Amk insinööriksi

"" Eikö työllistyminen ja palkkaus kuitenkin loppujen lopuksi riipu henkilökohtaisesta osaamisesta ja kiinnostuksesta omaa alaa kohtaan?""
KYLLÄ, mutta aluksi, ensimmäisiä työpaikkoja hakiessa, on siitä DI-tutkinnosta apua, ja urakehitys voi olla nopeampaa ( ei välttämättä)

Hei!

Kiva nähdä nuori joka on aktiivinen tulevaisuutensa suhteen. Miten olisi Maanmittausala? Oletko tutustunut? Sekä Rovaniemen amk:ssa että Metropoliassa järjestetään Maanmittausinsinööri koulutusta 4 vuotisena. Maanmittausinsinööreillä on hyvä työllisyystilanne koska ala ei ole kovin yleisesti tunnettu eikä sille hakeutuvia ole kovin paljon. Itse olen ollut jo pitkään työelämässä maanmittausalalla ja voin suositella! Se on monipuolista, vaihtelevaa, käytännönläheistä, siinä voi tehdä hyvänkin uran ja päästä korkealle. Maanmittaus alaan liittyy myös reipasta ulkonaolemista ettei kaikki hommat ole aina välttämättä sitä sisällä olemista. Missään tapauksessa se ei ole puuduttavaa jonkin koneen tai hihnan tai tietokoneen ääressä päivästä toiseen könnäämistä.

Lukion pitkällä matikalla sinulla on hyvät edellytykset selvitä maanmittausinsinöörin matematiikasta. Oikeastaan muuta lukion matikkaan verrattuna ei tule uutta kuin matriisit, tilastomatematiikka, todennäköisyyslaskenta, integraalit ja derivaatta. Pitkään matikkaan lukiossa kuuluu noistakin suuri osa. Perusmatikat on amk:ssa muistaakseni n. 20 opintopistettä ja fysiikkaa taisi olla jotain 10-15 op. Lisäksi tulee ammattiaineisiin kuuluvaa geodeettista laskentaa joka sekin on pelkkää jo ennen opitun soveltamista pääosin.

tsekkaa: www.karttakeppi.fi

25vuottatyöelämässä kirjoitti:

Hei!

Kiva nähdä nuori joka on aktiivinen tulevaisuutensa suhteen. Miten olisi Maanmittausala? Oletko tutustunut? Sekä Rovaniemen amk:ssa että Metropoliassa järjestetään Maanmittausinsinööri koulutusta 4 vuotisena. Maanmittausinsinööreillä on hyvä työllisyystilanne koska ala ei ole kovin yleisesti tunnettu eikä sille hakeutuvia ole kovin paljon. Itse olen ollut jo pitkään työelämässä maanmittausalalla ja voin suositella! Se on monipuolista, vaihtelevaa, käytännönläheistä, siinä voi tehdä hyvänkin uran ja päästä korkealle. Maanmittaus alaan liittyy myös reipasta ulkonaolemista ettei kaikki hommat ole aina välttämättä sitä sisällä olemista. Missään tapauksessa se ei ole puuduttavaa jonkin koneen tai hihnan tai tietokoneen ääressä päivästä toiseen könnäämistä.

Lukion pitkällä matikalla sinulla on hyvät edellytykset selvitä maanmittausinsinöörin matematiikasta. Oikeastaan muuta lukion matikkaan verrattuna ei tule uutta kuin matriisit, tilastomatematiikka, todennäköisyyslaskenta, integraalit ja derivaatta. Pitkään matikkaan lukiossa kuuluu noistakin suuri osa. Perusmatikat on amk:ssa muistaakseni n. 20 opintopistettä ja fysiikkaa taisi olla jotain 10-15 op. Lisäksi tulee ammattiaineisiin kuuluvaa geodeettista laskentaa joka sekin on pelkkää jo ennen opitun soveltamista pääosin.

tsekkaa: www.karttakeppi.fi

Lue lisää

piti vielä sanoa että amk tutkinnon jälkeen voi halutessaan hakeutua tkk:lle suorittamaan diplomi-insinöörin tutkintoa 2 vuotisena. Tosin väliin täytyy tehdä di-tutkintoon kuulumattomia ns. siltaopintoja 30-60 op. riippuen aikaisemmasta taustasta ja tutkinto-ohjelmasta. Käytännössä tämä siis tarkoittaisi amk 4v siltaopinnot 0,5-1 v di-tutkinto 2v. Tie on siis auki sinnekin päin jos intoa riittää.

