Tuonelauskosta

tuonela on tasan hauta.

Pyh, sanoisin minä. Ei tuonela olel tasan hauta. Tuonela-aloituksen raamatunkohtia ei voi vain
olankohautuksella sivuuttaa, se ainakin on varmaa. Ja kun aloittajan päämäärä
on rakkaus elikkä hän patistaa parannusta tekemään, niin sitäkin suuremmalla
syyllä tulee paneutua kyseisiin sanankohtiin. Aloitus oli oikein hyvä pohja
keskustelulle ja ihan sellaisenaankin vastaanottamisen arvoinen.

Sinä otit pikku Raamatusta pätkän :
Ps. 49:14
"Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan....... TUONELA KALVAA heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa (ei edes Gehennaa)".
--------
Mutta Ps. 49: kohtahan sanookin näin:

Hauta on ikuisesti heidän kotinsa, heidän asuntonsa ajasta aikaan, vaikka he eläessään omistivat maat ja mannut.

Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen, eläinten tavoin hän lakkaa olemasta.

Tämä on heidän tiensä, mielettömien tie, ja yhä uudet ihmiset mieltyvät heidän puheisiinsa. Kuin lammaslauma he vaipuvat tuonelaan, kuolema paimentaa heitä siellä. Jo seuraavana päivänä oikeamieliset kulkevat heidän ylitseen. Tuonela on heidän asuinsijansa, se kuihduttaa heidät.

Mutta Jumala lunastaa minut, hän tempaa minut tuonelan otteesta.

Älä kadehdi, kun joku rikastuu, kun hän kartuttaa talonsa omaisuutta. Kuollessaan hän ei ota mukaansa mitään, hänen omaisuutensa ei seuraa häntä hautaan.
--
Huomaatko eron?
--------------

Sinä otit taas pikku pätkän :

Ps. 116:3
"...TUONELAN AHDISTUKSET kohtasivat minua; minä jouduin HÄTÄÄN ja MURHEESEEN.

Mutta Raamattu sanookin tässä kohtaa näin:

Minä rakastan Herraa.
Hän kuulee minua, hän kuulee hartaan pyyntöni.
Kun huudan häntä avuksi, hän kuuntelee. Kuoleman köydet kiertyivät ympärilleni, tuonelan kauhut ahdistivat minua, minut valtasi tuska ja murhe.

Silloin minä huusin Herran nimeä: "Herra! Pelasta minut!" Herra on oikeamielinen ja laupias, meidän Jumalamme on armollinen..

--
Huomaatko eron?

-----------------

Ja sinä otit taas pikku pätkän :

Sananl. 2:18
Sillä hänen huoneensa kallistuu kohti kuolemaa, hänen tiensä haamuja kohden.

Mutta Raamattuhan sanookin näin:

Pidä vierelläsi viisaus, se torjuu vieraan naisen, joka sanoillaan sinua julkeasti viekoittelee. Hän on hylännyt elämänkumppaninsa, unohtanut Jumalan solmiman liiton. Hänen ovensa on tuonelan ovi, hänen tiensä vie varjojen maahan. Joka hänen luokseen menee, ei palaa, ei enää tavoita ELÄMÄN TIETÄ ..
Sinut ohjatkoon viisaus oikealle tielle, sille, jota vanhurskaat kulkevat.

--
Huomaatko eron?

-------

Ja sinä otit taas pikku pätkän :

Laul. l. 8:6
..... TUIMA KUIN KUOLEMA on sen KIIVAUS, sen hehku on TULEN HEHKU, on Herran liekki.

Mutta Raamatussahan oikeasti lukeekin näin:

RAKKAUS ON VÄKEVÄ KUIN KUOLEMA, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen (SIIS RAKKAUDEN) hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki. Suuret vedet eivät voi SITÄ sammuttaa, virran tulva ei vie sitä mukanaan. Jos joku tarjoaisi talot ja tavarat rakkauden hinnaksi, hän saisi vain toisten pilkan.

---
Huomaatko eron?

Onko vaikeaa :))