Milloin myytistä tuli tosiasia

nicander

Olen aina suurinpiirtein näihin päiviin ajatellut, että myytti on siis jotakin, millä ei välttämättä ole mitään todellisuuspohjaa. Olen siis pitänyt myyttejä jonkinlaisian taruina, satuina, uskomuksina, kansantarustoina. Kuten Kalevala on myytti.

Nyt yhtäkkiä kirkon kielenkäyttöön on näköjään tullut uudenlainen myytti tai mytologia, joka onkin jollakin tavalla totta. Tai siitä ainakin pitäisi löytyä jollakin tavalla jonkinlainen totuus.
Jossakin jopa joku sanoo myytin olevan todellisempi kuin faktatieto.

Milloin myytistä on tullut totuutta tai faktaa.
Vertauskuvallisen kerronnan ymmärrän faktan pohjana ja ymmärrän senkin, että myyttien taustalla on monseti myös faktaa.
Mutta että myytti olisi faktaa sinänsä sellaisenaan ?

Minusta tämä menee nyt johonkin filosofiaan tai teosofiseen ajatteluun.

33

844

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hc ateistitar

      tuli totuutta, koska kirkko on joutunut ihmisten lisääntyvän tiedon myötä myöntämään, että luomiskertomus, Aatami, Eeva, paratiisi, syntiinlankeemus ja monet muutkin kristinuskon perustaan kuuluvat asiat ovat myyttiä.

      Kirkko ei kuitenkaan halua myöntää, että nuo asiat eivät ole totuutta, sillä silloin se vetäisi täysin maton altansa pois.

      Siksi teologit ovat luovuudessaan keksineet, että myytitkin ovat totuutta. Tai eivät välttämättä kaikki, mutta kristinuskon myytit ainakin.

      • nicander

        Minä enemmänkin mietin nyt tuon sanan käyttöä, en niinkään esim. raamatun kirjaimmellista tai vertauskuvallista tulkintaa.
        Sana myytti vain kuitenkin minusta edelleenkin tarkoittaa jotakin, mikä ei ole todellisuuspohjaista. Tai ainakin se viittaa siihen mahdollisuuteen.

        Eli jos nyt haluttaisiin vaikkapa sanoa, että syntiinlankeemuskertomus saattaa olla enemmänkin vertauskuvallinen kuin kirjaimmellinen kertomus siitä, mitä syntiinlankeemuksessa tapahtui, niin minusta pitäisi käyttää jotakin muuta sanaa kuin myytti tai mytologia, koska nuo sanat aivan selvästi viittaavat edelleenkin kielen ymmärtämisen mukaan kuvitteellisiin, sadunomaisiin tms. asioihin. Tarustoihin siis.


      • hc ateistitar
        nicander kirjoitti:

        Minä enemmänkin mietin nyt tuon sanan käyttöä, en niinkään esim. raamatun kirjaimmellista tai vertauskuvallista tulkintaa.
        Sana myytti vain kuitenkin minusta edelleenkin tarkoittaa jotakin, mikä ei ole todellisuuspohjaista. Tai ainakin se viittaa siihen mahdollisuuteen.

        Eli jos nyt haluttaisiin vaikkapa sanoa, että syntiinlankeemuskertomus saattaa olla enemmänkin vertauskuvallinen kuin kirjaimmellinen kertomus siitä, mitä syntiinlankeemuksessa tapahtui, niin minusta pitäisi käyttää jotakin muuta sanaa kuin myytti tai mytologia, koska nuo sanat aivan selvästi viittaavat edelleenkin kielen ymmärtämisen mukaan kuvitteellisiin, sadunomaisiin tms. asioihin. Tarustoihin siis.

        kirkon kertoa aivan kirjaimellisesti, miten esimerkiksi syntiinlankeemus tapahtui, kun kerran sellaista sanoo tapahtuneen.

        Raamatun kertomus on otettu kirjaimellisesti lähes koko kristinuskon ajan, ja vasta Darwinin jälkeen siitä tuli vähitellen myytti, kun valtakirkko ei enää voinut pitäytyä kirjaimellisessa tulkinnassa.

        Nyt kirkko esittää, että ihminen on joka tapauksessa langennut ja perisyntinen, vaikka sillä ei ole hajuakaan, miten ihmisestä sellainen olisi tullut toiisn kuin muista isojen ihmisapinoiden heimon lajeista. Ei ole myöskään tieteellistä tutkimusta, jolla ihmisessä todettaisiin perisynti, jota laimennetaan kasteella.

        Kirkolta on ihmisten älyn aliarviointia kuvitella, että totuusväittämien todistelu myyteillä menisi yleisesti läpi. Suomalaisten koulutustaso on aivan muuta kuin 1800-luvulla ja huomattava osa väestöstä on keskitason pappia älykkäämpää.

        Kreationistit ovat tavallaan johdonmukaisempia, vaikka väärässä ovatkin.


      • luterilainen.
        hc ateistitar kirjoitti:

        kirkon kertoa aivan kirjaimellisesti, miten esimerkiksi syntiinlankeemus tapahtui, kun kerran sellaista sanoo tapahtuneen.

        Raamatun kertomus on otettu kirjaimellisesti lähes koko kristinuskon ajan, ja vasta Darwinin jälkeen siitä tuli vähitellen myytti, kun valtakirkko ei enää voinut pitäytyä kirjaimellisessa tulkinnassa.

        Nyt kirkko esittää, että ihminen on joka tapauksessa langennut ja perisyntinen, vaikka sillä ei ole hajuakaan, miten ihmisestä sellainen olisi tullut toiisn kuin muista isojen ihmisapinoiden heimon lajeista. Ei ole myöskään tieteellistä tutkimusta, jolla ihmisessä todettaisiin perisynti, jota laimennetaan kasteella.

        Kirkolta on ihmisten älyn aliarviointia kuvitella, että totuusväittämien todistelu myyteillä menisi yleisesti läpi. Suomalaisten koulutustaso on aivan muuta kuin 1800-luvulla ja huomattava osa väestöstä on keskitason pappia älykkäämpää.

        Kreationistit ovat tavallaan johdonmukaisempia, vaikka väärässä ovatkin.

        Jostakin syystä ainakin Hesarin mukaan Otaniemen teekkarien täytyy olla keskitason tyhmempiä koska eksyivät lahkoon. Valittujen palojen mukaan kaikkein älykkäimpiä oli natsit.
        Viime vuotisessa Darwin päivien järjestäjissä oli mm. vapaa-ajattelijat, humanistit sekä mensa. Kysyttyäni Mensasta testituloksien yhteenvetoa, kertoivat että Darwin päivillä ei ollut poikkeuksellisen paljon älykkäitä, vaan testitulokset olivat ihan keskiarvon mukaisia.


    • Gagarin

      Monesti myyttien takana on jokin tosiasia, tai kuten vanhasanonta: "Ei sellaista valhetta, josta ei puolet olisi totta", sanoo. Homeroksen Odysseus on hyvä esimerkki. Odysseus tuskin on ollut todellinen henkilö ja Kykloopilla on todennäköisesti viitattu aikalaiseen suuruudenhulluun valtion päämieheen, joka on ollut päätöksissään "yksisilmäinen". Täysi tollo alkaa uskomaan Odysseijaan kirjaimellisena tosiasiana ja historiallisena faktana. Myytit vain elävät kauemmin, kuin pelkkä uutisraportti. Sama pätee Kalevalaan, se on vertauskuvallinen kertomus meidän esi-isiemme maailmasta ja arvoista.

