"Tekemättä jättäminen on teko".
Tiede-lehden uusimmassa numerossa 3/2011 oli ylläoleva alaotsikko.
Havahduin lehteä lukiessani tuohon otsikkoon. Mieleeni nousi Raamatusta alla oleva kohta.
Jaak. 4:17
Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi.
Palstalla on silloin tällöin keskusteltu ihmisten tekemisistä.
On väitelty synnistä ja tekojen seuraamuksista - aina helvettiin asti tai vähintääkin se porteille.
Jotkut ohjeistavat toisia tekemään parannusta milloin mistäkin. Synti mielletään yleensä konkreettiseksi pahan tekemiseksi ja sitähän se osittain onkin. Synti on kuitenkin paljon laajempi käsite.
Synti ei ole vain pahan tekemistä, vaan hyvän tekemättä jättämistä.
Jos ymmärrys ei riitä tajuamaan, mikä hyvää on, ei hyvän tekemättä jättämisestä voitane vastuuttaakaan.
Normaalisti ihminen tajuaa hyvän ja pahan eron jo melko pienestä pitäen. Hän tuntee syyllisyyttä ja katuu tekemäänsä pahaa.
Jotkut palstan kirjoittajista syyllistävät koko "helluntaiheimon" toteamalla, että kaikki hellarit ovat kriminaaleja.
Emme ole. Entisiä rikollisia on joukossa, mutta kun entinen on mennyt ja uusi sijaan tullut, ei heitäkään pitäisi syyttää menneistä.
Saman lehden toisessa artikkelissa on mielenkiintoista tietoa aivoista. Artikkelin otsikko on "Jotkut meistä syntyvät rikollisiksi". Artikkeli alkaa parilla yhdysvaltalaisen alan pioneerin Adrian Rainen (professori Pennsylvanian yliopistossa) raflaavalla lauseella: "Huonot aivot, huonot tavat. Näin yksinkertainen on rikollisen resepti." Artikkelin lukeminen osoittaa, että ihminen ei sentään ole vain aivorakenteidensa uhri. Tutkijat eivät väitä, että biologia tuomitsee jonkun rikolliseksi.
Minua ei tässä yhteydessä kiinnosta ensisijaisesti rikollisuus ja sen syntyteoriat. Enemmän olen kiinnostunut hyvistä teoista.
Tuon Jaakobin kirjeen tekstin ja muidenkin Raamatun tekstien perusteella voi todeta, että tekemättä jäänyt hyvä teko on syntiä siinä kuin paha tekokin.
Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?
Tiede-lehden uusimmassa numerossa 3/2011 oli ylläoleva alaotsikko.
Havahduin lehteä lukiessani tuohon otsikkoon. Mieleeni nousi Raamatusta alla oleva kohta.
Jaak. 4:17
Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi.
Palstalla on silloin tällöin keskusteltu ihmisten tekemisistä.
On väitelty synnistä ja tekojen seuraamuksista - aina helvettiin asti tai vähintääkin se porteille.
Jotkut ohjeistavat toisia tekemään parannusta milloin mistäkin. Synti mielletään yleensä konkreettiseksi pahan tekemiseksi ja sitähän se osittain onkin. Synti on kuitenkin paljon laajempi käsite.
Synti ei ole vain pahan tekemistä, vaan hyvän tekemättä jättämistä.
Jos ymmärrys ei riitä tajuamaan, mikä hyvää on, ei hyvän tekemättä jättämisestä voitane vastuuttaakaan.
Normaalisti ihminen tajuaa hyvän ja pahan eron jo melko pienestä pitäen. Hän tuntee syyllisyyttä ja katuu tekemäänsä pahaa.
Jotkut palstan kirjoittajista syyllistävät koko "helluntaiheimon" toteamalla, että kaikki hellarit ovat kriminaaleja.
Emme ole. Entisiä rikollisia on joukossa, mutta kun entinen on mennyt ja uusi sijaan tullut, ei heitäkään pitäisi syyttää menneistä.
Saman lehden toisessa artikkelissa on mielenkiintoista tietoa aivoista. Artikkelin otsikko on "Jotkut meistä syntyvät rikollisiksi". Artikkeli alkaa parilla yhdysvaltalaisen alan pioneerin Adrian Rainen (professori Pennsylvanian yliopistossa) raflaavalla lauseella: "Huonot aivot, huonot tavat. Näin yksinkertainen on rikollisen resepti." Artikkelin lukeminen osoittaa, että ihminen ei sentään ole vain aivorakenteidensa uhri. Tutkijat eivät väitä, että biologia tuomitsee jonkun rikolliseksi.
Minua ei tässä yhteydessä kiinnosta ensisijaisesti rikollisuus ja sen syntyteoriat. Enemmän olen kiinnostunut hyvistä teoista.
Tuon Jaakobin kirjeen tekstin ja muidenkin Raamatun tekstien perusteella voi todeta, että tekemättä jäänyt hyvä teko on syntiä siinä kuin paha tekokin.
Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?
Vastaukset 3
Vanhimmat
No sitä että oikeestaan meijän rikkaitten maitten syntivelka köyhiä maita kohtaan on vieläkin suurempi kuin mitä järki ymmärtää...
Järki tuntuu ymmärtävän.
Hyvin pyöritit Palloa.
* Täthän voidaan myös käyttää hyväkseen, onko se sitten synti, jos huomaa tulevansa hyväksi käytetyksi? Eikä "lankee" tahalliseen eteen astettuun "hyväntekemisen velvollisuuteen"? Jos ymmärrät mitä tarkoitan?
* Kyllä me olemme Kristuksen työn perustalla, emme omien tekojemme pohjalta kukaan pelastu. Niistä "hyvistä töistä" me saamme ainanamme palkan, ja silloinkin se maksetaan uskollisuuden mukaan, ei tekojen määrän tai laadun, vaan vaikuttimien ja Kristukselle uskollisuuden mukaan.
* Sielumme pelastus helvetistä on kuitenkin yksinomaan Kristuksen työ Golgatalla ja Hänen maahan vuotaneen veren ansion perustalla, sitä ei yksikään tekomme tai tekemättä jättäminen voi edesauttaa millään tavalla. Siksi on , kun näistä tekemisistä puhutaan, aina pidettevä selkeästi ero omien ja Kristusen työn suhteen selkeä ero ja työn arvo.