Kepussa ei haluta keskustella ikävistä asioista. Sen kyllä inhimilliseltä kannalta ymmärtääkin, sillä ikävät asiat ovat jo pitkään ympäröineet Kepua. Pääministeri Kiviniemikin hoppuuttelee poliisia, että ikävästä Kepulle ikävästä vaalirahasotkusta ja sen mukaan tuomista rikosepäilyistä päästäisiin mahdollisimman vähällä.
Nyt sitten tuore Kauppalehti kertoo toisestakin asiasta, minkä pääministeri Kiviniemi halusi panna peiton alle. Antti Tanskasen johtaman kasvutyöryhmän tiedotustilaisuudessa pääministeri ei halunnut ottaa lainkaan esille työryhmän kaikkein keskeisimpiä ehdotuksia. Niistä ei kerta kaikkiaan haluttu puhua. Ja ymmärtäähän sen. Kepulle on kovin kiusallista, kun kasvutyöryhmän ehdotusten kärki suuntautuu kuntarakenteen uudistamiseen. Ryhmällä oli lukuisia kuntarakennetta ja -taloutta koskevia ehdotuksia. Kuntien määrääkin ryhmä haluaisi supistaa jyrkästi, mikä ei vastaa lainkaan Kiviniemen ja Kepun politiikkaa. Ikävän tuntuisista asioista halutaan siis vaieta.
Lisää vettä myllyyn lyö EK:n uusi Mikko Pukkinen, joka nimeää myös kuntarakenteen uudistamisen tärkeimmäksi asiaksi seuraavalla hallituskaudella. Tavoitteena pitäisi olla noin sadan kunnan määrä lähinnä työssäkäyntialuepohjalta. Tämä vastaa Kokoomuksen Kataisen asettamaa tavoitetta. Kiviniemi ja Kepun Hannes Manninen ovat lyöneet lyttyyn tällaiset ajatukset. Manninen pitää Kataisen puheita vastuuttomina. Saapa nähdä, mitä seuraava pääministerimme vastaa näille apupuolue-edustajille. Vai tyytykö vain katselemaan arrogantisti ylempää. Koirat haukkuvat ja karavaani kulkee.
Kepu on joutumassa yllättävään tilanteeseen vaaleissa siinä kohdin, että sen vastapeluriksi on nousemassa SDP:n sijasta Kokoomus ja elinkeinoelämä. Viime mainitut ovat niitä, jotka ovat alkaneet jo päivittäin vaatia radikaalia kuntaremonttia ja kuntien määrän rajaamista sataan. Samalta suunnalta on alettu kuulla myös epäilyjä maataloustukien tarpeellisuudesta ja järkevyydestä. Maataloustukiasiassa ruotsalaiset ovat edenneet jo pitemmälle. Siellä on alettu vaatia koko järjestelmän purkamista ja ensi alkuun ainakin kansallisten tukien täyskieltoa. Myrkkyä siis Kepulle, mutta odottamattomalta suunnalta. Pelkään jopa, että demarit ja Kepu ovat näissä asioissa lähempänä toisiaan kuin Kepu ja Kokoomus. Punikkikäsitteen alaa joudutaan varmaan laventamaan.
Peiton alle
168
654
Vastaukset
- Transit_mies
Kun edessämme on vaikeita aikoja sen suhteen, että pystyisimme säilyttämään hyvinvointiyhteiskuntamme julkisten palvelujen rahoituspohjan ja estämään palvelujen tuotantokustannusten kasvamisen nopeammin kuin bkt kasvaa, niin kuntauudistus on pakko tehdä, että verorahat voidaan käyttää palvelutuotantoon eikä sirpaleisiin hallintorakenteisiin.
Se, että keskusta vastustaa tällaista hanketta omista, valtapoliittisista syistään on aika iso katastrofi koko kansan kannalta. Kokoomuksella on siis vaikea valinta edessään ensi eduskuntavaalien jälkeen, kun keskustaa ei oikein voisi ottaa hallitukseen, jonka tehtävänä on ajaa palvelu- ja kuntarakenneuudistus lopullisesti läpi.
Mutta toisaalta; ei sinipunakaan oikein mahdolliselta tunnu, kun sdp on kaivanut omat juoksuhautansa jo ennakkoon siihen, että eläkejärjestelmää ei saa uudistaa eikä ainakaan eläkkeiden alaikärajaa nostaa. Tämä sulkee näiltä osin sdp:n ulos hallitusvastuusta, koska työurien pidentäminen on yhtä pakko saada aikaan kuin kuntarakenteen uudistuskin. Kun huoltosuhde huononee, on hallituksen pidettävä huoli siitä, että veropohja riittää, koska muuten edessä ovat palvelujen leikkaukset sekä eläkemaksujen ja verojen korotukset; kaikki sellaisia keinoja, jotka vievät ostovoimaa markkinoilta ja hidastavat talouden toimintaa.
On melko ihmeellistä - tai ehkä ei kuitenkaan - että kaksi entistä etu- ja jakopuoluetta, kepu ja sdp, ovat omien valtahaaveidensa hurmassa ja kannatuksensa alamäessä jarruttamassa sellaisia päätöksiä, joilla juuri heidän itsensä aiemmin ajama hyvinvointi pitäisi säilyttää myös 10-20 vuoden kuluttua.
Onneksi meillä sentään on kokoomus, jossa nähdään asiat yli itsekkään valtapolitiikan.- Faktapankki orginal
Kokoomus ei siis jaa vaan kahmii harvoille ja valituille? Minulle Minulle Minulle
- SuloYlermiKalervi
niin silloin pitää sulkea rajat sosiaalipummimaahanmuuttajilta.
Maahanmuuttajat maksavat Suomessa yhteiskunnalle yli 2 miljardia vuodessa ja summa vain kasvaa. Samaan aikaan maahanmuuttajat tuottavat verorahoja äärimmäisen vähän. Tämä johtaa siihen, että muutaman vuoden päästä olemme siinä tilanteessa, että emme maahanmuutosta johtuen kykene enään rahoittamaan palveluja. Olemmehan me jo nyt joutuneet karsimaan välttämättömiä toimintoja esim. terveydenhuollosta.
Huoltosuhteemme on muuttumassa maahanmuuton myötä siten, että yhä harvempien on kustannettava eläminen yhä useammille. Maahanmuuttajat eivät paranna huoltosuhdettamme, vaan romahduttavat sen lopullisesti, koska heistä ylivoimainen enemmistö on tukien nauttijoita. Meidän on siis valittava haluammeko olla hyvinvointivaltio vai maahanmuuttovaltio? Sillä samaan maahan ne eivät mahdu. - Sinä sen sanoit
SuloYlermiKalervi kirjoitti:
niin silloin pitää sulkea rajat sosiaalipummimaahanmuuttajilta.
Maahanmuuttajat maksavat Suomessa yhteiskunnalle yli 2 miljardia vuodessa ja summa vain kasvaa. Samaan aikaan maahanmuuttajat tuottavat verorahoja äärimmäisen vähän. Tämä johtaa siihen, että muutaman vuoden päästä olemme siinä tilanteessa, että emme maahanmuutosta johtuen kykene enään rahoittamaan palveluja. Olemmehan me jo nyt joutuneet karsimaan välttämättömiä toimintoja esim. terveydenhuollosta.
Huoltosuhteemme on muuttumassa maahanmuuton myötä siten, että yhä harvempien on kustannettava eläminen yhä useammille. Maahanmuuttajat eivät paranna huoltosuhdettamme, vaan romahduttavat sen lopullisesti, koska heistä ylivoimainen enemmistö on tukien nauttijoita. Meidän on siis valittava haluammeko olla hyvinvointivaltio vai maahanmuuttovaltio? Sillä samaan maahan ne eivät mahdu.Mutta huomasitko että Transitjäbä ei puhunutkaan hyvinvointivaltion pelastamisesta vaan "hyvinvointiyhteiskunnasta"?
Uskoisin, että 90 prosenttia suomalaisista ei halua asua sellaisessa "hyvinvointiyhteiskunnassa" mitä nämä kokoomuslaiset ajavat takaa... - Niinpä niin
Transu-miehen punamulkkua ei tule. Pissaa suuhus.
- Faktapankki orginal
Saitko tekstin suoraan Jungnerilta siellä puoluetoimistossa?
- älkjnö
Siinäpä sitä on taas yläpuolella ilman aikuista horinaa !!! Tuuliko huulia liikuttaa !! Jungnerin rakkautta vaan kaikille niin asiat hoituu !!! Asuminen ja oleminen on kalleinta PK.seudulla, vaikka pitäisi olla halvinta, kun on suuret kunnat. NO kun on niin paljon VÄLISTÄVETÄJIÄ ja yksityistäjiä. Isossa kunassa on raskas hallinto ja löytyy minenlaista paperinpyörittäjää. Olen ollut kuntavirkamiehenä niin pohjoiseesa kuin etelässä ja pienissä ja suurissa kunnissa. Pienissä kunnissa on usein yhdistelmävirkoja, siis sama henkilö hoitaa monta hommaa ja tuntee melkein kaikki kunnan asukaat. Isossa kunassa virkamies tettää kaikki "paska"hommat alisillaan ja istuu itse lounaalla tai jossain "korruptio"kokouksessa Espoon tyyliin. Siis isossa kunnassa tehokuus hukkuu suureen byrokratiaan ja ennekaikkea rahaa menee SUURIIN PALKKOIHIN, koska yksiköt ovat isompia ja Kunnan virkamiehillä on oltava yhtäisot palkat kuin valtion päällikkö virkamiehillä, että kehtaa liikkua STADISSA..
- Jussin vani
sittenkin ollut kaukaa viisas, kysyessään kokoomuslaisilta, mitä te aiotte
vaalivoitollanne tehdä?
Nythän on vähän saman suuntainen tilanne, jos kokoomus vaalit voittaa.
Kokoomuksen listalla seuraavan hallituksen ohjelmaksi ovat kuntauudistus,
jota kepu vastustaa hampaat kirskuen ja eläkeuudistus (työurien jatkaminen myös
loppupäästä), jota sdp vastustaa kynsiään teroittaen.
Onko se sitten Soinin kuningastie, jää nähtäväksi.
- uskaltaa...
ottaa asuntolainaa ennen vaaleja vaikka korot olisi nyt matalalla?
Siinä on sellainen vaara, että keskusta ei olekaan päähallituspuolue vaalien jälkeen vaan herrat ryöstää kaiken niinku demarihallitusten aikana. - taas kerran
Jaahas, olipa taas tollolta tolloa tekstiä.
Tanskasen ryhmä ehdottaa paljon toimenpiteitä, joista kuntien lukumäärän vähentäminen on vain yksi. Poliitikot kautta linjan, ei siis vain Kepussa, koettavat välttää vaikeiden asioiden esiinottamista vaalien alla. Hallinto- ja palveluprosessien uusimisesta ei puhu kukaan, kun on niin paljon populistisempaa arpoa kuntien lukumäärää. Taloushallinnon tehostaminen keskittämällä, hankintojen parempaa ohjausta, kaavoituksen kehittämistä pääkaupunkiseudulla, valinnanvaran lisääminen terveydenhoidossa ja muussa sosiaalihuollossa, valtakunnallisten sähköisten palvelujen järjesteäminen ja niin edespäin. Sellaisia asioita joilla saavutettisiin säästäjä kuntien lukumäärästä riippumatta olisi vaikka kuinka, mutta niihin ei ole tarttunut kuin jokunen kokoomuslainen. SDP vaatii vain lisää rahaa kunnille, ja Kepu ei uskalla puhua juuri mitään kun iso osa kuntapäättäjistä on kepulasia viranhaltijoita.
Kauppalehdessä on itse asiassa tuota Tanskasen raporttia merkitävämpi ehdotus jota ainakaan Kepu ei vastusta. Jussi Pajunen linjaa Helsingin toimintatapojen täysremonttia. Käytännössä toimintojen laajaa yksityistämistä. Helsinki tunnetaan erityisen yrittäjäepäystävällisenä toimijana, se rakentaa omaa sisäistä tytäryhtiötaloutta mieluummin kuin aidosti kilpailuttaa toimintojaan. Raskas ja byrokraattinen rakennelma on pitkälle SDP-Vihreät akselin rakentama, ja aina kun demarit on mukana lopputulos on kallis ja toimimaton. Helsingissä onkin maan korkeimmat kuntapalvelujen tuotantokustannyukset asukasta kohden. Kuten EK:n Pukkinenkin toteaa, Helsingistä puuttuu dynamiikka, ja niinpä yritykset suuntaavat virkeämmille seuduille, Jyväskylään, Ouluun ja niin edespäin.
EK:n Pukkinen puhuu löysien puristamisesta julkishallinnosta, menojen vähentämisestä. SDP on tässäkin täysin eri linjoilla vaatiessaan aina vaan lisää rahaa kunnille. Pukkinen puhuu palveluiden järjestämisvastuusta, ei tuottamisvstuusta. Siis kuntien tulee ulkoistaa ja yksityistää. Taas SDP vastustaa, sille yksityistäminen on kirosana, Kokoomus taasen on yksityistämisen kannalla.
EK:n Pukkinen antaa myös selväsanaisen tuomion SDP:n eläkekantaan. Hän sanoo, että SDP tulee luopumaan kannastaan. Se on ihan selvä. SDP onkin nurkannut itsensä tulevasta hallituksesta jo nyt, tai sitten se perinteiseen demarityyliin syö sanansa ja menee seuraavaan hallituseen toteuttamaan eläkeiän alarajan nostoareferoin Kauppalehden tämän päiväisiä kirjoituksia, joissa kerrottiin Mikko Pukkisen ja Antti Tanskasen ajatuksia. Jos he ovat mielestäsi tolloja, se on sinun mielipiteesi.
Tanskasen työryhmän osalta Kiviniemi on halunnut vaieta kuntaremontin kokonaan. Työryhmän puheenjohtaja sen sijaan menee haastattellussa niin pitkälle, että sanoo kuntien itsehallinnon vaarantavan kasvun. Ehkä Tanskanen sitten vaan on sinunlaistesi mielestä pahimman laatuinen tollo. Kukaan ei ole sitä kiistänytkään, etteikö työryhmä ottanut kantaa myös muihin asioihin kuin kuntaremontin tarpeellisuuteen.
On varsin erikoista, että löydät vikapääksi Helsingin ongelmiin SDP-Vihreät -akselin, vaikka Kokoomus on jo pitkään ollut Helsingin suurin puolue. Aika lällyä on kokoomuslainen politiikka, jos se ei saa mitään aikaa. Siis jos on sinua uskominen.
Pukkinen ei muuten totea missään, että Helsingistä puuttuu dynamiikka. Se on sinun keksimääsi, panet sanoja hänen suuhunsa. Sen sijaan hän kyllä kehuu Oulun, Jyväskylän ja Lahden dynamiikkaa, muttei vertaa niitä Helsinkiin eikä nimeä mitään muutakaan veratilukohtaa. Sen sijaan hän vaatii kuntien määrän rajua vähentämistä. Avainsana Pukkisen tavoitteessa on elinkelpoisuus. Hänkin siis haluaa päästä eroon auringonlaskun kunnista. Pukkisen sanoma kiertyykin siihen, että elinkelvottomuuden tilalle on löydettävä dynaamisuutta, mitä esim. Jyväskylä, Oulu ja Lahti edustavat. Näissähän on tapahtunut tai vireillä suuri kuntarakenneuudistuksia. Helsinki ei suinkaan ole esimerkki elinkelvottomasta kunnasta kuten sinä tunnut luulevan.
Pukkinen kritisoi SDP:n tiukkarajaista eläkeikäkantaa. Minustakin on tarpeetonta naulata kantaa noin tiukasti ja ehdottomasti lukkoon. Tämä lienee SDP:n vaalitaktiikkaa, jonka kautta se hakee laajaa kannatusta mutta asemoi itsensän oppositioon, koska näyttää siltä, että nykyiset hallituspuolueet haluavat jatkaa yhteistyötään vaalituloksesta riippumatta. SDP ei siten joudu muuttamaan kantaansa, koska oppositiossa se ei ole tarpeellista.
Jos SDPssä olisi uskoa siihen, että Kokoomuksella sinipuna olisi avoin vaihtoehto, eläkeikäkantaa ei olisi esitetty tässä muodossa. Se olisi silloin liitetty tarpeeseen nostaa eläkeikää. Tarve voisi syntyä sen kautta, että Suomen talouskasvu olisi paljon odotettua suurempi, jolloin voisi syntyä työvoimasta pulaa pitemmällä aikavälillä. Kun monet talousasiantuntijat ja viimeksi Sixten Korkman eilen tv:ssä ennustavat (vaikka Korkman ei tosin mielellään ennusta mitään) pitkää matalan kasvun aikaa, työvoimapulan synnystä ei ole kovin suurta vaaraa. Jos eläkeikää taas halutaan nostaa eläkemeojen vähentämiseksi, tavoite pitäisi sanoa reilusti julki. Ja jos eläkeikää halutaan nostaa työttömyyden ylläpitämiseksi ja sitä kautta palkkatason pitämiseksi matalana, sekin olisi hyvä tuoda reilusti julki. Eläkeiän nostoa vaatineet eivät jostain syystä ole oikein halunneet kertoa sitä, millainen työvoimapula tulee ja milloin se tulee. Vastaavia ennusteita on kyllä esitetty moneen kertaan ennenkin, mutta aina peräänkuulutettu työvoimapula on jäänyt tulematta. Onko siis kovin suuri ihme, jos kaikki eivät usko siihen tälläkään kertaa.- ongelmat
Mielipidepankki kirjoitti:
referoin Kauppalehden tämän päiväisiä kirjoituksia, joissa kerrottiin Mikko Pukkisen ja Antti Tanskasen ajatuksia. Jos he ovat mielestäsi tolloja, se on sinun mielipiteesi.
Tanskasen työryhmän osalta Kiviniemi on halunnut vaieta kuntaremontin kokonaan. Työryhmän puheenjohtaja sen sijaan menee haastattellussa niin pitkälle, että sanoo kuntien itsehallinnon vaarantavan kasvun. Ehkä Tanskanen sitten vaan on sinunlaistesi mielestä pahimman laatuinen tollo. Kukaan ei ole sitä kiistänytkään, etteikö työryhmä ottanut kantaa myös muihin asioihin kuin kuntaremontin tarpeellisuuteen.
On varsin erikoista, että löydät vikapääksi Helsingin ongelmiin SDP-Vihreät -akselin, vaikka Kokoomus on jo pitkään ollut Helsingin suurin puolue. Aika lällyä on kokoomuslainen politiikka, jos se ei saa mitään aikaa. Siis jos on sinua uskominen.
Pukkinen ei muuten totea missään, että Helsingistä puuttuu dynamiikka. Se on sinun keksimääsi, panet sanoja hänen suuhunsa. Sen sijaan hän kyllä kehuu Oulun, Jyväskylän ja Lahden dynamiikkaa, muttei vertaa niitä Helsinkiin eikä nimeä mitään muutakaan veratilukohtaa. Sen sijaan hän vaatii kuntien määrän rajua vähentämistä. Avainsana Pukkisen tavoitteessa on elinkelpoisuus. Hänkin siis haluaa päästä eroon auringonlaskun kunnista. Pukkisen sanoma kiertyykin siihen, että elinkelvottomuuden tilalle on löydettävä dynaamisuutta, mitä esim. Jyväskylä, Oulu ja Lahti edustavat. Näissähän on tapahtunut tai vireillä suuri kuntarakenneuudistuksia. Helsinki ei suinkaan ole esimerkki elinkelvottomasta kunnasta kuten sinä tunnut luulevan.
Pukkinen kritisoi SDP:n tiukkarajaista eläkeikäkantaa. Minustakin on tarpeetonta naulata kantaa noin tiukasti ja ehdottomasti lukkoon. Tämä lienee SDP:n vaalitaktiikkaa, jonka kautta se hakee laajaa kannatusta mutta asemoi itsensän oppositioon, koska näyttää siltä, että nykyiset hallituspuolueet haluavat jatkaa yhteistyötään vaalituloksesta riippumatta. SDP ei siten joudu muuttamaan kantaansa, koska oppositiossa se ei ole tarpeellista.
Jos SDPssä olisi uskoa siihen, että Kokoomuksella sinipuna olisi avoin vaihtoehto, eläkeikäkantaa ei olisi esitetty tässä muodossa. Se olisi silloin liitetty tarpeeseen nostaa eläkeikää. Tarve voisi syntyä sen kautta, että Suomen talouskasvu olisi paljon odotettua suurempi, jolloin voisi syntyä työvoimasta pulaa pitemmällä aikavälillä. Kun monet talousasiantuntijat ja viimeksi Sixten Korkman eilen tv:ssä ennustavat (vaikka Korkman ei tosin mielellään ennusta mitään) pitkää matalan kasvun aikaa, työvoimapulan synnystä ei ole kovin suurta vaaraa. Jos eläkeikää taas halutaan nostaa eläkemeojen vähentämiseksi, tavoite pitäisi sanoa reilusti julki. Ja jos eläkeikää halutaan nostaa työttömyyden ylläpitämiseksi ja sitä kautta palkkatason pitämiseksi matalana, sekin olisi hyvä tuoda reilusti julki. Eläkeiän nostoa vaatineet eivät jostain syystä ole oikein halunneet kertoa sitä, millainen työvoimapula tulee ja milloin se tulee. Vastaavia ennusteita on kyllä esitetty moneen kertaan ennenkin, mutta aina peräänkuulutettu työvoimapula on jäänyt tulematta. Onko siis kovin suuri ihme, jos kaikki eivät usko siihen tälläkään kertaa.SDP - Vihreät (ja Vasemmistoliitto) ovat vastustaneet lähes kaikkia Kokoomuksen ehdotuksia Helsingin kapungin palvelujen tehostamisista ja yksityistämisistä. Sen sijaan on luotu tehottomia kaupungin liielaitoksia, kuten vaikkapa Palmia tai Stara. Aitoa kilpailutusta ei uskalleta tehdä ammattiliittojen vastustuksen pelossa, näin säästöt jäävät saavuttamatta. Nuo esitykset ja äänestystulokset ovat ihan julkista tietoa ja löytyvät kaupunginhallituksen ja eri lautakuntien pöytäkirjoista.
Helsinki ei ole elinkelvoton, mutta Helsinki ei houkuta uutta yritystoimintaa, päinvastoin, vanhakin pakenee kun kaupungin linja on erittäin yritysvastainen. Esimerkiksi uusien toimistokortteleiden kaavassa pysäköintipaikat rajoitetaan niin alas, ettei nykyaikaiset dynaamiset yrityset halua rakentaa pääkonttoreitaan Helsinkiin johon henkilökunta joutuisi tulemaan julkisilla liikennevälineillä, ne rakentavat mieluummin Espooseen tai Vantaalle, jopa Hyvinkäälle kuten Konecranes juuri päätti.
SDP:n kanta eläkeiän alarajan nostoon on puhdasta populismia, Vanhasen ja Kataisen ehdottaman asian vastustamista kannatuksen lisääntymisen toivossa. SDP ei tuossa kysymyksessä ajattele vastuullisesti tulevaisuuden ongelmien ratkaisuja, vaan koettaa nykyiseen talous- ja työllisyystilanteeseen vedoten pelotella ihmisiä etuuksien heinektymisellä. Todellisuudessahan etuudet heikkenevät enemmän jos esimerkiksi eläkeiän alarajaa ei nosteta, eliniän odotuksen kerroin pitää siitä huolen. Sama koskee työperäistä maahanmuuttoa, sen helpottamiseksi on ratkaisut tehtävä nyt, ei vasta sitten kun työvoimapula on käsissä. SDP ei näytä myöskään ymmärtävän kuinka paljon suurten ikäluokkien eläköityminen vapauttaa työpaikkoja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Talouskasvu saa olla hidastakin niin silti työelämästä poistuu yhä enemmän tekijöitä jotka täytyy korvata uusilla.
SDP ei katso 10-20 vuoden päähän, vaan vetoaa tämän päivän tilanteeseen - tai sitten menneeseen. ongelmat kirjoitti:
SDP - Vihreät (ja Vasemmistoliitto) ovat vastustaneet lähes kaikkia Kokoomuksen ehdotuksia Helsingin kapungin palvelujen tehostamisista ja yksityistämisistä. Sen sijaan on luotu tehottomia kaupungin liielaitoksia, kuten vaikkapa Palmia tai Stara. Aitoa kilpailutusta ei uskalleta tehdä ammattiliittojen vastustuksen pelossa, näin säästöt jäävät saavuttamatta. Nuo esitykset ja äänestystulokset ovat ihan julkista tietoa ja löytyvät kaupunginhallituksen ja eri lautakuntien pöytäkirjoista.
Helsinki ei ole elinkelvoton, mutta Helsinki ei houkuta uutta yritystoimintaa, päinvastoin, vanhakin pakenee kun kaupungin linja on erittäin yritysvastainen. Esimerkiksi uusien toimistokortteleiden kaavassa pysäköintipaikat rajoitetaan niin alas, ettei nykyaikaiset dynaamiset yrityset halua rakentaa pääkonttoreitaan Helsinkiin johon henkilökunta joutuisi tulemaan julkisilla liikennevälineillä, ne rakentavat mieluummin Espooseen tai Vantaalle, jopa Hyvinkäälle kuten Konecranes juuri päätti.
SDP:n kanta eläkeiän alarajan nostoon on puhdasta populismia, Vanhasen ja Kataisen ehdottaman asian vastustamista kannatuksen lisääntymisen toivossa. SDP ei tuossa kysymyksessä ajattele vastuullisesti tulevaisuuden ongelmien ratkaisuja, vaan koettaa nykyiseen talous- ja työllisyystilanteeseen vedoten pelotella ihmisiä etuuksien heinektymisellä. Todellisuudessahan etuudet heikkenevät enemmän jos esimerkiksi eläkeiän alarajaa ei nosteta, eliniän odotuksen kerroin pitää siitä huolen. Sama koskee työperäistä maahanmuuttoa, sen helpottamiseksi on ratkaisut tehtävä nyt, ei vasta sitten kun työvoimapula on käsissä. SDP ei näytä myöskään ymmärtävän kuinka paljon suurten ikäluokkien eläköityminen vapauttaa työpaikkoja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Talouskasvu saa olla hidastakin niin silti työelämästä poistuu yhä enemmän tekijöitä jotka täytyy korvata uusilla.
SDP ei katso 10-20 vuoden päähän, vaan vetoaa tämän päivän tilanteeseen - tai sitten menneeseen.hajauttaminen pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ei ole kovin huono asia. Helsingin keskusta on sen verran ahdas, että toimintojen siirtäminen esimerkiksi kv. yritysten osalta lentokentän läheisyyteen on ihan perusteltua. Toiminnallisista syistä auto- ja huonekalukauppa ovat siirtyneet lähinnä Kehäkolmosen ympärille. Näitä valintoja ei ole tehty kunnan mukaan, tilanne voi olla se, että pohjoispuolella sijaitsevat yritykset ovat Vantaalla ja tien toisella puolella Helsingissä.
Työvoimapulaan on keskustelussa kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. On tyydytty vain sanomaan, että työvoimapula tulee, mutta ollaan haluttomia esittämään laskelmia ja varmoja perusteita sen puolesta. Hidas talouskasvu ei tule lisäämään työvoiman tarvetta eli kysyntää. Silloin työpaikkojen määrä pysyisi nykyisen suuruisena tai vähentyisi. Meillä on nyt lähes 300 000 työttömän reservi. Vuosittaisen nettopoistuman on muistaakseni arvoitu olevan noin 10 000-15 000 henkilötyövuotta. Nettopoistuma alkaa kuitenkin pienentyä vähitellen noin vuodesta 2025 eteenpäin. Tuolla vauhdilla ei saada aikaiseksi kovin kummoista työvoimapulaa eikä siinä ole edes laskettu sitä, että sekä yritykset että julkinen valta ovat harjoittaneet ja tulevat jatkossakin harjoittamaan erilaisia tuottavuusohjelmia, mikä tarkoittaa työvoiman supistamista.
Itse katson mieluusti avoimin mielin tulevaisuuteen, mutta edellytän kyllä silloin sitä, että erilaisten väitteiden esittäjät kertovat sellaisia perusteluja ja esittävät niin pitäviä laskelmia, että ne ovat uskottavia. Ei siis riitä, että työvoimapulalla vain pelotellaan.- Hyvätuloisten kapina
Mielipidepankki kirjoitti:
hajauttaminen pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ei ole kovin huono asia. Helsingin keskusta on sen verran ahdas, että toimintojen siirtäminen esimerkiksi kv. yritysten osalta lentokentän läheisyyteen on ihan perusteltua. Toiminnallisista syistä auto- ja huonekalukauppa ovat siirtyneet lähinnä Kehäkolmosen ympärille. Näitä valintoja ei ole tehty kunnan mukaan, tilanne voi olla se, että pohjoispuolella sijaitsevat yritykset ovat Vantaalla ja tien toisella puolella Helsingissä.
Työvoimapulaan on keskustelussa kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. On tyydytty vain sanomaan, että työvoimapula tulee, mutta ollaan haluttomia esittämään laskelmia ja varmoja perusteita sen puolesta. Hidas talouskasvu ei tule lisäämään työvoiman tarvetta eli kysyntää. Silloin työpaikkojen määrä pysyisi nykyisen suuruisena tai vähentyisi. Meillä on nyt lähes 300 000 työttömän reservi. Vuosittaisen nettopoistuman on muistaakseni arvoitu olevan noin 10 000-15 000 henkilötyövuotta. Nettopoistuma alkaa kuitenkin pienentyä vähitellen noin vuodesta 2025 eteenpäin. Tuolla vauhdilla ei saada aikaiseksi kovin kummoista työvoimapulaa eikä siinä ole edes laskettu sitä, että sekä yritykset että julkinen valta ovat harjoittaneet ja tulevat jatkossakin harjoittamaan erilaisia tuottavuusohjelmia, mikä tarkoittaa työvoiman supistamista.
Itse katson mieluusti avoimin mielin tulevaisuuteen, mutta edellytän kyllä silloin sitä, että erilaisten väitteiden esittäjät kertovat sellaisia perusteluja ja esittävät niin pitäviä laskelmia, että ne ovat uskottavia. Ei siis riitä, että työvoimapulalla vain pelotellaan.että tuo reservi ei ole todellisuudessa käytössä.
Se on Lipposen yhteiskunnan ulkopuolelle nakkaamaa työkyvytöntä porukkaa. Lipposen kuritus 1990-luvun laman hoidossa vei tuolta "reserviltä" työkyvyn- ja halun. Tuosta 300 000 yli menevä osuus on todella sitä resrviä. Eli sitä todellista reserviä on noin 30 000. Loput eivät ole työkykyisiä vaikka roikkuvatkin kortistossa.
Se Lipposen ajan köyhien kyykytys oli sitä luokkaa että ne jotka silloiun tipahtivat rattailta eivät tule siunne enää pääsemään. Eläkeiän täyttyminen on tuolle "reserville" tärkein tavoite tässä elämässä.
Minullakin oli lähellä sama kohtalo. Onneksi voimat riittivät ja sain lopulta 15 vuoden yhtämittaisen työttömyyden jälkeen sen verran "yhteikuntakelpoisuutta" takaisin että sain työpaikan. Siitä lähtien sitä työtä on välillä saanut tehdäkin.Yhteiskuntakelpoisuuden menetys johtui yritystoiminnan karille ajosta.
nuo 300 000 on enimmäkseen 1990-luvun laman seurauksena konkurssin tehneitä yrittäjiä joille Lipponen ei antanut mitään mahdollisuuksia el'mässä Niitin tuolle kohtalolle laittoi Presidentti Mauno Koivisto antamalla korkeimman oikeuden presidentille ja muill pampuille määräykesen tuomita aina pakin asiakas. Eli antaa tuomio aina pankin eduksi. Jos Mauno Koivisto ei olisi antanut tuota määräystä noista yrittäjistä olisi suurin osa saanut oikeudessa takaisin pankin ryöstämän omaisuuden ja yhteiskuntakelpoisuudenkin takaisin.'
Nyt nuo ihmiset on lopuksi elämäänsä tuomittu---- SYYTTÖMINÄ---- yhteikunnan ulkopuolelle.
Turhaa Demarit vetoavat tuohon reserviin. Itse ovvat tuon ryhmän elämän pilanneet!!!!! - JJJJJOOOOKKKK
Mielipidepankki kirjoitti:
hajauttaminen pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ei ole kovin huono asia. Helsingin keskusta on sen verran ahdas, että toimintojen siirtäminen esimerkiksi kv. yritysten osalta lentokentän läheisyyteen on ihan perusteltua. Toiminnallisista syistä auto- ja huonekalukauppa ovat siirtyneet lähinnä Kehäkolmosen ympärille. Näitä valintoja ei ole tehty kunnan mukaan, tilanne voi olla se, että pohjoispuolella sijaitsevat yritykset ovat Vantaalla ja tien toisella puolella Helsingissä.
Työvoimapulaan on keskustelussa kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. On tyydytty vain sanomaan, että työvoimapula tulee, mutta ollaan haluttomia esittämään laskelmia ja varmoja perusteita sen puolesta. Hidas talouskasvu ei tule lisäämään työvoiman tarvetta eli kysyntää. Silloin työpaikkojen määrä pysyisi nykyisen suuruisena tai vähentyisi. Meillä on nyt lähes 300 000 työttömän reservi. Vuosittaisen nettopoistuman on muistaakseni arvoitu olevan noin 10 000-15 000 henkilötyövuotta. Nettopoistuma alkaa kuitenkin pienentyä vähitellen noin vuodesta 2025 eteenpäin. Tuolla vauhdilla ei saada aikaiseksi kovin kummoista työvoimapulaa eikä siinä ole edes laskettu sitä, että sekä yritykset että julkinen valta ovat harjoittaneet ja tulevat jatkossakin harjoittamaan erilaisia tuottavuusohjelmia, mikä tarkoittaa työvoiman supistamista.
Itse katson mieluusti avoimin mielin tulevaisuuteen, mutta edellytän kyllä silloin sitä, että erilaisten väitteiden esittäjät kertovat sellaisia perusteluja ja esittävät niin pitäviä laskelmia, että ne ovat uskottavia. Ei siis riitä, että työvoimapulalla vain pelotellaan.syntyvyystilastoja 1960 luvulta lähtien. vertaa sitä lähivuosina eläkkeelle jäävien määrään.
Ei kuule tarvitse ihmeellistä matematiikka taitoa että saa tulokseksi 2-1=1. Eläkkeelle jää kaksi ihmistä joka vuosikerrasta enemmän kuin Suomeen on syntynyt ihmsiä.
Syntyvyyden säännöstely on tehnyt tehtävän jota se säännöstelijät eivät ole osanneet ottaa huomioon. Näiden säännötelijöiden eläkkeet jäävät maksamatta.
Ei ihmisen viisaus riitä luonnon kiertikulun säännöstelemiseen. Ihmisen äly ei siihen riitä. kaiken lisäksi Suomesa ei ole ollut koskaan uhkaa ylikansoituksesta. Mieluummin päinvastoin. JJJJJOOOOKKKK kirjoitti:
syntyvyystilastoja 1960 luvulta lähtien. vertaa sitä lähivuosina eläkkeelle jäävien määrään.
Ei kuule tarvitse ihmeellistä matematiikka taitoa että saa tulokseksi 2-1=1. Eläkkeelle jää kaksi ihmistä joka vuosikerrasta enemmän kuin Suomeen on syntynyt ihmsiä.
Syntyvyyden säännöstely on tehnyt tehtävän jota se säännöstelijät eivät ole osanneet ottaa huomioon. Näiden säännötelijöiden eläkkeet jäävät maksamatta.
Ei ihmisen viisaus riitä luonnon kiertikulun säännöstelemiseen. Ihmisen äly ei siihen riitä. kaiken lisäksi Suomesa ei ole ollut koskaan uhkaa ylikansoituksesta. Mieluummin päinvastoin.Tulos ei vaan ole se, mitä väität. Vuositasolla nettopoistuma on 10 000 - 15 000 ihmistä eli se on eläkkeelle lähtevien ja uuden työikäisen ikäluokan välinen erotus. 10 vuodessa päästään tällä vauhdilla ehkä noin 120 000 henkilön poistumaan, mikä on edelleen vähemmän kuin puolet työttömien määrästä.
- !"!"!!"!!"
Mielipidepankki kirjoitti:
Tulos ei vaan ole se, mitä väität. Vuositasolla nettopoistuma on 10 000 - 15 000 ihmistä eli se on eläkkeelle lähtevien ja uuden työikäisen ikäluokan välinen erotus. 10 vuodessa päästään tällä vauhdilla ehkä noin 120 000 henkilön poistumaan, mikä on edelleen vähemmän kuin puolet työttömien määrästä.
reservi siis loppuu jo kahdessa vuodessa.
- ????????????????????
Mielipidepankki kirjoitti:
Tulos ei vaan ole se, mitä väität. Vuositasolla nettopoistuma on 10 000 - 15 000 ihmistä eli se on eläkkeelle lähtevien ja uuden työikäisen ikäluokan välinen erotus. 10 vuodessa päästään tällä vauhdilla ehkä noin 120 000 henkilön poistumaan, mikä on edelleen vähemmän kuin puolet työttömien määrästä.
Suuressa ikäliokassa perheenlasten lukumäärä oli keskimäärin 4 lasta. nyt 1,2 lasta.
Sinulla tuo matematiikka pettää. Siis eläkkeelle lähtee 4 ja työhön tulee 1,2. Erotus yhtä perhettä kohtaan 2,8. lisäksi perheitä on vähemmän koska perheiden määrä pienenee syntyvyyden pienenmisen mukana. Eli voidaan ihan hyvin puhua 3 lähtee niin yksi työikäinen tulee tilalle. Tästä suhteesta ainakin Keva on huolissaan. ???????????????????? kirjoitti:
Suuressa ikäliokassa perheenlasten lukumäärä oli keskimäärin 4 lasta. nyt 1,2 lasta.
Sinulla tuo matematiikka pettää. Siis eläkkeelle lähtee 4 ja työhön tulee 1,2. Erotus yhtä perhettä kohtaan 2,8. lisäksi perheitä on vähemmän koska perheiden määrä pienenee syntyvyyden pienenmisen mukana. Eli voidaan ihan hyvin puhua 3 lähtee niin yksi työikäinen tulee tilalle. Tästä suhteesta ainakin Keva on huolissaan.Oletuksesi keskimääräisistä lapsiluvuista ovat vääriä. Suuria ikäluokkia synnyttivät lisäksi pienemmät ikäluokat, kun taas suurten ikäluokkien tullessa hedelmälliseen ikään, synnyttäjienkin määrä oli suurempi kuin heti sotien jälkeisinä vuosina. Yksinkertaista on katsoa vain kunkin ikäluokan suuruutta ja verrata sitten eläköytyvien ikäluokkien kokoa työelämää aloitteleviin ikäluokkiin. Lisäksi pitää ottaa huomioon työllisyysaste. Työministeriön asettamien asiaa tutkineiden työryhmien selvityksissä nettoeläkepoistumaksi on saatu noin 10 000 - 15 000 henkilöä vuosittain.
Koko työttömiemme reservi onnistuttaisiin tyhjentämään tällä vauhdilla noin vuoteen 2030 mennessä. Työllisyysasteemme on kuitenkin sen verran kehno, että myös sen nostaminen esim. viidellä prosenttiyksiköllä helpottaisi jo paljon. Yleensä työllisyysaste paraneekin, kun työvoiman kysyntä kasvaa.
Palataan asiaan, kun olet perehtynyt tarkemmin väestötietoihin.
- kapi_
Vaikka tuossa juuri jätin avauksen, jossa kerron sympatioistani Mari Kiviniemeä kohtaan henkilönä, ihmisenä, en tunne mitään sympatioita hänen - tai siis kepun - politiikkaa kohtaan.
Totean siinä avauksessanikin, että kuntarakenteen uudistaminen näkyy olevan kokoomukselle niin suuri kysymys, että se ei voi kasvojaan menettämättä mennä seuraavaan hallitukseen yhdessä kepun kanssa. Toivottavasti kepu pysyy kannallaan ja Mari siinä tiukasti mukana, niin saamme sinipunahallituksen. Sikäli kuin demarit siihen suostuvat tilanteessa, jossa näköpiirissä ovat sellaiset ajat, että niissä toimiva hallitus ei voi juuri kiitost saada eikä hallituspuolue kannatustaan kohottaa.- alk mustahattu
Taas sinä osoitat kykenemättömyytesi ajatella asioita kokonaisuuksina.
Liekö syynä pohjattomalta vaikuttava kepuvihasi, vai mikä?
Toki asia on niinkin kuin toteat, että kepu on maalannut itsensä nurkkaan
kuntauudistusta vastustaessaan.
Mutta samanlaisen virheen? demarit ovat tehneet vastustaessaan työurien
pidentämistä. Ovat kyllä sen ovelasti naamioineet eläkeiän alarajan
noston vastustamiseen.
Ja miten tämä kaikki sitten vaikutta Soinin taustalla hääräämiseen?
Se onkin mielenkiintoista seurattavaa. - heittosi
Voisit yksilöidä ne asiat, joissa Kepu ja Kokoomus ovat eri mieltä. Voit vastata siihen avaukseesi esittämääni vastineeseen. Nyt mielipiteesu vaikuttaa vain ylimalkaiselta kepukaunaiselta heitolta, joten profiloiduppa nyt asiakeskustelijana.
Kiitos asiallisesta vastauksesta jo etukäteen. alk mustahattu kirjoitti:
Taas sinä osoitat kykenemättömyytesi ajatella asioita kokonaisuuksina.
Liekö syynä pohjattomalta vaikuttava kepuvihasi, vai mikä?
Toki asia on niinkin kuin toteat, että kepu on maalannut itsensä nurkkaan
kuntauudistusta vastustaessaan.
Mutta samanlaisen virheen? demarit ovat tehneet vastustaessaan työurien
pidentämistä. Ovat kyllä sen ovelasti naamioineet eläkeiän alarajan
noston vastustamiseen.
Ja miten tämä kaikki sitten vaikutta Soinin taustalla hääräämiseen?
Se onkin mielenkiintoista seurattavaa.vastusta työurien pidentämistä eivätkä ole mitenkään naamioineet kysymystä eläkeiän pidentämisen vastustamiseen. Miksi ihmeessä demarit vastustaisivat työurien pidentämistä, kun puolueen koko poliittisen ideologian perusta on siinä, että hyvinvointia luodaan työnteon kautta. Voimassa oleva eläkelaki on myös osin demarien vastuulla, koska puolue oli hallituksissa sen valmistelun ja säätämisen aikaan. Siinähän työuran pidentämiseen kannustetaan ns. superkertymän kautta. Porkkanan ohella keppinä on säädetty elinaikakerroin, jonka vaikutuksen voi kompensoida jatkamalla työuraa. Jyrki Katainenkin on viime aikoina halunnut pelotella ihmisiä pitentämään työuriaan kertomalla kuinka kauheita vaikutuksia elinaikakerroin tuo mukanaan.