      Monesti sanotaan, että suru on sininen. Suru on hyvin henkilökohtainen ja syvä tunne. Suurin suru on sanaton, jolloin sitä voi kuvata vain värillä. "I´m feeling Blue", laulaa mr. Jonhson (tässä syy musiikkityylille nimeltään Blues). Mutta, sininen väri ei ole yhtä kuin suru. Laulut ja lyriikka ovat meidän aikamme myyttejä; musiikki on yksi parhaista keinoista vangita jonkin tilanteen tunnelma. Kun joku laulaa särkyneestä sydämestä, jokainen sydämensä särkenyt ymmärtää tekstin muulla kuin pelkkien sanojen tasolla.

      Juice Leskinen kiteyttää asian Rakkauden Ammattilaisessa:

      Terveellinen itsekkyys antaa viimeisenkin vaatteen
      oppilaiden typeryys siitä tekee periaatteen.

      Huomio viimeiseen virkkeeseen; typeryys tekee itsestään selvyyksistä periaatteen. Sama typeryys tekee vertauskuvista ja myyteistä tosia.

    • Myytteihin voi uskoa niin, että ottaa niiden sanoman todesta vaikkei myyttejä sinänsä kirjaimellisesti ottaisikaan.

      Voi esimerkiksi uskoa Jumalaan ja nähdä Raamatun tarinoissa viitteitä siitä mitä Jumala on ihmisen tekemisistä mieltä, vaikka ei tarinoita maailman ja ihmisen luomisesta tai Jeesuksen jumaluudesta totena pitäisikään.


      Sarjassa Juicen lyriikkaa:

      Sitä pastori katseli kummissaan
      kun kirkossa näytti niin vaisulta
      oli mummoja muutama tummissaan
      kaino kuorsaus karkasi Kaisulta

      Kävi leimahdus pastorin aivoista:
      "Miksi saarnata helvetin vaivoista?
      Turha kirkon on kätkeä kilpeen pää!
      Evankeliumi vois olla hilpeempää!"

      (Ekumeeninen jenkka)

      Tuossa koko biisi ja pari minuuttia Juicen ajatuksia Jumalasta ja Jumalaan uskomisesta:
      http://www.youtube.com/watch?v=Aw3NS2LzcNA

      • nicander

        Myytteihin uskovat kirkon edustajat tehdä vaikkapa jonkinlaisen listan kaikista niistä raamatun kertomuksista ja kohdista, joita pitävät myytteinä.
        Voisi sitten vertailla ja pohtia. Nythän tämä on kuin heinäsuovasta neulan etsimistä, kun ei voi oikein keskustella mistään, kun yhtäkkiä joku asia onkin muuttunut myytiksi.
        Nyt täällä jo joku selittelee joulun tapahtumiakin myyttinä.
        Onko se nyt sitten esim. palstan liberaalien mielestä näin.
        Eli mitään Vapahtajaako ei siis liberaalien mielestä koskaan syntynytkään, vaan se onkin myytti jostakin ..mistä kukaan taas ei tiedä mistä.

        Eli miten tää myyttihomma nyt oikein menee.


    • o - oo

      Usko jumaalaan on: uskoa raamatun mukaan. "Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu ja joka ei usko se tuomitaan kadotukseen."
      Tuskinpa Sinua kukaan kaipaa.
      Jeesus sanoo: " En minä teitä tullut tuomitsemaan, vaan Jumalan sana on jo teidät tuominnut."

      Kyllä nyytit ja myytit jää kyseenalaiseksi.

    • On erittäin tärkeä käydä läpi näitä termejä, joita käytetään. Itse en muista käyttäneeni sanaa myytti, koska miellän sen tosiaan joksikin, mikä on satua ja jolla ei ole edes todellisuuspohjaa. Tässä ketjussa on jo tullut esille, että toiset taas kuvailevat myytin eri tavalla.

      Vaikka joku kyseenalaisti myös pappien älykkyyden, kertokaapa, olisiko helpompi uskoa Raamattuun kirjaimellisesti? Minun ei olisi. Ne kohdat, missä Raamatussa sanotaan: tämä on kertomus... ovat kertomuksia, eivät faktaa, kuten luomiskertomus ja syntiinlankeemuskertomus. Sen sijaan Jeesuksen syntymän kuvaus aloitetaan faktoilla siitä, kuka oli hallitsijana ja tapaus kiinnitetään näin historiaan. Ei sanota: tämä on kertomus siitä, miten Jumala tuli maan päälle.

      Eikä sellaista ole tapahtunut, että yhtäkkiä olisimme huomanneet fiksujen ihmisten ymmärtävän, ettei tällainen voi olla totta ja niin olisimme alkaneet nimittää eri kohtia myyteiksi. Nämä ristiriidat on tiedetty ennenkin. Minä käytän sanaa kertomus. Mielestäni myytti ei ole oikea termi aikasemmin sanomastani syystä. Järjellä ajatellen maailman synty 6x24h olisi ollut melkoinen tapaus. Samoin syntiinlankeemus sellaisena kuin se Raamatussa kuvataan. Pyysitte tarkkaa kuvausta syntiinlankeemuksesta. Olen jossakin toisessa ketjussa kirjoittanut, että ihmisen kehittyessä jossakin vaiheessa ihminen on antanut periksi kiusauksille, joita maailmassa on tullut vastaan. Tämä ei ole ristiriidassa syntiinlankeemuskertomuksen kanssa. Sama asia eri sanoilla. Ihmiseen on kehittynyt taipumus tehdä väärin, vaikka ihmisellä on myös yhtälailla kyky tehdä oikein.

      Totuudesta ei ole luovuttu. Mikään ei ole muuttunut. Kertomukset ovat olleet kertomuksia ennenkin. Ehkäpä, kun ei ole ollut tällaista suoran kysymisen mahdollisuutta, kirkonpenkissä kuullut saarnat ovat antaneet erilaisen kuvan, kun ollaan julistettu Raamatun Sanaa totuutena. Sitä se onkin, muttei niin kirjaimellisesti kuin nyt ajatellaan. Nyt kun tällä palstalla kirjoitetaan auki nämä asiat, te saatte tietää, miten papit todellisuudessa ajattelevat. Totuutta ei vääristellä vaan Raamattua luetaan tämän päivän järjellä.

      pappi Sonja

      • salakütt

        "Nyt kun tällä palstalla kirjoitetaan auki nämä asiat, te saatte tietää, miten papit todellisuudessa ajattelevat." Tai ainakin saamme tietää, miten juuri se kysymykseen vastaava pappi ajattelee juuri siitä kysymyksestä... muut papit voivat sitten ajatella jotenkin toisin...


      • nicander

        Minä nyt siis ennenkaikkea peräänkuulutin juuri tuon sanan myytti käyttämistä huonona. No, ilmeisesti sitä ei nyt sitten ainakaan pappi Sonjan mukaan käytetäkkään. Voihan sun ....äh..

        Eikö voisi käyttää sanaa vertauskuvallinen. Varmaan syntiinlankeemuskertomus esim. voisi olla sillä tavalla vertauskuvallinen, että se on totta, mutta vertauskuvallisesti kerrottu. Kuten nyt käärme, joka on saatana.jne..Homma ok.
        Mutta sitten esim. Nooa on jo eri asia, koska Nooa ainakin henkilönä mainitaan usein. Tuntuisi oudolta että vertauskuvallinen henkilö olisi yhtäkkiä vaikkapa osana juutalaisten tarkkoja sukuluetteloita.