25vuottatyöelämässä kirjoitti:

Hei!

Kiva nähdä nuori joka on aktiivinen tulevaisuutensa suhteen. Miten olisi Maanmittausala? Oletko tutustunut? Sekä Rovaniemen amk:ssa että Metropoliassa järjestetään Maanmittausinsinööri koulutusta 4 vuotisena. Maanmittausinsinööreillä on hyvä työllisyystilanne koska ala ei ole kovin yleisesti tunnettu eikä sille hakeutuvia ole kovin paljon. Itse olen ollut jo pitkään työelämässä maanmittausalalla ja voin suositella! Se on monipuolista, vaihtelevaa, käytännönläheistä, siinä voi tehdä hyvänkin uran ja päästä korkealle. Maanmittaus alaan liittyy myös reipasta ulkonaolemista ettei kaikki hommat ole aina välttämättä sitä sisällä olemista. Missään tapauksessa se ei ole puuduttavaa jonkin koneen tai hihnan tai tietokoneen ääressä päivästä toiseen könnäämistä.

Lukion pitkällä matikalla sinulla on hyvät edellytykset selvitä maanmittausinsinöörin matematiikasta. Oikeastaan muuta lukion matikkaan verrattuna ei tule uutta kuin matriisit, tilastomatematiikka, todennäköisyyslaskenta, integraalit ja derivaatta. Pitkään matikkaan lukiossa kuuluu noistakin suuri osa. Perusmatikat on amk:ssa muistaakseni n. 20 opintopistettä ja fysiikkaa taisi olla jotain 10-15 op. Lisäksi tulee ammattiaineisiin kuuluvaa geodeettista laskentaa joka sekin on pelkkää jo ennen opitun soveltamista pääosin.

tsekkaa: www.karttakeppi.fi

Lue lisää

Kiitos vastauksista, luin vähän tosta maanmittausalasta eikä se välttämättä ole ihan mun juttu. En oikein koe olevani kauhean hyvä tollaisissa karttahommissa tms. ja jostain luin, että palkka suhteessa muiden alan insinöörien palkkoihin olisi huonompi? En tiedä, voi olla ihan perätönkin väite. Kuitenkin kertokaa vaan vapaasti muistakin insinöörialoista ja opiskelun sekä työn sisällöistä. Kaikki informaatio on tarpeen. Itse koitan ottaakin juuri selvää koulujen yms. nettisivuilta. Tieto vain tuntuu olevan hieman liian pintapuolista.

-abi-

Yksi mielenkiintoiselta kuulostava koulutusohjelma olisi myös talotekniikka. Ja erityisesti sähköinen talotekniikka. Tästä koulutusohjelmasta tuntuu olevan aika vähän tietoa tarjolla, joten olisin erittäin kiitollinen jos joku viisaampi osaisi kertoa tästä koulutusohjelmasta enemmän. Minkälaisiin työtehtäviin valmistaa? Onko töitä tarjolla? Palkkataso? Miten eroaa sähkötekniikan, lvi-tekniikan tai rakennustekniikan koulutusohjelmista? Kaikki mahdollinen informaatio vaan kehiin :D

Myös ylipäätään keskustelu insinöörien työtilanteesta, palkkauksesta ja vertailu diplomi-insinööriin on sallittua.

-abi-

ehkätulevainsinööri kirjoitti:

Yksi mielenkiintoiselta kuulostava koulutusohjelma olisi myös talotekniikka. Ja erityisesti sähköinen talotekniikka. Tästä koulutusohjelmasta tuntuu olevan aika vähän tietoa tarjolla, joten olisin erittäin kiitollinen jos joku viisaampi osaisi kertoa tästä koulutusohjelmasta enemmän. Minkälaisiin työtehtäviin valmistaa? Onko töitä tarjolla? Palkkataso? Miten eroaa sähkötekniikan, lvi-tekniikan tai rakennustekniikan koulutusohjelmista? Kaikki mahdollinen informaatio vaan kehiin :D

Myös ylipäätään keskustelu insinöörien työtilanteesta, palkkauksesta ja vertailu diplomi-insinööriin on sallittua.