Työurien pidentäminen ja eläkeiän alarajan nostaminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Työurat alkoivat pidentyä lainuudistuksen jälkeen selvästi. Keskimääräinen eläköitymisikä lähentelee 63 vuotta, kun mukaan lasketaan vain työkykyiset kansalaiset. Eläkeiän nostohan ei jatkossakaan tuo sairaita ihmisiä takaisin työelämään. Nyt näyttää siltä, että puheet eläkeiän nostosta saavat ihmiset mieluummin taas hakeutumaan eläkkeelle ennen aikojaan. Se todistaa aika paljon sen puolesta, että jätettäessä asia ihmisten omaan harkintaan ja antamalla porkkanoita yllykkeeksi päästään hyviin tuloksiin. Eläkeiän alarajan nostolla voi siis hyvinkin olla negatiivinen vaikutus työurien pidentymiseen. Pahimmassa tapauksessa se lyhentään työuria. Työntekijöiden halukkuus liittyä vapaaehtoisiin eläkejärjestelmiin saattaa lisääntyä, millä he pyrkivät varmistamaan eläkkeelle pääsyn siinä tilanteessa, jossa jaksaminen yksinkertaisesti loppuu. Tällainen säästämisasteen kasvu olis puolestaan pois kuluttamisesta, mikä heijastuisi työpaikkojen määriin, mitä kautta puheet työvoimapulasta voitasiin viimeistään unohtaa.heittosi kirjoitti:
Voisit yksilöidä ne asiat, joissa Kepu ja Kokoomus ovat eri mieltä. Voit vastata siihen avaukseesi esittämääni vastineeseen. Nyt mielipiteesu vaikuttaa vain ylimalkaiselta kepukaunaiselta heitolta, joten profiloiduppa nyt asiakeskustelijana.
Kiitos asiallisesta vastauksesta jo etukäteen.noita perusteluja oli omassa avauksessani. Voidaanhan niitä tietysti toistaa, jos et lukenut avaustani. Kuntarakenneuudistuksessa näyttää olevan suurta erimielisyyttä Kokoomuksen ja Kepun välillä. Kokoomuksessa ollaan tuskastuneita siihen, että kuntatalouden uudistaminen ei kepuvetoisesti etene lainkaan. Toisaalta Kokoomuksessa ymmärretään, että kuntien menokehitys on suurin aikapommi, mitä meillä on. Siitä on juuri kyse, kun puhutaan julkisen talouden kestävyysvajeesta. Kokoomus näkee, että hallintokulujen karsimiseksi ja kuntien elinkelpoisten osien säilyttämiseksi kuntien yhdistäminen on välttämätöntä osana tätä uudistusta. Jotkut asiantuntijat menevät jopa niin pitkälle, että kertovat kuntien itsehallinnon olevan merkittävä kasvun este. Kepu vastustaa henkeen ja vereen kuntien vähentämistä. Kepun entinen ministeri Hannes Manninen kiivastui niin paljon, että alkoi nimittelemään Jyrki Kataisen puheita vastuuttomiksi. Kyllä tällainen alkaa kertoa jo syvästä eriseuraisuudesta seuraavan vaalikauden tärkeimmässä kysymyksessä.
- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
vastusta työurien pidentämistä eivätkä ole mitenkään naamioineet kysymystä eläkeiän pidentämisen vastustamiseen. Miksi ihmeessä demarit vastustaisivat työurien pidentämistä, kun puolueen koko poliittisen ideologian perusta on siinä, että hyvinvointia luodaan työnteon kautta. Voimassa oleva eläkelaki on myös osin demarien vastuulla, koska puolue oli hallituksissa sen valmistelun ja säätämisen aikaan. Siinähän työuran pidentämiseen kannustetaan ns. superkertymän kautta. Porkkanan ohella keppinä on säädetty elinaikakerroin, jonka vaikutuksen voi kompensoida jatkamalla työuraa. Jyrki Katainenkin on viime aikoina halunnut pelotella ihmisiä pitentämään työuriaan kertomalla kuinka kauheita vaikutuksia elinaikakerroin tuo mukanaan.
Työurien pidentäminen ja eläkeiän alarajan nostaminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Työurat alkoivat pidentyä lainuudistuksen jälkeen selvästi. Keskimääräinen eläköitymisikä lähentelee 63 vuotta, kun mukaan lasketaan vain työkykyiset kansalaiset. Eläkeiän nostohan ei jatkossakaan tuo sairaita ihmisiä takaisin työelämään. Nyt näyttää siltä, että puheet eläkeiän nostosta saavat ihmiset mieluummin taas hakeutumaan eläkkeelle ennen aikojaan. Se todistaa aika paljon sen puolesta, että jätettäessä asia ihmisten omaan harkintaan ja antamalla porkkanoita yllykkeeksi päästään hyviin tuloksiin. Eläkeiän alarajan nostolla voi siis hyvinkin olla negatiivinen vaikutus työurien pidentymiseen. Pahimmassa tapauksessa se lyhentään työuria. Työntekijöiden halukkuus liittyä vapaaehtoisiin eläkejärjestelmiin saattaa lisääntyä, millä he pyrkivät varmistamaan eläkkeelle pääsyn siinä tilanteessa, jossa jaksaminen yksinkertaisesti loppuu. Tällainen säästämisasteen kasvu olis puolestaan pois kuluttamisesta, mikä heijastuisi työpaikkojen määriin, mitä kautta puheet työvoimapulasta voitasiin viimeistään unohtaa.>>Työurien pidentäminen ja eläkeiän alarajan nostaminen ovat kaksi täysin eri asiaa.
- jälleen kerran
Mielipidepankki kirjoitti:
noita perusteluja oli omassa avauksessani. Voidaanhan niitä tietysti toistaa, jos et lukenut avaustani. Kuntarakenneuudistuksessa näyttää olevan suurta erimielisyyttä Kokoomuksen ja Kepun välillä. Kokoomuksessa ollaan tuskastuneita siihen, että kuntatalouden uudistaminen ei kepuvetoisesti etene lainkaan. Toisaalta Kokoomuksessa ymmärretään, että kuntien menokehitys on suurin aikapommi, mitä meillä on. Siitä on juuri kyse, kun puhutaan julkisen talouden kestävyysvajeesta. Kokoomus näkee, että hallintokulujen karsimiseksi ja kuntien elinkelpoisten osien säilyttämiseksi kuntien yhdistäminen on välttämätöntä osana tätä uudistusta. Jotkut asiantuntijat menevät jopa niin pitkälle, että kertovat kuntien itsehallinnon olevan merkittävä kasvun este. Kepu vastustaa henkeen ja vereen kuntien vähentämistä. Kepun entinen ministeri Hannes Manninen kiivastui niin paljon, että alkoi nimittelemään Jyrki Kataisen puheita vastuuttomiksi. Kyllä tällainen alkaa kertoa jo syvästä eriseuraisuudesta seuraavan vaalikauden tärkeimmässä kysymyksessä.
Taas kerran valehtelet.
Tämän hallituksen aikana on esimerkiksi kuntaliitoksia toteutettu enemmän kuin SDP:n 12 vuoden hallituksessa olon aikana yhteensä. Kyllä kuntarakenteen uudistus siis etenee, ja se etenee rivakammin kuin aiemmin. Onko sekään riittävä tahti, kun SDP nyhjäsi 12 vuotta asian kanssa tekemättä yhtään mitään, paitsi että Lipponen teki kaikkien emämunaustensa emämunauksen uudistamalla valtionosuusjärjestelmää niin, että heikot kunnat saivat tuloautomaatin jonka varassa niiden ei ole tarvinnut ryhtyä välttämättömiin tervehdyttämistoimiin.
Kokoomuksessakaan ei ole kuntien yhditäminen ja kuntien määrä mikään ydinkysymys. Ydinkysymys on palvelujen tuottavuuden nosto. Kuntaliitokset on yksi keino muiden joukossa. Kokoomus on ajanut tilaaja-tuottajamallia kuntapalveluihin, siis käytännössä kilpailutuksen kautta saatavaa kustannustehokkuutta. Siinä ei vastustajana ole ollut niinkään Kepu kuin SDP ja Vasemmistoliitto, joille yksityistäminen ja kilpailutus ovat kirosanoja, ja ne ovat valmiita jopa lakkoilemaan kilpailutuksia vastaan kuten Helsingin bussiliikenteen järjestämisessä tai koulujen siivouksessa olemme nähneet.
Hallintokuluja voi pienentää keskitetyillä konsepteilla talous- ja tietohallinnosa, hankinnoissa, sairaanhoidossa, terveyspalveluissa jne. Noissa konsepteissa kunta voi ostaa esim tietohallinnon valtakunnallliselta yritykseltä on demand periaattella sen sijaan, että ylläpitää omaa tietoverkkoa ja omaa tietohallintohenkilöstöä. Sama koskee taloushallinnon rutiineja, ei jokainen pikkukunta tarvitse talousjohtajaa laskemaan paljonko kassassa on rahaa, se voidaan antaa valtakunallisen organisaation tehtäväksi tehokkaammin ja tuottavammin. Näitä muutoksia on vastustanut enenkaikkea DP työpaikkojen menettämisen varjolla, mutta eipä Kepukaan ole kovin innokas ollut niitä ajamaan. - egyptin parru
Höhöhöö höhhöhöö heheheehee höhhöhöhöö
Transit_mies kirjoitti:
>>Työurien pidentäminen ja eläkeiän alarajan nostaminen ovat kaksi täysin eri asiaa.
sijasta sinunkin kannattaisi välillä keskittyä tosiasioiden esittämiseen.
Joidenkin mielestä eläkeiän alarajan nostamisella voidaan pidentää työuria. Tämä on kuitenkin vain väite vailla mitään todistuspohjaa. Miten ihmeessä työurien kokonaissumma kasvaisi, jos huomisesta alkane tehtäsisiin päätös, että eläkeikä nousee 65 vuoteen. Sehän tarkoittaisi vain sitä, että joidenkin pitää jatkaa työelämäänsä parilla vuodella. Mutta ei mistään tyhjästä synny kahta henkilötyövuotta vastaavaa uutta työtä, joka pitää tehdä. Työtä kyllä voi olla, mutta maksajia tällaiselle työlle ei löydy. Se tarkoittaisi vain sitä, että jotkut nuoremmat saisivat olla vastaavasti muutaman vuoden ajan ilman työtä. Työurien kokonaissumma ei kasvaisi minkään matematiikan oppikirjan mukaan.
Jos työikäisestä väestä alkaa olla kova pula vuosien 2025-2030 vaiheilla, suosittelen useita mainitsemiasi keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Silloin eläkeiän nostaminen ei ole poissuljettu vaihtoehto muiden keinojen joukossa. Valitettavasti meillä ei vain ole erityisen vakuuttavasti kyetty esittämään perusteita ja laskelmia sille, että mainitsemasi työvoimapula syntyy tuolloin. Minusta olisi kovin mukava, jos voisit perustella vakuuttavasti, että tilanne muuttuu vähitellen työvoimapulaksi nykyisestä lähes 300 000 hengen työttömyydestä.
Huoltosuhdeongelman kanssa eläkeiällä ei ole mitään suoranaista tekemistä. Voidaan tietysti ajatella, että eläkeikää nostetaan ja pidetään ihmisiä kauemmin työttöminä. Maksun saa vain toiselta luukulta. Esim. ulkomaiset vientitavaroitamme ostavat eivät välitä tuon taivaallista siitä, heikkeneekö huoltosuhteemme vai ei. Eivät he ala ostamaan tavaroitamme sen vuoksi enemmän, että meille syntyisi uusia työpaikkoja huoltosuhdeongelman ratkaisemiseksi. Tässä mielessä eläkeiällä ja huoltosuhteella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Huoltosuhdeongelma ei voi ratkaista eläkeiän nostolla vaan ainostaan taloudellisella kasvulla, joka luo työpaikkoja. Vasta sitten jos syntyy kasvua, tarvitaan työpaikkoja ja ehkä eläkeiän nostoa. Syy- ja seurausjärjestys on kuitenkin tämä eikä mikään muu.
Jos alarajan nosto tulee tarpeelliseksi vasta vuodesta 2025 alkaen, asialla ei ole erityisen kova kiire. Kyllä sen ehtivät sitten seuraavan vaalikauden jälkeisetkin hallitukset ratkaista, kun niillä on asiasta enemmän tietoa. Ei meidän kannata tuhlata liian suuria panoksia tuhlata vuoden 2050 syntyväänkään mahdolliseen työvoimapulaan tässä vaiheessa. Ehkä lähempänä vuotta 2020 saadaan tietoa siitä, onko meillä siitä viiden vuoden kuluttua työvoimapulaa vai ei.
Mielenkiintoinen on ajatuksesi työntekoon kyllästyneistä duunareista. Se on mielenkiintoinenkin ensinnäkin siksi, että meillä on lähes 300 000 ihmistä työttömänä. Toiseksi se on mielenkiintoinen siksi, että siihen sisältyy ajatus kansalaisten laiskuudesta. Kansalaisia pitää siis pakottaa töihin, koska he ovat laiskoja. Laiskoja pitää logiikkasi mukaan olla sankoin joukoin, koska pieneltä porukalta ei kai sentään voi kovin montaa irtopistettä kerätä.jälleen kerran kirjoitti:
Taas kerran valehtelet.
Tämän hallituksen aikana on esimerkiksi kuntaliitoksia toteutettu enemmän kuin SDP:n 12 vuoden hallituksessa olon aikana yhteensä. Kyllä kuntarakenteen uudistus siis etenee, ja se etenee rivakammin kuin aiemmin. Onko sekään riittävä tahti, kun SDP nyhjäsi 12 vuotta asian kanssa tekemättä yhtään mitään, paitsi että Lipponen teki kaikkien emämunaustensa emämunauksen uudistamalla valtionosuusjärjestelmää niin, että heikot kunnat saivat tuloautomaatin jonka varassa niiden ei ole tarvinnut ryhtyä välttämättömiin tervehdyttämistoimiin.
Kokoomuksessakaan ei ole kuntien yhditäminen ja kuntien määrä mikään ydinkysymys. Ydinkysymys on palvelujen tuottavuuden nosto. Kuntaliitokset on yksi keino muiden joukossa. Kokoomus on ajanut tilaaja-tuottajamallia kuntapalveluihin, siis käytännössä kilpailutuksen kautta saatavaa kustannustehokkuutta. Siinä ei vastustajana ole ollut niinkään Kepu kuin SDP ja Vasemmistoliitto, joille yksityistäminen ja kilpailutus ovat kirosanoja, ja ne ovat valmiita jopa lakkoilemaan kilpailutuksia vastaan kuten Helsingin bussiliikenteen järjestämisessä tai koulujen siivouksessa olemme nähneet.
Hallintokuluja voi pienentää keskitetyillä konsepteilla talous- ja tietohallinnosa, hankinnoissa, sairaanhoidossa, terveyspalveluissa jne. Noissa konsepteissa kunta voi ostaa esim tietohallinnon valtakunnallliselta yritykseltä on demand periaattella sen sijaan, että ylläpitää omaa tietoverkkoa ja omaa tietohallintohenkilöstöä. Sama koskee taloushallinnon rutiineja, ei jokainen pikkukunta tarvitse talousjohtajaa laskemaan paljonko kassassa on rahaa, se voidaan antaa valtakunallisen organisaation tehtäväksi tehokkaammin ja tuottavammin. Näitä muutoksia on vastustanut enenkaikkea DP työpaikkojen menettämisen varjolla, mutta eipä Kepukaan ole kovin innokas ollut niitä ajamaan.Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen esittää siis sadan kunnan enimmäismallia ihan vaan muuten, noin niin kuin lämpimikseen kun muutakaan ei sillä kertaa keksinyt. Kepun Hannes Manninen otti Kataisen kuitenkin niin tosissaan, että sanoo Kataisen puheiden olevan vastuuttomia. Mitä poliittista näytelmää tässä mahdetaan näytellä, jos kerran puhujat eivät ole tosissaan. Tuuliko heidän huuliaan heiluttelee?
- koetappa ymmärtää
Mielipidepankki kirjoitti:
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen esittää siis sadan kunnan enimmäismallia ihan vaan muuten, noin niin kuin lämpimikseen kun muutakaan ei sillä kertaa keksinyt. Kepun Hannes Manninen otti Kataisen kuitenkin niin tosissaan, että sanoo Kataisen puheiden olevan vastuuttomia. Mitä poliittista näytelmää tässä mahdetaan näytellä, jos kerran puhujat eivät ole tosissaan. Tuuliko heidän huuliaan heiluttelee?
Katainen vastasi toimittajan kysymykseen kuntien optimimäärästä sitä kysyttäessä. Samassa keskustelussa Urpilainen ja Kiviniemi esittivät omat arvionsa. Ei heistä kukaan esittänyt puolueensa ehdotonta kantaa. Media tarttui tuollaiseen helppoon ja konkreettiseen asiaan, kuntien määrä kun on herkullinen ja herkkä aihe, kuntien palvelurakenteiden ja kustannusten muutostarve on vaikeammin käsitettävä asiat suurelle yleisölle joka elää Mielipidepankin lailla lööppiuutisoinnin varassa eikä ymmärrä mutkikkaampia ja monitahoisempia asioita
Kokoomus on esittänyt juuri palvelujen tehostamista ja kustannusrakenteen alentamista, ei niinkään eksakteja vaatimuksia kuntien määriin. Kuntien palvelujen tehostamisen tiellä on kaksi isoa periaatteellista tekijää. Kepun halu pitää kaikki päätöksenteko pienissäkin kunnissa paikallisella tasolla ja SDP:n vastustus palvelujen yksityistämiseen ja kilpailuttamiseen. koetappa ymmärtää kirjoitti:
Katainen vastasi toimittajan kysymykseen kuntien optimimäärästä sitä kysyttäessä. Samassa keskustelussa Urpilainen ja Kiviniemi esittivät omat arvionsa. Ei heistä kukaan esittänyt puolueensa ehdotonta kantaa. Media tarttui tuollaiseen helppoon ja konkreettiseen asiaan, kuntien määrä kun on herkullinen ja herkkä aihe, kuntien palvelurakenteiden ja kustannusten muutostarve on vaikeammin käsitettävä asiat suurelle yleisölle joka elää Mielipidepankin lailla lööppiuutisoinnin varassa eikä ymmärrä mutkikkaampia ja monitahoisempia asioita
Kokoomus on esittänyt juuri palvelujen tehostamista ja kustannusrakenteen alentamista, ei niinkään eksakteja vaatimuksia kuntien määriin. Kuntien palvelujen tehostamisen tiellä on kaksi isoa periaatteellista tekijää. Kepun halu pitää kaikki päätöksenteko pienissäkin kunnissa paikallisella tasolla ja SDP:n vastustus palvelujen yksityistämiseen ja kilpailuttamiseen.Kokoomuksen puheenjohtaja antaa sellaisia lausuntoja, joista puolue olisi erimieltä hänen kanssaan. katainenhan ei ole tyytynyt vain sanomaan kysyttäessä, että sata kuntaa riittää. Hän on myös kertonut rakastavansa eneään peruskoulua ja päiväkoteja kuin kuntien vaakunoita.
Elinkeinoelämän ja talousasiantuntijoiden joukko puolestaan pitää kuntien suurta määrää kasvun kiviriippana. Kummallista on puheiden kääntyminen kuntien määriin, jos se on vain kysymyksiin reagoimista.- yksinkertaista
Mielipidepankki kirjoitti:
Kokoomuksen puheenjohtaja antaa sellaisia lausuntoja, joista puolue olisi erimieltä hänen kanssaan. katainenhan ei ole tyytynyt vain sanomaan kysyttäessä, että sata kuntaa riittää. Hän on myös kertonut rakastavansa eneään peruskoulua ja päiväkoteja kuin kuntien vaakunoita.
Elinkeinoelämän ja talousasiantuntijoiden joukko puolestaan pitää kuntien suurta määrää kasvun kiviriippana. Kummallista on puheiden kääntyminen kuntien määriin, jos se on vain kysymyksiin reagoimista.Ymmärryksesi kapeus yllättää kerta kerran jälkeen.
Siis kerran vielä. Katainen on vastannut yhteen monista toimittajan esittämistä kysymyksistä. Media tarttui siihen, koska se on helppo ja konkreettinen aihe, ja uppoaa kaltaisiisi yksinkertaisiin tollukoihin paremmin kuin monimutkaisemmat vastaukset kuntien palvelurakenteen tehostamisesta ja tuottavuuden parantamisesta. Jospa lukisit tai kuuntelisit Yle Areenasta koko keskustelun, ja koettaisit ymmärtää mitä Katainen sanoo.
Ensisijainen tavoite on kuntien palvelujen tehostaminen palvelujen määrästä tinkimättä. Kuntaliitokset ja kuntien määrän pienentäminen on vain yksi keino. Se ei ole päämäärä. Koet ase nyt ymmärtää. Ja se, että SDP jarruttaa toisaalla tuota kustannusrakenteen tehostamista, ja Kepu toisaalla hallintorakenteen yksinkertaistamista. yksinkertaista kirjoitti:
Ymmärryksesi kapeus yllättää kerta kerran jälkeen.
Siis kerran vielä. Katainen on vastannut yhteen monista toimittajan esittämistä kysymyksistä. Media tarttui siihen, koska se on helppo ja konkreettinen aihe, ja uppoaa kaltaisiisi yksinkertaisiin tollukoihin paremmin kuin monimutkaisemmat vastaukset kuntien palvelurakenteen tehostamisesta ja tuottavuuden parantamisesta. Jospa lukisit tai kuuntelisit Yle Areenasta koko keskustelun, ja koettaisit ymmärtää mitä Katainen sanoo.
Ensisijainen tavoite on kuntien palvelujen tehostaminen palvelujen määrästä tinkimättä. Kuntaliitokset ja kuntien määrän pienentäminen on vain yksi keino. Se ei ole päämäärä. Koet ase nyt ymmärtää. Ja se, että SDP jarruttaa toisaalla tuota kustannusrakenteen tehostamista, ja Kepu toisaalla hallintorakenteen yksinkertaistamista.kuntaliitokset titenkään ole päämäärä vaan keino. Sitä vaan pidetään esim. elinkeinoelämän piirissä niin tehokkaana keinona oikein toteutettuna, että se nostetaan siksi näin ylös. Kuntien sisäisen kustannusrakenteen tehostaminen näyttäisi olevan tärkeysjärjestyksessä vasta seuraavana. Ensin pitää saada rakenne kuntoon ja sitten alkaa tehostamaan. Tämän marssijärjestyksen elinkeinoelämä ja nyttemmin myös Kokoomus on alkanut oivaltamaan. Juuri sen vuoksi varmaankin Antti Tanskanen sanoo kuntarakenteen olevan kasvun kiviriippa. Ei hänkään ihan vaan jotain kekiäkseen ota tätä asiaa päällimmäisenä esiin.
Sinulla on kapeutta ymmärryksessäsi juuri siinä kohdin, ettet käsitä asioiden etenemisjärjestystä ja prioriteetteja. Onneksi meillä joukko arvovaltaisia talousasiantuntijoita - Tanskasen ilmausta lainatakseni - jotka tämän käsittävät. Ja ovat saaneet jo osan poliitikoistakin käsittämään, mutta eivät kepulaisia.- kerrottu
Mielipidepankki kirjoitti:
kuntaliitokset titenkään ole päämäärä vaan keino. Sitä vaan pidetään esim. elinkeinoelämän piirissä niin tehokkaana keinona oikein toteutettuna, että se nostetaan siksi näin ylös. Kuntien sisäisen kustannusrakenteen tehostaminen näyttäisi olevan tärkeysjärjestyksessä vasta seuraavana. Ensin pitää saada rakenne kuntoon ja sitten alkaa tehostamaan. Tämän marssijärjestyksen elinkeinoelämä ja nyttemmin myös Kokoomus on alkanut oivaltamaan. Juuri sen vuoksi varmaankin Antti Tanskanen sanoo kuntarakenteen olevan kasvun kiviriippa. Ei hänkään ihan vaan jotain kekiäkseen ota tätä asiaa päällimmäisenä esiin.
Sinulla on kapeutta ymmärryksessäsi juuri siinä kohdin, ettet käsitä asioiden etenemisjärjestystä ja prioriteetteja. Onneksi meillä joukko arvovaltaisia talousasiantuntijoita - Tanskasen ilmausta lainatakseni - jotka tämän käsittävät. Ja ovat saaneet jo osan poliitikoistakin käsittämään, mutta eivät kepulaisia.Missä ja kuka on sanonut marssijärjestyksen olevan tuon. Olen sen raportin lukenut, ja siinä ei ainakaan sanota, että ensin kuntien määrä alas ja sitten palvelut tehokkaammaksi, vaan siinä esitetään keinoja tuottavuuden lisäämiseksi kuntarajoista piittaamatta. Yksi keino monen monen muun joukossa on kuntien määrän - ja sitä kautta hallinnon - vähentäminen.
Voitko vaikka linkittää sellaisen asiantuntijalaiusunnon jossa kuvaamasi marssijärjestys, siis tuon yhden keinon nostaminen ensisijaiseksi, on esitetty. Itse en sellaista ole missään nähnyt.
Kiitos linkistä jo etukäteen kerrottu kirjoitti:
Missä ja kuka on sanonut marssijärjestyksen olevan tuon. Olen sen raportin lukenut, ja siinä ei ainakaan sanota, että ensin kuntien määrä alas ja sitten palvelut tehokkaammaksi, vaan siinä esitetään keinoja tuottavuuden lisäämiseksi kuntarajoista piittaamatta. Yksi keino monen monen muun joukossa on kuntien määrän - ja sitä kautta hallinnon - vähentäminen.
Voitko vaikka linkittää sellaisen asiantuntijalaiusunnon jossa kuvaamasi marssijärjestys, siis tuon yhden keinon nostaminen ensisijaiseksi, on esitetty. Itse en sellaista ole missään nähnyt.
Kiitos linkistä jo etukäteenKannattaa joskus yrittää ajatella loogisesti. Tanskanen nostaa Kauppalehden haastatelussa kuntien suuren määrän ongelmaksi kertomalla, että niiden määrää pitää vähentää selvästi. Tottakai se on marssijärjestyksessä ensimmäisenä. Mitä järkeä olisi ensin tehostaa kaikkien liian monien kuntien toimintaa ja vasta sen jälkeen suorittaa kuntaliitokset. Ei mitään järkeä. Kannattaa siis joskus tarkastella asioita ihan arkijärjen valossa. Siinä linkki omaan päähäsi.
- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
sijasta sinunkin kannattaisi välillä keskittyä tosiasioiden esittämiseen.
Joidenkin mielestä eläkeiän alarajan nostamisella voidaan pidentää työuria. Tämä on kuitenkin vain väite vailla mitään todistuspohjaa. Miten ihmeessä työurien kokonaissumma kasvaisi, jos huomisesta alkane tehtäsisiin päätös, että eläkeikä nousee 65 vuoteen. Sehän tarkoittaisi vain sitä, että joidenkin pitää jatkaa työelämäänsä parilla vuodella. Mutta ei mistään tyhjästä synny kahta henkilötyövuotta vastaavaa uutta työtä, joka pitää tehdä. Työtä kyllä voi olla, mutta maksajia tällaiselle työlle ei löydy. Se tarkoittaisi vain sitä, että jotkut nuoremmat saisivat olla vastaavasti muutaman vuoden ajan ilman työtä. Työurien kokonaissumma ei kasvaisi minkään matematiikan oppikirjan mukaan.
Jos työikäisestä väestä alkaa olla kova pula vuosien 2025-2030 vaiheilla, suosittelen useita mainitsemiasi keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Silloin eläkeiän nostaminen ei ole poissuljettu vaihtoehto muiden keinojen joukossa. Valitettavasti meillä ei vain ole erityisen vakuuttavasti kyetty esittämään perusteita ja laskelmia sille, että mainitsemasi työvoimapula syntyy tuolloin. Minusta olisi kovin mukava, jos voisit perustella vakuuttavasti, että tilanne muuttuu vähitellen työvoimapulaksi nykyisestä lähes 300 000 hengen työttömyydestä.
Huoltosuhdeongelman kanssa eläkeiällä ei ole mitään suoranaista tekemistä. Voidaan tietysti ajatella, että eläkeikää nostetaan ja pidetään ihmisiä kauemmin työttöminä. Maksun saa vain toiselta luukulta. Esim. ulkomaiset vientitavaroitamme ostavat eivät välitä tuon taivaallista siitä, heikkeneekö huoltosuhteemme vai ei. Eivät he ala ostamaan tavaroitamme sen vuoksi enemmän, että meille syntyisi uusia työpaikkoja huoltosuhdeongelman ratkaisemiseksi. Tässä mielessä eläkeiällä ja huoltosuhteella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Huoltosuhdeongelma ei voi ratkaista eläkeiän nostolla vaan ainostaan taloudellisella kasvulla, joka luo työpaikkoja. Vasta sitten jos syntyy kasvua, tarvitaan työpaikkoja ja ehkä eläkeiän nostoa. Syy- ja seurausjärjestys on kuitenkin tämä eikä mikään muu.
Jos alarajan nosto tulee tarpeelliseksi vasta vuodesta 2025 alkaen, asialla ei ole erityisen kova kiire. Kyllä sen ehtivät sitten seuraavan vaalikauden jälkeisetkin hallitukset ratkaista, kun niillä on asiasta enemmän tietoa. Ei meidän kannata tuhlata liian suuria panoksia tuhlata vuoden 2050 syntyväänkään mahdolliseen työvoimapulaan tässä vaiheessa. Ehkä lähempänä vuotta 2020 saadaan tietoa siitä, onko meillä siitä viiden vuoden kuluttua työvoimapulaa vai ei.
Mielenkiintoinen on ajatuksesi työntekoon kyllästyneistä duunareista. Se on mielenkiintoinenkin ensinnäkin siksi, että meillä on lähes 300 000 ihmistä työttömänä. Toiseksi se on mielenkiintoinen siksi, että siihen sisältyy ajatus kansalaisten laiskuudesta. Kansalaisia pitää siis pakottaa töihin, koska he ovat laiskoja. Laiskoja pitää logiikkasi mukaan olla sankoin joukoin, koska pieneltä porukalta ei kai sentään voi kovin montaa irtopistettä kerätä.Ei kyse ole uuden työn syntymisestä, vaan siitä, että nykyinen työ saataisi tehdyksi, toisin sanoen nykyinen ytuloveron pohja pidetyksi ennallaan myös 15-20 vuoden kuluttua, kun työikäisiä on huimasti vähemmän kuin nyt.
Outoa on myös näkemyksesi siitä, että pitäisi odotella syntyykö työvoimapulaa vai ei, kun kyse on eläkelaeista, joiden muuttamiselle pitää aina varata riittävä ylimenoaika, mieluummin juuri se 15 vuotta, jota Vanhanen jo Rukan lumilla kaavaili.
Unohdat edelleen, että kaikki sosialidemokraattisetkin asiantuntijat, viimeisimpinä Sailas ja Kiander, pitävät eläkeiän nostoa välttämättömänä. Vain vaalikampailuunsa valmistautuvat poliitikot jurnuttavat vastaan, kun kuvittelevat niin saavansa itselleen lisäkannatusta laiskoilta duunareilta.
Eläkeikää pitäisi siis nostaa vielä tämän hallituksen aikana niin kuin Kiviniemi on ehdottanut ja jota mm. Kiander on tukenut, ettei välttänmätöntä päätöstä vain siirreltäisi poliittisen populismin vuoksi. - Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
Kannattaa joskus yrittää ajatella loogisesti. Tanskanen nostaa Kauppalehden haastatelussa kuntien suuren määrän ongelmaksi kertomalla, että niiden määrää pitää vähentää selvästi. Tottakai se on marssijärjestyksessä ensimmäisenä. Mitä järkeä olisi ensin tehostaa kaikkien liian monien kuntien toimintaa ja vasta sen jälkeen suorittaa kuntaliitokset. Ei mitään järkeä. Kannattaa siis joskus tarkastella asioita ihan arkijärjen valossa. Siinä linkki omaan päähäsi.
Totta on, että turhista, rinnakkaisista hallintorakenteista on syytä luopua ja keskittää paikallishallinto ja palvelutuotanto järkevimpiin yksiköihin. Tämä saattaa edellyttää useampaa kuin yhtä kuntamallia, koska Suomi on kovin erilainen Utsjoella, Hangossa ja pääkaupunkiseudulla.
Pääasia on, että hallintoon ei synnytetä uusia portaita. Hallituksesta hoidettava koko valtakunnan hallinto riittää ja sen lisäksi tarvitaan kuntataso. Kaikki siltä väliltä on purettava pois turhana byrokratiana, jota vain 5,5 miljoonainen kansa ei tarvitse.
Kepulainen kotiseutupopulismi pitää irrottaa kuntauudistuksesta, koska eihän hallintouudistuksessa paikkakuntien nimiä kartalta poisteta eikä vaakunoita tuhota, vaan organisoidaan hallinto ja palvelutuotanto siten, että verovaroista riittää enemmän itse palveluihin ja palvelujen laadun parantamiseen. - Vai kuinka
Transit_mies kirjoitti:
Totta on, että turhista, rinnakkaisista hallintorakenteista on syytä luopua ja keskittää paikallishallinto ja palvelutuotanto järkevimpiin yksiköihin. Tämä saattaa edellyttää useampaa kuin yhtä kuntamallia, koska Suomi on kovin erilainen Utsjoella, Hangossa ja pääkaupunkiseudulla.
Pääasia on, että hallintoon ei synnytetä uusia portaita. Hallituksesta hoidettava koko valtakunnan hallinto riittää ja sen lisäksi tarvitaan kuntataso. Kaikki siltä väliltä on purettava pois turhana byrokratiana, jota vain 5,5 miljoonainen kansa ei tarvitse.
Kepulainen kotiseutupopulismi pitää irrottaa kuntauudistuksesta, koska eihän hallintouudistuksessa paikkakuntien nimiä kartalta poisteta eikä vaakunoita tuhota, vaan organisoidaan hallinto ja palvelutuotanto siten, että verovaroista riittää enemmän itse palveluihin ja palvelujen laadun parantamiseen....ehkä mainitsemaasi kepulaista kotiseutupopulismia ,joka kaatoi Lahden suurkunta hankkeen?
Olethan melkoisen huvittava, etten sanoisi populistinen puoluenilkki. - Transit_mies
Vai kuinka kirjoitti:
...ehkä mainitsemaasi kepulaista kotiseutupopulismia ,joka kaatoi Lahden suurkunta hankkeen?
Olethan melkoisen huvittava, etten sanoisi populistinen puoluenilkki.Lahdessa voi olla omaansa kotiseutupopulismia tai ehkä puolueiden valtapolitiikkaa, koska yksittäisissä kunnissa tuijotetaan valitettavan usein omaan napaan puolueesta riippumatta.
Kepulaista kotiseutupopuliusmia on tietenkin kaikki kepulaisten puheet, joilla palvelu- ja kuntrarakenteen uudistamista yritetään vastustaa. - vaan yleinen
Transit_mies kirjoitti:
Totta on, että turhista, rinnakkaisista hallintorakenteista on syytä luopua ja keskittää paikallishallinto ja palvelutuotanto järkevimpiin yksiköihin. Tämä saattaa edellyttää useampaa kuin yhtä kuntamallia, koska Suomi on kovin erilainen Utsjoella, Hangossa ja pääkaupunkiseudulla.
Pääasia on, että hallintoon ei synnytetä uusia portaita. Hallituksesta hoidettava koko valtakunnan hallinto riittää ja sen lisäksi tarvitaan kuntataso. Kaikki siltä väliltä on purettava pois turhana byrokratiana, jota vain 5,5 miljoonainen kansa ei tarvitse.
Kepulainen kotiseutupopulismi pitää irrottaa kuntauudistuksesta, koska eihän hallintouudistuksessa paikkakuntien nimiä kartalta poisteta eikä vaakunoita tuhota, vaan organisoidaan hallinto ja palvelutuotanto siten, että verovaroista riittää enemmän itse palveluihin ja palvelujen laadun parantamiseen.Kepulainen kotiseutupopulismi pitää irrottaa kuntauudistuksesta, mutta niin pitää irrottaa myös kokoomuslainen tai demarikotiseutupopulismi. Pääkaupunkiseudulla pitää mennä samanlaisiin pakkoliitoksiin kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseutu on pakotettava yhteen tai ainakin toimimaan niin, että niillä on yksi ja sama hallinto. Siellä on tällä hetkellä suurin tehottomuus, näkeehän sen jo siitä, että kaikkien palvelujen tuotantokustannus per asukas on korkeinta juuri pääkaupunkiseudulla.
Kuntien määrä sinällään ei ole oleellista jos erilaiset hallinnon päällekkäisyydet alueittain kyetään purkamaan. Jos Helsinki, Espoo ja Vantaa kykenevät yhteistyössä kehittämään hallintoaan niin, että esimerkiksi terveydenhuolto, opetustoimi, kaavoitus ja kunnallistekniset palvelut voidaan hoitaa kaupunkine rajoista piittaamatta tehokkaasti ja tuottavuutta parantaen, niin pitäköön kaupungit muodollisen itsenäisyytensä ja omat valtuustonsa. Pääasia että turhaa hallintoa saadaan karsittua.
Sama koskee vaikkapa Pohjois-Savoa. Sielläkin on Iisalmen, Vieremän, Kiuruveden, Rautavaaran ja mitä niitä onkaan kyettävä hakemaan malli, jolla ne purkavat päällekkäiset toiminnot ja tekevät palvelut nykyistä tehokkaammin palveluiden laadusta tinkimättä.
Kuntien määrä voi olla vaikka tuhat jos palvelut hoidetaan riittävän suuriin yksiköihin keskitetyllä hallinolla ja aina kustannustehokkaimmalla tavalla. - tup tieto on
Mielipidepankki kirjoitti:
Kannattaa joskus yrittää ajatella loogisesti. Tanskanen nostaa Kauppalehden haastatelussa kuntien suuren määrän ongelmaksi kertomalla, että niiden määrää pitää vähentää selvästi. Tottakai se on marssijärjestyksessä ensimmäisenä. Mitä järkeä olisi ensin tehostaa kaikkien liian monien kuntien toimintaa ja vasta sen jälkeen suorittaa kuntaliitokset. Ei mitään järkeä. Kannattaa siis joskus tarkastella asioita ihan arkijärjen valossa. Siinä linkki omaan päähäsi.
Kerro nyt missä Kokoomus tai EK on nostanut kuntien määrän supistamisen ykkösprioriteetiksi. Jostainhan tuon tiedon olet saanut, siis linkki nyt vaan kiitos
Kokoomus ainakin on koko ajan puhunut kuntien palveluiden tuotannon tehostamisesta. Ja kuten varsin hyvin tiedät, siinä työkaluina on esitetty monta keinoa, kuten tilaaja-tuottaja mallin käyttöönottoa, ulkoistuksia ja hallinnon karsimista. Hallinnon karsiminen edellyttää kuntaliitoksia tai muuta tiivistä yhteistyötä, mutta se ei ole missään noussut marssijärjestyksen ykköseksi. Jos muuta voit todistaa niin laita todiste nyt palstalle.
Ainakaan sinun logiikkaan ei kannata luottaa,, se on todettu jo niin monta kertaa varsin yksinkertaiseksi, ettei se riitä alkuunkaan - kuin asiantuntijat
Transit_mies kirjoitti:
Ei kyse ole uuden työn syntymisestä, vaan siitä, että nykyinen työ saataisi tehdyksi, toisin sanoen nykyinen ytuloveron pohja pidetyksi ennallaan myös 15-20 vuoden kuluttua, kun työikäisiä on huimasti vähemmän kuin nyt.
Outoa on myös näkemyksesi siitä, että pitäisi odotella syntyykö työvoimapulaa vai ei, kun kyse on eläkelaeista, joiden muuttamiselle pitää aina varata riittävä ylimenoaika, mieluummin juuri se 15 vuotta, jota Vanhanen jo Rukan lumilla kaavaili.
Unohdat edelleen, että kaikki sosialidemokraattisetkin asiantuntijat, viimeisimpinä Sailas ja Kiander, pitävät eläkeiän nostoa välttämättömänä. Vain vaalikampailuunsa valmistautuvat poliitikot jurnuttavat vastaan, kun kuvittelevat niin saavansa itselleen lisäkannatusta laiskoilta duunareilta.
Eläkeikää pitäisi siis nostaa vielä tämän hallituksen aikana niin kuin Kiviniemi on ehdottanut ja jota mm. Kiander on tukenut, ettei välttänmätöntä päätöstä vain siirreltäisi poliittisen populismin vuoksi.Ei vain demariasiantuntijat, Sailas ja Kiander, vaan myös demariälyköt, kuten Erkki Tuomioja ovat tuominneet SDP:n johdon eläkeiän alarajan noston tekemisen hallituskysymykseksi. Demarijohto näyttää jäävän aika yksin kantoineen, lähinnä ay-väen tuen varaan.
Suurin osa suomalaisista kyllä ymmärtää kuinka tulevat hyvinvointipalvelut pitää turvata, niinpä SDP:n laskelmat kannatuksen keräämisestä tällä ehdottomuudella kääntyy sitä itseään vastaan. Vastuulliset ja asioita ymmärtävät ihmiset äänestävät mieluummin sellaisia, joilla on halu turvata hyvinvointimme tulevaisuus, ei vain nykyisyys. Nuoria eläkekysymys ei hetkauta suuntaan eikä toiseen, se on alle viisikymppisille liian kaukainen asia, ja sitä vanhempiahan muutos ei juurikaan koskisi. SDP näyttää todellakin vieraantuneen ihmisistä ja puuhastelevan mielikuvien parissa. - on outoa
Mielipidepankki kirjoitti:
Kannattaa joskus yrittää ajatella loogisesti. Tanskanen nostaa Kauppalehden haastatelussa kuntien suuren määrän ongelmaksi kertomalla, että niiden määrää pitää vähentää selvästi. Tottakai se on marssijärjestyksessä ensimmäisenä. Mitä järkeä olisi ensin tehostaa kaikkien liian monien kuntien toimintaa ja vasta sen jälkeen suorittaa kuntaliitokset. Ei mitään järkeä. Kannattaa siis joskus tarkastella asioita ihan arkijärjen valossa. Siinä linkki omaan päähäsi.
Outoa tuo helsinkiläinen logiikka.
Ei edes haluta kokeilla tuleeko yksityistetty palvelu edullisemmaksi kuin itse tuotettu. Ja kuka onkaan vastaan. SDP, Vasurit ja Vihreät.
Kokeilun avulla voisi selvittää ulkoistamisen edut ja haitat, ja kehittää mallia jolla kaupunkilaiset saavat mahdollisimman hyvää palvelua tehokkaimmalla tavalla tuotettuna. Tolloa sakkia nuo Helsingin demarot ja vasurit, sehän on kyllä käynyt ilmi jo aiemminkin. - unohtui
on outoa kirjoitti:
Outoa tuo helsinkiläinen logiikka.