        Samoin täällä jo joku ehti selitellä joulun tapahtumiakin myytteinä, mikä muuttaisi koko kristinuskon pääsanoman.
        Eli minua varmaan lähinnä häiritsee sellainen epätarkka sanojen käyttö, ja muutenkin asioiden heittely tai pilkkominen, jolloin asioista tulee paljon vaikeampia kuin ne ovatkaan.

        Ja olen edellen sitä mieltä, niinkuin Sonjakin sanoo, että myytti tarkoittaa epätotta, tai epätodennäköisesti mitenkään totta olevaa tarua, satua, kansantarua, joilla osalla on myös todellisuuspohjaa.


      • logiikka1

        mitään jumalan sanaa vaan ihmisten koottuja kertomuksia, joissa fiktiolla on merkittävä osuus.
        Kun sen käsittää, niin on yksi hailee, millä tavalla tarukirjaa tulkitaan. Ei sitä kuitenkaan mikään tulkintatapa aidoksi jumalan sanaksi muuta.


      • Zarathustralaisten kultainen sääntö kuuluu seuraavalla tavalla:

        "Ainoastaan sellainen luonne on hyvä, joka ei tee toiselle mitään sellaista, joka ei olisi sille itselleen mieluista tai hyväksi."


      • Mä en ole sä
        mave kirjoitti:

        Zarathustralaisten kultainen sääntö kuuluu seuraavalla tavalla:

        "Ainoastaan sellainen luonne on hyvä, joka ei tee toiselle mitään sellaista, joka ei olisi sille itselleen mieluista tai hyväksi."

        Se mikä minulle on epämieluista tai pahaksi voi olla toiselle mieluista ja hyväksi. Minun ei siis pitäisi tehdä sitä hänelle, koska se on itselleni epämieluista ja pahaksi??!

        Missä tuollaisten kuktaisten sääntöjen laatijoitten järki on?


      • Mä en ole sä kirjoitti:

        Se mikä minulle on epämieluista tai pahaksi voi olla toiselle mieluista ja hyväksi. Minun ei siis pitäisi tehdä sitä hänelle, koska se on itselleni epämieluista ja pahaksi??!

        Missä tuollaisten kuktaisten sääntöjen laatijoitten järki on?

        Sanoppa se. Kristinuskon kultainen sääntö on väännös tuosta. "Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille”......Ikävää jos toinen on homo ja toinen hetero..


      • juutas.
        nicander kirjoitti:

        Minä nyt siis ennenkaikkea peräänkuulutin juuri tuon sanan myytti käyttämistä huonona. No, ilmeisesti sitä ei nyt sitten ainakaan pappi Sonjan mukaan käytetäkkään. Voihan sun ....äh..

        Eikö voisi käyttää sanaa vertauskuvallinen. Varmaan syntiinlankeemuskertomus esim. voisi olla sillä tavalla vertauskuvallinen, että se on totta, mutta vertauskuvallisesti kerrottu. Kuten nyt käärme, joka on saatana.jne..Homma ok.
        Mutta sitten esim. Nooa on jo eri asia, koska Nooa ainakin henkilönä mainitaan usein. Tuntuisi oudolta että vertauskuvallinen henkilö olisi yhtäkkiä vaikkapa osana juutalaisten tarkkoja sukuluetteloita.

        Samoin täällä jo joku ehti selitellä joulun tapahtumiakin myytteinä, mikä muuttaisi koko kristinuskon pääsanoman.
        Eli minua varmaan lähinnä häiritsee sellainen epätarkka sanojen käyttö, ja muutenkin asioiden heittely tai pilkkominen, jolloin asioista tulee paljon vaikeampia kuin ne ovatkaan.

        Ja olen edellen sitä mieltä, niinkuin Sonjakin sanoo, että myytti tarkoittaa epätotta, tai epätodennäköisesti mitenkään totta olevaa tarua, satua, kansantarua, joilla osalla on myös todellisuuspohjaa.

        Sonjan käsityksen mukaan etenkin Mooseksen kirjojen kertomukset Aatamista ja Eevasta ja Nooasta ovat pääosin epätodellisia taruja, myyttejä tai miksi niitä nyt halutaankaan kutsua. Mutta sitten kertomukset Jeesuksesta ovatkin todempaa ainesta, koska mainitaan todellisia aikalaishenkilöitä ja paikkoja.

        Mutta entäpäs kun tämän todellisena pidetyn henkilön todellisuutta todennetaan esimerkiksi tarkalla sukuluettelolla, joka johtaa näihin myyttisiin henkilöihin, aina Nooan kautta Aatamiin ja Eevaan ja luojajumalaan?

        Missäs silloin mennään? Mikä on tarua ja mikä todellisuutta? Onko taruhenkilöiden jälkeläinen todellinen?

        Jeesuksen sukuluettelo (Luukkaan evankeliumi)

        23 Jeesus oli noin kolmenkymmenen vuoden ikäinen aloittaessaan työnsä. Hän oli -- näin luultiin -- Joosefin poika. Joosefin isä oli Eeli, 24 tämän isä Mattat, tämän Leevi, tämän Melki, tämän Jannai, tämän Joosef, 25 tämän Mattitja, tämän Amos, tämän Nahum, tämän Hesli, tämän Naggai, 26 tämän Mahat, tämän Mattitja, tämän Simei, tämän Josek, tämän Joda, 27 tämän Johanan, tämän Resa, tämän Serubbabel, tämän Sealtiel, tämän Ner, 28 tämän Melki, tämän Addi, tämän Kosam, tämän Elmadam, tämän Er, 29 tämän Joosua*, tämän Elieser, tämän Jorim, tämän Mattat, tämän Leevi, 30 tämän Simeon, tämän Juuda, tämän Joosef, tämän Jonam, tämän Eljakim, 31 tämän Melea, tämän Menna, tämän Mattata, tämän Natan, tämän Daavid, 32 tämän Iisai, tämän Obed, tämän Boas, tämän Salma, tämän Nahson, 33 tämän Amminadab, tämän Admin, tämän Arni, tämän Hesron, tämän Peres, tämän Juuda, 34 tämän Jaakob, tämän Iisak, tämän Abraham, tämän Terah, tämän Nahor, 35 tämän Serug, tämän Reu, tämän Peleg, tämän Eber, tämän Salma, 36 tämän Kenan, tämän Arpaksad, tämän Seem, tämän Nooa, tämän Lemek, 37 tämän Metuselah, tämän Henok, tämän Jered, tämän Mahalalel, tämän Kenan, 38 tämän Enos, tämän Set, tämän Aadam, tämän Jumala.


      • juutas. kirjoitti:

        Sonjan käsityksen mukaan etenkin Mooseksen kirjojen kertomukset Aatamista ja Eevasta ja Nooasta ovat pääosin epätodellisia taruja, myyttejä tai miksi niitä nyt halutaankaan kutsua. Mutta sitten kertomukset Jeesuksesta ovatkin todempaa ainesta, koska mainitaan todellisia aikalaishenkilöitä ja paikkoja.

        Mutta entäpäs kun tämän todellisena pidetyn henkilön todellisuutta todennetaan esimerkiksi tarkalla sukuluettelolla, joka johtaa näihin myyttisiin henkilöihin, aina Nooan kautta Aatamiin ja Eevaan ja luojajumalaan?

        Missäs silloin mennään? Mikä on tarua ja mikä todellisuutta? Onko taruhenkilöiden jälkeläinen todellinen?

