä kaiken sortin huoltolaitoksia.
Kaikkiaan oli kotiseudulla noin 100 000 miestä. Osa oli siis taisteluyksiköitä ja loput sellaisiksi nopeasti muodostettavissa. Toimintakyky oli tietysti rajallinen.
Kuvitelma, että maa olisi ollut noin vain muutaman etapin voimin miehitettävissä menee kai uuteen valoon? Käsitätkö asiaa vieläkään?
Etkö? Sönkkää sitten jotakin.
,,,,Eli paljonko niitä saksalais-divisioonia oli Lieksassa? ,,,,
Miksi Lieksan ja sen kulku- ja viestiyhteyksien haltuunotto olisi vaatinut Saksalta peräti divisioonia? Kyllä siihen muutama sata ukkoa olisi ollut ihan riittävä määrä.
Saksalaiset hallitsivat maan nopean haltuunoton kuten syksyllä -43 Italiassakin nähtiin. Kun lamautetaan maan sisäinen liikenne ja viestiyhteydet niin homma tapahtuu tarvittaessa aika nopeastikin. Eli mieti sinä sitä montako divisioonaa Suomi olisi uskaltanut irrottaa idästä siirrettäviksi sotimaan saksalaisia vastaan sisämaassa. Luulenpa, että neukku olisi ihan mielellään seurannut varjona perässä kun Suomen armeija olisi lähtenyt sotimaan saksalaisten kanssa.
karannut yksi musta lammas väärälle laitumelle.
”Samalla tavoin vietiin
Huhtiniemessä 24.8.2010 18:20
tuomitut karkurit Lieksan leirin kautta Sachsenhauseniin.”
vietiinkiin ja sillä sipuli
Sellainen tunnus oli kuulema usealla saksalaisella sotilaalla joita Lieksassa oli. Kuka tietää mitä se tarkoitti. Näitä oli kuulema siihen aikaan ihmiset ihmetelleet kovin. Onko ketään joka tietää.
ilmiselvästi Mustanaamiohon.
”Mustanaamion oikeassa kädessä on pääkallokuvioinen paha merkki -sormus.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mustanaamio
Se kuului eräille erikoisjoukoille joiden tehtävä oli nimenomaan ei toivottujen ihmisten likvidointi (vakoojat, juutalaiset, mustalaiset yms.).
Jos heitä on ollut Lieksan parakeilla niin se kyllä avaa aivan uudet näkymät saksalaisten tehtävään Suomessa.
Olen luullut heidän olleen jotain "kuormastomiehiä" vaan ei taida pitää paikkaansa alkuunkaan.
Kiitos tiedosta, alan tutkia lähdeaineistoista hieman tarkemmin. En vielä väitä mitään.
itse vastaa, niin silloin harvemmin voi olla tyytymätön vastaukseen. Meitä varttuneimpia nämä pikkupoikien läpinäkyvät vinkeet tosin niukan hymyilyttää.
Joku yritti taannoin väittää tällä samaisella palstalla että Suomessa olisi muka ollut saksan armeijan salainen tukikohta, josta operoi muka jotakin ufoja. Oli ihan samanlainen keskustelunavaus kuin tälläkin ketjulla, joten empä ollenkaan ihmettelisi vaikka asialla olisi samainen x-files sarjan innoittama ufo-asiantuntija.
alkaen XVIII VuorAK:n, jonka etappeja oli myös Lieksa. Ei ole siis mikään ihme, jos SS-miehiä nähtiin myös Lieksassa. Kyseessä on olleet lomalaiset tai muut kauttakulkijat ehkä lepokodissa majailevat. Mahdollisesti 6. SS-Vuoristodivsioonalla on ollut Lieksassa jotain materiaaliakin. Se on tosin melko epätodennäköistä, sillä se oli Kiestingissä, josta oli suorat yhteyden Pohjanlahdelle.
sijaitsivat Oulussa ja toisekseen SS-joukkojen:n huolto oli itsenäinen ja täysin riippumaton Wehrmachtin huollosta.
matkaamasta Lieksan kautta komennuksille ja lomille Saksaan silloin, kun Pohjanlahden satamat olivat jäässä. Tai muulloinkin, jos se jostain syystä oli tarkoituksenmukaista. Ei laivojakaan joka päivä kulkenut.
tuuli tyhjn pän läpi ja niitä ulinoita sitten jaksat tänne laitella. eikö sulla reppanalla ole mitään siellä korvien välissä muuta kuin homeisia sahanpuruja
heillä pääkallotunnukset
Suomessa tehtiin Haunebu-"ufojen" eli lautasen mallisten sotakoneiden kokeita. Suomi valittiin samasta syystä kuin Peenemunde rakettikokeisiin, mahdollisimman pieni riski että aluksia joutuu vihollisen käsiin ja mahdollsimman kaukana pommituksista. Haunebu-laivuehan osallistui myöhemmin Kannaksen torjuntataisteluihin ja herätti Puna-armeijassa ansaittua kauhua, vaikkei sen tulivoima kummoinen ollutkaan, muutama lentokonetykki.
kuin sinulta tykkänään huomaamatta. Näetkö niitä päivittäin, vai isovaariko kertoi?