Ei edes haluta kokeilla tuleeko yksityistetty palvelu edullisemmaksi kuin itse tuotettu. Ja kuka onkaan vastaan. SDP, Vasurit ja Vihreät.
Kokeilun avulla voisi selvittää ulkoistamisen edut ja haitat, ja kehittää mallia jolla kaupunkilaiset saavat mahdollisimman hyvää palvelua tehokkaimmalla tavalla tuotettuna. Tolloa sakkia nuo Helsingin demarot ja vasurit, sehän on kyllä käynyt ilmi jo aiemminkin.http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Terveysaseman yksityistäminen ei toteutune Helsingissä/1135259820739
- Vai kuinka
Transit_mies kirjoitti:
Lahdessa voi olla omaansa kotiseutupopulismia tai ehkä puolueiden valtapolitiikkaa, koska yksittäisissä kunnissa tuijotetaan valitettavan usein omaan napaan puolueesta riippumatta.
Kepulaista kotiseutupopuliusmia on tietenkin kaikki kepulaisten puheet, joilla palvelu- ja kuntrarakenteen uudistamista yritetään vastustaa...kokkarin päässä tästä väitteestäsi päätellen , joka on kuin populistisen puoluepukarin suusta:"Kepulaista kotiseutupopuliusmia on tietenkin kaikki kepulaisten puheet, joilla palvelu- ja kuntrarakenteen uudistamista yritetään vastustaa."
Väitteessä ei ole edes totuuden siementäkään. Kaikissa merkittävissä kuntaliitoksissa on keskustajohtoisilla kunnilla ollut ratkaiseva rooli. Jatkossakin kuntien välinen yhteistyö ja sitä kautta kehittyvät kuntaliitokset tapahtuvat keskustan mallin mukaan todellisiin kustannussäästöihin pyrkien.
Kokkarien populistinen ylhäältä (luutnantti Lammion tapainen) käskyttäminen ja määräily 100 kunnan mallista ei tee muuta kuin jyrkentää asenteita ja on omiaan jarruttamaan kuntauudistusta.
Lahden suurkunta hanke on kouluesimerkki kunta uudistuksen haaksirikosta, jossa kokkarit ja sossut veljellisesti näyttelivät pääosaa. Transit_mies kirjoitti:
Ei kyse ole uuden työn syntymisestä, vaan siitä, että nykyinen työ saataisi tehdyksi, toisin sanoen nykyinen ytuloveron pohja pidetyksi ennallaan myös 15-20 vuoden kuluttua, kun työikäisiä on huimasti vähemmän kuin nyt.
Outoa on myös näkemyksesi siitä, että pitäisi odotella syntyykö työvoimapulaa vai ei, kun kyse on eläkelaeista, joiden muuttamiselle pitää aina varata riittävä ylimenoaika, mieluummin juuri se 15 vuotta, jota Vanhanen jo Rukan lumilla kaavaili.
Unohdat edelleen, että kaikki sosialidemokraattisetkin asiantuntijat, viimeisimpinä Sailas ja Kiander, pitävät eläkeiän nostoa välttämättömänä. Vain vaalikampailuunsa valmistautuvat poliitikot jurnuttavat vastaan, kun kuvittelevat niin saavansa itselleen lisäkannatusta laiskoilta duunareilta.
Eläkeikää pitäisi siis nostaa vielä tämän hallituksen aikana niin kuin Kiviniemi on ehdottanut ja jota mm. Kiander on tukenut, ettei välttänmätöntä päätöstä vain siirreltäisi poliittisen populismin vuoksi.En selittele enkä kiistä asioita, jotka kyetään näyttämään. Sen kun esität selvän näytön siitä, että olemme työvoimapulan edessä vuonna 2025, niin tottakai eläkeiän nostoa voidaan muiden keinojen ohessa harkita. Nyt vetoat vain joihin auktroteetteihin. Suomalaiset uskoivat näiden sanaa vielä Kekkosen ajan Suomessa. Nyt asia on toisin, pitää löytyä pitävämpää näyttöä puheiden taakse. Jään odottamaan.
tup tieto on kirjoitti:
Kerro nyt missä Kokoomus tai EK on nostanut kuntien määrän supistamisen ykkösprioriteetiksi. Jostainhan tuon tiedon olet saanut, siis linkki nyt vaan kiitos
Kokoomus ainakin on koko ajan puhunut kuntien palveluiden tuotannon tehostamisesta. Ja kuten varsin hyvin tiedät, siinä työkaluina on esitetty monta keinoa, kuten tilaaja-tuottaja mallin käyttöönottoa, ulkoistuksia ja hallinnon karsimista. Hallinnon karsiminen edellyttää kuntaliitoksia tai muuta tiivistä yhteistyötä, mutta se ei ole missään noussut marssijärjestyksen ykköseksi. Jos muuta voit todistaa niin laita todiste nyt palstalle.
Ainakaan sinun logiikkaan ei kannata luottaa,, se on todettu jo niin monta kertaa varsin yksinkertaiseksi, ettei se riitä alkuunkaanJos EK ja Kokoomus (Kataisen suulla) asettavat tavoitteeksi 100 kuntaa, niin jokainen ymmärtää, ettei ensin aleta tehostaa yli 300 kunnan toimia ja sitten parin vuoden päästä panna koko rakenne taas uusiksi yhdistämällä kuntia. EKn Pukkisen mukaan sadan kunnan tavoite pitäisi saavuttaa jo seuraavalla hallituskaudella, Kataisen mukaan vuoteen 2020 mennessä. Jos esim. Helsinki, Vantaa ja Espoo on tarkoitus saattaa yhteen, ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista ensin tehostaa näiden toimintoja erikseen ja sitten yhdistää ne ja tehostaa taas uudelleen niiden toimia yhtenä kuntana.
Ykkösprioriteeksi asettaminen on pääteltävissä jo edellä mainitusta aikataulusta. Jos sadan kunnan määrää tavoiteltaisiin vuoteen 2100 mennessä, voisi olla helppo ymmärtää, että marssijärjestys voi olla toinenkin. Mutta jos sitä tavoitellaan niinkin pian kuin vuoteen 2015 tai 2020 mennessä, on selvää, että se on ykkösprioriteetti. EKn Pukkisen aikataulun voit katsoa päivän Kauppalehdestä ja Kataisen aikatulu löytyy siitä hänen vastauksestaan toimittajan kysymykseen, josta oli aiemmin puhe.- väärin meni
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos EK ja Kokoomus (Kataisen suulla) asettavat tavoitteeksi 100 kuntaa, niin jokainen ymmärtää, ettei ensin aleta tehostaa yli 300 kunnan toimia ja sitten parin vuoden päästä panna koko rakenne taas uusiksi yhdistämällä kuntia. EKn Pukkisen mukaan sadan kunnan tavoite pitäisi saavuttaa jo seuraavalla hallituskaudella, Kataisen mukaan vuoteen 2020 mennessä. Jos esim. Helsinki, Vantaa ja Espoo on tarkoitus saattaa yhteen, ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista ensin tehostaa näiden toimintoja erikseen ja sitten yhdistää ne ja tehostaa taas uudelleen niiden toimia yhtenä kuntana.
Ykkösprioriteeksi asettaminen on pääteltävissä jo edellä mainitusta aikataulusta. Jos sadan kunnan määrää tavoiteltaisiin vuoteen 2100 mennessä, voisi olla helppo ymmärtää, että marssijärjestys voi olla toinenkin. Mutta jos sitä tavoitellaan niinkin pian kuin vuoteen 2015 tai 2020 mennessä, on selvää, että se on ykkösprioriteetti. EKn Pukkisen aikataulun voit katsoa päivän Kauppalehdestä ja Kataisen aikatulu löytyy siitä hänen vastauksestaan toimittajan kysymykseen, josta oli aiemmin puhe.Nyt alkoi tulla taas sitä tyypillistä seliseliseliä jota sinulta aina tuppaa irtoamaan kun asia loppuu. Älä nyt jankkaa tuota kuntien määrän supistamista ensisijaisena tavoitteena kun se ei sitä ole kenenkään päättäjän mielestä.
Katainen on selkeästi sanonut siinä samassa ohjelmassa jossa mainitsi tuon sata kuntaa, että ENSISIJAINEN tavoite on tehostaa julkisen sektorin tuottavuutta, ja yksi keino on vähentää kuntien määrää.
Homma toimii erinomaisesti myös toisinpäin, pohjoisessa Keski-Suomessa on kaksi kuntaa, Viitasaari ja Pihtipudas, tehneet jo useampi vuosi sitten yhteiset hallintonmallit kaikkiin kunnallisiin palveluihin. Kullakin osa-alueella on kahden kunnan yhteiset viranhaltijat, esim. sosiaalipuolta johtaa viitasaarelainen virkamies, ja opetustointa taas pihtiputaalainen ja niin edespäin. Myös lautakunnat on yhteiset vaikkakin kumpikin kunta valitsee omat edustajansa niihin. Homma on tuonut säästöjä ja nyt kunnat harkitsevat, kannattaako tehdä varsinainen kuntaliitos. Tuokin esimerkki on siinä raportissa osoittamassa, että palvelujen tehostaminen on ensisijainen tavoite, ja kunnilta odotetaan innovatiivosta otetta säästöjen löytämiseen. - Hyvätuloisten kapina
Mielipidepankki kirjoitti:
vastusta työurien pidentämistä eivätkä ole mitenkään naamioineet kysymystä eläkeiän pidentämisen vastustamiseen. Miksi ihmeessä demarit vastustaisivat työurien pidentämistä, kun puolueen koko poliittisen ideologian perusta on siinä, että hyvinvointia luodaan työnteon kautta. Voimassa oleva eläkelaki on myös osin demarien vastuulla, koska puolue oli hallituksissa sen valmistelun ja säätämisen aikaan. Siinähän työuran pidentämiseen kannustetaan ns. superkertymän kautta. Porkkanan ohella keppinä on säädetty elinaikakerroin, jonka vaikutuksen voi kompensoida jatkamalla työuraa. Jyrki Katainenkin on viime aikoina halunnut pelotella ihmisiä pitentämään työuriaan kertomalla kuinka kauheita vaikutuksia elinaikakerroin tuo mukanaan.
Työurien pidentäminen ja eläkeiän alarajan nostaminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Työurat alkoivat pidentyä lainuudistuksen jälkeen selvästi. Keskimääräinen eläköitymisikä lähentelee 63 vuotta, kun mukaan lasketaan vain työkykyiset kansalaiset. Eläkeiän nostohan ei jatkossakaan tuo sairaita ihmisiä takaisin työelämään. Nyt näyttää siltä, että puheet eläkeiän nostosta saavat ihmiset mieluummin taas hakeutumaan eläkkeelle ennen aikojaan. Se todistaa aika paljon sen puolesta, että jätettäessä asia ihmisten omaan harkintaan ja antamalla porkkanoita yllykkeeksi päästään hyviin tuloksiin. Eläkeiän alarajan nostolla voi siis hyvinkin olla negatiivinen vaikutus työurien pidentymiseen. Pahimmassa tapauksessa se lyhentään työuria. Työntekijöiden halukkuus liittyä vapaaehtoisiin eläkejärjestelmiin saattaa lisääntyä, millä he pyrkivät varmistamaan eläkkeelle pääsyn siinä tilanteessa, jossa jaksaminen yksinkertaisesti loppuu. Tällainen säästämisasteen kasvu olis puolestaan pois kuluttamisesta, mikä heijastuisi työpaikkojen määriin, mitä kautta puheet työvoimapulasta voitasiin viimeistään unohtaa.59,4 vuotta on keskimääräinen läköitymisikä.
Näin ne tilastot kertovat. Siihen tarvitaan kaksi vuotta lisää että ei tule 30%:n eläkemaksuja.
Niin kuin nuoret kerran toteisvat."Alle 30 vuotiaiden nuorten ei kannata äänestää Demareita koska ne ovat siirtämässä koko aläkepotin nuosrten maskettavaksi".
Nuoret siis ymmärtävät asian paremmin kuin Heinäluoma ja Urpilainen yhteensä.
Eli tuo eläköitymisikään on saatava työkuntoislla lisää kolme vuotta että se kompensoi sairauseläkkeelle jääjien alemman eläkeiän. Alkupäästä on saatvaissa yksi vuosi. Se kaksi vuotta on saatava yläpäästä. Tuo ei tule toteutumaan ilman lakimuutosta. Tuo tuli todistettua sillä että työryhmä on kaksi vuotta jauhanut vaihtoehtoisia malleja ja mitään konkreettista ei ole saatu aikaan. vaike niitä on löytää kun niitä vaihtoehtoja joitka ei ole jo käöytössä ei ole.
Työnanatjille ei voi enää lisätä rasitetta. Rasitteet vaikutta jo nyt työllisyyteen. Jos työllistämismahdollisuuksia vähennetään edelleen se vaikuttaa taas siihen että elinikäistä työaikaa on jatkettava niiltä joilla työtä on.
Tämä on demarien noidankehä jota rakennetaan koko ajan. Ei työnanatjan riistämisellä pitkällä tähtäimellä voita, siinä häviää eniten työläinen,,,,lopulta.
Siinä ei auta Isä meidän rukouksetkaan. - !!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Mielipidepankki kirjoitti:
sijasta sinunkin kannattaisi välillä keskittyä tosiasioiden esittämiseen.
Joidenkin mielestä eläkeiän alarajan nostamisella voidaan pidentää työuria. Tämä on kuitenkin vain väite vailla mitään todistuspohjaa. Miten ihmeessä työurien kokonaissumma kasvaisi, jos huomisesta alkane tehtäsisiin päätös, että eläkeikä nousee 65 vuoteen. Sehän tarkoittaisi vain sitä, että joidenkin pitää jatkaa työelämäänsä parilla vuodella. Mutta ei mistään tyhjästä synny kahta henkilötyövuotta vastaavaa uutta työtä, joka pitää tehdä. Työtä kyllä voi olla, mutta maksajia tällaiselle työlle ei löydy. Se tarkoittaisi vain sitä, että jotkut nuoremmat saisivat olla vastaavasti muutaman vuoden ajan ilman työtä. Työurien kokonaissumma ei kasvaisi minkään matematiikan oppikirjan mukaan.
Jos työikäisestä väestä alkaa olla kova pula vuosien 2025-2030 vaiheilla, suosittelen useita mainitsemiasi keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Silloin eläkeiän nostaminen ei ole poissuljettu vaihtoehto muiden keinojen joukossa. Valitettavasti meillä ei vain ole erityisen vakuuttavasti kyetty esittämään perusteita ja laskelmia sille, että mainitsemasi työvoimapula syntyy tuolloin. Minusta olisi kovin mukava, jos voisit perustella vakuuttavasti, että tilanne muuttuu vähitellen työvoimapulaksi nykyisestä lähes 300 000 hengen työttömyydestä.
Huoltosuhdeongelman kanssa eläkeiällä ei ole mitään suoranaista tekemistä. Voidaan tietysti ajatella, että eläkeikää nostetaan ja pidetään ihmisiä kauemmin työttöminä. Maksun saa vain toiselta luukulta. Esim. ulkomaiset vientitavaroitamme ostavat eivät välitä tuon taivaallista siitä, heikkeneekö huoltosuhteemme vai ei. Eivät he ala ostamaan tavaroitamme sen vuoksi enemmän, että meille syntyisi uusia työpaikkoja huoltosuhdeongelman ratkaisemiseksi. Tässä mielessä eläkeiällä ja huoltosuhteella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Huoltosuhdeongelma ei voi ratkaista eläkeiän nostolla vaan ainostaan taloudellisella kasvulla, joka luo työpaikkoja. Vasta sitten jos syntyy kasvua, tarvitaan työpaikkoja ja ehkä eläkeiän nostoa. Syy- ja seurausjärjestys on kuitenkin tämä eikä mikään muu.
Jos alarajan nosto tulee tarpeelliseksi vasta vuodesta 2025 alkaen, asialla ei ole erityisen kova kiire. Kyllä sen ehtivät sitten seuraavan vaalikauden jälkeisetkin hallitukset ratkaista, kun niillä on asiasta enemmän tietoa. Ei meidän kannata tuhlata liian suuria panoksia tuhlata vuoden 2050 syntyväänkään mahdolliseen työvoimapulaan tässä vaiheessa. Ehkä lähempänä vuotta 2020 saadaan tietoa siitä, onko meillä siitä viiden vuoden kuluttua työvoimapulaa vai ei.
Mielenkiintoinen on ajatuksesi työntekoon kyllästyneistä duunareista. Se on mielenkiintoinenkin ensinnäkin siksi, että meillä on lähes 300 000 ihmistä työttömänä. Toiseksi se on mielenkiintoinen siksi, että siihen sisältyy ajatus kansalaisten laiskuudesta. Kansalaisia pitää siis pakottaa töihin, koska he ovat laiskoja. Laiskoja pitää logiikkasi mukaan olla sankoin joukoin, koska pieneltä porukalta ei kai sentään voi kovin montaa irtopistettä kerätä.Osaatko katsella nokkaasi pidemmälle?
Nyt sinä katsot eiliseen ja tähän päivään. Ei niistä näe sitä mitä tulevaiuudessa tarvitaan.
10-15 vuotta eteenpäin on ihan eri asia kuin eilen tai 20 vuotta sitten. - Näin oN
Mielipidepankki kirjoitti:
En selittele enkä kiistä asioita, jotka kyetään näyttämään. Sen kun esität selvän näytön siitä, että olemme työvoimapulan edessä vuonna 2025, niin tottakai eläkeiän nostoa voidaan muiden keinojen ohessa harkita. Nyt vetoat vain joihin auktroteetteihin. Suomalaiset uskoivat näiden sanaa vielä Kekkosen ajan Suomessa. Nyt asia on toisin, pitää löytyä pitävämpää näyttöä puheiden taakse. Jään odottamaan.
http://www.keva.fi/Table_pict/cid2/News_txt/id1538/Ikarakenne_ja_elakoityminen.pdf
Googlettamalla läytyi 200 sivutoa samantapaista sisältöä. - Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
En selittele enkä kiistä asioita, jotka kyetään näyttämään. Sen kun esität selvän näytön siitä, että olemme työvoimapulan edessä vuonna 2025, niin tottakai eläkeiän nostoa voidaan muiden keinojen ohessa harkita. Nyt vetoat vain joihin auktroteetteihin. Suomalaiset uskoivat näiden sanaa vielä Kekkosen ajan Suomessa. Nyt asia on toisin, pitää löytyä pitävämpää näyttöä puheiden taakse. Jään odottamaan.
Ei kyse ole auktoriteeteista, vaan matematiikasta ja siitä, ettei työurien riittävä pidentäminen onnistu ilman eläkeiän alarajan nostoa, kuten jo moni muu valtio, mm. Saksa, on tehnytkin.
Meillähän ikääntymisen ja huoltosuhteen ongelma on EU:n hankalin, kun erotus suurten ikäluokkien ja nyt työikään tulevien välillä on suurempi kuin muualla. - Transit_mies
vaan yleinen kirjoitti:
Kepulainen kotiseutupopulismi pitää irrottaa kuntauudistuksesta, mutta niin pitää irrottaa myös kokoomuslainen tai demarikotiseutupopulismi. Pääkaupunkiseudulla pitää mennä samanlaisiin pakkoliitoksiin kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseutu on pakotettava yhteen tai ainakin toimimaan niin, että niillä on yksi ja sama hallinto. Siellä on tällä hetkellä suurin tehottomuus, näkeehän sen jo siitä, että kaikkien palvelujen tuotantokustannus per asukas on korkeinta juuri pääkaupunkiseudulla.
Kuntien määrä sinällään ei ole oleellista jos erilaiset hallinnon päällekkäisyydet alueittain kyetään purkamaan. Jos Helsinki, Espoo ja Vantaa kykenevät yhteistyössä kehittämään hallintoaan niin, että esimerkiksi terveydenhuolto, opetustoimi, kaavoitus ja kunnallistekniset palvelut voidaan hoitaa kaupunkine rajoista piittaamatta tehokkaasti ja tuottavuutta parantaen, niin pitäköön kaupungit muodollisen itsenäisyytensä ja omat valtuustonsa. Pääasia että turhaa hallintoa saadaan karsittua.
Sama koskee vaikkapa Pohjois-Savoa. Sielläkin on Iisalmen, Vieremän, Kiuruveden, Rautavaaran ja mitä niitä onkaan kyettävä hakemaan malli, jolla ne purkavat päällekkäiset toiminnot ja tekevät palvelut nykyistä tehokkaammin palveluiden laadusta tinkimättä.
Kuntien määrä voi olla vaikka tuhat jos palvelut hoidetaan riittävän suuriin yksiköihin keskitetyllä hallinolla ja aina kustannustehokkaimmalla tavalla.Minun mielestäni paras tulos saataisi, jos kaikki nykyiset kuntarajat pyyhittäisi yli ja sitten katsottaisi, millaisia alueita syntyy siitä, että selvitetään ihmisten asuminen, työssäkäynti sekä julkisten ja yksityisten palvelujen käyttö, kaupoissa käynnit ja muut asioinnit, ja tämän liikkumisen perusteella muodostetaan paikallishallinnolle ja palveluntuotannolle uusi "kuntajako".
Pienimmistä kunnista tulisi väestöpohjaltaan ehkä 10-15000 asukkaan kokoisia, mutta pääkaupunkiseutu olisi melkoisesti suurempi. Kuntamalleja tarvittaisi ehkä 2-3 erilaista, kun paikallisdemokratia pitäisi saada pelaamaan suurkunnissa yhtä hyvin kuin pienissä.
Millään vapaaehtoisuudella ei kannata ratsastaa, koska se on pelkästään kustannuksia lisäävää, kun asiat on käsiteltävä monissa työryhmissä ja monen kunnan lautakunnissa, hallituksissa ja valtuustoissa ennen kuin päätöksiä päästään tekemään, ja siinä on moni poliittisen valtapyrkyryyden jarru aina laahaamassa asioita hidastaen. - ja oivalla
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos EK ja Kokoomus (Kataisen suulla) asettavat tavoitteeksi 100 kuntaa, niin jokainen ymmärtää, ettei ensin aleta tehostaa yli 300 kunnan toimia ja sitten parin vuoden päästä panna koko rakenne taas uusiksi yhdistämällä kuntia. EKn Pukkisen mukaan sadan kunnan tavoite pitäisi saavuttaa jo seuraavalla hallituskaudella, Kataisen mukaan vuoteen 2020 mennessä. Jos esim. Helsinki, Vantaa ja Espoo on tarkoitus saattaa yhteen, ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista ensin tehostaa näiden toimintoja erikseen ja sitten yhdistää ne ja tehostaa taas uudelleen niiden toimia yhtenä kuntana.
Ykkösprioriteeksi asettaminen on pääteltävissä jo edellä mainitusta aikataulusta. Jos sadan kunnan määrää tavoiteltaisiin vuoteen 2100 mennessä, voisi olla helppo ymmärtää, että marssijärjestys voi olla toinenkin. Mutta jos sitä tavoitellaan niinkin pian kuin vuoteen 2015 tai 2020 mennessä, on selvää, että se on ykkösprioriteetti. EKn Pukkisen aikataulun voit katsoa päivän Kauppalehdestä ja Kataisen aikatulu löytyy siitä hänen vastauksestaan toimittajan kysymykseen, josta oli aiemmin puhe.Aamun Hesarissa on hyvä juttu uudesta IT yhtiödtä jonka avulla koetetaan säästää julkisen sektorin kuluissa. Se on juuri niitä ykkösprioriteetteja joilla tehostetaan toimintaa. Sinun junttautumisesi tuohon kuntamäärän johtuu ilmeisesti vain suppeasta tietämyksestä ja kapeasta katsannosta.
Lehdessä oli toinenkin kuntatalouteen liittyvä juttu, Kainuun mallista. Sehän oli Lipposen kokeilu saada peruspalvelut turvattua kuntien määrää sinällään supistamatta. Kokoomus vastustaa sitä koska ei halua enää uutta maakuntahallintoa kuntien j avaltion väliin. Tässäkin asiassa siis SDP pelaa kaksilla korteilla, toisaalla kannatetaan kepunkin kannatamaa mallia jossa kuntien määrä säilyisi ja kehitettäisiin uusi väliportaan hallinto, toisaalla vaaditaan kuntien määrän supistamista. Tyypillistä demuilua sekin. - Niinpä niin
Transit_mies kirjoitti:
Ei kyse ole auktoriteeteista, vaan matematiikasta ja siitä, ettei työurien riittävä pidentäminen onnistu ilman eläkeiän alarajan nostoa, kuten jo moni muu valtio, mm. Saksa, on tehnytkin.
Meillähän ikääntymisen ja huoltosuhteen ongelma on EU:n hankalin, kun erotus suurten ikäluokkien ja nyt työikään tulevien välillä on suurempi kuin muualla.Kokoomuksen näköalattomuus on hämmästyttävää ja se on myös poikkeuksellisen röyhkeää, ainakin mitä kannattajien mielipiteisiin tulee. Vauhtia kannattaisi hieman hillitä ennen vaalityötä. asiahan on siten, ettei Kokoomus voi hallitusta yksin muodostaa, näin sillä ei myöskään ole mahdollisuutta sanella hallitusohjelman sisältöä. Hallitusneuvotteluista tulee varsin tiukat ja myöskään Kokoomuksen ei kannata naulata teesiänsä liian tiukkaan. Demokratiassa kun eduskuntapaikat jaetaan vasta vaalien jälkeen, ei galluppien tulosten perusteella. "Uudisleipää syödään vasta sadonkorjuun jälkeen."
Eläkeiän laskeminen on varsin mielenkiintoinen aihealue, nyt kun on varsin hyvin tiedossa, jopa Kataisella, kuinka elinaikakerroin puree eläkkeisiin varsin tehokkaasti ja vain parinvuoden vapaaehtoisin töin eläkkeensä saa normalisoitua. Onkin varsin merkillistä, jos ihmisten laskukykyyn ei luoteta ja katsota, kuinka elinaikakerroin vaikuttaa. Katainen on toisaalla huolissaan siitä, että kerroin puree liian tehokkaasti ja toisaalla hän on sitä mieltä, että siitä on tehtävä vielä tappavampi eläkeikää nostamalla. Eläkeikä jos nousee, silloin ennen aikaisesti eläköityvät menettävät vielä enemmän. Tämän tyyppinen loivaliikkeinen totuudenpuhuminen on vastenmielistä politikointia.
Mikäli Kokoomuksen pyrkimyksenä on ainoastaan saada apupuolueita hallitukseen ja siten toteuttaa vain omaa ohjelmaansa, silloin voi olla varsin hankalaa viedä vaaliohjelmaa uskottavasti läpi. - jos osaat
Niinpä niin kirjoitti:
Kokoomuksen näköalattomuus on hämmästyttävää ja se on myös poikkeuksellisen röyhkeää, ainakin mitä kannattajien mielipiteisiin tulee. Vauhtia kannattaisi hieman hillitä ennen vaalityötä. asiahan on siten, ettei Kokoomus voi hallitusta yksin muodostaa, näin sillä ei myöskään ole mahdollisuutta sanella hallitusohjelman sisältöä. Hallitusneuvotteluista tulee varsin tiukat ja myöskään Kokoomuksen ei kannata naulata teesiänsä liian tiukkaan. Demokratiassa kun eduskuntapaikat jaetaan vasta vaalien jälkeen, ei galluppien tulosten perusteella. "Uudisleipää syödään vasta sadonkorjuun jälkeen."
Eläkeiän laskeminen on varsin mielenkiintoinen aihealue, nyt kun on varsin hyvin tiedossa, jopa Kataisella, kuinka elinaikakerroin puree eläkkeisiin varsin tehokkaasti ja vain parinvuoden vapaaehtoisin töin eläkkeensä saa normalisoitua. Onkin varsin merkillistä, jos ihmisten laskukykyyn ei luoteta ja katsota, kuinka elinaikakerroin vaikuttaa. Katainen on toisaalla huolissaan siitä, että kerroin puree liian tehokkaasti ja toisaalla hän on sitä mieltä, että siitä on tehtävä vielä tappavampi eläkeikää nostamalla. Eläkeikä jos nousee, silloin ennen aikaisesti eläköityvät menettävät vielä enemmän. Tämän tyyppinen loivaliikkeinen totuudenpuhuminen on vastenmielistä politikointia.
Mikäli Kokoomuksen pyrkimyksenä on ainoastaan saada apupuolueita hallitukseen ja siten toteuttaa vain omaa ohjelmaansa, silloin voi olla varsin hankalaa viedä vaaliohjelmaa uskottavasti läpi.Sinä katsot yksisilmäisesti eläkeläisen näkökulmasta koko asiaa.
Et yritäkkään ymmärtää sitä.miten eläkejärjestelmä rahoitetaan jos eläköitymisikää ei saada nostettua. Siitähän tässä keskustelussa on kyse.
Meillä on edessä suurten ikäluokkien eläköityminen lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Sen jälkeen ikäluokat piuenenevät ratkaisevasti. Haluatko todella olla niin itsekeskeinen paskiainen, että jätät eläkkeiden rahoituspohjan ratkaisut tekemättä nyt, ja jätät koko kustannusvajeen jälkipolvien maksettavaksi. Joku suomenruotsalainen snobi saattaisi olla noin itsekäs paskiainen, mutta ei maaamme parasta ja lapsiemme tulevasiuutta ajatteleva vastuuntuntoinen suomalainen.
Kerroppa millä aiot eläkkeet kustantaa jos eläköitymistä ei myöhennetä Näin oN kirjoitti:
http://www.keva.fi/Table_pict/cid2/News_txt/id1538/Ikarakenne_ja_elakoityminen.pdf
Googlettamalla läytyi 200 sivutoa samantapaista sisältöä.kerrotaan kuntien eläkepoistumasta vuoteen 2030 saakka. Heidän tilalleen tulee tietysti uusia työntekijöitä nuorista ikäluokista kuten on aina tapahtunut. En havainnut, että olisi otettu kantaa siihen, riittävätkö nuoret ikäluokat, tuottavuusohjelmat ja työttömien työllistäminen paikkaamaan tämän aukon. Sehän tässä olisi olennaista kertoa.
Niinpä niin kirjoitti:
Kokoomuksen näköalattomuus on hämmästyttävää ja se on myös poikkeuksellisen röyhkeää, ainakin mitä kannattajien mielipiteisiin tulee. Vauhtia kannattaisi hieman hillitä ennen vaalityötä. asiahan on siten, ettei Kokoomus voi hallitusta yksin muodostaa, näin sillä ei myöskään ole mahdollisuutta sanella hallitusohjelman sisältöä. Hallitusneuvotteluista tulee varsin tiukat ja myöskään Kokoomuksen ei kannata naulata teesiänsä liian tiukkaan. Demokratiassa kun eduskuntapaikat jaetaan vasta vaalien jälkeen, ei galluppien tulosten perusteella. "Uudisleipää syödään vasta sadonkorjuun jälkeen."
Eläkeiän laskeminen on varsin mielenkiintoinen aihealue, nyt kun on varsin hyvin tiedossa, jopa Kataisella, kuinka elinaikakerroin puree eläkkeisiin varsin tehokkaasti ja vain parinvuoden vapaaehtoisin töin eläkkeensä saa normalisoitua. Onkin varsin merkillistä, jos ihmisten laskukykyyn ei luoteta ja katsota, kuinka elinaikakerroin vaikuttaa. Katainen on toisaalla huolissaan siitä, että kerroin puree liian tehokkaasti ja toisaalla hän on sitä mieltä, että siitä on tehtävä vielä tappavampi eläkeikää nostamalla. Eläkeikä jos nousee, silloin ennen aikaisesti eläköityvät menettävät vielä enemmän. Tämän tyyppinen loivaliikkeinen totuudenpuhuminen on vastenmielistä politikointia.
Mikäli Kokoomuksen pyrkimyksenä on ainoastaan saada apupuolueita hallitukseen ja siten toteuttaa vain omaa ohjelmaansa, silloin voi olla varsin hankalaa viedä vaaliohjelmaa uskottavasti läpi.ei ole huolissaan elinaikakertoimen leikkaustehosta. Hän on olevinaan siitä huolissaan. Vanhanenkin oli olevinaan huolissaan samasta asiasta. Tähän liittyy selkeä piilosanoma. Halutaan pelotella kansalaisia sillä, että eläkkeet pienevät. Sitten heitetään samaan syssyyn pelastusrengas, jossa lukee, että kun istut kakkuasi pari vuotta pitempään, leikkaus on kompensoitu. Tämä on ovelaa, mutta vastenmielistä politikointia.
- kymysys ?
Mielipidepankki kirjoitti:
ei ole huolissaan elinaikakertoimen leikkaustehosta. Hän on olevinaan siitä huolissaan. Vanhanenkin oli olevinaan huolissaan samasta asiasta. Tähän liittyy selkeä piilosanoma. Halutaan pelotella kansalaisia sillä, että eläkkeet pienevät. Sitten heitetään samaan syssyyn pelastusrengas, jossa lukee, että kun istut kakkuasi pari vuotta pitempään, leikkaus on kompensoitu. Tämä on ovelaa, mutta vastenmielistä politikointia.
Sanoppa millä tulevaisuuden eläkkeet rahoitetaan jos eläköitymisikää ei nosteta, ja varmisteta sen nousua myös lakisääteisen alarajan nostolla.
jos osaat kirjoitti:
Sinä katsot yksisilmäisesti eläkeläisen näkökulmasta koko asiaa.
Et yritäkkään ymmärtää sitä.miten eläkejärjestelmä rahoitetaan jos eläköitymisikää ei saada nostettua. Siitähän tässä keskustelussa on kyse.
Meillä on edessä suurten ikäluokkien eläköityminen lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Sen jälkeen ikäluokat piuenenevät ratkaisevasti. Haluatko todella olla niin itsekeskeinen paskiainen, että jätät eläkkeiden rahoituspohjan ratkaisut tekemättä nyt, ja jätät koko kustannusvajeen jälkipolvien maksettavaksi. Joku suomenruotsalainen snobi saattaisi olla noin itsekäs paskiainen, mutta ei maaamme parasta ja lapsiemme tulevasiuutta ajatteleva vastuuntuntoinen suomalainen.
Kerroppa millä aiot eläkkeet kustantaa jos eläköitymistä ei myöhennetäSuomessa on järjestelmä, missä eläkkeiden rahoitus hoidetaan osin rahastoimalla ja osin reaaliaikaisesti eläkemaksuja perimällä. Rahastointimalli mahdollistaa myös sen, että eläkevaroille voidaan hakea tuottoa ja niin myös aktiivisesti tehdään. Rahastoidun osuuden osalta eläkeläinen on siis itse aikanaan rahoittanut eläkkeet ja osalistunut tietysti hänen työaikanaan eläkkeellä olleiden eläkkeiden rahoitukseen.
Eläkkeiden kokonaismääri kasvaa, kun eläkeläisten määrä lisääntyy ja elinaika pidentyy. Vuoden 2005 eläkelaissa on kuitenkin elinaikakerroin, joka pitää huolen siitä, että elinajan pidentyminen ei lisäisi kokonaiseläkesumman määrää. Hallituspoliitikoistamme Katainen ja Vanhanen ovat jopa olleet huolissaan siitä, että tämä leikkuri on liiankin tehokas. Rahoituksen kannalta ongelmaksi jää siis lähinnä eläkeläisten määrän lisääntyminen. Se on epäilemättä ongelma, joka pitäisi jollain lailla ratkaista. Eläkejärjestelmämme perusta on kuitenkin pitkäjänteisessä suunnittelussa, missä rahoitusjärjestelmä saattaa hyvinkin kestää eläkeläisten väliaikaisen kasvun. Jossain vaiheessa määrä kääntyy väkisinkin taas laskuun, kun suuret ikäluokat siirtyvä haudan lepoon. Eläkeasiantuntijoiden lausumista olen ollut lukevinani, että rahoitusjärjestelmä kyllä kestää, ellei tule jotain katastrofalista talouslamaa pitkiksi ajoiksi. Silloin menee moni muukin asia tietysti uusiksi.
Eläköitymisen myöhentäminen vähentäisi tietysti eläkekustannuksia. Mutta emme voi erottaa eläkekustannuksia muista kustannuksista. Jollain lailla ihmisten toimeentulo on hoidettava, ellei vanhuksille ole tarjolla työtä. Vaihtoehtona on silloin työttömyysmenojen kasvu. Jonkun sekin on maksettava. Voi siis kysyä, mitä järkeä on siinä, että eläkemeno vaihdetaan työttömyysmenoksi. Kuka siinä säästää ja kuinka paljon? Tilanne olisi tietysti toinen, jos vanhuksille olisi tarjolla työtä. Sellaista ei vaan ole näköpiirissä, vaikka jotkut siitä päiväunia näkevätkin.kymysys ? kirjoitti:
Sanoppa millä tulevaisuuden eläkkeet rahoitetaan jos eläköitymisikää ei nosteta, ja varmisteta sen nousua myös lakisääteisen alarajan nostolla.
juuri tähän kysymykseen tuossa kohdin, missä sama kysymys oli esitetty nimimerkille "Niinpä niin".
Hyvätuloisten kapina kirjoitti:
59,4 vuotta on keskimääräinen läköitymisikä.
Näin ne tilastot kertovat. Siihen tarvitaan kaksi vuotta lisää että ei tule 30%:n eläkemaksuja.
Niin kuin nuoret kerran toteisvat."Alle 30 vuotiaiden nuorten ei kannata äänestää Demareita koska ne ovat siirtämässä koko aläkepotin nuosrten maskettavaksi".
Nuoret siis ymmärtävät asian paremmin kuin Heinäluoma ja Urpilainen yhteensä.
Eli tuo eläköitymisikään on saatava työkuntoislla lisää kolme vuotta että se kompensoi sairauseläkkeelle jääjien alemman eläkeiän. Alkupäästä on saatvaissa yksi vuosi. Se kaksi vuotta on saatava yläpäästä. Tuo ei tule toteutumaan ilman lakimuutosta. Tuo tuli todistettua sillä että työryhmä on kaksi vuotta jauhanut vaihtoehtoisia malleja ja mitään konkreettista ei ole saatu aikaan. vaike niitä on löytää kun niitä vaihtoehtoja joitka ei ole jo käöytössä ei ole.
Työnanatjille ei voi enää lisätä rasitetta. Rasitteet vaikutta jo nyt työllisyyteen. Jos työllistämismahdollisuuksia vähennetään edelleen se vaikuttaa taas siihen että elinikäistä työaikaa on jatkettava niiltä joilla työtä on.
Tämä on demarien noidankehä jota rakennetaan koko ajan. Ei työnanatjan riistämisellä pitkällä tähtäimellä voita, siinä häviää eniten työläinen,,,,lopulta.
Siinä ei auta Isä meidän rukouksetkaan.keskimääräinen työstäpoistumisikä eli 59,4 vuotta on laskettu niin, että mukana ovat työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. Minä taas otin esille sellaisten ihmisten työstäpoistumisiän, jotka ovat työkykyisiä. En ymmärrä, miten eläkeiän alarajan nostaminen vaikuttaisi siihen, että esim. 30 tai 40 vuotiaina työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvat eivät joutuisikaan tällaiselle eläkkeelle.
Työkyvyttömyyden suuri määrä on ongelma, mutta ei siihen taida tepsiä eläkeiän alarajan nostaminen. Tai sitten minulta on jäänyt huomaamatta jotain todella oleellista.- Niinpä niin
jos osaat kirjoitti:
Sinä katsot yksisilmäisesti eläkeläisen näkökulmasta koko asiaa.
Et yritäkkään ymmärtää sitä.miten eläkejärjestelmä rahoitetaan jos eläköitymisikää ei saada nostettua. Siitähän tässä keskustelussa on kyse.
Meillä on edessä suurten ikäluokkien eläköityminen lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Sen jälkeen ikäluokat piuenenevät ratkaisevasti. Haluatko todella olla niin itsekeskeinen paskiainen, että jätät eläkkeiden rahoituspohjan ratkaisut tekemättä nyt, ja jätät koko kustannusvajeen jälkipolvien maksettavaksi. Joku suomenruotsalainen snobi saattaisi olla noin itsekäs paskiainen, mutta ei maaamme parasta ja lapsiemme tulevasiuutta ajatteleva vastuuntuntoinen suomalainen.
Kerroppa millä aiot eläkkeet kustantaa jos eläköitymistä ei myöhennetäOlen sitä ikäluokkaa jonka eläkkeitä eläkeikäkerroin leikkaa merkittävästi, olen siis varautunut tähän. En näe mitenkään tarpeelliseksi sitä, että minua holhotaan siten, että puolestani ajatellaan ja lasketaan tulevan eläkkeeni suuruus. Osaan laskea eläkkeeni itsekin. Mikäli haluaisin täysmääräisen eläkkeen, minun on valmistauduttava tekemään töitä pidempään, mikäli en, silloin etukäteissäästöt ja niiden tuotot toivottavasti kattavat leikkurin vaikutukset.
Eläkeiänkerroin on varsin hyvä instrumentti eläkeiän nostamiseksi, sen hyvä puoli on siinä, etteivät eniten kärsimään joudu he jotka ovat huonosti työllistyviä (pätkätyöläisiä, osittain työkyvyttömiä) ja mallin vapaaehtoisuus on sen positiivisin puoli. Mikäli eläkeikää nostetaan ennen kuuttakymmentäviittä eläkkeelle lähtevät menettävät varsin paljon, en koe oikeudenmukaiseksi sitä, että kustannusvaje katetaan heillä, joilla on muutenkin vaikeaa. Työeläkkeistä puhuttaessa on hyvä muistaa se, että nämä rahat ovat työntekijöiden omia rahoja ja niin niihin tulee myös suhtautua. Hallituksenkin on hyvä muistaa, ettei toisten kukkarolle mennä kuin omaan. - Niinpä niin
Mielipidepankki kirjoitti:
ei ole huolissaan elinaikakertoimen leikkaustehosta. Hän on olevinaan siitä huolissaan. Vanhanenkin oli olevinaan huolissaan samasta asiasta. Tähän liittyy selkeä piilosanoma. Halutaan pelotella kansalaisia sillä, että eläkkeet pienevät. Sitten heitetään samaan syssyyn pelastusrengas, jossa lukee, että kun istut kakkuasi pari vuotta pitempään, leikkaus on kompensoitu. Tämä on ovelaa, mutta vastenmielistä politikointia.
Olen samaa mieltä siitä, että totuuden säästäminen ja sen niukka esiintuonti on vastenmielistä politikointia ja tässä eläkekeskustelussa sitä on esiintynyt turhankin paljon.
ja oivalla kirjoitti:
Aamun Hesarissa on hyvä juttu uudesta IT yhtiödtä jonka avulla koetetaan säästää julkisen sektorin kuluissa. Se on juuri niitä ykkösprioriteetteja joilla tehostetaan toimintaa. Sinun junttautumisesi tuohon kuntamäärän johtuu ilmeisesti vain suppeasta tietämyksestä ja kapeasta katsannosta.