        Jeesuksen sukuluettelo (Luukkaan evankeliumi)

        23 Jeesus oli noin kolmenkymmenen vuoden ikäinen aloittaessaan työnsä. Hän oli -- näin luultiin -- Joosefin poika. Joosefin isä oli Eeli, 24 tämän isä Mattat, tämän Leevi, tämän Melki, tämän Jannai, tämän Joosef, 25 tämän Mattitja, tämän Amos, tämän Nahum, tämän Hesli, tämän Naggai, 26 tämän Mahat, tämän Mattitja, tämän Simei, tämän Josek, tämän Joda, 27 tämän Johanan, tämän Resa, tämän Serubbabel, tämän Sealtiel, tämän Ner, 28 tämän Melki, tämän Addi, tämän Kosam, tämän Elmadam, tämän Er, 29 tämän Joosua*, tämän Elieser, tämän Jorim, tämän Mattat, tämän Leevi, 30 tämän Simeon, tämän Juuda, tämän Joosef, tämän Jonam, tämän Eljakim, 31 tämän Melea, tämän Menna, tämän Mattata, tämän Natan, tämän Daavid, 32 tämän Iisai, tämän Obed, tämän Boas, tämän Salma, tämän Nahson, 33 tämän Amminadab, tämän Admin, tämän Arni, tämän Hesron, tämän Peres, tämän Juuda, 34 tämän Jaakob, tämän Iisak, tämän Abraham, tämän Terah, tämän Nahor, 35 tämän Serug, tämän Reu, tämän Peleg, tämän Eber, tämän Salma, 36 tämän Kenan, tämän Arpaksad, tämän Seem, tämän Nooa, tämän Lemek, 37 tämän Metuselah, tämän Henok, tämän Jered, tämän Mahalalel, tämän Kenan, 38 tämän Enos, tämän Set, tämän Aadam, tämän Jumala.

        Nokkelasti huomattu tuo sukuluettelo. Kyllähän siitä lähdetään, että kaikki ihmiset ovat Jumalasta lähtöisin ja ensimmäinen ihminen oli Adam, joka siis on hepreaa ja tarkoittaa miestä ja ihmistä. Tämä ei silti tarkoita, että Jumala olisi luonut maailman 6x24h jaksoissa niin, että viimeisenä maailmaan olisivat tupsahtaneet Aatami ja Eeva sen näköisinä kuin ihmiset ovat nyt. Tämä on tapahtunut kehityksen myötä. Sieltä ihmiskunnan aamuhämäristä on suku jatkunut kuvatulla tavalla.

        Kultainen sääntö on yleismaailmallinen totuus, johon ei varsinaisesti tarvita uskontoa. Sama perusidea löytyy eri uskonnoista ja kulttuureista jossakin muodossa.

        pappi Sonja


      • juutas.
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Nokkelasti huomattu tuo sukuluettelo. Kyllähän siitä lähdetään, että kaikki ihmiset ovat Jumalasta lähtöisin ja ensimmäinen ihminen oli Adam, joka siis on hepreaa ja tarkoittaa miestä ja ihmistä. Tämä ei silti tarkoita, että Jumala olisi luonut maailman 6x24h jaksoissa niin, että viimeisenä maailmaan olisivat tupsahtaneet Aatami ja Eeva sen näköisinä kuin ihmiset ovat nyt. Tämä on tapahtunut kehityksen myötä. Sieltä ihmiskunnan aamuhämäristä on suku jatkunut kuvatulla tavalla.

        Kultainen sääntö on yleismaailmallinen totuus, johon ei varsinaisesti tarvita uskontoa. Sama perusidea löytyy eri uskonnoista ja kulttuureista jossakin muodossa.

        pappi Sonja

        "Tämä ei silti tarkoita, että Jumala olisi luonut maailman 6x24h jaksoissa niin, että viimeisenä maailmaan olisivat tupsahtaneet Aatami ja Eeva sen näköisinä kuin ihmiset ovat nyt. Tämä on tapahtunut kehityksen myötä. Sieltä ihmiskunnan aamuhämäristä on suku jatkunut kuvatulla tavalla. "

        - Mitäs se sitten tarkoittaa konkreettisesti? Jos ja kun ihminen on kädellisistä kehittynyt evoluutiolla kuten muutkin maailman eliöt, niin mihin kohtaan tuota kehitystä Adam ja Eeva sijoitetaan. Olivatko he kenties yksi australopithecus afarensis - pariskunta? Pysytytäänkö jotenkin määrittelemään missä katkeamattomassa sukupolvien ketjussa apina muuttuukin luoduksi ihmiseksi - Adamiksi? Ja Adam olisi sitten ihminen, mutta hänen serkkunsa (apinavanhempiensa lapset) eivät? Vai tarkoitatko että Adam olisi erikseen luotu hiekkakakusta apinoiden joukkoon ja lähtenyt jatkamaan sukuaan kylkiluu-Eevan kanssa omaan suuntaansa ilman mitään geneettistä yhteyttä sen aikaisiin apinasukuihin? Vai mitä ihmettä? En ymmärrä mitä oikein tarkoitat.

        Suosittelisin nyt perehtymään jonkin määrin biologian ja evoluutioteorian alkeisiin, ennen kuin laulat itsesi syvemmälle suohon.

        "Kultainen sääntö on yleismaailmallinen totuus, johon ei varsinaisesti tarvita uskontoa. Sama perusidea löytyy eri uskonnoista ja kulttuureista jossakin muodossa."

        - Tässä nyt meni sitten loppukin pohja ja erityisluonne pois kristinuskolta. Tuota kultaista sääntöä on mainostettu usein jonakin kristinuskon ydinkohtana, mutta kun tuo yleismaailmallinen totuus löytyy muistakin uskonnoista eikä siihen uskontoakaan tarvita, niin mihin ihmeeseen sitten vielä koko kristinuskoa pappiensakaan ymmärtämättömine oppeine tarvitaan? Mitä lisäarvoa siillä on antaa?


      • Hannu Lehdeskoski

        Myyttikin voi olla totta ja oikeastaan myytin tehtävä on kertoa totuudesta. Myytti on mielestäni kertomus, joka kertoo kuvitteelisella tavalla sellaisista tosista asioista, joita ei voi muuten selittää. Tällaisia ovat esimerkkinä jo esitetty syntiinlankeemuskertomus. Itse tulkitsen tuon myytin hieman toisin, kuin Sonja. Mielestäni syntiinlankeemuskertomuksen tarkoituksena on kertoa ihmisen kehittymisestä lapsesta aikuiseksi. Jos luette kertomuksen, sieltä löytyy ihmisen kehitysvaiheet. Ensin Adam ja Eeva ovat onnellisessa lapsuudentilassa, jossa luotetaan täysi vanhempien kaikkivoipaisuuteen. Sitten iän karttuessa ryhdytään epäilemään auktoriteettia ja lopulta teiniän suurten mullistusten kautta noustaan auktoriteettia vastaan. Tuon kapinan jälkeen lapsuuden onnileen paratiisinomaiseen tilaan ei ole enää plauuta, sillä aikuinen on oppinut tuntemaan elämän raadollisuuden. Kertomuksessa Jumala karkottaa Adamin ja Eevan Paratiista, mutta varustaa heidät elämään Paratiisin ulkopuolella. Tätähän aikuisen elämä, toisaalta jatkuvaa kaipuuta takaisin lapsuuden onneliiseen olotilaan, joka on mennyt iäksi ja toisaalta elämän raadollisuuden hyväksyminen.