-abi-

Lue lisää

Talotekniikka tai maanrakennusinsinööri eli rakennusinsinöörin tutkinto. Talotekniikasta kannattaisi valita sitten meluummin sellaiset linjat että suunnittelu-, tai rakennuttamispuolelle yrittäjäksi. Kaikkein surkeimmat työnäkymät rakennusinsinöörillä on silloin jos se vain lähtee valmistuttuaan hakemaan töitä työnjohtopuolelta. Pääsee v-mäisiin hommiin rakennustyömaille v-mäisten äijien kympiksi erittäin huonolla palakalla ja vielä projektityöllisyyteen eli pätkätyöputkeen...

Siis rakennuttamista ja suunnitteluhommaa riittää jos aluksi menee johonkin insinööritoimistoon suunnittelutöihin, mikä on aika puuduttavaa koska voi olla vaan pelkkä tekninen piirtäjä käytännössä vaikka saahan siitä arvokasta autocad kokemusta. Muutama vuosi inssitoimiston töitä että oppii hommat ja sitten oma insinööritoimisto pystyyn ja ruuhkasuomeen tarjouksia tekemään. Eli ryhdyt rakennuttaja-suunnittelijainsinööriksi konsulttipohjalta. Vedät hirveitä liksoja kunnilta ja taloyhtiöiltä ja töitä riittää.

Mutta työnjohtohommiin... se on vihoviimeinen pahanakki mihin kannattaa ruveta. kerron tämän työelämässä jo 25 vuotta olleena ja lähes kaiken nähneenä/kokeneena.

Maksimaali11 kirjoitti:

Talotekniikka tai maanrakennusinsinööri eli rakennusinsinöörin tutkinto. Talotekniikasta kannattaisi valita sitten meluummin sellaiset linjat että suunnittelu-, tai rakennuttamispuolelle yrittäjäksi. Kaikkein surkeimmat työnäkymät rakennusinsinöörillä on silloin jos se vain lähtee valmistuttuaan hakemaan töitä työnjohtopuolelta. Pääsee v-mäisiin hommiin rakennustyömaille v-mäisten äijien kympiksi erittäin huonolla palakalla ja vielä projektityöllisyyteen eli pätkätyöputkeen...

Siis rakennuttamista ja suunnitteluhommaa riittää jos aluksi menee johonkin insinööritoimistoon suunnittelutöihin, mikä on aika puuduttavaa koska voi olla vaan pelkkä tekninen piirtäjä käytännössä vaikka saahan siitä arvokasta autocad kokemusta. Muutama vuosi inssitoimiston töitä että oppii hommat ja sitten oma insinööritoimisto pystyyn ja ruuhkasuomeen tarjouksia tekemään. Eli ryhdyt rakennuttaja-suunnittelijainsinööriksi konsulttipohjalta. Vedät hirveitä liksoja kunnilta ja taloyhtiöiltä ja töitä riittää.

Mutta työnjohtohommiin... se on vihoviimeinen pahanakki mihin kannattaa ruveta. kerron tämän työelämässä jo 25 vuotta olleena ja lähes kaiken nähneenä/kokeneena.

Lue lisää

Puhutko nyt talotekniikan osalta lähinnä lvi suuntautumisesta? Itseäni siis nimenomaan kiinnostaisi enemmän sähkötekniikka. Ja osattaisiinko täällä valaista miten eroaa talotekniikan insinööri ja rakennusinsinööri. Tuo mainitsemasi työnjohto työmailla ei kiinnosta pätkääkään. Olen ollut kesätöissä raksalla ja se työnjohtajan duuni vaikuttaa nimenomaan tosi vittumaiselta ja kaikki puhuvat paskaa selän takana. Lisäksi luin taas jostain, että rakennusinsinööreillä niin suunnittelu- kuin johtopuolellakin menee aika huonosti ja palkat aika surkeeta?
Ja jos joku sähköinsinööri täällä käy lukemassa niin viittiskö kertoa minkälaista työtä tekee, mitä on tehnyt ja mitä vois tehdä?