Lehdessä oli toinenkin kuntatalouteen liittyvä juttu, Kainuun mallista. Sehän oli Lipposen kokeilu saada peruspalvelut turvattua kuntien määrää sinällään supistamatta. Kokoomus vastustaa sitä koska ei halua enää uutta maakuntahallintoa kuntien j avaltion väliin. Tässäkin asiassa siis SDP pelaa kaksilla korteilla, toisaalla kannatetaan kepunkin kannatamaa mallia jossa kuntien määrä säilyisi ja kehitettäisiin uusi väliportaan hallinto, toisaalla vaaditaan kuntien määrän supistamista. Tyypillistä demuilua sekin.kuntien taloudesta pitää kantaa joka vuosi huolta. En minä tietenkään sellaista ole sanonut, että pitäisi lyödä lossiksi koko homma ja odottaa jotain kuntaliitosta. Mutta ei kuntien kannata tehdä sellaista, mikä mahdollisesti sitten raukeaa kuntaliitoksen yhteydessä. Ne toimet, jotka vahvistavat tulevaa kuntaliitosta, kannattaa tietysti tehdä jo etukäteen.
En ole havainnut, että demarit kannattaisivat mitään Kepun mallia ja pelaisivat kaksilla korteilla. Missä kohdin demarit ovat kannattaneet Kepun kuntien suuren määrän säilyttämismallia. Minusta näytti siltä, että demarien puheenjohtaja mieltyi kovasti Jyrki Kataisen sadan kunnan malliin kuin mihinkään Kepumalliin.
Kainuun maakuntakokeilu on kokeilu, jonka määräaika on loppumassa. Kepu ajaa tämän mallin vakinaistamista. En ole havainnut, että demarit tukisivat vakinaistamista, mutta voin olla väärässäkin. Ehkä kerrot, jos demarit kannattavat kokeilumallin vakinaistamista.- Näinköhän on
Mielipidepankki kirjoitti:
ei ole huolissaan elinaikakertoimen leikkaustehosta. Hän on olevinaan siitä huolissaan. Vanhanenkin oli olevinaan huolissaan samasta asiasta. Tähän liittyy selkeä piilosanoma. Halutaan pelotella kansalaisia sillä, että eläkkeet pienevät. Sitten heitetään samaan syssyyn pelastusrengas, jossa lukee, että kun istut kakkuasi pari vuotta pitempään, leikkaus on kompensoitu. Tämä on ovelaa, mutta vastenmielistä politikointia.
..veronmaksukyky kustantamaan seuraavien kolmenkymmenen vuoden aika suurten ikäluokkien eläkkeet ja saattamaan heidät lopulta turpeen alle.
Fakta kaiketi lienee, että ei riitä, sillä nytkin rahastoista maksetaan vain osa -ja suurin osa vuosittaisesta eläkepotista tulee veronmaksajilta perittävistä maksuista. Tulevaisuuden kuva on se, että yhä pienenevä veronmaksajien joukko joutuu elättämään yhä suurenevan eläkeläisten joukon.
Tähän tulevien veronmaksajien kohtuuttomaan ja ylivoimaiseen taakkaan haetaan helpotusta työurien pidentämisellä. Se on ainoa ratkaisu pulmaan. SOSSU-populistit tämän kyllä tietävä, mutta vallanahneudessaan vaalimenestyksen toivossa paukuttelevat suustaan selviä sammakoita äänestäjiä hämätäkseen. Puolueen sekava tilanne ja puoluejohdon epätoivo kannatuksen hiipumisesta johtaa vastuuttomaan populismiin. Sinne Soinin sakkiin. Näinköhän on kirjoitti:
..veronmaksukyky kustantamaan seuraavien kolmenkymmenen vuoden aika suurten ikäluokkien eläkkeet ja saattamaan heidät lopulta turpeen alle.
Fakta kaiketi lienee, että ei riitä, sillä nytkin rahastoista maksetaan vain osa -ja suurin osa vuosittaisesta eläkepotista tulee veronmaksajilta perittävistä maksuista. Tulevaisuuden kuva on se, että yhä pienenevä veronmaksajien joukko joutuu elättämään yhä suurenevan eläkeläisten joukon.
Tähän tulevien veronmaksajien kohtuuttomaan ja ylivoimaiseen taakkaan haetaan helpotusta työurien pidentämisellä. Se on ainoa ratkaisu pulmaan. SOSSU-populistit tämän kyllä tietävä, mutta vallanahneudessaan vaalimenestyksen toivossa paukuttelevat suustaan selviä sammakoita äänestäjiä hämätäkseen. Puolueen sekava tilanne ja puoluejohdon epätoivo kannatuksen hiipumisesta johtaa vastuuttomaan populismiin. Sinne Soinin sakkiin.Sanot, että maksutaakkaan haetaan helpotusta työurien pidentämisellä. Voisitko valaista enemmän sitä, millä mekanismillä työurien pidentäminen tuo sitä helpotusta. Hyväksyn kyllä ajatuksen työurien pidentämisestä esim. niillä keinoin, joita hallituksen asettamat työryhmät ehdottivat. Mutta silti kannattaisi tarkentaa sitä, miten työurien pidentäminen vaikuttaa maksutaakkaan.
Omasta mielestäni maksutaakkaan voi vaikuttaa vain se, että työn määrä kasvaa. Se taas edellyttää ennen muuta sitä, että vientiyritystemme tuotteet käyvät entistä paremmin kaupaksi. Minun päähäni ei mahdu se, miten se kaupaksi käyminen lisääntyisi pelkästään sillä, että yritykset palkkaisivat lisää työvoimaa. Tähän asti yritykset ovat pikemmin rationalisoineet väkeä ulos, jos kauppa on takkuillut. Nytkö logiikkaa olla muuttamassa siihen suuntaan, että palkkaamalla ihmisä lisää töihin saadaan kauppa käymään. Vai mikä ajatus tässä on?- Niinpä niin
Näinköhän on kirjoitti:
..veronmaksukyky kustantamaan seuraavien kolmenkymmenen vuoden aika suurten ikäluokkien eläkkeet ja saattamaan heidät lopulta turpeen alle.
Fakta kaiketi lienee, että ei riitä, sillä nytkin rahastoista maksetaan vain osa -ja suurin osa vuosittaisesta eläkepotista tulee veronmaksajilta perittävistä maksuista. Tulevaisuuden kuva on se, että yhä pienenevä veronmaksajien joukko joutuu elättämään yhä suurenevan eläkeläisten joukon.
Tähän tulevien veronmaksajien kohtuuttomaan ja ylivoimaiseen taakkaan haetaan helpotusta työurien pidentämisellä. Se on ainoa ratkaisu pulmaan. SOSSU-populistit tämän kyllä tietävä, mutta vallanahneudessaan vaalimenestyksen toivossa paukuttelevat suustaan selviä sammakoita äänestäjiä hämätäkseen. Puolueen sekava tilanne ja puoluejohdon epätoivo kannatuksen hiipumisesta johtaa vastuuttomaan populismiin. Sinne Soinin sakkiin.Suuria ikäluokkia ei eläkeuudistus koske lainkaan, sikäli viestisi on erikoinen. 1945- -50 syntyneet pääsevät eläkkeelle joka tapauksessa jo 63-vuoaitana.
Suomalainen yhteiskuntasopimus lähtee siitä, että eläköityvät kattaisivat tulevista eläkkeistään, rahastomallin mukaisesti noin 1/3 ja muu jäisi sitten tulevien sukupolvien maksettavaksi. Jos tarkastellaan tätä mallia tarkemmin, niin suuret ikäluokat ovat kattaneen koko edellisen ikäluokan eläkkeiden maksut, koska eläkkeiden maksaminen aloitettiin tyhjästä. Onkin aika vaikeaa niellä näitä lausuntoja, joissa suuret ikäluokat nähdään syyllisiksi tulevaan rahastovajeeseen.
Työuria EI siis pidennetä suurilla ikäluokilla, sellaista ei ole ehdottanut kukaan. Populismin tympein muoto on totuuden kiertäminen, ainakin siteeksi tosiasioita olisi hyvä olla mukana. - kysyn vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
Suomessa on järjestelmä, missä eläkkeiden rahoitus hoidetaan osin rahastoimalla ja osin reaaliaikaisesti eläkemaksuja perimällä. Rahastointimalli mahdollistaa myös sen, että eläkevaroille voidaan hakea tuottoa ja niin myös aktiivisesti tehdään. Rahastoidun osuuden osalta eläkeläinen on siis itse aikanaan rahoittanut eläkkeet ja osalistunut tietysti hänen työaikanaan eläkkeellä olleiden eläkkeiden rahoitukseen.
Eläkkeiden kokonaismääri kasvaa, kun eläkeläisten määrä lisääntyy ja elinaika pidentyy. Vuoden 2005 eläkelaissa on kuitenkin elinaikakerroin, joka pitää huolen siitä, että elinajan pidentyminen ei lisäisi kokonaiseläkesumman määrää. Hallituspoliitikoistamme Katainen ja Vanhanen ovat jopa olleet huolissaan siitä, että tämä leikkuri on liiankin tehokas. Rahoituksen kannalta ongelmaksi jää siis lähinnä eläkeläisten määrän lisääntyminen. Se on epäilemättä ongelma, joka pitäisi jollain lailla ratkaista. Eläkejärjestelmämme perusta on kuitenkin pitkäjänteisessä suunnittelussa, missä rahoitusjärjestelmä saattaa hyvinkin kestää eläkeläisten väliaikaisen kasvun. Jossain vaiheessa määrä kääntyy väkisinkin taas laskuun, kun suuret ikäluokat siirtyvä haudan lepoon. Eläkeasiantuntijoiden lausumista olen ollut lukevinani, että rahoitusjärjestelmä kyllä kestää, ellei tule jotain katastrofalista talouslamaa pitkiksi ajoiksi. Silloin menee moni muukin asia tietysti uusiksi.
Eläköitymisen myöhentäminen vähentäisi tietysti eläkekustannuksia. Mutta emme voi erottaa eläkekustannuksia muista kustannuksista. Jollain lailla ihmisten toimeentulo on hoidettava, ellei vanhuksille ole tarjolla työtä. Vaihtoehtona on silloin työttömyysmenojen kasvu. Jonkun sekin on maksettava. Voi siis kysyä, mitä järkeä on siinä, että eläkemeno vaihdetaan työttömyysmenoksi. Kuka siinä säästää ja kuinka paljon? Tilanne olisi tietysti toinen, jos vanhuksille olisi tarjolla työtä. Sellaista ei vaan ole näköpiirissä, vaikka jotkut siitä päiväunia näkevätkin.Tuo liirumlaarum ei antanut yhtään mitään vastausta tulevien eläkkeiden rahoitukseen. Se on totta, että osa varoista on rahastoitu, ja rahastojen tuotoilla maksetaan osa eläkkeistä, osa maksetaan suoraan sisääntulevista eläkemaksuista. Rahastojen pienentäminen käyttämällä pääomia eläkkeiden maksuun on riski, eläkeyhtiöiden vastuille on asetettu selkeät vakavaraisuusvaateet, ja jo nyt finanssikriisin yhteydessä olimme aivan noiden vakuusvaatimusten alarajoilla. Rahastojen omien pääomien syöminen luonnollisesti pienentäisi niiden tuottoa ja siten olisi itse isteään ruokkivan kierteen alku jossa tulevaisuuden eläkkeiden maksulta putoaisi vakuudet. Ymmärrän, että suuret ikäluokat ja jo eläkkeellä olevat ahneuksissaan viisveisaavat ja saattavat tuollaisia hölmöyksiä esittää, mutta vastuullisesti tulevaisuuteen suhtautuvat, ja ennenkaikkea tulevien polvien maksurasituksesta huolehtivat eivät tuollaisia edes pohdi. Demarina sinulle tietysti on oma ahneus yli kaiken, joten ymmärrän kantasi rahastojen syömisestä
- ja vastaa
Niinpä niin kirjoitti:
Olen sitä ikäluokkaa jonka eläkkeitä eläkeikäkerroin leikkaa merkittävästi, olen siis varautunut tähän. En näe mitenkään tarpeelliseksi sitä, että minua holhotaan siten, että puolestani ajatellaan ja lasketaan tulevan eläkkeeni suuruus. Osaan laskea eläkkeeni itsekin. Mikäli haluaisin täysmääräisen eläkkeen, minun on valmistauduttava tekemään töitä pidempään, mikäli en, silloin etukäteissäästöt ja niiden tuotot toivottavasti kattavat leikkurin vaikutukset.
Eläkeiänkerroin on varsin hyvä instrumentti eläkeiän nostamiseksi, sen hyvä puoli on siinä, etteivät eniten kärsimään joudu he jotka ovat huonosti työllistyviä (pätkätyöläisiä, osittain työkyvyttömiä) ja mallin vapaaehtoisuus on sen positiivisin puoli. Mikäli eläkeikää nostetaan ennen kuuttakymmentäviittä eläkkeelle lähtevät menettävät varsin paljon, en koe oikeudenmukaiseksi sitä, että kustannusvaje katetaan heillä, joilla on muutenkin vaikeaa. Työeläkkeistä puhuttaessa on hyvä muistaa se, että nämä rahat ovat työntekijöiden omia rahoja ja niin niihin tulee myös suhtautua. Hallituksenkin on hyvä muistaa, ettei toisten kukkarolle mennä kuin omaan.Puhut edelleenkin vain eläkkeesi suuruudesta ja sen määräytymisestä, et siitä miten se eläkkeesi rahoitetaan vaikkapa 25 vuoden ajan jonka saatat hyvinkin elää eläköitymisesi jälkeen
Kerroppa nyt se lääkkeesi siihen, jos eläköitymisen lakisääteistä alaikärajaa ei nosteta ja rahoituspohjaa siten laajenneta. kysyn vaan kirjoitti:
Tuo liirumlaarum ei antanut yhtään mitään vastausta tulevien eläkkeiden rahoitukseen. Se on totta, että osa varoista on rahastoitu, ja rahastojen tuotoilla maksetaan osa eläkkeistä, osa maksetaan suoraan sisääntulevista eläkemaksuista. Rahastojen pienentäminen käyttämällä pääomia eläkkeiden maksuun on riski, eläkeyhtiöiden vastuille on asetettu selkeät vakavaraisuusvaateet, ja jo nyt finanssikriisin yhteydessä olimme aivan noiden vakuusvaatimusten alarajoilla. Rahastojen omien pääomien syöminen luonnollisesti pienentäisi niiden tuottoa ja siten olisi itse isteään ruokkivan kierteen alku jossa tulevaisuuden eläkkeiden maksulta putoaisi vakuudet. Ymmärrän, että suuret ikäluokat ja jo eläkkeellä olevat ahneuksissaan viisveisaavat ja saattavat tuollaisia hölmöyksiä esittää, mutta vastuullisesti tulevaisuuteen suhtautuvat, ja ennenkaikkea tulevien polvien maksurasituksesta huolehtivat eivät tuollaisia edes pohdi. Demarina sinulle tietysti on oma ahneus yli kaiken, joten ymmärrän kantasi rahastojen syömisestä
Kysyit, että millä eläkkeet maksetaan, jos työuran pituutta ei lisätä ja eläköitymisikää nosteta.
Yritin vastata esittämääsi kysymykseen kokonaisuutena, mutta koska et halunnut ymmärtää vastausta, niin jaan kysymyksen osiin.
Eli kysymykseen siitä, millä eläkkeet maksetaan tulevaisuudessa, voin vastata, että maksetaan rahastoiduilla eläkevaroilla ja reaaliaikaisilla eläkemaksuilla siihen rajaan asti kuin on varaa. Jos se vara alkaa vähentyä, yksi keino on peria maksuja takaisin eläkeläisiltä korottamalle heidän verojaan. Mutta noin yleisesti voin vastata tähän kysymyksen osaan, etten tiedä siihen lopullista ja varmaa vastausta, kun en tunne asiaa niin hyvin, että osaisin sanoa, mihin rahastojen varat ja muut tulevat eläkemaksuvarat riittävät.
Työurien pituuden ja eläköitymisiän nostolla ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä, jos yhteiskunnassa työn kysynnän ja yritystoiminnan volyymit kasva. Jos ne eivät kasva, tuskin on paljon eroa maksajan näkökulmasta katsoen sillä, maksetaanko ihmisille toimeentuloa eläkkeinä, työttömyyskorvauksina vai toimeentulotukien yms. tukien muodossa. Eläkeiän nostolla eläkemenot toki vähenevät, mutta muut menot kasvavat. Mitä järkeä siinä taas on? Vain työn määrää ja kysyntää lisäävä talouskasvu kasvattaa eläkkeiden maksuunkin tarvittavaa pottia. Ei meidän siis tulisi haikaille työurien pidentämisen perään vaan tehdä kaikkemme paremman talouskasvun eteen sikäli kuin haluamme säilyttää nykyisen taloudellisen elintason. Työurien pidentämisellä on merkitystä vasta sellaisessa tilanteessa, missä työvoimasta alkaa olla pulaa. En ole nähnyt vielä sellaista laskelmaa, missä tällainen pula olisi jossain vaiheessa varmasti tulossa.- faktapankki aito
Mielipidepankki kirjoitti:
noita perusteluja oli omassa avauksessani. Voidaanhan niitä tietysti toistaa, jos et lukenut avaustani. Kuntarakenneuudistuksessa näyttää olevan suurta erimielisyyttä Kokoomuksen ja Kepun välillä. Kokoomuksessa ollaan tuskastuneita siihen, että kuntatalouden uudistaminen ei kepuvetoisesti etene lainkaan. Toisaalta Kokoomuksessa ymmärretään, että kuntien menokehitys on suurin aikapommi, mitä meillä on. Siitä on juuri kyse, kun puhutaan julkisen talouden kestävyysvajeesta. Kokoomus näkee, että hallintokulujen karsimiseksi ja kuntien elinkelpoisten osien säilyttämiseksi kuntien yhdistäminen on välttämätöntä osana tätä uudistusta. Jotkut asiantuntijat menevät jopa niin pitkälle, että kertovat kuntien itsehallinnon olevan merkittävä kasvun este. Kepu vastustaa henkeen ja vereen kuntien vähentämistä. Kepun entinen ministeri Hannes Manninen kiivastui niin paljon, että alkoi nimittelemään Jyrki Kataisen puheita vastuuttomiksi. Kyllä tällainen alkaa kertoa jo syvästä eriseuraisuudesta seuraavan vaalikauden tärkeimmässä kysymyksessä.
Kovin ahtaalle on mielipiteen varassa oleva taas laitettu. Kuntaliitokset ovat hänen mukaansa ratkaisu eläkeikäongelmaan. heh heh
Kiemurtele kiemurtele. ja vastaa kirjoitti:
Puhut edelleenkin vain eläkkeesi suuruudesta ja sen määräytymisestä, et siitä miten se eläkkeesi rahoitetaan vaikkapa 25 vuoden ajan jonka saatat hyvinkin elää eläköitymisesi jälkeen
Kerroppa nyt se lääkkeesi siihen, jos eläköitymisen lakisääteistä alaikärajaa ei nosteta ja rahoituspohjaa siten laajenneta.Sinulla on tässä sellainen olettama, että eläkeiän alarajan nostaminen laajentaisi rahoituspohjaa. Mihin tällainen olettama mahtaa perustua? Jos työn kokonaiskysyntä ei kasva, rahoituspohja ei laajene, vaikka eläkeikä poistettaisiin kokonaan. Rahoituspohja laajenee vain sitä kautta, että ihmisten ja yritysten tulot kasvavat.
- Niinpä niin
ja vastaa kirjoitti:
Puhut edelleenkin vain eläkkeesi suuruudesta ja sen määräytymisestä, et siitä miten se eläkkeesi rahoitetaan vaikkapa 25 vuoden ajan jonka saatat hyvinkin elää eläköitymisesi jälkeen
Kerroppa nyt se lääkkeesi siihen, jos eläköitymisen lakisääteistä alaikärajaa ei nosteta ja rahoituspohjaa siten laajenneta.Minun eläkkeeni rahoitetaan suomalaisen yhteiskuntasopimuksen mukaisesti. Osa eläkemaksuistani menee nykyisen järjestelmän maksamiseen, siis nykyisiin eläkkeisiin ja osa rahastoidaan tuleviin tarpeisiin. Koska nyt eläköityvä suuri ikäluokka elää vähemmän aikaa laskennallisesti, kuin tulevat sukupolvet, johon minäkin kuulun, niin tämän vuoksi elinaikakerroin on luotu. Koska elän kauemmin (edelleenkin kyse on laskennallista eliniästä, silloin elinaikakerroin leikkaa lopullisesta eläkkeestäni osan pois, mikäli en vapaaehtoisesti tee töitä pidempään. Mikäli haluan turvat tulevan eläkkeeni, silloin täytyy valmistautua tekemään töitä pidempää, tai varautua muuten tuleviin eläkepäiviin. Ei tämän oivaltamisen pitäisi niin vaikeaa olla.
Eläkeiän nostaminen ei ole kovinkaan suuri asia heille, joilla on työkykyä riittävästi ja töitä tarjolla. Eläkeiän nostaminen leikkaa merkittävästi heidän eläkkeitään, joilla on vajaatyökyky tai työttömyyttä, tämä johtuu tästä rahastointimallista. Koska eläkkeisiin lasketaan ne rahat, joita on työuransa aikana maksanut, silloin merkittävää on se, mikä on eläköitymisikä, koska rahastomalli rankaisee jos laskennallista määrää ei ole saanut säästöön. - lisää keskusteluun
Mielipidepankki kirjoitti:
Sinulla on tässä sellainen olettama, että eläkeiän alarajan nostaminen laajentaisi rahoituspohjaa. Mihin tällainen olettama mahtaa perustua? Jos työn kokonaiskysyntä ei kasva, rahoituspohja ei laajene, vaikka eläkeikä poistettaisiin kokonaan. Rahoituspohja laajenee vain sitä kautta, että ihmisten ja yritysten tulot kasvavat.
Pitää muistaa, että eläköitymistä on käytetty 90-luvun alun lamasta lähtien muun sosiaaliturvan korvikkeena, alhaisen lakisääteisen alarajan ansiosta eläkeputkea on hyödynnetty työttymyyden tilastolliseksi vähentämiseksi. Lipposen hallitusten työttömyyden puolitus lupausten lunastaminen saatiin nätisti hoidettua kun osa joukosta siirtyi ennenaikojaan eläkkeelle ja pois aktiivisesta työvoimasta. Alhainen eläkitymisiän alaraja on myös houkuttanut monia jäämään vapaaehtoisesti heti 62 vuotiaana pois työstä, eikä noiden luusereiden tilalle monestikkaan ole palkattu nuoria. Yritykset säästää julkisilla varoilla, sitähän tuollainen todellisuudessa on.
Eläkejärjestelmä ei kestä tuollaista jatkuvaa keinotekoista paisuttamista, se on rakennettu normaalin eläkeiän mukaan. Vaikka työttömyys saataisiin pois, monella on silti halu lähteä työelämästä mahdollisimman aikaisin. Sen ei tule tapahtua julkisin varoin pitämällä eläkeiän alarajaa alhaalla, vaan vapaaehtoisin eläkevakuutuksin jotka ihmiset itse tai työnantajat kustantavat.
Voi olla, että eläkeiän alarajan nosto joissain suhdannetilanteissa aiheuttaa muun sosiaaliturvan, esim työttömyysmenojen, kasvua, mutta silloin ihmiset eivät poistu pysyvästi työelämän palveluksesta, ja ovat käytettävissä tarvittaessa ja näin laajentavat eläkkeiden maksupohjaa.
Suurten ikäluokkien eläköidyttyä järjestelmän kustannusten maksajia on aiempaa vähemmän, eikä rahastoituja pääomia voida käyttää ilman vakuussäännösten höllentämistä. Niinpä järjestelmä elää kädestä suuhun tulevina vuosina, uutta pääomaa ei juuri kerry. Suuria ikäluokkia seuraa terveet ikäluokat, eli nykyiset 35-55 vuotiaat, jotka ovat olleet julkisen terveydenhuollon piirissä koko ikänsä, ksavoivat ympäristössä jossa vielä liikuttiin ja harrastettiin urheilua, he ovat päässeet työelämässä kevyemmällä fyysisellä taakalla ja siten ovat paljon terveempiä ja pitkäikäisempiä. Vaikka he kykenisivät maksamaan suurten ikäluokkien omahyväisenä omimat pitkät eläkkeet, heidän omien eläkkeidensä maksajana onkin sitten jo nettiajan pullamössösukupolvi, nykýiset lapset, nuoret alle 35 vuotiaat aikuiset, joiden fyysinen kunto on heikompi, liikunta vähäisempää ja elintasosairauksien todennäköisyys suurempi. Siihenkin aikaan tulee varautua päätöksin joita tehdään jo nyt. - vielä lisää
Niinpä niin kirjoitti:
Minun eläkkeeni rahoitetaan suomalaisen yhteiskuntasopimuksen mukaisesti. Osa eläkemaksuistani menee nykyisen järjestelmän maksamiseen, siis nykyisiin eläkkeisiin ja osa rahastoidaan tuleviin tarpeisiin. Koska nyt eläköityvä suuri ikäluokka elää vähemmän aikaa laskennallisesti, kuin tulevat sukupolvet, johon minäkin kuulun, niin tämän vuoksi elinaikakerroin on luotu. Koska elän kauemmin (edelleenkin kyse on laskennallista eliniästä, silloin elinaikakerroin leikkaa lopullisesta eläkkeestäni osan pois, mikäli en vapaaehtoisesti tee töitä pidempään. Mikäli haluan turvat tulevan eläkkeeni, silloin täytyy valmistautua tekemään töitä pidempää, tai varautua muuten tuleviin eläkepäiviin. Ei tämän oivaltamisen pitäisi niin vaikeaa olla.
Eläkeiän nostaminen ei ole kovinkaan suuri asia heille, joilla on työkykyä riittävästi ja töitä tarjolla. Eläkeiän nostaminen leikkaa merkittävästi heidän eläkkeitään, joilla on vajaatyökyky tai työttömyyttä, tämä johtuu tästä rahastointimallista. Koska eläkkeisiin lasketaan ne rahat, joita on työuransa aikana maksanut, silloin merkittävää on se, mikä on eläköitymisikä, koska rahastomalli rankaisee jos laskennallista määrää ei ole saanut säästöön.Edelleen puhut vain oman eläkkeesi muodostumisesta. Kyllä minä ymmärrän oikein hyvin miten sinun ja minun eläkkeet muodostuu ja miten elinaikakerroin ja työssäoloaika superkertymineen siihen vaikuttaa.
Nyt haluankin sinun kertovan miten se sinun tai minun eläke, suuri tai pieni, rahoitetaan esim. 20 vuoden kuluttua.
Rahastointia tehdään lähinnä sen vuoksi, että alati kasvaville aläkevastuille on lain määräämä vakavaraisuus vakuus, että eläkevakuutusyhtiöillä on likviditeetiksi muutettavaa maksuvalmiutta kaikissa tilanteissa, myös suurtyöttömyyden tai pörssiromahduksen koettaessa. Niin kauan kun eläkevastuut kasvaa, ja ne kasvaa vielä paljon kun suuret ikäluokat eläköityy, rahastointi riittää vain kattamaan nuo vakuusvaatimukset, niistä ei sinun eläkkeitäsi makseta. Järjestelmän maksupuoli hoidetaan ns kädestä suuhun, eli sillä rahalla jonka työssäolevat maksavat järjestelmään ja joka jää yli vakavaraisuusvaateen täyttämisen jälkeen. Osa maksuista saadaan sijoitustuottoina silloin kun sijoituksista saadaan riittävä tuotto. Nythän meni pari kolme vuotta ilman kummoisia tuottoja ja järjestelmämme vakavaraisuusvaadetta jouduttiin jopa tilapäisesti alentamaan. Eli puheet rahastoiduista varoista maksettavista eläkkeistä ovat realistisia vasta joskus 30-40 vuoden kuluttua kun suuret ikäluokat ovat kuolleet ja maksajien / eläkeläisten tasapaino taas edullisempi, ellei sitten aleta ottamaan suuria riskejä vakavaraisuudesta tinkimällä. Finanssikriisi varmaan opetti mitä pääomamarkkinoiden riskit merkitsevät realisoituessaan, joten melkoisia tollikoita ovat sellaiset päättäjät jotka tuollaiseen lähtevät
Mutta kerroppa nyt se sinun rahoituslähde - Hiiihihihihihihih
Mielipidepankki kirjoitti:
kerrotaan kuntien eläkepoistumasta vuoteen 2030 saakka. Heidän tilalleen tulee tietysti uusia työntekijöitä nuorista ikäluokista kuten on aina tapahtunut. En havainnut, että olisi otettu kantaa siihen, riittävätkö nuoret ikäluokat, tuottavuusohjelmat ja työttömien työllistäminen paikkaamaan tämän aukon. Sehän tässä olisi olennaista kertoa.
Kun jättä olennaisimman lukematta voi pitää oman mileipiteensä. Niinhän pOlitiikassa aina tehdään!!!!!!!
- Se tässä mättää siis
Mielipidepankki kirjoitti:
Kysyit, että millä eläkkeet maksetaan, jos työuran pituutta ei lisätä ja eläköitymisikää nosteta.
Yritin vastata esittämääsi kysymykseen kokonaisuutena, mutta koska et halunnut ymmärtää vastausta, niin jaan kysymyksen osiin.
Eli kysymykseen siitä, millä eläkkeet maksetaan tulevaisuudessa, voin vastata, että maksetaan rahastoiduilla eläkevaroilla ja reaaliaikaisilla eläkemaksuilla siihen rajaan asti kuin on varaa. Jos se vara alkaa vähentyä, yksi keino on peria maksuja takaisin eläkeläisiltä korottamalle heidän verojaan. Mutta noin yleisesti voin vastata tähän kysymyksen osaan, etten tiedä siihen lopullista ja varmaa vastausta, kun en tunne asiaa niin hyvin, että osaisin sanoa, mihin rahastojen varat ja muut tulevat eläkemaksuvarat riittävät.
Työurien pituuden ja eläköitymisiän nostolla ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä, jos yhteiskunnassa työn kysynnän ja yritystoiminnan volyymit kasva. Jos ne eivät kasva, tuskin on paljon eroa maksajan näkökulmasta katsoen sillä, maksetaanko ihmisille toimeentuloa eläkkeinä, työttömyyskorvauksina vai toimeentulotukien yms. tukien muodossa. Eläkeiän nostolla eläkemenot toki vähenevät, mutta muut menot kasvavat. Mitä järkeä siinä taas on? Vain työn määrää ja kysyntää lisäävä talouskasvu kasvattaa eläkkeiden maksuunkin tarvittavaa pottia. Ei meidän siis tulisi haikaille työurien pidentämisen perään vaan tehdä kaikkemme paremman talouskasvun eteen sikäli kuin haluamme säilyttää nykyisen taloudellisen elintason. Työurien pidentämisellä on merkitystä vasta sellaisessa tilanteessa, missä työvoimasta alkaa olla pulaa. En ole nähnyt vielä sellaista laskelmaa, missä tällainen pula olisi jossain vaiheessa varmasti tulossa.Mutta tinkaat kuitenkin!
Tehdäänkö niin että alat tietämään ja keskustellaan sitten lisää? Ei tuolla pohjalla voi kesksutella asisat jos ET TIEDÄ.
Silloinhan olet täysin Heinäluoman Vietävissä!
Toistelet Henäluoman vaalipopylismia!!!! - Huh huuh
Mielipidepankki kirjoitti:
Sinulla on tässä sellainen olettama, että eläkeiän alarajan nostaminen laajentaisi rahoituspohjaa. Mihin tällainen olettama mahtaa perustua? Jos työn kokonaiskysyntä ei kasva, rahoituspohja ei laajene, vaikka eläkeikä poistettaisiin kokonaan. Rahoituspohja laajenee vain sitä kautta, että ihmisten ja yritysten tulot kasvavat.
Tuota tyhmyyden määrää.
Jos eläkkeeelle siirrytään myöhemmin eläkerahat säästyy. Siis sinulle ei tarvitse maksaa eläkettä siltä ajalta kun ET OLE ELÄKKEELLÄ: Siis Sinun Eläkekuluista SÄÄSTYY kahden vuoden eläkemenot tuleville vuosille.
Ymmärrätkö? - jos haluat
Mielipidepankki kirjoitti:
Kysyit, että millä eläkkeet maksetaan, jos työuran pituutta ei lisätä ja eläköitymisikää nosteta.
Yritin vastata esittämääsi kysymykseen kokonaisuutena, mutta koska et halunnut ymmärtää vastausta, niin jaan kysymyksen osiin.
Eli kysymykseen siitä, millä eläkkeet maksetaan tulevaisuudessa, voin vastata, että maksetaan rahastoiduilla eläkevaroilla ja reaaliaikaisilla eläkemaksuilla siihen rajaan asti kuin on varaa. Jos se vara alkaa vähentyä, yksi keino on peria maksuja takaisin eläkeläisiltä korottamalle heidän verojaan. Mutta noin yleisesti voin vastata tähän kysymyksen osaan, etten tiedä siihen lopullista ja varmaa vastausta, kun en tunne asiaa niin hyvin, että osaisin sanoa, mihin rahastojen varat ja muut tulevat eläkemaksuvarat riittävät.
Työurien pituuden ja eläköitymisiän nostolla ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä, jos yhteiskunnassa työn kysynnän ja yritystoiminnan volyymit kasva. Jos ne eivät kasva, tuskin on paljon eroa maksajan näkökulmasta katsoen sillä, maksetaanko ihmisille toimeentuloa eläkkeinä, työttömyyskorvauksina vai toimeentulotukien yms. tukien muodossa. Eläkeiän nostolla eläkemenot toki vähenevät, mutta muut menot kasvavat. Mitä järkeä siinä taas on? Vain työn määrää ja kysyntää lisäävä talouskasvu kasvattaa eläkkeiden maksuunkin tarvittavaa pottia. Ei meidän siis tulisi haikaille työurien pidentämisen perään vaan tehdä kaikkemme paremman talouskasvun eteen sikäli kuin haluamme säilyttää nykyisen taloudellisen elintason. Työurien pidentämisellä on merkitystä vasta sellaisessa tilanteessa, missä työvoimasta alkaa olla pulaa. En ole nähnyt vielä sellaista laskelmaa, missä tällainen pula olisi jossain vaiheessa varmasti tulossa.Yritit vastata mutta ey vastannut itse kysymykseen. No nyt sentään vastaat, ettet tiedä. Rehellisyys on aina hyväksi, kiitos siitä.
Eläkkeitä ei makseta rahastoista vielä vuosikymmeniin, ellei sitten koko järjestelmä riskiä kasvateta ja siihen tuskin kukaan vastuullinen on valmis, demareista on vaikea sanoa vaikka sen tekisivät. Rahastot ovat järjestelmän omaa pääomaa, sitä vakuutta jonka järjestelmän maksuvalmius ja uskottavuus vaatii.
Rahastojen tuotoilla voidaan maksaa eläkkeitä silloin kun tuotot ovat hyviä. Näinhän tapahtui ennen finanssikriisiä, silloin saattoi myös syntyä se illuusio, että rahastoitu pääoma riittää tuleviinkin eläkkeisiin. Nyt tuotot ovat olleet pari kolme vuotta alhaisia, ja koko järjestelmän vakavaraisuus jo säädösten alarajalla, itse asiassa vakavaraisuusehtoa tilapäisesti alennettiin.
Eläkevastuut kasvaa edelleen kun isot ikäluokat eläköityy, eli paitsi, että sisäänmaksettavilla eläkemaksuilla pitää kattaa sen hetkiset eläkkeet, pitäisi niistä kyetä rahastoimaan vielä sitä vakavaraisuuden vaatimaa vakuutta. Kova tehtävä kun vielä maksajat vähenee.
Työttymyysmenot eivät rasita eläkevaroja, joten siinä mielessä ne eivät ole samassa asemassa jos vertaillaan julkisia menoja. Sotket ilmeisesti tahallasi, sillä niin tyhmä et voi olla, että niputat oikeasti sen maksetaanko ihmisille toimeentuloa eläkkeinä, työttömyyskorvauksina vai toimeentulotukien yms. tukien muodossa. Joten sen heoittosi jätän tuon tahallisuuden piikkiin ja enenpää kommentoimatta.
Lakisääteistä eläkeiän alarajaa nostamalla saatetaan lisätä joissain tilanteissa muita menoja, mutta silloin ne hoituu suoraan budjettirahoituksella eivätkä horjuta eläkejärjestelmää.
Ja aina pitää muistaa, että eläkejärjestelmän muutoksia ei saa tehdä tämän päivän tilanteen mukaan, vaan tulevaan varautuen. Nyt olisi syytä varautua totuttua matalampaan talouskasvuun kiihtyvän eläköitymisen oloissa, ja kaikin keinoin pitää eläkejärjestmän vakaus hyvänä. Siinä yksi varteenotettava keino on eläkeiän alarajan nosto, ei työttömyyskulujen siirto eläkejärjestelmän kontolle. Se kun olisi suoraa lainanottoa jälkipolviltamme. Mieluummin maksetaan työttömyyskulut silloin kun ne ovat ajankohtaisia, ei tulevaisuudelta lainaten, eikö vaan - Niinpä niin
vielä lisää kirjoitti:
Edelleen puhut vain oman eläkkeesi muodostumisesta. Kyllä minä ymmärrän oikein hyvin miten sinun ja minun eläkkeet muodostuu ja miten elinaikakerroin ja työssäoloaika superkertymineen siihen vaikuttaa.
Nyt haluankin sinun kertovan miten se sinun tai minun eläke, suuri tai pieni, rahoitetaan esim. 20 vuoden kuluttua.
Rahastointia tehdään lähinnä sen vuoksi, että alati kasvaville aläkevastuille on lain määräämä vakavaraisuus vakuus, että eläkevakuutusyhtiöillä on likviditeetiksi muutettavaa maksuvalmiutta kaikissa tilanteissa, myös suurtyöttömyyden tai pörssiromahduksen koettaessa. Niin kauan kun eläkevastuut kasvaa, ja ne kasvaa vielä paljon kun suuret ikäluokat eläköityy, rahastointi riittää vain kattamaan nuo vakuusvaatimukset, niistä ei sinun eläkkeitäsi makseta. Järjestelmän maksupuoli hoidetaan ns kädestä suuhun, eli sillä rahalla jonka työssäolevat maksavat järjestelmään ja joka jää yli vakavaraisuusvaateen täyttämisen jälkeen. Osa maksuista saadaan sijoitustuottoina silloin kun sijoituksista saadaan riittävä tuotto. Nythän meni pari kolme vuotta ilman kummoisia tuottoja ja järjestelmämme vakavaraisuusvaadetta jouduttiin jopa tilapäisesti alentamaan. Eli puheet rahastoiduista varoista maksettavista eläkkeistä ovat realistisia vasta joskus 30-40 vuoden kuluttua kun suuret ikäluokat ovat kuolleet ja maksajien / eläkeläisten tasapaino taas edullisempi, ellei sitten aleta ottamaan suuria riskejä vakavaraisuudesta tinkimällä. Finanssikriisi varmaan opetti mitä pääomamarkkinoiden riskit merkitsevät realisoituessaan, joten melkoisia tollikoita ovat sellaiset päättäjät jotka tuollaiseen lähtevät
Mutta kerroppa nyt se sinun rahoituslähdeRahastoinnilla turvataan eläkesäästöjen tuotto, kaikki rahastoidut rahat eivät suinkaan mene maksuvalmiuden turvaamiseen. Maksuvalmiudesta jouduttiin tinkimään, koska osakemarkkinoita kohtasi lama, mutta koska eläkerahastot eivät realisoineen osakkeitaan, niin maksuvalmius taas kasvoi, kun osakekurssit nousivat. Osakemarkkinoiden nousun myötä, myös eläkerahastojen laskennallinen tuottavuus on noussut, onko tämä jäänyt joltakin havaitsematta?
Minä maksan osan palkastani pakollisina eläkemaksuina, joista osa menee nyt eläkettä saavien eläkkeisiin ja osa siitä siirtyy eläkerahastoihin, joista myöhemmin saan työeläkettä, siinä suhteessa mitä olen maksanutkin. Jos teen vapaaehtoisesti työtä virallisen eläkeiän jälkeen, maksan enemmän myös eläkemaksuja ja saan paremman eläkkeen loppuelämäni ajan. Nyt kannattaa kyllä laskea myös se, kuinka paljon eläketuloja menetän, jos työntekoani jatkan 63. ikävuoden jälkeen. Arvioitu loppuikä kun on varsin epävarma käsite. Jos ajatellaan esim. minun kaltaistani ihmistä, joka pystyy varsin hyvin elämään varsin pienillä eläketuloilla, muun kertyneen varallisuuden vuoksi, tämän vuoksi eläketulo ei ole kovinkaan merkittävä elämänosa-alue vielä. Eläkkeelle jääminen ei kosketa minua, koska siihen on varsin pitkä aika ja tuskin työtäni lopetan silloinkaan, niin mukavaa nykyinen puuhasteluni on. Minun ikäluokkanihan on lisäksi juuri se, jonka perintösaatava on melkoinen, silloin voi varsin hyvin turvata eläkkeellä olemisensa muuten kuin työeläkkeen varaan. Tietenkin tämän tyyppinen laskentatapa on itsekäs, koska kaikilla ei tämän tyyppistä elämäntilannetta ole, mutta vastasin näin, koska kysyit juuri minun henkilökohtaista tulevaisuuttani.
On varsin paljon ihmisiä, jotka tekevät tuottavaa työtä eläkkeelle jäämisen jälkeen, minunkin iäkkäissä sukulaisissa ei ole yhtäkään, joka ei olisi tehnyt jotain työhönsä liittyvää puuhastellut eläkeikänsä jälkeen, jotkut vapaaehtoistöissä, jotkut palkattuina.
Työelämän vaatimustaso on kuitenkin varsin erilainen, mikäli on tehnyt fyysisesti kuluttavaa työtä ikänsä, heidän kohdallaan eläkeiän nostaminen on kohtuutonta. Kohtuutonta se on myös heille, jotka ovat vajaakuntoisina sinnitelleen työelämässä ja heidän eläketurvaansa heikentämään merkittävästi eläkeiän nostolla.Koska rahastomalli merkitsee sitä, että tietty säästöosuus on olemassa ja tämän mukaisesti eläkeikä lasketaan, mikäli säästöosuus nostetaan kahdella vuodella, silloin se leikkaa mm. työttömien ja työkyvyttömien tulevia eläkkeitä. Huomioitava on tietenkin se, ettei tämä koske työtapaturman vuoksi eläkkeelle jääviä, eikä myöskään työperäisistä sairauksista kärsivien eläketuloa, mutta muuten ennen aikojaan eläkkeelle joutumaan jäävät, ovat nopen osalla, mitä korkeampi on eläkeikä, sitä suurempi tämä joukko on. - väännä vaan
Niinpä niin kirjoitti:
Rahastoinnilla turvataan eläkesäästöjen tuotto, kaikki rahastoidut rahat eivät suinkaan mene maksuvalmiuden turvaamiseen. Maksuvalmiudesta jouduttiin tinkimään, koska osakemarkkinoita kohtasi lama, mutta koska eläkerahastot eivät realisoineen osakkeitaan, niin maksuvalmius taas kasvoi, kun osakekurssit nousivat. Osakemarkkinoiden nousun myötä, myös eläkerahastojen laskennallinen tuottavuus on noussut, onko tämä jäänyt joltakin havaitsematta?
