Aurinkoenergia jo yv. halvempaa

"Tutkijat: Aurinkoenergia jo halvempaa kuin ydinenergia"
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article482272.ece

"Aurinkokennojen valmistuskustannukset ovat laskeneet vuosi vuodelta. Pudotus on ollut seurausta tekniikan ja valmistusmekanismien kehittymisestä sekä kasvaneesta kysynnästä. Samanaikaisesti uusien ydinvoimaloiden rakennuskustannukset ovat paisuneet.

Tämän seurauksena aurinkoenergian hinta Pohjois-Carolinassa on tutkijoiden mukaan pudonnut ydinenergian hinnan alapuolelle. "

Jutussa viitataan Duke-yliopiston tutkimusta siteeraavaan blogikirjoitukseen
http://theenergycollective.com/oshadavidson/40559/study-solar-power-cheaper-nuclear?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=The Energy Collective (all posts)

Kun ydinenergian tuotantokustannukset jatkuvasti vain kasvaa siitä aiheutuvien lukemattomien vakavien ongelmien vuoksi, uusiutuvien energioiden tuotantokustannukset pienenee. Onkin ihan luonnollinen asia, että ilmaista polttoainetta käyttävä tuotanto on halvempaa kuin maaperästä esiin kaivetut ruskean energian (fossiiliset & ydinvoimma) tuotantolaItosten polttoaineet.

Erityisen edullista uusiutuvat energiat ovat yhteiskunnalle, koska niiden avulla voidaan saavuttaa nerkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä mm. terveydenhuollossa:
http://www.kaapeli.fi/~tep/projektit/ilmastonmuutos/Euue.pdf

Professori Peter Lundin sanoin: tukieuro uusiutuville energioille palautuu valtiolle kahtena eurona. Noin ainakin Keski-Euroopassa.
20801
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Niin kauan hyvin kun paistaa,jos ei niin hyvin äkkiä aletaan sitä sähköä kaipaamaan.

Äänestä
  • tuotantolaitoksia sähköverkossasi on?

    Äänestä

  • U. T. ELIAS kirjoitti:

    tuotantolaitoksia sähköverkossasi on?

    Niin kauan väliä ole kun sähkö tulee seinästä.
    Aurinko ja tuulivoima ei poista vesi&ydin yms sähkön tuotannon tarvetta.
    Vaikka hienoahan se olis sähkö pelkästään uusiutuvilla energioilla tuottaa,käytännössä se ei vaan taida olla mahdollista.

    Äänestä

  • Aloittaja

    enmämitääntiedä kirjoitti:

    Niin kauan väliä ole kun sähkö tulee seinästä.
    Aurinko ja tuulivoima ei poista vesi&ydin yms sähkön tuotannon tarvetta.
    Vaikka hienoahan se olis sähkö pelkästään uusiutuvilla energioilla tuottaa,käytännössä se ei vaan taida olla mahdollista.

    "Aurinko ja tuulivoima ei poista vesi&ydin yms sähkön tuotannon tarvetta."

    Mikään yksittäinen sähköntuotantomuoto ei ole missään välttämätön, eikä ole järkevää heittäytyä vain yhden tuotantomuodon varaan - poikkeuksena ehkä sähköjärjestelmä, jossa sähköä tuotetaan esim. aurinko- tai tuulivoimalla, ja sähköm ylituotantoa käytetään vedyn tuottamiseen, jota taas käytetään sähkön tuotantoon silloin, kun aurinko- tai tuulisähköä ei ole saatavissa. Yhdistetty aurinko- ja tuulivoima vedyn tuotantoon (aurinko-tuuli-vetyvoimala) olisikin järkevämpi ratkaisu.

    Energiaomavaraisuuden ja poikkeusoloissakin energian saannin turvaamisen kannalta katsoen uusiutuvat energia ovat välttämätön ratkaisu. Ilman Suomessa sijaitsevaa uraanikaivosta ja -rikastamoa ydinvoima vain heikentää sähköntuotannon omavaraisuutta.