"Haunebu-laivuehan osallistui myöhemmin Kannaksen torjuntataisteluihin ja herätti Puna-armeijassa ansaittua kauhua, vaikkei sen tulivoima kummoinen ollutkaan, muutama lentokonetykki."
Tosiaan jännittävää, jos heillä oli pääkallotunnukset. En nyt löytänyt tähän hätään muuta kuin Wikipediasta lähteen. Pikaisen googletuksen perusteella ei tämä porukka olisi kuitenkaan käynyt Suomessa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/SS-divisioona_Totenkopf
Itse muistelen isän esitelleen puhdetyörasiaa ja kertoneen, että se oli saatu venäläiseltä sotavangilta, jota oli pidetty Riihivaaralla. Himskatti, kun olin silloin penska, eikä ole enää isää, jolta kysellä. Muistanko ihan väärin koko jutun? Muistan myös, miten Pielisentiellä, lähellä Vehkakankaantien risteystä oli (saattaa olla vieläkin) iso keltainen talo, johon isä viittasi "saksalaisten parakkina". Oli kuulema ollut katselemassa, kun autokolonnat lähtivät sieltä vauhdilla.
oikea vastaus olisi ollut tämä 6.SS-VuorD. Sekin huollettiin Oulun, Kajaanin ja Kuusamon kautta Kiestinkiin.
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/GebirgsdivisionenSS/6GebDSS.htm
monen mutkan kautta oleva mahdollisuus on olemassa, että Lieksa ja SS-Division Totenkopf olisivat olleet tekemisissä.
SS-Infanterie-Regiment 9 siirrettiin Norjasta alkusyksystä 1941 Kiestinkiin ja alistettiin SS-Division "Nordille. Syystalvella 1941 SS-Infanterie-Regiment 9 siirrettiin Leningradin rintamalle ja alistettiin Heeresgruppe Nordille. 1942 kyseinen rykmentti lakkautettiin ja sitä käytettiin SS-Division Totenkopfin täydennyksenä.
On olemassa pieni mahdollisuus, että SS-Infanterie-Regiment 9 oltaisiin osittain siirretty Kiestingistä Lieksan kautta Länsi-Inkeriin, mutta missään nimessä heillä ei ole voinut olla siinä vaiheessa SS-Division Totenkopfin tunnuksia.
Kyllä vanha kansa Lieksassa piti niitä miehitysjoukkoina eikä minään muuna. Eihän Lieksan suunnalla ollut saksalaisia rintamajoukkoja, joita olisi tarvinnut huoltaa, ei lähimaillakaan.
Aikoinaan kun näistä puhuttiin niin Lieksan sanottiin olleen ihan täysin saksalaisten valvonnassa.
lentokenttäkomppania, joka oli valmiina siirtymään Tiiksjärven kentälle. Sinne kuljetettiin materiaalia talvella -42. Materiaalia varastoitiin myös Lieksaan.
Kyseessä oli siis tavanomainen ilmavoimien etappi eli osa huoltojärjestelmää.
----lentokenttäkomppania, joka oli valmiina siirtymään Tiiksjärven kentälle.----
Mitähän varten tuo ei sinne siirtynyt. Aikaa olisi ollut jos matskut tuotiin jo -42. Vaikuttaa hämäykseltä koko nimike ja tarkoitus.
koska suunniteltua hyökkäystä Muurmannin radan katkaisuksi ei tehty. Keitel oli luvannut tukea hyökkäystä ilmavoimin, jos suomalaiset hoitaisivat maasodan.
Tiiksjärvelle aloitettiin materiaalin kuljetus, mutta kun Sorokan hyökkäystä ei tullut, niin ainakin se tavara, mitä kentällä oleva suomalainen laivue ei tarvinnut, kuskattiin Lieksaan takaisin ja varastoitiin. Ja tietysti se, mitä ei ehditty Tiiksjärvelle kuljettaa.
Saksalaiset katsoivat miellyttävämmäksi odotella Lieksassa kuin mennä Tiiksjärven korpeen, jossa ei ollut majoitus- eikä muitakaan tiloja. Suomalainen laivuekin ellei hyvn alkeellisesti.
Lieksassa oli sentään rautatie ja jonkinlainen asutus. Mm. kenraali Ermei Kanninen palveli luutnanttina 14. D:ssa. Hän kertoo muistelmissaan kulkeneensa lomille Lieksan kautta ja junaa odotellessa todenneensa saksalaisten ja paikallisten hyvät välit.