-abi-

kirjoitti:

Puhutko nyt talotekniikan osalta lähinnä lvi suuntautumisesta? Itseäni siis nimenomaan kiinnostaisi enemmän sähkötekniikka. Ja osattaisiinko täällä valaista miten eroaa talotekniikan insinööri ja rakennusinsinööri. Tuo mainitsemasi työnjohto työmailla ei kiinnosta pätkääkään. Olen ollut kesätöissä raksalla ja se työnjohtajan duuni vaikuttaa nimenomaan tosi vittumaiselta ja kaikki puhuvat paskaa selän takana. Lisäksi luin taas jostain, että rakennusinsinööreillä niin suunnittelu- kuin johtopuolellakin menee aika huonosti ja palkat aika surkeeta?
Ja jos joku sähköinsinööri täällä käy lukemassa niin viittiskö kertoa minkälaista työtä tekee, mitä on tehnyt ja mitä vois tehdä?

-abi-

Lue lisää

Opiskelen TAMK:ssa kolmatta vuotta sähkötekniikkaa ja olen suuntautunut sähkövoimatekniikkaan. Meillä ainakin sähkövoimatekniikka painottuu lähinnä sähköverkkoihin ja sähkökoneisiin. Itsekin hieman arvalla alalle hain, mutta nälkä on kasvanut syödessä ja olen tykännyt. :)

TAMK:ssa tuo talotekniikan linja on sen verran uusi, etten osaa siitä hirveästi sanoa. Vielä itse kouluun tullessani talosähkön puolelle suuntauduttiin sähkötekniikan koulutusohjelmasta.

Meillä suuntautuminen tapahtui 2. vuoden jälkeen, mutta käsittääkseni talotekniikan koulutusohjelmassa yhteisiä opintoja on puoli vuotta, jonka jälkeen suuntaudutaan LVI- tai sähköpuolelle.

Itseni kanssa samaan aikaan kouluun tulleet talosähkölle suuntautuneet opiskelevat kyllä myös noita LVI ym. muuhun kuin sähköiseen talotekniikkaan liittyviä juttuja, mutta pääpaino on tietenkin sähköteknisessä suunnittelussa.

Käsittääkseni uuden sähköisen talotekniikan opetussuunnitelma poikkeaa hieman tästä vanhasta, mutta on pääpiirteiltään sama. Veikkaisin, että muun kuin sähköisen talotekniikan osuutta on lisätty. Voi myös olla, että vanhassa opetussuunnitelmassa talosähköön sisältyvät muutamat voimasähkön kurssit on jätetty pois, tämäkin on kyllä vain veikkaus..

Toivottavasti oli edes jotain apua :D

kirjoitti:

Puhutko nyt talotekniikan osalta lähinnä lvi suuntautumisesta? Itseäni siis nimenomaan kiinnostaisi enemmän sähkötekniikka. Ja osattaisiinko täällä valaista miten eroaa talotekniikan insinööri ja rakennusinsinööri. Tuo mainitsemasi työnjohto työmailla ei kiinnosta pätkääkään. Olen ollut kesätöissä raksalla ja se työnjohtajan duuni vaikuttaa nimenomaan tosi vittumaiselta ja kaikki puhuvat paskaa selän takana. Lisäksi luin taas jostain, että rakennusinsinööreillä niin suunnittelu- kuin johtopuolellakin menee aika huonosti ja palkat aika surkeeta?
Ja jos joku sähköinsinööri täällä käy lukemassa niin viittiskö kertoa minkälaista työtä tekee, mitä on tehnyt ja mitä vois tehdä?

-abi-

Lue lisää

"...miten eroaa talotekniikan insinööri ja rakennusinsinööri?"

Rakennusinsinööri rakentaa (suunnittelee) sen talon (seinät, lattian, katon...) ja talotekniikan insinööri tekee (suunnittelee) kaikki hianot järjestelmät (ilmastointi, paskaputket, sähköt, tietoverkot, antennit, lämmitys ...) :DD

Sillai simppelisti! :D

25vuottatyöelämässä kirjoitti:

Hei!