    "Vaikka hienoahan se olis sähkö pelkästään uusiutuvilla energioilla tuottaa,käytännössä se ei vaan taida olla mahdollista. "

    Älä usko niitä tahoja, joiden päämääränä on tehdä Suomesta Euroopan ydinreservaattialue - lue siitä lisää ydinvoimapalstan ketjusta /1/. Uusiutuviin energioihin siirtyminen on vain tahdon ja ajan kysymys, mutta ydinvoiman lisärakentaminen siirtää mahdollista ajankohtaa useilla vuosikymmenillä eteenpäin, ja tekee lisäksi Suomesta aina vain vaarallisemman paikan asua. Ydinvoimala on potentiaalisesti yksi maailman vaarallisimmasta laitoksista - ehkä vain jotkut kemian tehtaat yltävät samaan vaarallisuustasoon.

    100% uusiutuvien energioiden käyttöön siirtyminen edellyttää ruskean energian (ydinvoima & fossiiliset) tuotannon lopettamista. Fossiiliset energiat loppuu (tai käyttö jää vähäiseksi korkean hinnan vuoksi) viimeistään muutaman sadan vuoden kuluttua joka tapauksessa, joten jo nyt kannattaisi luopua erittäin moniongelmaisesta ydinvoimasta ja rakentaa tulevaisuuden energiamuotoja, joista uskoakseni aurinkoenergia tulee olemaan kaikkein eniten käytetty.

    Muista: vetytalous mahdollistaa 100% uusiutuvilla energioilla toimivan globaalin yhteiskunnan. Vaikea kuvitella mitään parempaa tavoitetta.


    1: http://keskustelu.suomi24.fi/node/9170858
    ("Ydin-Suomi toteutuu")

    Äänestä

- Aurinkoenergia ehkä on halvempaa kuin (ydin)sähköliittymä, mutta
- Aurinkoenergia on edelleen moninkertaisesti verottoman Nord Pool Spotin hintainen*
- Vetytalous on tällä hetkellä noin 98 % fossiilisia energialähteitä**
- Täyssähköauto (aurinko)sähköllä on 20-kertaisesti energiatehokkaampi vaihtoehto polttomoottoriautoon vedyllä elektrolyysistä

*) System Price per MWh: EUR 42.79 (09. August 2010)

**) Reformointi maakaasusta, höyryttäminen öljystä ja kivihiilestä, radiolyysikokeilut ydinreaktoreiden hukkavedystä (vetyä syntyy jatkuvasti veden hidastaessa/säätäessä fissioreaktiota).

Elektrolyysi on vasta 2 % kaikesta vedyn tuotannosta ja fotolyysin (konsepti/prototyyppiasteessa) sijaan parempi vaihtoehto on aurinkolämpö (molemmat käyttävät saman aallonpituuden fotoneita).

Äänestä
  • Aloittaja

    - kyseessä on vain yksi tutkimus, joka sinällään on merkittävä käännekohta

    - energiatehokkuudesta en vaivautuisi puhumaan ydinvoiman yhteydessä mitään

    - vetytaloutta ei vielä ole olemassakaan. Odottelemme sitä vielä n. 50 vuotta. eu tosin ounastelee jonkinlaista läpimurtoa, vetytalouden alkua, jo 2020, Tätä nykyä elämme fossiilitaloudessa (fossiiliset polttoaineet pyörittää yhteiskuntia).

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    - kyseessä on vain yksi tutkimus, joka sinällään on merkittävä käännekohta

    - energiatehokkuudesta en vaivautuisi puhumaan ydinvoiman yhteydessä mitään

    - vetytaloutta ei vielä ole olemassakaan. Odottelemme sitä vielä n. 50 vuotta. eu tosin ounastelee jonkinlaista läpimurtoa, vetytalouden alkua, jo 2020, Tätä nykyä elämme fossiilitaloudessa (fossiiliset polttoaineet pyörittää yhteiskuntia).