Minä maksan osan palkastani pakollisina eläkemaksuina, joista osa menee nyt eläkettä saavien eläkkeisiin ja osa siitä siirtyy eläkerahastoihin, joista myöhemmin saan työeläkettä, siinä suhteessa mitä olen maksanutkin. Jos teen vapaaehtoisesti työtä virallisen eläkeiän jälkeen, maksan enemmän myös eläkemaksuja ja saan paremman eläkkeen loppuelämäni ajan. Nyt kannattaa kyllä laskea myös se, kuinka paljon eläketuloja menetän, jos työntekoani jatkan 63. ikävuoden jälkeen. Arvioitu loppuikä kun on varsin epävarma käsite. Jos ajatellaan esim. minun kaltaistani ihmistä, joka pystyy varsin hyvin elämään varsin pienillä eläketuloilla, muun kertyneen varallisuuden vuoksi, tämän vuoksi eläketulo ei ole kovinkaan merkittävä elämänosa-alue vielä. Eläkkeelle jääminen ei kosketa minua, koska siihen on varsin pitkä aika ja tuskin työtäni lopetan silloinkaan, niin mukavaa nykyinen puuhasteluni on. Minun ikäluokkanihan on lisäksi juuri se, jonka perintösaatava on melkoinen, silloin voi varsin hyvin turvata eläkkeellä olemisensa muuten kuin työeläkkeen varaan. Tietenkin tämän tyyppinen laskentatapa on itsekäs, koska kaikilla ei tämän tyyppistä elämäntilannetta ole, mutta vastasin näin, koska kysyit juuri minun henkilökohtaista tulevaisuuttani.
On varsin paljon ihmisiä, jotka tekevät tuottavaa työtä eläkkeelle jäämisen jälkeen, minunkin iäkkäissä sukulaisissa ei ole yhtäkään, joka ei olisi tehnyt jotain työhönsä liittyvää puuhastellut eläkeikänsä jälkeen, jotkut vapaaehtoistöissä, jotkut palkattuina.
Työelämän vaatimustaso on kuitenkin varsin erilainen, mikäli on tehnyt fyysisesti kuluttavaa työtä ikänsä, heidän kohdallaan eläkeiän nostaminen on kohtuutonta. Kohtuutonta se on myös heille, jotka ovat vajaakuntoisina sinnitelleen työelämässä ja heidän eläketurvaansa heikentämään merkittävästi eläkeiän nostolla.Koska rahastomalli merkitsee sitä, että tietty säästöosuus on olemassa ja tämän mukaisesti eläkeikä lasketaan, mikäli säästöosuus nostetaan kahdella vuodella, silloin se leikkaa mm. työttömien ja työkyvyttömien tulevia eläkkeitä. Huomioitava on tietenkin se, ettei tämä koske työtapaturman vuoksi eläkkeelle jääviä, eikä myöskään työperäisistä sairauksista kärsivien eläketuloa, mutta muuten ennen aikojaan eläkkeelle joutumaan jäävät, ovat nopen osalla, mitä korkeampi on eläkeikä, sitä suurempi tämä joukko on.Vääntelet rautalankaa mutta et vastaa kysymykseen, ellei sellaisena sitten pidetä väitettäsi, että rahastoiduista varoista osa maksetaan takaisin sinulle. Sehän ei pidä paikkaansa, vain rahastoitujen varojen tuotosta osa käytetään kulloistenkin eläkkeiden maksuun. Tuottoja ovat mm. kiinteistösijoitusten vuokratulot ja osakkeiden arvonnousu tai osingot. Osakesijoituksissa on viimevuosina tultu ikävä kyllä alaspäin joten tuotto on ollutnegatiivinen, nyt hidas nousu on alkanut, mutta sekään tuotto ei vielä riitä kattamaan eläkemenoja, vaan menot hoidetaan sisääntulevilla eläkemaksuilla.
Rahastoja voidaan alkaa purkaa vasta kun eläkevastuut, eli laskennallinen tuleva eläkemaksupotti, alkaa pienentyä. Ja sehän alkaa pienentyä vasta kun eläkevuoisien kokonaismäärä alkaa vähentyä, eli joko eläkeellä oloaika lyhentyä tai eläkeläisten määrä vähentyä. Nythän sekä eläkeläisten määrä että heidän eläkkeelläolo aikansa kasvavat, niinpä rahastoihin pitää saada lisää pääomaa jotta järjestelmän vakavaraisuussäädökset pysyy vaadittuina.
Eli vielä kerran. Kun rahastoja ei voida käyttää jollei vakavaraisuussäädöksistä tingitä, niin miten sinun mallissa eläkejärjestelmä rahoitetaan? - Näinköhän on
Mielipidepankki kirjoitti:
Sanot, että maksutaakkaan haetaan helpotusta työurien pidentämisellä. Voisitko valaista enemmän sitä, millä mekanismillä työurien pidentäminen tuo sitä helpotusta. Hyväksyn kyllä ajatuksen työurien pidentämisestä esim. niillä keinoin, joita hallituksen asettamat työryhmät ehdottivat. Mutta silti kannattaisi tarkentaa sitä, miten työurien pidentäminen vaikuttaa maksutaakkaan.
Omasta mielestäni maksutaakkaan voi vaikuttaa vain se, että työn määrä kasvaa. Se taas edellyttää ennen muuta sitä, että vientiyritystemme tuotteet käyvät entistä paremmin kaupaksi. Minun päähäni ei mahdu se, miten se kaupaksi käyminen lisääntyisi pelkästään sillä, että yritykset palkkaisivat lisää työvoimaa. Tähän asti yritykset ovat pikemmin rationalisoineet väkeä ulos, jos kauppa on takkuillut. Nytkö logiikkaa olla muuttamassa siihen suuntaan, että palkkaamalla ihmisä lisää töihin saadaan kauppa käymään. Vai mikä ajatus tässä on?..Jos jään eläkkeelle kuusikymppisenä, tai vaihtoehtoisesti kuusivitosena, niin onhan siinä huomattava ero mitä minä tulevia veronmaksajia ratkaisullani rahastan.Jäädessäni 60 v eläkkeelle eläke noin 1500 euroa kuussa. 12 kertaa 1500,kertaa viisi vuotta tekee yhteensä 90 tuhatta euroa. Tähän pitää vielä laskea lisäksi rahasumma jonka maksan 5 vuotta pitemmän työuran aikana veroja ja eläkemaksuja yhteiskunnalle. Olet luultuakin tyhmempi tomppeli jos et käsitä, että säästöjä syntyy, kun muistetaan, että eläkkeelle jääviä on vuosittain kymmeniä tuhansia.
30 tuhannen eläk. kohdalla liikutaan 4 miljard summissa.
Työurien jatkamisella on vielä se etu, että työperäisen maahan muuton tarve pienenee huomattavasti. - Näinköhän on
Niinpä niin kirjoitti:
Suuria ikäluokkia ei eläkeuudistus koske lainkaan, sikäli viestisi on erikoinen. 1945- -50 syntyneet pääsevät eläkkeelle joka tapauksessa jo 63-vuoaitana.
Suomalainen yhteiskuntasopimus lähtee siitä, että eläköityvät kattaisivat tulevista eläkkeistään, rahastomallin mukaisesti noin 1/3 ja muu jäisi sitten tulevien sukupolvien maksettavaksi. Jos tarkastellaan tätä mallia tarkemmin, niin suuret ikäluokat ovat kattaneen koko edellisen ikäluokan eläkkeiden maksut, koska eläkkeiden maksaminen aloitettiin tyhjästä. Onkin aika vaikeaa niellä näitä lausuntoja, joissa suuret ikäluokat nähdään syyllisiksi tulevaan rahastovajeeseen.
Työuria EI siis pidennetä suurilla ikäluokilla, sellaista ei ole ehdottanut kukaan. Populismin tympein muoto on totuuden kiertäminen, ainakin siteeksi tosiasioita olisi hyvä olla mukana...johonkin sellaiseen mistä en mitään maininnut
- Niinpä niin
väännä vaan kirjoitti:
Vääntelet rautalankaa mutta et vastaa kysymykseen, ellei sellaisena sitten pidetä väitettäsi, että rahastoiduista varoista osa maksetaan takaisin sinulle. Sehän ei pidä paikkaansa, vain rahastoitujen varojen tuotosta osa käytetään kulloistenkin eläkkeiden maksuun. Tuottoja ovat mm. kiinteistösijoitusten vuokratulot ja osakkeiden arvonnousu tai osingot. Osakesijoituksissa on viimevuosina tultu ikävä kyllä alaspäin joten tuotto on ollutnegatiivinen, nyt hidas nousu on alkanut, mutta sekään tuotto ei vielä riitä kattamaan eläkemenoja, vaan menot hoidetaan sisääntulevilla eläkemaksuilla.
Rahastoja voidaan alkaa purkaa vasta kun eläkevastuut, eli laskennallinen tuleva eläkemaksupotti, alkaa pienentyä. Ja sehän alkaa pienentyä vasta kun eläkevuoisien kokonaismäärä alkaa vähentyä, eli joko eläkeellä oloaika lyhentyä tai eläkeläisten määrä vähentyä. Nythän sekä eläkeläisten määrä että heidän eläkkeelläolo aikansa kasvavat, niinpä rahastoihin pitää saada lisää pääomaa jotta järjestelmän vakavaraisuussäädökset pysyy vaadittuina.
Eli vielä kerran. Kun rahastoja ei voida käyttää jollei vakavaraisuussäädöksistä tingitä, niin miten sinun mallissa eläkejärjestelmä rahoitetaan?Työeläkkeitä ei tule rahastoida kohtuuttomasti, myös pääoman tuottoon on voitava koskea. Jos ajatellaan vaikkapa sitä, että alkuvuodesta työeläkkeiden rahasto-osuus nousi lähes 20 miljardia (laskennallista) euroa, viimevuotisesta tasosta. Koska nousu on jatkunut, rahoituskriisistä puhuminen on varsin erikoista populismia.
Ei ole mitenkään tarpeen kohtuuttomasti lihottaa työeläkerahastoja. Pääomapotti on jo nyt turhan suuri, jos huomioidaan se, kuinka paljon taloudellista valtaa on näiden rahastojen hoitajille kertynyt. Työeläkerahastojen varojen hoitoa on tarkasteltava ja tietenkin rahoja tulee käyttää myös siihen, mihin ne on tarkoitettu. Kuten olen jo kirjoittanut, niin elämme yhteiskuntasopimusten yhteiskunnassa, tämä koskee myös työeläkkeiden rahoittamista. Ei ole tarkoituksenmukaista lihottaa kohtuuttomasti mitään talousmahtia, ei näin pienessä maassa. - ota huomioon
Näinköhän on kirjoitti:
..Jos jään eläkkeelle kuusikymppisenä, tai vaihtoehtoisesti kuusivitosena, niin onhan siinä huomattava ero mitä minä tulevia veronmaksajia ratkaisullani rahastan.Jäädessäni 60 v eläkkeelle eläke noin 1500 euroa kuussa. 12 kertaa 1500,kertaa viisi vuotta tekee yhteensä 90 tuhatta euroa. Tähän pitää vielä laskea lisäksi rahasumma jonka maksan 5 vuotta pitemmän työuran aikana veroja ja eläkemaksuja yhteiskunnalle. Olet luultuakin tyhmempi tomppeli jos et käsitä, että säästöjä syntyy, kun muistetaan, että eläkkeelle jääviä on vuosittain kymmeniä tuhansia.
30 tuhannen eläk. kohdalla liikutaan 4 miljard summissa.
Työurien jatkamisella on vielä se etu, että työperäisen maahan muuton tarve pienenee huomattavasti....on suurempi kuin mainitsemasi 1500, joten säästöjä syntyy huomattavasti enemmän.
- en ymmärrä
Niinpä niin kirjoitti:
Työeläkkeitä ei tule rahastoida kohtuuttomasti, myös pääoman tuottoon on voitava koskea. Jos ajatellaan vaikkapa sitä, että alkuvuodesta työeläkkeiden rahasto-osuus nousi lähes 20 miljardia (laskennallista) euroa, viimevuotisesta tasosta. Koska nousu on jatkunut, rahoituskriisistä puhuminen on varsin erikoista populismia.
Ei ole mitenkään tarpeen kohtuuttomasti lihottaa työeläkerahastoja. Pääomapotti on jo nyt turhan suuri, jos huomioidaan se, kuinka paljon taloudellista valtaa on näiden rahastojen hoitajille kertynyt. Työeläkerahastojen varojen hoitoa on tarkasteltava ja tietenkin rahoja tulee käyttää myös siihen, mihin ne on tarkoitettu. Kuten olen jo kirjoittanut, niin elämme yhteiskuntasopimusten yhteiskunnassa, tämä koskee myös työeläkkeiden rahoittamista. Ei ole tarkoituksenmukaista lihottaa kohtuuttomasti mitään talousmahtia, ei näin pienessä maassa.Mistä ihmeestä sinä oikein puhut. Pääoman tuottoon kosketaan silloin kun se on riittävä. Itse pääomaan ei kosketa, sillä sitä on vielä ainakin 15 vuotta kasvatettava jotta vastuilla on vakuus. Jos rahastojen arvo kohosikin nyt 20 miljardia, niin se laski samanverran ja enemmänkin 2008-2009. Eli nyt palataan sille tasolle josta lähdettiin, ja tilapäiset helpotukset vakuusvaateisiin voidaan poistaa.
Meidän järjestelmä on osin rahastoiva, ei täysin rahastoiva eikä täysin jakojärjestelmä. Rahastoinnille on lakisääteinen perusta.
Eläkerahastot ovat puskuri, jolla varmistetaan, että kaikissa tilasteissa eläkevastuut katetaan, siis eläkeläisille maksetaan luvatut eläkkeet. Se, mikä rahaston koko on, määräytyy kunkin eläkeyhtiön eläkevastuista, niistä tietty osuus pitää olla rahastoituna jotta järjestelmän vakaus on turvattu. Rahastoja ruvetaan purkamaan joskus vuoden 2030 jälkeen kun eläkevastuut alkavat pikkuhiljaa vähentyä suurten ikäluokkien siirtyessä pilven reunalle. Tilanteen on oletettu olevan pahimmillaan 2025 - 2030 jolloin vanhushuoltosuhteemme tulee Euroopan korkeimmaksi (ennuste 41 %). Siihen saakka järjestelmään pitää pumpata uutta rahaa koko ajan, sen jälkeen voidaan ruveta syömään pääomiakin järjestelmän heikkenemättä. Toki aivan tuon huipun kohdalla voidaan rahastointiastetta laskea lähemmäs nollaa, mutta aina sillä on oltava puskuri esim. nähdyn kaltaisten finanssikriisien varalle. Jos tuota puskuria ei olisi, saattaisi koko järjestelmä romahtaa kuten vaikkapa Kreikassa on käymässä. Silloin eläkkeitä jouduttaisiin leikkaamaan rajusti ja menemään puhtaaseen jakojärjestelmään, eli vanhuksien eläkkeet maksettaisiin vain kulloisistakin sisääntulevista eläkemaksuista. Olet todella vastuuton eläjä jos tuollaista edes kepukaunassasi ehdotat. - Näinköhän on
Näinköhän on kirjoitti:
..Jos jään eläkkeelle kuusikymppisenä, tai vaihtoehtoisesti kuusivitosena, niin onhan siinä huomattava ero mitä minä tulevia veronmaksajia ratkaisullani rahastan.Jäädessäni 60 v eläkkeelle eläke noin 1500 euroa kuussa. 12 kertaa 1500,kertaa viisi vuotta tekee yhteensä 90 tuhatta euroa. Tähän pitää vielä laskea lisäksi rahasumma jonka maksan 5 vuotta pitemmän työuran aikana veroja ja eläkemaksuja yhteiskunnalle. Olet luultuakin tyhmempi tomppeli jos et käsitä, että säästöjä syntyy, kun muistetaan, että eläkkeelle jääviä on vuosittain kymmeniä tuhansia.
30 tuhannen eläk. kohdalla liikutaan 4 miljard summissa.
Työurien jatkamisella on vielä se etu, että työperäisen maahan muuton tarve pienenee huomattavasti...Viisi vuotta pitemmän työuran aikana minä vielä ansaitsen enemmän ja kulutan enemmän. Näin pidän omalta osaltani yhteiskunnan toimintoja yllä, sen sijaan, että kituutan pienen eläkkeeni turvin.
Se tässä mättää siis kirjoitti:
Mutta tinkaat kuitenkin!
Tehdäänkö niin että alat tietämään ja keskustellaan sitten lisää? Ei tuolla pohjalla voi kesksutella asisat jos ET TIEDÄ.
Silloinhan olet täysin Heinäluoman Vietävissä!
Toistelet Henäluoman vaalipopylismia!!!!En ole suinkaan tinkannut siitä, riittävätkö rahat eläkkeiden maksuun. Se on asiassa se osa, mitä en tiedä sanoa varmaksi. Siihen en osaa sanoa, onko Heinäluomakin vastannut tähän kysymykseen, ettei hän tiedä myöskään vastausta.
Eläkkeiden maksun työurien pituuden väliseen yhtälöön sen sijaan tiedän jo paljon paremmin vastauksen ja sitähän vastaukseni käsittelikin.jos haluat kirjoitti:
Yritit vastata mutta ey vastannut itse kysymykseen. No nyt sentään vastaat, ettet tiedä. Rehellisyys on aina hyväksi, kiitos siitä.
Eläkkeitä ei makseta rahastoista vielä vuosikymmeniin, ellei sitten koko järjestelmä riskiä kasvateta ja siihen tuskin kukaan vastuullinen on valmis, demareista on vaikea sanoa vaikka sen tekisivät. Rahastot ovat järjestelmän omaa pääomaa, sitä vakuutta jonka järjestelmän maksuvalmius ja uskottavuus vaatii.
Rahastojen tuotoilla voidaan maksaa eläkkeitä silloin kun tuotot ovat hyviä. Näinhän tapahtui ennen finanssikriisiä, silloin saattoi myös syntyä se illuusio, että rahastoitu pääoma riittää tuleviinkin eläkkeisiin. Nyt tuotot ovat olleet pari kolme vuotta alhaisia, ja koko järjestelmän vakavaraisuus jo säädösten alarajalla, itse asiassa vakavaraisuusehtoa tilapäisesti alennettiin.
Eläkevastuut kasvaa edelleen kun isot ikäluokat eläköityy, eli paitsi, että sisäänmaksettavilla eläkemaksuilla pitää kattaa sen hetkiset eläkkeet, pitäisi niistä kyetä rahastoimaan vielä sitä vakavaraisuuden vaatimaa vakuutta. Kova tehtävä kun vielä maksajat vähenee.
Työttymyysmenot eivät rasita eläkevaroja, joten siinä mielessä ne eivät ole samassa asemassa jos vertaillaan julkisia menoja. Sotket ilmeisesti tahallasi, sillä niin tyhmä et voi olla, että niputat oikeasti sen maksetaanko ihmisille toimeentuloa eläkkeinä, työttömyyskorvauksina vai toimeentulotukien yms. tukien muodossa. Joten sen heoittosi jätän tuon tahallisuuden piikkiin ja enenpää kommentoimatta.
Lakisääteistä eläkeiän alarajaa nostamalla saatetaan lisätä joissain tilanteissa muita menoja, mutta silloin ne hoituu suoraan budjettirahoituksella eivätkä horjuta eläkejärjestelmää.
Ja aina pitää muistaa, että eläkejärjestelmän muutoksia ei saa tehdä tämän päivän tilanteen mukaan, vaan tulevaan varautuen. Nyt olisi syytä varautua totuttua matalampaan talouskasvuun kiihtyvän eläköitymisen oloissa, ja kaikin keinoin pitää eläkejärjestmän vakaus hyvänä. Siinä yksi varteenotettava keino on eläkeiän alarajan nosto, ei työttömyyskulujen siirto eläkejärjestelmän kontolle. Se kun olisi suoraa lainanottoa jälkipolviltamme. Mieluummin maksetaan työttömyyskulut silloin kun ne ovat ajankohtaisia, ei tulevaisuudelta lainaten, eikö vaanToki eläkejärjestelmän vakaus voidaan asettaa ensisijaiseksi ja maksaa ihmisten toimeentulo muilla keinoin kuten työttömyyskorvauksina. Mutta jollain lailla ne työttömyyskorvauksetkin pitää rahoittaa. Ne voidaan rahoittaa esim. korottamalla veroja tai ottamalla velkaa. Viime mainittu toimenpide tulee jälkipolvien maksettavaksi, edellinen leikkaa kulutuskysyntää. Jos yhteiskunnan kokonaismenot vähenevät eläkesäästöinä esim. miljardin, se miljardi menee sitten toiselta luukulta työttömyyskorvauksina yms.
Ymärsinkö siis oikein se, että sinusta eläkeikää pitää nostaa, jotta turvataan eläkejärjestelmän vakaus. Kysyn tätä siksi, että mikään puolueistamme eikä edes Matti Vanhanen hiihdettyään päin puuta ole esittänyt vielä tällaista perustetta eläkeiän alarajan nostamiseksi. Tähän asti nostoa on perusteltu vain luulotellulla työvoimapulalla.Huh huuh kirjoitti:
Tuota tyhmyyden määrää.
Jos eläkkeeelle siirrytään myöhemmin eläkerahat säästyy. Siis sinulle ei tarvitse maksaa eläkettä siltä ajalta kun ET OLE ELÄKKEELLÄ: Siis Sinun Eläkekuluista SÄÄSTYY kahden vuoden eläkemenot tuleville vuosille.
Ymmärrätkö?Eläkemenoja säästyy kahden vuoden verran per eläköiytyvä ikäluokka. Kysymys onkin vaan siitä, että millä konstilla nämä elävät sen kaksi vuotta. Uskolla, toivolla ja rakkaudellako? Jos työn määrä pysyy vakiona yhteiskunnassa, mitään helpotusta kokonaismenoihin ei tule. Menot ohjataan vain toisen sosiaaliluukun kautta. Tai sitten jätetään ihmiset oman onnensa varaan, jolloin eläkemenot kyllä vähenevät, kun nälkä ja sairastavuus alkavat niittää satoa.
lisää keskusteluun kirjoitti:
Pitää muistaa, että eläköitymistä on käytetty 90-luvun alun lamasta lähtien muun sosiaaliturvan korvikkeena, alhaisen lakisääteisen alarajan ansiosta eläkeputkea on hyödynnetty työttymyyden tilastolliseksi vähentämiseksi. Lipposen hallitusten työttömyyden puolitus lupausten lunastaminen saatiin nätisti hoidettua kun osa joukosta siirtyi ennenaikojaan eläkkeelle ja pois aktiivisesta työvoimasta. Alhainen eläkitymisiän alaraja on myös houkuttanut monia jäämään vapaaehtoisesti heti 62 vuotiaana pois työstä, eikä noiden luusereiden tilalle monestikkaan ole palkattu nuoria. Yritykset säästää julkisilla varoilla, sitähän tuollainen todellisuudessa on.
Eläkejärjestelmä ei kestä tuollaista jatkuvaa keinotekoista paisuttamista, se on rakennettu normaalin eläkeiän mukaan. Vaikka työttömyys saataisiin pois, monella on silti halu lähteä työelämästä mahdollisimman aikaisin. Sen ei tule tapahtua julkisin varoin pitämällä eläkeiän alarajaa alhaalla, vaan vapaaehtoisin eläkevakuutuksin jotka ihmiset itse tai työnantajat kustantavat.
Voi olla, että eläkeiän alarajan nosto joissain suhdannetilanteissa aiheuttaa muun sosiaaliturvan, esim työttömyysmenojen, kasvua, mutta silloin ihmiset eivät poistu pysyvästi työelämän palveluksesta, ja ovat käytettävissä tarvittaessa ja näin laajentavat eläkkeiden maksupohjaa.
Suurten ikäluokkien eläköidyttyä järjestelmän kustannusten maksajia on aiempaa vähemmän, eikä rahastoituja pääomia voida käyttää ilman vakuussäännösten höllentämistä. Niinpä järjestelmä elää kädestä suuhun tulevina vuosina, uutta pääomaa ei juuri kerry. Suuria ikäluokkia seuraa terveet ikäluokat, eli nykyiset 35-55 vuotiaat, jotka ovat olleet julkisen terveydenhuollon piirissä koko ikänsä, ksavoivat ympäristössä jossa vielä liikuttiin ja harrastettiin urheilua, he ovat päässeet työelämässä kevyemmällä fyysisellä taakalla ja siten ovat paljon terveempiä ja pitkäikäisempiä. Vaikka he kykenisivät maksamaan suurten ikäluokkien omahyväisenä omimat pitkät eläkkeet, heidän omien eläkkeidensä maksajana onkin sitten jo nettiajan pullamössösukupolvi, nykýiset lapset, nuoret alle 35 vuotiaat aikuiset, joiden fyysinen kunto on heikompi, liikunta vähäisempää ja elintasosairauksien todennäköisyys suurempi. Siihenkin aikaan tulee varautua päätöksin joita tehdään jo nyt.Jos työttömyys saataisiin pois, monella voi olla halua lähteä työelämästä mahdollisimman aikaisin. Se lienee ihan kiistatonta, kun katsoo yritysten johtajien eläksopimuksia ja niihin liittyviä kultaisia kädenpuristuksia. Jos tällainen esimerkki annetaan yritysten ylimmältä johtotasolta asti, niin ihmekös tuo, että alaisetkin haluavat päästä aiemmin eläkkeelle. Kun kutsut näitä siis luusereiksi, niin on todellakin hyvää pitää mielessä nämä lukuisat yritysjohtajat. Ehkä he ovat sitten niiden luusereiden ylintä kastia ja todellisia esimerkkiluusereita.
Jos työttömyys saataisiin pois, olen samaa mieltä siitä, että varhaista eläköitymistä ei siinä tilanteessa tule tukea julkisin varoin. Karmivimpia tapauksia ovat tietysti ne suurituloiset, jotka päästetään eläkkeelle 60 vuotiaina tai aikaisemmin. Hyvä esimerkki tästä on EKn puhemiehenä eläkeiän alarajan nostoa vaatinut Rautaruukin pääjohtaja. Itse lähtee ajoissa eläkkeelle ja nostaa sitten hirmuista eläkettä 63 vuoden iässä. Moraalinen paheksuntasi osuu ihan oikeaan, jos olet miettinyt nimenomaan tällaisia luusereita.
Työttömäksi kerran kuuskymmpisenä jäänyt ei tule sen jälkeen laajentamaan mitään pohjaa. Työnantajien haluttomuus palkata ikäihmisiä töihin on ollut niin ilmeinen, ettei sellaista ihmettä tule tapahtumaan, mikä tämän muuttaisi. Osa väestä pysyy työelämässä yli 63 vuoden ja ihan vapaaehtoisesti, mihin houkuttaa superkertymä. Se osa työväestä joka uupuu, ei lähde töihin, koska ei ole enää työhön kykene. Työnantajat tukevat tätä päätöstä, koska he eivät ota töihin työhön kykenemättömiä tai huonosti tuottavia työntekijöitä.
Nyt eletään vielä useita vuosia sellaista suhdannekautta, missä työttömyyden loppumisesta ei ole tietoakaan. Luultavasti siinä vaiheessa kun työttömyys alkaa laskea alle sadan tuhannen, ollaankin jo niissä vuosissa, missä nettoeläkepoistuma lähentyy nollaa eli kun suurten ikäluokkien ongelma tuli ja meni.- Vai kuinka
Mielipidepankki kirjoitti:
Sinulla on tässä sellainen olettama, että eläkeiän alarajan nostaminen laajentaisi rahoituspohjaa. Mihin tällainen olettama mahtaa perustua? Jos työn kokonaiskysyntä ei kasva, rahoituspohja ei laajene, vaikka eläkeikä poistettaisiin kokonaan. Rahoituspohja laajenee vain sitä kautta, että ihmisten ja yritysten tulot kasvavat.
tuolla alempana sinulle sanoi:
"..Jos jään eläkkeelle kuusikymppisenä, tai vaihtoehtoisesti kuusivitosena, niin onhan siinä huomattava ero mitä minä tulevia veronmaksajia ratkaisullani rahastan.Jäädessäni 60 v eläkkeelle eläke noin 1500 euroa kuussa. 12 kertaa 1500,kertaa viisi vuotta tekee yhteensä 90 tuhatta euroa. Tähän pitää vielä laskea lisäksi rahasumma jonka maksan 5 vuotta pitemmän työuran aikana veroja ja eläkemaksuja yhteiskunnalle. Olet luultuakin tyhmempi tomppeli jos et käsitä, että säästöjä syntyy, kun muistetaan, että eläkkeelle jääviä on vuosittain kymmeniä tuhansia.
30 tuhannen eläk. kohdalla liikutaan 4 miljard summissa.
Työurien jatkamisella on vielä se etu, että työperäisen maahan muuton tarve pienenee huomattavasti." Näinköhän on kirjoitti:
..Jos jään eläkkeelle kuusikymppisenä, tai vaihtoehtoisesti kuusivitosena, niin onhan siinä huomattava ero mitä minä tulevia veronmaksajia ratkaisullani rahastan.Jäädessäni 60 v eläkkeelle eläke noin 1500 euroa kuussa. 12 kertaa 1500,kertaa viisi vuotta tekee yhteensä 90 tuhatta euroa. Tähän pitää vielä laskea lisäksi rahasumma jonka maksan 5 vuotta pitemmän työuran aikana veroja ja eläkemaksuja yhteiskunnalle. Olet luultuakin tyhmempi tomppeli jos et käsitä, että säästöjä syntyy, kun muistetaan, että eläkkeelle jääviä on vuosittain kymmeniä tuhansia.
30 tuhannen eläk. kohdalla liikutaan 4 miljard summissa.
Työurien jatkamisella on vielä se etu, että työperäisen maahan muuton tarve pienenee huomattavasti.Tottakai yksilötasolla voi olla niin kuin sanot, mutta se edellyttää sitä, että voit jatkaa työssä ne viisi vuotta. Tilannehan voi olla se, että on olemassa tämä sinun työpaikkasi ja työnantajalla kaksi tarjokasta siihen. Toinen olet sinä, hiukan hitaammaksi tullut kuusikymppinen ja toinen on hyvin koulutettu, työkokemusta omaava kolmikymppinen. Nyt työnantaja alkaa pohtia sitä, jatkaako se sinun työsopimustasi vai yrittääkö päästä sinusta eroon vedoten tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin. Sitten kun nämä syyt helpottavat, työnantajasi palkkaakin sen kolmikymppisen. Miten sinä sitten elät sen viisi vuotta?
Toinen vaihtoehto on se, että työnanataja päätyy ottamaan jostain säälittävästä syystä sinut takaisin töihin ja jättää sen kolmikymppisen työttömäksi. Edelleen on vain yksi työpaikka. Jollain kai se kolmikymppinen kaverikin pitäisi kuitenkin elättää. Jos työtä ei tule tarjolle lisää, jompikumpi teistä on sitä vaille. Meniköhän vieläkään jakeluun?Vai kuinka kirjoitti:
tuolla alempana sinulle sanoi:
"..Jos jään eläkkeelle kuusikymppisenä, tai vaihtoehtoisesti kuusivitosena, niin onhan siinä huomattava ero mitä minä tulevia veronmaksajia ratkaisullani rahastan.Jäädessäni 60 v eläkkeelle eläke noin 1500 euroa kuussa. 12 kertaa 1500,kertaa viisi vuotta tekee yhteensä 90 tuhatta euroa. Tähän pitää vielä laskea lisäksi rahasumma jonka maksan 5 vuotta pitemmän työuran aikana veroja ja eläkemaksuja yhteiskunnalle. Olet luultuakin tyhmempi tomppeli jos et käsitä, että säästöjä syntyy, kun muistetaan, että eläkkeelle jääviä on vuosittain kymmeniä tuhansia.
30 tuhannen eläk. kohdalla liikutaan 4 miljard summissa.
Työurien jatkamisella on vielä se etu, että työperäisen maahan muuton tarve pienenee huomattavasti."Varmasti eläkemenot säästyvät, jos koko eläkesysteemi lopetettaisiin. En minä sitä kiistä. Jos ihmisten toimeentuloa ei haluta turvata, menoja säästyy. Lähdin itse siitä olettamasta, että yhteiskunnalla on halua pitää huolta jäsentensä toimeentulosta.
Jos on halua pitää huolta, niin ei kai siitä kovin paljon säästöjä synny, maksetaanko työttömän toimeentulo työttömyyskorvauksina vai eläkkeinä. Jos eläkeikää nostetaan kahdella vuodella, se tarkoittaa työttömyysoloissa sitä, että eläkkeen sijaan maksetaan kahden vuoden ajan työttömyyskorvausta. Se on ihan samantapainen systeemi, joka jo nyt ja josta käytetään nimitystä työttömyys- tai eläkeputki. Putken pituus vain kasvaisi. Kysyn, että mitä järkeä on kasvattaa tällaisen työttömyysputken pituutta?- taas väärin
Mielipidepankki kirjoitti:
Toki eläkejärjestelmän vakaus voidaan asettaa ensisijaiseksi ja maksaa ihmisten toimeentulo muilla keinoin kuten työttömyyskorvauksina. Mutta jollain lailla ne työttömyyskorvauksetkin pitää rahoittaa. Ne voidaan rahoittaa esim. korottamalla veroja tai ottamalla velkaa. Viime mainittu toimenpide tulee jälkipolvien maksettavaksi, edellinen leikkaa kulutuskysyntää. Jos yhteiskunnan kokonaismenot vähenevät eläkesäästöinä esim. miljardin, se miljardi menee sitten toiselta luukulta työttömyyskorvauksina yms.
Ymärsinkö siis oikein se, että sinusta eläkeikää pitää nostaa, jotta turvataan eläkejärjestelmän vakaus. Kysyn tätä siksi, että mikään puolueistamme eikä edes Matti Vanhanen hiihdettyään päin puuta ole esittänyt vielä tällaista perustetta eläkeiän alarajan nostamiseksi. Tähän asti nostoa on perusteltu vain luulotellulla työvoimapulalla.Eläkeiän nostoa on perusteltu julkisen sektorin kustannusten rahoituksen turvaamiseksi yhtenä osana työurien pidentämistoimia. Eläköityminen lisää julkisen sektorin menoja ja niille on löydettävä rahoitus, muuten jätämme lapsillemme velan jonka itse teemme. Olet tainnut itse hiihtää puuta päin kun väität työvoimapulan olevan keskeinen argumentti. En tiedä missä umpiossa elät kun noin huonosti uutisia ymmärrät, nyt minullekin alkaa valjeta miksi niin usein olet aivan pihalla tästä ajasta, näemmä olet jopa lukutaidoton.
- esimerkeistäsi
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos työttömyys saataisiin pois, monella voi olla halua lähteä työelämästä mahdollisimman aikaisin. Se lienee ihan kiistatonta, kun katsoo yritysten johtajien eläksopimuksia ja niihin liittyviä kultaisia kädenpuristuksia. Jos tällainen esimerkki annetaan yritysten ylimmältä johtotasolta asti, niin ihmekös tuo, että alaisetkin haluavat päästä aiemmin eläkkeelle. Kun kutsut näitä siis luusereiksi, niin on todellakin hyvää pitää mielessä nämä lukuisat yritysjohtajat. Ehkä he ovat sitten niiden luusereiden ylintä kastia ja todellisia esimerkkiluusereita.
Jos työttömyys saataisiin pois, olen samaa mieltä siitä, että varhaista eläköitymistä ei siinä tilanteessa tule tukea julkisin varoin. Karmivimpia tapauksia ovat tietysti ne suurituloiset, jotka päästetään eläkkeelle 60 vuotiaina tai aikaisemmin. Hyvä esimerkki tästä on EKn puhemiehenä eläkeiän alarajan nostoa vaatinut Rautaruukin pääjohtaja. Itse lähtee ajoissa eläkkeelle ja nostaa sitten hirmuista eläkettä 63 vuoden iässä. Moraalinen paheksuntasi osuu ihan oikeaan, jos olet miettinyt nimenomaan tällaisia luusereita.
Työttömäksi kerran kuuskymmpisenä jäänyt ei tule sen jälkeen laajentamaan mitään pohjaa. Työnantajien haluttomuus palkata ikäihmisiä töihin on ollut niin ilmeinen, ettei sellaista ihmettä tule tapahtumaan, mikä tämän muuttaisi. Osa väestä pysyy työelämässä yli 63 vuoden ja ihan vapaaehtoisesti, mihin houkuttaa superkertymä. Se osa työväestä joka uupuu, ei lähde töihin, koska ei ole enää työhön kykene. Työnantajat tukevat tätä päätöstä, koska he eivät ota töihin työhön kykenemättömiä tai huonosti tuottavia työntekijöitä.
Nyt eletään vielä useita vuosia sellaista suhdannekautta, missä työttömyyden loppumisesta ei ole tietoakaan. Luultavasti siinä vaiheessa kun työttömyys alkaa laskea alle sadan tuhannen, ollaankin jo niissä vuosissa, missä nettoeläkepoistuma lähentyy nollaa eli kun suurten ikäluokkien ongelma tuli ja meni.Unohdit yhden merkittävän esimerkin varhaisesta eläköitymisestä, ay-johtajat. Lauri Ihalainen lähti kuusikymppisenä eikä ole ainut. Koetappa ottaa esimerkkisi tasapuolisemmin, sillä näillä työläisten omilla johtajilla on varmasti suurempi painoarvo esimerkin antajana kuin yritysjohtajilla.
- Näinköhän on
Mielipidepankki kirjoitti:
Tottakai yksilötasolla voi olla niin kuin sanot, mutta se edellyttää sitä, että voit jatkaa työssä ne viisi vuotta. Tilannehan voi olla se, että on olemassa tämä sinun työpaikkasi ja työnantajalla kaksi tarjokasta siihen. Toinen olet sinä, hiukan hitaammaksi tullut kuusikymppinen ja toinen on hyvin koulutettu, työkokemusta omaava kolmikymppinen. Nyt työnantaja alkaa pohtia sitä, jatkaako se sinun työsopimustasi vai yrittääkö päästä sinusta eroon vedoten tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin. Sitten kun nämä syyt helpottavat, työnantajasi palkkaakin sen kolmikymppisen. Miten sinä sitten elät sen viisi vuotta?
Toinen vaihtoehto on se, että työnanataja päätyy ottamaan jostain säälittävästä syystä sinut takaisin töihin ja jättää sen kolmikymppisen työttömäksi. Edelleen on vain yksi työpaikka. Jollain kai se kolmikymppinen kaverikin pitäisi kuitenkin elättää. Jos työtä ei tule tarjolle lisää, jompikumpi teistä on sitä vaille. Meniköhän vieläkään jakeluun?.. ole kysymys ,sillä jo nyt työnantaja kyselee ammattitaitoisia työntekijöitä yritykseensä, mutta toistaiseksi tuloksetta.
Kysyntää on sekä nuorilla, että vanhoilla, kunhan on ammattitaitoa ja halu tehdä töitä.Se on tätä päivää.
jo nyt maan talous elpyy 4% vuosivauhdilla ja vientivetoiset yritykset valmistautuvat uusiin investointeihin.
Sinä rakentelet ja sepität sossuilta oppimaasi poliittista "ilosanomaasi" pahimman vaihtoehdon pohjalta, ikään kuin koettu historian syvin olisi vuosikymmenestä toiseen jatkuva olotila korkeine työttömyyslukuineen. taas väärin kirjoitti:
Eläkeiän nostoa on perusteltu julkisen sektorin kustannusten rahoituksen turvaamiseksi yhtenä osana työurien pidentämistoimia. Eläköityminen lisää julkisen sektorin menoja ja niille on löydettävä rahoitus, muuten jätämme lapsillemme velan jonka itse teemme. Olet tainnut itse hiihtää puuta päin kun väität työvoimapulan olevan keskeinen argumentti. En tiedä missä umpiossa elät kun noin huonosti uutisia ymmärrät, nyt minullekin alkaa valjeta miksi niin usein olet aivan pihalla tästä ajasta, näemmä olet jopa lukutaidoton.
Työurien pidentämisestä voisi seurata julkisten menojen peinenemistä, jos se paikkaisi oletettua työvoimapulaa. Tällainen tavoite on siten vain seuraus päätavoitteesta eli työvoimapulan pelastusoperaatiosta. Jos työn kysyntä pysyy työn tarjontaa pienempänä, työurien pidentämisestä ei ole hyötyä, jos oletetaan, että työttömyydestä aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat yhtä suuret kuin eläkkeistä johtuvat.
Kerrataan nyt vielä: Työurien pidentäminen alkaa tehota vasta sellaisessa tilanteessa, missä työn kysyntä on työn tarjontaa suurempi olettaen, että työttömyys- ja eläkemenen aiheuttavat yhteiskunnalle yhtä suuria menoja. Jos ne aiheuttavat yhtä suuria menoja, eroa syntyy vain siitä, miltä luukulta yhteiskunnan varoja maksetaan kansalaisille.
Heti kun työn kysyntä ylittää työn tarjonnan, tilanne muuttuu toiseksi. Siinä tilanteessa työurien pidentäminen toimii niin kuin kerrot. Ei ennen sitä. Nyt vaan ei ole esitetty näyttöä siitä, kasvaako työn tarjonta kysyntää suuremmaksi ja jos kasvaa, niin milloin tämä tapahtuu. Tähän kysymykseen ei näytä olevan halua vastata tälläkään palstalla, vaikka se on asiassa kaikkein keskeisin.Näinköhän on kirjoitti:
.. ole kysymys ,sillä jo nyt työnantaja kyselee ammattitaitoisia työntekijöitä yritykseensä, mutta toistaiseksi tuloksetta.
Kysyntää on sekä nuorilla, että vanhoilla, kunhan on ammattitaitoa ja halu tehdä töitä.Se on tätä päivää.
jo nyt maan talous elpyy 4% vuosivauhdilla ja vientivetoiset yritykset valmistautuvat uusiin investointeihin.