        Myytti on siis kertomuksena kuvitteellinen ja sepitetty, mutta se puhuu ihmisille tosista asioista. Myytin totuus ei vain löydy kertomusten kirjaimellisesta tulkinnasta, vaan kertomuksen merkitykstä avaamalla.


      • Hannu Lehdeskoski kirjoitti:

        Myyttikin voi olla totta ja oikeastaan myytin tehtävä on kertoa totuudesta. Myytti on mielestäni kertomus, joka kertoo kuvitteelisella tavalla sellaisista tosista asioista, joita ei voi muuten selittää. Tällaisia ovat esimerkkinä jo esitetty syntiinlankeemuskertomus. Itse tulkitsen tuon myytin hieman toisin, kuin Sonja. Mielestäni syntiinlankeemuskertomuksen tarkoituksena on kertoa ihmisen kehittymisestä lapsesta aikuiseksi. Jos luette kertomuksen, sieltä löytyy ihmisen kehitysvaiheet. Ensin Adam ja Eeva ovat onnellisessa lapsuudentilassa, jossa luotetaan täysi vanhempien kaikkivoipaisuuteen. Sitten iän karttuessa ryhdytään epäilemään auktoriteettia ja lopulta teiniän suurten mullistusten kautta noustaan auktoriteettia vastaan. Tuon kapinan jälkeen lapsuuden onnileen paratiisinomaiseen tilaan ei ole enää plauuta, sillä aikuinen on oppinut tuntemaan elämän raadollisuuden. Kertomuksessa Jumala karkottaa Adamin ja Eevan Paratiista, mutta varustaa heidät elämään Paratiisin ulkopuolella. Tätähän aikuisen elämä, toisaalta jatkuvaa kaipuuta takaisin lapsuuden onneliiseen olotilaan, joka on mennyt iäksi ja toisaalta elämän raadollisuuden hyväksyminen.

        Myytti on siis kertomuksena kuvitteellinen ja sepitetty, mutta se puhuu ihmisille tosista asioista. Myytin totuus ei vain löydy kertomusten kirjaimellisesta tulkinnasta, vaan kertomuksen merkitykstä avaamalla.

        Joidenkin sienien hallussapitokin on kiellettyä suomessa, saatika niiden nauttiminen....


        Lerpeksiivinen apurus aiheuttaa silmäkanavan lepruksen, jonka johdosta aivot uskovat serveksen astuvan saturnuksen kuun vaikutuspiirin ja tämän kautta vaikuttavan sektektiivisen muistin kautta tulevaisuuten ja antaa kyvyn rekunstroida myyttien empatian, Krektaavinen reaktio nivusissa johtuu gnostilaisuuden aiheuttamasta angiinas pektorista ja tämä aiheuttaa kiistattomasti sen, että Raamattu avautuu vain m-kirjaimilla alkaville nikeillä.

        Mikäli tursus on runsas, niin saattaa Gervahkoida myöskin Aasiassa, mutta ei Phuketin tyttöbaareissa. Pitää muistaa, että levin, Mooses ja Nackerton johtivat seivausta ja siksi meidän pitää muistaa myöskin N-kirjaimen vaikutusmahdollisuus, jos rukoillaan sitä.


      • juutas.
        juutas. kirjoitti:

        Sonjan käsityksen mukaan etenkin Mooseksen kirjojen kertomukset Aatamista ja Eevasta ja Nooasta ovat pääosin epätodellisia taruja, myyttejä tai miksi niitä nyt halutaankaan kutsua. Mutta sitten kertomukset Jeesuksesta ovatkin todempaa ainesta, koska mainitaan todellisia aikalaishenkilöitä ja paikkoja.

        Mutta entäpäs kun tämän todellisena pidetyn henkilön todellisuutta todennetaan esimerkiksi tarkalla sukuluettelolla, joka johtaa näihin myyttisiin henkilöihin, aina Nooan kautta Aatamiin ja Eevaan ja luojajumalaan?

        Missäs silloin mennään? Mikä on tarua ja mikä todellisuutta? Onko taruhenkilöiden jälkeläinen todellinen?

        Jeesuksen sukuluettelo (Luukkaan evankeliumi)

        23 Jeesus oli noin kolmenkymmenen vuoden ikäinen aloittaessaan työnsä. Hän oli -- näin luultiin -- Joosefin poika. Joosefin isä oli Eeli, 24 tämän isä Mattat, tämän Leevi, tämän Melki, tämän Jannai, tämän Joosef, 25 tämän Mattitja, tämän Amos, tämän Nahum, tämän Hesli, tämän Naggai, 26 tämän Mahat, tämän Mattitja, tämän Simei, tämän Josek, tämän Joda, 27 tämän Johanan, tämän Resa, tämän Serubbabel, tämän Sealtiel, tämän Ner, 28 tämän Melki, tämän Addi, tämän Kosam, tämän Elmadam, tämän Er, 29 tämän Joosua*, tämän Elieser, tämän Jorim, tämän Mattat, tämän Leevi, 30 tämän Simeon, tämän Juuda, tämän Joosef, tämän Jonam, tämän Eljakim, 31 tämän Melea, tämän Menna, tämän Mattata, tämän Natan, tämän Daavid, 32 tämän Iisai, tämän Obed, tämän Boas, tämän Salma, tämän Nahson, 33 tämän Amminadab, tämän Admin, tämän Arni, tämän Hesron, tämän Peres, tämän Juuda, 34 tämän Jaakob, tämän Iisak, tämän Abraham, tämän Terah, tämän Nahor, 35 tämän Serug, tämän Reu, tämän Peleg, tämän Eber, tämän Salma, 36 tämän Kenan, tämän Arpaksad, tämän Seem, tämän Nooa, tämän Lemek, 37 tämän Metuselah, tämän Henok, tämän Jered, tämän Mahalalel, tämän Kenan, 38 tämän Enos, tämän Set, tämän Aadam, tämän Jumala.

        Matteuksen evankeliumista löytyy sitten ihan toisennäköinen sukuluettelo:

        "Jeesuksen sukuluettelo
        1 Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan ja Abrahamin pojan, sukuluettelo:
        2 Abrahamille syntyi Iisak, Iisakille Jaakob, Jaakobille Juuda ja tämän veljet, 3 Juudalle Peres ja Serah, joiden äiti oli Tamar, Peresille Hesron, Hesronille Ram, 4 Ramille Amminadab, Amminadabille Nahson, Nahsonille Salma, 5 Salmalle Boas, jonka äiti oli Rahab, Boasille Obed, jonka äiti oli Ruut, Obedille Iisai 6 ja Iisaille Daavid, kuningas.
        Daavidille syntyi Salomo, jonka äiti oli Urian vaimo, 7 Salomolle Rehabeam, Rehabeamille Abia, Abialle Asaf, 8 Asafille Josafat, Josafatille Joram, Joramille Ussia, 9 Ussialle Jotam, Jotamille Ahas, Ahasille Hiskia, 10 Hiskialle Manasse, Manasselle Amos, Amosille Josia 11 ja Josialle Jekonja ja tämän veljet Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikoihin.
        12 Kansan pakkosiirron jälkeen Jekonjalle syntyi Sealtiel, Sealtielille Serubbabel, 13 Serubbabelille Abihud, Abihudille Eljakim, Eljakimille Asur, 14 Asurille Sadok, Sadokille Jakin, Jakinille Elihud, 15 Elihudille Eleasar, Eleasarille Mattan, Mattanille Jaakob 16 ja Jaakobille Joosef, Marian mies. Maria synnytti Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi*.
        17 Sukupolvia on siis Abrahamista Daavidiin kaikkiaan neljätoista, Daavidista pakkosiirron aikaan samoin neljätoista, ja siitä taas neljätoista Kristukseen."