    "- Täyssähköauto (aurinko)sähköllä on 20-kertaisesti energiatehokkaampi vaihtoehto polttomoottoriautoon vedyllä elektrolyysistä"

    "- energiatehokkuudesta en vaivautuisi puhumaan ydinvoiman yhteydessä mitään"

    Kenties et, mutta mainitsemani seikka on kuitenkin tosiasia. 7-sarjan BMW verrattuna Tesla Model S (molemmat samaa luokkaa) ja tulos on 10-12 MJ/km vastaan 600-700 kJ/km Well-to-Wheel.

    Äänestä

  • Aloittaja

    eri asia kirjoitti:

    "- Täyssähköauto (aurinko)sähköllä on 20-kertaisesti energiatehokkaampi vaihtoehto polttomoottoriautoon vedyllä elektrolyysistä"

    "- energiatehokkuudesta en vaivautuisi puhumaan ydinvoiman yhteydessä mitään"

    Kenties et, mutta mainitsemani seikka on kuitenkin tosiasia. 7-sarjan BMW verrattuna Tesla Model S (molemmat samaa luokkaa) ja tulos on 10-12 MJ/km vastaan 600-700 kJ/km Well-to-Wheel.

    jooh. Tuli lapsus kiireessä. Luin jostain sanan "ydin" ja jostain läheltä sanan "energiatehokkuus", enkä keksinyt mitä yhteistä niillä on :)

    Vetytekniikkan kehittyy, ydinvoiman käytön aiheuttamasta sijoitusmahdollisuuksien vähenemisestä huolimatta, laajalla rintamalla pienin askelin, ja olenkin jo kyllästynyt kirjaamaan kaikkia siihen liittyviä "lupaavia" keksintöjä. Erilaiset laskelmat ei ehkä vuoden kuluttua ole enää päteviä.

    Merkittävävimpänä aiheeseen liittyvänä keksintönä pitäisin Millenium-palkitun (sininen led) tutkijan fotolyysimenetelmää: vedestä erotetaan vety auringonvalon aviulla. Lienee alallaan maailman vihrein ratkaisu. kuten niin moni muukin keksintö: pieniä ongelmia kaupallisuuden kanssa vielä .
    ..

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    jooh. Tuli lapsus kiireessä. Luin jostain sanan "ydin" ja jostain läheltä sanan "energiatehokkuus", enkä keksinyt mitä yhteistä niillä on :)

    Vetytekniikkan kehittyy, ydinvoiman käytön aiheuttamasta sijoitusmahdollisuuksien vähenemisestä huolimatta, laajalla rintamalla pienin askelin, ja olenkin jo kyllästynyt kirjaamaan kaikkia siihen liittyviä "lupaavia" keksintöjä. Erilaiset laskelmat ei ehkä vuoden kuluttua ole enää päteviä.

    Merkittävävimpänä aiheeseen liittyvänä keksintönä pitäisin Millenium-palkitun (sininen led) tutkijan fotolyysimenetelmää: vedestä erotetaan vety auringonvalon aviulla. Lienee alallaan maailman vihrein ratkaisu. kuten niin moni muukin keksintö: pieniä ongelmia kaupallisuuden kanssa vielä .
    ..

    Itseäni tuossa fotolyysissä lähinnä hankaloittaa pari seikkaa, joiden vuoksi en huolisi sitä omakotitalon katolle.

    Toinen on vedyn aiheuttama rakenteiden ennen aikainen haurastuminen.

    Toinen on taas aiemmin mainitsemani seikka, että fotolyysi vaatii toimiakseen samaa aallonpituutta kuin aurinkolämpö. Tähän liittyen, vetyä on hankalampi varastoida kun taas aurinkolämpö on varsin helppo varastoida.