Sinä rakentelet ja sepität sossuilta oppimaasi poliittista "ilosanomaasi" pahimman vaihtoehdon pohjalta, ikään kuin koettu historian syvin olisi vuosikymmenestä toiseen jatkuva olotila korkeine työttömyyslukuineen.Meillä on liki 300 000 työtöntä ja sinä väität, että meillä on samanaikaisesti huutava työvoimapula, joka vain pahenee. Nämä sadat tuhannet ovat siis ammattitaidottomia ja haluttomia. Jos näin, yhteiskunnassa on jotain todella pahasti vialla. Meillä on ennenkin ollut paljon työttömiä, mutta jostain kumman syystä nämä ovat sitten kuitenkin haluttomuudestaan ja ammattotaidottumuudestaan huolimatta alkaneet kelvata toisin kuin sinä nyt väität.
- Niinpä niin
en ymmärrä kirjoitti:
Mistä ihmeestä sinä oikein puhut. Pääoman tuottoon kosketaan silloin kun se on riittävä. Itse pääomaan ei kosketa, sillä sitä on vielä ainakin 15 vuotta kasvatettava jotta vastuilla on vakuus. Jos rahastojen arvo kohosikin nyt 20 miljardia, niin se laski samanverran ja enemmänkin 2008-2009. Eli nyt palataan sille tasolle josta lähdettiin, ja tilapäiset helpotukset vakuusvaateisiin voidaan poistaa.
Meidän järjestelmä on osin rahastoiva, ei täysin rahastoiva eikä täysin jakojärjestelmä. Rahastoinnille on lakisääteinen perusta.
Eläkerahastot ovat puskuri, jolla varmistetaan, että kaikissa tilasteissa eläkevastuut katetaan, siis eläkeläisille maksetaan luvatut eläkkeet. Se, mikä rahaston koko on, määräytyy kunkin eläkeyhtiön eläkevastuista, niistä tietty osuus pitää olla rahastoituna jotta järjestelmän vakaus on turvattu. Rahastoja ruvetaan purkamaan joskus vuoden 2030 jälkeen kun eläkevastuut alkavat pikkuhiljaa vähentyä suurten ikäluokkien siirtyessä pilven reunalle. Tilanteen on oletettu olevan pahimmillaan 2025 - 2030 jolloin vanhushuoltosuhteemme tulee Euroopan korkeimmaksi (ennuste 41 %). Siihen saakka järjestelmään pitää pumpata uutta rahaa koko ajan, sen jälkeen voidaan ruveta syömään pääomiakin järjestelmän heikkenemättä. Toki aivan tuon huipun kohdalla voidaan rahastointiastetta laskea lähemmäs nollaa, mutta aina sillä on oltava puskuri esim. nähdyn kaltaisten finanssikriisien varalle. Jos tuota puskuria ei olisi, saattaisi koko järjestelmä romahtaa kuten vaikkapa Kreikassa on käymässä. Silloin eläkkeitä jouduttaisiin leikkaamaan rajusti ja menemään puhtaaseen jakojärjestelmään, eli vanhuksien eläkkeet maksettaisiin vain kulloisistakin sisääntulevista eläkemaksuista. Olet todella vastuuton eläjä jos tuollaista edes kepukaunassasi ehdotat.Yritän vielä kerran. Demokraattinen yhteiskunta perustuu niin sanottuihin yhteiskuntasopimuksiin ja mitä monimutkaisempi on yhteiskunta, sitä moninaisempia nämä sopimukset ovat.
Työeläkesopimus perustuu siihen sopimukseen, että työtätekevät ja yrittäjät siirtävät osan tuloistaan eläkejärjestelmiin ja saavat sitten eläkkeitä työvuosien jälkeen, suhteessa siihen mitä ovat maksaneetkin. Koska elinaikakerroin on merkittävästi muuttunut, työeläkemaksut eivät laskennallisesti riitä koko elinkaaren ajaksi nyt työiässä oleville. Koska sopimus on sopimus, silloin elinaikakerroin leikkaa eläkkeitä laskennallisesti, mikäli ihmiset haluavat jäädä eläkkeelle 63., eikä jatka työntekoa 65.. Tämä on aika simppeli juttu. Ongelmalliseksi tilanne muuttuu, jos muutamme eläkeikää, koska silloin törmäämme varsin vaikeisiin eettisiin ongelmiin. Täytyy pohtia, onko moraalisesti oikein leikata niiden ihmisten eläketuloa, jotka ovat vajaatyökykyisiä ja työttömiä? Eläkeiän nostaminen kun leikkaa nimenomaan heidän eläkekertymäänsä, joiden jaksaminen tai työtilanne ovat heikkoja, koska työelämässä olisi sinniteltävä kaksi vuotta pitempään. Uusi tilanne johtaa laskentatavan muuttumiseen ja näin eläkekertymää on tietenkin kasvatettava pidempään.
Työeläkerahastojen kasvattaminen on toki mahdollista, niiden avulla voidaan varautua vaikkapa ydinyöhön, mutta tämä ei muuta sitä sopimusmallia joka on järjestelmän perustalla. Ihmiset maksavat siis osan eläkkeistään palkkatuloistaan, miten sitten niiden tulouttaminen aikanaan järjestetään, on järjestelmän ongelma.
Työeläkerahastojen itsevaltius ja sääntöjen omavaltainen muuttelu ei ole demokratian mukaista, eikä oikeinkaan, rahastothan pelaavat toisten rahoilla. Myöskään hallituksella ei ole valtuuksia näiden rahojen suhteen, ne ovat erillisiä järjestelmiä. Jos yhteiskunnallista moraalia pohtisi laajemmin, niin silloin työeläkerahastojen rahojen käyttöä ja niin vaikutusta yhteiskunta- ja talouspolitiikkaan tulisi tietenkin pohtia kriittisesti, näin ei kuitenkaan ole haluttu tehdä. Meillä on siis miljardien rahastoja, jotka toimivat ilman riittävää valvontaa ja pidetään itsestään selvänä, ettei rahastojen tarvitse muuta kuin kasvaa. - Transit_mies
Niinpä niin kirjoitti:
Yritän vielä kerran. Demokraattinen yhteiskunta perustuu niin sanottuihin yhteiskuntasopimuksiin ja mitä monimutkaisempi on yhteiskunta, sitä moninaisempia nämä sopimukset ovat.
Työeläkesopimus perustuu siihen sopimukseen, että työtätekevät ja yrittäjät siirtävät osan tuloistaan eläkejärjestelmiin ja saavat sitten eläkkeitä työvuosien jälkeen, suhteessa siihen mitä ovat maksaneetkin. Koska elinaikakerroin on merkittävästi muuttunut, työeläkemaksut eivät laskennallisesti riitä koko elinkaaren ajaksi nyt työiässä oleville. Koska sopimus on sopimus, silloin elinaikakerroin leikkaa eläkkeitä laskennallisesti, mikäli ihmiset haluavat jäädä eläkkeelle 63., eikä jatka työntekoa 65.. Tämä on aika simppeli juttu. Ongelmalliseksi tilanne muuttuu, jos muutamme eläkeikää, koska silloin törmäämme varsin vaikeisiin eettisiin ongelmiin. Täytyy pohtia, onko moraalisesti oikein leikata niiden ihmisten eläketuloa, jotka ovat vajaatyökykyisiä ja työttömiä? Eläkeiän nostaminen kun leikkaa nimenomaan heidän eläkekertymäänsä, joiden jaksaminen tai työtilanne ovat heikkoja, koska työelämässä olisi sinniteltävä kaksi vuotta pitempään. Uusi tilanne johtaa laskentatavan muuttumiseen ja näin eläkekertymää on tietenkin kasvatettava pidempään.
Työeläkerahastojen kasvattaminen on toki mahdollista, niiden avulla voidaan varautua vaikkapa ydinyöhön, mutta tämä ei muuta sitä sopimusmallia joka on järjestelmän perustalla. Ihmiset maksavat siis osan eläkkeistään palkkatuloistaan, miten sitten niiden tulouttaminen aikanaan järjestetään, on järjestelmän ongelma.
Työeläkerahastojen itsevaltius ja sääntöjen omavaltainen muuttelu ei ole demokratian mukaista, eikä oikeinkaan, rahastothan pelaavat toisten rahoilla. Myöskään hallituksella ei ole valtuuksia näiden rahojen suhteen, ne ovat erillisiä järjestelmiä. Jos yhteiskunnallista moraalia pohtisi laajemmin, niin silloin työeläkerahastojen rahojen käyttöä ja niin vaikutusta yhteiskunta- ja talouspolitiikkaan tulisi tietenkin pohtia kriittisesti, näin ei kuitenkaan ole haluttu tehdä. Meillä on siis miljardien rahastoja, jotka toimivat ilman riittävää valvontaa ja pidetään itsestään selvänä, ettei rahastojen tarvitse muuta kuin kasvaa.Kun hallitus on nostanut esiin työeläkeiän alarajan nostamisen, niin se on tehty periaatteen tasolla, jotta työuria olisi varmasti mahdollista pidentää niin paljon kuin 15-20 vuoden kuluttua on ilmeisesti pakko saada pidennetyksi.
Kaikkia muitakinb keinoja käytetään, mm. työterveyshuollon parantamista, työilmapiirien kohentamista, jne. ja myös Mielipidepankin usein mainitsemia porkkanoita, eli parempia eläke-etuja, mitä pidempään kukin on vapaaehtoisesti töissä. Nämä porkkanathan ulottuvat nykyiselläänkin jo 68 ikävuoteen saakka.
Vajaakykyisten ja tyuöttömien eläke-etujen leikkaamisesta hallitus ei ole puhunut mitään. Ei myöskään eläkemaksuista eikä uusista eliniän kertoimista. Eläkemaksujen korotuskin on vielä täysin avoinna, kun kyse on vain periaatteesta, että eläkkeelle siirryttäisi muutama vuosi myöhemmin kuin tähän asti, jottei huoltosuhde huononisi niin paljoa, että tuloveron veropohja pettää.
Eettisiä ja moraalisia ongelmia hallituksen periaate-esityksessä ei toistaiseksi siis ole, ellei niitä sinne kuvitella. Hallituksen alkuperöinen ideahan on tehdä nyt päätös asian valmistelusta, jotta konkreettiset esitykset saataisi aikaiseksi niin, että eläkemuutoksille tulisi myös riittävä ylimenokausi, jottei kukaan kokisi etujaan loukatun.
Ei tällaqisia asioita pitäisi ryhtyä populistisesti värittämään tunteen tasolla ja demonisoimaan hallituksen aikomuksia miksikään työkyvyttömien etujen leikkaukseksi, koska eihän sellaista ole kukaan missään edes suunnittelemassa. - Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
Työurien pidentämisestä voisi seurata julkisten menojen peinenemistä, jos se paikkaisi oletettua työvoimapulaa. Tällainen tavoite on siten vain seuraus päätavoitteesta eli työvoimapulan pelastusoperaatiosta. Jos työn kysyntä pysyy työn tarjontaa pienempänä, työurien pidentämisestä ei ole hyötyä, jos oletetaan, että työttömyydestä aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat yhtä suuret kuin eläkkeistä johtuvat.
Kerrataan nyt vielä: Työurien pidentäminen alkaa tehota vasta sellaisessa tilanteessa, missä työn kysyntä on työn tarjontaa suurempi olettaen, että työttömyys- ja eläkemenen aiheuttavat yhteiskunnalle yhtä suuria menoja. Jos ne aiheuttavat yhtä suuria menoja, eroa syntyy vain siitä, miltä luukulta yhteiskunnan varoja maksetaan kansalaisille.
Heti kun työn kysyntä ylittää työn tarjonnan, tilanne muuttuu toiseksi. Siinä tilanteessa työurien pidentäminen toimii niin kuin kerrot. Ei ennen sitä. Nyt vaan ei ole esitetty näyttöä siitä, kasvaako työn tarjonta kysyntää suuremmaksi ja jos kasvaa, niin milloin tämä tapahtuu. Tähän kysymykseen ei näytä olevan halua vastata tälläkään palstalla, vaikka se on asiassa kaikkein keskeisin.Työn kysyntä kasvaa etenkin hoivapalvelujen alueella ja terveydenhuollossakin, kun väestön keski-ikä kasvaa. Myös yksityisellä puolella on varmasti odotettavissa työn kysynnän kasvua talouskasvun myötä ainakin 15-20 vuoden aikavälillä.
Samaan aikaan työn tarjonta pienenee, kun työiässä olevat ikäluoikat pienenevät.
Tämä on asetelma, joka ei mitään jossittelua kaipaa, kun työn kysyntä tulee ilman muuta olemaan suurempaa kuin työn vuosi vuodelta vähenevä tarjonta. - Niinpä niin
Transit_mies kirjoitti:
Kun hallitus on nostanut esiin työeläkeiän alarajan nostamisen, niin se on tehty periaatteen tasolla, jotta työuria olisi varmasti mahdollista pidentää niin paljon kuin 15-20 vuoden kuluttua on ilmeisesti pakko saada pidennetyksi.
Kaikkia muitakinb keinoja käytetään, mm. työterveyshuollon parantamista, työilmapiirien kohentamista, jne. ja myös Mielipidepankin usein mainitsemia porkkanoita, eli parempia eläke-etuja, mitä pidempään kukin on vapaaehtoisesti töissä. Nämä porkkanathan ulottuvat nykyiselläänkin jo 68 ikävuoteen saakka.
Vajaakykyisten ja tyuöttömien eläke-etujen leikkaamisesta hallitus ei ole puhunut mitään. Ei myöskään eläkemaksuista eikä uusista eliniän kertoimista. Eläkemaksujen korotuskin on vielä täysin avoinna, kun kyse on vain periaatteesta, että eläkkeelle siirryttäisi muutama vuosi myöhemmin kuin tähän asti, jottei huoltosuhde huononisi niin paljoa, että tuloveron veropohja pettää.
Eettisiä ja moraalisia ongelmia hallituksen periaate-esityksessä ei toistaiseksi siis ole, ellei niitä sinne kuvitella. Hallituksen alkuperöinen ideahan on tehdä nyt päätös asian valmistelusta, jotta konkreettiset esitykset saataisi aikaiseksi niin, että eläkemuutoksille tulisi myös riittävä ylimenokausi, jottei kukaan kokisi etujaan loukatun.
Ei tällaqisia asioita pitäisi ryhtyä populistisesti värittämään tunteen tasolla ja demonisoimaan hallituksen aikomuksia miksikään työkyvyttömien etujen leikkaukseksi, koska eihän sellaista ole kukaan missään edes suunnittelemassa.Asia on varsin yksinkertainen, mikäli eläkeikiä nostetaan, silloin työllistetyt ja työkykyiset tekevät pari vuotta pidempään töitä, tämä lienee selvä. Mutta jos eläkeikää nostetaan, niin silloin myös työeläkemaksut mitoitetaan tämän noston mukaisesti, sen vuoksihan siirtymäaika on välttämätön. Nykyisin työssä pidempään käyneiden maksut ovat mitoitettu nykyisen järjestelmän puitteisiin. Kun työeläkemaksujen määrä siis mitoitettaisiin uudelleen, näin osalla jäisi maksuosuus vajaaksi ja koska työeläkemaksut maksetaan henkilökohtaisen maksuosuuden mukaan, silloin kärsisivät he, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia ja/tai työkykyä maksaa täyttä omavastuu osuutta. Aina kun eläkeikää nostetaan, yhä useampi eläköityy ennen virallista eläkeikää, vaikka yleinen eläköitymisikä suhteellisesti nousisi. Tämä varsin erikoinen piirre johtuu siitä, etteivät ihmiset ole kaikki samanlaisia jaksamisensa suhteen ja myös työttömyys on osalla ongelmana, se on sitä myös tulevaisuudessa.
On varsin merkillistä, ettei näistä ongelmista puhuta, koska hallituksen tiedossa on aivan varmasti se, että väliinputoajien joukko on melkoinen, se on sitä jo nyt. Eettiset ja moraaliset ongelmat eivät poistu siten, ettei niitä nähdä ja niistä ei puhuta. Nykyhallituksen lakiesityksetkin ovat varsin heikosti tehtyjä, missään tapauksessa tämän tasoisen ryhmän ei tulisi sorkkia järjestelmää, josta heillä ei ilmaisesti tietoa ole riittävästi. - Transit_mies
Niinpä niin kirjoitti:
Asia on varsin yksinkertainen, mikäli eläkeikiä nostetaan, silloin työllistetyt ja työkykyiset tekevät pari vuotta pidempään töitä, tämä lienee selvä. Mutta jos eläkeikää nostetaan, niin silloin myös työeläkemaksut mitoitetaan tämän noston mukaisesti, sen vuoksihan siirtymäaika on välttämätön. Nykyisin työssä pidempään käyneiden maksut ovat mitoitettu nykyisen järjestelmän puitteisiin. Kun työeläkemaksujen määrä siis mitoitettaisiin uudelleen, näin osalla jäisi maksuosuus vajaaksi ja koska työeläkemaksut maksetaan henkilökohtaisen maksuosuuden mukaan, silloin kärsisivät he, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia ja/tai työkykyä maksaa täyttä omavastuu osuutta. Aina kun eläkeikää nostetaan, yhä useampi eläköityy ennen virallista eläkeikää, vaikka yleinen eläköitymisikä suhteellisesti nousisi. Tämä varsin erikoinen piirre johtuu siitä, etteivät ihmiset ole kaikki samanlaisia jaksamisensa suhteen ja myös työttömyys on osalla ongelmana, se on sitä myös tulevaisuudessa.
On varsin merkillistä, ettei näistä ongelmista puhuta, koska hallituksen tiedossa on aivan varmasti se, että väliinputoajien joukko on melkoinen, se on sitä jo nyt. Eettiset ja moraaliset ongelmat eivät poistu siten, ettei niitä nähdä ja niistä ei puhuta. Nykyhallituksen lakiesityksetkin ovat varsin heikosti tehtyjä, missään tapauksessa tämän tasoisen ryhmän ei tulisi sorkkia järjestelmää, josta heillä ei ilmaisesti tietoa ole riittävästi.Pääasiahan olisi nyt puhuminen eikä pelkkä vastustamisella uhoaminen, mitä sdp harrastaa.
Hallituksen tavoitehan ei ole eläkeiän nostaminen, vaan hyvinvointipalvelujen takaaminen, johon ei ilman työurien pidentämistä pystytä, kun huoltosuhde huononee.
On aika ala-arvoista, jos sdp ottaa "väliinputoajat" pelinappuloikseen vaaleissa eikä ryhdy avoimeen keskusteluun itse asiasta, joka on hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen säilyttäminen huoltosuhteen heiketessä ja talouskasvun pysyessä maltillisena. - Näin oN
Mielipidepankki kirjoitti:
Meillä on liki 300 000 työtöntä ja sinä väität, että meillä on samanaikaisesti huutava työvoimapula, joka vain pahenee. Nämä sadat tuhannet ovat siis ammattitaidottomia ja haluttomia. Jos näin, yhteiskunnassa on jotain todella pahasti vialla. Meillä on ennenkin ollut paljon työttömiä, mutta jostain kumman syystä nämä ovat sitten kuitenkin haluttomuudestaan ja ammattotaidottumuudestaan huolimatta alkaneet kelvata toisin kuin sinä nyt väität.
pilaamia pientä vanhuuserläkettä odottavia työkyvyttömiä on 300 000 työtöntä.
Noita työttömistä on edes jotenkuten työkykyisiä noin 10%. Siinä se työttömien reserviarmeija on.
Mene ja katsele vaikka siellä hesan kadulla minkälaita työvoimaa se on jota sinä koko ajan junkkaat työttöminä. katso itse kuinka työkykyistä' se on! Monellako on pullo kädessä. Missä kunnossa ne näyttäytyy?
Lipponen teki noille ihmisille sellaisen tempun että se on menetty sukupolvi joka tuolla työttömien kirjoilla on!!!! Transit_mies kirjoitti:
Työn kysyntä kasvaa etenkin hoivapalvelujen alueella ja terveydenhuollossakin, kun väestön keski-ikä kasvaa. Myös yksityisellä puolella on varmasti odotettavissa työn kysynnän kasvua talouskasvun myötä ainakin 15-20 vuoden aikavälillä.
Samaan aikaan työn tarjonta pienenee, kun työiässä olevat ikäluoikat pienenevät.
Tämä on asetelma, joka ei mitään jossittelua kaipaa, kun työn kysyntä tulee ilman muuta olemaan suurempaa kuin työn vuosi vuodelta vähenevä tarjonta.Minusta on ihan kiistatonta, että kysyntä kasvaa mainitsemillasi alueilla eli vanhuspalveluissa ja terveydenhuollossa. Näistä palveluista on vastannut kuitenkin pääosin julkinen sektori. Jos palvelujen kysynnän kasvu heijastuu työn kysynnän kasvun lisääntymiseen, se tarkoittaa sitä, että julkisten palvelujen rahoitustarve kasva. Mistä se rahoitetaan, jos yksityisen sektorin tuotteiden ja erityisesti vientituotteiden kysyntä ei samanaikaisesti kasva?
Työvoiman määrä vähenee vuosi vuodelta, koska eläkepoistuma on työelämään tulevia ikäluokkia suurempi. Mutta ei se niin papljon suurempi ole, että 300 000 työttömän reservi on hetkessä kurottu umpeen. Siihen menee helposti parikymmentä vuotta edellyttäen, että talouskasvu jatkuu edes kohtuullisena eikä uusia lamoja tule.
Olen peräänkuuluttanut sinultakin tarkempia laskelmia ja perusteluja tulevan työvoimapulan suuruudelle ja ajankohdalle. Sellaista et ole kyennyt vielä esittämään. Yhteiskunnallisen päätöksenteon ei tule perustua arvailuille ja otaksumille vaan realistisille laskelmille. Ei siis riitä, että joku hokee päivästä toiseen työvoimapulan tulevan, vaan pitää olla jotain paljon enemmän. Sitä juuri olen tässä kaivannut. Jos sellaista esitetään, olen tietysti valmis muuttamaan omia näkemyksiäni.Transit_mies kirjoitti:
Pääasiahan olisi nyt puhuminen eikä pelkkä vastustamisella uhoaminen, mitä sdp harrastaa.
Hallituksen tavoitehan ei ole eläkeiän nostaminen, vaan hyvinvointipalvelujen takaaminen, johon ei ilman työurien pidentämistä pystytä, kun huoltosuhde huononee.
On aika ala-arvoista, jos sdp ottaa "väliinputoajat" pelinappuloikseen vaaleissa eikä ryhdy avoimeen keskusteluun itse asiasta, joka on hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen säilyttäminen huoltosuhteen heiketessä ja talouskasvun pysyessä maltillisena.Päättelysi siitä, että hyvinvointipalveluja ei voida taata ilam työurien pidentämistä on varsin omituinen. Se on sinänsä oikea, mutta ei varaukseton. Tämä johtuu siitä, että työurien pidentyminen ei synny millään lailla tai hallinnollisella päätöksellä. Työurat voivat pidentyä vain ja ainostaan sen kautta, että Suomessa riittää työtä, josta joku kykenee maksamaan palkkaa. Vasta sittten kun palkanmaksukyky kasvaa niin paljon, että työtä kysytään enemmän kuin mitä sen tarjonta on, syntyy tarve työurien pidentymiselle.
Olennaisinta olisi siis ensin tarkastella sitä, onko meillä tiedossa sellainen aika, jolloin työn kysyntä ylittää sen tarjonnan. Kun työttömien reservin koko on niin suuri kuin on, tällaisen tilanteen syntyminen edellyttäisi voimakasta talouskasvu, mitä taas ei ole pidetty kovin realistisena.
Sinä pudotat olettamuksiesi välistä niin tärkeitä asioita, ettei väitteisi voi ottaa todesta. Nämä asiat ovat tulevan talouskasvun suuruus ja työn kysynnä ja tarjonnan kehitys sekä nettoeläkepoistuman suhde työttmien määrään. Nämä ovat niitä laskennallisia suureita, joista pitäisi osata esittää perusteltu ensin näkemys. Jos sen jälkeen päädytään siihen, että meille tulee jonakin ajankohtana pulaa työvoimasta, on täysin hyväksyttyä alkaa miettiä työurien pidentämistä myös eläkeikän alarajaa nostamalla.
Minä olen täysin avoin kaikille mahdollisuuksille, mutta se ei voi perustua siihen, että joku vain otaksuu tai väittää, että meille syntyy työvoimapulaa. Siis rohkeasti vaan esittämään perusteltuja laskelmia.Näin oN kirjoitti:
pilaamia pientä vanhuuserläkettä odottavia työkyvyttömiä on 300 000 työtöntä.
Noita työttömistä on edes jotenkuten työkykyisiä noin 10%. Siinä se työttömien reserviarmeija on.
Mene ja katsele vaikka siellä hesan kadulla minkälaita työvoimaa se on jota sinä koko ajan junkkaat työttöminä. katso itse kuinka työkykyistä' se on! Monellako on pullo kädessä. Missä kunnossa ne näyttäytyy?
Lipponen teki noille ihmisille sellaisen tempun että se on menetty sukupolvi joka tuolla työttömien kirjoilla on!!!!Työttömien joukossa on varmasti syrjäytyneitä ja heitä on erityisesti pitkäaikaistyöttömien joukossa. Mutta eihän tämä ole mikään ongelma työllistämisen kannalta tilanteessa, missä työn kysyntä ei ole erityisen suurta. Avoimiksi tuleista työpaikoista täytetään työministeriön tilastojen mukaan samantien kuukauden sisällä suunnilleen kaikki. Avoimien työpaikkojen ja ylipäätään työpaikkojen määrä ei ole kuitenkaan noussut lamaa edeltävälle tasollekaan. Nuorisotyöttömyys on pitemmällä tähtäimellä suurin ongelma, mikä kai myönnetään kaikissa puolueissa. Sekö on Lipposen vika?
Kun puhut menetystä sukupolvesta, se ei ole mikään ongelma siinä tilanteessa, joka koskee työvoimapulaa. Kukaanhan ei usko työvoimapulan syntyvän nyt vaan vasta 10-15 vuoden kuluttua. 1990-luvun pitkäaikaistyöttömät ovat siinä vaiheessa joko haudassa tai eläkkeellä. Miten Lipponen voi vaikuttaa vielä vuoden 2025 tilanteeseen?
Lipposen hallituskaudella työttömyys saatiin noin puolitettua. Se tulos ei ole kovin huono ja todistaa ainakin sen, ettei läheskään kaikilla ole ollut pullo kädessä niin pahasti, etteivät työnantajat olisi ottaneet heitä töihin. Perusongelmahan vuotta 2025 ajatellen on tässä suhteessa se, menetetäänkö se sukupolvi, joka nyt potee nuorisotyöttömyyttä. Onko se sitten Vanhasen, Kiviniemen ja Kataisen vika?- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
Päättelysi siitä, että hyvinvointipalveluja ei voida taata ilam työurien pidentämistä on varsin omituinen. Se on sinänsä oikea, mutta ei varaukseton. Tämä johtuu siitä, että työurien pidentyminen ei synny millään lailla tai hallinnollisella päätöksellä. Työurat voivat pidentyä vain ja ainostaan sen kautta, että Suomessa riittää työtä, josta joku kykenee maksamaan palkkaa. Vasta sittten kun palkanmaksukyky kasvaa niin paljon, että työtä kysytään enemmän kuin mitä sen tarjonta on, syntyy tarve työurien pidentymiselle.
Olennaisinta olisi siis ensin tarkastella sitä, onko meillä tiedossa sellainen aika, jolloin työn kysyntä ylittää sen tarjonnan. Kun työttömien reservin koko on niin suuri kuin on, tällaisen tilanteen syntyminen edellyttäisi voimakasta talouskasvu, mitä taas ei ole pidetty kovin realistisena.
Sinä pudotat olettamuksiesi välistä niin tärkeitä asioita, ettei väitteisi voi ottaa todesta. Nämä asiat ovat tulevan talouskasvun suuruus ja työn kysynnä ja tarjonnan kehitys sekä nettoeläkepoistuman suhde työttmien määrään. Nämä ovat niitä laskennallisia suureita, joista pitäisi osata esittää perusteltu ensin näkemys. Jos sen jälkeen päädytään siihen, että meille tulee jonakin ajankohtana pulaa työvoimasta, on täysin hyväksyttyä alkaa miettiä työurien pidentämistä myös eläkeikän alarajaa nostamalla.
Minä olen täysin avoin kaikille mahdollisuuksille, mutta se ei voi perustua siihen, että joku vain otaksuu tai väittää, että meille syntyy työvoimapulaa. Siis rohkeasti vaan esittämään perusteltuja laskelmia.Koetan vielä kerran vääntää sinulle rautalankamallin. Menisiköhän se nyt perille?
Kyse ei ole ollenkaan siitä, että työtä pitäisi saada lisää. Jo nyt tehtävän työn tekeminen ja nyt maksettavien verojen kerääminen edellyttää, että töissä on yhtä paljon ihmisiä kuin tällä hetkellä. Ja kun työikäinen väestö (työvoima) vähenee jo tänä vuonna siksi, että eläkkeelle on siirtynyt e nemmän, mitä työikään on kasvanut, niin tulevaisuudessa, jo 15-20 vuoden kuluttua, työvoima ei riitä sen työn tekemiseen, jota nyt tehdään, ellei työuria pidennetä.
Jos talous kasvaa ja työvoiman tarve lisääntyy, niin ongelma vain kasvaa. Joka tapauksessa nyt eläkkeelle siirtyvät tarvitsevat aika lailla hoivapalveluja 15-20 vuoden kuluttua, joten julkisen sektorin terveyspalvelut ja vanhusten huolto tarvitsevat paljon lisää työvoimaa tämän vuosikymmenen seuraavan kymmenluvun aikana.
Kukaan, joka puhuu työurien pidentämisestä myös eläkeiän alarajaa nostamalla ei siis otaksu mitään. Kyse on puhtaasta aritmetiikasta. Kun huoltosuhde huononee, niin veropohja pienenee samalla ja se merkitsee palvelujen leikkaamista tai verojen korotuksia, jos työvoiman määrä (tuloveropohjan määrä) ei jollain "hallinnollisella päätöksellä" pysy ennallaan ja mieluummin kasva sen mukaan, mitä talous joka tapauksessa kasvaa... arvelisin keskimäärin 2-4% verran vuositasolla seuraavan 20 vuoden aikana. - Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
Minusta on ihan kiistatonta, että kysyntä kasvaa mainitsemillasi alueilla eli vanhuspalveluissa ja terveydenhuollossa. Näistä palveluista on vastannut kuitenkin pääosin julkinen sektori. Jos palvelujen kysynnän kasvu heijastuu työn kysynnän kasvun lisääntymiseen, se tarkoittaa sitä, että julkisten palvelujen rahoitustarve kasva. Mistä se rahoitetaan, jos yksityisen sektorin tuotteiden ja erityisesti vientituotteiden kysyntä ei samanaikaisesti kasva?
Työvoiman määrä vähenee vuosi vuodelta, koska eläkepoistuma on työelämään tulevia ikäluokkia suurempi. Mutta ei se niin papljon suurempi ole, että 300 000 työttömän reservi on hetkessä kurottu umpeen. Siihen menee helposti parikymmentä vuotta edellyttäen, että talouskasvu jatkuu edes kohtuullisena eikä uusia lamoja tule.
Olen peräänkuuluttanut sinultakin tarkempia laskelmia ja perusteluja tulevan työvoimapulan suuruudelle ja ajankohdalle. Sellaista et ole kyennyt vielä esittämään. Yhteiskunnallisen päätöksenteon ei tule perustua arvailuille ja otaksumille vaan realistisille laskelmille. Ei siis riitä, että joku hokee päivästä toiseen työvoimapulan tulevan, vaan pitää olla jotain paljon enemmän. Sitä juuri olen tässä kaivannut. Jos sellaista esitetään, olen tietysti valmis muuttamaan omia näkemyksiäni.Hallituksen tähtäys on koko ajan ollut 20 vuoden päässä, mikä sinulta lienee jäänyt huomaamatta.
Tarkempi kommentti työvoimaan löytyy alempaa, jonne ennätin vastailla ensiksi.
Otaksumistahan tässä ei ole kyse eikä kasvun vaatimuksista. Työttömiin viittaaminen on myös melko lailla ohi asian puhumista, koska työttömyysongelma on pitkälti rakenteellinen eikä työvoiman kysynnän puutteesta johtuva. Työttömien joukossahan on valtaosa heikosti koulutettuja miehiä, joille ei nyky-yhteiskunnassa enää löydy lihasvoimin tehtävää työtä, kun maa- ja metsätalous, rakennustoiminta, satamat, jne. ovat koneellistuneet ja teollistuneet. tämä porukka myös ehtii eläkeikään 20 vuodessa eikä siis ole ongelma enää silloin, kun eläkkeellelähtöiän pitäisi olla pari vuotta korkeammalla.
Pulmahan on hyvin yksinkertainen: jos työvoiman määrä alenee, alenevat verotulot. Siitä seuraa verojen korotus tai palvelujen leikkaaminen; usein molemmat. Siihen meitä ajaa nyt sdp:n uhmakas vaaliuho, kun se lyö lukkoon oman kantansa siitä, ettei eläkkeisiin kosketa eikä ainakaan eläkeikää koroteta. Transit_mies kirjoitti:
Koetan vielä kerran vääntää sinulle rautalankamallin. Menisiköhän se nyt perille?
Kyse ei ole ollenkaan siitä, että työtä pitäisi saada lisää. Jo nyt tehtävän työn tekeminen ja nyt maksettavien verojen kerääminen edellyttää, että töissä on yhtä paljon ihmisiä kuin tällä hetkellä. Ja kun työikäinen väestö (työvoima) vähenee jo tänä vuonna siksi, että eläkkeelle on siirtynyt e nemmän, mitä työikään on kasvanut, niin tulevaisuudessa, jo 15-20 vuoden kuluttua, työvoima ei riitä sen työn tekemiseen, jota nyt tehdään, ellei työuria pidennetä.
Jos talous kasvaa ja työvoiman tarve lisääntyy, niin ongelma vain kasvaa. Joka tapauksessa nyt eläkkeelle siirtyvät tarvitsevat aika lailla hoivapalveluja 15-20 vuoden kuluttua, joten julkisen sektorin terveyspalvelut ja vanhusten huolto tarvitsevat paljon lisää työvoimaa tämän vuosikymmenen seuraavan kymmenluvun aikana.
Kukaan, joka puhuu työurien pidentämisestä myös eläkeiän alarajaa nostamalla ei siis otaksu mitään. Kyse on puhtaasta aritmetiikasta. Kun huoltosuhde huononee, niin veropohja pienenee samalla ja se merkitsee palvelujen leikkaamista tai verojen korotuksia, jos työvoiman määrä (tuloveropohjan määrä) ei jollain "hallinnollisella päätöksellä" pysy ennallaan ja mieluummin kasva sen mukaan, mitä talous joka tapauksessa kasvaa... arvelisin keskimäärin 2-4% verran vuositasolla seuraavan 20 vuoden aikana.Jos kyse on puhtaasta aritmetiikasta, tiedämme, että kätettävissä olevan työvoiman vuosittain nettopoistuma on 10 000 - 15 000 henkilöä edellyttäen, että työllisyysaste pysyy nykyisellä alhaisella tasollaan. Työttömänä on noin 280 000 ihmistä. Jos siis laskemme, että vuosittainen nettopoistuma on 14 000, kestää 20 vuotta ennen kuin työttömyysluku on kurottu umpeen. Näin olemme vuodessa 2030, minkä jälkeen nettopoistuma alkaa lähentyä nollaa eli suurien ikäluokkien aiheuttama ongelma alkaa vähitellen poistua.
Tämän laskelman perusteella ei syntyisi yleistä työvoimapulaa. Alakohtaisia pulmia kyllä syntyy, mutta nehän eivät ole ratkaistavissa yleistä eläkeikää nostamalla. Lisäksi on huomioitava, että työuria on mahdollista pidentää muillakin keinoin kuin eläkeiän alarajaa nostamalla. Lisäksi on mahdollista nostaa työllisyysatetta, mikä toisi työvoimaan nuorta ja viriiliä väkeä.
Nyt odotan sinun jotenkin kiistävän tämän aritmetiikan ja esittävän tilalle jonkun toisen laskelman, mistä näkyy se työvoimapula.- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos kyse on puhtaasta aritmetiikasta, tiedämme, että kätettävissä olevan työvoiman vuosittain nettopoistuma on 10 000 - 15 000 henkilöä edellyttäen, että työllisyysaste pysyy nykyisellä alhaisella tasollaan. Työttömänä on noin 280 000 ihmistä. Jos siis laskemme, että vuosittainen nettopoistuma on 14 000, kestää 20 vuotta ennen kuin työttömyysluku on kurottu umpeen. Näin olemme vuodessa 2030, minkä jälkeen nettopoistuma alkaa lähentyä nollaa eli suurien ikäluokkien aiheuttama ongelma alkaa vähitellen poistua.
Tämän laskelman perusteella ei syntyisi yleistä työvoimapulaa. Alakohtaisia pulmia kyllä syntyy, mutta nehän eivät ole ratkaistavissa yleistä eläkeikää nostamalla. Lisäksi on huomioitava, että työuria on mahdollista pidentää muillakin keinoin kuin eläkeiän alarajaa nostamalla. Lisäksi on mahdollista nostaa työllisyysatetta, mikä toisi työvoimaan nuorta ja viriiliä väkeä.
Nyt odotan sinun jotenkin kiistävän tämän aritmetiikan ja esittävän tilalle jonkun toisen laskelman, mistä näkyy se työvoimapula.Poistumaa laskiessa voisit ottaa huomioon, että työttömät ikääntyvät ja saavuttavat eläkeiän myös. Toinen asia on, että rakenteellisen työttömyyden ongelmaa ei ole tähänkään mennessä ratkaistu, joiten ei työttömistä välttämättä ole edes laskennallisesti niihin töihin, joissa työuria pitäisi pidentää, ei ainakaan niin, että työtön palkattaisi eläkkeelle lähtevän tilalle.
Pulmat siis alkavat esiintyä jo paljon ennen vuotta 2030, mihin Vanhanenkin Rukan hangilta palatessaan viittasi, kun sanoi, että eläkeikiä olisi nostettava asteittain vuoteen 2025 mennessä, jotta ihmiset ehtisivät varautua ja sopeutua uuteen järjestelmään.
Eikä tämä tietenkään yksin riitä, ei sitä hallituskaan ole ehdottanut. Työuria on pidennettävä kaikin muinkin keinoin. Siitähän on istunut jo useampikin työryhmä ja ainakin yksi istuu edelleen. Toimenpiteitäkin on jo tehty opiskeluaikojen lyhentämiseksi, koska jo tänä vuonna työikäinen työvoimamme vähenee ja nuoria tarvittaisi töihin, kun nuorisotyöttömyys on jo tilastojenkin mukaan pienenemässä.
Laskelmiin pääset halutessasi helposti, kun oletat, että nykyinen tuoloveron veropohja tarvitsee nykyisen määrän ihmisiä töissä. Tämän päälle voit laskea, että vanhushuolto lisää työvoiman kysyntää julkisella puolella rajusti jo 2025 mennessä, ja varmaan yksityinen sektorikin tarvitsee pienen kasvunsa aikaansaamiseksi lisää työntekijöitä, koska eivät koneet kaikkea talouskasvua edelleenkään pysty tuottamaan, kun yhteiskuntamme edelleen palveluvaltaisuu. Transit_mies kirjoitti:
Hallituksen tähtäys on koko ajan ollut 20 vuoden päässä, mikä sinulta lienee jäänyt huomaamatta.
Tarkempi kommentti työvoimaan löytyy alempaa, jonne ennätin vastailla ensiksi.
Otaksumistahan tässä ei ole kyse eikä kasvun vaatimuksista. Työttömiin viittaaminen on myös melko lailla ohi asian puhumista, koska työttömyysongelma on pitkälti rakenteellinen eikä työvoiman kysynnän puutteesta johtuva. Työttömien joukossahan on valtaosa heikosti koulutettuja miehiä, joille ei nyky-yhteiskunnassa enää löydy lihasvoimin tehtävää työtä, kun maa- ja metsätalous, rakennustoiminta, satamat, jne. ovat koneellistuneet ja teollistuneet. tämä porukka myös ehtii eläkeikään 20 vuodessa eikä siis ole ongelma enää silloin, kun eläkkeellelähtöiän pitäisi olla pari vuotta korkeammalla.
Pulmahan on hyvin yksinkertainen: jos työvoiman määrä alenee, alenevat verotulot. Siitä seuraa verojen korotus tai palvelujen leikkaaminen; usein molemmat. Siihen meitä ajaa nyt sdp:n uhmakas vaaliuho, kun se lyö lukkoon oman kantansa siitä, ettei eläkkeisiin kosketa eikä ainakaan eläkeikää koroteta.Jos tähtäimenä on vuoden 2030 tilanne, meillä on hyvää aikaa tehdä päätöksiä lähempänä tuota aikaa esim. 2020-luvulla. Tällä tavoin vältytään siltä, että tulee vääriä päätöksiä. Lähempänä vuotta 2030 tietomme tulevasta tarkentuu. Eläkepäätöksiä ei tule tehdä hätäillen ja vähän väliä vaan pitkällä tähtäimellä. Nyt tehtiin juuri vuonna 2005 voimaan tullut hyvä eläkeuudistus, joka riittää kyllä hyvin 2020-luvulle asti. Sen jälkeen voimme alkaa päivittää asioita uudelleen, jos uusi tieto antaa siihen perusteita.
Kun tähtäin on 20 vuoden päässä, on täysin älytöntä keskustella samassa yhteydessä työvoiman tämänhetkisestä rakenteellisesta vääristymästä. Sehän on asia joka vaatii tietysti korjausta. Rakenneongelma ehtii poistua sen 20 vuoden aikana, koska se osa työvoimaa juuri ehtii eläköityä ennen sitä. Raknneongelma tulee tietysti korjata, mutta ei se sinällään vähennä työttömyyttä, jos työvoiman kysyntä ei nouse. Itsekin havaitset tämän ongelman poistuvan, mutta silti vetoat siihen. Kummallista.
Työvoiman aleneminen tulee parantamaan julkista taloutta eikä niin kuin väität heikentämään sitä. Parantuminen johtuu tietysti siitä, että työttömyys saadaan vähentymään ja työttömyysmenot siten pienentymään. Verotulot eivät kasva, mutta menot vähenevät. Seurauksena voi siis olla verojen alennus eikä korotus. Vasta siinä vaiheessa kun työvoima vähenisi niin paljon, että työn kysyntä ylittää työn tarjonnan, liike on sen suuntainen kuin esität. Mutta kuten itsekin toteat tässä tilanteessa aletaan olla aikaisintaan 20 vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa onneksi suurten ikäluokkien ongelma alkaa heikentyä ja työhön tulee saman verran uutta porukkaa kuin sieltä eläköitymisen vuoksi poistuu.