        Kaksi erilaista ei luonnollisesti voi samaan aikaan pitää paikkaansa, joten ainakin toinen on niistä perätön. Koska ne johtavat myyttisiin henkilöihin, todennäköisesti molemmat ovat keksittyjä.

        Näiden "tarkkojen" sukuluetteloiden perusteella siis Jeesuksen todellisuutta ei rehelliseltä pohjalta voi perustella. Eikä se, että evankeliumeissa mainitaan Jerusalem ja Pontius Pilatus, tee kertomuksia sen todemmiksi kuin Reijo Mäen Vares-kirjoja, joissa maintaan Turku ja Tarja Halonen.

        Nuo sukuluettelot ovat myös siitä hauskoja, että niiden perusteellahan voisi laskea Aadamin luomishetken, niin kuin piispa Ussher aikoinaan. Tulokseksi tulisi jotain noin 6000 vuotta sitten. Mutta koska Sonjakaan ei ole tunnustautunut nuoren maan kreationistiksi, vaan lienee tieteen antamien ikämääritysten kannalla, joten voinemme yhteisesti todeta noiden sukuluetteloiden olevan lähinnä viihteellisiä.


      • Hannu Lehdeskoski
        mave kirjoitti:

        Joidenkin sienien hallussapitokin on kiellettyä suomessa, saatika niiden nauttiminen....


        Lerpeksiivinen apurus aiheuttaa silmäkanavan lepruksen, jonka johdosta aivot uskovat serveksen astuvan saturnuksen kuun vaikutuspiirin ja tämän kautta vaikuttavan sektektiivisen muistin kautta tulevaisuuten ja antaa kyvyn rekunstroida myyttien empatian, Krektaavinen reaktio nivusissa johtuu gnostilaisuuden aiheuttamasta angiinas pektorista ja tämä aiheuttaa kiistattomasti sen, että Raamattu avautuu vain m-kirjaimilla alkaville nikeillä.

        Mikäli tursus on runsas, niin saattaa Gervahkoida myöskin Aasiassa, mutta ei Phuketin tyttöbaareissa. Pitää muistaa, että levin, Mooses ja Nackerton johtivat seivausta ja siksi meidän pitää muistaa myöskin N-kirjaimen vaikutusmahdollisuus, jos rukoillaan sitä.

        heimave,voisitko hieman selittää vastaustasi?


      • jaahas vain
        juutas. kirjoitti:

        Sonjan käsityksen mukaan etenkin Mooseksen kirjojen kertomukset Aatamista ja Eevasta ja Nooasta ovat pääosin epätodellisia taruja, myyttejä tai miksi niitä nyt halutaankaan kutsua. Mutta sitten kertomukset Jeesuksesta ovatkin todempaa ainesta, koska mainitaan todellisia aikalaishenkilöitä ja paikkoja.

        Mutta entäpäs kun tämän todellisena pidetyn henkilön todellisuutta todennetaan esimerkiksi tarkalla sukuluettelolla, joka johtaa näihin myyttisiin henkilöihin, aina Nooan kautta Aatamiin ja Eevaan ja luojajumalaan?

        Missäs silloin mennään? Mikä on tarua ja mikä todellisuutta? Onko taruhenkilöiden jälkeläinen todellinen?

        Jeesuksen sukuluettelo (Luukkaan evankeliumi)

        23 Jeesus oli noin kolmenkymmenen vuoden ikäinen aloittaessaan työnsä. Hän oli -- näin luultiin -- Joosefin poika. Joosefin isä oli Eeli, 24 tämän isä Mattat, tämän Leevi, tämän Melki, tämän Jannai, tämän Joosef, 25 tämän Mattitja, tämän Amos, tämän Nahum, tämän Hesli, tämän Naggai, 26 tämän Mahat, tämän Mattitja, tämän Simei, tämän Josek, tämän Joda, 27 tämän Johanan, tämän Resa, tämän Serubbabel, tämän Sealtiel, tämän Ner, 28 tämän Melki, tämän Addi, tämän Kosam, tämän Elmadam, tämän Er, 29 tämän Joosua*, tämän Elieser, tämän Jorim, tämän Mattat, tämän Leevi, 30 tämän Simeon, tämän Juuda, tämän Joosef, tämän Jonam, tämän Eljakim, 31 tämän Melea, tämän Menna, tämän Mattata, tämän Natan, tämän Daavid, 32 tämän Iisai, tämän Obed, tämän Boas, tämän Salma, tämän Nahson, 33 tämän Amminadab, tämän Admin, tämän Arni, tämän Hesron, tämän Peres, tämän Juuda, 34 tämän Jaakob, tämän Iisak, tämän Abraham, tämän Terah, tämän Nahor, 35 tämän Serug, tämän Reu, tämän Peleg, tämän Eber, tämän Salma, 36 tämän Kenan, tämän Arpaksad, tämän Seem, tämän Nooa, tämän Lemek, 37 tämän Metuselah, tämän Henok, tämän Jered, tämän Mahalalel, tämän Kenan, 38 tämän Enos, tämän Set, tämän Aadam, tämän Jumala.

        maapallollamme on ollut ihmiselämää tuon mukaan, kun muistelen, että Jumala suuttui ja halusi hukuttaa kaikki paitsi pari valittua, ja Nooa yksi heistä. Muistaakseni ennen hukuttamista Jumala suuttuessan antoi ihmisen iäksi korkeintaan 120 vuotta. Nooa eli vanhemmaksi, mutta onko sen väliä. montako "isää" Nooasta eteenpäin on, ennenkuin tuli Jeesus?

        Kukahan nuo sukupuut on muistanut isältä pojalle kertomuksena, kun kirjoitustaitokin on puuttunut.


      • Hannu Lehdeskoski
        mave kirjoitti:

        Joidenkin sienien hallussapitokin on kiellettyä suomessa, saatika niiden nauttiminen....


        Lerpeksiivinen apurus aiheuttaa silmäkanavan lepruksen, jonka johdosta aivot uskovat serveksen astuvan saturnuksen kuun vaikutuspiirin ja tämän kautta vaikuttavan sektektiivisen muistin kautta tulevaisuuten ja antaa kyvyn rekunstroida myyttien empatian, Krektaavinen reaktio nivusissa johtuu gnostilaisuuden aiheuttamasta angiinas pektorista ja tämä aiheuttaa kiistattomasti sen, että Raamattu avautuu vain m-kirjaimilla alkaville nikeillä.

        Mikäli tursus on runsas, niin saattaa Gervahkoida myöskin Aasiassa, mutta ei Phuketin tyttöbaareissa. Pitää muistaa, että levin, Mooses ja Nackerton johtivat seivausta ja siksi meidän pitää muistaa myöskin N-kirjaimen vaikutusmahdollisuus, jos rukoillaan sitä.

        Mitä, jos annetaan maven elää omaa elämäänsä ja jatketaan keskustelua, kun hänellä ei näytä olevan mitään sanottavaakaan. Tuolainen teksti antaa sen vaikutuksen, että mave haluaa vain terrorosoida keskustelua. Parempi, jättää se omaan arvoonsa.