    Lisäksi aurinkolämpöä voidaan käyttää suoraan tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen (stagnaatio ylittää jopa 200 Celsius-astetta), kun taas vety vaatii erilliset polttokennot CHP-tuotantoon (elinikä 10 - 100 tuhatta tuntia kiinteillä sovelluksilla).

    Äänestä

  • Aloittaja

    asiaheppu kirjoitti:

    Itseäni tuossa fotolyysissä lähinnä hankaloittaa pari seikkaa, joiden vuoksi en huolisi sitä omakotitalon katolle.

    Toinen on vedyn aiheuttama rakenteiden ennen aikainen haurastuminen.

    Toinen on taas aiemmin mainitsemani seikka, että fotolyysi vaatii toimiakseen samaa aallonpituutta kuin aurinkolämpö. Tähän liittyen, vetyä on hankalampi varastoida kun taas aurinkolämpö on varsin helppo varastoida.

    Lisäksi aurinkolämpöä voidaan käyttää suoraan tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen (stagnaatio ylittää jopa 200 Celsius-astetta), kun taas vety vaatii erilliset polttokennot CHP-tuotantoon (elinikä 10 - 100 tuhatta tuntia kiinteillä sovelluksilla).

    Parhaat palat on vielä tulossa. Tietenkään niitä ei voi jäädä odottelemaan, mutta vetytalouden rinnalla erittäin hyödyllisten uusiutuvien energioiden kehitys kärsii siitä, että taloudelliset resurssit sidotaan vuosikymmeniksi ydinvoimaan.

    Norjassa on tuulivetyvoimala Utsiran saarella. Se on pilottiprojekti, jo usean vuoden ajan, jossa osa saaren asukkaista saa kaiken sähkön tuulivetyvoimalasta. Ihmettelin, miksi ei laitettu aurinkovoimaa tasaamaan sähköntuotantoa, vain kaksi tuulimyllyä oli. En tiedä projektin nykyvaihetta, mutta ketä kiinnostaa, voi etsiä netistä (myös suomi24-sivustolta) hakusanalla utsira.

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    Parhaat palat on vielä tulossa. Tietenkään niitä ei voi jäädä odottelemaan, mutta vetytalouden rinnalla erittäin hyödyllisten uusiutuvien energioiden kehitys kärsii siitä, että taloudelliset resurssit sidotaan vuosikymmeniksi ydinvoimaan.

    Norjassa on tuulivetyvoimala Utsiran saarella. Se on pilottiprojekti, jo usean vuoden ajan, jossa osa saaren asukkaista saa kaiken sähkön tuulivetyvoimalasta. Ihmettelin, miksi ei laitettu aurinkovoimaa tasaamaan sähköntuotantoa, vain kaksi tuulimyllyä oli. En tiedä projektin nykyvaihetta, mutta ketä kiinnostaa, voi etsiä netistä (myös suomi24-sivustolta) hakusanalla utsira.

    Varsin erikoinen valinta...

    Utsiran kunta, Norja
    - 250 asukasta

    Tuuli/vetyvoimalaitos
    - 10 ruokakuntaa (55 kWp)
    2 x Enercon E-40 (2 x 600 kW) (46 metrin torni, 40 metrin halkaisijan roottorit) (2.5 - 25 - 34 m/s)
    10 Nm3/h alkaalielektrolysaattori
    Vetykompressori
    2400 Nm3 vetykaasuvarasto (200 bar) (48 tunniksi sähköenergiaa)
    55 kW Vetypolttogeneraattori (vrt. dieselgeneraattori)
    10 kW Polttokennot
    200 kW/5 kWh Vauhtipyörä (taajuusohjattu käyttö- ja häiriöreservi)

    ... helpompi/halvempi olisi ehkä ollut luopua kineettisestä energiavarastosta ja käyttää akkukennoja sekä 200 - 700 barin elektrolysaattoria (ei tarvitse erillistä kompressoria). Tosin vauhtipyörät taitavat olla suositumpi vaihtoehto.