Tottakai paras tilanne olisi se, että saisimme työttömyyden pois nopeasti, jolloin työurien pidentyminen tulisi ajankohtaiseksi. Valitettavasti se on vaan toiveunta. Mutta erään puolueen propangandahan lähtee tällaisista toivetalkoista. Päätökset perustetaan toiveisiin ja uskomuksiin, ei realiteetteihin.- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos tähtäimenä on vuoden 2030 tilanne, meillä on hyvää aikaa tehdä päätöksiä lähempänä tuota aikaa esim. 2020-luvulla. Tällä tavoin vältytään siltä, että tulee vääriä päätöksiä. Lähempänä vuotta 2030 tietomme tulevasta tarkentuu. Eläkepäätöksiä ei tule tehdä hätäillen ja vähän väliä vaan pitkällä tähtäimellä. Nyt tehtiin juuri vuonna 2005 voimaan tullut hyvä eläkeuudistus, joka riittää kyllä hyvin 2020-luvulle asti. Sen jälkeen voimme alkaa päivittää asioita uudelleen, jos uusi tieto antaa siihen perusteita.
Kun tähtäin on 20 vuoden päässä, on täysin älytöntä keskustella samassa yhteydessä työvoiman tämänhetkisestä rakenteellisesta vääristymästä. Sehän on asia joka vaatii tietysti korjausta. Rakenneongelma ehtii poistua sen 20 vuoden aikana, koska se osa työvoimaa juuri ehtii eläköityä ennen sitä. Raknneongelma tulee tietysti korjata, mutta ei se sinällään vähennä työttömyyttä, jos työvoiman kysyntä ei nouse. Itsekin havaitset tämän ongelman poistuvan, mutta silti vetoat siihen. Kummallista.
Työvoiman aleneminen tulee parantamaan julkista taloutta eikä niin kuin väität heikentämään sitä. Parantuminen johtuu tietysti siitä, että työttömyys saadaan vähentymään ja työttömyysmenot siten pienentymään. Verotulot eivät kasva, mutta menot vähenevät. Seurauksena voi siis olla verojen alennus eikä korotus. Vasta siinä vaiheessa kun työvoima vähenisi niin paljon, että työn kysyntä ylittää työn tarjonnan, liike on sen suuntainen kuin esität. Mutta kuten itsekin toteat tässä tilanteessa aletaan olla aikaisintaan 20 vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa onneksi suurten ikäluokkien ongelma alkaa heikentyä ja työhön tulee saman verran uutta porukkaa kuin sieltä eläköitymisen vuoksi poistuu.
Tottakai paras tilanne olisi se, että saisimme työttömyyden pois nopeasti, jolloin työurien pidentyminen tulisi ajankohtaiseksi. Valitettavasti se on vaan toiveunta. Mutta erään puolueen propangandahan lähtee tällaisista toivetalkoista. Päätökset perustetaan toiveisiin ja uskomuksiin, ei realiteetteihin.Kun tähtäimessä on tilanne 15-20 vuoden päästä, niin päätökset on tehtävä nyt, koska kyseessä ovat eläkkeet, eli tällä hetkellä 40-vuotiaiden ja sitä nuorempien ihmisten asiat.
Et kai kuvittele, ettyä eläkeasioita hoidetaan niin kuin energiaveron korotuksia, kun kyse on palkanmaksun siirtämisestä eläkkeiden maksuun, mikä vaatii päätösten tekoa niin aikaisin, että eläkettäkin on kertynyt siihen mennessä, kun eläkkeelle siirrytään.
Eläkepäätökset ovat pitkäjänteist'ä toimintaa. Kyllä sinun se pitäisi ymmärtää, vaikka muut demarit ovatkin liian helposti Heinäluoman vedätettävissä. Transit_mies kirjoitti:
Poistumaa laskiessa voisit ottaa huomioon, että työttömät ikääntyvät ja saavuttavat eläkeiän myös. Toinen asia on, että rakenteellisen työttömyyden ongelmaa ei ole tähänkään mennessä ratkaistu, joiten ei työttömistä välttämättä ole edes laskennallisesti niihin töihin, joissa työuria pitäisi pidentää, ei ainakaan niin, että työtön palkattaisi eläkkeelle lähtevän tilalle.
Pulmat siis alkavat esiintyä jo paljon ennen vuotta 2030, mihin Vanhanenkin Rukan hangilta palatessaan viittasi, kun sanoi, että eläkeikiä olisi nostettava asteittain vuoteen 2025 mennessä, jotta ihmiset ehtisivät varautua ja sopeutua uuteen järjestelmään.
Eikä tämä tietenkään yksin riitä, ei sitä hallituskaan ole ehdottanut. Työuria on pidennettävä kaikin muinkin keinoin. Siitähän on istunut jo useampikin työryhmä ja ainakin yksi istuu edelleen. Toimenpiteitäkin on jo tehty opiskeluaikojen lyhentämiseksi, koska jo tänä vuonna työikäinen työvoimamme vähenee ja nuoria tarvittaisi töihin, kun nuorisotyöttömyys on jo tilastojenkin mukaan pienenemässä.
Laskelmiin pääset halutessasi helposti, kun oletat, että nykyinen tuoloveron veropohja tarvitsee nykyisen määrän ihmisiä töissä. Tämän päälle voit laskea, että vanhushuolto lisää työvoiman kysyntää julkisella puolella rajusti jo 2025 mennessä, ja varmaan yksityinen sektorikin tarvitsee pienen kasvunsa aikaansaamiseksi lisää työntekijöitä, koska eivät koneet kaikkea talouskasvua edelleenkään pysty tuottamaan, kun yhteiskuntamme edelleen palveluvaltaisuu.Työssä on aina ja tulevaisuudessa vain sellainen määrä ihmisiä, mikä on varaa työllistää. Tottakai työaikaa lyhentämällä voitaisiin työllistää suurempi määrä ihmisiä, mutta tuskin sellaista on suunniteltu. Tietysti olisi kaikkien kannalta mukavaa, jos työvoiman tarpeen määrittäisi veropohja, mutta maailma ei saduista vaan ihan jostain muusta. Suomalaista veropohjaa määrittää paljossa se, kuinka paljon meidän vientiteollisuus pystyy myymään ulkomaille tavaroita ja palveluksia.
Sinä kiinnität huomiota työvoiman tarpeeseen joidenkin töiden tekemiseksi. Minä taas lasken työvoiman tarpeeksi sen, mikä on varaa kustantaa. Jos meille syntyy palkatonta vapaaehtoistyötä palkkatyön rinnalle, asia muuttuu toiseksi. Siitä työstä vaan ei kerry mitään verotuloa. Ja tuskin meillä on niin paljon varakkaita ihmisiä, että he kykenisivät kovin pitkään tekemään työtä palkatta.
Huomaan, että sinua ei kiinosta kertoa täällä tarkkoja laskelmia tulevasta työvoimapulasta. Jos työvoimapula on vain unelmissa ja toiveissa, laskelmien esittäminen on toki vaikeaa.- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
Työssä on aina ja tulevaisuudessa vain sellainen määrä ihmisiä, mikä on varaa työllistää. Tottakai työaikaa lyhentämällä voitaisiin työllistää suurempi määrä ihmisiä, mutta tuskin sellaista on suunniteltu. Tietysti olisi kaikkien kannalta mukavaa, jos työvoiman tarpeen määrittäisi veropohja, mutta maailma ei saduista vaan ihan jostain muusta. Suomalaista veropohjaa määrittää paljossa se, kuinka paljon meidän vientiteollisuus pystyy myymään ulkomaille tavaroita ja palveluksia.
Sinä kiinnität huomiota työvoiman tarpeeseen joidenkin töiden tekemiseksi. Minä taas lasken työvoiman tarpeeksi sen, mikä on varaa kustantaa. Jos meille syntyy palkatonta vapaaehtoistyötä palkkatyön rinnalle, asia muuttuu toiseksi. Siitä työstä vaan ei kerry mitään verotuloa. Ja tuskin meillä on niin paljon varakkaita ihmisiä, että he kykenisivät kovin pitkään tekemään työtä palkatta.
Huomaan, että sinua ei kiinosta kertoa täällä tarkkoja laskelmia tulevasta työvoimapulasta. Jos työvoimapula on vain unelmissa ja toiveissa, laskelmien esittäminen on toki vaikeaa.Nykyinen hyvinvointi perustuu siihen, että meillä on nykyisen verran ihmisiä töissä, jotka maksavat tuloistaan nykyisen tuloveron.
Huoltosuhteen huononeminen merkitsee, että meillä on tulevaisuudessaq vähemmän ihmisiä töissä, jos mitään ei tehdä, eli vähemmän tuloveroja, eli myös vähemmänb hyvinvointipalveluja, ellei veroja koroteta.
Mihin tässä tarvitaan "tarkempia laskelmia", kun tavallinen talonpoikaislogiikka kansakoulupohjalta riittää tajuamaan sen että, jos töissä on vähemmän ihmisiä, heidän on tehtävä töitä pdempään, että sama työ, joka ennenkin on tehty, tulee tulevsiuudessakin tehdyksi - ja samat verot tienatuksi.
Kun tämän lisäksi tiedetään, että juliinen sektori tarvitsee lisää työvoimaa vanhusten hoitoon jo 16 vuoden kuluttua eikä yksityisen sektorin maltillinenkaan kasvu onnistu ilman lisätyövoimaa, niin asian pitäisi olla sinullekin selvän, vaikka opiskeluun käytettyä aikaa kuinka lyhennettäisi, työttömiä koulutettaisi, työviihtryvyyttä lisättäisi ja tryöperäistä sairastavuutta vähennettäisi.
On peräti outoa, ettei n-äin selvässä tilanteessa nähdä, että myös eläkkeelle siirtymistä on myöhennettävä. Tämä on pelkkää realismia, joka demareilta on nyt mennyt vaalutemppuilun vuoksi täysin ohi.
Toivottavasti sdp:ssä järkiinnytään sillä eivät kai he nyt näin aikaisin ennen vaaleja halua oppositioon ilmoittautua? Transit_mies kirjoitti:
Nykyinen hyvinvointi perustuu siihen, että meillä on nykyisen verran ihmisiä töissä, jotka maksavat tuloistaan nykyisen tuloveron.
Huoltosuhteen huononeminen merkitsee, että meillä on tulevaisuudessaq vähemmän ihmisiä töissä, jos mitään ei tehdä, eli vähemmän tuloveroja, eli myös vähemmänb hyvinvointipalveluja, ellei veroja koroteta.
Mihin tässä tarvitaan "tarkempia laskelmia", kun tavallinen talonpoikaislogiikka kansakoulupohjalta riittää tajuamaan sen että, jos töissä on vähemmän ihmisiä, heidän on tehtävä töitä pdempään, että sama työ, joka ennenkin on tehty, tulee tulevsiuudessakin tehdyksi - ja samat verot tienatuksi.
Kun tämän lisäksi tiedetään, että juliinen sektori tarvitsee lisää työvoimaa vanhusten hoitoon jo 16 vuoden kuluttua eikä yksityisen sektorin maltillinenkaan kasvu onnistu ilman lisätyövoimaa, niin asian pitäisi olla sinullekin selvän, vaikka opiskeluun käytettyä aikaa kuinka lyhennettäisi, työttömiä koulutettaisi, työviihtryvyyttä lisättäisi ja tryöperäistä sairastavuutta vähennettäisi.
On peräti outoa, ettei n-äin selvässä tilanteessa nähdä, että myös eläkkeelle siirtymistä on myöhennettävä. Tämä on pelkkää realismia, joka demareilta on nyt mennyt vaalutemppuilun vuoksi täysin ohi.
Toivottavasti sdp:ssä järkiinnytään sillä eivät kai he nyt näin aikaisin ennen vaaleja halua oppositioon ilmoittautua?keskustelua sikäli, että minä katson asioita markkinatalouden silmälasien läpi ja sinä taas enemmän suunnitelmatalouden näkökulmasta. Olisi jotenkin kuvitellut, että roolimme menisivät enemmän toisin päin.
Minä nimittäin en usko siihen, että työtä voidaan luoda lailla tai hallinnollisilla päätöksillä. Työlle pitää olla sellaista kysyntää, joka perustuu sen kautta valmistettujen tuotteiden ja palveluiden kannattavaan myymiseen. Yksityisellä sektorilla on tämän vuoksi töissä tasan se määrä, mille kyetään maksamaan palkka. Ei yrityksillä ole varaa pohtia sitä, kuinka paljon julkinen talous tarvitsee verotuloja.
Vanhusten hoito ei onnistu ilman lisätyövoimaa. Siinä olet oikeassa. Julkinen sektori ei voi kuitenkaan palkata lisätyövoimaa, jos siihen ei ole varaa. Luultavampaa on, että julkisten menojen rakennetta pitää muuttaa, jotta nämä palvelut voidaan kohtuullisessa määrin turvata. Se tarkoittaa, että joissain toisessä kohdin pitää säästää. Juuri tällaisten seikkojen vuoksi tarvitaan pikaista kuntarakenneuudistusta. Julkisten menojen vähentäminen on ykköstavoite, koska se vaikuttaa reaalisesti talouteen. Eläkeiän nostolla sen sijaan ei ole mitään kiirettä, koska näköpiirissä ei ole pitkiin aikoihin mitään työvoimapulaa. Voi olla, ettei mitään työvoimapulaa edes tule. Se johtuu juuri siitä, ettei ole varaa palkata ihmisiä yli palkanmaksajan kantokyvyn. Kantokyvyn lisää voisi tulla vain siitä, että vientikauppa lähtisi huimaan kasvuun ja nostaisi talouskasvumme yli 5 prosentin vuosivauhtiin.
Vanhuspalvelut tultaneen todennäköisesti takaamaan sitä kautta, että tällaisten palvelujen omavastuuosuuksia suurrennetaan. Tällä tavoin ulosmitataan suurille ikäluokille kertynyttä varallisuutta ja perilliset saavat siten kakusta pienemmän osuuden. Tämä varallisuuden realisoimisen kautta voi sitten syntyä kyllä jonkin verran uusia työpaikkoja. Luultvasti tämäkin on hidas prosessi, sillä eläkeläisjoukko ei hevin luovu julkisin varoin rahoitettavista vanhuspalvelueduistaan. Vanusten vaikutusvalta tulee olemaan suuri, koska heitä on niin paljon äänestäjäkunnassa. Tämä näkyy jo nyt käytävässä Ruotsin vaalitaistossa.- Transit_mies
Mielipidepankki kirjoitti:
keskustelua sikäli, että minä katson asioita markkinatalouden silmälasien läpi ja sinä taas enemmän suunnitelmatalouden näkökulmasta. Olisi jotenkin kuvitellut, että roolimme menisivät enemmän toisin päin.
Minä nimittäin en usko siihen, että työtä voidaan luoda lailla tai hallinnollisilla päätöksillä. Työlle pitää olla sellaista kysyntää, joka perustuu sen kautta valmistettujen tuotteiden ja palveluiden kannattavaan myymiseen. Yksityisellä sektorilla on tämän vuoksi töissä tasan se määrä, mille kyetään maksamaan palkka. Ei yrityksillä ole varaa pohtia sitä, kuinka paljon julkinen talous tarvitsee verotuloja.
Vanhusten hoito ei onnistu ilman lisätyövoimaa. Siinä olet oikeassa. Julkinen sektori ei voi kuitenkaan palkata lisätyövoimaa, jos siihen ei ole varaa. Luultavampaa on, että julkisten menojen rakennetta pitää muuttaa, jotta nämä palvelut voidaan kohtuullisessa määrin turvata. Se tarkoittaa, että joissain toisessä kohdin pitää säästää. Juuri tällaisten seikkojen vuoksi tarvitaan pikaista kuntarakenneuudistusta. Julkisten menojen vähentäminen on ykköstavoite, koska se vaikuttaa reaalisesti talouteen. Eläkeiän nostolla sen sijaan ei ole mitään kiirettä, koska näköpiirissä ei ole pitkiin aikoihin mitään työvoimapulaa. Voi olla, ettei mitään työvoimapulaa edes tule. Se johtuu juuri siitä, ettei ole varaa palkata ihmisiä yli palkanmaksajan kantokyvyn. Kantokyvyn lisää voisi tulla vain siitä, että vientikauppa lähtisi huimaan kasvuun ja nostaisi talouskasvumme yli 5 prosentin vuosivauhtiin.
Vanhuspalvelut tultaneen todennäköisesti takaamaan sitä kautta, että tällaisten palvelujen omavastuuosuuksia suurrennetaan. Tällä tavoin ulosmitataan suurille ikäluokille kertynyttä varallisuutta ja perilliset saavat siten kakusta pienemmän osuuden. Tämä varallisuuden realisoimisen kautta voi sitten syntyä kyllä jonkin verran uusia työpaikkoja. Luultvasti tämäkin on hidas prosessi, sillä eläkeläisjoukko ei hevin luovu julkisin varoin rahoitettavista vanhuspalvelueduistaan. Vanusten vaikutusvalta tulee olemaan suuri, koska heitä on niin paljon äänestäjäkunnassa. Tämä näkyy jo nyt käytävässä Ruotsin vaalitaistossa.Kaikkein oudointa on, että sinä puhut koko ajan "uuden työn luomisesta", vaikka kyse on vain siitä, että nykyisten töiden tekemiseltä loppuvat tekijät ellei työuria pidennetä myös loppupäästä.
Taidat lukea aika valikoivasti, mitä olen sinulle jo moneen kertaan kirjoittanut.
Suunnitelmataloudesta on muuten turha vihjailla, jos perusteena on vain tuloveron tuoton ennakointi tilanteessa, jossa työvoima, eli tuloveron pohja, vähenee. - kaikki tulee
Transit_mies kirjoitti:
Kaikkein oudointa on, että sinä puhut koko ajan "uuden työn luomisesta", vaikka kyse on vain siitä, että nykyisten töiden tekemiseltä loppuvat tekijät ellei työuria pidennetä myös loppupäästä.
Taidat lukea aika valikoivasti, mitä olen sinulle jo moneen kertaan kirjoittanut.
Suunnitelmataloudesta on muuten turha vihjailla, jos perusteena on vain tuloveron tuoton ennakointi tilanteessa, jossa työvoima, eli tuloveron pohja, vähenee.Työttömyytemme on pitkälli rakenteellista, eli vaikka työpaikkoja syntyisi kuinka, kaikki eivät työllisty millään. Ei terveydenhoitoalalle saada työttömistämme juuri yhtään uutta tekijää, saati jonnekin vaativiin hallinto- tai palvelutehtäviin.
Me joudumme tulemaan toimeen samanaikaisella työttömyydellä ja monen keskeisen alan työvoimapulalla.
On turhaa puhua työvoimareservistä kun puhutaan työttömistä, osa on mahdollista työllistää jos perusteollisuus vetää vahvasti, mutta iso osa on ja pysyy työttöminä vaikka talous kasvaisi kuinka.
Niinpä niiden jotka töissä on, on jatkettava työuriaan, jotta niin ne työttömät kuin eläkkeelle siirtyvät voidaan kunnialla huollettua ja heidän julkiselle taloudelle aiheuttamat menot katettua. EU:n selvitysten mukaan julkisen talouden vajeemme on 4-5 % luokkaa, siis sen verran pitää veroja korottaa tästä ikuisuuteen jos haluamme julkisen talouden tasapainoon ilman mitään muita muutoksia. Talouskasvulla julkista vajetta ei saada kuunaan kuntoon, sillä prosenttiyksikän nousu talouskasvussa vähentää vajetta vain 0,3 % työttymyysasteen pienenemisen ja verotulojen kasvun kautta. Työurien pidentäminen vuodella vähentää vajetta yli prosenttiyksikön, joten se puree tehokkaimmin. Niinpä se on keskeinen työkalu kun julkisen talouden vajetta ruvetaan kuromaan umpeen seuraavalla vaalikaudella, olipa hallituksessa sitten demarit ja Kokoomus tai Kepu ja Kokoomus.
Ei niin vastuutonta poliitikkoa olekkaan joka ei hallituksessa ollessaan ottaisi tehokkainta lääkettä käyttöön. Ei edes Urpilainen tai Heinäluoma. Vaalien alla kansaa voi kuitenkin sumuttaa pelottelemalla eläkeiän noston olevan jonkun edun leikkaus
- Kiviniemi M.
Mahtikäskyllä ei saada mitään hyvää aikaan.
Elinkeinoelämä ei suinkaan ole poliittinen päättäjä. Seikka, joka näkyy monelta unohtuneen. Tosin kyseisen "elämän" jatkokappale Kansallinen Kokoomus on poliittinen päättäjä, edustajien määrällä mittattuna kohtalaisen suurikin, mutta väitettyjen kykyjen suhteen sangen keskinkertainen. Äänisaalishan perustuu lähinnä ehdokkaiden, edustajien, trendikkäisiin pukuihin ja modernisti ajattelevaan mainostoimistoon, jolla puolueen imago on saatu perustietämättömään äänestäjään vetoavaksi, mistä syystä sitten Kansallisen Kokoomuksen edustajamääräkin on se, mikä se nyt sitten onkin. Ei, kovin suuri, mutta Keskustaa pienempi kumminkin.
Antti Tanskasen raporti puolestaan ei lupaa tällä kertaa etuja edes pankeille. Sen sijaan se tyhmistäisi kansaa aikaisempaa enemmän, kun se ehdottaa koulutustason pudottamista kandidaattitasolle. Siitä ylöspäin kouluttautuminen estettäisiin sillä, että maisterikoulutukseen pitäisi hakea erikseen. Tosin koulutus valtakunnassamme on jo muutenkin niin huono, että oikeastaan on se ja sama, onko koulutus tohtori vai peruskoulunsa kesken jättänyt nykynuori. Siksi oikeastaan suuremmat säästöt saataisiin aikaan lakkauttamalla koulutusjärjestelmä ja tällä tavoin vapauttamalla ihmisen luontainen luovuus. Työt, joita niin sanotussa elinkeinoelämässä tehdään, eivät ainakaan vaadi koulutusta. Ruuvia osaa jokainen kääntää sen verran kuin on tarpeen.
Mikko Pukkisella on tässä tietysti vähintäänkin oma lehmä ojassa, kun vaatii kuntien määrän vähentämistä. Näin saataisiin valtakuntaan lisää työttömiä, mikä tietysti palvelee elinkeinoelämän etua, kun palkkoja ei tarvitse maksaa ja kunnista vapautuvat tehtävät saataisiin rahasammoiksi yksityisille firmoille. Että tämmöinen pukinsorkka tässä.
Ruotsin ottaminen esimerkiksi ei kaikissa tapauksissa ole viisasta. Kannattaa ainakin tutkailla karttaa ja katsoa edes se, ovatko maat edes topografisesti vertailukelpoiset. Kaikkia Ruotsin tekemiä tyhmiä päätöksiä ei kannata kopioida. Sen sijaan viisaista sietäisi ottaa oppia. Mutta sehän on toiveajattelua se. Siis se, että Suomi tekisi joskus jotakin viisaasti. Ei, kaikki pitää tehdä vaikeimman kautta.ei ole poliittinen päättäjä, mutta erittäin merkittävä poliittinen taustavaikuttaja se on. Sillä on esittää monenlaisia suosituksia harjoitettavaksi politiikaksi. Ja halua riittää myös. Eihän tästä ole kovin kauan kun muutamat liikemiehet pyrkivät valtaamaan rahalla kokonaisen puolueen itselleen. Laskikohan Merisalo, että hänellä on 11 ministeriä hallituksessa. Sukari puolestaan kertoi suorassa Tv-lähetyksessä Jan Vapaavuorelle, ettei tämä ole ainoa ministeri hallituksessa, kun Vapaavuori ei ollut näitä ostettuja ministereitä.
Ei minustakaan kaikenlaisia helppoheikkejä pitäisi ottaa todesta kuten eräs puolueistamme teki, mutta vakavammin kannattaa kyllä ottaa koko elinkeinoelämää edustavat tahot. Niiden takana on sentään vähän eneään vientuloja ja työpaikkoja kuin taantuvien maakuntien helppoheikeillä, jotka yrittävät rahastaa omaan pussiinsa erilaisia etuja, joita nyt sitten aletaan käsitellä leivättömän pöydän äärellä.
Tottahan toki elinkeinoelämällä on oma lehmä ojassa. Silti on hyvä kuulla siitä, mitä mieltä he ovat asioista. Näyttäisivät olevan kuntarakenneasioissa kovin kaukana Kepusta ja kauimpana juuri siitä.Mielipidepankki kirjoitti:
ei ole poliittinen päättäjä, mutta erittäin merkittävä poliittinen taustavaikuttaja se on. Sillä on esittää monenlaisia suosituksia harjoitettavaksi politiikaksi. Ja halua riittää myös. Eihän tästä ole kovin kauan kun muutamat liikemiehet pyrkivät valtaamaan rahalla kokonaisen puolueen itselleen. Laskikohan Merisalo, että hänellä on 11 ministeriä hallituksessa. Sukari puolestaan kertoi suorassa Tv-lähetyksessä Jan Vapaavuorelle, ettei tämä ole ainoa ministeri hallituksessa, kun Vapaavuori ei ollut näitä ostettuja ministereitä.
Ei minustakaan kaikenlaisia helppoheikkejä pitäisi ottaa todesta kuten eräs puolueistamme teki, mutta vakavammin kannattaa kyllä ottaa koko elinkeinoelämää edustavat tahot. Niiden takana on sentään vähän eneään vientuloja ja työpaikkoja kuin taantuvien maakuntien helppoheikeillä, jotka yrittävät rahastaa omaan pussiinsa erilaisia etuja, joita nyt sitten aletaan käsitellä leivättömän pöydän äärellä.
Tottahan toki elinkeinoelämällä on oma lehmä ojassa. Silti on hyvä kuulla siitä, mitä mieltä he ovat asioista. Näyttäisivät olevan kuntarakenneasioissa kovin kaukana Kepusta ja kauimpana juuri siitä.Monessakin mielessä juuri elinkeinoelämä on syypää kuntien ahdinkoon. Eritotenkin nämä tehtaiden kaatamiseen keskittyneet firmat ovat luomassa kurjuutta ympäri Suomen. Ja vain siksi, jotta jäljelle jäävät firmat olisivat entistä kannattavampia. Ja siksi, kapitalismin sisäisen logiikan mukaisesti, että eriarvoisuus ihmisten kesken vain kasvaisi. Sillä mikä muu taho valtakunnassa luo eriarvoisuutta kuin juuri elinkeinoelämä. Juuri siellähän rehottaa kaikkinainen mielivalta, epätasa-arvo, salailu ja korruptio kartelleineen kaikkineen. Ja juuri Kansallinen Kokoomus rahavallan edustajana heijastaa näitä elinkeinoelämän arvoja kaikkein parhaiten. Tosin puolue heijastaa näitä arvoja pääosin laillisuuden
rajoissa, mutta itse elinkeinoelämähän ei näin monestikaan tee. Juuri harmaa talous on tästä sangen valaiseva esimerkki.
Tulot ja työpaikat ovat elinkeinoelämän kielenkäytössä lähinnä sananhelinää, jolla yritetään kalastella myönteistä julkisuutta ja valtion tukiaisia. Ja niitähän nämä liike-elämän helppoheikit ovat saaneetkin sangen runsaskätisesti kahmituksi. Ja lobbaus senkuin jatkuu. Ehkä nyt kuitenkin hieman hillitymmin, kun näyttää siltä, että siitä joutuu, jos ei nyt tiilenpäitä lukemaan niin, saan ainakin negatiivista julkisuutta. Tosin joillekin näyttää julkisuus olevan jopa tärkeämpi asia kuin bisnekset, mutta se on taas oma lukunsa.
- Kapitulantti
Sekä kuntainliitto että VVM ovat todenneet selvityksissään, että yksikään sodan jälkeen toteutettu kuntaliitos ei ole tuonut säästöjä. Ei yksikään kuntaliitos.
Mutta eihän se ole tarkoituskaan. Tarkoitus on päästä eroon suomalaisia poliitikkoja ja EU-byrokratiaa hiertävästä perustuslain takaamasta kuntalaisten itsehallinnosta. Raha ei tässä ratkaise, koska liitokset tulevat kalliimmiksi kuin kuntien säilyttäminen elinkelpoisina.
Kokoomuksen ja SDP:n etu vaatii Suomeen noin 100 itsenäistä kuntaa. Selvitysten mukaan noin 30 - 50 000 asukkaan kunta on taloudellinen optimi. Pääkaupunkiseudun kunnat pitää pilkkoa järkevän kokoisiksi koko kansan edun takia. Helsinki on Suomen suurin kehitysaluetuen saaja, todellinen loinen kaikkien suomalaisten kukkarossa.
Tuokaa toverit näkyviin niitä uutisia, joissa kuntaliitos on tuonut säästäjä!En osaa sanoa, mikä Kokoomuksen ja SDPn etu vaatisi Suomeen noin sata kuntaa. Ehkä osaat valottaa tämän edun sisältöä tarkemmin. Näyttää siltä, että tämä etu ei ole yhteinen vain näille puolueilla vaan myös elinkeinoelämälle, joka edustajansa suulla esittää sadan kunnan tavoitetta.
Jos optimikuntakoko on se, minkä kerrot, sehän tarkoittaisi noin sataa kuntaa tai vähän enemmän. Suomen viiden miljoonan väkiluvulla ja 50 000 kuntaoptimilla päästäisiin juuri sataan kuntaan.
Helsinki saa valtionavustuksia asukasta kohden paljon vähemmän kuin suuri osa kunnistamme. Mitään kehitysaluetukia ei Helsinkiin jaeta. Kun etsit kärkikuntaa tässä kohdin, siirrä katseesi umpikepulaiseen Merijärveen.
Kuntaliitos ei vielä sinällään tuo suuria säästöjä. Säästöt tulevat sitä kautta, että kuntien asutus vähitellen tiivistyy. Tärkein asia eivät ole säästöt vaan se, että kunnasta tulee elinkelpoinen alue. Tällä tavoin kunnan alueella tulonmuodostus kasvaa ja kunta muuttuu houkuttelevammaksi yritystoiminnalle. Meidän tulee päästä eroon saattohoitotilassa olevista alueista, joilla ei ole taloudellisessa mielessä ollut pitkiin aikoihin tulevaisuuden toivoa eikä sitä ole näköpiirissä nytkään.
Kyllä nämä elinkeinonelämän edustajat ja kokoomuslaiset, joita kutsut tuttavallisesti tovereiksi, vielä tuovat laskelmiaan esille. Voit luottaa siihen.- ???????????????????
Mielipidepankki kirjoitti:
En osaa sanoa, mikä Kokoomuksen ja SDPn etu vaatisi Suomeen noin sata kuntaa. Ehkä osaat valottaa tämän edun sisältöä tarkemmin. Näyttää siltä, että tämä etu ei ole yhteinen vain näille puolueilla vaan myös elinkeinoelämälle, joka edustajansa suulla esittää sadan kunnan tavoitetta.
Jos optimikuntakoko on se, minkä kerrot, sehän tarkoittaisi noin sataa kuntaa tai vähän enemmän. Suomen viiden miljoonan väkiluvulla ja 50 000 kuntaoptimilla päästäisiin juuri sataan kuntaan.
Helsinki saa valtionavustuksia asukasta kohden paljon vähemmän kuin suuri osa kunnistamme. Mitään kehitysaluetukia ei Helsinkiin jaeta. Kun etsit kärkikuntaa tässä kohdin, siirrä katseesi umpikepulaiseen Merijärveen.
Kuntaliitos ei vielä sinällään tuo suuria säästöjä. Säästöt tulevat sitä kautta, että kuntien asutus vähitellen tiivistyy. Tärkein asia eivät ole säästöt vaan se, että kunnasta tulee elinkelpoinen alue. Tällä tavoin kunnan alueella tulonmuodostus kasvaa ja kunta muuttuu houkuttelevammaksi yritystoiminnalle. Meidän tulee päästä eroon saattohoitotilassa olevista alueista, joilla ei ole taloudellisessa mielessä ollut pitkiin aikoihin tulevaisuuden toivoa eikä sitä ole näköpiirissä nytkään.
Kyllä nämä elinkeinonelämän edustajat ja kokoomuslaiset, joita kutsut tuttavallisesti tovereiksi, vielä tuovat laskelmiaan esille. Voit luottaa siihen.mutta se on matra jota käytetään kun ei muuta osata. Se on yleispenisiini kaikkea sairautta vastaan.
On vain keksitty sellainen muoti että kuntien pitää keskittyä niin kuin kaiken muunkin. Vaikka se yritysten keskittymisbuumi alkaa olla jo historiaa koska se on todettu toimimattomaksi. Yrityksiä jo pilkotaan pienempiin osiin.
Kuntien osalta tuo keskittäminen on vielä kokeilemaTTA. Kokoomuksen ja Demareiden on ihan pakko saada kokeilla sekin että toimiiko se. Noille puolueillehan se ei maksa mitään. Mutta kuntien asukkaat maksavat tuon kokeilun viulut.
Jos nyt pytyttäisi osoittamaan edes yksi onnistunut kuntaliitos niin asiahaahan voisi katsella ihan eri näkökulmalta. mutta kun yksikään ei ole tuonut niitä tuloksia joita sillä on tavoiteltu.
Kaikki yhdistyneet kunnat ovat nyt huonommassa kunnossa kuin yksikään ennen yhdistymistä.
Miksi sitä pitää koko ajan junkata vaikka se on jo osoitettu täysin fiaskoksi koko kuntien yhdistäminen?
- Juuuuuupajuuuuuu
Työryhmän puheenjihtaja sanoi haastattelussa että keskeisin asia työryhmällä on saada tietoliikenne kuntien väliilä yhtenäiseksi. Siitätullee kaikkein eniten säästöjä ja se on helpoin toteuttaa. Tuohon työhön peräsi selkeää johtoa joka asiaa alkaa viemään eteenpäin. Siis Tuumasta toimeen, niin kuin puheenjohtaja asian ilmaisi.
Oli siinä muitakin asioita joista on puhuttu jo 20 vuotta. Eli ei siinä mitään uutta tullut esille vaan laittaa asiat rullaamaan.
Oli vähän skeptinen noihin jo totetuneisiin kuntaliitoksiin. Niissä Hänen sanojensa mukaan ole saatu selliaisa konkreettisia tuloksia aikaan joilla voisi kehua. Eli kuntaliitokset ovat pääsääntöisesti epäonnistuneet tavoitteissaan.
Nyt sitten vähän omaa näkemystä.
Suurimmassa osassa kuntaliitoksia ei ole saatu säästöjä vaan lisäkuluja aikaan. On menty hyvin se valtion tukiaika mutta sitten kun se liittymistuki8 on lopunut niistä kunnista onb tullut lähes kriisikuntia. Mm. Rovaniemi on ihan lähellä kriisikunnan rajaa. Siinäkin oli hyvin varakas Rovanimen maaliakunta joka väkisin liitettiin köyhän Rovanimen yhteyteen. Rovaniemi veti myös entisen maaliskunnan talouden kuralle.
Onhan se tietenkin lohdullista kaupungin keskustalle että ei ole yksin kurjuudessa, vaan siinä on jukna nyt myös se entinen rikas maaliskunta joka "kärsii" mukana. Mutta sekin saattaa olla heikko lohtu kunhan se liittymistuen loppumisen vaikutukset todella alkavat tuntua.
Mutta onhan se ymmärrettävää että jos ainoa muutos on muutama valtuustopaikan vähennys niin mistä siitä säästöjä syntyy?
Voidaan pitää esimerkkinä Ranuaa joka jäi tuosta kuntaliitooksesta ulos. Ranua on samassa vaurauden tilassa kuin Maalaiskunta aikaisemmin. Velkaa on asukasta kohti vahiten koko Suomessa. Kunnan varallisuus on asukasta kohti korkein koko Suomen kunnista. Terveydenhoitoon jono korkeintaan kaksi tuntia. Ranualaiset meinaa ottaa pultin jos jonotusaika menee yli tunnin...
Rovaniemellä' jonotusaika terveyskeskukseen yli 12 tuntia....
Siis tuo on ero 60 000 ja alle 5 000 asukkaan kunnista.
Tehdään vain niitä isoja konkurssikuntia.- tiedättekö itse?
Tässä muinoin Heinäluoma sanoi, että eläkejärjestelmä ei kuulu poliitikoille. Nyt hän vaati näiltä kannanottoa asiassa, mikä ei hänen mukaansa kuulu heille.
Ota tuosta demreiden sekasorrosta selvää. Kai muutkin kuin verotuksen ongelmat ratkeavat hämäläisiä maisemia katselemalla. valehtelen. Voit tarkistaa tämän päivän Kauppalehdestä sivulta 9 mitä Tanskanen lehdelle antamassaan haastattelussa sanoi. Hän kertoi siinä kuntarakenteen olevan joukon maan arvovaltaisimpien talousasinatuntijoiden ja myös hänen omasta mielestään kasvun kiviriippa. Kuntien määrää pitäisi Tanskasen mukaan vähentää selvästi.
- koetappa ymmärtää
Mielipidepankki kirjoitti:
valehtelen. Voit tarkistaa tämän päivän Kauppalehdestä sivulta 9 mitä Tanskanen lehdelle antamassaan haastattelussa sanoi. Hän kertoi siinä kuntarakenteen olevan joukon maan arvovaltaisimpien talousasinatuntijoiden ja myös hänen omasta mielestään kasvun kiviriippa. Kuntien määrää pitäisi Tanskasen mukaan vähentää selvästi.
Kyllä Tanskanenkin puhuu julkisen sektorin tuottavuuden nostamisesta enemmän kuin kuntarakenteesta ja kuntien määrästä.
Kuntien määrän vähentäminen on yksi tapa tehostaa tuottavuutta, mutta ei ainoa eikä edes tehokkain. Palvelujen tuottamisen malleja pitää kehittää ja hallintoa suoraviivaistaa olipa kuntien rajat mitkä tahansa. Tuottavuushan on heikointa Helsingissä, joka on suurin kuntamme. Eli remontoitavaa riittää joka puolella maata ja kaiken kokoisissa kunnissa.
Kuntien määrästä kiistely on vain poliittista teatteria, kun SDP ei halua esittää vakavasti otettavia keinoja isojen kuntien palvelujen tuottamiseksi yksityisen sektorin avulla, eikä Kepu halua luopua pikkukuntien hallussaan pitämästä hallintokoneistosta. Kokoomus on yksin konkreettisine toimenpiteineen, kuntien määrästä kiistelyn viedessä päähuomion. koetappa ymmärtää kirjoitti:
Kyllä Tanskanenkin puhuu julkisen sektorin tuottavuuden nostamisesta enemmän kuin kuntarakenteesta ja kuntien määrästä.
Kuntien määrän vähentäminen on yksi tapa tehostaa tuottavuutta, mutta ei ainoa eikä edes tehokkain. Palvelujen tuottamisen malleja pitää kehittää ja hallintoa suoraviivaistaa olipa kuntien rajat mitkä tahansa. Tuottavuushan on heikointa Helsingissä, joka on suurin kuntamme. Eli remontoitavaa riittää joka puolella maata ja kaiken kokoisissa kunnissa.
Kuntien määrästä kiistely on vain poliittista teatteria, kun SDP ei halua esittää vakavasti otettavia keinoja isojen kuntien palvelujen tuottamiseksi yksityisen sektorin avulla, eikä Kepu halua luopua pikkukuntien hallussaan pitämästä hallintokoneistosta. Kokoomus on yksin konkreettisine toimenpiteineen, kuntien määrästä kiistelyn viedessä päähuomion.Kannattaa tutustua siihen, mitä Tanskanen kertoo Kauppalehden haastattelussa. Hän pitää hyvin selkeästi esillä sitä, että meillä on liikaa kuntia. Ja lisäksi hän kertoo joukon maamme merkittävämpiä talousasiantuntijoita olevan tästä asiasta samaa mieltä.
Ongelma on Tanskasen mukaan se, että liitokset on hoidettu kehnosti. Sopimukset ovat olleet liian lepsuja. Sopimuksia syntyy vain sellaisilla ehdoilla, joissa kaikkien kuntien työntekijöiden asema turvataan. Sillä mallilla ei luonnollisestikaan säästetä yhtään mitään.- jutun..
Mielipidepankki kirjoitti:
Kannattaa tutustua siihen, mitä Tanskanen kertoo Kauppalehden haastattelussa. Hän pitää hyvin selkeästi esillä sitä, että meillä on liikaa kuntia. Ja lisäksi hän kertoo joukon maamme merkittävämpiä talousasiantuntijoita olevan tästä asiasta samaa mieltä.
Ongelma on Tanskasen mukaan se, että liitokset on hoidettu kehnosti. Sopimukset ovat olleet liian lepsuja. Sopimuksia syntyy vain sellaisilla ehdoilla, joissa kaikkien kuntien työntekijöiden asema turvataan. Sillä mallilla ei luonnollisestikaan säästetä yhtään mitään.Olen lukenut niin Tanskasen haastattelun kuin hänen työryhmänsä raportin. Ja myös ymmärtänyt siitä muutakin kuin kuntien määrän vähentämistarpeen
Kyllä Tanskanen pitää esillä kuntien liien suurta määrää. En sitä ole kieltänytkään. Mutta tärkeimpänä hän pitää julkisen sektorin tuottavuuden parantamista. Siinä kuntien määrän vähentäminen on yksi keino monien joukossa. Kauppalehden jutussakin on listattu joukko raportissa mainittuja suosituksia, kuten tietohallinnon keskittäminen isoihin yksiköihin, samoin talushallinnon keskittäminen jne. Ainakin siinä raportissa tuodaan myös esiin se perusongelma joka etenkin kuntia vaivaa, ne tuottavat palvelunsa itse tehottomilla organisaatioilla. Tanskasen mukaan kuntien pitäisi keskittyä tilaajan roolin kehittämiseen ja luopua tuottamasta kaikki palvelut itse.
Tartut yksinkertaisena tollona yhteen yksityiskohtaan, etkä koetakkaan ymmärtää kokonaisuutta ja todellista tavoitetta. jutun.. kirjoitti:
Olen lukenut niin Tanskasen haastattelun kuin hänen työryhmänsä raportin. Ja myös ymmärtänyt siitä muutakin kuin kuntien määrän vähentämistarpeen
Kyllä Tanskanen pitää esillä kuntien liien suurta määrää. En sitä ole kieltänytkään. Mutta tärkeimpänä hän pitää julkisen sektorin tuottavuuden parantamista. Siinä kuntien määrän vähentäminen on yksi keino monien joukossa. Kauppalehden jutussakin on listattu joukko raportissa mainittuja suosituksia, kuten tietohallinnon keskittäminen isoihin yksiköihin, samoin talushallinnon keskittäminen jne. Ainakin siinä raportissa tuodaan myös esiin se perusongelma joka etenkin kuntia vaivaa, ne tuottavat palvelunsa itse tehottomilla organisaatioilla. Tanskasen mukaan kuntien pitäisi keskittyä tilaajan roolin kehittämiseen ja luopua tuottamasta kaikki palvelut itse.