Kiva nähdä nuori joka on aktiivinen tulevaisuutensa suhteen. Miten olisi Maanmittausala? Oletko tutustunut? Sekä Rovaniemen amk:ssa että Metropoliassa järjestetään Maanmittausinsinööri koulutusta 4 vuotisena. Maanmittausinsinööreillä on hyvä työllisyystilanne koska ala ei ole kovin yleisesti tunnettu eikä sille hakeutuvia ole kovin paljon. Itse olen ollut jo pitkään työelämässä maanmittausalalla ja voin suositella! Se on monipuolista, vaihtelevaa, käytännönläheistä, siinä voi tehdä hyvänkin uran ja päästä korkealle. Maanmittaus alaan liittyy myös reipasta ulkonaolemista ettei kaikki hommat ole aina välttämättä sitä sisällä olemista. Missään tapauksessa se ei ole puuduttavaa jonkin koneen tai hihnan tai tietokoneen ääressä päivästä toiseen könnäämistä.

Lukion pitkällä matikalla sinulla on hyvät edellytykset selvitä maanmittausinsinöörin matematiikasta. Oikeastaan muuta lukion matikkaan verrattuna ei tule uutta kuin matriisit, tilastomatematiikka, todennäköisyyslaskenta, integraalit ja derivaatta. Pitkään matikkaan lukiossa kuuluu noistakin suuri osa. Perusmatikat on amk:ssa muistaakseni n. 20 opintopistettä ja fysiikkaa taisi olla jotain 10-15 op. Lisäksi tulee ammattiaineisiin kuuluvaa geodeettista laskentaa joka sekin on pelkkää jo ennen opitun soveltamista pääosin.

tsekkaa: www.karttakeppi.fi

Lue lisää

Hei! Olen kiinnostunut maanmittausinsinöörin koulutuksesta (amk). Hainkin metropoliaan opiskelemaan sitä ja ensi viikolla pitäisi tulla tulokset pääsenkö, Kartat eivät kuitenkaan minua hirveästi kiinnosta, mutta matemaattis-luonnontieteellset aineet ovat erittäin kiinnostavia. Hain maanmittausinssin koulutukseen työllisyystilannetta ajatellen, joka ilmeisesti on hyvä, mutta ollaanko työelämässä paljonkin karttojen äärellä vai onko maanmittaus paljon muutakin kuin pelkkiä karttoja ja niiden parissa touhuamista?

Kyllä karttojen kanssa voin olla tekemisissä, jos maanmittaus sisältää muutakin kuin pelkkiä karttoja, mutta muuten osaisin sitten hakea muuta kouolutusohjelmaa jos ei ole sopiva tämä.

Hyvin sekavan tekstin sain aikaan mutta hällä väliä jos siitä joku saa selvää, siis pääasiani oli että pitääkö maanmittausinsinöörin olla kartta-asiantuntija ja olla erittäin kiinnostunut tekemään töitä karttojen kanssa....?

Kyllä tässä taidan olla kallistumassa sinne amk:n puolelle. Tuo linja vaan on edelleen kysymysmerkki.

ehkätulevainsinööri kirjoitti:

Kyllä tässä taidan olla kallistumassa sinne amk:n puolelle. Tuo linja vaan on edelleen kysymysmerkki.

Niin, sanoisin vaan että tuossa iässä ja tuolla elämänkokemuksella (varsinkin työelämän kokemattomuudella) , kun vielä ei edes tiedä mikä kiinnostaisi, kannattaisi mieluummin valita yliopisto jos vaan mahdollista ja kerran kaikki ovet ovat auki. Nyrkkisääntö elämässä on se että kannattaa kouluttautua niin pitkälle kuin mahdollista. Kun et ole työelämässä vielä ilmeisesti juurikaan ollut, niin et sinä oikeasti voi vielä tietää että joku ala "kiinnostaa" tai "ei kiinnosta". Et myöskään ole kykenevä arvioimaan missä olisit "hyvä" tai "huono". Monikin asia voi vielä elämän varrella kääntää pääsi.