    Äänestä

  • Utsira kirjoitti:

    Varsin erikoinen valinta...

    Utsiran kunta, Norja
    - 250 asukasta

    Tuuli/vetyvoimalaitos
    - 10 ruokakuntaa (55 kWp)
    2 x Enercon E-40 (2 x 600 kW) (46 metrin torni, 40 metrin halkaisijan roottorit) (2.5 - 25 - 34 m/s)
    10 Nm3/h alkaalielektrolysaattori
    Vetykompressori
    2400 Nm3 vetykaasuvarasto (200 bar) (48 tunniksi sähköenergiaa)
    55 kW Vetypolttogeneraattori (vrt. dieselgeneraattori)
    10 kW Polttokennot
    200 kW/5 kWh Vauhtipyörä (taajuusohjattu käyttö- ja häiriöreservi)

    ... helpompi/halvempi olisi ehkä ollut luopua kineettisestä energiavarastosta ja käyttää akkukennoja sekä 200 - 700 barin elektrolysaattoria (ei tarvitse erillistä kompressoria). Tosin vauhtipyörät taitavat olla suositumpi vaihtoehto.

    ... jaahas, ei siinä ilmeisesti vielä kaikki

    100 kVA synkronoitu kone (jännitteentasaaja ja voimalähde)
    50 kWh akkukennot (varmuuden vuoksi)

    Enercon (Saksa) toi pöydälle tuuliturbiinit, vauhtipyörän, akkukennot ja pääsynkronoidun koneen. Siitä ilmeisesti tuo varsin laaja kokoonpano.

    Tarkennuksena:
    10 kW PEMFC
    5.5 kW 11 Nm3/h vetykompressori (12-200 bar, 2 vaiheinen)

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    Parhaat palat on vielä tulossa. Tietenkään niitä ei voi jäädä odottelemaan, mutta vetytalouden rinnalla erittäin hyödyllisten uusiutuvien energioiden kehitys kärsii siitä, että taloudelliset resurssit sidotaan vuosikymmeniksi ydinvoimaan.

    Norjassa on tuulivetyvoimala Utsiran saarella. Se on pilottiprojekti, jo usean vuoden ajan, jossa osa saaren asukkaista saa kaiken sähkön tuulivetyvoimalasta. Ihmettelin, miksi ei laitettu aurinkovoimaa tasaamaan sähköntuotantoa, vain kaksi tuulimyllyä oli. En tiedä projektin nykyvaihetta, mutta ketä kiinnostaa, voi etsiä netistä (myös suomi24-sivustolta) hakusanalla utsira.

    The system at Utsira has been working properly for the past 3 years and a significant amount of data from stand-alone operation has been collected. The exception was the fuel cell system, which gave some technical difficulties right from the start.

    This study was based on operational data (10-minute averages) measured at Utsira in the period 1-30 March 2007 shown on Figure 3. The top plots in Figure 3 show the wind power production and user load power demand, while the bottom plots present the power produced by the hydrogen engine and power consumed by electrolyzer (including auxiliaries and compressor) versus pressure in the hydrogen storage. A decrease in the hydrogen pressure from 145 to 33bar can be observed during this period; the pressure increases up to 165bar during a period with high levels of wind energy before it decreases at times with less wind energy.

    Data from March 2007 shows that 100% stand-alone operation is only achieved about 65% of the time (long-term performance shows stand-alone operation about 50 % of the time). The data also shows that during periods of low wind speed the electrolyzer frequently needed to operate on grid-electricity in order to produce extra hydrogen and level out the storage pressure, which otherwise would have decreased very rapidly. This indicates that plant is not producing enough hydrogen.