      • Hannu Lehdeskoski kirjoitti:

        Myyttikin voi olla totta ja oikeastaan myytin tehtävä on kertoa totuudesta. Myytti on mielestäni kertomus, joka kertoo kuvitteelisella tavalla sellaisista tosista asioista, joita ei voi muuten selittää. Tällaisia ovat esimerkkinä jo esitetty syntiinlankeemuskertomus. Itse tulkitsen tuon myytin hieman toisin, kuin Sonja. Mielestäni syntiinlankeemuskertomuksen tarkoituksena on kertoa ihmisen kehittymisestä lapsesta aikuiseksi. Jos luette kertomuksen, sieltä löytyy ihmisen kehitysvaiheet. Ensin Adam ja Eeva ovat onnellisessa lapsuudentilassa, jossa luotetaan täysi vanhempien kaikkivoipaisuuteen. Sitten iän karttuessa ryhdytään epäilemään auktoriteettia ja lopulta teiniän suurten mullistusten kautta noustaan auktoriteettia vastaan. Tuon kapinan jälkeen lapsuuden onnileen paratiisinomaiseen tilaan ei ole enää plauuta, sillä aikuinen on oppinut tuntemaan elämän raadollisuuden. Kertomuksessa Jumala karkottaa Adamin ja Eevan Paratiista, mutta varustaa heidät elämään Paratiisin ulkopuolella. Tätähän aikuisen elämä, toisaalta jatkuvaa kaipuuta takaisin lapsuuden onneliiseen olotilaan, joka on mennyt iäksi ja toisaalta elämän raadollisuuden hyväksyminen.

        Myytti on siis kertomuksena kuvitteellinen ja sepitetty, mutta se puhuu ihmisille tosista asioista. Myytin totuus ei vain löydy kertomusten kirjaimellisesta tulkinnasta, vaan kertomuksen merkitykstä avaamalla.

        Myytin merkityksestä. En rupea niistä tulkintoja esittämään tässä. Ajattelen kuitenkin niin, että kaikissa myyteissä on syvä todellisuuspohja juuri tuolla tavoin: ne kertovat tosista asioita olematta sellaisinaan faktoja. Myytin alkuperä on hämärän peitossa: kertojaa tai kirjoittajaa ei tiedetä. (Paitsi mikäli ajatellaan että se on Jumalan Sanaa sellaisenaan. Harva niin kuitenkaan ajattelee). Tällöin sen alkuperää, alkupew
        räistä funktiota, tarkoitusta tai alkuperäistä merkitystä ei voida todentaa empiirisesti. Sen funktio on avoin ja se antaa mahdollisuuden yhä uusiin ja jopa kerroksellisiin tulkintohin, kuten tässä syntiinlankeemus. Eri tasoiset tulkinnat voivat kaikki olla totta.

        Itse ajattelen, että myyttien taustalla voi olla myös todellisia tapahtumia, kuten vaikkapa vedenpaisumus. Suullisen perinteen aikana kertomus muuttuu. Pohjalla voi silti olla myös konkreettista todellisuutta.

        Myytit puhuvat samaa kieltä kuin taide. Kumpikaan ei oikein hyvin avaudu rationaalisella tarkastelulla. On esim. yksi asia kirjoittaa historiallista faktaa: se antaa tietoa siitä, mikä on varmasti tiedettävissä. Aivan toinen asia on kirjoittaa historiallinen romaani. Se ei välttämättä anna ensimmäistäkään faktaa, mutta saattaa silti avata menneen ajan elämää paremmin kuin tieteellinen teos.

        Tässä onkin myytin idea: se ei ole luettelo faktoista, vaan ilmaus asoiden merkityksistä ja se totuus on löydettävissä tuolta tasolta. Myyttien teilaaminen keksittyinä taruina on siksi melko tyhjää touhua, samoin kuin niiden julistaminen kirjaimelliseksi Jumalan sanaksi ei vakuuta koskaan kuin pientä marginaalia.


      • Mä en ole sä kirjoitti:

        Se mikä minulle on epämieluista tai pahaksi voi olla toiselle mieluista ja hyväksi. Minun ei siis pitäisi tehdä sitä hänelle, koska se on itselleni epämieluista ja pahaksi??!

        Missä tuollaisten kuktaisten sääntöjen laatijoitten järki on?

        joka muuttuu huonoksi, kun yllä lainatun Juicen sanoin "oppilaiden typeryys siitä tekee periaatteen".

        Korjatkaa ihmeessä jos olen aivan väärässä, mutta eikö tuo nyt aivan pienen pienellä tulkinnalla aukea? Ei vaadi hirveää ponnistusta havaita että tuossa kehotetaan yleensä empatiaan, samaistumaan toisen tunteisiin: "miltä minusta tuntuisi jos..."

        En ole ihan varma, oletteko edes vakavissanne, vai heitättekö todella vain huumorintajunne mukaista läppää...


    • hyvä tyttö

      Kysyn nyt, miksi raamattu alkaa kertomuksella, joka joskus on opetettu täysin todeksi, juuri näin kirjaimellisesti ja historiallisesti tapahtuneeksi? Nyt siitä on luovuttu, joka selvisi minullekin vasta tällä palstalla.

      Miksi Jumala olisi halunnut tällaisen aloituksen raaamattun, jos tiesi miten maailman ja ihmisen synnytti?

      Siitä 'myyttisestä' kertomuksesta on johdettu muun muassa perisynti. Jos se oli silloin näin, niin eikö nyt olisi aika muuttaa myös tulkinta?

      • keskusteluissa sanaa myytti ja myyttinen kertomus puhuessani mm. luomis- ja syntiin lankeemuskertomuksesta. Ymmärrän myyttisen kertomuksen olevan yksi kirjallisuuden laji, jota Raamatusta löytyy, esim. runojen, historiikkien, sananlaskujen, viisauskirjallisuuden yms. lisäksi.
        Ymmärrän sanan myytti toisaalta tarkoittavan jotain ei totta, mutta yhdyn vahvasti edeltäviin näkemyksiin siitä, että myyttinen kertomus on nimeomaan sepitetty kertomus jonka avulla kerrotaan jotakin tästä todellisuudesta jossa elämme. Esim. luomiskertomus myyttisenä kertomuksena kertoo siitä, kuka opn kaiken elämän alkuun laittaja ja ylläpitäjä, syntiinlankeemuskertomus kertoo jotakin oleellista inhimillisyydestä ja ihmisen suhteesta toinen toisiinsa, hyvään ja pahaan ja Jumalaan, jne.
        Se, että joskus on opetettu ja varmasti monessa paikassa vieläkin opetetaan, että maailma todella luotiin 7 päivässä, kertoo paljon siitä miten tiede ja sen kehitys on avartanut ymmärtämystämme tästä maailmasta.
        Eikä tietenkään ole väärin, jos haluaa uskoa yhä luomiskertomukseen, kirjaimellisesti tai vertauskuvallisesti. Luomiskertomuksesta tai syntiinlankeemuskertomuksesta ei ole missään nimessä kirkossamme "luovuttu", yhäkin niitä luetaan joka ikisellä rippileirillä ja vaikkapa teologisissa opinnoissa ja kertomuksia halutaan arvostaa ja ymmärtää ja tutkailla tarkkaan, koska ne kertovat meille jotain hyvin ikiaikaista siitä millaisia me ihmiset olemme ja mikä on suhteemme Jumalaan. Syntiinlankeemuskertomus kertoo meille jotain siitä ihmisyyteen kuuluvasta asiasta, jota me perisynniksi nimitämme. Mielestäni tässä ei le mitään muutoksen aihetta.

