pyöriväkennoisen kosteudenpoiston tehostaminen

No ongelma on juuri se että meillä saunotaan lähes joka päivä ja sauna on päällä useamman tunnin kun useampi saunoja käy yleensä eri aikaan.
Jos kennon pysäyttää pakkasella niin pitkäksi aikaa niin tuloilma menee aivan pakkaselle ja luulisin että kennokin napsahtaa jäähän jostakin kulmasta.
Ennenkaikkea halua virittää laitteen niin ettei tarvitse ropata mitään katkaisimia jos ei huvita ja haluan myös että sisälle puhalletaan tasaisesti ilmaa. Myös pätkimisestä olen saanut tarpeeksi. Vaikka ääni on tuskin huomaamaton niin sekin vaikuttaa herkkäunisen nukkumiseen. Tiedän että jotkut sammuttavat koneen kokonaan pakkasella tämän takia.
Jos kiekon pyörintänopeuden säätö ratkaisee ongelman niin se on helppo toteuttaa hygrostaatilla ja säädettävällä moottorin tehonohjauksella. Pitää vaan kokeilla tuosta säätämällä kiekon nopeus oikeaksi tehostuksen aikana.
Kun myös hygrostaatti on säädettävä toivoisin että kosteus jää haluttuihin lukemiin eikä poista liikaa.

peesi kirjoitti:

No ongelma on juuri se että meillä saunotaan lähes joka päivä ja sauna on päällä useamman tunnin kun useampi saunoja käy yleensä eri aikaan.
Jos kennon pysäyttää pakkasella niin pitkäksi aikaa niin tuloilma menee aivan pakkaselle ja luulisin että kennokin napsahtaa jäähän jostakin kulmasta.
Ennenkaikkea halua virittää laitteen niin ettei tarvitse ropata mitään katkaisimia jos ei huvita ja haluan myös että sisälle puhalletaan tasaisesti ilmaa. Myös pätkimisestä olen saanut tarpeeksi. Vaikka ääni on tuskin huomaamaton niin sekin vaikuttaa herkkäunisen nukkumiseen. Tiedän että jotkut sammuttavat koneen kokonaan pakkasella tämän takia.
Jos kiekon pyörintänopeuden säätö ratkaisee ongelman niin se on helppo toteuttaa hygrostaatilla ja säädettävällä moottorin tehonohjauksella. Pitää vaan kokeilla tuosta säätämällä kiekon nopeus oikeaksi tehostuksen aikana.
Kun myös hygrostaatti on säädettävä toivoisin että kosteus jää haluttuihin lukemiin eikä poista liikaa.

Lue lisää

Koneeseen on saatavilla kosteusautomatiikka. Mikä noissa on vikana, vai haluatko vain itse puuhastella?

Toisaalta miksi et vain yksinkertaisesti pienennä tulovirtausta? Onnistuu koneesta trimmeriä kääntämällä.

Kolmantena keinona lienee se, että eristäisi yläpohjassa menevät putket paremmin.

En kyllä ole kuullut kenestäkään joka sammuttaisi koneen pakkasten ajaksi. Tuolla tavalla kosteuden saa aivan varmasti nousemaan mielenkiintoisiin lukemiin niin, että ikkunat valuvat vettä. Toisaalta aivan varmasti näitäkin löytyy energian säästön innossa, eli en väitä vastaan.

Positiivista talossanne on se, että teillä taitaa olla passiivitalo. Ei taida muuta lämmitystä enään tarvita ;)

Aivan uteliaisuudesta. Onko teillä sisäkosteus liian iso talvella, vai haluatko tuunata konetta vain sen jäätymisen vuoksi? Jos jälkimmäinen on syynä, niin lisäisin noita vällyjä yläpohjassa meneviin putkiin, ja/tai säätäisin ilmamäärät kuntoon.

Piti aivan mielenkiinnosta katsoa käppyröitä. -10 asteessa palautuu 40% prosenttia kosteudesta. Olisiko tuolloin ulkona hieman alle 2 g vettä kuutiossa ilmaa ja sisällä 20 asteessa ehkä vajaa 8 grammaa, jolloin kuutiota kohden takaisin palautuu 2,4g ja ulos puhkuu 3,6g. Vuorokaudessa 100 ltr/s koneella tekee takaisin 20 ltr ja ulos 30 ltr.

Jos muistelot ilman kosteudesta pitää paikkansa (saa korjata), niin -20 asteessa ja 40% kosteudella kosteudenpalautus on 70%, jolloin ulos 1,8g ja sisään 4,2g, eli vuorokautta kohden samalla koneella ulos 15 ltr ja takaisin 36 ltr.

Kovilla pakkasilla -30 näyttää olevan 85%, eli 5,1g takaisin ja ulos 0,8g. Vuorokaudessa siis ulos 7 ltr ja takaisin 44 ltr.

Nollan asteen ulkokelissä kosteutta ei vielä näytä palautuvan ollenkaan.

Jos muistin ilmankosteuden väärin, niin kertokaa luvut korjatulla arvolla. En jaksa tarkastaa.

Ja kuittina loppuun: Perus LTR-6 joka iloisesti hyrrää vuodesta toiseeen kesät talvet samaa nopeutta ilman mitään ongelmia, paitsi helvetin kalliit suodattimet.

uteliaisuutta kirjoitti:

Koneeseen on saatavilla kosteusautomatiikka. Mikä noissa on vikana, vai haluatko vain itse puuhastella?

Toisaalta miksi et vain yksinkertaisesti pienennä tulovirtausta? Onnistuu koneesta trimmeriä kääntämällä.

Kolmantena keinona lienee se, että eristäisi yläpohjassa menevät putket paremmin.

En kyllä ole kuullut kenestäkään joka sammuttaisi koneen pakkasten ajaksi. Tuolla tavalla kosteuden saa aivan varmasti nousemaan mielenkiintoisiin lukemiin niin, että ikkunat valuvat vettä. Toisaalta aivan varmasti näitäkin löytyy energian säästön innossa, eli en väitä vastaan.

Positiivista talossanne on se, että teillä taitaa olla passiivitalo. Ei taida muuta lämmitystä enään tarvita ;)

Aivan uteliaisuudesta. Onko teillä sisäkosteus liian iso talvella, vai haluatko tuunata konetta vain sen jäätymisen vuoksi? Jos jälkimmäinen on syynä, niin lisäisin noita vällyjä yläpohjassa meneviin putkiin, ja/tai säätäisin ilmamäärät kuntoon.

Piti aivan mielenkiinnosta katsoa käppyröitä. -10 asteessa palautuu 40% prosenttia kosteudesta. Olisiko tuolloin ulkona hieman alle 2 g vettä kuutiossa ilmaa ja sisällä 20 asteessa ehkä vajaa 8 grammaa, jolloin kuutiota kohden takaisin palautuu 2,4g ja ulos puhkuu 3,6g. Vuorokaudessa 100 ltr/s koneella tekee takaisin 20 ltr ja ulos 30 ltr.

Jos muistelot ilman kosteudesta pitää paikkansa (saa korjata), niin -20 asteessa ja 40% kosteudella kosteudenpalautus on 70%, jolloin ulos 1,8g ja sisään 4,2g, eli vuorokautta kohden samalla koneella ulos 15 ltr ja takaisin 36 ltr.

Kovilla pakkasilla -30 näyttää olevan 85%, eli 5,1g takaisin ja ulos 0,8g. Vuorokaudessa siis ulos 7 ltr ja takaisin 44 ltr.

Nollan asteen ulkokelissä kosteutta ei vielä näytä palautuvan ollenkaan.

Jos muistin ilmankosteuden väärin, niin kertokaa luvut korjatulla arvolla. En jaksa tarkastaa.

Ja kuittina loppuun: Perus LTR-6 joka iloisesti hyrrää vuodesta toiseeen kesät talvet samaa nopeutta ilman mitään ongelmia, paitsi helvetin kalliit suodattimet.