Käytä sen tähden mahdollisuutesi hyväksi ja hakeudu yliopistoon opiskelemaan jotain sellaista alaa josta on hyötyä mahdollisimman moneen kunnes se oma ala selkiytyy. Tällaisia suht. yleishyödyllisiä aloja voisi olla esim. kaupallinen ala tai hallinto. Ne ovat joka tapauksessa aina hyödyksi jos pyrit johonkin johtaviin asemiin työmarkkinoilla. Oli sitten spesiaalialasi mikä tahansa. Niissä luetaan myös niin laajasti perusopintoja (=ei-ammattiaineet) että jos hankit toisenkin tutkinnon, saat hyväksiluettua paljon opintoja. Jos luet ammattikorkeakoulussa jotain spesiaali-nönnönnöö-nomi alaa neljä vuotta niin sitten kun mieli muuttuu siitä on vaikeampi ponnistaa muuallekaan päin.

10+17=27 kirjoitti:

Niin, sanoisin vaan että tuossa iässä ja tuolla elämänkokemuksella (varsinkin työelämän kokemattomuudella) , kun vielä ei edes tiedä mikä kiinnostaisi, kannattaisi mieluummin valita yliopisto jos vaan mahdollista ja kerran kaikki ovet ovat auki. Nyrkkisääntö elämässä on se että kannattaa kouluttautua niin pitkälle kuin mahdollista. Kun et ole työelämässä vielä ilmeisesti juurikaan ollut, niin et sinä oikeasti voi vielä tietää että joku ala "kiinnostaa" tai "ei kiinnosta". Et myöskään ole kykenevä arvioimaan missä olisit "hyvä" tai "huono". Monikin asia voi vielä elämän varrella kääntää pääsi.

Käytä sen tähden mahdollisuutesi hyväksi ja hakeudu yliopistoon opiskelemaan jotain sellaista alaa josta on hyötyä mahdollisimman moneen kunnes se oma ala selkiytyy. Tällaisia suht. yleishyödyllisiä aloja voisi olla esim. kaupallinen ala tai hallinto. Ne ovat joka tapauksessa aina hyödyksi jos pyrit johonkin johtaviin asemiin työmarkkinoilla. Oli sitten spesiaalialasi mikä tahansa. Niissä luetaan myös niin laajasti perusopintoja (=ei-ammattiaineet) että jos hankit toisenkin tutkinnon, saat hyväksiluettua paljon opintoja. Jos luet ammattikorkeakoulussa jotain spesiaali-nönnönnöö-nomi alaa neljä vuotta niin sitten kun mieli muuttuu siitä on vaikeampi ponnistaa muuallekaan päin.

Lue lisää

ja jos et tosissaan yhtään tiedä mitä lukisit niin ota pääaineeksi esim. englannin kieli, keskity muutenkin kieliin, matematiikkaan, fysiikkaan ja sen semmoisiin. Niistä on aina ja varmasti hyötyä, ainakin matikasta ja kielistä. Myös suomen kielestä.

"DI-koulutus on ylempi korkeakoulututkinto ja tasoltaan kansainvälisesti masters-tasoa, samoin kuin ammattikorkeakouluissa suoritettavat YAMK-tutkinnot."

Älä höpötä.

Yliopisto=Master of Science(Eng)
AMK=Master of Engineering alias skeidaa ja tämän tietää kaikki työnantajat.

eipäs nyt valehdella kirjoitti:

"DI-koulutus on ylempi korkeakoulututkinto ja tasoltaan kansainvälisesti masters-tasoa, samoin kuin ammattikorkeakouluissa suoritettavat YAMK-tutkinnot."

Älä höpötä.

Yliopisto=Master of Science(Eng)
AMK=Master of Engineering alias skeidaa ja tämän tietää kaikki työnantajat.

Lue lisää

Mastereita on todellakin monentasoisia ja tuohon lankaan nimikkeiden näennäisestä samanarvoisuudesta tuskin lankeaa kukaan pätevä työhönottaja. Onhan sitä olemassa nykyään vaikka mitä Master of Nursing and Healthcare ym. nimikkeitä, joilla ei ole mitään tekemistä akateemisten tutkintojen kanssa.