Tartut yksinkertaisena tollona yhteen yksityiskohtaan, etkä koetakkaan ymmärtää kokonaisuutta ja todellista tavoitetta.kaikkia listassa mainittuja esityksiä. Hieno kohta siinä on muun muassa se, kun suositellaan yritystoiminnan voimakkaampaa alueellista keskittymistä ja kaavoituksen kehittämistä kasvukeskusten kilpailun tukemiseksi. Todella kannatettavaia esityksiä on paljon. Niistä ovat monet minulle tuttuja teemoja, koska olen yrittänyt markkinoida tälläkin palstalla niistä useita. Kerrankin meillä on ollut ytötyhmä, joka on saanut ansiokkaan raportin aikaiseksi.
Listassa ei näy sitä, että ongelma olisi se, että kunnat tuottavat itse palvelunsa tehottomilla organisaatioilla. Voi se silti sisältyä raporttiin, en sitä tiedä. Ongelman ratkaisu ei voi olla vain tilaajamalli. Raportissa esitetään toimintojen keskittämistä nykyisten orgasaatioiden puitteissa. Ei tässäkännpidä lyödä lukkoon yhtä mallia vaan pyrkiä avoimin mielin optimitehokkuuteen.
Mutta aiavn loistavia esityksiä tuo lista pitää sisällään, siitä en ole eri mieltä. Kasvukeskusten tukemista ja muuta... aivan mahtavaa.- Juuuuuupajuuuuuu
Mielipidepankki kirjoitti:
valehtelen. Voit tarkistaa tämän päivän Kauppalehdestä sivulta 9 mitä Tanskanen lehdelle antamassaan haastattelussa sanoi. Hän kertoi siinä kuntarakenteen olevan joukon maan arvovaltaisimpien talousasinatuntijoiden ja myös hänen omasta mielestään kasvun kiviriippa. Kuntien määrää pitäisi Tanskasen mukaan vähentää selvästi.
Kauppalehteä.
Kuuntelin haasattelun Radiosta. Siinä Tanskanen painotti nimenomaan tietohallinon kehoittämistä. Sanoi erikseen että se on tärkein painopistealue siinä raportissa.
Siinä sinä valehtelet.
Kuntien yhdistäminen on ainoastaan sivujuonne JOS ne saadaan jäekvämmällä tavalla toteutettua kuin tähän asti.
Tarkoittanee sitä että niitä pakkonaittamisia ei enää tehdä vaan tehdään siltä pohjalta että TUOTTAVUUTTA todella saadaan parannettua. - Jooooooopajoooooooo
koetappa ymmärtää kirjoitti:
Kyllä Tanskanenkin puhuu julkisen sektorin tuottavuuden nostamisesta enemmän kuin kuntarakenteesta ja kuntien määrästä.
Kuntien määrän vähentäminen on yksi tapa tehostaa tuottavuutta, mutta ei ainoa eikä edes tehokkain. Palvelujen tuottamisen malleja pitää kehittää ja hallintoa suoraviivaistaa olipa kuntien rajat mitkä tahansa. Tuottavuushan on heikointa Helsingissä, joka on suurin kuntamme. Eli remontoitavaa riittää joka puolella maata ja kaiken kokoisissa kunnissa.
Kuntien määrästä kiistely on vain poliittista teatteria, kun SDP ei halua esittää vakavasti otettavia keinoja isojen kuntien palvelujen tuottamiseksi yksityisen sektorin avulla, eikä Kepu halua luopua pikkukuntien hallussaan pitämästä hallintokoneistosta. Kokoomus on yksin konkreettisine toimenpiteineen, kuntien määrästä kiistelyn viedessä päähuomion.hetkinen.
kokoomuksella ei ole kokonaisnäkemystä asiasta. On vainLIIKAA KUNTIA:
Kokoomu starjooaa hyvin laajaan oingelmaan lääkettä joka on osoittautunut hyvin huonoksi vaihtoehdoksi poistaa kunarahoituksen ongelma. Heikoiten vaikuttava toimi. Kuntien pakkonaittaminen.
Tuo on vain Kokoomukselle yleilääke kaikkiin vaivoihin?
Voisi kysyä että jos kaksi konkurssipesää pistetään yhteen niin mitä siitä saadaan? Entistä isompi konkurssipesä. Eihän siinä mitään muuta tapahdu.
Mutta nuo konkurssipesät voisivat ilman hallinonmuutokuluja muuttaa palvelut vaikkapa yhdesä titeutettavaksi. Siinä ei kulu euroja niin paljon kuin kuntien yhdiosrtämisessä kuluu. Kuntien yhdistäminen ei ole ilmaista puuhaa- Siinä palaa eiro poikineen. Valtion yhdistämistuki ei kata edes niitä kuluja.
Sen sijaan palveluiden yhdessä hoitaminen ei vie paljon rahaa mutta säästöjä siitä saa nopeasti. - Transit_mies
Jooooooopajoooooooo kirjoitti:
hetkinen.
kokoomuksella ei ole kokonaisnäkemystä asiasta. On vainLIIKAA KUNTIA:
Kokoomu starjooaa hyvin laajaan oingelmaan lääkettä joka on osoittautunut hyvin huonoksi vaihtoehdoksi poistaa kunarahoituksen ongelma. Heikoiten vaikuttava toimi. Kuntien pakkonaittaminen.
Tuo on vain Kokoomukselle yleilääke kaikkiin vaivoihin?
Voisi kysyä että jos kaksi konkurssipesää pistetään yhteen niin mitä siitä saadaan? Entistä isompi konkurssipesä. Eihän siinä mitään muuta tapahdu.
Mutta nuo konkurssipesät voisivat ilman hallinonmuutokuluja muuttaa palvelut vaikkapa yhdesä titeutettavaksi. Siinä ei kulu euroja niin paljon kuin kuntien yhdiosrtämisessä kuluu. Kuntien yhdistäminen ei ole ilmaista puuhaa- Siinä palaa eiro poikineen. Valtion yhdistämistuki ei kata edes niitä kuluja.
Sen sijaan palveluiden yhdessä hoitaminen ei vie paljon rahaa mutta säästöjä siitä saa nopeasti.Katainen on aika usein sanonut julki, mikä on kokoomuksen lääke. Se on, että käytetään verorahat mieluummin palvelutuotantoon eikä tarpeettomiksi käyneiden kuntarakenteiden ylläpitoon.
Kysehän on hyvin yksinkertaisesta asiasta: kun väki muuttaa kunnasta pois, niin hallkintokustannukset jäljellejäänyttä väestöä kohti ovat kalliimmat/asukas. Siksi kuntia kannattaa ilman muuta yhdistää, että verorahoilla saataisi palveluja aikaiseksi - Jooooopajoooooo
Mielipidepankki kirjoitti:
Kannattaa tutustua siihen, mitä Tanskanen kertoo Kauppalehden haastattelussa. Hän pitää hyvin selkeästi esillä sitä, että meillä on liikaa kuntia. Ja lisäksi hän kertoo joukon maamme merkittävämpiä talousasiantuntijoita olevan tästä asiasta samaa mieltä.
Ongelma on Tanskasen mukaan se, että liitokset on hoidettu kehnosti. Sopimukset ovat olleet liian lepsuja. Sopimuksia syntyy vain sellaisilla ehdoilla, joissa kaikkien kuntien työntekijöiden asema turvataan. Sillä mallilla ei luonnollisestikaan säästetä yhtään mitään.esimerkiksi Ranua. 4600 asukasta. Todettiu monilla mittareilla Suomen vauraimmaksi kunnaksi.
Ei siis yhditynyt Rovanimeen.
Hoitaa palvelut hyvin laajalla yhteistyöllä. Osan hoitaa Rovaniemen kanssa. Osan Posion kanssa. Osan Tervolan kanssa. Osan Simon kanssa.Ei enää hoida täysin yksin kuin Vanhustenhoidon. Siinäkin hoidossa tukiyhdistys mukana yhteityökumppanina.
Noin laajaa nyhteistyötä eri kuniten kansa ei olisi saatu jos Ranua olisi liittynyt rovaniemeen. Tämä malli on siis paljon taloudellisempi kuin kuntaliitos. - !!!!?????!!!!!????!!
Transit_mies kirjoitti:
Katainen on aika usein sanonut julki, mikä on kokoomuksen lääke. Se on, että käytetään verorahat mieluummin palvelutuotantoon eikä tarpeettomiksi käyneiden kuntarakenteiden ylläpitoon.
Kysehän on hyvin yksinkertaisesta asiasta: kun väki muuttaa kunnasta pois, niin hallkintokustannukset jäljellejäänyttä väestöä kohti ovat kalliimmat/asukas. Siksi kuntia kannattaa ilman muuta yhdistää, että verorahoilla saataisi palveluja aikaiseksi - ?!!!!!!!!!!!!!!!!
Transit_mies kirjoitti:
Katainen on aika usein sanonut julki, mikä on kokoomuksen lääke. Se on, että käytetään verorahat mieluummin palvelutuotantoon eikä tarpeettomiksi käyneiden kuntarakenteiden ylläpitoon.
Kysehän on hyvin yksinkertaisesta asiasta: kun väki muuttaa kunnasta pois, niin hallkintokustannukset jäljellejäänyttä väestöä kohti ovat kalliimmat/asukas. Siksi kuntia kannattaa ilman muuta yhdistää, että verorahoilla saataisi palveluja aikaiseksikunnasta yhdistyneestä lähtee kymmenen valtuutettua? Ei kuule tunnu missään.
Eli tuo lä'ke on liian tehoton. - hyvä alku
Mielipidepankki kirjoitti:
kaikkia listassa mainittuja esityksiä. Hieno kohta siinä on muun muassa se, kun suositellaan yritystoiminnan voimakkaampaa alueellista keskittymistä ja kaavoituksen kehittämistä kasvukeskusten kilpailun tukemiseksi. Todella kannatettavaia esityksiä on paljon. Niistä ovat monet minulle tuttuja teemoja, koska olen yrittänyt markkinoida tälläkin palstalla niistä useita. Kerrankin meillä on ollut ytötyhmä, joka on saanut ansiokkaan raportin aikaiseksi.
Listassa ei näy sitä, että ongelma olisi se, että kunnat tuottavat itse palvelunsa tehottomilla organisaatioilla. Voi se silti sisältyä raporttiin, en sitä tiedä. Ongelman ratkaisu ei voi olla vain tilaajamalli. Raportissa esitetään toimintojen keskittämistä nykyisten orgasaatioiden puitteissa. Ei tässäkännpidä lyödä lukkoon yhtä mallia vaan pyrkiä avoimin mielin optimitehokkuuteen.
Mutta aiavn loistavia esityksiä tuo lista pitää sisällään, siitä en ole eri mieltä. Kasvukeskusten tukemista ja muuta... aivan mahtavaa.Hyvä että vihdoin oivallat, ettei hallituksen tilaama raportti ole sidottu pelkkään kuntien määrän supistamiseen, vaan siinä pyritään löytämään riittävästi keinoja kuntien palvelurakenteen uudistamiseen niin, että tehokkuus nousee palvelutason heikkenemättä. Ja että siinä otetaan kantaa myös kasvukeskusten, kuten pääkaupunkiseudun kaavoitus- ym. ongelmiin.
Yksioikoinen kuntien määrään tuijottaminen, jota sinäkin tässä keskustelussa olet ainoana totuutena toitottanut, on osoitus siitä kuinka tyhmiä kaltaisesi lööppiuutisoinnista elävät ovat. Asiat pitää kyetä näkemään laajemmin ja monitahoisemmin. Valitettavasti kaltaisillasi ei näytä siihen olevan kykyä. Pieni pilkahdus älyööisestä toiminnasta on toki hyvä alku kohdallasi, ey ole aivan toivoton tapaus yksinkertaisuudestasi huolimatta - vaan toimenhaltijat
?!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:
kunnasta yhdistyneestä lähtee kymmenen valtuutettua? Ei kuule tunnu missään.
Eli tuo lä'ke on liian tehoton.Ei valtuutetut mitään maksa. Mutta kunkymmenen kunnan kunnanjohtajat, talousjohtajat, sosiaalijohtajat, koulutoimenjohtajat, tekniset johtajat, kulttuurisihteerit ja koko muu hallintoväki korvataan yhdellä tehokkaalla hallinto-organisaatiolla niin säästöä syntyy.
hyvä alku kirjoitti:
Hyvä että vihdoin oivallat, ettei hallituksen tilaama raportti ole sidottu pelkkään kuntien määrän supistamiseen, vaan siinä pyritään löytämään riittävästi keinoja kuntien palvelurakenteen uudistamiseen niin, että tehokkuus nousee palvelutason heikkenemättä. Ja että siinä otetaan kantaa myös kasvukeskusten, kuten pääkaupunkiseudun kaavoitus- ym. ongelmiin.
Yksioikoinen kuntien määrään tuijottaminen, jota sinäkin tässä keskustelussa olet ainoana totuutena toitottanut, on osoitus siitä kuinka tyhmiä kaltaisesi lööppiuutisoinnista elävät ovat. Asiat pitää kyetä näkemään laajemmin ja monitahoisemmin. Valitettavasti kaltaisillasi ei näytä siihen olevan kykyä. Pieni pilkahdus älyööisestä toiminnasta on toki hyvä alku kohdallasi, ey ole aivan toivoton tapaus yksinkertaisuudestasi huolimattaOlen koko ajan oivaltanut kokonaisuuden. Tottakai raportissa otetaan kantaa monenlaisiin asioihin, mutta kuntamäärän selvää vähentämistä pidetään tärkeänä rakenteellisena tavoitteena. Ja tietysti jo senkin vuoksi, että muiden kannatettavien toimien tekeminen onnistuisi. Kun perusongelma on kuntien ylenpalttinen määrä, ei muilla keinoin kyetä tätä ongelmaa paikkaamaan.
Raportin kerta kaikkiaan loistavia ehdotuksia ovat erilaiset keskittämistavoitteet ja maakuntiyliopistoista pääseminen. Raportti on erittäin karua luettavaa kepulaisille, niin karua, että sen päälle viskataan palttoo mieluiten ikiajoiksi. Tämän raportin pitäisi kulua jokaisen poliitikon käsissä suorastaan puhkiluettuna, niin erinomaisilta sen ehdotukset kuulostavat. Jos ne kaikki toteutettaisiin kepulainen valtarakenne kärsisi historiallisen tappion ja Suomen kansa puolestaan historiallinen voiton. Täytyy ehdottomasti tutustua tähän tarkemmin ja palata asiaan uudestaan eri yhteyksissä. Kokoomuslaisten pitäisi eritoten muistaa tämä asiantuntijaraportti poliittisena selkätukenaan, etteivät kepulaiset enää seuraavassa hallituksessa kykenisi kusettamaan heitä ja jarruttamaan välttämätöntä.Jooooopajoooooo kirjoitti:
esimerkiksi Ranua. 4600 asukasta. Todettiu monilla mittareilla Suomen vauraimmaksi kunnaksi.
Ei siis yhditynyt Rovanimeen.
Hoitaa palvelut hyvin laajalla yhteistyöllä. Osan hoitaa Rovaniemen kanssa. Osan Posion kanssa. Osan Tervolan kanssa. Osan Simon kanssa.Ei enää hoida täysin yksin kuin Vanhustenhoidon. Siinäkin hoidossa tukiyhdistys mukana yhteityökumppanina.
Noin laajaa nyhteistyötä eri kuniten kansa ei olisi saatu jos Ranua olisi liittynyt rovaniemeen. Tämä malli on siis paljon taloudellisempi kuin kuntaliitos.Miten kunta, jonka työttömyysaste on 13 prosenttia, veroaste 19,25 prosenttia ja valtionosuuksien osuus 57 prosenttia kunnan tuloista olla millään mittarilla vauras ja erinomainen kunta.
Miten kunta, joka omissa talousraoprteissaan kertoo kunnan heikkouksiksi asukasluvun vähentymisen, väestön ikääntymisen, työ- ja opiskelupaikkojen puutteen, alhaisen tulotason, tyhjillään olevien asuntojen, pitkien matkojen, syrjäisen sijainnin, laajakaistayhteyksien hitauden ja uhiksi kuntatalouden heikkenemisen, palvelujen heikkenemisen ja peruselinkeinojen vähenemisen, voi olla millään mittarilla vauras kunta. Kyllä nämä kunnan omat arviot viittavat enemmän siihen, että kyse on auringonlaskun kunnasta, joka alkaa piakkoin olla saattohoidon tarpeessa.- taas kerran
Mielipidepankki kirjoitti:
Olen koko ajan oivaltanut kokonaisuuden. Tottakai raportissa otetaan kantaa monenlaisiin asioihin, mutta kuntamäärän selvää vähentämistä pidetään tärkeänä rakenteellisena tavoitteena. Ja tietysti jo senkin vuoksi, että muiden kannatettavien toimien tekeminen onnistuisi. Kun perusongelma on kuntien ylenpalttinen määrä, ei muilla keinoin kyetä tätä ongelmaa paikkaamaan.
Raportin kerta kaikkiaan loistavia ehdotuksia ovat erilaiset keskittämistavoitteet ja maakuntiyliopistoista pääseminen. Raportti on erittäin karua luettavaa kepulaisille, niin karua, että sen päälle viskataan palttoo mieluiten ikiajoiksi. Tämän raportin pitäisi kulua jokaisen poliitikon käsissä suorastaan puhkiluettuna, niin erinomaisilta sen ehdotukset kuulostavat. Jos ne kaikki toteutettaisiin kepulainen valtarakenne kärsisi historiallisen tappion ja Suomen kansa puolestaan historiallinen voiton. Täytyy ehdottomasti tutustua tähän tarkemmin ja palata asiaan uudestaan eri yhteyksissä. Kokoomuslaisten pitäisi eritoten muistaa tämä asiantuntijaraportti poliittisena selkätukenaan, etteivät kepulaiset enää seuraavassa hallituksessa kykenisi kusettamaan heitä ja jarruttamaan välttämätöntä.Tämän raportin (olen sen lukenut toisin kuin sinä) perusidea on julkisten palvelujen tuottavuuden parantaminen, ei kuntien määrän määrittely.
Se, että kuntamäärä olisi perusongelma, ei raportista käy ilmi. Kuntien määrän supistaminen nähdään keinona pienentää hallintoon käytettäviä resursseja. Mutta toimenpiteenäkin se on vain yksi toimenpide ja vaihtoehto muille hallinnon järkeistämistoimille. Raportin kärki kohdistuu siihen, että palvelujen ja hallinnon modernisoinnissa on tukeuduttava tietotekniikkaan joka taasen on oltava keskitettyä eikä hajallaan yksittäisissä kunnissa. Hallinto- ja palveluprosessien kehittämistä käsitellään kokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta, ei siitä minkäkokoinen yksikkö (kunta) sitä tuottaa. Yliopistojen määrää ei suinkaan esitetä supisteetavaksi, vaan niiden välisestä työnjakoa esitetään kehitettäväksi jotta saadaan nykyistä korkeatasoisempia yksiköitä. Ammattikorkeakoulujen määrää sen sijaan ehdotetaan vähennetäväksi koska niiden nykyinen määrä ei vastaa työelämän tarpeita.
Toki raportin soisi kuluvan kepulaisten, mutta ennenkaikkea nykyisin kaikkea muutosta ja kehitystä vastustavien demareiden käsiissä. Raportti sisältää paljon yksityistämiseen ja kilpailuttamiseen liittyviä esityksiä joilla voitaisiin julkisen palvelun tehokkuutta nostaa. SDP:hän on ollut kilpailutusta ja yksityistämistä vastaan kuten vaikkapa tuosta Helsingin esimerkistä näkyy.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Terveysaseman yksityistäminen ei toteutune Helsingissä/1135259820739
Tuo on juuri sitä luutumista vanhoihin asenteisiin ja ennakkoluuloihin, josta raportti koettaa päättäjiä ravistella irti. Tuota luutumista ja ennakkoluuloihin käpertymistä esiintyy eniten demareissa, ei kepussa. Jos ei uskalleta edes kokeilla ja verrata erilaisia palvelujen tuottamistapoja, kuinka voidaan odottaa jossain saavutettavan tehostumista. Tuossa esimerkissä näkee hyvin sen pelon, joka SDP:llä on sen suhteen, että yksityinen taho tekee jonkun homman paremmin kuin kunnan tai valtion viranhaltija - Juuuuupasjuuuuuu
Mielipidepankki kirjoitti:
Miten kunta, jonka työttömyysaste on 13 prosenttia, veroaste 19,25 prosenttia ja valtionosuuksien osuus 57 prosenttia kunnan tuloista olla millään mittarilla vauras ja erinomainen kunta.
Miten kunta, joka omissa talousraoprteissaan kertoo kunnan heikkouksiksi asukasluvun vähentymisen, väestön ikääntymisen, työ- ja opiskelupaikkojen puutteen, alhaisen tulotason, tyhjillään olevien asuntojen, pitkien matkojen, syrjäisen sijainnin, laajakaistayhteyksien hitauden ja uhiksi kuntatalouden heikkenemisen, palvelujen heikkenemisen ja peruselinkeinojen vähenemisen, voi olla millään mittarilla vauras kunta. Kyllä nämä kunnan omat arviot viittavat enemmän siihen, että kyse on auringonlaskun kunnasta, joka alkaa piakkoin olla saattohoidon tarpeessa.asukasta kohti. eniten varallsiuutta asukasta kohti. Suurin ylijäämä asukasta kohti.
Asukkaita 4600
Siinäpä sitä tavoitetta Hesalle!!! - Juuuupasjuuuuu
vaan toimenhaltijat kirjoitti:
Ei valtuutetut mitään maksa. Mutta kunkymmenen kunnan kunnanjohtajat, talousjohtajat, sosiaalijohtajat, koulutoimenjohtajat, tekniset johtajat, kulttuurisihteerit ja koko muu hallintoväki korvataan yhdellä tehokkaalla hallinto-organisaatiolla niin säästöä syntyy.
Jooo. Mutta kun kunnilla on MÄÄRÄYS hoitaa palvelut kuntalaislle.
Voiko 16 000 ihmisen organisaatioon mitoitettu kunnan hallinto yhtäkkiäö hoitaa 30 000 ihmisen palvelut? Ei voi.
Tähän ne kuntaliitokset ovat sortuneet. Viranhaltijoita ei voi vähentää koska palvelut on turvattava. Liitoksen hoidon aikana on käynyt niin että niitä on pitänyt jopa lisätä väliaikaisesti.
Kuntaliitoksissa on niin paljon tehtävää että palveluiden järkeistämiseen ei ole resursseja. Se myös makssa paljon.
Jos samaan aikaan alettaisi järjestelemään samlalla kuntarakenteella yhteisiä palveluita naapurikuntien kanss liitospyrokratiassa tuhlattavat rahat säästyisivät ja palvelut tulisivat kerralla turvattua järkevään hintaa.
Näin Teki Ranua. ja on taloudellisesti paremmassa kunnossa kuin nuo yhdistyneet Rovaniemet. Lisäksi >Ranua on hoitanut palvelunsa paremmin ja halvemmalla kuin Rovaniemi.
Ranua on panostanut palvelurakenteen uusimiseen. Rovaniemet kuntien yhdistämiseen. - hyvää luettavaa
taas kerran kirjoitti:
Tämän raportin (olen sen lukenut toisin kuin sinä) perusidea on julkisten palvelujen tuottavuuden parantaminen, ei kuntien määrän määrittely.
Se, että kuntamäärä olisi perusongelma, ei raportista käy ilmi. Kuntien määrän supistaminen nähdään keinona pienentää hallintoon käytettäviä resursseja. Mutta toimenpiteenäkin se on vain yksi toimenpide ja vaihtoehto muille hallinnon järkeistämistoimille. Raportin kärki kohdistuu siihen, että palvelujen ja hallinnon modernisoinnissa on tukeuduttava tietotekniikkaan joka taasen on oltava keskitettyä eikä hajallaan yksittäisissä kunnissa. Hallinto- ja palveluprosessien kehittämistä käsitellään kokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta, ei siitä minkäkokoinen yksikkö (kunta) sitä tuottaa. Yliopistojen määrää ei suinkaan esitetä supisteetavaksi, vaan niiden välisestä työnjakoa esitetään kehitettäväksi jotta saadaan nykyistä korkeatasoisempia yksiköitä. Ammattikorkeakoulujen määrää sen sijaan ehdotetaan vähennetäväksi koska niiden nykyinen määrä ei vastaa työelämän tarpeita.
Toki raportin soisi kuluvan kepulaisten, mutta ennenkaikkea nykyisin kaikkea muutosta ja kehitystä vastustavien demareiden käsiissä. Raportti sisältää paljon yksityistämiseen ja kilpailuttamiseen liittyviä esityksiä joilla voitaisiin julkisen palvelun tehokkuutta nostaa. SDP:hän on ollut kilpailutusta ja yksityistämistä vastaan kuten vaikkapa tuosta Helsingin esimerkistä näkyy.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Terveysaseman yksityistäminen ei toteutune Helsingissä/1135259820739
Tuo on juuri sitä luutumista vanhoihin asenteisiin ja ennakkoluuloihin, josta raportti koettaa päättäjiä ravistella irti. Tuota luutumista ja ennakkoluuloihin käpertymistä esiintyy eniten demareissa, ei kepussa. Jos ei uskalleta edes kokeilla ja verrata erilaisia palvelujen tuottamistapoja, kuinka voidaan odottaa jossain saavutettavan tehostumista. Tuossa esimerkissä näkee hyvin sen pelon, joka SDP:llä on sen suhteen, että yksityinen taho tekee jonkun homman paremmin kuin kunnan tai valtion viranhaltijaHienoa että MPP kannattaa raporttia ja siinä julkaistuja keinoja. Onhan siinä esimerkiksi esitys maahanmuuttajien maahanpääsyn helpottamiseksi. MPP on siinäkiin siis tullut järkiinsä, eikä vastusta tarveharkinnan poistoa. Kyllä se tolloimpaankin päähän joskus järjenvalo pilkahtaa
- valtionosuudet
Juuuuupasjuuuuuu kirjoitti:
asukasta kohti. eniten varallsiuutta asukasta kohti. Suurin ylijäämä asukasta kohti.
Asukkaita 4600
Siinäpä sitä tavoitetta Hesalle!!!olisivat Hesalla 57% tuloista niin tilanne näyttäisi aika lailla toisenlaiselta...
hyvää luettavaa kirjoitti:
Hienoa että MPP kannattaa raporttia ja siinä julkaistuja keinoja. Onhan siinä esimerkiksi esitys maahanmuuttajien maahanpääsyn helpottamiseksi. MPP on siinäkiin siis tullut järkiinsä, eikä vastusta tarveharkinnan poistoa. Kyllä se tolloimpaankin päähän joskus järjenvalo pilkahtaa
maahanpääsy on jo nyt hyvin yksinkertaista. EU-kansalaiselle se tarkoittaa lähinnä piletin ostoa, kapsakin pakkaamista sekä passin ja hammasharjan mukaanottamista. Olen sen verran matkustellut EUn sisällä, että aika vähän siihen liittyy mitään byrokratiaa nykyisin.
EU.amiden ulkopuolelta tulevien osalta byrokratiaa on. Suomessa ja EUssa on haluttu pitää kiinni esim. vastavuoroisuusperiaatteessa. Kolmannen maan on annettava samat edut Eu-kansalaiselle, minkä EU antaa kolmannelle maalle. Lisäksi matkusasiakirjojen luottevuuden pitää olla riittävän korkealla tasolla. Nämä asiat ovat toistaiseksi estäneet esim. sen, että viisumien käyttö EUn ja Venäjän väliltä olisi poistettu, mutta se tultaneen kyllä jatkossa poistamaan.
Aina voi tietysti kysyä, onko kovin järkevää työllistää uusia maahanmuuttajia, kun jo maassamme oleskelevista maahanmuuttajista suuri joukko on työttömänä. Jos nämä saadaan ensin työllistettyä, minusta voi hyvin harkita kainelaisten tarveharkintojen poistamista. Työryhmä ei ole pohtinut tätä asiaa näin pitkälle vaan lausuu yleisluontoisemman perusteen maahanmuuttobyrokratian vähentämisestä. En minä sitä periaatteessa vastusta. Toisaalta pelkään kyllä, että hallitsemattomasta maahanmuutosta voi syntyä isoja ongelmia. Joissain maissa kuten Espanjassa valtio on alkanut maksaa pientä korvausta maahanmuuttaneille siitä, että nämä muuttaisivat takaisin kotimaahansa. Minusta ei ole välttämättä hyväksi, jos meillä syntyisi sellainen tilanne, missä maahanmuuttajia kehotettaisiin muuttamaan takaisin.- ????????????????????
valtionosuudet kirjoitti:
olisivat Hesalla 57% tuloista niin tilanne näyttäisi aika lailla toisenlaiselta...
ei keräisi 90%:sää Suomen yhteisöveroista se olisikin. Mutta Valtio käyttää Lipposen päätöksellä Helsinkiä verojen kerääjänä. Verojen joita Valtio perii Hesalta ja jakaa sitten niille kunnille joissa se veroon velvoittava tuotto tehdään. Sen vuoksi Hesa on "maksaja" eikä saaja...
Lipponen itseasiassa teki Hesalle keljun tempun vaikka sillä yhteisöverolla oli selkeä tarkoitus vahvistaa Hesan taloutta muuttoliikkeen vauhdittamiseksi Hesaan.,.Gesan vahvistamiseen siitä menee osa vieläkin.
- Jämpti näin
...huomioinut, että esim Lahden suurkunta hankkeen kaatoivat juuri Kokoomus ja Demari johtoiset kunnat.
Suomessa ei siis eletä missään ns "neukkulan"hallinto mallissa. Meillä maan hallitus ei voi käskyttää(Luutnantti Lammion tavoin), että tästä lähtien, tai esim kolmen vuoden kuluttua Suomessa saa olla enintään sata kuntaa.
Kuntien yhteen liittäminenkin tapahtuu parhaiten(Tuntemattoman sotilaan) Koskelan johtamismallin mukaan. Alueen keskeinen kunta tai kaupunki alkaa tehdä tiivistä yhteistyötä naapurikuntiensa kanssa. Haetaan yhteisiä kustannussäästöjä. Siitä kehittyy myönteinen ilmapiiri jossa aletaan pohtia mitä säästöjä saataisiin aikaan, jos perustettaisiin laajempi kuntayhteisö.Tämä käsitykseni mukaan on se toimintamalli jota keskusta ajaa. Tälle kehitykselle halutaan luoda toimintaedellytyksiä.
Yksisilmäinen panettelunhalusi(poliittinen "punatauti") vaan panee ulostamaan, että se on kepu joka vastustaa puoluepoliittisista syistä kuntaliitoksia. Tällä väitteellä ei ole mitään totuuspohjaa.
Kokoomuksen ja sossujenkin kuntien yhdistämismalli on sen sijaan sellainen luutnantti Lammion johtamistyyliin perustuvaa ylhäältäpäin sanelemista ja käskyttämistä.Käskyttämismallista voidaan toki luopua. Toinen vaihtoehto on kantapään kautta oppiminen. Lopetaan kriisikuntien avustaminen ja valtionosuuksien tasausjärjestelmä. Sitten kun joidenkin kuntien veroaste alkaa näiden toimenpiteiden jälkeen kolmellakymmenellä tai sitä suuremmalla luvulla, niin halua toimenpiteisiin varamsti alkaa jo enemmän löytyä. Ei minulla ole mitään tällaistäkään mallia vastaan, mutta on se melkoinen kärsimysnäytelmä joillekin.
- Jämpti näin
Mielipidepankki kirjoitti:
Käskyttämismallista voidaan toki luopua. Toinen vaihtoehto on kantapään kautta oppiminen. Lopetaan kriisikuntien avustaminen ja valtionosuuksien tasausjärjestelmä. Sitten kun joidenkin kuntien veroaste alkaa näiden toimenpiteiden jälkeen kolmellakymmenellä tai sitä suuremmalla luvulla, niin halua toimenpiteisiin varamsti alkaa jo enemmän löytyä. Ei minulla ole mitään tällaistäkään mallia vastaan, mutta on se melkoinen kärsimysnäytelmä joillekin.
...ollut mieleltään niin sairas sadistinen nilkki , että olisi yrittänyt alistaa alaisensa kuriin pitämällä näitä nälkäkuurilla.
- !!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Mielipidepankki kirjoitti:
Käskyttämismallista voidaan toki luopua. Toinen vaihtoehto on kantapään kautta oppiminen. Lopetaan kriisikuntien avustaminen ja valtionosuuksien tasausjärjestelmä. Sitten kun joidenkin kuntien veroaste alkaa näiden toimenpiteiden jälkeen kolmellakymmenellä tai sitä suuremmalla luvulla, niin halua toimenpiteisiin varamsti alkaa jo enemmän löytyä. Ei minulla ole mitään tällaistäkään mallia vastaan, mutta on se melkoinen kärsimysnäytelmä joillekin.
"kotipaikan" mukaan määräytyvä yhteisövero.
Eli verot sinne missä tuotto tulee.
Siinä saattaisi ensimmäisenä mennä Hesa selvitystilaan. 85% yhteisöveroista muualle kuin Hesaan niin taida Hesalaislla naurattaa. !!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:
"kotipaikan" mukaan määräytyvä yhteisövero.
Eli verot sinne missä tuotto tulee.
Siinä saattaisi ensimmäisenä mennä Hesa selvitystilaan. 85% yhteisöveroista muualle kuin Hesaan niin taida Hesalaislla naurattaa.Yhteisöveron tuotto on nyt ja tulevina vuosina noin 4 miljardia euroa. Tästä valtion osuus on ollut noin 75 %, mutta lasketaan 65 %:iin. Kuntien osuus nousee siis noin kolmannekseen eli vähän päälle miljardiin. Tämä summa ei kaada minkään kunnan taloutta. Paljon suurempi vaikutus on ollut sillä, että yhteisöverojen tuotto on laskenut huimasti. Kun se on laskenut huimasti, Helsingin talouden olisi pitänyt sinun perustelujesi mukaan jo kaatua.
Yhteisöveron jaossa ei mikään kotipaikka ole kovin määräävä, kun valtion osuus jaossa on ollut noin suuri.- elätit
Mielipidepankki kirjoitti:
Yhteisöveron tuotto on nyt ja tulevina vuosina noin 4 miljardia euroa. Tästä valtion osuus on ollut noin 75 %, mutta lasketaan 65 %:iin. Kuntien osuus nousee siis noin kolmannekseen eli vähän päälle miljardiin. Tämä summa ei kaada minkään kunnan taloutta. Paljon suurempi vaikutus on ollut sillä, että yhteisöverojen tuotto on laskenut huimasti. Kun se on laskenut huimasti, Helsingin talouden olisi pitänyt sinun perustelujesi mukaan jo kaatua.
Yhteisöveron jaossa ei mikään kotipaikka ole kovin määräävä, kun valtion osuus jaossa on ollut noin suuri.Jos Helsingistä otettaisiin pois julkisen puolen työpaikat ja teollisuuslaitosten verot menisivät sinne missä työtkin tehdään saisi Helsinki sulkea ovensa.
Mertohuijaukseen kyllä pysytytte ja imette siinäkin muiden varoja. - Näinpä se on
Mielipidepankki kirjoitti:
Yhteisöveron tuotto on nyt ja tulevina vuosina noin 4 miljardia euroa. Tästä valtion osuus on ollut noin 75 %, mutta lasketaan 65 %:iin. Kuntien osuus nousee siis noin kolmannekseen eli vähän päälle miljardiin. Tämä summa ei kaada minkään kunnan taloutta. Paljon suurempi vaikutus on ollut sillä, että yhteisöverojen tuotto on laskenut huimasti. Kun se on laskenut huimasti, Helsingin talouden olisi pitänyt sinun perustelujesi mukaan jo kaatua.
Yhteisöveron jaossa ei mikään kotipaikka ole kovin määräävä, kun valtion osuus jaossa on ollut noin suuri.alusta asti kun Lipposen hallitus teki yhteisöverouudistuksen.
helsinki kerää yhteisöverotuoton ja Valtio kierräättä sen kunnille joilta se uudistuksen jälkeen jää saamatta.
Mitä järkeä tuossa muka on. Ennen yritykset maksoivat yhteisöveronsa siihen kuntaan jossa toimipaikka oli.
Tuo on yksi Lipposen järjensäteilyn loistavin tähti! Täysin ääliömäistä! - ????????????????????
Mielipidepankki kirjoitti:
Yhteisöveron tuotto on nyt ja tulevina vuosina noin 4 miljardia euroa. Tästä valtion osuus on ollut noin 75 %, mutta lasketaan 65 %:iin. Kuntien osuus nousee siis noin kolmannekseen eli vähän päälle miljardiin. Tämä summa ei kaada minkään kunnan taloutta. Paljon suurempi vaikutus on ollut sillä, että yhteisöverojen tuotto on laskenut huimasti. Kun se on laskenut huimasti, Helsingin talouden olisi pitänyt sinun perustelujesi mukaan jo kaatua.
Yhteisöveron jaossa ei mikään kotipaikka ole kovin määräävä, kun valtion osuus jaossa on ollut noin suuri.Yhteisöverolla "menetyksellä" ei ole merkitystä mutta sen pineneminen on suuri haitta hesalle?
Siis on suurempi haitta se pienenminen kuin jos se perittäisi suoraan niihin kuntiin joille kuuluu ja nyt kierrätetään Valtion kassan kautta?
Jos Lipposen laki peruttaisi se pienentäisi Helsingin yhteisöveroja merkittävästi Jos nyt verokertymän pienenminen on jo vaikuttanut niin iten hesa selviäaisi ilman niitä yhteisöveroja?
Sinä selittelet ristiin. Ei mitään vaikutusta jos se menisi muualle, mutta kertymän pienenminen on ongelma???? - elätit
???????????????????? kirjoitti:
Yhteisöverolla "menetyksellä" ei ole merkitystä mutta sen pineneminen on suuri haitta hesalle?
Siis on suurempi haitta se pienenminen kuin jos se perittäisi suoraan niihin kuntiin joille kuuluu ja nyt kierrätetään Valtion kassan kautta?
Jos Lipposen laki peruttaisi se pienentäisi Helsingin yhteisöveroja merkittävästi Jos nyt verokertymän pienenminen on jo vaikuttanut niin iten hesa selviäaisi ilman niitä yhteisöveroja?
Sinä selittelet ristiin. Ei mitään vaikutusta jos se menisi muualle, mutta kertymän pienenminen on ongelma????Eikö kysymerkkiä oikeasti hävetä elää meidän tuottavien ihmisten siivellä?
- ????????????????????
elätit kirjoitti:
Eikö kysymerkkiä oikeasti hävetä elää meidän tuottavien ihmisten siivellä?
muiden siivellä.
meidän tuottamamme yhteisövero kerätään Helsinkiin. Osa siitä kierrätetään valtion kassan kautta takassin mielle. Siis tänne jossa se tuotto todellisuudessa tehdään. Ei konttorirotat tuota mitään lisäarvoa vaan laskevat ainoastaan mitä muualla on saatu aikaan. Siitä Helsinki saa palkkiona koko maan yhteisöverotuoton.
Valtion virat ovat helsingissä. Sen me jokainen Suomlainen maksamme omissa veroisamme.
Yksin eduskunta tuo Hesaan valtiolta mijoonia euroja.
- Keskusta-vaikuttaja
Keskusta päättää kuinka monta kuntaa Suomessa tarvitaan. Kaikki muu on spekulointia.
- HAH-HAH-HAA-AAAA
..punikkitollo raskaasti turpiinsa. Lue alempaa siellä sen "JÄMPTISTI NÄIN" teki.
- Kans. tuki vääristää
Lainaan tässä ensiksi Osmo Soininvaraa eli tuolta
http://www.soininvaara.fi/2010/04/29/onko-puolueiden-valilla-ideologisia-eroja/
lainaus:
"Kokoomusta ja vihreitä yhdistää se, että molemmat (yleensä) miettivät yhteiskunnallisia pelisääntöjä, jotka johtavat oikeaan suuntaan. Käsitys oikeasta suunnasta vain on kovin erilainen. Keskustalaiset ja RKP:läiset taas keskittyvät noiden pelisääntöjen rikkomiseen omien taustajoukkojensa eduksi. Tukiaista sinne, poikkeusta tänne."
Tästä on minusta myös kysymys siinä että muut puolujohtajat tunnustavat rehellisesti seuraavien vaalien jälkeisten leikkausten tarpeellisuuden paitsi keskusta. Ilman leikkauksia tulee tuleville sukupolville aika kallis lasku. Mutta kun keskustalla lienee eniten menetettävää? Tukiaista sinne ja tänne. Ja jos aletaan oikeasti keskustella siitä että mihin rahat riittävät ja eivät riitä niin onko tarpeen maksaa c3-alueelle pohjoiseen 100 hehtaarin ja 100 lehmän maitotilalle 150.000 euroa kansallista tukea omista verovaroista? Vai palkata vanhustenhoitoon kolme henkilö lisää. Etelässähän tuollainen tila saa kansallisia tukia vain noin 55.000 euroa. Jos leikattaisiin tuo aluetuen osuus pois ja sijoitettaisiin rahat muualle? Tällaista tarveharkintakeskustelua sopisi odottaa seuraavalta eduskunnalta koska kaikkeen eivät rahat tule riittämään.
Vielä kun ajattelee noita tuen vaikutuksia eli mitä tapahtuu. Tuosta
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
löytyy asiasta juttua ja tuo
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
kertoo missä tällä hetkellä mennään. Tuotanto kasvaa rajusti c-alueella pohjoisen tuen varassa kun se samanaikaisesti hiipuu etelässä. Pohjoisen c-tuen piti olla luonteeltaan säilyttävää ja veikkaanpa että naapurimme tulevat seuraavissa tukineuvotteluissa kyselemään että "mitäs se tällainen säilyttävä tukia on kun tuotanto kasvaa?". Ja kysehän on pelkästään siitä, minkä MTKn puheenjohtajakin on Suomen Kuvalehden haastattalussa todennut että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee." Myös tuo tuotannon laajeneminen pohjoisessa ja hiipuminen etelässä kertoo samasta asiasta: tukiero on suurempi kuin todellinen olosuhde-ero.
Onhan tästä ollut juttua eduskunnassakin jo vuonna 2006
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
jossa todetaan että
"C-alueen tuotannon kasvu perustuu poikkeuksellisen korkeisiin tukiin, eli siellä tuotannon kannattavuus on erinomainen. C-alueella maksetaan sekä tuotantoa sopeuttavaa tukea investointituen muodossa että tuotantoa ylläpitävää tukea 142-tuen muodossa. Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto, ja samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi. "
Mutta jostakin syystä näistä asioista ei haluta keskustella? Kansallisen c-alueen tuen leikkauksesta siis.- Kyselväinen
Ottaako joku aluepoliitikko Soinivaaraa vakavasti?
- Tuskin--
Kyselväinen kirjoitti:
Ottaako joku aluepoliitikko Soinivaaraa vakavasti?
Kukaan?
- Pumppuveikko
Luin muutaman Mielitollon vastauksen ja käsitykseni vain syveni: hullu, mikä hullu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1651606
- 104931
- 75753
- 51635
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa17618ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann40547Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..45498Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m159497- 26429
Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä
Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;188428