    A significant part of the work in the Utsira project has been dedicated to the development of the power conditioning system. A flywheel, a synchronous generator, and a battery ensure that the voltage and frequency on the local mini-grid are kept within standard limits and tolerances. The performance of the system is best illustrated by taking a closer look at data for a shorter time period (5 March). Figure 4 shows the on/off switching of the electrolyzer and hydrogen engine as a function of the net available power (wind power minus user load). Figure 4 shows that the flywheel is constantly being charged and discharged in order to limit the number of on/off switching of the electrolyser and hydrogen engine (which would reduce their lifetime). This explains the highly cyclic behaviour of the power (hour 103-107).

    Äänestä

  • Utsira kirjoitti:

    The system at Utsira has been working properly for the past 3 years and a significant amount of data from stand-alone operation has been collected. The exception was the fuel cell system, which gave some technical difficulties right from the start.

    This study was based on operational data (10-minute averages) measured at Utsira in the period 1-30 March 2007 shown on Figure 3. The top plots in Figure 3 show the wind power production and user load power demand, while the bottom plots present the power produced by the hydrogen engine and power consumed by electrolyzer (including auxiliaries and compressor) versus pressure in the hydrogen storage. A decrease in the hydrogen pressure from 145 to 33bar can be observed during this period; the pressure increases up to 165bar during a period with high levels of wind energy before it decreases at times with less wind energy.

    Data from March 2007 shows that 100% stand-alone operation is only achieved about 65% of the time (long-term performance shows stand-alone operation about 50 % of the time). The data also shows that during periods of low wind speed the electrolyzer frequently needed to operate on grid-electricity in order to produce extra hydrogen and level out the storage pressure, which otherwise would have decreased very rapidly. This indicates that plant is not producing enough hydrogen.

    A significant part of the work in the Utsira project has been dedicated to the development of the power conditioning system. A flywheel, a synchronous generator, and a battery ensure that the voltage and frequency on the local mini-grid are kept within standard limits and tolerances. The performance of the system is best illustrated by taking a closer look at data for a shorter time period (5 March). Figure 4 shows the on/off switching of the electrolyzer and hydrogen engine as a function of the net available power (wind power minus user load). Figure 4 shows that the flywheel is constantly being charged and discharged in order to limit the number of on/off switching of the electrolyser and hydrogen engine (which would reduce their lifetime). This explains the highly cyclic behaviour of the power (hour 103-107).

    Erittäin laaja kokoelma laitteita, ja silti toiminta on itsenäistä vain 50 % ajasta pitkällä juoksulla.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Utsira kirjoitti:

    Erittäin laaja kokoelma laitteita, ja silti toiminta on itsenäistä vain 50 % ajasta pitkällä juoksulla.

    Avasin aiheesta oman ketjun (kiinnostaa kovasti, ja voi kiinnostaa montaa sellaistakin, joita aurinkosähkön hinta ei kiinnosta):
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/9252409

    Toivottavasti jaksat jatkaa siellä. Kiitos näistä joka tapauksessa.

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    Avasin aiheesta oman ketjun (kiinnostaa kovasti, ja voi kiinnostaa montaa sellaistakin, joita aurinkosähkön hinta ei kiinnosta):
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/9252409

    Toivottavasti jaksat jatkaa siellä. Kiitos näistä joka tapauksessa.

    Kyllähän sitä energiia voi tuottaa vaikkapa seteleitä nuotiosssa polttamalla.
    Vaan joku järki se pitäis olla kerjätessäkin, saati sitten veronmaksajien
    rahoilla mässäämisessä.

    Äänestä

  • Aloittaja

    hintakin kirjoitti:

    Kyllähän sitä energiia voi tuottaa vaikkapa seteleitä nuotiosssa polttamalla.
    Vaan joku järki se pitäis olla kerjätessäkin, saati sitten veronmaksajien
    rahoilla mässäämisessä.