Paulo Coelho kirjoitti:

Mastereita on todellakin monentasoisia ja tuohon lankaan nimikkeiden näennäisestä samanarvoisuudesta tuskin lankeaa kukaan pätevä työhönottaja. Onhan sitä olemassa nykyään vaikka mitä Master of Nursing and Healthcare ym. nimikkeitä, joilla ei ole mitään tekemistä akateemisten tutkintojen kanssa.

Lue lisää

alkaa vasta yliopiston perustutkintojen (di, maisteri jne) jälkeen. Oikeita akateemisia ovat vasta lisurit ja tohtorit!

Nimimerkille: Paulo Coelho 24.2.2011 15:00
Jos olet pelkkä maisteri yliopistosta, niin et ole vielä akateeminen!

sorryyyyyyyy kirjoitti:

alkaa vasta yliopiston perustutkintojen (di, maisteri jne) jälkeen. Oikeita akateemisia ovat vasta lisurit ja tohtorit!

Nimimerkille: Paulo Coelho 24.2.2011 15:00
Jos olet pelkkä maisteri yliopistosta, niin et ole vielä akateeminen!

Lue lisää

Olet aivan oikeassa, oikea akateemisuus alkaa vasta lisurista ja tohtorista.

Tästä huolimatta maisteri-/DI-tutkinnot lasketaan akateemisiksi tutkinnoiksi, kuten periaatteessa myös kanditutkinnot. Akateemisellahan tarkoitetaan sanakirjassa "yliopistollista, yliopistoon liittyvää". On myös olemassa liuta erilaisia akateemisia seuroja, jotka kelpuuttavat jäsenikseen vain perustutkinnon (=maisteri) suorittaneita.

Tässä yhteydessä siis puhunut oikeasta akateemisuudesta vaan akateemisuudesta ylipäänsä. Akateemisuus ei mielestäni ole mikään on/off -asia, vaan paremminkin eräänlainen jana, jonka alkupäässä ovat kandit/maisterit/DI:t ja loppupäässä esim. akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat.

eipäs nyt valehdella kirjoitti:

"DI-koulutus on ylempi korkeakoulututkinto ja tasoltaan kansainvälisesti masters-tasoa, samoin kuin ammattikorkeakouluissa suoritettavat YAMK-tutkinnot."

Älä höpötä.

Yliopisto=Master of Science(Eng)
AMK=Master of Engineering alias skeidaa ja tämän tietää kaikki työnantajat.

Lue lisää

Kaikki menestyneimmät työantajat tietävät, että osaaminen ratkaisee, koulutus on vain suuntaa-antava. Tolloja ja fiksuja löytyy joka koulutusalalta. Lukemalla voi pärjätä pitkällekin, mutta jos paineensietokyky on nolla, niin kouluutuksella ei tee mitään.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090564

mm. kohdassa 18 Suomen LAISSA lukee seuraavaa:

"Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja."

Kumpaankohan luottaa, Suomen lakiin vai yliopistoprovoilijaan Suomi24:n vessanseinällä. Hmm vaikea valinta! :) Toki se on vaikea pala monelle myöntää esim. insinöörin olevan alempi korkeakoulututkinto nykyään (Opistoaikana koulutus kesti vähemmän aikaa ja oli suppeampi.)



17 §
Ammattikorkeakoulussa annettava opetus

Ammattikorkeakoulussa annetaan sille määrätyn koulutustehtävän rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta aikuiskoulutusta sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta. Osa tutkintotavoitteisesta opetuksesta voidaan järjestää työpaikoilla.

18 §
Tutkinnot ja niiden perusteet

Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

totuuden torvi kirjoitti:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090564

mm. kohdassa 18 Suomen LAISSA lukee seuraavaa:

"Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja."

Kumpaankohan luottaa, Suomen lakiin vai yliopistoprovoilijaan Suomi24:n vessanseinällä. Hmm vaikea valinta! :) Toki se on vaikea pala monelle myöntää esim. insinöörin olevan alempi korkeakoulututkinto nykyään (Opistoaikana koulutus kesti vähemmän aikaa ja oli suppeampi.)