        Sanna Husso, pappi, Kuopio


      • esimerkki.
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        keskusteluissa sanaa myytti ja myyttinen kertomus puhuessani mm. luomis- ja syntiin lankeemuskertomuksesta. Ymmärrän myyttisen kertomuksen olevan yksi kirjallisuuden laji, jota Raamatusta löytyy, esim. runojen, historiikkien, sananlaskujen, viisauskirjallisuuden yms. lisäksi.
        Ymmärrän sanan myytti toisaalta tarkoittavan jotain ei totta, mutta yhdyn vahvasti edeltäviin näkemyksiin siitä, että myyttinen kertomus on nimeomaan sepitetty kertomus jonka avulla kerrotaan jotakin tästä todellisuudesta jossa elämme. Esim. luomiskertomus myyttisenä kertomuksena kertoo siitä, kuka opn kaiken elämän alkuun laittaja ja ylläpitäjä, syntiinlankeemuskertomus kertoo jotakin oleellista inhimillisyydestä ja ihmisen suhteesta toinen toisiinsa, hyvään ja pahaan ja Jumalaan, jne.
        Se, että joskus on opetettu ja varmasti monessa paikassa vieläkin opetetaan, että maailma todella luotiin 7 päivässä, kertoo paljon siitä miten tiede ja sen kehitys on avartanut ymmärtämystämme tästä maailmasta.
        Eikä tietenkään ole väärin, jos haluaa uskoa yhä luomiskertomukseen, kirjaimellisesti tai vertauskuvallisesti. Luomiskertomuksesta tai syntiinlankeemuskertomuksesta ei ole missään nimessä kirkossamme "luovuttu", yhäkin niitä luetaan joka ikisellä rippileirillä ja vaikkapa teologisissa opinnoissa ja kertomuksia halutaan arvostaa ja ymmärtää ja tutkailla tarkkaan, koska ne kertovat meille jotain hyvin ikiaikaista siitä millaisia me ihmiset olemme ja mikä on suhteemme Jumalaan. Syntiinlankeemuskertomus kertoo meille jotain siitä ihmisyyteen kuuluvasta asiasta, jota me perisynniksi nimitämme. Mielestäni tässä ei le mitään muutoksen aihetta.

        Sanna Husso, pappi, Kuopio

        että jumala laittoi alkuun kaiken elämän, on logiikkavirhe, jos jumala itsekin on elävä eikä kuollut jumala

        Kovin ovat höttöisiä teikäläisten jutut.


      • kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        keskusteluissa sanaa myytti ja myyttinen kertomus puhuessani mm. luomis- ja syntiin lankeemuskertomuksesta. Ymmärrän myyttisen kertomuksen olevan yksi kirjallisuuden laji, jota Raamatusta löytyy, esim. runojen, historiikkien, sananlaskujen, viisauskirjallisuuden yms. lisäksi.
        Ymmärrän sanan myytti toisaalta tarkoittavan jotain ei totta, mutta yhdyn vahvasti edeltäviin näkemyksiin siitä, että myyttinen kertomus on nimeomaan sepitetty kertomus jonka avulla kerrotaan jotakin tästä todellisuudesta jossa elämme. Esim. luomiskertomus myyttisenä kertomuksena kertoo siitä, kuka opn kaiken elämän alkuun laittaja ja ylläpitäjä, syntiinlankeemuskertomus kertoo jotakin oleellista inhimillisyydestä ja ihmisen suhteesta toinen toisiinsa, hyvään ja pahaan ja Jumalaan, jne.
        Se, että joskus on opetettu ja varmasti monessa paikassa vieläkin opetetaan, että maailma todella luotiin 7 päivässä, kertoo paljon siitä miten tiede ja sen kehitys on avartanut ymmärtämystämme tästä maailmasta.
        Eikä tietenkään ole väärin, jos haluaa uskoa yhä luomiskertomukseen, kirjaimellisesti tai vertauskuvallisesti. Luomiskertomuksesta tai syntiinlankeemuskertomuksesta ei ole missään nimessä kirkossamme "luovuttu", yhäkin niitä luetaan joka ikisellä rippileirillä ja vaikkapa teologisissa opinnoissa ja kertomuksia halutaan arvostaa ja ymmärtää ja tutkailla tarkkaan, koska ne kertovat meille jotain hyvin ikiaikaista siitä millaisia me ihmiset olemme ja mikä on suhteemme Jumalaan. Syntiinlankeemuskertomus kertoo meille jotain siitä ihmisyyteen kuuluvasta asiasta, jota me perisynniksi nimitämme. Mielestäni tässä ei le mitään muutoksen aihetta.

        Sanna Husso, pappi, Kuopio

        ajan kysymys, milloin Jeesus messiaana ja Jumalan poikana muuttuu myytiksi.


      • esimerkki. kirjoitti:

        että jumala laittoi alkuun kaiken elämän, on logiikkavirhe, jos jumala itsekin on elävä eikä kuollut jumala

        Kovin ovat höttöisiä teikäläisten jutut.

        Miksi elävä Jumalamme ei voisi olla kaiken elämän antaja ja ylläpitäjä?

        Sanna H.


      • Nas.se kirjoitti:

        ajan kysymys, milloin Jeesus messiaana ja Jumalan poikana muuttuu myytiksi.

        aika-ajoin esitetty, että usko tulee loppumaan. Kuitenkaan näin ei ole käynyt, enkä usko että tulee käymäänkään. Kysymys ei ole ajasta, vaan uskosta. Jeesus messiaana ja ylösnousseena pelastajanamme on koko uskomme ydin. Ne, jotka eivät tähän usko, varmasti toki näkevät asian myyttinä.

        Sanna Husso, pappi


      • kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        aika-ajoin esitetty, että usko tulee loppumaan. Kuitenkaan näin ei ole käynyt, enkä usko että tulee käymäänkään. Kysymys ei ole ajasta, vaan uskosta. Jeesus messiaana ja ylösnousseena pelastajanamme on koko uskomme ydin. Ne, jotka eivät tähän usko, varmasti toki näkevät asian myyttinä.

        Sanna Husso, pappi

        siitä että uskonnosta karsitaan pois elementtejä ja muualta tuodaan lisää tilalle, johtaa uskonnon muuttumiseen mytologiaksi. Näin kävi uskonnoille, joista kristinuskoon on palgioitu elementtejä (kuten messias, uhrikuolema, ylösnousemus jne.) ja niin tulee käymään krisselismillekin.

        Nyt ko. uskonto on jo lahkoutunut moneen palaseen ja sinne on tuotu uutta.

        Ei toki sinun elinaikanasi, mutta pikkuhiljaa. Esimerkiksi suomalaisista vajaa puolet uskoo jonkinaliseen jumaluuteen tai korkeampaan voimaan, mutta sinun kirkkosi oppien mukaisesti uskoo vain 5% jäsenistänne. Kertoo kirkon oma tutkimus.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      90
      3255
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      88
      3033
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1872
    4. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      19
      1832
    5. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      30
      1757
    6. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      21
      1701
    7. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1687
    8. Pettymys! Tähdet, tähdet -kisassa tämä erikoisjakso pois - Pistänyt artistit todella lujille!

      Tähdet, tähdet -kisa on edennyt genrestä toiseen. Mutta erästä monen toivomaa erikoisjaksoa ei tällä kaudella nähdä. Voi
      Tv-sarjat
      34
      1369
    9. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      48
      1327
    10. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      9
      1319
    Aihe