Lue lisää

Meidän kone on ihan perusmalli mekaanisella ohjauksella käsittääkseni siihen ei saa kosteusautomatiikkaa. Olen itse asentanut siihen jälkikäteen jäteilmatermostaatikin. Kyselin silloin vaihtoehtoja suoraan tehtaalta ja minulle sanottiin että on kaksi vaihtoehtoa; jäteilmatermostaatti ja jäteilmatermostaatti hygrostaatilla. Molemmat pätkivät tuloilmapuhallinta.
Siksi haluaisin toteuttaa tämän ratkaisun jossa tuloilmapuhallinta ei pätkitä.
Putket on yläpohjassa eritetty 20 mm solukumieristeellä, jonka päällä on 30-40 cm villaeristettä.
Tuloilmapuhaltimen ilmavirran pinentäminen ei tässä mallissa onnistu trimmeristä. Onnistuisi kyllä muuttamalla säätöpellin asentoa muuttamalla mutten haluaisi taloa liian alipaineiseksi. Vetää silloin uunia lämmittäessä savut sisään.
Ongelmana on tosiaan liian iso sisäkosteus kun pakkasta yli -15. Meillä kolme teini-ikäistä jotka lotraavat vettä aamuin illoin reilusti ja vielä tuo heti valmis kiuas joka tuottaa isomman kosteuskuorman kuin tavallinen kiuas. Ikkunan alareunat alkavat kovalla pakkasella aina kastumaan.
En tiedä onko talo passiivitalo, sähköä kyllä kuluu jonkin verran kun kuivausrumpu, pesukone yms.kodinkoneet pyörivät lähes kokoajan. Lattialämmitykset on aika vähän päällä.

keepse kirjoitti:

Meidän kone on ihan perusmalli mekaanisella ohjauksella käsittääkseni siihen ei saa kosteusautomatiikkaa. Olen itse asentanut siihen jälkikäteen jäteilmatermostaatikin. Kyselin silloin vaihtoehtoja suoraan tehtaalta ja minulle sanottiin että on kaksi vaihtoehtoa; jäteilmatermostaatti ja jäteilmatermostaatti hygrostaatilla. Molemmat pätkivät tuloilmapuhallinta.
Siksi haluaisin toteuttaa tämän ratkaisun jossa tuloilmapuhallinta ei pätkitä.
Putket on yläpohjassa eritetty 20 mm solukumieristeellä, jonka päällä on 30-40 cm villaeristettä.
Tuloilmapuhaltimen ilmavirran pinentäminen ei tässä mallissa onnistu trimmeristä. Onnistuisi kyllä muuttamalla säätöpellin asentoa muuttamalla mutten haluaisi taloa liian alipaineiseksi. Vetää silloin uunia lämmittäessä savut sisään.
Ongelmana on tosiaan liian iso sisäkosteus kun pakkasta yli -15. Meillä kolme teini-ikäistä jotka lotraavat vettä aamuin illoin reilusti ja vielä tuo heti valmis kiuas joka tuottaa isomman kosteuskuorman kuin tavallinen kiuas. Ikkunan alareunat alkavat kovalla pakkasella aina kastumaan.
En tiedä onko talo passiivitalo, sähköä kyllä kuluu jonkin verran kun kuivausrumpu, pesukone yms.kodinkoneet pyörivät lähes kokoajan. Lattialämmitykset on aika vähän päällä.

Lue lisää

Trimmerisäätö löytyy eco- malleista. Tavallisia voi säätää vääntämällä tuloventtiileitä hieman pienemmälle.

EC- malleihin, millainen itsellänikin on, ei saa kosteusautomatiikkaa valmiina.

Tuon jäteilman lämpötilan ennen konetta saisi selville kaikista helpoiten mittaamalla. Laita vaikka mittari puhaltimen ja suodattimen väliin ja katso mitä se näyttää ja vertaa sisälämpötilaan (samalla mittarilla). Itse veikkaisin tuolta löytyvän syytä. Jos jäteilman lämpötila laskee putkissa, niin se nostaa suhteelista kosteutta paljon, eikä kenno saa niin lämmintä ilmaa. Kosteutta palautuu tällöin enemmän.

Näistä tunnutaan kehittelevän aika rakettitiedettä monasti. Jos säädät tuloventtiileitä hieman pienemmälle, niin ei alipaine miksikään hillittömäksi kasva. Alipainettahan talossa on aina kun kone käy ja se on oikein säädetty. Tuo sinun kehittelemäsi juttu tekee aivan saman asian, mutta monimutkaisemmin.

Jos takka on ongelma, niin siitä selviää takkakytkintä (hinta 50€?) painamalla takkaa sytyttäessä, tai avaamalla ikkuna/ ovi sytytyksen ajaksi. Kun takka on syttynyt, niin se vetää kyllä.

Kosteuden pienentämiseen ehkä auttaisi yksinkertaisimmillaan se, että saunomisen jälkeen avaisi saunan ikkunan saunan kuivumisen ajaksi. Liian helppoa?

uteliaisuutta kirjoitti:

Trimmerisäätö löytyy eco- malleista. Tavallisia voi säätää vääntämällä tuloventtiileitä hieman pienemmälle.

EC- malleihin, millainen itsellänikin on, ei saa kosteusautomatiikkaa valmiina.

Tuon jäteilman lämpötilan ennen konetta saisi selville kaikista helpoiten mittaamalla. Laita vaikka mittari puhaltimen ja suodattimen väliin ja katso mitä se näyttää ja vertaa sisälämpötilaan (samalla mittarilla). Itse veikkaisin tuolta löytyvän syytä. Jos jäteilman lämpötila laskee putkissa, niin se nostaa suhteelista kosteutta paljon, eikä kenno saa niin lämmintä ilmaa. Kosteutta palautuu tällöin enemmän.

Näistä tunnutaan kehittelevän aika rakettitiedettä monasti. Jos säädät tuloventtiileitä hieman pienemmälle, niin ei alipaine miksikään hillittömäksi kasva. Alipainettahan talossa on aina kun kone käy ja se on oikein säädetty. Tuo sinun kehittelemäsi juttu tekee aivan saman asian, mutta monimutkaisemmin.

Jos takka on ongelma, niin siitä selviää takkakytkintä (hinta 50€?) painamalla takkaa sytyttäessä, tai avaamalla ikkuna/ ovi sytytyksen ajaksi. Kun takka on syttynyt, niin se vetää kyllä.

Kosteuden pienentämiseen ehkä auttaisi yksinkertaisimmillaan se, että saunomisen jälkeen avaisi saunan ikkunan saunan kuivumisen ajaksi. Liian helppoa?

Lue lisää

Täällähän surffailee henkilö joka käyttää nimimerkkiä LTR-3 ja hänellä vehkeet toimii aina kun joku kysyy jostain ongelmasta elikkä miksei hän vastaa nyt kun joku kysyy kyseisestä koneesta jotain ongelmaan liittyen, puuttuu kyllä aina asiaan jos on kyseessä kuutiokone. Pyörivä kennokin voi jäätyä/olla muitakin ongelmia. Ja kesällä jopa kuuma. Itsellänikin on pyörivä kenno kyseisen valmistajan tekemä mutten silti ole aina oikeassa? Odotan mielenkiinnolla LTR-3:sen vastausta että mihin koskee kun kyseisessä koneessa on ongelma?

uteliaisuutta kirjoitti:

Trimmerisäätö löytyy eco- malleista. Tavallisia voi säätää vääntämällä tuloventtiileitä hieman pienemmälle.

EC- malleihin, millainen itsellänikin on, ei saa kosteusautomatiikkaa valmiina.

Tuon jäteilman lämpötilan ennen konetta saisi selville kaikista helpoiten mittaamalla. Laita vaikka mittari puhaltimen ja suodattimen väliin ja katso mitä se näyttää ja vertaa sisälämpötilaan (samalla mittarilla). Itse veikkaisin tuolta löytyvän syytä. Jos jäteilman lämpötila laskee putkissa, niin se nostaa suhteelista kosteutta paljon, eikä kenno saa niin lämmintä ilmaa. Kosteutta palautuu tällöin enemmän.

Näistä tunnutaan kehittelevän aika rakettitiedettä monasti. Jos säädät tuloventtiileitä hieman pienemmälle, niin ei alipaine miksikään hillittömäksi kasva. Alipainettahan talossa on aina kun kone käy ja se on oikein säädetty. Tuo sinun kehittelemäsi juttu tekee aivan saman asian, mutta monimutkaisemmin.

Jos takka on ongelma, niin siitä selviää takkakytkintä (hinta 50€?) painamalla takkaa sytyttäessä, tai avaamalla ikkuna/ ovi sytytyksen ajaksi. Kun takka on syttynyt, niin se vetää kyllä.

Kosteuden pienentämiseen ehkä auttaisi yksinkertaisimmillaan se, että saunomisen jälkeen avaisi saunan ikkunan saunan kuivumisen ajaksi. Liian helppoa?

Lue lisää

Kehitelmäni ei oikeastaan ole yhtaään monimutkainen jos ymmärtää hieman tekniikkaa. kiekon sähkönsyöttöön kytketään vaihtava hygrostaatti josta menee sähkö normaalikytkennän läpi kun kosteus alle säädetyn rajan ja kun raja ylittyy niin kiekon sähkönsyöttö menee tehonohjauksen läpi. Ja esim. elfalta saa valmiit komponentit tuohon vähän päälle satasella.
En oikein usko että jäteilman lämpötila laskisi liikaa putket on joka puolelta huolellisesti eristetty, tein sen itse liimaamalla ensin 20mm solukunieristettä jonka päällä on vielä villa eriste ja puhallusvilla.(30-40 cm).
Mielestäni ilmanvaihdon perustoiminta pitäisi pyöriä ongelmitta ilman minkäänlaisia ihmisen vaatimia ohjauksia kuten esim. takkakytkin. Kun talossa on useampi asuja joka niitä voi käyttää niin ainakin meillä suurella todennäköisyydellä kaikki namikat on hetken päästä ties missä asennossa.
Asuin lapsena talossa jossa oli painovoimainen ilmanvaihto joka pelasi aina moitteetta ja ikkunat tosiaan avattiin aina saunan jälkeen. Mutta kun tätä koneellisen ilmanvaihdon tarvetta perustellaankin sillä että ilmanvaihto toimisi aina oikealla tavalla.
Sen vuoksi haluan että se toimii ilman minkäänlaista ylimääräistä aktiviteettia. Jos nyt alkaisin rakentamaan harkitsisin kyllä vakavasti painovoimaista ilmanvaihtoa.

keepse kirjoitti:

Kehitelmäni ei oikeastaan ole yhtaään monimutkainen jos ymmärtää hieman tekniikkaa. kiekon sähkönsyöttöön kytketään vaihtava hygrostaatti josta menee sähkö normaalikytkennän läpi kun kosteus alle säädetyn rajan ja kun raja ylittyy niin kiekon sähkönsyöttö menee tehonohjauksen läpi. Ja esim. elfalta saa valmiit komponentit tuohon vähän päälle satasella.
En oikein usko että jäteilman lämpötila laskisi liikaa putket on joka puolelta huolellisesti eristetty, tein sen itse liimaamalla ensin 20mm solukunieristettä jonka päällä on vielä villa eriste ja puhallusvilla.(30-40 cm).
Mielestäni ilmanvaihdon perustoiminta pitäisi pyöriä ongelmitta ilman minkäänlaisia ihmisen vaatimia ohjauksia kuten esim. takkakytkin. Kun talossa on useampi asuja joka niitä voi käyttää niin ainakin meillä suurella todennäköisyydellä kaikki namikat on hetken päästä ties missä asennossa.
Asuin lapsena talossa jossa oli painovoimainen ilmanvaihto joka pelasi aina moitteetta ja ikkunat tosiaan avattiin aina saunan jälkeen. Mutta kun tätä koneellisen ilmanvaihdon tarvetta perustellaankin sillä että ilmanvaihto toimisi aina oikealla tavalla.
Sen vuoksi haluan että se toimii ilman minkäänlaista ylimääräistä aktiviteettia. Jos nyt alkaisin rakentamaan harkitsisin kyllä vakavasti painovoimaista ilmanvaihtoa.

Lue lisää

Monimutkainen nyt lienee hieman suhteellista tässä tapauksessa. Jos vertaa parin lautasen kiinnipyörittämistä kuvaamaasi näpräämiseen, niin kyllä tuo aika monimutkaiselta ja työläältä vaikuttaa.

Ehkäpä kannattaisi miettiä mitä etua saat siitä, että pidät poistoilman 10% pienempänä ja talvella 15% pienempänä kuvaamallasi laitteella, tai sitten pyöräyttää paria venttiiliä hieman pienemmälle, jolloin saat saman pysyvästi. Mitään käytännön taloudellista merkitystä energiankulutukseen tuolla ei ole. Tuo olisi ainakin helppo kokeilla.

LTO:n hyötysuhdetta ja kosteudenpoistoa säädetään lisäämällä poistoa, tai kuristamalla tuloa. Se kuinka tuon tekee on aivan sama laitteen kannalta. Voidaan säätää mottoreita, säätää venttiileitä, tuoda raitista ilmaa sisään seinän läpi jne.

Jäteilma voi hyvinkin viilentyä monta astetta putkissa. Mutta jos haluat värkätä, etkä tarkistaa asiaa, niin ollos hyvä vain. Naapurilla poistoilman lämpötila laski kovilla pakkasilla peräti neljä astetta. Oli myös omien sanojensa mukaan eristänyt hyvin. Hänellä tosin pääosa poistosta meni yläpohjan kautta.

Ehkäpä tavoite onkin, että ihmisen apua ilmanvaihdossa ei tarvittaisi, mutta tuo nyt on aika ideaalista tavoittelua. Hyvä tavoite sinänsä. Ainakin ihmisen säätäminen tulisi minimoida. Jos ajattelee esim. takkakytkintä, niin voit hieman miettiä mitä tapahtuu keväisin ja syksyisin kun takkaa sytyttää monen päivän tauon jälkeen. Talossa on alipaine koneen tuottamana, eikä käytännössä painovoimaeroa ole. Eipä tuo savu tiedä tuonne hormiin mennä. Meillä on kaksi takkaa ja alempi vetää hyvin, mutta ylempi tarvitsee takkakytkimen käyttöä keväisin ja syksyisin, jos hormi ei ole lämmin.

Jos tarkoitat noilla namikoilla takkakytkintä, niin sehän toimii niin, että painettaessa talo ylipaineistuu 10-15 minuutin ajaksi. Se ei jää väärään asentoon, jos sitä ei teippaa. Aina sitä joskus vekaroiden kaverit painelevat uteliaisuutta kun eivät tiedä mikä on. Ei tapahdu mitään ihmeellistä.

Mielenkiintoista, että halajat painovoimaista ilmanvaihtoa taloosi, kun ikkunan avaaminen pelkästään saunasta tuntuu ylivoimaiselta.

Allekirjoittaneella kaikki nuo samat laitteet kuten teikäläiselläkin ja pari teiniä talossa, jotka lutraavat vedellä paljon. Lämpimän veden kulutus oli viime vuonna 9 500 kWh.
Mitään ongelmia ei ole ollut, mutta toisaalta taloni lienee isompi, jahka koneena on LTR- 6, eli ilmamäärät ovat tällöin myöskin isompia. Joskus sauna- sessioiden aikana on tullut nakeltua vettä kiukaalle (Ainavalmis) n. 10 litraa talvella, eikä ongelmia ole ollut.

Ainoa paikka missä allekirjoittaneella ikkuna/lasi menee huuruun on ulko- oven molemmin puolin olevat 30cm leveät vasikat, joissa lasi ulottuu lattiaan asti ja ovat 12 cm syvässä syvennyksessä karmien ulkoreunassa. Muut lasit ovat U- arvoltaan 0,8 ja tuo on vain 1,2 ja tuo yhdistettynä sisälle kannettavaan lumeen, joka sulaa lattialle lasien eteen lienee syyllinen. Talvella vasikkojen lasien alaosaan saattaa muodostua höyryä parin sentin korkeudelle.

Sitten hieman yleisemmin:

Meneekö teillä kaikki ikkunat huuruun, vai vain jotkut? Ovatko avattavia, vai kiinteitä? Kuinka syvällä karmit ovat seinien sisäpinnasta? Kyselyn aivan sen vuoksi, että et ole kosteusprosenttia missään vielä maininnut.

Lattialämmitys on siinä mielessä huono, että ikkunat ovat kuitenkin seinän kylmin kohta ja valuvat kylmää ilmaa alas. Itse laitoin lattialämmitykseen putkea tiheästi, neljän varvin verran, kompensoimaan tätä. Jos teillä ei ole tehty tätä, tai sähkön tapauksessa mattoa on yhtä paljon ikkunoiden alla kuin keskellä lattiaakin, niin kosteutta ei sinänsä ole liikaa, mutta ikkunat vetävät silti höyryyn.

Lämmityksestä pitäisi pääsosa tulla lattian kautta ja jos laitteet (myös LTO:n jälkilämmitys) lämmittävät pääosan talosta, niin tämä entisestään lisää ongelmaa.

uteliaisuutta kirjoitti:

Monimutkainen nyt lienee hieman suhteellista tässä tapauksessa. Jos vertaa parin lautasen kiinnipyörittämistä kuvaamaasi näpräämiseen, niin kyllä tuo aika monimutkaiselta ja työläältä vaikuttaa.

Ehkäpä kannattaisi miettiä mitä etua saat siitä, että pidät poistoilman 10% pienempänä ja talvella 15% pienempänä kuvaamallasi laitteella, tai sitten pyöräyttää paria venttiiliä hieman pienemmälle, jolloin saat saman pysyvästi. Mitään käytännön taloudellista merkitystä energiankulutukseen tuolla ei ole. Tuo olisi ainakin helppo kokeilla.

LTO:n hyötysuhdetta ja kosteudenpoistoa säädetään lisäämällä poistoa, tai kuristamalla tuloa. Se kuinka tuon tekee on aivan sama laitteen kannalta. Voidaan säätää mottoreita, säätää venttiileitä, tuoda raitista ilmaa sisään seinän läpi jne.

Jäteilma voi hyvinkin viilentyä monta astetta putkissa. Mutta jos haluat värkätä, etkä tarkistaa asiaa, niin ollos hyvä vain. Naapurilla poistoilman lämpötila laski kovilla pakkasilla peräti neljä astetta. Oli myös omien sanojensa mukaan eristänyt hyvin. Hänellä tosin pääosa poistosta meni yläpohjan kautta.

Ehkäpä tavoite onkin, että ihmisen apua ilmanvaihdossa ei tarvittaisi, mutta tuo nyt on aika ideaalista tavoittelua. Hyvä tavoite sinänsä. Ainakin ihmisen säätäminen tulisi minimoida. Jos ajattelee esim. takkakytkintä, niin voit hieman miettiä mitä tapahtuu keväisin ja syksyisin kun takkaa sytyttää monen päivän tauon jälkeen. Talossa on alipaine koneen tuottamana, eikä käytännössä painovoimaeroa ole. Eipä tuo savu tiedä tuonne hormiin mennä. Meillä on kaksi takkaa ja alempi vetää hyvin, mutta ylempi tarvitsee takkakytkimen käyttöä keväisin ja syksyisin, jos hormi ei ole lämmin.

Jos tarkoitat noilla namikoilla takkakytkintä, niin sehän toimii niin, että painettaessa talo ylipaineistuu 10-15 minuutin ajaksi. Se ei jää väärään asentoon, jos sitä ei teippaa. Aina sitä joskus vekaroiden kaverit painelevat uteliaisuutta kun eivät tiedä mikä on. Ei tapahdu mitään ihmeellistä.

Mielenkiintoista, että halajat painovoimaista ilmanvaihtoa taloosi, kun ikkunan avaaminen pelkästään saunasta tuntuu ylivoimaiselta.

Allekirjoittaneella kaikki nuo samat laitteet kuten teikäläiselläkin ja pari teiniä talossa, jotka lutraavat vedellä paljon. Lämpimän veden kulutus oli viime vuonna 9 500 kWh.
Mitään ongelmia ei ole ollut, mutta toisaalta taloni lienee isompi, jahka koneena on LTR- 6, eli ilmamäärät ovat tällöin myöskin isompia. Joskus sauna- sessioiden aikana on tullut nakeltua vettä kiukaalle (Ainavalmis) n. 10 litraa talvella, eikä ongelmia ole ollut.

Ainoa paikka missä allekirjoittaneella ikkuna/lasi menee huuruun on ulko- oven molemmin puolin olevat 30cm leveät vasikat, joissa lasi ulottuu lattiaan asti ja ovat 12 cm syvässä syvennyksessä karmien ulkoreunassa. Muut lasit ovat U- arvoltaan 0,8 ja tuo on vain 1,2 ja tuo yhdistettynä sisälle kannettavaan lumeen, joka sulaa lattialle lasien eteen lienee syyllinen. Talvella vasikkojen lasien alaosaan saattaa muodostua höyryä parin sentin korkeudelle.

Sitten hieman yleisemmin:

Meneekö teillä kaikki ikkunat huuruun, vai vain jotkut? Ovatko avattavia, vai kiinteitä? Kuinka syvällä karmit ovat seinien sisäpinnasta? Kyselyn aivan sen vuoksi, että et ole kosteusprosenttia missään vielä maininnut.

Lattialämmitys on siinä mielessä huono, että ikkunat ovat kuitenkin seinän kylmin kohta ja valuvat kylmää ilmaa alas. Itse laitoin lattialämmitykseen putkea tiheästi, neljän varvin verran, kompensoimaan tätä. Jos teillä ei ole tehty tätä, tai sähkön tapauksessa mattoa on yhtä paljon ikkunoiden alla kuin keskellä lattiaakin, niin kosteutta ei sinänsä ole liikaa, mutta ikkunat vetävät silti höyryyn.

Lämmityksestä pitäisi pääsosa tulla lattian kautta ja jos laitteet (myös LTO:n jälkilämmitys) lämmittävät pääosan talosta, niin tämä entisestään lisää ongelmaa.

Lue lisää

Tuossa aiemmin joku mainitsi että isoissa koneissa säätö tehdään juurikin pyörintänopeutta säätämällä ja googletin myös itse saman tiedon. Tämän perusteella haluan kokeilla tämän ratkaisun. Ilmeisesti kaupallinen toteutus liian kallis pienkoneisiin.
Tämä ratkaisu ei siis vaikuta tulo ja poistoilmamääriin ollenkaan.
Työläshän tuo on toteuttaa vain se pari tuntia joka väsäämisessä kuluu ja toivottavasti sen jäkeen pelaa kuin junan vessa.
Voisin kyllä pienentää tuloilmaa helpostikin, kun tuloputkistossa on säätöpelti heti koneen jälkeen. Mutta haluaisin kyllä ottaa kaiken mahdollisen hyödyn irti LTO:sta ja esim silloin kun ei olla kotona niin laite toimisi varmastikin täydellä hyötysuhteella. En kyllä itsekään usko että mitään merkittävää säästöä tulee syntymään.
Aioin joka tapauksessa laittaa samalla lämpömittarin mittaamaan poistoilman lämpötilaa.
Mitenkä muuten poistoilman jäähtyminen vaikuttaa kosteuden nousuun eikö siinä pitäisi käydä juuri päinvastoin. Lämmin ilma kykenee sitomaan enemmän kosteutta kuin kylmä ilma eikä poistoputkistosta pitäisi voida tulla mitään lisäkosteutta poistettavaan ilmaan.
Suhteellinen kosteus on 60-70 %RH ongelmn ollessa pahimmillaan ja ikkunat ovat aivan sisäseinän tasossa ja avattavia (U arvo 1.1). Lattiä lämmitykset ei niin hirveästi ole päällä kun muutu laitteet tuottavat lämpökuormaa ja lisäksi lämmitetään uunia.
Referenssinä minulla on kaksi aika lailla samanlaisin ratkaisuin rakennettua taloa joissa iv-kone on kuutiomallia. Näissä taloissa kosteus ei nouse noin korkeisiin lukemiin milloinkaan eikä ikkunat mene huurteeseen. Joten uskon että ratkaisu löytyy myös meidän tapauksessa.
Äärimmäisenä keinona koko koneen vaihtaminen toisentyyppiseksi.
Haikailen siksi painovoimaisen ilmanvaihdon perään että olen hieman tuskastunut ongelmiin iv-laitteen kanssa. En halua moittia tai puolustella mitään tai kenenkään toisten ratkaisuja haluaisin vain löytää ratkaisuja jotka tekevät minut tyytyväiseksi.
Ilmanvaihto on silloin hyvin toimivaa kun sen olemassa oloon ei kiinnitä mitään huomiota.
Valitettavasti monessa paikassa koneelline ilmanvaihto ei täytä tuota kriteeriäni.
Melu, ilmanpaineen vaihtulut koneen pätkiessä ja jäätyminen on ongelmia joita ei painovoimaiseesa ole.
Olen aika herkkäuninen ja nuo varmasti vaikuttavat minuun enemmän kuin johonkin toiseen.
Eron huomaan selviten esim mökillä jossa ei ole edes sähköjä niin nukun helposti 7:n kin tuntia katkeamatonta unta.

keepse kirjoitti:

Tuossa aiemmin joku mainitsi että isoissa koneissa säätö tehdään juurikin pyörintänopeutta säätämällä ja googletin myös itse saman tiedon. Tämän perusteella haluan kokeilla tämän ratkaisun. Ilmeisesti kaupallinen toteutus liian kallis pienkoneisiin.
Tämä ratkaisu ei siis vaikuta tulo ja poistoilmamääriin ollenkaan.
Työläshän tuo on toteuttaa vain se pari tuntia joka väsäämisessä kuluu ja toivottavasti sen jäkeen pelaa kuin junan vessa.
Voisin kyllä pienentää tuloilmaa helpostikin, kun tuloputkistossa on säätöpelti heti koneen jälkeen. Mutta haluaisin kyllä ottaa kaiken mahdollisen hyödyn irti LTO:sta ja esim silloin kun ei olla kotona niin laite toimisi varmastikin täydellä hyötysuhteella. En kyllä itsekään usko että mitään merkittävää säästöä tulee syntymään.
Aioin joka tapauksessa laittaa samalla lämpömittarin mittaamaan poistoilman lämpötilaa.
Mitenkä muuten poistoilman jäähtyminen vaikuttaa kosteuden nousuun eikö siinä pitäisi käydä juuri päinvastoin. Lämmin ilma kykenee sitomaan enemmän kosteutta kuin kylmä ilma eikä poistoputkistosta pitäisi voida tulla mitään lisäkosteutta poistettavaan ilmaan.
Suhteellinen kosteus on 60-70 %RH ongelmn ollessa pahimmillaan ja ikkunat ovat aivan sisäseinän tasossa ja avattavia (U arvo 1.1). Lattiä lämmitykset ei niin hirveästi ole päällä kun muutu laitteet tuottavat lämpökuormaa ja lisäksi lämmitetään uunia.
Referenssinä minulla on kaksi aika lailla samanlaisin ratkaisuin rakennettua taloa joissa iv-kone on kuutiomallia. Näissä taloissa kosteus ei nouse noin korkeisiin lukemiin milloinkaan eikä ikkunat mene huurteeseen. Joten uskon että ratkaisu löytyy myös meidän tapauksessa.
Äärimmäisenä keinona koko koneen vaihtaminen toisentyyppiseksi.
Haikailen siksi painovoimaisen ilmanvaihdon perään että olen hieman tuskastunut ongelmiin iv-laitteen kanssa. En halua moittia tai puolustella mitään tai kenenkään toisten ratkaisuja haluaisin vain löytää ratkaisuja jotka tekevät minut tyytyväiseksi.
Ilmanvaihto on silloin hyvin toimivaa kun sen olemassa oloon ei kiinnitä mitään huomiota.
Valitettavasti monessa paikassa koneelline ilmanvaihto ei täytä tuota kriteeriäni.
Melu, ilmanpaineen vaihtulut koneen pätkiessä ja jäätyminen on ongelmia joita ei painovoimaiseesa ole.
Olen aika herkkäuninen ja nuo varmasti vaikuttavat minuun enemmän kuin johonkin toiseen.
Eron huomaan selviten esim mökillä jossa ei ole edes sähköjä niin nukun helposti 7:n kin tuntia katkeamatonta unta.

Lue lisää

Pohdin asiaa hieman lisää ja loppujen lopuksi tuon hygrostaatin asentaminen ei taida tuoda paljonkaan lisäarvoa.
Loppujen lopuksi taidan vain laittaa kiekon pyörintänopeuteen tehonsäädön jonka ohjaus tulee jäteilmatermostaatista.
Eli tuloilmapuhaltimen pätkimisen sijaan säädetään kiekon pyörintänopeus hitaammalle kun poistoilman lämpötila tippuu säädettyyn arvoon.

keepse kirjoitti:

Pohdin asiaa hieman lisää ja loppujen lopuksi tuon hygrostaatin asentaminen ei taida tuoda paljonkaan lisäarvoa.
Loppujen lopuksi taidan vain laittaa kiekon pyörintänopeuteen tehonsäädön jonka ohjaus tulee jäteilmatermostaatista.
Eli tuloilmapuhaltimen pätkimisen sijaan säädetään kiekon pyörintänopeus hitaammalle kun poistoilman lämpötila tippuu säädettyyn arvoon.

Lue lisää

Lainataan paria lausettasi ja ajattele näitä hieman uudestaan.

"Tämä ratkaisu ei siis vaikuta tulo ja poistoilmamääriin ollenkaan. "

"Mitenkä muuten poistoilman jäähtyminen vaikuttaa kosteuden nousuun eikö siinä pitäisi käydä juuri päinvastoin. Lämmin ilma kykenee sitomaan enemmän kosteutta kuin kylmä ilma eikä poistoputkistosta pitäisi voida tulla mitään lisäkosteutta poistettavaan ilmaan."


Ja sitten kommenttia.

Et ole vieläkään kertonut noita kosteusprosentteja.

Aivan uteliaisuudesta. Kai teillä kone pörrää jatkuvasti kolmosella? Jos talvella ajelet konetta pienellä ja poistoputket menevät yläpohjassa, niin aivan varmasti seuraa ongelmia. Lämpötilan tippuminen on tällöin monta astetta.

Kun tuota painovoimaista halajat, niin eiköhän tuota painovoimaista vastaavan (koneellisella poistolla avustettuna) saa teille helposti kun käytät konetta pelkkänä poistona ja poraat korvausilmalle reiät ikkunankarmeihin. Jos tämä on tavoitteesi, niin pora vain käteen.

Sen verran vielä laitteiden käytöstä, että itse esim. saunan jälkeen laitan ilmanvaihdon täysille n. puoleksi tunniksi, että sauna kuivaisi. Jos en tätä tekisi, niin saunan lauteet ja panelit menisivät vaihtoon varsin nopeasti.

Kun ja jos et halua koneeseen koskea sitä käytettäessä, niin olet valinnut väärän tuotteen. Älykkäämmässä ohjauksessa olisivat kosteus- ja hiilidioksidi anturit jne olleet. Nyt yrität näitä tehdä itse jälkikäteen.

uteliaisuutta kirjoitti:

Lainataan paria lausettasi ja ajattele näitä hieman uudestaan.

"Tämä ratkaisu ei siis vaikuta tulo ja poistoilmamääriin ollenkaan. "

"Mitenkä muuten poistoilman jäähtyminen vaikuttaa kosteuden nousuun eikö siinä pitäisi käydä juuri päinvastoin. Lämmin ilma kykenee sitomaan enemmän kosteutta kuin kylmä ilma eikä poistoputkistosta pitäisi voida tulla mitään lisäkosteutta poistettavaan ilmaan."


Ja sitten kommenttia.

Et ole vieläkään kertonut noita kosteusprosentteja.

Aivan uteliaisuudesta. Kai teillä kone pörrää jatkuvasti kolmosella? Jos talvella ajelet konetta pienellä ja poistoputket menevät yläpohjassa, niin aivan varmasti seuraa ongelmia. Lämpötilan tippuminen on tällöin monta astetta.

Kun tuota painovoimaista halajat, niin eiköhän tuota painovoimaista vastaavan (koneellisella poistolla avustettuna) saa teille helposti kun käytät konetta pelkkänä poistona ja poraat korvausilmalle reiät ikkunankarmeihin. Jos tämä on tavoitteesi, niin pora vain käteen.

Sen verran vielä laitteiden käytöstä, että itse esim. saunan jälkeen laitan ilmanvaihdon täysille n. puoleksi tunniksi, että sauna kuivaisi. Jos en tätä tekisi, niin saunan lauteet ja panelit menisivät vaihtoon varsin nopeasti.

Kun ja jos et halua koneeseen koskea sitä käytettäessä, niin olet valinnut väärän tuotteen. Älykkäämmässä ohjauksessa olisivat kosteus- ja hiilidioksidi anturit jne olleet. Nyt yrität näitä tehdä itse jälkikäteen.

Lue lisää

Nyt kannattaa lukea tarkemmin läpi tämä ketju olen kyllä maininnut kosteusprosentit tuolla aiemmin.
Käsittääkseni LTO-kiekon pyörintänopeuden säätö ei vaikuta mitenkään tulo ja poistoilmamääriin. Selvitykseni mukaan näin tehdään isoilla koneilla.
Tulo ja ja poisto puhaltimet pyörivät koko ajan samalla nopeudella.
Kone on 185 w puhaltimilla ja LVI-asentaja mittasi ilmamäärät jolloin todettiin että asento 2 riittää vaatimusten mukaiseen ilmanvaihtoon meidän talossa.
Tietääkseni nämä ns. älykkäät ohjaukset vääntävät myös vain tuloilman puhalluksen pienemmälle, jota siis en halua tehdä.
Silloin kun kosteus kovalla pakkasella nousee turhan korkeaksi ei koneen kovalla teholla huudattaminen auta mitään vaan ainoastaa tuo pätkiminen häiritsee enemmän.
Kun poistoputket on eristetty väh. yhtä hyvin kuin valmistajan ohjeessa niin silloin vika on joko koneessa tai sitten ohjeessa.
Saunan jälkeen on tottakai käytetty konetta isommalla pari tuntia.
Mielestäni tässä pyöriväkennoisessa koneessa on ongelmana tuo liian suuri kosteuden palautus joissakin tapauksissa. Ja koska en tähän ole saanut valmistajalta oikeasti toimivaa ratkaisua niin joudun sen sitten tekemään itse.
Kun saan sen testattua ja jos toimii niin aion kyllä tuoda sen kaikkien saataville sillä tietääkseni en ole ensimmäinen jolla näitä ongelmia on.

keepse kirjoitti:

Nyt kannattaa lukea tarkemmin läpi tämä ketju olen kyllä maininnut kosteusprosentit tuolla aiemmin.
Käsittääkseni LTO-kiekon pyörintänopeuden säätö ei vaikuta mitenkään tulo ja poistoilmamääriin. Selvitykseni mukaan näin tehdään isoilla koneilla.
Tulo ja ja poisto puhaltimet pyörivät koko ajan samalla nopeudella.
Kone on 185 w puhaltimilla ja LVI-asentaja mittasi ilmamäärät jolloin todettiin että asento 2 riittää vaatimusten mukaiseen ilmanvaihtoon meidän talossa.
Tietääkseni nämä ns. älykkäät ohjaukset vääntävät myös vain tuloilman puhalluksen pienemmälle, jota siis en halua tehdä.
Silloin kun kosteus kovalla pakkasella nousee turhan korkeaksi ei koneen kovalla teholla huudattaminen auta mitään vaan ainoastaa tuo pätkiminen häiritsee enemmän.
Kun poistoputket on eristetty väh. yhtä hyvin kuin valmistajan ohjeessa niin silloin vika on joko koneessa tai sitten ohjeessa.
Saunan jälkeen on tottakai käytetty konetta isommalla pari tuntia.
Mielestäni tässä pyöriväkennoisessa koneessa on ongelmana tuo liian suuri kosteuden palautus joissakin tapauksissa. Ja koska en tähän ole saanut valmistajalta oikeasti toimivaa ratkaisua niin joudun sen sitten tekemään itse.
Kun saan sen testattua ja jos toimii niin aion kyllä tuoda sen kaikkien saataville sillä tietääkseni en ole ensimmäinen jolla näitä ongelmia on.

Lue lisää

Käsitin väärin tuon kirjoittamasi. Kennon pyörimisen hidastaminen ei tosiaan vaikuta ilmamääriin mitään.

LTO:n hyötysuhde siinä pienenee, mutta en löytänyt käppyrää kuinka kosteuden palautukselle käy. Todennäköisesti pienenee myös, mutta missä suhteessa, niin se kannattanee tarkistaa. Selväähän on, että jos kenno ei pyöri ollenkaan, niin kosteutta ei myöskään palaudu, mutta mitenkä esim. puolittamalla pyörintänopeus käy, niin käppyrää en löytänyt.

En nyt tiedä onko tuollaisesta tuloilman pienemmälle väännöstä mitään varsinaista haittaa. Eihän se tuloilmaa kokonaan pysäytä. Ei tuo pieni tiputus mitään haitaa ja sitä hieman tunnut pelkäävän. Tuollaisessa älykkäämmässä ohjauksesssa kasvatetaan koko ilmanvaihdon määrää. Tai no ainakin ennen. Nykyisistä versioista en tiedä.

Hyvä jos teillä 2 asento riittää. Yleensä koneita pikemminkin tunnutaan alimitoitettavan, kuin ylimitoitettavan. Ehkäpä kannattaisi tuo kuitenkin tarkistaa. Onko mittauspöytäkirja tehty koneen 2, vai 3 asennossa? Tuolta saat vastaavasti ilmamäärätkin selville. Pykälää isommalla teholla kosteutta puhkuu ulos karkeasti 50% enemmän.

Aika mielenkiintoista tuo koneesi pätkiminen. Oma koneeni ei tee tätä ollenkaan. Onkohan Enervent lisännyt tämän koneen jäätymisen estämiseksi? Tuntuu aika turhalta kapistukselta useimmissa tapuksissa. Teillä tosin voi olla tarpeenkin.

En nyt ota kantaa mitenkään eristystesi paksuuten yläohjan poistoputkissa muuta kuin, että pitäisi riittää, jos nuo on tehty siten kuten kuvasit. Asia olisi kuitenkin helppo tarkistaa mittaamalla. Kone auki, mittari sisään, vähän aikaa odottelua, kone auki ja mittarin luku.

Todettakoon, että esim. kosteusprosentin ollessa 40% ja lämpötilan 22 astetta, niin jos lämpötila putkistossa laskee 2 astetta, niin kosteus nousee 45% ja neljä astetta tekee kosteudeksi jo yli 50%.

Pongasinpa tuo kosteusprosenttisi tuolta. 60-70% on todellakin liikaa. Meillä pyörii kosteus 25% hujakoilla talvella. Tämäkin edellyttää sitä, että suihkun ovi jätetään aina raolleen suihkussa käynnin jälkeen. Talvella ei tule suihkun lattiaa vedettyä edes lastalla kuivaksi. Kone toimii aina samalla 110 ltr/s tahdilla kesät talvet, yöt päivät.

Kosteuttahan sisäilmassa on veden muossa kuitenkin vain tuollaiset n. 5 ltr koko talossa. Jos kosteuskuormaa ei voi, tai ei halua pienentää, eikä kosteutta sen lähteessä johdettua jonnekkin muualle, niin en oikein keksi muutta kuin onnea rakenteluun.

Valmistajat pesevät kätensä lähes kaikesta nykypäivänä. Enervent ei liene poikkeus. Tässä tapauksessa ehkä vikaa lienee kuitenkin enemmän LVI- suunnittelijassasi.

uteliaisuutta kirjoitti:

Käsitin väärin tuon kirjoittamasi. Kennon pyörimisen hidastaminen ei tosiaan vaikuta ilmamääriin mitään.

LTO:n hyötysuhde siinä pienenee, mutta en löytänyt käppyrää kuinka kosteuden palautukselle käy. Todennäköisesti pienenee myös, mutta missä suhteessa, niin se kannattanee tarkistaa. Selväähän on, että jos kenno ei pyöri ollenkaan, niin kosteutta ei myöskään palaudu, mutta mitenkä esim. puolittamalla pyörintänopeus käy, niin käppyrää en löytänyt.

En nyt tiedä onko tuollaisesta tuloilman pienemmälle väännöstä mitään varsinaista haittaa. Eihän se tuloilmaa kokonaan pysäytä. Ei tuo pieni tiputus mitään haitaa ja sitä hieman tunnut pelkäävän. Tuollaisessa älykkäämmässä ohjauksesssa kasvatetaan koko ilmanvaihdon määrää. Tai no ainakin ennen. Nykyisistä versioista en tiedä.

Hyvä jos teillä 2 asento riittää. Yleensä koneita pikemminkin tunnutaan alimitoitettavan, kuin ylimitoitettavan. Ehkäpä kannattaisi tuo kuitenkin tarkistaa. Onko mittauspöytäkirja tehty koneen 2, vai 3 asennossa? Tuolta saat vastaavasti ilmamäärätkin selville. Pykälää isommalla teholla kosteutta puhkuu ulos karkeasti 50% enemmän.

Aika mielenkiintoista tuo koneesi pätkiminen. Oma koneeni ei tee tätä ollenkaan. Onkohan Enervent lisännyt tämän koneen jäätymisen estämiseksi? Tuntuu aika turhalta kapistukselta useimmissa tapuksissa. Teillä tosin voi olla tarpeenkin.

En nyt ota kantaa mitenkään eristystesi paksuuten yläohjan poistoputkissa muuta kuin, että pitäisi riittää, jos nuo on tehty siten kuten kuvasit. Asia olisi kuitenkin helppo tarkistaa mittaamalla. Kone auki, mittari sisään, vähän aikaa odottelua, kone auki ja mittarin luku.

Todettakoon, että esim. kosteusprosentin ollessa 40% ja lämpötilan 22 astetta, niin jos lämpötila putkistossa laskee 2 astetta, niin kosteus nousee 45% ja neljä astetta tekee kosteudeksi jo yli 50%.

Pongasinpa tuo kosteusprosenttisi tuolta. 60-70% on todellakin liikaa. Meillä pyörii kosteus 25% hujakoilla talvella. Tämäkin edellyttää sitä, että suihkun ovi jätetään aina raolleen suihkussa käynnin jälkeen. Talvella ei tule suihkun lattiaa vedettyä edes lastalla kuivaksi. Kone toimii aina samalla 110 ltr/s tahdilla kesät talvet, yöt päivät.

Kosteuttahan sisäilmassa on veden muossa kuitenkin vain tuollaiset n. 5 ltr koko talossa. Jos kosteuskuormaa ei voi, tai ei halua pienentää, eikä kosteutta sen lähteessä johdettua jonnekkin muualle, niin en oikein keksi muutta kuin onnea rakenteluun.

Valmistajat pesevät kätensä lähes kaikesta nykypäivänä. Enervent ei liene poikkeus. Tässä tapauksessa ehkä vikaa lienee kuitenkin enemmän LVI- suunnittelijassasi.

Lue lisää

Sisäilman kosteus 25%, meillä oli talvella myös kovin kuiva ilma. Kaikilla räkätauti koko talven. limakalvot oli kuivuneet rikki.

Suositeltava sisäilman kosteus on 45 - 55 % välillä.

Terveisin

Janne

Kuivaa ilmaa kirjoitti:

Sisäilman kosteus 25%, meillä oli talvella myös kovin kuiva ilma. Kaikilla räkätauti koko talven. limakalvot oli kuivuneet rikki.

Suositeltava sisäilman kosteus on 45 - 55 % välillä.

Terveisin

Janne

Lue lisää

No meillä ei ollut räkätautia. Eikä myöskään kuivat limakalvot. Onko tuo 45%-55% sinun suositus?

Otetaanpa vaikka Sisäilmanyhdistuksen sivuilta lainauksia. Lähde
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/sisailmasto/fysikaaliset_tekijat/

"Yli 45 % suhteellinen kosteus edesauttaa pölypunkkien kasvua"

"Sisäilmastoluokituksen /7/ mukaan huoneilman suhteellisen kosteuden tavoitearvot ovat talviaikana:
Sisäilmastoluokka S1 25...45 % talvella"

"Sisäilman kostutus voi olla hyödyllistä, kun suhteellinen kosteus on alle 20 %."

==> Sisäilmayhdistyksen kanta on erittäin erilainen kuin teikäläisen.

uteliaisuutta kirjoitti:

No meillä ei ollut räkätautia. Eikä myöskään kuivat limakalvot. Onko tuo 45%-55% sinun suositus?

Otetaanpa vaikka Sisäilmanyhdistuksen sivuilta lainauksia. Lähde
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/sisailmasto/fysikaaliset_tekijat/

"Yli 45 % suhteellinen kosteus edesauttaa pölypunkkien kasvua"

"Sisäilmastoluokituksen /7/ mukaan huoneilman suhteellisen kosteuden tavoitearvot ovat talviaikana:
Sisäilmastoluokka S1 25...45 % talvella"

"Sisäilman kostutus voi olla hyödyllistä, kun suhteellinen kosteus on alle 20 %."

==> Sisäilmayhdistyksen kanta on erittäin erilainen kuin teikäläisen.

Lue lisää

estetään juuri tuo pakkasen vaikutus kennon pyörimisnopeutta säätämällä lämpötilan mukaan. Olisi mukava saada tuon LTR-3 nimimerkkiä käyttävän asukkaan kommentti tähän asiaan koska hänellä tuntuu nuo koneet pelaavan niin pakkasella kuin helteelläkin?(ihan rakentavassa mielessä), mutta tosi asia on että käyttöolosuhteet vaikuttaa niin paljon tähänkin ilmanvaihtoon että on ihan eri asia onko kone asennettu eteläsuomeen kuin pohjois-suomeen ja kuinka monta henkilöä asuu kyseisessä asunnossa ja kuinka paljon vettä/kosteutta käytetään vuorokauden aikana.

???? kirjoitti:

estetään juuri tuo pakkasen vaikutus kennon pyörimisnopeutta säätämällä lämpötilan mukaan. Olisi mukava saada tuon LTR-3 nimimerkkiä käyttävän asukkaan kommentti tähän asiaan koska hänellä tuntuu nuo koneet pelaavan niin pakkasella kuin helteelläkin?(ihan rakentavassa mielessä), mutta tosi asia on että käyttöolosuhteet vaikuttaa niin paljon tähänkin ilmanvaihtoon että on ihan eri asia onko kone asennettu eteläsuomeen kuin pohjois-suomeen ja kuinka monta henkilöä asuu kyseisessä asunnossa ja kuinka paljon vettä/kosteutta käytetään vuorokauden aikana.

Lue lisää

Olisi aivan mielenkiintoista kuulla toteuttaako keepse ideansa ja toimiiko se. Toimivuuden tietää vasta talvella, mutta utelias olisin kuitenkin kuulemaan.

uteliaisuutta kirjoitti:

Olisi aivan mielenkiintoista kuulla toteuttaako keepse ideansa ja toimiiko se. Toimivuuden tietää vasta talvella, mutta utelias olisin kuitenkin kuulemaan.

Yritän muistaa laittaa palautteen toiminnasta. Tällä hetkellä tarvittavat osat kasassa. Ostin n. 20 euron säätimen hongkarista joka tarkoitettu valojen himmentämiseen mutta sopinee hyvin myös tuon roottorin säätimeksi.
Portaaton säätö jolla voi hakea sopivan pyörintänopeuden.
Pohdinnassa on vielä yrittäisikö tuon laittaa koneen sisälle vai laittaisiko erilliseen kytkentäkaappiin koneen ulkopuolelle, joka on ullakolla.
En kyllä ole täysin varma tuon säätimen toiminnasta talvikylmissä olosuhteissa.

keepse kirjoitti:

Yritän muistaa laittaa palautteen toiminnasta. Tällä hetkellä tarvittavat osat kasassa. Ostin n. 20 euron säätimen hongkarista joka tarkoitettu valojen himmentämiseen mutta sopinee hyvin myös tuon roottorin säätimeksi.
Portaaton säätö jolla voi hakea sopivan pyörintänopeuden.
Pohdinnassa on vielä yrittäisikö tuon laittaa koneen sisälle vai laittaisiko erilliseen kytkentäkaappiin koneen ulkopuolelle, joka on ullakolla.
En kyllä ole täysin varma tuon säätimen toiminnasta talvikylmissä olosuhteissa.

Lue lisää

Tulipa tuossa kokeiltua säätää kennon pyörimisnopeutta valojen himmentämiseen käytettävällä muuntajalla. Ei oikein toiminut alkoi vaan haista savulle hetken päästä. Kokeilin myös valojen himmentämiseen käytettävää triac-säädintä mutta siitä ei oikein löytynyt säätövaraa.
Oikeastaan molemmat vaihtoehdot säätivät roottoria lähes ON-OFF tyyppisesti. Eli kun säädintä käänsi niin että roottorin kierrosnopeus laskisi niin roottori pysähtyi kokonaan ja yritti nostaa nopeutta niin olikin samantien täydet kierrokset päällä.
Täytynee koettaa keksiä jostakin muunta jossa olisi sopiva käämitys tai sitten joku toisenlainen triac-säädin.

keepse kirjoitti:

Tulipa tuossa kokeiltua säätää kennon pyörimisnopeutta valojen himmentämiseen käytettävällä muuntajalla. Ei oikein toiminut alkoi vaan haista savulle hetken päästä. Kokeilin myös valojen himmentämiseen käytettävää triac-säädintä mutta siitä ei oikein löytynyt säätövaraa.
Oikeastaan molemmat vaihtoehdot säätivät roottoria lähes ON-OFF tyyppisesti. Eli kun säädintä käänsi niin että roottorin kierrosnopeus laskisi niin roottori pysähtyi kokonaan ja yritti nostaa nopeutta niin olikin samantien täydet kierrokset päällä.
Täytynee koettaa keksiä jostakin muunta jossa olisi sopiva käämitys tai sitten joku toisenlainen triac-säädin.

Lue lisää

Ongelmiisi on paljon helpompikin ratakaisu. Ilmankuivain, joka on kytketty kosteusvahdin perään. K-raudan testivoittaja Gree maksaa 200 euroa ja kosteusvahti siihen 30-40 euroa.

Laitteen COP on noin 1.5, joten sen käyttö on edullista. Laitat letkun viemäriin niin laite on täysin "ammu ja unohda". Kosteusvahdin lcd-näytöstä näet vallitsevan ilmankosteuden ja säädät kytkimen vetämään juuri ennen kuin ikkunat alkavat huurtumaan. 5 vuoden kokemuksella toimii (meillä kuivataan saunaosasto tuommoisella kombinaatiolla).

iso peeni s kirjoitti:

Ongelmiisi on paljon helpompikin ratakaisu. Ilmankuivain, joka on kytketty kosteusvahdin perään. K-raudan testivoittaja Gree maksaa 200 euroa ja kosteusvahti siihen 30-40 euroa.

Laitteen COP on noin 1.5, joten sen käyttö on edullista. Laitat letkun viemäriin niin laite on täysin "ammu ja unohda". Kosteusvahdin lcd-näytöstä näet vallitsevan ilmankosteuden ja säädät kytkimen vetämään juuri ennen kuin ikkunat alkavat huurtumaan. 5 vuoden kokemuksella toimii (meillä kuivataan saunaosasto tuommoisella kombinaatiolla).

Lue lisää

Haluan myös poistaa koneen pätkimisen pakkasella koska koen sen liian häiritseväksi.
Siihen tuo ei auta.

keepse kirjoitti:

Haluan myös poistaa koneen pätkimisen pakkasella koska koen sen liian häiritseväksi.
Siihen tuo ei auta.

Päivitys tämän hetken tilanteeseen. Laitoin kesällä koneeseen hygrostaatin jäteilmatermostaatin rinnalle ja hygrostaatin asetus tällä hetkellä 45 %RH.
Ensimmäisenä kunnon pakkasyönä tuli testattua toimintaa ja nyt näyttää hyvältä.
Jäteilmatermostaatin asetus on niin että tulopuhallin pysähtyy jos jäteilma menee -5 astetta pakkaselle mutta jos hygrostaatin mittaama kosteus on alle 45 % RH niin jäteilmatermostaatti ohitetaan ja tuloilmapuhallin ei pysähdy.
Näyttää toimivan hyvin kun illallla saunotaan niin alkaa sammutella tulopuhallinta ja kun sauna ja pesutilat on kuivunut ja ilmankosteus laskee alle 45 % niin ei pätki enään.
Kokonaanhan en tällä ratkaisulla päässyt pätkimisestä mutta toistaiseksi olen tyytyväinen.
Ihmettelen vaan miksei tuollainen ratkaisu ole valmiina kaikissa pyöriväkennoisissa koneissa, kustannukset on naurettavan vähäiset verrattuna siihen vtuksen määrään jonka asiakkaat saavat kun koneet jäätyvät pakkasilla tai sitten pätkivät hermoja raastavasti kokoajan.
Kyllähän tän varmaan saa koneeseen jos osaa erikseen mankua ostettaessa mutta tavallisen käyttäjän kannalta tällaisten koneiden kyllä pitäis pelata ihan jo vakiona kuin junan vessa.

keepse kirjoitti:

Päivitys tämän hetken tilanteeseen. Laitoin kesällä koneeseen hygrostaatin jäteilmatermostaatin rinnalle ja hygrostaatin asetus tällä hetkellä 45 %RH.
Ensimmäisenä kunnon pakkasyönä tuli testattua toimintaa ja nyt näyttää hyvältä.
Jäteilmatermostaatin asetus on niin että tulopuhallin pysähtyy jos jäteilma menee -5 astetta pakkaselle mutta jos hygrostaatin mittaama kosteus on alle 45 % RH niin jäteilmatermostaatti ohitetaan ja tuloilmapuhallin ei pysähdy.
Näyttää toimivan hyvin kun illallla saunotaan niin alkaa sammutella tulopuhallinta ja kun sauna ja pesutilat on kuivunut ja ilmankosteus laskee alle 45 % niin ei pätki enään.
Kokonaanhan en tällä ratkaisulla päässyt pätkimisestä mutta toistaiseksi olen tyytyväinen.
Ihmettelen vaan miksei tuollainen ratkaisu ole valmiina kaikissa pyöriväkennoisissa koneissa, kustannukset on naurettavan vähäiset verrattuna siihen vtuksen määrään jonka asiakkaat saavat kun koneet jäätyvät pakkasilla tai sitten pätkivät hermoja raastavasti kokoajan.
Kyllähän tän varmaan saa koneeseen jos osaa erikseen mankua ostettaessa mutta tavallisen käyttäjän kannalta tällaisten koneiden kyllä pitäis pelata ihan jo vakiona kuin junan vessa.

Lue lisää

Niin unohdin mainita että samalla vaihdoin kennon hihnan. Kennon pyöritysmoottorin kiinnitys oli kyllä niin heppoinen viritys että haluaisin nähdä sen suunnittelijan esittävän perustelut ratkaisulleen, itse en kyllä ikinä kehtaisi myöntää tuollaista suunnitelleeni.
Tuin moottorin yhdellä lisäkiinnityspisteellä takaseinään kiinni ja nyt ratkaisu vaikuttaisi tukevalta.

keepse kirjoitti:

Niin unohdin mainita että samalla vaihdoin kennon hihnan. Kennon pyöritysmoottorin kiinnitys oli kyllä niin heppoinen viritys että haluaisin nähdä sen suunnittelijan esittävän perustelut ratkaisulleen, itse en kyllä ikinä kehtaisi myöntää tuollaista suunnitelleeni.
Tuin moottorin yhdellä lisäkiinnityspisteellä takaseinään kiinni ja nyt ratkaisu vaikuttaisi tukevalta.

Lue lisää

Hauska lukea näitä vanhoja viestejä. Hienoa, että tuo toimii teillä nyt!

Kun lukaisin viestit, niin olisin utelias noihin ilmamääriin joihinka ei ketjusta löytynyt vastausta. Pyörität konetta normaalisti kakkosella ja tämä ei yleensä ole suunnitteluperuste. Utelisinkin miksi? Ei kai vain pelkästään LVI- asentajan kommentin perusteella?

Laitteesta on tehty mittauspöytäkirja ja tuolta näkee millä arvolla kone on mitattu. Kyseisellä arvolla konetta tulisi jatkuvasti käyttää. Onko tuo 2, vai 3?

Kojevalmistajien ainoa tavoite on tehdä rahaa kuten muidenkin yritysten. Konekin suunnitellaan siksi sellaiseksi että se täyttää enemmistön tarpeet, lopuista viis.
Ongelmallisten tapausten kanssa sählääminen maksaa älyttömästi suhteessa saavutettavaan tulokseen. Erityistarpeisiin suunnittelukin maksaa eikä niistä voida kuitenkaan veloittaa käytännössä mitään.

Ei siis ihme että soittelut kojevalmistajille eivät yleensä johda mihinkään.

Onko roottorin kiinityskin korjattu uudemmissa malleissa. Kiinnitystä ei kyllä voi mitenkään sanoa ammattitaitoisen suunnittelijan tekeleeksi jos edelleen yhtä surkea.
Kuutiokoneissa halpojen perussettien kanssa ei yleensä ole ollut mitään ongelmia missään kohteessa, energia kulutus saattaa olla hieman isompi ja laitteet pätkivät pakkasella mutta mitään jäätymisongelmia ei ole.
Enervent sen sijaan vaatii monessa paikoin myös suunnitelijalta hyvin paljon ammattitaitoa jotta kaikki asiat tulevat huomioitua.