17 §
Ammattikorkeakoulussa annettava opetus

Ammattikorkeakoulussa annetaan sille määrätyn koulutustehtävän rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta aikuiskoulutusta sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta. Osa tutkintotavoitteisesta opetuksesta voidaan järjestää työpaikoilla.

18 §
Tutkinnot ja niiden perusteet

Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Lue lisää

Aivan oikein! Laki on laki. Totuus ei siitä miksikään muutu. Yhtä "järkevää" olisi väittää, että Suomen yliopistot eivät ole oikeita yliopistoja.

Eli, AMK tutkinnot ovat KORKEAKOULUTUTKINTOJA siinä, missä yliopistotutkinnotkin. Tutkintojen funktio on vain hieman eri, vaikka opintojen varsinainen tietosisältö ja vaativuus eivät juuri poikkea toisistaan.

Mikähän siinä on, että se on joillekin valmiille "maistereille", tai siihen pyrkiville niin vaikeata ymmärtää?! Jotenkin tulee semmoinen tunne, että he (maisterit ja vastaavat) kokevat, että heidän "arvovaltaa" jotenkin syödään. Tästä ei kuitenkaan pitäisi olla kyse, koska molempia tutkintotasoja tarvitaan ja ne itse asiassa tukevat toisiaan.

Tradenomit ja KTM:t ovat yksi ja sama. Toisin sanoen merkonomeja kaikki.
Opiskelujen sisällöt ja vaativuudet ovat ihan samat.

Ehkä se pointti onkin siinä, että tutkintojen (amk vs. yliopisto) väliset ero ovat todellisuudessa mitättömät. Erot ovat lähinnä keinotekoiset!

B+M kirjoitti:

Ehkä se pointti onkin siinä, että tutkintojen (amk vs. yliopisto) väliset ero ovat todellisuudessa mitättömät. Erot ovat lähinnä keinotekoiset!

Olen valmis(kokemuksesta) tuon edellisen allekirjoittamaan, varsinkin ns. ammattiaineissa on erot aika pienet...

Kyllä amispapereilla voi periaatteessapäästä sisään, eli ne tuottaa hakukelpoisuuden.

Käytännössä sitten opinnoissa menestyminen vaatii kyllä lukion matikat, fysiikat ja englannit. Opintojen alussa on tasokokeet, jotka lukiolaiset yleensä saa läpi ja amislaiset yleensä reputtaa. Ei sillä että amikset mitenkään huonompia olisi, mutta kun ovat saaneet vähemmän opetusta niin osaavat vähemmän. Eli lopputulema on, että amiksen käyneet joutuu joka tapauksessa ensimmäisen vuoden aikana käymään tukikurssit, jotta saavat eron kiinni.

Toinen asia myös on, että nykyään kun pisteiden laskusysteemi muuttui, niin että pääsykoe ratkaisee eikä paperit vaikuta, niin nähtäväksi jää, että miten paljon pelkän amiksen käyneitä pääsee sisään pääsykokeesta.

Näillä perusteilla suosittelen, että jos voit ottaa jo nyt lukion kursseja niin ota. Eihän niitä ole pakko kirjoittaa, jos ylppäristressiä pelkäät. Mutta joka tapauksessa tulet tarvitsemaan niitä tietoja.

Hevokukkua ja höpöhöpöjuttuja! En tiedä Oulusta, mutta JAMKissa tyyliin 95% pääsi matikat, fysiikat ja kemiat ekalla läpi vaikka puolet oli amiksia ja kun muistelee niin ne oli lukion käyneitä ketkä niitä uusi enimmäkseen. Meillä sentään kato opetettiin ne asiat taululla vaikkakin vauhti oli välillä vähän turhankin kovaa. Eikä meillä mitään tasokokeita ollut. Eikä myöskään mitään tukikursseja, mitä nyt noihin kyseisiin aineisiin kuulu laskuharjoitustunnit jonne nyt ei ollut pakko mennä. En sillä vähättele, etteikö niistä lukion tunneista olisi hyötyä, mutta ei niitä siellä erikseem vaaditakkaan.