    "veronmaksajien rahoilla mässäämisessä" ovat erikoistuneet ydinvoimayhtiöt ympäri maapalloa. Suomalainen erityispiirre on ainakin puolilaiton mankalajärjestelmä, jonka laillisuutta eussa tutkitaan, sekä se, että ydinvoimayhtiöt eivät ole korvausvelvollisia kaikista aiheuttamistaan vahingoista (ns. korvauskatto on 200M€, kun ydinvoimalaonnettomuus voi aiheuttaa jopa 10 mrd euron taloudelliset menetykset. Olemattoman korvausvastuun on lainlaatijat itsekin julkisesti myöntäneet olevan tuki ydinvoimalle, jotta sitä ylipäätään olisi mahdollista käyttää.

    Äänestä

toimii talvella Pohjois-Suomessa kun auringolla on tapana häipyä piiloon pitkäksi aikaa.Tervetuloa Lappiin joulukuussa aurinkoa ihailemaan ja olosuhteita ajattelemaan.Tuskin siellä etelän variksillakaan aurinko talvella lämmittää mitään patteria.Kannattais vähän ajatella puheitaan,toivoo

Äänestä
  • Täyttä kusetusta jos suoraan sanon.Espanja tai sahara on aivan eri asia kuin lappi.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Huonosti, mutta onhan sinulla siellä pitkiä keväitä ja syksyjä, jolloin on jo kylmää, mutta valoakin vielä tulee. Ei auringosta tarvitse kaikkea lämpöä saada, osakin riittää. Et tosin ketonut mihtä edullisuudella tarkoitat, mutta jos sinulla ei ole omia piisikalikoita, kallista on kaikki :)

    Voi olla hyvä laittaaa tuulimylly aurinkolämmityksen rinnalle, niitähän saa ihan lämmityskäyttöön tarkoitettuna. Kylmä ilma on tiheämpää, ja mylly siis tuottaakin paremmin, jos sattuu tuulemaan - mutta sinähän tietenkin varastoit lämmön veteen.

    Keskityin lämmityksen järjestelyyn, koska se uskoakseni on sinulla siellä ongelma. Sähköm kanssa muuten pärjää ihan hyvin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_5836427 kirjoitti:

"Tutkijat: Aurinkoenergia jo halvempaa kuin ydinenergia"
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article482272.ece

"Aurinkokennojen valmistuskustannukset ovat laskeneet vuosi vuodelta. Pudotus on ollut seurausta tekniikan ja valmistusmekanismien kehittymisestä sekä kasvaneesta kysynnästä. Samanaikaisesti uusien ydinvoimaloiden rakennuskustannukset ovat paisuneet.

Tämän seurauksena aurinkoenergian hinta Pohjois-Carolinassa on tutkijoiden mukaan pudonnut ydinenergian hinnan alapuolelle. "

Jutussa viitataan Duke-yliopiston tutkimusta siteeraavaan blogikirjoitukseen
http://theenergycollective.com/oshadavidson/40559/study-solar-power-cheaper-nuclear?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=The Energy Collective (all posts)

Kun ydinenergian tuotantokustannukset jatkuvasti vain kasvaa siitä aiheutuvien lukemattomien vakavien ongelmien vuoksi, uusiutuvien energioiden tuotantokustannukset pienenee. Onkin ihan luonnollinen asia, että ilmaista polttoainetta käyttävä tuotanto on halvempaa kuin maaperästä esiin kaivetut ruskean energian (fossiiliset & ydinvoimma) tuotantolaItosten polttoaineet.

Erityisen edullista uusiutuvat energiat ovat yhteiskunnalle, koska niiden avulla voidaan saavuttaa nerkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä mm. terveydenhuollossa:
http://www.kaapeli.fi/~tep/projektit/ilmastonmuutos/Euue.pdf

Professori Peter Lundin sanoin: tukieuro uusiutuville energioille palautuu valtiolle kahtena eurona. Noin ainakin Keski-Euroopassa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu