Ajattelin jo vähän alkaa valmistelemaan kuolemanjälkeisiä asioita. Pitisi siis alkaa uskovaksi, että pääsisi taivaaseen. Vaan vaihtoehtoja on monia ja tässä menee ihan sormi suuhun.
Kuinka kilpailukykyinen uskonto lestadiolaisuus on kun ajatellaan uskosta aiheutuvan työmäärän suhdetta lestadiolaistaivaan ihanuteen?
Onko tehty mitään vertailuja eri uskontojen välillä?
Kuinka kilpailukykyinen uskonto lestadiolaisuus on kun ajatellaan uskosta aiheutuvan työmäärän suhdetta lestadiolaistaivaan ihanuteen?
Onko tehty mitään vertailuja eri uskontojen välillä?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Koska erittäin suurella todennäköisyydellä ei ole minkäänlaista kuolemanjälkeistä elämää, nauti vain tämänhetkisestä elämästäsi äläkä mieti turhia.
"Kuinka kilpailukykyinen uskonto lestadiolaisuus on kun ajatellaan uskosta aiheutuvan työmäärän suhdetta lestadiolaistaivaan ihanuteen?"
Vähän absurdia, mutta myös tavallaan ymmärrettävää ajattelua. "Lestadiolaistaivas" on ikuista onnea, harpunsoittoa, enkelilauluja ja synnittömyyttä, ts. paikka jossa tuskin itse viihtyisin kovinkaan kauaa. Ahdistaisi ajatuskin kellua ikuisesti sokerissa ja pumpulissa ja hoilata ylistyslauluja parille hemmolle, joista en nähnyt vilaustakaan tai kuullut äännähdystäkään maanpäällisessä elämässä.
Nauti siis elämästäsi vielä ne muutamat hetket jotka saat tietoisuutesi parissa viettää.
Työmäärä on valtava. Joudut puristamaan itsesi ahtaaseen muottiin, jossa suunnilleen joka toinen normaali asia on kielletty. Jatkuvasti joudut tsemppaamaan itseäsi, ettet lipsuisi, ja kun kuitenkin lipsut, joudut ravaamaan vähän väliä muiden uskovaisten pakeilla puhdistautumispuuhissa.
Joudut myös hankkimaan ja elättämään jättiperheen. Mietipä vähän, mitä se käytännössä merkitsee.
Korvaukseksi tuosta kaikesta saat jäsenyyden tiiviissä yhteisössä, jossa voit tuntea olevasi Joku. Insinöörintittelisi takaa sinulle siinä melko mukavan statuksen. Pääset myös vaivaamasta päätäsi henkisillä tai hengellisillä asioilla. Riittää, kun pysyt joukossa mukana ja varot niitä lipsumisia ja juokset aina pesupaikalle, kun vahinkoja tulee.
Kumminkin, kun et kysellyt elämäntavan etuja vaan vain uskosta aiheutuvaa työmäärää, vl:ksi ryhtyminen ei missään tapauksessa kannata. Useimmissa muissa hengellisissä porukoissa selviää paljon vähemmällä työllä, ja taivas on silti yhtä ihana, ellei ihanampikin, kun siellä voi hillua ja liikkua vapaasti eikä tarvitse olla omassa suljetussa osastossaan niinkuin vl:t joutuvat olemaan, kun heitä täytyy huiputtaa, että taivaassa ovat vain he.
Ainakin Raamatun mukaan taivaita on useita. Voinemme tehdä hypoteesin, että ne ovat erilaisia. Edelleen voinemme paremman tiedon puuttuessa oletta, että suuremmalla työmäärällä pääsee parempaan taivaaseen.
Uskontoja olen vertaillut sen verran, että tiedän, ettei ählämillä ole mahdollisuuksia päästä taivaaseen. Hän tosin yrittääkin vain paratiisiin.
Raamatun mukaan .On Armon taivas maan päällä ja Kunnian taivas taivaassa.
Tiesitkö että Raamattu on pullollaan satuja ja myyttejä, jotka on johdettu aiemmista kirjoituksista mm. sumerilaisilta? Uskoisitko fiktiivisesti kirjoitettuun romaaniin, jossa välillä vilahtelee joitakin historiastakin tunnettuja henkilöitä, mutta hyvin erikoisissa tilanteissa ja asemissa? Niin, en minäkään, mutta miksi uskot siis Raamattuun?
Palstalla on useaan kertaan todettu Raamatun mainitsevan yli sata kertaa useista taivaista. Edelleen on kyselty, minkänimiseen tai -numeroiseen taivaaseen lestat kuvittelevat joutuvansa. Ja nyt Sinä vastauksinesi olet askeleen lähempänä asiaa! Kysynpä, mikä se taivas on, jossa mainitset Kunnian taivaan olevan.
On toki melkoista yksinkertaistamista kuvitella, että taivaista mainittaisiin jokainen erikseen edes Raamatussa.
kaipaa, kun syntinsä saa anteeksi avautuu armonvaltakunnan ovi. Taivastietähän kysyitkin?
Taivasvaihtoehdoista oli kyse, ei mistään epämääräisestä armonvaltakunnasta.
Liekkö ne kaikki synnit ikinä anteeksi? Taivastie on auki kuin horisonttikin. Ja liiallinen pumpuleissa illistely, liiallisen onnentulvan keskellä kääntyy aina päinvastaiseksi, kas kun vedelläkin kun on tapana tasottua tasaiseksi.
Miten lie korreloiko syntien määrä taivaspaikassa juhlimisen määrään, vai onneen, tai päinvastoin.
jotka joku lesta yritti viijä taivaan portille pietari toimitti helevetin ovivahille ja se siellä pittää lestoille nimenhuutua ja jakkaa koksilapijot heille
ovessa lukee "Vanhoillislestadiolainen herätysliike" ja varmennuksena vielä kaikille oven kahta puolin Nortti-toppa.
Epäilen näin.
Vertailun taustatietoa on esim täällä
http://www.uskonnot.fi/
Tässä on nirsommallekkin valinnan varaa.
Minä haluaisin sinne 7. kerrokseen.
Taivasta sellaisenaan kuin uskovaiset uskovat ja kuvittelevat, ei ole olemassakaan. Paikka johon siirrymme, on melkoisen samanlainen kuin tässä elämässämme. Jotkut eivät edes huomaa kuolleensa, vaan jatkavat elämäänsä täällä vaikkapa kummitellen.
Tosin jos ymmärtää enemmän, niin pääsee jatkamaan eteenpäin ja olotila muuttu mukavammaksi. Mutta jos olet kovin maalliseen sidottu, niin jatkat halutessasi suunnilleen samanlaista elämää kuin ennen kuolemaasi.
No, tämä on tietoa ihmisiltä, jotka ovat piipahtaneet rajan tuolla puolen, mutta palaten takaisin, koska heidän aikansa ei ole lähtöön vielä tullut. Olen tavannut sellaisia ihmisiä useita elämäni varrella. Lukekaapa kirja "Valon syleilyssä" kirj. Betty J. Eadie, niin pääsette hiukan jyvälle, mitä tarkoitan ja yritän selittää. Mikään ei ole niin kauheaa ja lohdutonta, kuin mitä uskovaiset kuvittelevat itsekin.
Totuus on paljon kauniimpi ja yksinkertaisempi.
Uskontoja ei tarvita, sillä kuolemaa ei todellisuudessa ole. Mutta paha kuitenkin saa aina palkkansa jossain muodossa, joten kannatta elää ihmisiksi ja kasvaa kohti suurempaa ja korkeampaa ymmärrystä.
Uskovaisten uskomukset ovat ahdistavia. He perustavat uskonsa raamatun näkemyksiin, joka on aivan kuin lukisi satukirjaa, ei sen kummempaa. Ei uskoisi enää nykyajan ihmisen olevan niin takaperoinen ja kehittymätön, uskoessaan raamattuun käännellen ja väännellen sen sanomaa vielä omia tarkoitusperiään varten.